Sokerivero

Sinebryc­hof­fin edus­ta­jat halusi­vat kevään lopul­la tava­ta minua kes­kus­tel­lak­seen val­mis­te­ve­rois­ta, alko­ho­li­ve­ros­ta ja soke­ri­ve­ros­ta. Suh­tau­duin tähän tapaa­mi­seen pie­nel­lä ennak­ko­luu­lol­la, kos­ka pani­moa­lan edun­val­von­ta on vai­kut­ta­nut vähän Jaa­na Pel­ko­sel­ta ja olen ollut aika­naan edus­kun­nan val­tio­va­rain­va­lio­kun­nan vero­jaos­tos­sa usein napit vas­tak­kain hei­dän kanssaan.

Heil­lä oli kak­si asi­aa, soke­ri­ve­ro ja alko­ho­li­ve­ro. Kovin ajan­koh­tai­sia asioi­ta nyt, kun hal­li­tus yrit­tää löy­tää rahaa paik­kaa­maan bud­je­tin auk­ko­ja. Minun piti kir­joit­taa täs­tä tuo­reel­taan, mut­ta asia jäi mui­den kii­rei­den alle. Käsit­te­len täs­sä soke­ri­ve­roa ja palaan alko­ho­li­ve­ron kum­mal­li­suuk­siin ehkä myöhemmin.

Sinebryc­hoff haluai­si soke­ri­ve­ron kai­kel­le soke­ril­le. Heis­tä on vähän epis­tä, että se on vain vir­voi­tus­juo­mis­sa, joi­den osuus soke­ri saan­nis­ta on kol­me pro­sent­tia. Hei­dän käyt­tä­män­sä tilas­ton mukaan soke­rin saan­ti­läh­teet jakau­tui­vat näin:

Tote­sin, että olen aina kan­nat­ta­nut tätä kat­ta­vaa soke­ri­ve­roa. Suo­ma­lai­set syö­vät lii­kaa soke­ria sen eri muo­dois­sa, mis­tä on mer­kit­tä­vää kan­san­ter­vey­del­lis­tä hait­taa. Lihot­taa ja altis­taa dia­be­tek­sel­le. Lisäk­si ener­gian saan­ti ravi­te­muk­sel­li­ses­ti tyh­jän­päi­väi­ses­tä soke­ris­ta vähen­tää muu­ta, ter­vey­den kan­nal­ta olen­nais­ta syö­mis­tä. Vero­jen pitäi­si ohja­ta syö­mään ter­veel­li­ses­ti. Sik­si oli­si hyvä, että kai­kis­sa elin­tar­vik­keis­sa oli­si vero soke­ril­le. Se oli­si tyy­pil­li­nen ulkoi­siin kus­tan­nusiin perus­tu­va haittavero.

Olin jos­kus edus­kun­nas­sa monen muu­an kans­sa aja­mas­sa kat­ta­vaa soke­ri­ve­roa, mut­ta tämä kui­ten­kin kaa­tui hal­lin­nol­li­seen han­ka­luu­teen. Vaik­ka koti­maas­sa voi­sim­me lait­taa veron soke­ril­le, emme pys­tyi­si miten­kään verot­ta­maan ulko­mail­ta tuo­tu­ja elin­tar­vik­kei­ta, kos­ka nii­den soke­ri­pi­toi­suu­den mit­taa­mi­nen oli­si yli­voi­mai­nen hal­lin­nol­li­nen taak­ka. Näin siis sanoin Sinebryc­hof­fin edustajille.

Tähän he vas­ta­si­vat, että oli yli­voi­mais­ta sil­loin, mut­ta ei enää, kos­ka pak­kauk­ses­sa on nykyi­sin ker­rot­ta­va tuot­teen sisäl­tä­män soke­rin mää­rä. Tätä en ollut tul­lut ajatelleeksikaan.

Hei­dän esit­tä­män­sä kat­ta­va soke­ri­ve­ro koh­dis­tui­si kaik­keen soke­riin ja kaik­kiin soke­rei­hin, myös tuo­re­me­hui­hin, mut­ta ei kui­ten­kaan hedel­miin ja mar­joi­hin. Kysyin kokeek­si, mik­si he pani­si­vat rajan tähän, vaik­ka tie­sin vas­tauk­sen. Jos syöt ome­nan, hedel­mäs­sä ole­va soke­ri vai­kut­taa pal­jon vähem­män hai­tal­li­ses­ti kuin jos juot ome­na­me­hua. Joku lää­kä­ri var­maan osaa ker­toa mik­si. Liit­ty­nee kui­tui­hin ja imey­ty­mi­sen nopeuteen

Heil­lä oli kol­me eri­lais­ta mal­lia veron peri­mi­sek­si, jois­ta jätän arvon­li­sä­ve­roon nivo­mi­sen täs­sä pois, kos­ka se ei toimi.

Vero voi­si olla por­ras­tet­tu, jol­loin vero tuot­teen kilo­mää­räi­nen val­mis­te­ve­ro nousee por­ras­te­tus­ti soke­ri­pi­toi­suu­den mukaan tai tark­ka, jol­loin soke­ri­ki­los­ta menee aina yhtä pal­jon veroa. Tark­ka on tie­tys­ti parem­pi, mut­ta Sinebryc­hof­fin mukaan han­ka­lam­pi toteut­taa. Minua sii­nä vähän arve­lut­ti se, että luo­kan sisäl­lä soke­rin mää­rän vähen­tä­mi­nen ei vai­ku­ta mitään, siis enem­män tai vähem­män makeu­te­tut jugur­tit mak­sa­vat saman veron.

Soke­ri­ve­ron tuo­tok­si he arvioi­vat noin 400 mil­joo­naa euroa. Ei siis miten­kään vähän.

Tätä kan­nat­tai­si minus­ta edistää.

[Pani­mo­liit­to kor­jat­tu Sinebrychoffiksi]

118 vastausta artikkeliin “Sokerivero”

  1. Aivan ensim­mäi­sek­si voi­si var­maan pois­taa eril­li­set soke­ri­juu­rik­kaan tuotantotuet?

    Mut­ta kan­na­tet­ta­va aloi­te noin muuten.

    1. ark­ki­teh­ti:
      Aivan ensim­mäi­sek­si voi­si var­maan pois­taa eril­li­set soke­ri­juu­rik­kaan tuotantotuet?

      Mut­ta kan­na­tet­ta­va aloi­te noin muuten.

      soke­ri­juu­rik­kaan tuo­tan­to­tuet ovat sidot­tu Euroo­pan unio­nin CAP poli­tiik­kaan. Tämä ei toi­mi enää kos­ka emme voi Suo­mes­sa sää­del­lä elin­tar­vik­kei­den tuon­tia enää. Soke­ri­juu­ri­kas­ta voi tuo­da myös jat­kos­sa ulko­mail­ta jos sen tuki esim aje­taan Suo­mes­sa alas. Se oli­si vähän saman­lai­nen näke­mys jos ulko­maa­lais­ten mar­jo­jen myyn­tiä rajoi­te­taan Suo­mes­sa. Ei onnis­tu kos­ka se oli­si koko EU:n sisä­mark­ki­noi­den vastaista.

    2. Näis­sä on kysy­mys eri asiois­ta. Soke­ri­juu­rik­kaan tuel­la tue­taan suo­ma­lais­ta jurt­tia hal­paa ruo­ko­so­ke­ria vas­taan. Jos tuki pois­te­taan, soke­rin hin­ta ei nouse, kos­ka juu­ri­kas­so­ke­ri vain kor­vau­tuu ruo­ko­so­ke­ril­la. Juu­rik­kaan vil­je­lyn tuke­mi­sen jär­ke­vyyt­tä voi toki arvos­tel­la, mut­ta se ei lii­ty kansanterveyteen.

      1. Heik­ki Kaup­pi:

        Näis­sä on kysy­mys eri asiois­ta. Soke­ri­juu­rik­kaan tuel­la tue­taan suo­ma­lais­ta jurt­tia hal­paa ruo­ko­so­ke­ria vas­taan. Jos tuki pois­te­taan, soke­rin hin­ta ei nouse, kos­ka juu­ri­kas­so­ke­ri vain kor­vau­tuu ruo­ko­so­ke­ril­la. Juu­rik­kaan vil­je­lyn tuke­mi­sen jär­ke­vyyt­tä voi toki arvos­tel­la, mut­ta se ei lii­ty kansanterveyteen.

        Soke­ri­ruo­koa ei kas­va­te­ta Euroo­pas­sa vaan se on pää­asias­sa tuon­ti EU:n ulko­puo­li­sis­ta mais­ta pää­asias­sa Lati­na­lai­ses­ta Ame­ri­kas­ta, Afri­kas­ta ja Aasias­ta. Koko soke­ri­ruo­ko tuon­nin taka­na on kor­keat tul­lit ja kysees­sä on kyl­lä ihan maa­ta­lou­den pro­tek­tio­nis­mi suh­tees­sa kehit­ty­viä mai­ta koh­den. Teol­li­suus­mai­den kor­keat tul­lit ovat nyky­ään maa­ta­lous­tuot­teil­le vain pro­tek­to­nis­ti­nen kei­no suo­jel­la yli­tuet­tua maa­ta­lout­ta ja suu­rin häviä on kehit­ty­vien mai­den maanviljelijät.

  2. Meni­si­kö­hän vero läpi, jos se nipu­tet­tai­siin esi­mer­kik­si pal­kan­ko­ro­tuk­siin: veron­ko­ro­tuk­sen vas­ti­neek­si palk­ko­ja nos­te­taan vas­taa­vas­ti tuol­la 400 miljoonalla.

    1. K‑Veikko:
      Meni­si­kö­hän vero läpi, jos se nipu­tet­tai­siin esi­mer­kik­si pal­kan­ko­ro­tuk­siin: veron­ko­ro­tuk­sen vas­ti­neek­si palk­ko­ja nos­te­taan vas­taa­vas­ti tuol­la 400 miljoonalla.

      Miten väli­li­ses­tä veros­ta tuli­si yhtäk­kiä progres­si­vi­nen? Väli­li­set verot sopi­vat huo­nos­ti pal­kan­ko­ro­tuk­siin kos­ka ei kaik­ki pal­kan­saa­jat esim juo tai tupakoi.

    2. K‑Veikko:
      Meni­si­kö­hän vero läpi, jos se nipu­tet­tai­siin esi­mer­kik­si pal­kan­ko­ro­tuk­siin: veron­ko­ro­tuk­sen vas­ti­neek­si palk­ko­ja nos­te­taan vas­taa­vas­ti tuol­la 400 miljoonalla. 

      1. Hali­tus ei pää­tä palkankorotuksista.
      2. Vasem­mis­to­liit­to huu­tai­si heti “miten työttömät”
      3. SDP huu­tai­si heti “miten eläkeläiset”
      4. Vih­reät “opis­ke­li­jat!”

      1. Sylt­ty: 1. Hali­tus ei pää­tä palkankorotuksista.
        2. Vasem­mis­to­liit­to huu­tai­si heti ”miten työttömät”
        3. SDP huu­tai­si heti ”miten eläkeläiset”
        4. Vih­reät ”opis­ke­li­jat!”

        Tasa-vero­ja (arvon­li­sä­ve­ro ja alko­ho­li­ve­ro) on vai­kea sitoa pal­kan­ko­ro­tuk­siin kos­ka ne ovat kai­kil­le samat. Progres­si­vis­ta tulo­ve­ro on hel­pom­pi koh­den­taa pal­kan­ko­ro­tuk­siin, eläk­kei­siin ja opin­to-tukeen ja työt­tö­myys­tu­keen . Miten tasa-arvos­ta teh­dään tek­ni­ses­ti progres­sii­vi­nen niin että esim kau­pan­kas­sal­la myy­jä voi tar­kis­taa asiak­kaaan tulo­ve­ro pro­sen­tin on toden­nä­käi­ses­ti monen tie­to­tur­va sään­nös­ten takana.

  3. Eipä ihme, että Suo­mi on vuo­des­ta toi­seen tuon hol­hous­val­tioin­dek­si­lis­tan (http://nannystateindex.org/) ykkö­nen, kun Soi­nin­vaa­ra ja hen­gen­hei­mo­lai­sen­sa julis­ta­vat sil­mät kii­luen “Vero­jen pitäi­si ohja­ta syö­mään ter­veel­li­ses­ti.” Suo­ma­lai­sil­la­han ei ole mitään omaa har­kin­ta­ky­kyä, ja eihän mei­tä vie­lä miten­kään edes vero­te­ta riit­tä­väs­ti — vai mitä Soininvaara?

    1. J. Jör­gen­sen:
      Eipä ihme, että Suo­mi on vuo­des­ta toi­seen tuon hol­hous­val­tioin­dek­si­lis­tan (http://nannystateindex.org/) ykkö­nen, kun Soi­nin­vaa­ra ja hen­gen­hei­mo­lai­sen­sa julis­ta­vat sil­mät kii­luen ”Vero­jen pitäi­si ohja­ta syö­mään ter­veel­li­ses­ti.” Suo­ma­lai­sil­la­han ei ole mitään omaa har­kin­ta­ky­kyä, ja eihän mei­tä vie­lä miten­kään edes vero­te­ta riit­tä­väs­ti – vai mitä Soininvaara?

      Jos mie­les­tä­si kysees­sä on hol­houk­ses­ta niin pitäi­si­kö esim alko­ho­lis­tin pitäi­si mak­saa itse kaik­ki vie­roi­tus­hoi­dot omas­ta pus­sis­ta ilman että yhteis­kun­ta tuli­si avuk­si? Kos­ki­si­ko sit­ten myös dia­bee­tik­ko­ja? Sama kos­ki­si siis var­maan keuh­ko­syö­vän diak­too­ni­sin saa­nei­ta? Onko se sinus­ta hol­hous­ta jos tupak­kaa, soke­ria ja alko­ho­lia vero­tet­tet­tai­siin nyt pal­jon suu­rem­mal­la pro­sen­til­la ja samal­la yhteis­kun­ta ei ole muka­na niis­tä koi­tu­vien ter­vey­del­lis­ten hait­to­jen kus­tan­nuk­ses­sa jul­ki­sen ter­vey­den­huol­lon kautta?Suomessa 10 % väes­tös­tä jot­ka juo­vat käri­vät esim vaka­vas­ta alko­ho­lin ter­veys­hai­tois­ta joten olen kyl­lä vakuut­tu­nut sii­tä että Suo­ma­lai­sil­la ei ole täs­sä koh­taa mitään omaa har­kin­ta­ky­kyä kun tulee kysees­sä vaka­va alko­ho­li hai­tat. Dia­be­tes on lisään­ty­vä kan­san­tau­ti Suo­mes­sa jos­ta seu­raa­va vaka­va ter­vey­del­li­nen ongel­ma on yli­pai­no eten­kin nuor­ten alle 15 vuo­tia­den yli­pai­no. Ymmärr­rän tuon nan­nys­ta­tein­dexin idean mut­ta sii­nä­kin on eri­lai­sia mit­ta­rei­ta. Voi­daan yhtä hyvin sanoa että per­he­vä­ki­val­ta ei pitäi­si olla esim rikos nimi­kee­nä sinun logii­kal­la että “kyl­lä suo­ma­lai­set (eten­kin mie­het) ymmär­tä­vät vas­tuun­sa vai­mo­jen­sa suh­den mut­ta Suo­mi on Euroo­pan unio­nin jäsen­val­tio­na sijal­la 2. per­he­vä­ki­val­lan tilas­tois­sa. 47% pro­sent­tia nai­sis­ta kokee Suo­mes­sa per­he­vä­ki­val­taa. En ole vakuut­tu­nut sii­tä että tämä­kään oli­si miten­kään hyväs­sä kont­rol­lis­sa Suo­mes­sa. Jota­kin kon­rol­lia tar­vi­taan. Osmo Soi­nin­vaa­ra voi­si kir­joit­taa täs­sä blo­gis­sa jat­kos­sa myös niis­tä verois­ta mitä hänen mie­les­tä ei pitäi­si enää kerä­tä ollen­kaan ja nii­tä mitä pitäi­si kerä­tä enem­män ja uusis­ta verois­ta mit­kä pitäi­si ottaa käyttöön.

