Kategoria: _

Huomiotani on herät­tänyt, että, että kuolleisu­us koron­aan tun­tuu laske­neen paljon nopeam­min kuin tar­tun­to­jen määrä – tai nous­sut hitaam­min, maas­ta riip­puen. Päätin piirtää tästä sum­mit­taisen kuvan. Laskin liuku­van kah­den viikon sum­man kuolleista ja jaoin sen liuku­val­la kah­den viikon sum­mal­la rek­isteröidy­istä tar­tun­noista kak­si viikkoa aiem­min. Siis esimerkik­si toukoku­un 15.–28. päivän kuolemat jaet­tuna toukoku­un 1.–14. päivän tar­tun­noil­la.  Perus­teena tässä oli, että kuole­ma seu­raa keskimäärin kol­men viikon kulut­tua tar­tun­nan saamis­es­ta ja tar­tun­nan saamis­es­ta menee viikko sen havait­semiseen ja rek­isteröin­ti­in. Ihan näin tätä ei pitäisi tehdä, mut­ta tehdäk­seen tämän oikein, pitäisi tietää kuolleista, mil­loin hei­dän tar­tun­tansa on rekisteröity.

Jouduin jät­tämään maalisku­un pois kokon­aan. Sar­jan alus­sa esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa näin mitat­tu tapauskuolleisu­us olisi ollut 66 %. Tuol­loin rek­isteröi­ti­in vain kuole­maisil­laan ole­vat potilaat.

Aika jyrkkä on lasku ollut. Yhdys­val­lois­sa run­saas­ta 12 pros­en­tista alle kah­teen pros­ent­ti­in, Ital­ias­sa 12 pros­en­tista  noin kolmeen pros­ent­ti­in, Sak­sas­sa noin kuud­es­ta pros­en­tista noin pros­ent­ti­in, Tukhol­mas­sa noin 14 pros­en­tista 0,3 pros­ent­ti­in (!) ja Suomes­sa noin seit­semästä pros­en­tista välil­lä nol­laan. Nyt Suomen luku on hypähtänyt neljän kuole­man­ta­pauk­sen vuok­si neljään pros­ent­ti­in. Heinäku­us­sa tar­tun­to­ja oli hyvin vähän, sik­si arvio heit­tele­htii noin kovasti. Koh­ta se tasoit­tuu, kun kas­va­vat tar­tun­tamäärät tule­vat näkyviin.

Mik­si tapauskuolleisu­us on laskenut näin paljon?

Pääsyy on siinä, että nyt tes­tataan enem­män ja vähäoireisem­pia. Kun tes­tat­ti­in vain vakavia oire­i­ta saanei­ta, näi­den kesku­udessa kuolleisu­us tietysti on suurem­pi. Eri­tyis­es­ti tämä näkyy Tukhol­mas­sa. Jos tämä olisi ain­oa seli­tys ja jos nyt havait­taisi­in kaik­ki tar­tun­nat, kevääl­lä olisi havait­tu vain noin joka 50. tartunta.

On myös opit­tu hoita­maan sairaut­ta. Alus­sa moni kuoli verenkier­ron tukkeu­tu­miseen sisäe­limis­sä, mut­ta tätä ymmär­retään nyt lääk­itä. Van­huk­sia on opit­tu suo­jaa­maan taudilta.

Joku väit­tää, että val­in­ta­paine on muun­tanut virus­ta vähem­män tap­pavak­si. Tämä olisi loogista, sil­lä virus lev­iää parem­min, jos se ei tapa isäntäänsä.

Käyt­täy­tymisen muu­tos on saanut aikaan sen, että tar­tun­nan saa­neet ovat nyt nuorempia.

Maid­en väliset erot tapauskuolleisu­udessa ovat niin suuria, että seli­tys­tä on etsit­tävä tes­tauskäytän­tö­jen eroista. Toki antibioot­tire­sistenssil­läkin on merk­i­tys­tä, eri­tyis­es­ti Italiassa.

Kir­joitin kevääl­lä joukon postauk­sia koronas­ta. Niiden pää­sisältö oli pes­simis­mi. Korona tuot­taa joko paljon ihmisuhre­ja tai tuhoaa talouden tai tekee molempia.

