Suunnittelen erääseen kirjaan kirjoitusta segregaatiosta Helsingissä. Minulla oli sellainen käsitys, että tuloerot Helsingin asuinalueiden välillä ovat nopeassa kasvussa.
Otin tilastokeskuksen Paavo-tietokannasta tiedot ruokakuntien mediaanituloista osoittaakseni, kuinka ero ovat kasvaneet vuodesta 2010 vuoteen 2022. Saatoin eri vuosien tiedot yhteismitallisiksi jakamalla mediaanitulot koko maan mediaanituloilla. En ollut aineistoon oikein tyytyväinen, koska ruokakunnan mediaanituloihin vaikuttaa ratkaisevasti ruokakunnan koko ja asukkaiden ikä. Yhden tulonsaajan ruokakunnissa tulot ovat tietysti pienemmät kuin kahden tai useamman tulonsaajan ruokakunnissa (myös kotona asuvilla lapsilla voi olla tuloja) samoin kun elämänvaihe: opiskelijat, työikäiset ja eläkeläiset. Mutta sitä on käytettävä, mitä on helposti saatavilla.
Odotusten mukaisesti tulot olivat nousseet 12 vuodessa nopeasti kantakaupungissa ja esimerkiksi Kalliossa, ja heikentyneet suhteessa koko maan mediaanituloihin monilla ennestään pienituloisilla alueilla. Säännöstä oli kuitenkin paljon poikkeuksia. Niinpä päätin tiivistää tiedon kaupunginosien mediaanitulojen väliseksi keskihajonnaksi. Muuttujana oli siis mediaanitulot suhteessa koko maan mediaanituloihin.
Piirsin keskihajonnan kehityksen aikajanalle ja yllätyin. Keskihajonta on pienentynyt vuodesta 2010 vuoteen 2020 ja kääntynyt vasta sen jälkeen nousuun. Vuoden 2022 keskihajonta on kuitenkin pienempi kuin vuoden 2010 keskihajonta.
Kehotan kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, mitä sanon yllä aineiston puutteista. En myös tutustunut tulokäsitteeseen. Ansiotulojahan on opittu muuttamaan pääomatuloiksi ja piilottamaan tyystin.
Entä koulutustaso? Latasin taulukon 18 vuotta täyttäneiden koulutuksesta, tarkemmin sanoen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuudesta 18 vuotta täyttäneestä väestöstä. En lähtenyt pisteyttämään muita koulutuksia. Harmitti, ettei tietoa ollut 30 vuotta täyttäneiden määrästä. Nyt 18–30 vuotiaat opiskelijat pääsivät sotkemaan tilastoa.
Melkein kaikissa kaupunginosissa ylemmän korkeakoulutuksen suorittaneiden osuus oli kasvanut nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Koko maassa se oli noussut 3,6 prosenttiyksiköllä. Helsingissä osuus oli noussut kaikissa kaupunginosissa ja vain viidessä hitaammin kuin maassa keskimäärin. Koulutetut keskittyvät suuriin kaupunkeihin. Yksi noista viidestä Mellunmäki, mikä osoittaa mittarini yksipuolisuutta. Tulos olisi ollut toinen, jos mukana olisivat olleet ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet.
Laskin korrelaation ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden vuoden 2010 osuuden ja sen 12 vuodessa tapahtuneen kasvun välillä. Muutoksen kasvua laskin yksinkertaisesti prosenttiyksikköinä menemättä mihinkään hienostuneisiin asteikkomuunnoksiin.
Korrelaatio oli odotuksen mukaisesti positiivinen, 0,28. Missä koulutettuja on paljon, sinne heitä tulee enemmän lisää kuin muualle. Kaupunginosien erot koulutuksessa siis kasvavat. Laskin myös keskihajonnan osuuksista vuosittain. Se on noussut tasaisesti. Tällä mittarilla kaupunginosat eriytyvät. Jos mitään riippuvuutta ei olisi, korrelaation olisi oltava lievästi negatiivinen, koska osuuden on sitä vaikeampi kasvaa, mitä korkeampi se on. Segregaation kasvu näkyy siis paremmin koulutuksessa kuin tuloissa.