      1. Kyl­lä se on hol­hous­ta, ja vas­tuun siir­tä­mis­tä ihmi­sil­tä itsel­tään — heil­tä tosin kysy­mät­tä — (toi­vot­ta­vas­ti) hyvää tar­koit­ta­vil­le kal­tai­sil­le­si kont­rol­lifrii­keil­le. En minä yhtään epäi­le, ettet­kö sai­si itsel­le­si hyviä vibo­ja tois­ten rahoil­la teh­tä­väs­tä vajaa­ky­kyis­ten paapomisesta.

      2. Jos uskot löain­kaan hin­ta­me­ka­nis­miin, sinun on hyväk­syt­tä­vä se, että eri­lai­sia mark­ki­na­vir­hei­tä, täs­sä tapauk­ses­sa ulkois­vai­ku­tuk­sia, kor­ja­taan ohjaa­vil­la veroil­la ja tar­vit­taes­sa sub­ven­tioil­la. Meil­lä on esi­mer­kik­si ilmai­nen kou­lu­tus, kos­ka ei luo­te­ta sii­hen, että ihmi­set käyt­täi­si­vät omaa rahaan­sa las­ten­sa kou­lu­tuk­seen, mitä var­maan­kin kut­sut holhoukseksi.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos uskot löain­kaan hin­ta­me­ka­nis­miin, sinun on hyväk­syt­tä­vä se, että eri­lai­sia mark­ki­na­vir­hei­tä, täs­sä tapauk­ses­sa ulkois­vai­ku­tuk­sia, kor­ja­taan ohjaa­vil­la veroil­la ja tar­vit­taes­sa sub­ven­tioil­la. Meil­lä on esi­mer­kik­si ilmai­nen kou­lu­tus, kos­ka ei luo­te­ta sii­hen, että ihmi­set käyt­täi­si­vät omaa rahaan­sa las­ten­sa kou­lu­tuk­seen, mitä var­maan­kin kut­sut holhoukseksi. 

        Lope­taan jul­ki­nen ter­vey­den­hoi­to ja anne­taan ihmis­ten itse mak­saa omat kus­tan­nuk­sen­sa Sin­ga­po­ren mallilla.

      4. Sepi: Lope­taan jul­ki­nen ter­vey­den­hoi­to ja anne­taan ihmis­ten itse mak­saa omat kus­tan­nuk­sen­sa Sin­ga­po­ren mallilla.

        Kyl­lä Sin­ga­po­res­sa on jul­ki­nen ter­vey­den­hoi­to kai­kil­le ja suu­ri yksi­tyi­nen ter­vey­den­huol­to sek­to­ri myös osa­na ter­vey­den­huol­toa . Lisä­tie­to löy­tyy https://www.moh.gov.sg/home/our-healthcare-system (Sin­ga­po­ren ter­veys­mi­nis­te­riön kotisivut)

      5. Sepi: Lope­taan jul­ki­nen ter­vey­den­hoi­to ja anne­taan ihmis­ten itse mak­saa omat kus­tan­nuk­sen­sa Sin­ga­po­ren mallilla.

        Sin­ga­po­res­sa on jul­ki­nen ter­vey­den­hoi­to joka tosin kos­kee vain Sin­ga­po­ren kan­sa­lai­sia ja maas­sa pysy­väs­ti oles­ke­lu­lu­val­la asu­via ihmi­siä. Ulko­maa­lai­set mak­sa­vat ter­vey­den­huol­los­ta suu­rem­man osuu­den omas­ta pus­sis­ta kuin maan kansalaiset.

      6. J. Jör­gen­sen:
        Kyl­lä se on hol­hous­ta, ja vas­tuun siir­tä­mis­tä ihmi­sil­tä itsel­tään – heil­tä tosin kysy­mät­tä –(toi­vot­ta­vas­ti) hyvää tar­koit­ta­vil­le kal­tai­sil­le­si kont­rol­lifrii­keil­le. En minä yhtään epäi­le, ettet­kö sai­si itsel­le­si hyviä vibo­ja tois­ten rahoil­la teh­tä­väs­tä vajaa­ky­kyis­ten paapomisesta. 

        Pitäi­si­kö esi­mer­kik­si nykyi­nen tur­va­vyö pak­ko pois­taa autoi­li­joi­ta? Ja samal­la nopeus­ra­joi­tus! Näin jokai­nen autoi­li­ja siis voi­si käyt­tää siis omaa har­kin­ta kykyä ja ajaa lii­ken­tees­sä oman hen­ki­lö­koh­tai­sen har­kin­ta kyvyn mukaan! Niin­kö!? Eli jalkakäytävillä!?Valtateillä esi­mer­kik­si 100 km tun­ti nopeu­del­la jne!?. Uskot­ko todel­la täl­lai­seen hen­ki­lö­koh­tai­seen vas­tuul­li­seen har­kin­ta kykyyn täs­sä koh­taa mis­sä ihmis­hen­kiä voi­daan menettää!?

        Olen ehdot­to­mas­ti sitä miel­tä että monet nan­nys­ta­tein­dexin mit­ta­rit sisäl­tä­vät pal­jon sel­lai­sia sään­te­lyä ja hol­hous­ta mitä voi­si keven­tää myös Suo­mes­sa ja uskon että Osmo Soi­nin­vaa­ra­kin tun­nis­taa tämän indek­sin jot­kut ongel­mal­li­set puo­let mut­ta sitä anar­kis­mia mitä J. Jör­gen­sen täs­sä on aja­mas­sa on kyl­lä ihan eri asia kuin ihmis­ten oman vas­tuun epäi­le­mi­nen. Lop­pu­jen lopuk­si oikeu­den edes­sä jokai­nen vas­taa omis­ta teke­mi­sis­tä mut­ta ilman oikeut­ta ei ole lakeja.

      7. J. Jör­gen­sen:
        Kyl­lä se on hol­hous­ta, ja vas­tuun siir­tä­mis­tä ihmi­sil­tä itsel­tään – heil­tä tosin kysy­mät­tä –(toi­vot­ta­vas­ti) hyvää tar­koit­ta­vil­le kal­tai­sil­le­si kont­rol­lifrii­keil­le. En minä yhtään epäi­le, ettet­kö sai­si itsel­le­si hyviä vibo­ja tois­ten rahoil­la teh­tä­väs­tä vajaa­ky­kyis­ten paapomisesta. 

        Eli se on J. Jör­gen­se­nin mukaan hol­hous­ta ja vas­tuun siir­tä­mis­tä esim avio­vai­mol­le jos väki­val­tai­nen avio­puo­li­so pahoin­pi­te­lee hän­tä väki­val­tai­ses­ti koto­na vain sen takia että per­he­vä­ki­val­taan puut­tu­mi­nen ulkoa­ta­päin vira­no­mis­ten tahol­ta oli­si vas­tuun siir­tä­mis­tä ja J. Jör­gen­se­nin mukaan koko­naan yksi­löl­tä pois? Niin­kö? Siis jat­kos­sa per­he­vä­ki­val­ta ei oli­si rikos? No Venä­jäl­lä monien kyse­lyi­den mukai­ses­ti (yli 60 % kyse­lyi­den perus­teel­la) avio­vai­mon pahoin­pi­te­ly on monen kyse­lyi­den mukaan hyväk­syt­tä­vä toi­men­pi­de. Ajaa­ko J. Jör­gen­sen myös täl­läis­tä käy­tän­töä Suo­meen? Onko J. Jör­gen­se­nin näkö­kul­mas­ta se hol­hous­ta että ala-ikäi­sil­le voi­si myy­dä vapaas­ti alko­ho­li ja tupak­ka tuot­tei­ta kau­pas­ta ilman mitään ikärajaa?

    2. J. Jör­gen­sen: Suo­ma­lai­sil­la­han ei ole mitään omaa harkintakykyä

      Tuo on lii­oit­te­lua, vaik­ka sel­väs­ti har­kin­ta­ky­ky on sen ver­ran epä­täy­del­li­nen, että täl­lai­sil­le veroil­le on hyvät perus­teet, kuten voi­daan monis­ta epä­ter­veel­li­sis­tä elä­män­ta­vois­ta havai­ta. Onnek­si tilan­ne on aina­kin alko­ho­lin osal­ta menos­sa parem­paan päin.

      J. Jör­gen­sen: ja eihän mei­tä vie­lä miten­kään edes vero­te­ta riittävästi

      Soke­ri­ve­ron voi käyt­tää mui­den vero­jen alentamiseen.

      1. Eikö sar­kas­mi­tut­ka tosi­aan toimi?

      2. J. Jör­gen­sen:
        Eikö sar­kas­mi­tut­ka tosi­aan toimi?

        Toi­mi toki, mut­ta täl­lai­seen vies­tiin on hel­pom­pi rea­goi­da vas­taa­mal­la sen kir­jai­mel­li­seen sisäl­töön. Näit var­maan joka tapauk­ses­sa vas­tauk­se­ni sisäl­lön, eli ihmis­ten har­kin­ta­ky­ky on monel­la tapaa epä­täy­del­li­nen (vaik­kei kui­ten­kaan nolla).

      3. Ossi Sare­so­ja: Toi­mi toki, mut­ta täl­lai­seen vies­tiin on hel­pom­pi rea­goi­da vas­taa­mal­la sen kir­jai­mel­li­seen sisäl­töön. Näit var­maan joka tapauk­ses­sa vas­tauk­se­ni sisäl­lön, eli ihmis­ten har­kin­ta­ky­ky on monel­la tapaa epä­täy­del­li­nen (vaik­kei kui­ten­kaan nolla).

        Jos suo­ma­lais­ten hyvin sän­til­li­nen har­kin­ta­ky­kyi­nen suh­de alko­ho­lin käyt­töön jul­ki­sil­la pai­koil­la six­bac­kin kans­sa on sar­kas­mia niin sil­loin olem­me ikä­vä kyl­lä menet­tä­neet suh­teel­li­suu­den tajun. Hävet­tä­vä näky kes­kel­lä Hel­sin­gin rau­ta­tie­a­se­man aukio­ta kun 5 huma­lais­ta voi saa­da niin pal­jon huo­mio­ta ja häpe­ää vaik­ka kysees­sä on pie­ni vähemmistö.

      4. Ossi Sare­so­ja:

        Soke­ri­ve­ron voi käyt­tää mui­den vero­jen alentamiseen. 

        Perin­tö­ve­ro ja varain­siir­to vero oli­si hyvä pois­taa ihan sen­kin takia että perin­nön siir­tä­mi­nen seu­raa­val­le suku­pol­vel­le oli­si hyvä asia perin­nön jat­ku­vuu­den kan­nal­ta parem­pi vaih­toeh­to kuin sen myy­mi­nen vain pel­kän perin­tö­ve­ron vält­tä­mi­sen takia. Varain­siir­to­ve­ron pois­ta­mi­sel­la voi­daan edis­tää muut­toa hel­pom­min työn­pe­räs­sä. Aina­kin nämä kak­si veroa hait­taa­vat omai­suu­den hyö­dyl­lis­tä kier­rät­tä­mis­tä per­heis­sä seu­raa­val­le suku­pol­vel­le. Niin että omai­suu­den myy­mi­nen ulko­puo­li­sel­le tahol­le väl­te­tään vain tuon veron vält­tä­mi­sen nimissä

    3. J. Jör­gen­sen:
      Eipä ihme, että Suo­mi on vuo­des­ta toi­seen tuon hol­hous­val­tioin­dek­si­lis­tan (http://nannystateindex.org/) ykkö­nen, kun Soi­nin­vaa­ra ja hen­gen­hei­mo­lai­sen­sa julis­ta­vat sil­mät kii­luen ”Vero­jen pitäi­si ohja­ta syö­mään ter­veel­li­ses­ti.” Suo­ma­lai­sil­la­han ei ole mitään omaa har­kin­ta­ky­kyä, ja eihän mei­tä vie­lä miten­kään edes vero­te­ta riit­tä­väs­ti – vai mitä Soininvaara?

      minä­kään en rakas­ta hol­hous­ta ja hol­hous­val­tio­akaan mones­sa tilan­tees­sa mut­ta on usein pie­nem­pi paha. lyhyes­ti sanoen että hol­hous­ta on yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la­kin, esim google ja apple ja niit­ten äly­pu­he­lin alus­tat, jot­ka hol­ho­aa lii­an pit­käl­le ja minus­ta val­tio­val­ta sai­si jo puuttua.

      soke­ri­ve­ro sai­si tul­la mut­ta sii­tä lisää eril­li­ses­sä vies­tis­sä. jot­kut ihmi­set osaa teh­dä valin­toa mut­ta nii­tä pitää olla saa­ta­vil­la­kin. olen huo­man­nut että suo­mes­sa­kin tun­ge­taan soke­ria lii­kaa moneen paik­kaan eikä oikei­ta vaih­toeh­to­ja ole tai nii­tä on vähän. sil­loin täy­tyy teh­dä jotain asial­le. eikä kaik­ki ole tie­toi­sia valin­nois­ta jol­loin ohjai­lu on paikallaan.

  4. Miten suu­ri soke­ri­ve­ron tuli­si olla, jot­ta sil­lä oli­si yli­pai­noon ja kan­san­ter­vey­teen todel­lis­ta käy­tän­nön mer­ki­tys­tä? Ehdo­tuk­ses­sa mai­ni­taan 400 mil­joo­nan euron vero­tuot­to, mut­ta tär­keäm­pää oli­si arvioi­tu ohjaus­vai­ku­tuk­sen suu­ruus; pal­jon­ko yli­pai­no vähe­ni­si popu­laa­tios­sa? Täl­lai­sia las­kel­mia tun­te­mat­to­ma­na toh­ti­sin vei­ka­ta, että veron pitäi­si olla suht’ korkea.

    Apro­poo, yli­pai­no (kes­ki­var­ta­lo­li­ha­vuus eli sisäe­lin­ras­va) on myös masen­nuk­sen olen­nai­nen taus­ta­te­ki­jä, min­kä kulut yhteis­kun­nal­le nykyi­sel­lään ovat 10–11 mrd euroa vuo­des­sa. Tämä pitäi­si myös ottaa huo­mioon las­ket­taes­sa liha­vuu­den vähen­tä­mi­sen hyötyjä.

  5. Jos kan­san­ter­vey­den koho­tus on tavoit­tee­na, niin yhtä hyvin voi­si rajoit­taa kor­kea­so­ke­ris­ten tuot­tei­den mainostusta.

    Itse pidän läh­tö­koh­tai­ses­ti moraa­lit­to­ma­na, että ihmi­siä yri­te­tään psy­ko­lo­gi­sel­la mani­pu­loin­nil­la (=nykyi­nen, pit­käl­le opti­moi­tu mark­ki­noin­ti) saa­da toi­mi­maan hei­dän itsen­sä kan­nal­ta vahin­gol­li­sel­la taval­la. Vapaas­sa maa­il­mas­sa pitää hyväk­syä jos ihmi­nen tah­too itse itse­ään vahin­goit­taa, mut­ta on aivan toi­nen jut­tu, että hän­tä sys­te­maat­ti­ses­ti mani­pu­loi­daan siihen.

    Soke­ri­ve­ro toki tuo enem­män suo­ria vero­tu­lo­ja, mut­ta välil­li­set sääs­töt pie­nen­ty­nei­den ter­vey­den­huol­to­ku­lu­jen kaut­ta ovat samaa luok­kaa molem­mis­sa ratkaisuissa.

    1. Vero on hal­lin­nol­li­ses­ti yksin­ker­tai­sem­pi eikä sisäl­lä sanan­va­pauson­gel­mia (ja. esim viskigate).

    2. Ano­nyy­mi:

      Itse pidän läh­tö­koh­tai­ses­ti moraa­lit­to­ma­na, että ihmi­siä yri­te­tään psy­ko­lo­gi­sel­la mani­pu­loin­nil­la (=nykyi­nen, pit­käl­le opti­moi­tu mark­ki­noin­ti) saa­da toi­mi­maan hei­dän itsen­sä kan­nal­ta vahin­gol­li­sel­la taval­la. Vapaas­sa maa­il­mas­sa pitää hyväk­syä jos ihmi­nen tah­too itse itse­ään vahin­goit­taa, mut­ta on aivan toi­nen jut­tu, että hän­tä sys­te­maat­ti­ses­ti mani­pu­loi­daan siihen.