Perusväit­teeni oli, ettei taud­ista pääse eroon tukah­dut­ta­mal­la sitä, kos­ka virus ei sil­lä katoa. Tukah­dut­ta­mal­la voidaan vähen­tää tar­tun­to­ja, mut­ta jos toimia höl­lätään, virus alkaa lev­itä uud­estaan. Sama kos­kee tulen tukah­dut­tamista. Jos tukah­du­tat huoneistopalon sulke­mal­la ovet ja ikku­nat, kytevä palo roi­hah­taa uud­estaan liekkei­hin heti, kun ovi avataan.

Lop­ullis­es­ti nor­maali­in elämään voidaan pala­ta vas­ta, kun on saavutet­tu lau­maim­mu­ni­teet­ti joko rokot­ta­mal­la tai sairas­ta­mal­la. Nyt odote­taan rokotet­ta, joka voi olla käytet­tävis­sä ensi kesän alus­sa. Mon­es­sa kehi­tys­maas­sa odote­taan sairas­ta­mal­la saat­ua lau­maim­mu­ni­teet­tia. Int­ian slum­meis­sa ei ole varaa rokotteisiin.

Ennustin, että tukah­dut­ta­mi­nen tör­mää kansan kyl­lästymiseen ja ennen kaikkea siihen, että nuoret ikälu­okat kyl­lästyvät kököt­tämään kotona, kos­ka tietävät, ettei tau­ti ole heille eri­tyisen vaarallinen.

En mitään niin toivoisi kuin että voisin nyt myön­tää olleeni väärässä, mut­ta valitet­tavasti en voi. Kun toimia on höl­lät­ty Euroopas­sa, virus on alka­nut taas lev­itä uud­estaan. Koh­ta taas Euroop­pa sul­je­taan. Sen myön­nän, että aliarvioin kevääl­lä sitä, kuin­ka tehokkaasti yhteiskun­ta sulke­mal­la pystytään epi­demi­aa jarruttamaan.

Jostain syys­tä suo­ma­laiset halu­a­vat aina osoit­taa jotain muu­ta maa­ta ja ker­toa, että sen poli­ti­ikalla on päästy parem­paan, mut­ta mei­dän tyh­mät päät­täjämme eivät tätä ymmär­rä. Voisiko nyt kuitenkin sen myön­tää, että Suo­mi kuu­luu mai­hin, jot­ka tois­taisek­si ovat päässeet taud­ista vähimmällä?

Ensin ihailti­in Sin­ga­porea, mut­ta siel­lä tar­tun­to­ja on suh­teessa väk­iluku­un jo kuusi ker­taa niin paljon kuin Suomes­sa – tosin tau­ti­in kuollei­ta maan rapor­toi todel­la vähän. Sit­ten piti ottaa mallia Hongkongista, mut­ta ei pidä enää. Nor­jan piti päästä koko viruk­ses­ta eroon sil­lä hal­li­tuk­sen julis­tuk­sel­la, että maa halu­aa eroon viruk­ses­ta, mut­ta nyt tau­ti­ti­lanne on Nor­jas­sa selvästi pahempi kuin Suomes­sa. Islannis­sa toinen aal­to on suh­teessa väk­iluku­un yhdessä Ruotsin kanssa voimakkain kaik­ista pohjoismaista.

Etelä-Kore­as­sa virus on säästöliekil­lä, mut­ta tar­tun­to­ja on kym­meniä päivit­täin, joten nor­maalin ei voi­da pala­ta siel­läkään. Uusi See­lan­ti on pitänyt tar­tun­nat liki nol­las­sa, mut­ta talous on kärsinyt sulus­ta val­tavasti. Tur­is­mielinkeino on tapettu.

Oheises­sa kuvas­sa on uusien tar­tun­to­jen määrä viikos­sa miljoon­aa asukas­ta kohden. Käytän liuku­vaa seit­semän päivän summaa.

Ruotsin heinäkuu alun tar­tun­tamäärät eivät mah­du kuvaan, mut­ta nopeasti ne ovat tulleet alas – ja kään­tyneet taas nousu­un siel­läkin. Heinäku­un 1. päivän luke­ma Ruot­sis­sa oli 588.

