Koulushoppailun estäminen tuskin toimii

Jokin aika sit­ten pormes­tari Juhana Var­ti­ainen antoi Helsin­gin Sanomille haas­tat­telun siitä, että koulu­jen eriy­tymisen estämisek­si tulee luop­ua pain­ote­tu­ista luok­ista, esimerkik­si siis musi­ikkilu­ok­ista tai kieli­v­al­in­taan perus­tu­vista luokista.

Se oli Juhanal­ta rohkea ja kun­nioitet­ta­va teko, sil­lä hänen oma puolueen­sa on asi­as­ta täysin eri mieltä.

Nyt pain­ote­tu­ille luokille tulee oppi­lai­ta lähin­nä ”parem­mista” per­heistä. Näin oppisym­päristö on parem­paa muis­sakin aineis­sa. Kun oppi­laat ovat lah­jakkaampia, voidaan opet­taa vaa­ti­vam­min. Tänä tuot­taa koulun sisäitä segregaatiota.

Olen Juhanan kanssa samaa mieltä siitä, että seg­re­gaa­tio on vihe­liäi­nen ongel­ma, jon­ka ratkaisemisel­la on kiire. Helsingis­sä on menos­sa mas­si­ivi­nen muut­toaal­to, jos­sa keskilu­okkaisia per­heitä muut­taa pois huono­maineisil­ta alueil­ta.  Se tapah­tuu van­has­sa asun­tokan­nas­sa. Sik­si puuhastelu uus­tuotan­non sosi­aalis­es­ti hajaute­tul­la rak­en­teel­la ei riitä alkuunkaan.

Kymme­nen vuo­den kulut­tua Helsin­ki on aivan toisen­lainen ja paljon huonom­pi kaupun­ki, jos emme tee mitään. Voimme jopa olla jo peru­ut­ta­mat­tomasti myöhässä.

Juhanan esitys ei taida toimia

Tästäkään huoli­mat­ta en ole Juhanan kanssa samaa mieltä. Tavoit­teen jaan, mut­ta en usko hänen keinon­sa johta­van siihen, mihin hän sil­lä pyrkii – ei ainakaan ilman mui­ta toimenpiteitä.

Käytän tässä esimerkkinä Vuosaar­ta. Ensin ajat­telin käyt­tää kuvit­teel­lista itähelsinkiläistä kaupungi­nosaa, mut­ta Vuosaari on esimerkkinä hyvä, kos­ka se ei ole niin huono­maineinen kuin mon­et muut Itä-Helsin­gin kaupungi­nosat ja on sik­si esimerkkinä moni­u­loit­teisem­pi. Vuosaari on myös sisäis­es­ti vah­vasti eriy­tynyt johtuen 30 vuot­ta sit­ten tehdy­istä virheistä, joista ker­ron lisää ensi kuus­sa ilmestyvis­sä muis­telmis­sani. Jat­ka lukemista “Koulushop­pailun estämi­nen tuskin toimii”

Voiko koulushoppailua estää mitenkään?

Helsingis­sä on puh­jen­nut kiista pain­ote­tus­ta opetuk­ses­ta perusk­ouluis­sa. Pain­ote­tun opetuk­sen viralli­nen peruste on tukea eri alo­jen eri­ty­is­lah­jakkuuk­sia lähin­nä musi­ikissa, matem­ati­ikas­sa ja urheilussa.

Kos­ka viisaus läh­tee tosi­a­sioiden tun­nus­tamis­es­ta, pidän lähtöko­htana, että merkit­tävä moti­vaa­tio van­hem­mil­la pan­na lap­si pain­otet­tuun opetuk­seen on saa­da tälle mui­ta parem­paa ope­tus­ta mui­ta fik­sumpi­en oppi­laiden joukos­sa. Kysymys on siis koulushop­pailus­ta. Samas­sa tarkoituk­ses­sa val­i­taan lapselle jokin harv­inainen kieli, jota ei opete­ta hei­dän huonok­si olete­tus­sa lähikoulussaan.

Nyt Helsin­gin koulu­vi­ra­nomaiset ovat esit­täneet, että pain­otet­tu ope­tus tapah­tu­isi siten, että pain­otet­tuun opetuk­seen val­i­tut oli­si­vat muiden ainei­den kohdal­la samas­sa luokas­sa muiden kanssa, mut­ta saisi­vat eri ope­tus­ta tuos­sa pain­o­tu­saineessa ja vain siinä. Näin luokat eivät eriytyisi.

Menetetäänkö painotetun opetuksen tavoite?

Min­ua kiin­nos­taa tuo eriy­tymi­nen, mut­ta tarkastel­laan het­ki tuo­ta pain­ote­tun opetuk­sen tavoitet­ta, eli kehit­tää oppi­lai­ta siinä, mis­sä he ovat hyviä. Miten sen tässä kävisi? Jat­ka lukemista “Voiko koulushop­pailua estää mitenkään?”