      Mai­non­nas­sa on kiel­tä­mät­tä omia hait­to­ja mut­ta sii­nä koh­taa yksi­löl­lä on minus­ta oma vas­tuu myös. Se että joku ajaa kol­lek­tii­vi­ses­ti täy­del­lis­tä vapaut­ta mui­den kus­tan­nuk­sil­la esim lii­ken­teen sään­te­lyn vähen­tä­mi­sel­lä (tur­va­vyö­pak­ko) tai alko­ho­li ja tupak­ka tuot­tei­den ikä­ra­jan pois­ta­mi­sel­la ottaa sel­lai­sen ris­kin joka voi vaa­ran­taa mui­den viat­to­mien ihmis­ten tur­val­li­suu­den, hyvin­voin­nin ja ter­vey­den ei ota vas­tuu­ta lop­pu­jen lopuk­si edes itses­tään. Olen ehdot­to­mas­ti sen kan­nal­la että esim vii­nien myn­ti pitäi­si sal­lia vähit­täis­kau­pois­sa mut­ta sii­nä­kin edel­leen oli­si ikä-raja kri­tee­rit ja kel­lon aika mil­loin annis­ke­lu myyn­ti lop­puu. Näin on esim Bri­tan­nias­sa. Bri­tan­nias­sa kulu­te­taan 100 % alko­ho­lia per hen­ki­lö vuo­des­sa 9,5 lit­raa ja Suo­mes­sa 100 % alko­ho­lia per hen­ki­lö vuo­des­sa 10,4 lit­raa vuo­des­sa. Kui­ten­kin vii­nien myyn­ti vähit­täis­kau­pas­sa Bri­tan­nia on sal­lit­tua ja Suo­mes­sa ei ole. Viron alko­ho­li­ral­lin parem­pi ennal­ta ehkäi­sy on vii­nien sal­li­mi­nen ruo­ka­kaup­poi­hin kuin alko­ho­li­ve­ron alentaminen.

  6. Muka­va kuul­la että teol­li­suu­des­ta päin tulee kan­san­ter­vey­del­li­ses­ti raken­ta­via­kin ehdo­tuk­sia, kan­na­tet­ta­va jut­tu! Tek­no­kraat­ti­ses­ti opti­maa­li­sin vaih­toeh­to oli­si tuo tar­kan soke­ri­mää­rän mukaan verot­ta­mi­nen, sil­lä se ohjaa kulut­ta­jaa valit­se­maan vaih­toeh­toi­sis­ta tuot­teis­ta parem­man. Mikä­hän sii­tä teki­si tek­ni­ses­ti vaikeamman? 

    Myös suo­laa ja tyy­dyt­ty­nei­tä ras­vo­ja oli­si syy­tä verot­taa samois­ta kan­san­ter­vey­del­li­sis­tä syis­tä ja tek­ni­ses­ti samal­la taval­la. Myös nämä löy­ty­vät pakkausmerkinnöistä.

    Asi­aan liit­tyen suo­sit­te­len tutus­tu­maan vas­ti­kään perus­tet­tuun Ter­ve Pai­no ry:hyn (tervepaino.fi).

    1. Juuso:
      Muka­va kuul­la että teol­li­suu­des­ta päin tulee kan­san­ter­vey­del­li­ses­ti raken­ta­via­kin ehdo­tuk­sia, kan­na­tet­ta­va jut­tu! Tek­no­kraat­ti­ses­ti opti­maa­li­sin vaih­toeh­to oli­si tuo tar­kan soke­ri­mää­rän mukaan verot­ta­mi­nen, sil­lä se ohjaa kulut­ta­jaa valit­se­maan vaih­toeh­toi­sis­ta tuot­teis­ta parem­man. Mikä­hän sii­tä teki­si tek­ni­ses­ti vaikeamman? 

      Myös suo­laa ja tyy­dyt­ty­nei­tä ras­vo­ja oli­si syy­tä verot­taa samois­ta kan­san­ter­vey­del­li­sis­tä syis­tä ja tek­ni­ses­ti samal­la taval­la. Myös nämä löy­ty­vät pakkausmerkinnöistä.

      Asi­aan liit­tyen suo­sit­te­len tutus­tu­maan vas­ti­kään perus­tet­tuun Ter­ve Pai­no ry:hyn (tervepaino.fi).

      (Soi­nin­vaa­ran ter­mein) tark­ka vero­tus on help­po toteut­taa: ker­too vain pak­kauk­ses­sa ole­van tuot­teen pai­non sen eti­ke­tis­tä löy­ty­väl­lä soke­rin osuu­del­la (100 gram­maa tai mil­li­lit­raa koh­den) ja val­tion anta­mal­la vakiol­la, joka muut­taa tämän veroeu­ro­jen määräksi.

      Jos halu­aa teh­dä epä­tar­kan vero­tuk­sen se on hive­nen moni­mut­kai­sem­paa, kun tark­ka vero­tus pitää ajaa vie­lä askel­funk­tion läpi. Pani­mo­liit­to (vai Koff? Teks­tis­sä aina­kin osa Pani­mo­lii­tois­ta on kor­vat­tu Kof­fil­la) on siis väärässä.

      Olen muu­ten sitä miel­tä, että askel­funk­tiot on tuhot­ta­va lainsäädännöstä.

      1. Olen muu­ten sitä miel­tä, että askel­funk­tiot on tuhot­ta­va lainsäädännöstä.

        Täs­tä olen kans­sa­si har­vi­nai­sen samaa miel­tä! Kii­tos sii­tä, että joku uskal­taa kir­joit­taa tuon auki. Kai­ken­lai­set por­taat vero­tuk­ses­sa ja tuis­sa luo­vat vain tur­hia ja tar­peet­to­mia louk­ku­ja kan­sa­lai­sil­le. Sii­tä on kekus­tel­tu muu­al­la jo ihan tar­peek­si vrt. kannustinloukut.

  7. Olen eri miel­tä. Vero­jen ei pidä ohja­ta yhtään mitään. Vero­tuk­sen pitää olla neut­raa­li ja yksi­löi­den vapai­ta teke­mään omat valintansa.

    1. Olen eri miel­tä. Vero­jen ei pidä ohja­ta yhtään mitään. Vero­tuk­sen pitää olla neut­raa­li ja yksi­löi­den vapai­ta teke­mään omat valintansa.

      Nyt haas­tat koko main stream talous­tie­teen. Tun­net­ko lain­kaan teo­ri­aa ulkoisvaikutuksista?

      1. ??? Kyl­lä tun­nen. Yksi­lö tekee itsen­sä kan­nal­ta ratio­naa­li­sia pää­tök­siä. Sinun vas­tauk­ses­ta kuul­taa kol­lek­ti­vis­ti­nen lähes­ty­mis­ta­pa, jos­sa jul­ki­sen val­lan etu menee yksi­lön edun edel­le. Olem­me­ko orjia, val­tion omaisuutta?

      2. Kyl­lä tun­nen. Yksi­lö tekee itsen­sä kan­nal­ta ratio­naa­li­sia pää­tök­siä. Sinun vas­tauk­ses­ta kuul­taa kol­lek­ti­vis­ti­nen lähes­ty­mis­ta­pa, jos­sa jul­ki­sen val­lan etu menee yksi­lön edun edel­le. Olem­me­ko orjia, val­tion omaisuutta?

        Hyväk­syt­kö myös varas­ta­mi­sen? Miten esi­mer­kik­si naa­pu­rin kai­vo­ve­den pilaa­mi­nen (ulkois­vai­ku­tus) ero­aa varastamisesta?

      3. Ossi Sare­so­ja: J. Jörgensen

        Wil­helm Backlund: Osmo Soi­nin­vaa­ra sanoo

        Wil­helm Backlund:
        ??? Kyl­lä tun­nen. Yksi­lö tekee itsen­sä kan­nal­ta ratio­naa­li­sia pää­tök­siä. Sinun vas­tauk­ses­ta kuul­taa kol­lek­ti­vis­ti­nen lähes­ty­mis­ta­pa, jos­sa jul­ki­sen val­lan etu menee yksi­lön edun edelle. 

        Kyl­lä lop­pu­jen lopuk­si yksi­lö tekee pää­tök­sen esi­mer­kik­si sii­tä että alkaa­ko hän tupa­koi­maan, käyt­tä­mään alko­ho­lia tai syö­mään epä­ter­veel­li­sim­piä ruo­kia. Sitä ei Osmo Soi­nin­vaa­ra ole nyt aja­mas­sa täs­sä koh­taa kui­ten­kaan mis­sään val­vo­mas­sa tai kes­kus­ko­mi­teas­sa. Ne ovat lop­pu­jen lopuk­si yksi­lön omia pää­tök­siä ja tule­vat jat­kos­sa ole­maan yksi­lön päätöksiä. 

        Mut­ta yhteis­kun­nas­sa on myös sel­lai­sia asioi­ta jos yksi yksi­lö tekee nii­tä oman vapau­den nimis­sä niin se voi samal­la aiheut­taa muil­le ihmi­sil­le kol­lek­tii­vi­ses­ti suu­ret talou­del­li­set ja mate­ri­aa­li­set mene­tyk­set. Esi­mer­kik­si tur­va­vyö­pak­ko, ikä­ra­ja tupa­kan ja alko­ho­lin osta­mi­ses­sa vähit­täis­kau­pas­sa, lii­ken­teen eri kol­lek­tii­vi­set sään­nöt autol­la aja­mi­ses­sa kuten nopeus­sään­nöt, sel­vin­päin aja­mi­nen jne. Pidät­kö näi­tä sään­tö­jä vapau­den riis­to­na ja orjuut­ta­mi­si­na? Miten jul­ki­sen val­lan etu voi olla miten­kään yksi­lön vapau­den kans­sa ris­ti­rii­das­sa täl­lais­ten edel­lä mai­nit­tu­jen sään­tö­jen kanssa? 

        Sal­lit­ko esi­mer­kik­si alko­ho­lin ja tupa­kan myyn­nin alle 18 vuo­ti­aal­le? Näet­kö että tur­va­vyön käyt­tö pitäi­si olla vapaa­eh­tois­ta? Hyväk­syt­kö että kaik­ki nopeus­ra­joi­tuk­set puret­tai­siin maanteiltä?

      4. Wil­helm Backlund:
        ??? Kyl­lä tun­nen. Yksi­lö tekee itsen­sä kan­nal­ta ratio­naa­li­sia pää­tök­siä. Sinun vas­tauk­ses­ta kuul­taa kol­lek­ti­vis­ti­nen lähes­ty­mis­ta­pa, jos­sa jul­ki­sen val­lan etu menee yksi­lön edun edel­le. Olem­me­ko orjia, val­tion omaisuutta? 

        Ongel­ma­na on se, että kapi­ta­lis­ti­nen­kin talous­tie­de tun­nus­taa todel­lis­ten mark­ki­noi­den ole­van toi­mi­mat­to­mia. Mark­ki­nat eivät hin­noit­te­le nii­tä hait­ta­vai­ku­tuk­sia, jot­ka aiheu­tu­vat tran­sak­tioon näh­den kol­man­sil­le. Jos ulkois­vai­ku­tuk­set jäte­tään huo­miot­ta, tulok­se­na on kaa­os, joka tuot­taa kaik­kien osa­puol­ten kan­nal­ta epä­op­ti­maa­li­sen tilanteen.

      5. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Ongel­ma­na on se, että kapi­ta­lis­ti­nen­kin talous­tie­de tun­nus­taa todel­lis­ten mark­ki­noi­den ole­van toi­mi­mat­to­mia. Mark­ki­nat eivät hin­noit­te­le nii­tä hait­ta­vai­ku­tuk­sia, jot­ka aiheu­tu­vat tran­sak­tioon näh­den kol­man­sil­le. Jos ulkois­vai­ku­tuk­set jäte­tään huo­miot­ta, tulok­se­na on kaa­os, joka tuot­taa kaik­kien osa­puol­ten kan­nal­ta epä­op­ti­maa­li­sen tilanteen. 

        Sosia­lis­ti­nen­kin suun­ni­tel­ma­ta­lous kyl­lä tun­nus­taa nämä ulkoi­set hait­ta­vai­ku­tuk­set mut­ta se on hitaam­pi rea­goi­maan nii­hin kos­ka kes­kus­ko­mi­tea oli jäyk­kä ja byro­kaat­ti­nen orga­ni­saa­tio. Tämä­kin soke­ri­ve­ro oli itse pani­mo teol­li­suu­den omaa­loi­te kuten Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­taa. Esim Neu­vos­to­lii­tos­sa oli paha alko­ho­lion­gel­ma 1980-luvul­la joka oli syy­nä sii­hen että vii­na oli ainoa kulu­tus­tuo­te mis­tä val­tio sai tulon­sa Neu­vos­to­lii­tos­sa kos­ka sen myyn­ti oli mono­po­lia­se­mas­sa mut­ta kun mui­ta tulo­ja val­tiol­la ei ollut niin vii­nan­hin­taa pidet­tiin kei­no­te­koi­ses­ti alhaal­la mut­ta kan­san­ter­vey­del­lis­ten näkö­kul­mien takia se tuot­ti ter­vey­del­li­siä ongel­mia ja kulu­tus oli riis­täy­ty­nyt käsis­tä koko­naan. Kun Got­bat­so­vin aloit­ta­ma kui­va­tus kam­pan­ja alkoi sen idea­na oli vod­kan myyn­nin rajoit­ta­mi­nen mut­ta eräät neu­vos­to­ta­sa­val­lat kuten Mol­do­va, Geor­gia ja Arme­nia kär­si­vät välil­li­ses­ti kos­ka vii­nin tuot­ta­jian myös tuo­tan­to alet­tiin alas vaik­ka alko­ho­li­kuol­lei­suus oli vod­kan koh­dal­la pää­syy sii­hen että alko­ho­lis­mi oli pahen­tu­nut koko Neu­vos­to­lii­tos­sa ja suu­rin vod­kan tuot­ta­ja oli Ukrai­na ja Venä­jä. Lop­pu­tu­lok­se­na oli kui­ten­kin näi­den kol­men neu­vos­to­ta­sa­val­to­jen (Mol­do­van, Geor­gian ja Arme­nian) vii­nin­vil­je­ly elin­kei­non totaal­li­nen alas­ajo vaik­ka todel­li­nen syy oli vod­kan kor­kea kulu­tus ei vii­nin. Suo­mes­sa kos­ken­kor­van ja vii­nien kulu­tuk­ses­sa tilas­tot ovat eri vaik­ka molem­mat ovat nyt täl­lä het­kel­lä Alkon mono­po­lin kont­rol­lis­sa. Jos vii­nit tuo­daan ruo­ka­kaup­poi­hin ja hin­noit­te­lu oli­si hiu­kan vapaam­paa niin kulu­tus tus­kin nousee radi­kaa­li­ses­ti mut­ta kos­ken­kor­van koh­dal­la näin tulee tapah­tu­maan. Alko­ho­lin­ve­ron alen­ta­mi­nen ei ole kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti kovin­kaan jär­ke­vää jos saa­ta­vuus on kei­no­te­koi­ses­ti rajat­tua ja samal­la tuon­ti ulko­mail­ta (Viros­ta) on täy­del­li­ses­ti vapaa­ta ilman mitään kiin­tiöi­tä joten parem­pi on vapaut­taa myyn­ti osit­tain Suo­mes­sa ja nos­taa hiu­kan vero­tus­ta niin että saa­ta­vuus ja hin­ta oli­si kohdalla.

    2. Wil­helm Backlund: eltä. Vero­jen ei pidä ohja­ta yhtään mitään. Vero­tuk­sen pitää olla neut­raa­li ja yksi­löi­den vapai­ta teke­mään omat valintansa. 

      Tie­dät­kö mitään yhteis­kun­taa joka pys­tyi­si pyö­ri­tä­mään koko jul­kis­ta sek­to­ria ilman vero­ja? Miten yhteis­kun­nas­sa jär­jes­te­tään pal­ve­lut kuten ter­vey­den­huol­to, kou­lu­tus, infra, puo­lus­tus­voi­mat, säh­kö­ver­kos­tot, veden­huol­to, rai­de­lii­ken­ne, polii­si ja pelas­tus­pal­ve­lut jne. Onko mitään yhteis­kun­taa mis­sä oli­si näi­tä tär­kei­tä yhteis­kun­nan raken­tei­ta joi­ta äsken mai­nit­sin mut­ta vero­tus ei ole jär­jes­jet­ty val­tion toi­mes­ta miten­kään ja samal­la kui­ten­kin koko yhteis­kun­nan poliit­ti­nen sta­bii­li­teet­ti oli­si rau­hal­li­nen ja tur­val­li­nen? Kerr­ro minul­le yksi maa (voi olla myös esi­merk­ki his­to­rias­ta) jos­sa asiat oli­si näin hie­nos­ti jär­jes­tet­ty ja jat­ke­taan sii­tä kes­kus­te­lua sitten!