Kaikkien muiden pohjo­is­maid­en ja Viron tar­tun­tamäärät ylit­tävät sen tason, jon­ka hal­li­tus on julkises­ti ilmoit­tanut perus­teek­si ava­ta ja sulkea rajo­ja, 40 tar­tun­taa miljoon­aa asukas­ta kohden viikos­sa. Tosin hal­li­tus mit­taa sitä kah­den viikon ajal­ta, jol­loin raja on 80 tar­tun­taa kahdessa viikos­sa. Suo­mi on nyt ain­oa rajan alapuolella.

STM rapor­toi tar­tut­tavu­us­lu­vun R nousseen Suomes­sa taas maagisen luvun yksi yli. En tosin tiedä, miten ne sen luvun laske­vat, kos­ka toisaal­ta rapor­toidaan, että huo­mat­ta­va osa tar­tun­noista on saatu ulko­mail­ta. Minus­ta R pitäisi laskea vain koti­mai­sista tar­tun­noista, jol­loin nähdään, onko epi­demia Suomes­sa räjähtämässä vai sup­pen­e­mas­sa. Ulko­maan­tu­li­ai­sis­sa on kyse eri asi­as­ta. Ne ovat tar­tun­to­ja, mut­ta eivät ker­ro mitään olo­suhteista Suomes­sa. Ulko­maisia tar­tun­to­ja ei voi tor­jua pane­mal­la koulut Suomes­sa etäopiskeluun.

Vaik­ka tilanne Suomes­sa on vielä aika hyvä – tosin huonone­mas­sa nopeasti – Euroopas­sa epi­demia jyl­lää voimal­la. Se tarkoit­taa, että yhteiskun­tia pitää alkaa taas sulkea ja tur­is­mi lopettaa.

Ensim­mäi­nen aal­to syn­nyt­ti neljässä kuukaudessa tarpeen elvyt­tää talout­ta 750 mil­jardil­la eurol­la. Seu­raa­vat kahdek­san kuukaut­ta sulkua voi mak­saa tuplas­ti sen. Euroopan talous on koh­ta aivan raunioina.

Ja niin on Suomenkin.

Jot­ta lock-down­ista ei tulisi yhtä kallista kuin kevääl­lä, pitäisi tietää enem­män siitä, mis­sä olo­suhteis­sa virus lev­iää ja mis­sä ei. Kun nyt kaik­ki tar­tun­nat yritetään jäljit­tää, pitäisi niitä myös analysoida.

Immuu­ni­jär­jestelmän muisti

Viilet­täessäni fil­lar­il­la sadeku­uro­ja väis­tellen Län­si-Suomes­sa kän­nykkääni tuli The Guardian­in artikke­li, jon­ka mukaan King’s Col­le­gen tutkimuk­sen mukaan Covid-19:n sairas­t­a­mi­nen ei näyt­täisi anta­van kuin lyhy­taikaisen immu­ni­teetin. Vas­ta-ainei­den määrä ver­essä vähe­nee muu­ta­mas­sa kuukaudessa liian alas tor­juak­seen taudin.

Olin tästä uutis­es­ta perin kum­mis­sani, kos­ka uuti­nen soti kaikkea sitä vas­taan, mitä olin immu­ni­teetista ymmärtänyt. Minä olin ymmärtänyt, ettei olen­naista ole vas­ta-ainei­den määrä vaan niiden resep­ti immuu­ni­jär­jestelmän muis­tis­sa. Vas­ta-ainei­ta valmis­tuu pikaises­ti lisää, kun havain­to antigeenista herät­tää jär­jestelmän. Elinkäi­nen immu­ni­teet­ti tuhkarokkoon ei perus­tu siihen, että tuhkarokon vas­ta-ainei­ta olisi ver­essä , vaan siihen, että niiden resep­ti on muis­tis­sa. Immu­ni­teetitn katoami­nen taas ei johdu immuu­ni­jär­jestelmästä vaan viruk­ses­ta, joka on kehit­tänyt uuden muodon, kuten influ­enssa joka vuosi.

Tätä kir­joi­tus­ta varten piti oikein googlata, olenko ymmärtänyt väärin. Vas­taus löy­tyi niinkin läheltä kuin Hesarista, jos­sa THL:n Han­na Nohynek selit­ti asian juuri niin kuin olen sen ymmärtänyt.