Mielenkiintoisia yksityiskohtia aineistossa on. Oheisessa taulukossa ovat ne seitsemän kaupunginosaa, joissa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut nopeimmin. Kärjessä ei ole Eira eikä Töölö vaan aivan muut kaupunginosat.
Gentrifikaatio etenee vauhdilla muun muassa Herttoniemessä, Roihuvuoressa, Alppilassa, Pasilassa, Koskelassa ja Kivihaassa.
Menee vähän aiheen vierestä, mutta jotain positiivistakin kyllä näen segregaatiossa.
Muistan käyneeni joskus keskustelun, jossa ehdotin eräässä tilastollisessa ongelmassa mediaanin käyttämistä. Kanssa keskustelijani oli kiven kovaan sitä mieltä, että mediaani on vain yksi arvo joukosta, eikä näin ollen kuvaa koko joukkoa millään mielekkäällä tavalla. Aivan uskomattoman turhauttava keskustelu.
Pidän ihan kohtuullisena, että kouluttautuneet ihmiset saavat arkielämässään kohdata ihmisiä, jotka ymmärtävät heidän puheestaan jotakin, eivätkä pidä sitä aivan joutavana horinana.
Mielenkiintoista, tosin tilastotiede (vain yksi peruskurssi suoritettu yliopisto- opinnoissa) ei ole vahvuuksiani. Miten tuloksiisi vaikuttaa eläkeläisten suuri määrä. Itse olen vielä pari vuotta hyvätuloinen työllinen Kruununhaassa, sen jälkeen eläkeläinen samalla alueella huomattavasti pienemmällä eläketulolla. Kuitenkin sama asuinpaikka, ylempi korkeakoulututkinto ja kohtalainen varallisuus minulla on edelleen.
Roihuvuoren Alepan ikkunaan oli jo vuosi sitten kirjoitettu kommentti gentrifikaatiota vastaan. Se näkyy muuallakin kuin tilastoissa
https://photos.app.goo.gl/boyy49YbtSgzBLEm6
Ode,
nuo ruokakuntien mediaanitulot postinumeroittain ei varmaan ole julkisia tilastoja?
Ovat täysin julkista: https://www.stat.fi/tup/paavo/index.html
Kiitos.
Kerrotko vielä, mitä mielenkiintoista on siinä, ettei korkeakoulutuksen määrä Eirassa ole kasvanut?
Miksi olisi?
Ihan julkisia on. Laskin joskus, miten paljon kunnallisverotuloja Helsinki oli menettämässä, kun Laajasalon ratikan kanssa vatvottiin loputtomasti. Silloinen aluearkkitehti oli vähän vaikeana. Parka. No, arkkitehti lähti ja ratikka tulee, joten loppu hyvin, kaikki hyvin.
Segregaation osalta itse olen jossain määrin huolissani Hyvinvointialueiden kehityksestä. Se on ollut jonkinlaista tasa-arvoa, että joka kunnassa on ollut lääkäreitä, jolloin lääkärien lapsiakin on löytynyt jokseenkin jokaisen kunnan kouluista oppilaina. Nyt tekeillä olevat uudistukset johtavat siihen, että terveydenhuollon korkeasti koulutetut työpaikat lakkaavat kokonaan ehkä jopa yli sadasta Suomen kunnasta, ja lääkärien työt keskittyvät entistäkin huomattavasti voimakkaammin alle kahdenkymmenen kaupungin alueelle Suomessa. Samalla oppilaat alkavat olla yhä segregoituneituneempia tältä osin. Jatkossa on monia kuntia, joissa kukaan koululaisista ei ole koko peruskouluaikanaan tekemisissä lääkäreiden tai juurikaan sairaanhoitajienkaan lapsien kanssa. Tällaisella lasten yhteiskunnallisella eriytymisellä voi olla ajan mittaan yllättäviäkin vaikutuksia.
Tuo on ensimmäinen kerta kun kuulen että ollaan huolissaan siitä että lasten kavereiden vanhemmista kukaan ei ole lääkäri? Eikö se ole sama kunhan on kelvollinen yhteiskunnan jäsen?
Tuossa se todellisuus Suomen koulutustilanteesta:
https://twitter.com/oajry/status/1653709882627874816
Kuva: https://twitter.com/KatarinaMurto/status/1653709737219829761/photo/1
Onko kenellekään tullut tämä käsite koulupolulla vastaan?