  8. Ehdo­tuk­ses­sa on sel­vä por­saan­rei­kä — kan­sa­lai­set voi­vat puris­taa, lin­go­ta, höy­ryt­tää tai muu­ten val­mis­taa mehua osta­mis­taan (tai jopa itse kas­vat­ta­mis­taan) hedel­mis­tä, mar­jois­ta ja vihan­nek­sis­ta. Kata­lim­mat yksi­löt voi­vat jopa käyt­tää näin val­mis­tet­tua mehua maus­taak­seen koto­na hii­li­ha­po­tet­tua vet­tä, kier­täen tör­keäs­ti useam­paa veromomenttia.

    Kos­ka koti­val­mis­tus­ta on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta val­voa, niin kan­sa­lai­sil­ta oli­si syy­tä ker­tä­tä koti­val­mis­tuso­le­tuk­seen perus­tu­vaa mehu- ja vir­voi­tus­juo­ma­mak­sua, joka perit­täi­siin kai­kil­ta tulon­saa­jil­ta ellei kan­sa­lai­nen pys­ty täy­si­nau­kot­to­mas­ti todis­ta­maan ettei soke­ri­ve­ron alais­ta koti­val­mis­tus­ta ole mis­sään tapauk­ses­sa tehty.

    1. ksee:
      Ehdo­tuk­ses­sa on sel­vä por­saan­rei­kä – kan­sa­lai­set voi­vat puris­taa, lin­go­ta, höy­ryt­tää tai muu­ten val­mis­taa mehua osta­mis­taan (tai jopa itse kas­vat­ta­mis­taan) hedel­mis­tä, mar­jois­ta ja vihan­nek­sis­ta. Kata­lim­mat yksi­löt voi­vat jopa käyt­tää näin val­mis­tet­tua mehua maus­taak­seen koto­na hii­li­ha­po­tet­tua vet­tä, kier­täen tör­keäs­ti useam­paa veromomenttia.

      Kos­ka koti­val­mis­tus­ta on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta val­voa, niin kan­sa­lai­sil­ta oli­si syy­tä ker­tä­tä koti­val­mis­tuso­le­tuk­seen perus­tu­vaa mehu- ja vir­voi­tus­juo­ma­mak­sua, joka perit­täi­siin kai­kil­ta tulon­saa­jil­ta ellei kan­sa­lai­nen pys­ty täy­si­nau­kot­to­mas­ti todis­ta­maan ettei soke­ri­ve­ron alais­ta koti­val­mis­tus­ta ole mis­sään tapauk­ses­sa tehty.

      Eikö­hän puh­dis­te­tun soke­rin, elin­tar­vik­kei­siin lisä­tyn pii­lo­so­ke­rin, makei­den limo­naa­dien sekä mel­kein jokai­seen einek­seen lisä­tyn mais­si­sii­ra­pin kulu­tuk­sen voi­ma­kas vähen­tä­mi­nen oli­si par­hai­ta ehkäi­se­viä hoi­to­ja koro­na­vi­ruk­seen­kin, niin kau­an kuin toi­mi­vaa roko­tet­ta vie­lä odo­tel­laan. Voi­si sanoa, että soke­ri­riip­pu­vuus tekee ihmi­ses­tä ris­ki­ryh­mä­läi­sen hyvin nopeas­ti. Pari palaa soke­ria kah­viin päi­vit­täin sum­mau­tuu vuo­des­sa parik­si kilok­si, kym­me­nes­sä vuo­des­sa parik­si­kym­me­nek­si kilok­si. Ja sit­ten ihme­tel­lään, mik­si ihmi­set van­heh­tes­saan liho­vat. Soke­ri siis on yksi mer­kit­tä­vis­tä huo­maa­mat­to­man yli­pai­no­ke­hi­tyk­sen läh­teis­tä, toki muu­ta­kin ylen­syön­tiä tulee välttää.

    2. ksee:

      Kos­ka koti­val­mis­tus­ta on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta val­voa, niin kan­sa­lai­sil­ta oli­si syy­tä ker­tä­tä koti­val­mis­tuso­le­tuk­seen perus­tu­vaa mehu- ja vir­voi­tus­juo­ma­mak­sua, joka perit­täi­siin kai­kil­ta tulon­saa­jil­ta ellei kan­sa­lai­nen pys­ty täy­si­nau­kot­to­mas­ti todis­ta­maan ettei soke­ri­ve­ron alais­ta koti­val­mis­tus­ta ole mis­sään tapauk­ses­sa tehty.

      koti­val­mis­tus on tie­tääk­se­ni sal­lit­tua Suo­mes­sa omaan­käyt­töön mut­ta ei myyn­tiin? Tie­tää­kö Osmo Soi­nin­vaa­ra täs­tä mitään tar­kem­min? Siis kotivalmistuksesta?!

    3. ksee:
      Ehdo­tuk­ses­sa on sel­vä por­saan­rei­kä – kan­sa­lai­set voi­vat puris­taa, lin­go­ta, höy­ryt­tää tai muu­ten val­mis­taa mehua osta­mis­taan (tai jopa itse kas­vat­ta­mis­taan) hedel­mis­tä, mar­jois­ta ja vihan­nek­sis­ta. Kata­lim­mat yksi­löt voi­vat jopa käyt­tää näin val­mis­tet­tua mehua maus­taak­seen koto­na hii­li­ha­po­tet­tua vet­tä, kier­täen tör­keäs­ti useam­paa veromomenttia.

      Kos­ka koti­val­mis­tus­ta on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta val­voa, niin kan­sa­lai­sil­ta oli­si syy­tä ker­tä­tä koti­val­mis­tuso­le­tuk­seen perus­tu­vaa mehu- ja vir­voi­tus­juo­ma­mak­sua, joka perit­täi­siin kai­kil­ta tulon­saa­jil­ta ellei kan­sa­lai­nen pys­ty täy­si­nau­kot­to­mas­ti todis­ta­maan ettei soke­ri­ve­ron alais­ta koti­val­mis­tus­ta ole mis­sään tapauk­ses­sa tehty. 

      Teo­rias­sa näin var­maan on. Käy­tän­nös­sä mar­jo­jen kerää­mi­nen vie aikaa ja vil­je­ly vaa­tii pin­ta-alaa. Kun nämä kus­tan­nuk­set las­ke­taan mukaan, mehu­jen koti­val­mis­tus ei lyö lei­vil­le. Lisäk­si mehu vaa­tii säi­lön­tään­sä soke­ria, jot­ta se säi­lyy maa­kel­la­ris­sa. Itse lai­tan lit­raan heruk­ka­me­hua noin 700 gram­maa soke­ria. (Tuo­ta mehua juo­daan­kin sit­ten noin 1/6‑suhteessa veteen sekoi­tet­tu­na.) Soke­ri­ve­ro iski­si siis aina­kin minun koti­me­hui­hi­ni ankarasti.

  9. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: ei lyö leiville.

    Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Teo­rias­sa näin var­maan on. Käy­tän­nös­sä mar­jo­jen kerää­mi­nen vie aikaa ja vil­je­ly vaa­tii pin­ta-alaa. Kun nämä kus­tan­nuk­set las­ke­taan mukaan, mehu­jen koti­val­mis­tus ei lyö lei­vil­le. Lisäk­si mehu vaa­tii säi­lön­tään­sä soke­ria, jot­ta se säi­lyy maa­kel­la­ris­sa. Itse lai­tan lit­raan heruk­ka­me­hua noin 700 gram­maa soke­ria. (Tuo­ta mehua juo­daan­kin sit­ten noin 1/6‑suhteessa veteen sekoi­tet­tu­na.) Soke­ri­ve­ro iski­si siis aina­kin minun koti­me­hui­hi­ni ankarasti.

    Koti­val­mis­teis­ta vii­niä ei saa myy­dä tie­tääk­se­ni ilman asi­aan kuu­lu­vaa lupaa viran­omai­sil­ta. Toki koti­vii­niä saat teh­dä eikä sii­nä mitään vero­ja tar­vit­se mak­saa (pait­si arvon­li­sä­ve­ron) mut­ta ei soke­ri­ve­ro ole toden­nä­käi­ses­ti kos­ki­si koti­val­mis­tus­ta vaan teol­lis­ta pani­mo­tuo­tan­toa ja sinä nyt täs­sä Osmo Soi­nin­vaa­ra yrit­tää koros­taa että aloi­te tulee nyt täl­lä ker­taa itse tuot­ta­jil­ta eikä kulut­ta­jil­ta kun aiem­min tuot­ta­jat vas­tus­ti­vat mut­ta kulut­ta­jat kan­nat­ti­vat niin asia on nyt päin­vas­tai­nen kun se oli muu­ta­ma vuo­si sit­ten kun asia oli esillä.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Soke­ri­ve­ro kos­ki­si myös kau­pas­ta ostet­ta­vaa taloussokeria.

        Oli­ko tämä talous­so­ke­rin verot­ta­mi­nen myös Sinebryc­hof­fin edus­ta­jien ehdo­tus? Sinän­sä talous­so­ke­rin verot­ta­mi­nen ei pitäi­si olla miten­kään asia mitä pitäi­si vas­tus­taa. Nyt­kin vero­te­taan kaik­kia alko­ho­li ja niko­tii­ni pitoi­sia tuotteita.

      2. Entä­pä suo­la­ve­ro? Suo­laa käy­te­tään tol­kut­to­mas­ti teol­li­suu­des­sa ja se on kaut­ta his­to­rian ollut hyvä vero­tuk­sen koh­de. Rans­ka­lai­set jopa aloit­ti­vat val­lan­ku­mouk­sen sik­si, että vero­suo­laa piti jokai­sen ostaa tiet­ty mää­rä vuo­des­sa ja meri­ve­den nos­to ämpä­ril­lä oli suo­ras­taan ran­gais­ta­vaa, kun se on osa suo­lan­val­mis­tus­pro­ses­sia. Lisä­tie­to­ja halua­vat voi­vat kat­soa sanan La Gabelle.

    1. Rahul Soma­ni: Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Teo­rias­sa näin var­maan on. Käy­tän­nös­sä mar­jo­jen kerää­mi­nen vie aikaa ja vil­je­ly vaa­tii pin­ta-alaa. Kun nämä kus­tan­nuk­set las­ke­taan mukaan, mehu­jen koti­val­mis­tus ei lyö lei­vil­le. Lisäk­si mehu vaa­tii säi­lön­tään­sä soke­ria, jot­ta se säi­lyy maa­kel­la­ris­sa. Itse lai­tan lit­raan heruk­ka­me­hua noin 700 gram­maa soke­ria. (Tuo­ta mehua juo­daan­kin sit­ten noin 1/6‑suhteessa veteen sekoi­tet­tu­na.) Soke­ri­ve­ro iski­si siis aina­kin minun koti­me­hui­hi­ni ankarasti.

      Koti­val­mis­teis­ta vii­niä ei saa myy­dä tie­tääk­se­ni ilman asi­aan kuu­lu­vaa lupaa viran­omai­sil­ta. Toki koti­vii­niä saat teh­dä eikä sii­nä mitään vero­ja tar­vit­se mak­saa (pait­si arvon­li­sä­ve­ron) mut­ta ei soke­ri­ve­ro ole toden­nä­käi­ses­ti kos­ki­si koti­val­mis­tus­ta vaan teol­lis­ta pani­mo­tuo­tan­toa ja sinä nyt täs­sä Osmo Soi­nin­vaa­ra yrit­tää koros­taa että aloi­te tulee nyt täl­lä ker­taa itse tuot­ta­jil­ta eikä kulut­ta­jil­ta kun aiem­min tuot­ta­jat vas­tus­ti­vat mut­ta kulut­ta­jat kan­nat­ti­vat niin asia on nyt päin­vas­tai­nen kun se oli muu­ta­ma vuo­si sit­ten kun asia oli esillä. 

      Tuos­sa ylem­pä­nä puhut­tiin mie­les­tä­ni aivan taval­li­ses­ta alko­ho­lit­to­mien mar­ja­me­hu­jen koti­val­mis­tuk­ses­ta, jol­la kseen mah­dol­li­ses­ti sar­kas­ti­sek­si tar­koit­ta­mas­sa kom­men­tis­sa väi­tet­tiin ole­van mah­dol­lis­ta kier­tää ehdo­tet­tua soke­ri­ve­roa. Eli siis idea on, että hen­ki­lö tekee mehun vero­va­pais­ta mar­jois­ta ja hedel­mis­tä ja kier­tää soke­ri­ve­ron samaan tapaan kuin nyt alko­ho­lin koti­val­mis­ta­ja kier­tää alko­ho­li­ve­ron. Oma koke­muk­se­ni on, että nime­no­maan alko­ho­lit­to­man mehun säi­lö­mi­nen vaa­tii run­saas­ti soke­ria eli veroa ei voi­si tehok­kaas­ti kier­tää. Ja täl­lais­ta soke­ril­la säi­löt­tyä mar­ja­me­hua ei voi juo­da pal­jaal­taan; se on aivan lii­an ime­lää. Se pitää lai­men­taa vedellä.

      1. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Tuos­sa ylem­pä­nä puhut­tiin mie­les­tä­ni aivan taval­li­ses­ta alko­ho­lit­to­mien mar­ja­me­hu­jen koti­val­mis­tuk­ses­ta, jol­la kseen mah­dol­li­ses­ti sar­kas­ti­sek­si tar­koit­ta­mas­sa kom­men­tis­sa väi­tet­tiin ole­van mah­dol­lis­ta kier­tää ehdo­tet­tua soke­ri­ve­roa. Eli siis idea on, että hen­ki­lö tekee mehun vero­va­pais­ta mar­jois­ta ja hedel­mis­tä ja kier­tää soke­ri­ve­ron samaan tapaan kuin nyt alko­ho­lin koti­val­mis­ta­ja kier­tää alko­ho­li­ve­ron. Oma koke­muk­se­ni on, että nime­no­maan alko­ho­lit­to­man mehun säi­lö­mi­nen vaa­tii run­saas­ti soke­ria eli veroa ei voi­si tehok­kaas­ti kier­tää. Ja täl­lais­ta soke­ril­la säi­löt­tyä mar­ja­me­hua ei voi juo­da pal­jaal­taan; se on aivan lii­an ime­lää. Se pitää lai­men­taa vedellä.

        Eläm­me ilmei­ses­ti maa­il­mas­sa, jos­sa täy­sin pöl­jien­kin ehdo­tus­ten teke­mi­nen tun­tuu aivan nor­maa­lil­ta ja siten vaka­vas­ti otet­ta­val­ta. Hymiöi­den lisää­mi­nen joka pai­kaan oli­si aika mäl­sää — eli täy­ty­nee tyy­tyä sii­hen, että “uusi nor­maa­li” on luon­tai­ses­ti niin kie­rou­tu­nut, ettei sii­tä pilan­te­ke­mi­nen aina­kaan har­ras­ta­ja­poh­jal­ta onnistu…

        (Sinän­sä ajat­te­lin kyl­lä etu­pääs­sä tuo­re­me­hu­ja, joi­den säi­ly­vyys ei lie­ne ongel­ma, kos­ka ne mene­vät samoin tein kulutukseen.)

        Ai, niin — sinän­sä­hän jär­jes­tel­mäm­me on tuo­re­me­hu­jen­kin osal­ta var­sin kaf­ka­mai­nen — mehun puris­ta­mi­nen kaup­po­jen itse­pal­ve­lu­tuo­re­me­hu­vem­pe­leil­lä muut­taa kau­pan kuin kau­pan vir­voi­tus­juo­ma­val­mis­ta­jak­si, jon­ka on päi­vit­täin(?) rapor­toi­ta­va jokai­nen puris­tet­tu ja myy­ty mehu­pi­sa­ra viran­omai­sil­le vir­voi­tus­juo­ma­ve­ron kan­ta­mi­sek­si. Var­maan­kin tosi teho­kas­ta ja kan­nat­ta­vaa toi­min­taa vero­ker­ty­mään nähden.