Mitä ihmettä? Miten alan korkeat asiantun­ti­jat voivat olla näin eri mieltä näin keskeis­es­tä asi­as­ta immuunijärjestelmässä?Jokuhan tässä on väärässä.(Sivumennen sanoen: onko THL:n käyt­tämä neu­tral­isoin­titesti vas­ta-ainei­ta tes­tat­taes­sa liian vaa­ti­va juuri tämän saman seikan johdosta?)

Onko lau­maim­mu­ni­teetista sit­tenkin merkkejä?

Eri­laiset vas­ta-ainetestit osoit­ta­vat yhtäpitävästi, että mis­sään ei olla lähel­läkään lau­maim­mu­ni­teet­tia. Tilas­toti­eteil­i­jänä kum­mek­sun kuitenkin joitakin tilas­to­ja. Olen seu­ran­nut jonkin aikaa epi­demi­an kehit­tymistä kolmes­sa keskit­tymässä, Tukhol­mas­sa (lääni) , Lom­bar­dias­sa ja New Yorkissa (osaval­tio). Esitän seu­raa­vana aikasar­jan kuollei­den määristä, kos­ka tar­tun­to­jen määristä ei saa kun­non aikasar­jaa tes­tauskäytän­tö­jen muu­tosten vuok­si[1].

Kuva pitäisi oikeas­t­aan piirtää absolu­ut­tisel­la asteikol­la, mut­ta siitä ei näky­isi mitään muu­ta kuin jyrkkä pudo­tus ja sen jäl­keen vaaka­suo­ra vii­va lähel­lä nol­laa, joten päädyin log­a­r­it­mi­asteikkoon. Kuvas­sa on kuollei­den määrä miljoon­aa asukas­ta kohden seit­semän päivän liuku­vana summana.

Koron­akuollei­den määrä miljoon­aa asukas­ta kohden. Seit­semän päivän liuku­va summa.

Kuollei­den määrinä las­ket­tuna epi­demia on pysähtynyt näis­sä kolmes­sa läh­es kokon­aan, muu­ta­maan pros­ent­ti­in siitä, mitä se oli. Tässä suh­teessa New Yorkin osaval­tio poikkeaa rajusti muus­ta Yhdys­val­loista ja on epi­demia hidas­tunut Tukhol­mas­sa selvästi nopeam­min kuin muual­la Ruot­sis­sa. Lom­bar­dia vas­taan muu Italia on siinä mielessä outo tapaus, että muual­la Ital­ias­sa koko virus ei ole men­estynyt mis­sään vai­heessa, eri­tyis­es­ti ei eteläm­pänä. Tämä on sel­l­ainen anom­alia, että siinä on vielä selvittämistä.

Kovan hin­nan nämä kaik­ki kolme ovat mak­sa­neet: New Yorkin osaval­tios­sa ja Lom­bar­dias­sa väestöstä on kuol­lut 0,17 %  ja Tukhol­mas­sakin 0,1 %. New York Cityssä kuollei­ta on peräti 0,28 %  ja Bronxis­sa 0,34 %.

Minus­ta näyt­tää kovasti siltä, että näis­sä kaikissa kolmes­sa epi­demia on tör­män­nyt syys­tä tai tois­es­ta kat­toon. Ei täl­laista eroa New Yorkin ja muun USA:n välil­lä voi muuten selit­tää, sil­lä New York on niin tiheästi asut­tu kaupun­ki, että epi­demi­an pitäisi men­estyä vaik­ka 90 % ihmi­sistä ryhty­isi äärimäisen varovaisek­si. Tar­tutet­ta­vat ovat syys­tä tai tois­es­ta loppuneet.

[LISÄYS 26.7. Myöhem­mät tutkimuk­set tule­vat ker­tomaan mitä on tapah­tunut, mut­ta minus­ta se voisi men­nä esimerkik­si New Yorkissa näin: Tau­ti on riehunut erit­tävin voimakkaana ja tap­pa­vana huono-osais­ten asuinalueil­la, jois­sa ei ole mah­dol­lisu­ut­ta suo­jau­tua taudil­ta eristäy­tymäl­lä. Miten eristäy­dyt asun­not­tomien yöma­jas­sa? Siel­lä se on pysähtynyt tar­tutet­tavien lop­pumiseen. Sen sijaan hyväo­sais­ten alueil­la tau­ti on pysähtynyt eristäytymällä.]