      2. ksee:

        Ai, niin – sinän­sä­hän jär­jes­tel­mäm­me on tuo­re­me­hu­jen­kin osal­ta var­sin kaf­ka­mai­nen – mehun puris­ta­mi­nen kaup­po­jen itse­pal­ve­lu­tuo­re­me­hu­vem­pe­leil­lä muut­taa kau­pan kuin kau­pan vir­voi­tus­juo­ma­val­mis­ta­jak­si, jon­ka on päi­vit­täin(?) rapor­toi­ta­va jokai­nen puris­tet­tu ja myy­ty mehu­pi­sa­ra viran­omai­sil­le vir­voi­tus­juo­ma­ve­ron kan­ta­mi­sek­si. Var­maan­kin tosi teho­kas­ta ja kan­nat­ta­vaa toi­min­taa vero­ker­ty­mään nähden.

        KL (30.3.2019): Suo­mes­sa tuli käyt­töön “puris­te­taan vii­mei­seen pisa­raan” ‑vero – nyt vero­tet­ta­vat saa­vat vähän hel­po­tus­ta umpi­han­ka­laan keräysjärjestelmään

        Vero­hal­lin­to hok­sa­si vii­me vuon­na, että myy­mä­löis­sä puris­te­tul­le mehuil­le tai smoot­hieil­le on omat tul­li­ni­mik­keet. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­ti verot­ta­jan mukaan, että kau­pan omal­la tai sen vuo­kraa­mal­la mehus­tus­ko­neel­la tai muul­la lait­teel­la val­mis­te­tus­ta tuo­rees­ta mehus­ta tai smoot­hies­ta pitää mak­saa virvoitusjuomaveroa.

        Jos val­mis­te­ve­ro­lain­sää­dän­töä tul­ki­taan suo­ra­vii­vai­ses­ti, kau­pan tuli­si läh­tö­koh­tai­ses­ti mak­saa vir­voi­tus­juo­ma­ve­roa jokai­ses­ta myy­mä­läs­sä tuo­te­tus­ta eräs­tä. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­tai­si sitä, että vero tuli­si ilmoit­taa ja mak­saa erik­seen aina kun asia­kas ostaa kau­pas­ta mehus­tus­ko­neel­la val­mis­tet­tua mehua tai smoothieta. 

        Ai, niin — se ei ollut päi­vit­täin vaan jokai­ses­ta myy­dys­tä erästä…

        No, mitäs jär­keä sii­nä oli­si, että vero­tus oli­si yksin­ker­tais­ta, teho­kas­ta ja ennus­tet­ta­vaa — parem­pi käyt­tää sitä(kin) tyh­mien kan­sa­lais­ten ohjai­luun, hyve­sig­na­loin­tiin, minis­te­rien tah­to­ti­lan vies­ti­mi­seen ja ennen­kaik­kea hyvin­voin­ti­val­tio­ko­neis­ton tursuttamiseen.

  10. Hol­hous on aina hyvää tar­koit­ta­vaa. Taus­tal­la voi toki jois­sain tapauk­sis­sa olla val­tion fis­kaa­li­nen int­res­si pikem­min­kin kuin todel­li­nen huo­li kansanterveydestä.

    Mut­ta miten löy­tyy lii­al­li­sen ja sopi­van hol­houk­sen väli­nen raja kus­sa­kin eri­tyis­ta­pauk­ses­sa? Yksi kei­no on vil­kais­ta ympä­ril­leen. Jos ehdo­tet­tu asia on muu­al­la tun­te­ma­ton tai tasol­taan sel­väs­ti alem­pi kuin Suo­meen ehdo­tet­tu, voi pää­tel­lä, mis­sä hol­houk­sen rajan on muu­al­la kat­sot­tu kulkevan.

    1. Timo A.:

      Mut­ta miten löy­tyy lii­al­li­sen ja sopi­van hol­houk­sen väli­nen raja kus­sa­kin eri­tyis­ta­pauk­ses­sa? Yksi kei­no on vil­kais­ta ympä­ril­leen. Jos ehdo­tet­tu asia on muu­al­la tun­te­ma­ton tai tasol­taan sel­väs­ti alem­pi kuin Suo­meen ehdo­tet­tu, voi pää­tel­lä, mis­sä hol­houk­sen rajan on muu­al­la kat­sot­tu kulkevan.

      Voit­ko antaa kon­kreet­ti­sen esi­mer­kin? Esim alko­ho­lin käy­tös­sä Bri­tan­nias­sa ja Suo­mes­sa juo­daan lit­raa koh­den lähes yhtä pal­jon sataa pro­sent­tia vii­naa mut­ta tus­kin Sau­di-Ara­bias­sa tämä on edes mah­dol­lis­ta toteut­taa jul­ki­ses­ti. Se on var­maan sel­lai­ses­sa maas­sa tui­ki tun­te­ma­ton ilmiö yli­pää­tän­sä mut­ta kyl­lä sel­väs­ti alem­pi kuin esim Turkissa.

      1. En oikein ymmär­rä alko­ho­lie­si­merk­kiä­si, mut­ta eikö Suo­men alko­ho­li­po­li­tiik­ka mono­po­lei­neen ole juu­ri sel­lai­nen ano­ma­lia, jota ei ylei­ses­ti ole muu­al­la. Viit­taan lähin­nä euroop­pa­lai­siin maihin.

      2. eikö Suo­men alko­ho­li­po­li­tiik­ka mono­po­lei­neen ole juu­ri sel­lai­nen anomalia,jota ei ylei­ses­ti ole muu­al­la. Viit­taan lähin­nä euroop­pa­lai­siin maihin.

        Niin kuin Ruot­siin ja Norjaan?

      3. Timo A.: Se sana ”ylei­ses­ti” oli sii­nä tarkoituksella.

        Tuo sana on täs­sä kes­kus­te­lus­sa har­haan­joh­ta­va kos­ka se viit­taa sii­hen että Suo­mi oli­si täs­sä­kin koh­taa poik­keus mut­ta kui­ten­kin esim Yhdys­val­lois­sa on 17 osa­val­tio­ta jois­sa on mono­po­lis­ti­nen alko­ho­liyh­tiöt ja saman­lai­nen tilan­ne on kai­kis­sa Kana­dan pro­vins­seis­sa. Myös Sveit­sis­sä, Nor­jas­sa, Tur­kis­sa, Islan­nis­sa ja Ruot­sis­sa. Ainoa Poh­jois­maa jos­sa ei ole mono­po­lis­tis­tä alko­ho­liyh­tiö­tä on Tans­ka tosin Fär­saa­ret ovat täs­sä koh­taa poik­keus kos­ka siel­lä on oma mono­po­liyh­tiö jol­la on yksi­noi­keus myy­dä alko­ho­lia. Täs­sä­kin koh­taa pitää muis­taa se että esim Yhdys­val­lois­sa mones­sa osa­val­tiois­sa vain vii­nan (engl. spi­rit tai Liquor) myyn­ti on mono­po­lis­ti­ses­sa ase­mas­sa ja sama kos­kee Svei­ti­siä jos­sa vii­nan myyn­ti on mono­po­lin alai­se­na ei esim olut ja vii­ni. Oluen ja vii­nin myyn­ti on myös Yhdys­val­lois­sa jos­sain osa­val­tiois­sa vapau­tet­tu mono­po­lis­ta ja sama kos­kee myös Kana­dan provinsseja.

      4. Rahul Soma­ni: Tuo sana on täs­sä kes­kus­te­lus­sa har­haan­joh­ta­va kos­ka se viit­taa sii­hen että Suo­mi oli­si täs­sä­kin koh­taa poik­keus mut­ta kui­ten­kin esim Yhdys­val­lois­sa on 17 osa­val­tio­ta jois­sa on mono­po­lis­ti­nen alko­ho­liyh­tiöt ja saman­lai­nen tilan­ne on kai­kis­sa Kana­dan pro­vins­seis­sa. Myös Sveit­sis­sä, Nor­jas­sa, Tur­kis­sa, Islan­nis­sa jaRuot­sis­sa. Ainoa Poh­jois­maa jos­sa ei ole mono­po­lis­tis­tä alko­ho­liyh­tiö­tä on Tans­ka tosin Fär­saa­ret ovat täs­sä koh­taa poik­keus kos­ka siel­lä on oma mono­po­liyh­tiö jol­la on yksi­noi­keus myy­dä alko­ho­lia. Täs­sä­kin koh­taa pitää muis­taa se että esim Yhdys­val­lois­sa mones­sa osa­val­tiois­sa vain viinan(engl. spi­rit tai Liquor) myyn­ti on mono­po­lis­ti­ses­sa ase­mas­sa ja sama kos­kee Svei­ti­siä jos­sa vii­nan myyn­ti on mono­po­lin alai­se­na ei esim olut ja vii­ni. Oluen ja vii­nin myyn­ti on myös Yhdys­val­lois­sa jos­sain osa­val­tiois­sa vapau­tet­tu mono­po­lis­ta ja sama kos­kee myös Kana­dan provinsseja.

        Olet kyl­lä Svei­tisn osal­ta täy­sin vää­räs­sä, ei ole mitään mono­po­lia. Vii­na on ruo­ka­kau­pois­sa, kuten vii­nit ja oluet­kin. EAV oli (se lope­tet­tin 2018) byro­kra­tia joka val­voi vii­nan val­mis­tuk­seen ja myyn­tiin liit­ty­vän lain­sää­dän­nön toimeenpanoa.

      5. hup­sis: Olet kyl­lä Svei­tisn osal­ta täy­sin vää­räs­sä, ei ole mitään mono­po­lia. Vii­na on ruo­ka­kau­pois­sa, kuten vii­nit ja oluet­kin. EAV oli (se lope­tet­tin 2018) byro­kra­tia joka val­voi vii­nan val­mis­tuk­seen ja myyn­tiin liit­ty­vän lain­sää­dän­nön toimeenpanoa.

        Sveit­sin alko­ho­li poli­tii­kas­ta löy­tyi link­ki Sveit­sin liit­to­val­tion sivuil­ta https://www.ezv.admin.ch/ezv/en/home/topics/alcohol.html

      6. hup­sis: Olet kyl­lä Svei­tisn osal­ta täy­sin vää­räs­sä, ei ole mitään mono­po­lia. Vii­na on ruo­ka­kau­pois­sa, kuten vii­nit ja oluet­kin. EAV oli (se lope­tet­tin 2018) byro­kra­tia joka val­voi vii­nan val­mis­tuk­seen ja myyn­tiin liit­ty­vän lain­sää­dän­nön toimeenpanoa.

        Sveit­sis­sä on yksi­tyi­nen Alco­suis­se joka vas­taa vii­nan myynnistä 

        https://www.alcosuisse.ch/en/about-us/profile/

      7. Rahul Soma­ni: Sveit­sis­sä on yksi­tyi­nen Alco­suis­se joka vas­taa viinanmyynnistä 

        https://www.alcosuisse.ch/en/about-us/profile/

        Tuo on fir­ma joka val­mis­taa eta­no­lia, aika vähän teke­mis­tä min­kään vii­na­mo­no­po­lin kans­sa. Mei­dän naa­pu­ris­sa maa­ti­la polt­taa pon­tik­kaa myyn­tiin kuten moni muu­kin, kylän ruo­ka­kau­pas­sa on vii­naa, vii­niä ja olut­ta myyn­nis­sä jne. Eli ei ole mitään alko­ho­li­mo­no­po­lia a’la holhousvaltio

      8. Timo A.:
        En oikein ymmär­rä alko­ho­lie­si­merk­kiä­si, mut­ta eikö Suo­men alko­ho­li­po­li­tiik­ka mono­po­lei­neen ole juu­ri sel­lai­nen ano­ma­lia, jota ei ylei­ses­ti ole muu­al­la. Viit­taan lähin­nä euroop­pa­lai­siin maihin.

        Osmo Soi­nin­vaa­ra: Niin kuin Ruot­siin ja Norjaan?

        Täy­den­täi­sin vie­lä Osmo Soi­nin­vaa­raa Nor­jan Vin­mo­no­po­le­tin ja Ruot­sin Sys­tem­bo­la­ge­tin koh­dal­la että esim Yhdys­val­lois­sa on 17 osa­val­tioil­la on oma osa­val­tioi­den omis­ta­mat mono­po­liyh­tiöt jot­ka myy­vät alko­ho­lia mono­po­li­na kysei­sen osa­val­tion alu­eel­la osa­val­tion alko­ho­li­lain­sää­dän­nön mukai­ses­ti yksi­noi­keu­del­la. Samoin Kana­das­sa on omat pro­vins­si koh­tai­ses­ti mono­po­liyh­tiöt jokai­ses­sa pro­vin­sis­sa jot­ka myy­vät alko­ho­lia mono­po­li­na kysei­ses­sä pro­vin­sin lain­sää­dän­nön mukai­ses­ti yksinoikeudella. 

        Sveit­sis­sä on koko liit­to­val­tion kat­ta­va oma alko­ho­li mono­po­liyh­tiö jon­ka nimi on Eid­ge­nös­sische Alko­hol­verwal­tung / Régie fédé­ra­le des alcools / Regìa fede­ra­le degli alcool. 

        Fär­saa­ril­la on mono­po­liyh­tiö alko­ho­lin myy­nis­sä nimel­tään Rúsdrek­kasø­la Landsins.Turkissa on val­tion omis­ta­ma mono­po­liyh­tiö nimel­tään Tekel. 

        Yhdys­val­lois­sa on myös kasi­noi­den ja mui­den uhka­pe­lien koh­dal­la iso­ja ero­ja nii­den sään­te­ly on osa­val­tion lakien mukai­ses­ti vaih­te­lee radikaalisesti. 

        Yhdys­val­lois­sa on myös liit­to­val­tion kes­ki­tet­ty oma alko­ho­li­ve­ro­tus jota val­voo liit­to­val­tion viras­to nimel­tään ATF eli Bureau of Alco­hol, Tobacco, Firearms and Explosives

      9. Rahul Soma­ni: Täy­den­täi­sin vie­lä Osmo Soi­nin­vaa­raa­Nor­jan Vin­mo­no­po­le­tin ja Ruot­sin Sys­tem­bo­la­ge­tin koh­dal­la että esim Yhdys­val­lois­sa on17 osa­val­tioil­la on oma osa­val­tioi­den omis­ta­mat mono­po­liyh­tiöt­jot­ka myy­vä­tal­ko­ho­lia mono­po­li­na kysei­sen osa­val­tion alu­eel­la osa­val­tion alko­ho­li­lain­sää­dän­nön mukai­ses­ti yksi­noi­keu­del­la. Samoin Kana­das­sa on omat pro­vins­si koh­tai­ses­ti mono­po­liyh­tiöt jokai­ses­sa pro­vin­sis­sa jot­ka myy­vä­tal­ko­ho­lia mono­po­li­na kysei­ses­sä pro­vin­sin lain­sää­dän­nön mukai­ses­ti yksinoikeudella. 

        Sveit­sis­sä on koko liit­to­val­tion kat­ta­va oma alko­ho­li mono­po­liyh­tiö jon­ka nimi onEid­ge­nös­sische Alko­hol­verwal­tung / Régie fédé­ra­le des alcools / Regìa fede­ra­le degli alcool. 

        Fär­saa­ril­la on mono­po­liyh­tiö alko­ho­lin myy­nis­sä nimel­tään Rúsdrek­kasø­la Landsins.Turkissa on val­tion omis­ta­ma mono­po­liyh­tiö nimel­tään Tekel. 

        Yhdys­val­lois­sa on myös kasi­noi­den ja mui­den uhka­pe­lien koh­dal­la iso­ja ero­ja nii­den sään­te­ly on osa­val­tion lakien mukai­ses­ti vaih­te­lee radikaalisesti. 

        Yhdys­val­lois­sa on myös liit­to­val­tion kes­ki­tet­ty oma alko­ho­li­ve­ro­tus jota val­voo liit­to­val­tion viras­to nimel­tään ATF eli Bureau of Alco­hol, Tobacco, Firearms and Explosives

        Vies­tis­sä­ni oli pait­si sana “ylei­ses­ti” myös viit­taus euroop­pa­lai­siin mai­hin. Sik­si Yhdys­val­lat sopii huo­nos­ti vas­tae­si­mer­kik­si. Luu­lin tosis­sa­ni mei­dän kaik­kien ole­van suun­nil­leen tie­toi­sia poik­keus­ta­pauk­sis­ta, enkä kat­so­nut sik­si tar­peel­li­sek­si lue­tel­la nii­tä erikseen.

        Itse asias­ta totean, että joko monet Euroo­pan maat välit­tä­vät kovas­ti vähän kan­san­ter­vey­des­tä, tai sit­ten Suo­mi ynnä muut rajoit­ta­vat saa­ta­vuut­ta ja verot­ta­vat kovas­ti rahanahneuttaan.

      10. Timo A.: Vies­tis­sä­ni oli pait­si sana ”ylei­ses­ti” myös viit­taus euroop­pa­lai­siin mai­hin. Sik­si Yhdys­val­lat sopii huo­nos­ti vas­tae­si­mer­kik­si. Luu­lin tosis­sa­ni mei­dän kaik­kien ole­van suun­nil­leen tie­toi­sia poik­keus­ta­pauk­sis­ta, enkä kat­so­nut sik­si tar­peel­li­sek­si lue­tel­la nii­tä erikseen.

        Itse asias­ta totean, että joko monet Euroo­pan maat välit­tä­vät kovas­ti vähän kan­san­ter­vey­des­tä, tai sit­ten Suo­mi ynnä muut rajoit­ta­vat saa­ta­vuut­ta ja verot­ta­vat kovas­ti rahanahneuttaan.

        Kyl­lä muut­kin Euroo­pan maat verot­ta­vat alko­ho­lia. Yhdys­val­lois­sa alko­ho­lin vero­tus osa­val­tioi­den koh­dal­la on myös hyvin­kin kor­kea. Myös Yhdys­val­lois­sa alko­ho­lin myyn­tiä, kulu­tus­ta ja saa­ta­vuut­ta sää­del­lään myös tiu­kem­min esi­mer­kik­si jul­ki­sil­la paikoilla.

        Alko­ho­lin­ve­ro­tus on kyl­lä hyvä kei­no kus­tan­taa sii­tä koi­tu­vat ter­vey­del­li­set ongel­mat ja näin myös teh­dään muis­sa Euroo­pan mais­sa jo nyt täl­lä het­kel­lä alko­ho­lin­ve­ro­tus käy­tös­sä. Ei Suo­mi ole täs­sä alko­ho­lin­ve­ro­tuk­sen koh­dal­la miten­kään poik­keus. Päinvastoin. 

        Ainoa poik­keus on Suo­men koh­dal­la Alkon mono­po­li . Kuten on myös Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa vas­taa­van­lai­nen mono­po­li. Sveit­sin alko­ho­lin mono­po­li yhtiöl­lä on yksi­noi­keus vain myy­dä vii­naa. Vii­ni ja olut ovat vapau­te­tut koko­naan . Suo­mes­sa voi­tai­siin myös hyvin men­nä tähän suuntaan.

        Otin tähän esi­merk­ki­nä ne maat jois­sa alko­ho­lin käyt­tö on osa tapa­kult­tuu­ria joten kiel­to­la­ki on nyky­ään voi­mas­sa pää­asias­sa isla­mi­lai­sis­sa mais­sa ja Intian eri osavaltioissa

      11. Timo A.: Sveit­sis­sä on koko liit­to­val­tion kat­ta­va oma alko­ho­li mono­po­liyh­tiö jon­ka nimi onEid­ge­nös­sische Alko­hol­verwal­tung / Régie fédé­ra­le des alcools / Regìa fede­ra­le degli alcool.

        Täl­lä ei kyl­lä ole mitään teke­mis­tä mono­po­lin kanssa.

      12. Rahul Soma­ni:
        Aina­kin Sveit­sin liit­to­val­tion sivuil­ta löy­tyi link­ki sii­hen että kysei­sel­lä viras­tol­la täl­läi­nen lain­sää­dän­nöl­li­nen roo­li. Link­ki löy­tyy https://www.ezv.admin.ch/ezv/en/home/topics/alcohol.html

        Lain­sää­dän­nöl­li­nen, mut­tei mono­po­lis­ti­nen roo­li. Vii­ne­jä voi Sveit­sis­sä ostaa pait­si alko­ho­li- ja ruo­ka­ta­va­ra­kau­pois­ta, myös co-ope­ra­tii­veil­tä ja suo­raan vii­ni­ti­loil­ta. Väke­viä saa ostaa monen­lai­sis­ta kau­pois­ta, mut­ta joka­mie­hen oikeut­ta nii­den val­mis­tuk­seen ja myyn­tiin ei ole. His­to­rial­li­sis­ta syis­tä eri­lai­sia myyn­tioi­keu­det omaa­via yksi­tyi­siä tis­laa­mo­ja on kui­ten­kin lukui­sas­ti, ja uuden saa perus­taa, jos luvan sii­hen saa. — Alko­ho­li­juo­mien katu­myyn­ti oli kui­ten­kin kar­ne­vaa­li­kausien ulko­puo­lel­la säädeltyä.

        Ihan hyvä mal­li, sää­del­ty, mut­tei monopolistinen.

      13. Tapio: Lain­sää­dän­nöl­li­nen, mut­tei mono­po­lis­ti­nen roo­li. Vii­ne­jä voi Sveit­sis­sä ostaa pait­si alko­ho­li- ja ruo­ka­ta­va­ra­kau­pois­ta, myös co-ope­ra­tii­veil­tä ja suo­raan vii­ni­ti­loil­ta. Väke­viä saa ostaa monen­lai­sis­ta kau­pois­ta, mut­ta joka­mie­hen oikeut­ta nii­den val­mis­tuk­seen ja myyn­tiin ei ole. His­to­rial­li­sis­ta syis­tä eri­lai­sia myyn­tioi­keu­det omaa­via yksi­tyi­siä tis­laa­mo­ja on kui­ten­kin lukui­sas­ti, ja uuden saa perus­taa, jos luvan sii­hen saa. – Alko­ho­li­juo­mien katu­myyn­ti oli kui­ten­kin kar­ne­vaa­li­kausien ulko­puo­lel­la säädeltyä.

        Ihan hyvä mal­li, sää­del­ty, mut­tei monopolistinen.

        Pitäi­si­kö­hän täl­läi­nen mal­li kuten tämä Sveit­sin sää­del­ty ja kui­ten­kin samal­la vapaam­pi ja avoim­pi jär­jes­tel­mä ottaa myös Suo­mes­sa käyt­töön? Tämä on parem­pi vaih­toeh­to kuin nykyi­nen Alko mut­ta kui­ten­kin estää vää­rin­käy­töt ja pimeän myy­mi­sen. Parem­pi vaih­toeh­to kuin ikui­nen poliit­ti­nen kes­kus­te­lu miten sää­del­lään Viros­ta käsin tapah­tu­nut­ta osto ral­li. Osmo Soi­nin­vaa­ral­le vink­ki että tämä Sveit­sin sää­del­ty mal­li voi­si olla yksi vaih­toeh­to nykyi­sel­le Alkon mal­lil­le joka on sinän­sä van­hen­tu­nut kos­ka tuon­ti Viros­ta ei kui­ten­kaan vähe­ne sen­kin takia että Lat­via kil­pai­lee myös Viron kans­sa suo­ma­lai­sis­ta asiak­kais­ta. Tämä Sveit­sin mall oli­si sopi­va vaih­toeh­to. Sveit­si on yhteis­kun­ta­na myös kon­ser­va­tii­vi­nen mut­ta myös samal­la hyvin vapaa­mie­li­nen . Yhdis­tel­mä on toi­mi­va ja eikä sveit­si­läi­set ole miten­kään sii­hen tyy­ty­mät­tö­miä. Päin­vas­toin. Suo­mes­sa hae­taan täl­lai­siin kysy­myk­siin yleen­sä mal­lia Ruot­sis­ta mut­ta nyt minus­ta tämä Sveit­sin mal­li pitäi­si sel­vit­tää Suo­men olosuhteisiin.

      14. Rahul Soma­ni: Pitäi­si­kö­hän täl­läi­nen mal­li kuten tämä Sveit­sin sää­del­ty ja kui­ten­kin samal­la vapaam­pi ja avoim­pi jär­jes­tel­mä ottaa myös Suo­mes­sa käyt­töön? Tämä on parem­pi vaih­toeh­to kuin nykyi­nen Alko mut­ta kui­ten­kin estää vää­rin­käy­töt ja pimeän myy­mi­sen. Parem­pi vaih­toeh­to kuin ikui­nen poliit­ti­nen kes­kus­te­lu miten sää­del­lään Viros­ta käsin tapah­tu­nut­ta osto ral­li. Osmo Soi­nin­vaa­ral­le vink­ki että tämä Sveit­sin sää­del­ty mal­li voi­si olla yksi vaih­toeh­to nykyi­sel­le Alkon mal­lil­le joka on sinän­sä van­hen­tu­nut kos­ka tuon­ti Viros­ta ei kui­ten­kaan vähe­ne sen­kin takia että Lat­via kil­pai­lee myös Viron kans­sa suo­ma­lai­sis­ta asiak­kais­ta. Tämä Sveit­sin mall oli­si sopi­va vaih­toeh­to. Sveit­si on yhteis­kun­ta­na myös kon­ser­va­tii­vi­nen mut­ta myös samal­la hyvin vapaa­mie­li­nen . Yhdis­tel­mä on toi­mi­va ja eikä sveit­si­läi­set ole miten­kään sii­hen tyy­ty­mät­tö­miä. Päin­vas­toin. Suo­mes­sa hae­taan täl­lai­siin kysy­myk­siin yleen­sä mal­lia Ruot­sis­ta mut­ta nyt minus­ta tämä Sveit­sin mal­li pitäi­si sel­vit­tää Suo­men olosuhteisiin.

        Oikein hyvä aja­tus! Rehel­li­syy­den nimis­sä on tun­nus­tet­ta­va, että ker­to­ma­ni perus­tuu tie­toi­hin muu­ta­mas­ta Svei­sin län­ti­ses­tä kan­too­nis­ta ja on peräi­sin 90-luvul­ta. Sii­nä maas­sa sää­te­ly, pakot­teet ja tur­va­ver­kot voi­vat olla naa­pu­ri­kan­too­neis­sa­kin oleel­lis­ti erilaisia.

      15. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Niin kuin Ruot­siin ja Norjaan?

        Lisäi­sin tuo­hon myös Islan­nin Vínbúði­nin joka on Alkoa vas­taa­va mon­po­liyh­tiö jol­la on yksi­noi­keus myy­dä alko­ho­lia ja tupakkatuotteita

    2. Timo A.:
      Hol­hous on aina hyvää tar­koit­ta­vaa. Taus­tal­la voi toki jois­sain tapauk­sis­sa olla val­tion fis­kaa­li­nen int­res­si pikem­min­kin kuin todel­li­nen huo­li kansanterveydestä.

      Yksi hyvää tar­koit­ta­vaa hol­hoa­mi­nen esim alko­ho­li­po­li­tii­kas­sa on var­maan se että ikä­ra­ja on pis­tet­ty 18 vuo­teen (1,2–22% alko­ho­li­juo­man hal­lus­sa­pi­toon ja ostoon) ja 20 ‑vuo­teen (23–80% alko­ho­li­juo­man hal­lus­sa­pi­toon ja ostoon) . Sama kos­kee tupak­ka­tuot­tei­ta se on 18 vuot­ta. Kyl­lä taus­tal­la on kan­san­ter­vey­del­li­nen huo­li täs­sä koh­taa vai mitä miel­tä Timo Aro on? Pitäi­si­kö alle 15-vuo­tiail­le sal­li I oluen myy­mi­nen ? Tus­kin syy on ihan fis­kaa­li­nen mut­ta alko­ho­li­ve­ro­tus on esim Yhdys­val­lois­sa kor­keam­paa kuin Euroo­pas­sa ja siel­lä osto ikä­ra­ja on 22 (koko liit­to­val­tion tasolla)

  11. Soke­ri ei suo­raan vai­ku­ta ter­vey­teen. Ras­kas­ta työ­tä teke­väl­lä tai lii­kun­taa har­ras­ta­val­la hen­ki­löl­lä soke­rin ener­gia menee suo­raan kulu­tuk­seen. On vää­rin verot­taa ras­kas­ta työ­tä teke­vää hen­ki­löä sii­tä, että hän tar­vit­see pal­jon ener­gi­aa teh­däk­seen työtä.
    Soke­rin verot­ta­mis­ta suo­rem­pi ter­vey­den­hoi­to­kus­tan­nusiin vai­kut­ta­va vero­tet­ta­va koh­de oli­si läs­ki­ve­ro, joka las­ket­tai­siin hen­ki­lön painoindeksistä.

    1. Tomp­pa:
      Soke­ri ei suo­raan vai­ku­ta ter­vey­teen. Ras­kas­ta työ­tä teke­väl­lä tai lii­kun­taa har­ras­ta­val­la hen­ki­löl­lä soke­rin ener­gia menee suo­raan kulu­tuk­seen. On vää­rin verot­taa ras­kas­ta työ­tä teke­vää hen­ki­löä sii­tä, että hän tar­vit­see pal­jon ener­gi­aa teh­däk­seen työtä.
      Soke­rin verot­ta­mis­ta suo­rem­pi ter­vey­den­hoi­to­kus­tan­nusiin vai­kut­ta­va vero­tet­ta­va koh­de oli­si läs­ki­ve­ro, joka las­ket­tai­siin hen­ki­lön painoindeksistä.

      Soke­ria kyl­lä kulut­ta­vat myös ns istu­ma työ­läi­set toi­mis­tois­sa tai koto­na etä­töis­sä. Tämä Osmo Soi­nin­vaa­ran ehdot­ta­ma soke­ri­ve­ro on toden­nä­köi­ses­ti koh­den­net­tu makeis­tuot­teil­le joi­den kulut­ta­jat ovat pää­asias­sa kou­lu­lai­sia. Ei tar­vit­se kuin käy­dä pie­nes­sä­kin hyvin varus­tel­tun elin­tar­vik­ke­kau­pan makeis­osas­tol­la ja tut­kia hyl­ly­jen tar­jon­taa ja teh­dä sii­tä joh­to­pää­tök­sen min­kä­lai­nen tar­jon­ta on nyky­ään makeisilla.

  12. parem­pi teh­dä yli­pai­no­ve­ro, eikä tuol­la­lail­la kaut­ta ran­tain yrit­tää verot­taa. Ulkois­vai­ku­tuk­set tule­vat liha­vuu­des­ta, eivät soke­ris­ta, eli vero­te­taan lihavuutta. 

    BMI-perus­tai­nen vero vaan, sii­hen voi sit­ten liit­tää lisä­ve­roa alipainollekin,

    1. hup­sis:
      parem­pi teh­dä yli­pai­no­ve­ro, eikä tuol­la­lail­la kaut­ta ran­tain yrit­tää verot­taa. Ulkois­vai­ku­tuk­set tule­vat liha­vuu­des­ta, eivät soke­ris­ta, eli vero­te­taan lihavuutta. 

      BMI-perus­tai­nen vero vaan, sii­hen voi sit­ten liit­tää lisä­ve­roa alipainollekin,

      Tuol­la logii­kal­la voi­si verot­taa kor­ke­aa veren­pai­net­ta­kin. Sen sijaan vero­te­taan esi­mer­kik­si tupak­kaa, joka nos­taa veren­pai­ne­tau­din riskiä.

    2. hup­sis:
      parem­pi teh­dä yli­pai­no­ve­ro, eikä tuol­la­lail­la kaut­ta ran­tain yrit­tää verot­taa. Ulkois­vai­ku­tuk­set tule­vat liha­vuu­des­ta, eivät soke­ris­ta, eli vero­te­taan lihavuutta. 

      BMI-perus­tai­nen vero vaan, sii­hen voi sit­ten liit­tää lisä­ve­roa alipainollekin,

      Voi­tai­siin vie­lä ylei­sem­min kytä­tä ihmi­siä enem­män ja tar­kem­min, esi­mer­kik­si veron pitäi­si las­kea ter­veel­li­ses­tä lii­kun­nas­ta ja nous­ta liik­ku­mat­to­muu­des­ta sekä ris­kialt­tiis­ta lii­kun­nas­ta (ris­kial­tis = lajit mit­kä aiheut­ta­vat tilas­to­jen mukaan pal­jon lää­kä­ri­käyn­te­jä suh­tees­sa mui­hin lajei­hin. Tähän tuli­si luul­lak­se­ni mm. las­ket­te­lu sekä monet extreme-lajit).