Kuitenkin vas­ta-ainetestit osoit­ta­vat, että ei olla lähel­läkään lau­maim­mu­ni­teetin vaa­ti­maa 60 prosenttia.

Esitän siis vai­h­toe­htoisia ja toisi­aan täy­den­täviä arvauk­sia, joi­ta olen esit­tänyt jo postauk­ses­sa Entä jos:

Super­levit­täjät ovat jo sairas­ta­neet. Immu­ni­teetin raja on paljon alem­pana kuin 60 pros­en­tis­sa, kos­ka ihmiset eivät ole tasaista mas­saa, vaan jär­jestäy­tyneet verkos­toi­hin. Verkos­to­jen avain­henkilöt ovat tar­tun­nan saamises­sa ratkai­sevas­sa asemassa.

Vas­ta-ainetestit eivät havaitse pieniä määriä vas­ta-ainei­ta. Juuri tuon yllä ole­van immuu­ni­jär­jetelmän muistin vuok­si vas­ta-ainetestit mit­taa­vat väärää asi­aa. Ne eivät havaitse häviävän pieniä määriä vas­ta-ainei­ta eivätkä sik­si hyvin lievän tai kokon­aan oireet­toman taudin sairastaneita.

Muiden koron­avirusten aiheut­ta­mat tau­dit anta­vat suo­jan. Päiväkoti­lap­sil­la ei siis vaaraa?

Sit­ten voi tietysti olla vain niin, että siel­lä, mis­sä tau­ti on vaat­in­ut paljon uhre­ja, ihmiset ovat luon­nos­taan varovaisia. Tukhol­mas­sa kuole­man­ta­pausten lop­pumi­nen voi johtua yksinker­tais­es­ti vain siitä, että ovat oppi­neet suo­jaa­maan van­huk­sen­sa parem­min – niin kuin Suomes­sakin on opittu.

Suomea tämä ei koske

Väärinkäsi­tyk­sen vält­tämisek­si todet­takoon, ettei täl­lä ole mitään tekemistä Suomen tilanteen kanssa, ei edes Helsin­gin. Suomes­sa sairas­tanei­ta on niin vähän, ettei meil­lä ole mitään väestö­ta­son suo­jaa eli olemme täysin avoimia tar­tun­noille. Korkein­taan voimme toivoa muiden koron­avirusten anta­van suo­jan vähän aut­ta­van. Mei­dän on nyt vain sin­niteltävä toisi­amme väl­tellen ensi kevääseen, jol­loin toiv­ot­tavasti on käytet­tävis­sä rokote.

Ruot­sia asia sen sijaan voi kiin­nos­taa ja monia kehi­tys­mai­ta, joiden ei ole mah­dol­lista mitenkään estää epi­demi­an kulkemista koko väestön läpi.

[1] Espan­jas­sa on ilmeis­es­ti määritel­ty myös kuole­ma uud­estaan, kos­ka kuollei­den määrät ovat vähen­tyneet ker­ral­la epäilyttävästi.

Koronar­in­ta­mal­la ei ole tapah­tunut vähään aikaan mitään olen­nais­es­ti uut­ta, joten olen malt­tanut olla kom­men­toimat­ta. Nyt ajat­telin esit­tää lyhyen tilas­tol­lisen kat­sauk­sen oras­tavas­ta tois­es­ta aal­losta Euroopas­sa ja huomen­na tai jon­ain lähipäivänä lyhyen kat­sauk­sen siitä, mitä kuu­luu laumasuojalle.

Oheises­sa kuvas­sa on absolu­ut­tisel­la asteikol­la uudet tar­tun­nat miljoon­aa asukas­ta kohden viikos­sa. Kuva on piir­ret­ty seit­semän vuorokau­den liuku­vana sum­mana. Aloi­tan toukoku­un alus­ta, kos­ka siitä alka­en tiedois­sa on jotain järkeä. Sitä ennen ne ker­toi­vat lähin­nä siitä, paljonko tes­tataan. Tar­tun­noista vain pieni osa rekisteröitiin.

Käytän asteikkoa tar­tun­to­ja miljoon­aa asukas­ta kohden. THL näyt­tää käyt­tävät sataa tuhat­ta kohden. En pidä sel­l­ai­sis­takaan suureesta kuin hehtoli­tra, joten päässälaskun helpot­tamisek­si käytän jaka­jana miljoonaa.