      Sit­ten voi­tai­siin kuun­nel­la ihmi­siä koko ajan ja nega­tii­vi­sia aja­tuk­sia ääneen lausu­via tai täl­lais­ten seu­ras­sa olei­le­via voi­tai­siin verot­taa enem­män, nega­tii­vi­set aja­tuk­set kun on tie­tääk­se­ni empii­ri­ses­ti yhdis­tet­ty huo­nom­paan terveyteen.

      Kek­sii­kö kukaan muu mitään, jol­la saa­tai­siin kii­na­lais­ten kan­sa­lais­pis­te­jär­jes­tel­mä näyt­tä­mään päi­vä­ko­ti­ta­son puuhastelulta?

      1. Sta­dist: Voi­tai­siin vie­lä ylei­sem­min kytä­tä ihmi­siä enem­män ja tar­kem­min, esi­mer­kik­si veron pitäi­si las­kea ter­veel­li­ses­tä lii­kun­nas­ta ja nous­ta liik­ku­mat­to­muu­des­ta sekä ris­kialt­tiis­ta lii­kun­nas­ta (ris­kial­tis = lajit mit­kä aiheut­ta­vat tilas­to­jen mukaan pal­jon lää­kä­ri­käyn­te­jä suh­tees­sa mui­hin lajei­hin. Tähän tuli­si luul­lak­se­ni mm. las­ket­te­lu sekä monet extreme-lajit).

        Sit­ten voi­tai­siin kuun­nel­la ihmi­siä koko ajan ja nega­tii­vi­sia aja­tuk­sia ääneen lausu­via tai täl­lais­ten seu­ras­sa olei­le­via voi­tai­siin verot­taa enem­män, nega­tii­vi­set aja­tuk­set kun on tie­tääk­se­ni empii­ri­ses­ti yhdis­tet­ty huo­nom­paan terveyteen.

        Kek­sii­kö kukaan muu mitään, jol­la saa­tai­siin kii­na­lais­ten kan­sa­lais­pis­te­jär­jes­tel­mä näyt­tä­mään päi­vä­ko­ti­ta­son puuhastelulta?

        Ja sei­väs­hyp­py!

  13. Sel­key­den ja tas­a­puo­li­suu­den nimis­sä pitäi­si aset­taa progres­sii­vi­nen vero kor­kean kalo­ri­ti­hey­den ruuille.

    Monis­sa hii­la­ri­mä­töis­sä kalo­ri­ti­heys on luok­kaa 350+ kcal per 100 g, ja ras­vai­sis­sa tuot­teis­sa vie­lä enemmän.

    Vihan­nek­sis­sa ja hedel­mis­sä kalo­ri­ti­hey­det ovat taas pal­jon matalampia.

    Miten progres­sii­vi­nen kalo­ri­ti­heys­ve­ro voi­si sit­ten toi­mia? Vaik­ka niin että

    Kalo­ri­ti­heys 0–100, vero 0 %
    Kalo­ri­ti­hey 100–200, vero 10 %
    Kalo­ri­ti­heys 200–300, vero 20 %
    Kalo­ri­ti­heys 300–400+, vero 30 %

    Täl­lä voi­tai­siin sit­ten kor­va­ta ALV koko­naan. Ras­vat jäi­si­vät kor­keas­ti vero­te­tuik­si, ja jär­jes­tel­mä noin muu­ten­kin suo­si­si einek­siä. Tosin verot­taa­ko soke­rin vero­kaan raa­ka­so­ke­ria? Tämän jär­jes­tel­män huo­no­ja puo­lia oli­si kui­ten­kin se että monet kas­vis­ten hyvis­tä pro­teii­ni­läh­teis­tä ovat aika kalo­ri­ti­hei­tä, ja ras­vat­to­mat lihat eivät taas ole eri­tyi­sen kaloritiheitä.

  14. Koh­dis­te­tuil­la veroil­la on tai­pu­mus muut­tua vähem­män koh­dis­te­tuik­si kun aikaa kuluu. Kukaan VVM:ssä ei muu­ta­man vuo­den pääs­tä ajat­te­li­si enää veron alku­pe­räis­tä tar­koi­tus­ta kun bud­je­tin auk­ko­ja tilkitään.

  15. Ark­ki­teh­ti:” Aivan ensim­mäi­sek­si voi­si var­maan pois­taa eril­li­set soke­ri­juu­rik­kaan tuotantotuet?

    Kan­sal­li­sis­ta tuis­ta kes­kei­sin tuki­muo­to on soke­ri­juu­rik­kaan kan­sal­li­nen tuki. Tuen mää­rä on vuo­tui­sen vil­je­ly­alan hie­man vaih­del­les­sa ollut 4 — 5 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa. Tukea mak­se­taan Euroo­pan par­la­men­tin ja neu­vos­ton ase­tuk­sen (EU) N:o 1308/2013 artiklan 214 perus­teel­la. Mui­ta kan­sal­li­sen tuen tuki­muo­to­ja ovat esi­mer­kik­si mehi­läis­ta­lou­den tuki ja soke­ri­juu­rik­kaan kul­je­tus­tu­ki, joi­ta mak­se­taan molem­pia alle mil­joo­na euroa vuo­des­sa. (Maa- ja Metsätalousministeriö)

    Somani:“Sokerijuurikasta voi tuo­da myös jat­kos­sa ulko­mail­ta jos sen tuki esim aje­taan Suo­mes­sa alas. ”
    Juu­ri näin, lisäk­si tuol­lai­nen 5 milj. euroa on hyt­ty­sen jätös kokonaisuudessa. 

    Soke­rin­tuo­tan­toa kan­nat­taa jat­kaa Suo­mes­sa , sil­lä soke­reis­ta voi­daan jalos­taa biomuoveja.
    Jos muo­vi­pus­sit meres­sä ja öljy­poh­jais­ten tuot­tei­den muut ongel­mat lisään­ty­vät, niin lain­sää­dän­nöl­lä soke­ris­ta saa­daan erit­täin halut­tua esi­mer­kik­si bio­ha­joa­van muo­vin raaka-aineena. 

    Kar­kean arvion mukaan soke­ri­juu­rik­kaan vil­je­lyn lopet­ta­mi­ses­ta ja kor­vaa­mi­ses­ta muil­la vil­je­ly­kas­veil­la aiheu­tui­si suo­ma­lai­sel­le ruu­an tuo­tan­nol­le lyhyel­lä aika­vä­lil­lä 15–25 milj. euron vuo­tui­nen net­to­me­ne­tys. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä mene­tys voi­si olla 10–15 milj. euroa vuodessa. 

    Somani:“protektonistinen kei­no suo­jel­la yli­tuet­tua maa­ta­lout­ta ja suu­rin häviä on kehit­ty­vien mai­den maanviljelijät.”

    Tuos­sa ei ole koko totuus. Suu­re­na syy­nä soke­ri­ruon hal­puu­teen on kehi­tys­mai­den maa­ta­lous­työn­te­ki­jöi­den hei­kot pal­kat ver­rat­tu­na teol­li­suus­mai­den palk­ka­ta­soon. Vaik­ka kehi­tys­maat saa­vat vapaat vien­ti­mah­dol­li­suu­det, niin työn­te­ki­jöi­den pal­kat eivät nouse yhtään. Suu­ryh­tiöi­den voi­tot sen­kun kasvavat. 

    Vie­ras­tan ilmai­sua : yli­tuet­tu maa­ta­lous. Oikea ter­mi on yli­tuet­tu ruu­an­tuo­tan­to. Kulut­ta­jien tuli­si mak­saa ruu­as­taan enem­män, jot­ta tukieu­ro­ja voi­tai­siin vähen­tää. Viih­ty­mis­ku­lu­tuk­seen pitää kui­ten­kin tul­la rahaa entis­tä enem­män, sik­si hänen ruu­an syö­mis­tä täy­tyy tukea .

    1. Eemil:

      Somani:”Sokerijuurikasta voi tuo­da myös jat­kos­sa ulko­mail­ta jos sen tuki esim aje­taan Suo­mes­sa alas. ”
      Juu­ri näin, lisäk­si tuol­lai­nen 5 milj. euroa on hyt­ty­sen jätös kokonaisuudessa. 

      Somani:”protektonistinen kei­no suo­jel­la yli­tuet­tua maa­ta­lout­ta ja suu­rin häviä on kehit­ty­vien mai­den maanviljelijät.”
      Tuos­sa ei ole koko totuus. Suu­re­na syy­nä soke­ri­ruon hal­puu­teen on kehi­tys­mai­den maa­ta­lous­työn­te­ki­jöi­den hei­kot pal­kat ver­rat­tu­na teol­li­suus­mai­den palk­ka­ta­soon. Vaik­ka kehi­tys­maat saa­vat vapaat vien­ti­mah­dol­li­suu­det, niin työn­te­ki­jöi­den pal­kat eivät nouse yhtään. Suu­ryh­tiöi­den voi­tot sen­kun kasvavat.
      Vie­ras­tan ilmai­sua : yli­tuet­tu maa­ta­lous. Oikea ter­mi on yli­tuet­tu ruu­an­tuo­tan­to. Kulut­ta­jien tuli­si mak­saa ruu­as­taan enem­män, jot­ta tukieu­ro­ja voi­tai­siin vähen­tää. Viih­ty­mis­ku­lu­tuk­seen pitää kui­ten­kin tul­la rahaa entis­tä enem­män, sik­si hänen ruu­an syö­mis­tä täy­tyy tukea .

      Kyl­lä Eemil totuus on ihan kan­sain­vä­li­ses­ti esim WTO:ssa todet­tu että pro­tek­to­nis­ti­nen yli­tuet­tu maa­ta­lou­po­li­tiik­ka teol­li­suus­mais­sa on yksi syy mik­si kehit­ty­vien mai­den maan­vil­je­li­jät häviä­vät täs­sä­kin kil­pai­lua­se­tel­mas­sa. WTO antoi 2004 lan­get­ta­van pää­tök­sen Euroo­pan mail­le yli­suu­ris­ta soke­ri­tuis­ta. Kan­teen taka­na oli Bra­si­lia ja Thai­maa (sekä Austra­lia joka on teollisuusmaa).

      Koros­tan että kysees­sä oli soke­ri­tuet eikä se kos­ke­nut mui­ta maa­ta­lous­tuot­tei­ta kos­ka soke­ri on myös monel­le kehi­tys­maal­le ilmas­tol­li­ses­ti myös tuo­te jota on perin­tei­ses­ti vil­jel­ty ennen kuin se tuli Euroop­paan ja Pohjois-Amerikkaan. 

      Ver­tai­le­mal­la teol­li­suus­mai­den ja kehi­tys­mai­den palk­ka­ta­so­ja ei pää­se oikein koko kuvaan täs­tä ongel­mas­ta mitä itse koros­tit ja mitä myös oma näkemykseni.
      Oikea kysy­mys on se mik­si kehi­tys­maat ovat kehi­tys­mai­ta ja teol­li­suus­maat ovat teol­li­suus­mai­ta? Esim vuo­den 2004 WTO kan­teen taka­na oli myös toi­nen iso teol­li­suus­maa eli Austra­lia yhdes­sä kah­den kehi­tys­maan eli Thai­maan ja Bra­si­lian kans­sa joten rin­ta­ma­lin­ja ei ollut täs­sä­kään ihan sel­vät kos­ka Austra­lia tuki täs­sä kiis­tas­sa Bra­si­li­aa ja Thaimaata. 

      Maa­ta­lous on vain osa koko elin­kei­no­po­li­tiik­kaa niin teol­li­suus­mais­sa kuin kehi­tys­mais­sa ja teol­li­suus­mai­den maa­ta­lous­po­li­tii­kas­sa on yksin­ker­tai­ses­ti suu­rem­mat tuet ja kor­keam­mat tul­lit ja tarif­fit joten kehi­tys­mai­den maan­vil­je­li­jät eivät pys­ty kil­pai­le­maan yksin­ker­tai­ses­ti teol­li­suus­mai­den maa­ta­lous­tu­kien ja kor­kei­den tul­lien kans­sa kansainvälisesti. 

      Syy ei ole niin­kään suu­ryh­tiöi­den voi­tot kos­ka tul­leis­ta ja tarif­feis­ta päät­tää kan­sal­li­nen hal­li­tus ja lob­ba­rit eikä suuryhtiöt.
      Itse asias­sa kan­sain­vä­li­set suu­ryh­tiöt ovat toden­nä­köi­ses­ti ensim­mäi­siä jot­ka ajai­si­vat nämä tul­lit ja tuet alas toi­sin kuin tuot­ta­ja­maan poli­tii­kot jot­ka pai­neen alla maa­ta­lous­tuot­ta­jien kes­kus­jär­jes­tö­jen kovan lob­bauk­sen takia pitä­vät teol­li­suus­mais­sa kor­kei­ta maa­ta­lous tul­le­ja jon­ka lisäk­si kau­pan­pääl­le mak­se­taan yli­suu­ria maa­ta­lous­tu­kia mitä kehi­tys­maat eivät kos­kaan pys­ty mak­sa­maan omil­le vil­je­li­jöil­le. 5 milj. euroa on iso sum­ma kehi­tys­mais­sa mut­ta pie­ni sum­ma teollisuusmaissa. 

      Kyl­lä kehi­tys­maat saa­vat pal­kat myös nouse­maan kun vapaat vien­ti­mah­dol­li­suu­det sal­li­taan ja näin onkin jo tapah­tu­nut monen aiem­min kehi­tys­maak­si luo­ki­tel­lun maan koh­dal­la jot­ka ovat pääs­seet kehi­tys­maan ase­mas­ta pois. 

      Yli­tuet­tus­sa soke­rin­tuo­tan­nos­sa on kak­si puol­ta yksi on teol­li­suus­mai­den omat ns kan­sal­li­set tuet ja toi­nen on kor­keat tuon­ti tul­lit jot­ka pyr­ki­vät suo­je­le­maan tätä koh­den­net­tua soke­rin­tuo­tan­toa (koko maa­ta­lous on sit­ten ihan toi­nen kes­kus­te­lun aihe kos­ka kysees­sä on nyt täs­sä kes­kus­te­lus­sa ja jutun aihee­na pelk­kä sokeri). 

      Soke­ria käyt­tää myös makeis­teol­li­suus koko kulu­tuk­ses­ta toden­nä­köi­ses­ti eni­ten nyt täs­sä Osmo Soi­nin­vaa­ran nos­ta­mas­sa kir­joi­tuk­sess­sa aloit­teen teki­jä oli itse teol­li­suus eikä kulut­ta­jat tai kehi­tys­pau järjestöt. 

      Koko makeis­teol­li­suu­den hin­nan muo­dos­tel­ma syn­tyy jos­sain ihan muul­la kuin pel­käs­tään soke­rin mark­ki­na­hin­nas­sa. Sii­hen vai­kut­taa esim yhte­nä teki­jä­nä kaa­kaon (tuon­ti elin­tar­vi­ke) maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta. Maa­il­man suu­rim­mat kaa­kaon tuot­ta­jat ovat kehi­tys­mai­ta. Kaa­kao­ta ei vil­jel­lä poh­joi­sel­la pal­lon­puo­lis­kol­la kuten ei myös­kään kahvia. 

      Eemil suo­sit­te­len kuun­te­le­maan kehi­tys­a­pu poli­tii­kas­ta kir­jan kir­joit­ta­neen enti­sen Suo­men suur­lä­het­ti­lään Mat­ti Kää­riäi­sen haas­tat­te­luun kos­kien kehi­tys­a­pua. Suur­lä­het­ti­läs Kää­riäi­nen nos­taa myös esil­le maa­ta­lous­tuet ja nii­den hai­tat kehi­tys­mai­den maa­ta­lou­den kehitykselle. 