Tarkastelu­un olen ottanut maat, joi­ta olen seu­ran­nut epi­demi­an alus­ta alka­en. Kan­nat­taisi toki tarkastel­la esimerkik­si Itä­val­taa, mut­ta en tee tätä työkseni.

Kuvaa domi­noi täl­lä asteikol­la kak­si maa­ta, Ruot­si ja Yhdys­val­lat, jois­sa tar­tun­to­jen määrät ovat omis­sa luvuis­saan. Jos tiedot oli­si­vat maalis- huhtiku­ul­ta, Italia olisi korkeal­la — eri­tyis­es­ti, jos siel­lä olisi tes­tat­tu enemmän.Yhdysvaltain tar­tun­to­jen määrä las­ki ensin ja kään­tyi sit­ten todel­la kovaan kasvu­un. Ruotsin tar­tun­to­jen määrä on koko ajan ollut mui­ta Euroopan mai­ta selvästi korkeam­mal­la, mut­ta on laskenut viime aikoina jyrkästi niin, että aivan viime päiv­inä Espan­ja on ohit­tanut Ruotsin. Todel­lisu­udessa tar­tun­to­jen määrät ovat laske­neet vielä paljon nopeam­min, sil­lä maa alkoi tes­ta­ta kun­nos­sa vas­ta kesäku­us­sa. Nyt luvut ovat lähel­lä oikea­ta, van­hat luvut ovat räikeitä aliarvioi­ta. Aliarvioi­ta ne toden­näköis­es­ti ovat edelleen.

Tässä kuvas­sa Yhdys­val­lat venyt­tää asteikkoa niin paljon, että esimerkin Suomen käyrä ei viime aikoina poikkea nol­las­ta havait­tavasti. Sik­si esitän heinäku­un luvut mait­tain kunkin oma­l­la asteikol­laan. Yhdys­val­lat ja Ruot­si eivät tarvitse omaa kuvaansa, kos­ka niiden kehi­tys näkyy ensim­mäis­es­täkin kuvasta.

Huo­mat­takoon, että seu­raavis­sa kuvis­sa asteikko on tehty kunkin maan tilanteen mukaan. Kan­nat­taa siis kat­soa asteikkoa eikä vain kuvion muotoa.

Suo­mi on aset­tanut maa­han­tu­lon kri­teerik­si kahdek­san tar­tun­taa sataatuhat­ta asukas­ta kohden kahdessa viikos­sa. Näis­sä kuvis­sa se vas­taa 40 tar­tun­taa miljoon­aa asukas­ta kohden viikossa.

Italia on onnis­tunut paina­maan tar­tun­to­jen määrän mata­lak­si ja pitämään sen siel­lä. Käyrässä ei ole merk­i­ty­sevää trendiä ja se on tur­val­lis­es­ti neljänkymme­nen alapuolella.

Sak­sas­sa tar­tun­to­jen määrä on kään­tynyt loivaan kasvu­un ja läh­estyy rajaa 40. Kat­so­taan mitä tapah­tuu ensi viikolla.

Espan­jas­sa toinen aal­to näyt­tää ole­van vauhdis­saan. Tar­tun­to­jen määrät ylit­tävät kuusinker­tais­es­ti rajan, jon­ka Suo­mi on aset­tanut ehdok­si rajo­jen avaamiselle. Ei näytä hyvältä.

Suomen tar­tun­to­jen määrät ovat joukon alim­mat. Kuva näyt­tää pahal­ta, mut­ta kat­sokaa asteikkoa. Tar­tun­to­jen määrä on edelleen hyvin mata­la. Vai­htelua voi selit­tää testei­hin hakeu­tu­mi­nen ja loma-aika. Kat­so­taan mitä ensi viikol­la tapahtuu.

Pes­simistisen epi­demi­ol­o­gisen teo­ri­an mukaan niin tässä pitäisi käy­däkin kuin Espan­jas­sa on käynyt ja Suomes­sakin vähän. Tukah­dut­tamista ei voi lopet­taa, ennen kuin on rokote.

Nyt kan­nat­taa naut­tia kesästä ja vapaudesta!