      Suur­lä­het­ti­läs Kää­riäi­sen haas­tee­lun­sa löy­tyy Yle Radio 1:ssa kah­des­ta ohjelmasta 

      Kal­le Haa­ta­nen: Toi­mii­ko kehi­tys­a­pu? (https://areena.yle.fi/audio/1–2594479)

      Mikä mak­saa?: Val­koi­sen mie­hen taak­ka (https://areena.yle.fi/audio/1–2542954)

      Brys­se­lin kone: EU:n suh­de kehit­ty­viin mai­hin (https://areena.yle.fi/audio/1–3395546)

  16. Jut­tu Sosi­aa­li­lää­ke­tie­teel­li­ses­tä aika­kausi­leh­des­tä ao. lin­kis­sä. Hii­li­hy­draa­tit ja dia­be­tes – intui­tion ja tie­teel­li­sen näy­tön kipinöintiä

    file:///C:/Users/tarja/AppData/Local/Temp/7133-Kirjoitus%20(sis%C3%A4lt%C3%A4en%20ydinasiat,tiivistelm%C3%A4t%20&%20asiasanat)-16901–1‑10–20121030.pdf

    Arkkitehti:“Aivan ensim­mäi­sek­si voi­si var­maan pois­taa eril­li­set soke­ri­juu­rik­kaan tuotantotuet?”

    Vii­ta­ten ark­ki­teh­din ja mui­den saman­hen­kis­ten twiit­tiei­hin sanoi­sin soke­ri — dia­be­tes ilmiö on pal­jon moni­mut­kai­sem­pi . Sosi­aa­li­lää­ke­tie­teel­li­sen aika­kausi­leh­den jutun yhden joh­to­pää­tök­sen mukaan perus­rat­kai­su­na tulee olla kan­sa­lais­ten ravin­to­tie­tou­den ja tot­tu­mus­ten paran­ta­mi­nen. Hal­lin­nol­li­set rat­kai­sut eivät ole ensim­mäi­nen juttu.

    1. Eemil: file:///C:/Users/tarja/AppData/Local/Temp/7133-Kirjoitus%20(sis%C3%A4lt%C3%A4en%20ydinasiat,tiivistelm%C3%A4t%20&%20asiasanat)-16901–1‑10–20121030.pdf

      Moi Tar­ja. Ker­rot­ko vie­lä mis­sä tämä konee­si sijai­see, niin tulen lukemaan.

      1. Jos Tom­min vies­ti jäi epä­sel­väk­si, niin tuo Eemi­lin link­ki viit­taa jon­kun hen­ki­lö­koh­tai­sen koneen Tar­ja-käyt­tä­jän kan­sioon, joka tus­kin ja toi­vot­ta­vas­ti ei ole jaet­tu Internetiin.

  17. Soma­ni:” 5 milj. euroa on iso sum­ma kehi­tys­mais­sa mut­ta pie­ni sum­ma teollisuusmaissa.
    Kyl­lä kehi­tys­maat saa­vat pal­kat myös nouse­maan kun vapaat vien­ti­mah­dol­li­suu­det sal­li­taan ja näin onkin jo tapah­tu­nut monen aiem­min kehi­tys­maak­si luo­ki­tel­lun maan koh­dal­la jot­ka ovat pääs­seet kehi­tys­maan ase­mas­ta pois. ”

    Suo­mi on mak­sa­nut EU-tukiai­sia jo riit­tä­väs­ti. Pitäi­si­kö vie­lä oma soke­rin­tuo­tan­to uhra­ta kehi­tys­mai­den tuke­mi­sek­si ? Suo­mel­la ei ole min­kään val­ta­kun­nan siir­to­maa­his­to­ri­aa eikä sen vää­ryyk­siä. Isoil­la soke­rin­tuot­ta­jil­la Hol­lan­ti, Tans­ka, Rans­ka, Sak­sa jne. näi­tä syn­te­jä on vaik­ka muil­le jakaa.

    Vapaa­kaup­pa ei tule pelas­ta­maan kehi­tys­mai­ta, päin­vas­toin. Kau­pan estei­den pois­tut­tua suu­rim­mat voit­ta­jat ovat rik­kaat teol­lis­tu­neet maat, juu­ri nuo edel­leä luet­te­le­ma­ni. Kehi­tys­mai­den suu­rin este vau­ras­tu­mi­seen on dik­ta­too­ri­nen ja kor­rup­tou­tu­nut hal­lin­to. Mikään toi­mi ei auta ennen­kuin maat demo­kra­ti­soi­tu­vat. Kehi­ty­sa­vun pump­paa­mi­nen ko. mai­hin on yhtä tyh­jän kanssa.

    1. Eemil:

      Suo­mi on mak­sa­nut EU-tukiai­sia jo riit­tä­väs­ti. Pitäi­si­kö vie­lä oma soke­rin­tuo­tan­to uhra­ta kehi­tys­mai­den tuke­mi­sek­si ? Suo­mel­la ei ole min­kään val­ta­kun­nan siir­to­maa­his­to­ri­aa eikä sen vää­ryyk­siä. Isoil­la soke­rin­tuot­ta­jil­la Hol­lan­ti, Tans­ka, Rans­ka, Sak­sa jne. näi­tä syn­te­jä on vaik­ka muil­le jakaa.

      Vapaa­kaup­pa ei tule pelas­ta­maan kehi­tys­mai­ta, päin­vas­toin. Kau­pan estei­den pois­tut­tua suu­rim­mat voit­ta­jat ovat rik­kaat teol­lis­tu­neet maat, juu­ri nuo edel­leä luet­te­le­ma­ni. Kehi­tys­mai­den suu­rin este vau­ras­tu­mi­seen on dik­ta­too­ri­nen ja kor­rup­tou­tu­nut hal­lin­to. Mikään toi­mi ei auta ennen­kuin maat demo­kra­ti­soi­tu­vat. Kehi­ty­sa­vun pump­paa­mi­nen ko. mai­hin on yhtä tyh­jän kanssa.

      Suo­sit­te­len todel­la Eemi­lie tutus­tu­maan tuo­hon enti­sen suur­lä­het­ti­lään Mat­ti Kää­riäi­sen ana­lyy­siin näi­den kol­men ohjel­man kautta.Kysessä on pit­kän uran Ulko­mi­nis­te­riös­sä ja YK:ssa eri kehi­tys­oh­jel­mis­sa teh­neen suo­ma­lai­sen diplo­maa­tin näke­mys sii­tä miten esim Afri­kan mai­den talou­det ovat kehit­ty­neet 50 vuo­den ajan tähän päi­vään asti. Ver­tai­lus­sa suur­lä­hett­läs Kää­riäi­nen ottaa esil­le Aasian ja sen kehi­tyk­sen 50 vuo­den ajal­ta ja ver­taa Afri­kan mai­den kehi­tys­ta siihen.

      Esim soke­rin ja yli­pää­tän­sä maa­ta­lou­den­tuo­tan­nos­sa ei ole kyse siir­to­maa­his­to­rias­ta pel­käs­tään vaan teol­li­suus­mai­den (johon Suo­mi esim IMF:n ja Maa­il­man­pan­kin rahoit­ta­jan ase­man takia) ja kehi­tys­mai­den epä­ta­sa-arvoi­ses­ta kil­pai­lus­ta jot­ka suu­rin teki­jät ovat teol­li­suus­mai­den yli­kor­keat maa­ta­lous­tuet ja kor­keat tul­lit maa­ta­lous­tuot­teil­le kehitysmaista.

      EU-tuet ovat sit­ten eri kysy­mys koko­naan kos­ka esim vuo­den 2004 WTO:n lan­get­ta­van pää­tök­sen kan­teen taka­na oli myös Austra­lia joka on teol­li­suus­maa. Tämä WTO pää­tös kos­ki kaik­kia Euroo­pan mai­ta tasapuolisesti. 

      Soke­rin­tuo­tan­to on kyl­lä iso teki­jä kehi­tys­mai­den talou­del­le sen­kin takia kos­ka soke­ri on laji­kee­na tär­keä vil­je­ly kas­vi ja vien­ti tuo­te monil­le kehi­tys­mail­le. Lähes kaik­ki kehi­tys­maat ovat maa­ta­lous­val­tai­sia mai­ta ja riip­pu­vai­sia maa­ta­lou­des­ta pit­käl­ti lähes koko­naan. Ei kehi­tys­mail­la ole mitään muu­ta kil­pai­lu valt­tia teol­li­suus­mai­den koh­dal­la kuin maataloustuotteet. 

      Pys­tyy­kö Eemil esim anta­maan yhden toi­mi­van ja kon­kreet­ti­sen esi­mer­kin mil­lä muul­la talou­del­li­sel­la tuo­tan­nol­la esim Afri­kan maat täl­lä het­kel­lä pys­ty­vät kil­pai­le­maan ohi teol­li­suus­mai­den omas­sa tuotannossa?
      WTO:n tuol­loi­sen 2004 pää­tök­ses­sä oli myös kir­jat­tu se että 145 000 työ­paik­kaa syn­tyi­si kehi­tys­mai­hin mikä­li soke­riin koh­dis­tu­vat Euroo­pan mai­den soke­ri­tuet lopet­tet­tai­siin ja annet­tai­siin tilaa vapaa­kau­pal­le kehi­tys­mais­ta teollisuusmaihin. 

      Halu­aa­ko Eemil todel­la estää sen ettei kehi­tys­mai­hin syn­ny uusia työ­paik­ko­ja mut­ta vas­ti­neek­si kui­ten­kin että kehi­tys­mai­den kehi­tys­a­pu lei­ka­kaan kai­kes­ta huolimatta?Mitä sil­loin esim tulee tilal­le? Toden­nä­köi­ses­ti lisää pako­lai­sia yli Väli­me­ren. Tämän on myös Mat­ti Kää­riäi­nen toden­nut ohjel­mas­sa Brys­se­lin kone (https://areena.yle.fi/audio/1–50142395). Onko Eemill­lä mui­ta kons­te­ja kuin vapaa­kaup­pa tähän ongel­maan? Mikä­li kehi­ty­sa­vus­ta luo­vu­taan kokonaan!

      Maa­ta­lou­des­sa moni kehi­tys­maa eten­kin Afri­kas­sa oli­si pal­jon parem­mas­sa ase­mas­sa jos nii­den maa­ta­lous­tuot­tei­den ja koko talou­den vien­tiä ja tuon­tia avat­tai­siin vapaa­kaup­pal­le. Täs­sä­kin koh­taa Afri­kan maat ver­tai­le­vat itse­nään Aasi­aan ei Euroop­paan sil­lä myös Mat­ti Kää­riäi­nen ottaaa­kin esil­le sen kehi­ty­sa­vun min­kä Aasia on saa­nut ja sen min­kä Afrik­ka on saa­nut ja ver­tai­lee kehi­tys­tä vii­meis­ten 50 vuo­den ajalta. 

      Myös Afri­kan sisäi­nen vapaa­kaup­pa on tär­keäm­pi kuin vien­ti maan­osan ulko­puo­lel­le ja koko kehi­tyk­sel­le parem­pi vaih­toeh­to. Aasian esi­merk­ki­nä menes­tyk­seen lop­pu­tu­lok­se­na on sen tule­mi­nen koko maa­il­man­mark­ki­noil­le joka tapah­tui 1980-luvul­la. Kaik­ki talou­del­li­nen kehi­tys alkaa toki omal­ta man­te­reel­ta. Euroo­pan mai­den oma talou­del­li­nen kehi­tys alkoi toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen sii­tä että luo­tiin Euroop­paan tul­liu­nio­ni ja vapaa­kaup­pa mah­dol­li­suu­det kuten EEC ja EFTA jot­ka myö­hem­min yhdis­tyi­vät ETA:ksi eli Euroo­pan talous­a­lu­eek­si. Afri­kan sisäl­le muo­dos­tu­va koko man­osan vapaa­kaup­pa-alue on nyt syn­ty­mäs­sä . Aasias­sa on usei­ta vapaa­kaup­pa alueita.

      Siir­to­maa­his­to­ri­aa ei pidä tähän aina sot­kea kaik­kiin kes­kus­te­lui­hin kun kysees­sä on kehi­tys­mai­den talou­del­li­nen ase­ma nykyi­ses­sä talou­del­li­ses­sa ase­mas­sa sen­kin takia että kaik­ki teol­li­suus­maat ole enti­siä siir­to­maa­val­to­ja ja moni kehi­tys­maa on pääs­syt osak­si teol­li­suus­mai­ta (Japa­ni, Ete­lä-Korea, Taiwan ja Israel) .

      Siir­to­maa his­to­ri­aan tutus­tu­nee­na en näe että Sak­san, Tans­kan tai Hol­lan­nin siir­to­maa­his­to­ri­aa oli­si kovin­kaan iso teki­jä sen­te­kin takia kos­ka Tans­kal­la, Sak­sal­la ja Hol­lan­nil­la tämä his­to­ria oli pien­tä ver­rat­tu­na Rans­kaan ja Bri­tan­ni­aan sekä Espan­jaan. Sak­san siir­to­maa­his­to­ria jäi Afri­kas­sa hyvin vaa­ti­mat­to­mak­si ja kes­ti vain 30 vuot­ta kun mui­den mai­den koh­dal­la se oli yli 100 vuot­ta. Esim Por­tu­ga­li oli 1970-luvun puo­li­vä­liin asti vii­mei­nen Euroo­pan siir­to­maa­val­ta (ja sen siir­to­maa­val­ta kes­ti Afri­kas­sa noin 500 vuot­ta) mut­ta itse Por­tu­ga­lin elin­ta­so oli tuol­loin 1970-luvul­la, kun se luo­pui siir­to­mais­ta, oli yksi Län­si-Euroo­pan alhai­sem­pia jopa alhai­sem­pia kuin Suo­men. Por­tu­ga­li tuol­loin hyvää kehi­tys­maa luokkaa. 

      Svei­ti­sis­tä, Nor­jas­ta, Kana­das­ta, Itä­val­las­ta, Ruot­sis­ta, Tans­kas­ta, Austra­lias­ta ‚Uudes­ta- See­lan­nis­ta tai Suo­mes­ta puhu­mat­ta­kaan joit­ka eivät ole olleet siirtomaavaltoja.

      Demo­kra­tia voi myös teh­dä epä­on­nis­tu­nei­ta talous­po­lit­ti­sia pää­tök­siä. Ei demo­kraat­ti­set val­tio ole talou­del­li­ses­ti aina menes­ty­viä kuin epä­de­mo­kraat­ti­set maat. Esim hyvin vakaa maa kuten Tan­sa­nia oli pit­kään toden­nä­köi­ses­ti ainoa Afri­kan kan­san­val­tai­nen maa johon esim Poh­jois­maat panos­ti 1970-luvul­ta asti kehi­tys­a­pua mut­ta Tan­sa­nias­sa ole­va oma­va­rai­nen maa­ta­lous ja talous­po­li­tiik­ka ajoi maan 1980-luvul­la kon­kurs­siin jon­ka seu­rauk­se­na maan pre­si­dent­ti jou­tui väis­ty­mään demo­kraat­ti­sis­sa vaaleissa. 

      Olen Eemi­lin kom­men­tin kans­sa kyl­lä samaa miel­tä että kehi­ty­sa­vun pump­paa­mi­nen ei toi­mi. Myös Mat­ti Kää­riäi­nen kir­jas­saan toden­nut näin mut­ta hän­kin ‚siis Mat­ti Kää­riäi­nen, koros­taa että esim yli­kor­keat maa­ta­lous­tuet teol­li­suus­mais­sa ovat Afri­kan maa­ta­lou­den omal­le kehi­tyk­sel­le iso este kos­ka teol­li­suus­mai­den yli­jää­mä siis ruu­an­yli­tuo­tan­to las­ke­taan myös osak­si kehi­tys­a­pua ja moni kehi­tys­maa ottaa eten­kin Afri­kas­sa tämän vas­taan kos­ka nii­den on ruo­kit­ta­va väes­töä ja tämä teol­li­suus­mai­den yli­tuo­tan­nos­ta syn­ty­nyt yli­jää­mä vie­dään Afrik­kaan ja se hyväk­si lue­taan kehitysavuksi. 

      Kää­riäi­nen koros­taa ettei monel­la kehi­tys­maal­la ole esim Afri­kas­sa ole sel­lai­sia varo­ja pis­tää maa­ta­lous­tu­keen mitä teol­li­suus­maat teke­vät vuo­sit­tain. Tuos­sa Yle 1:sen Mitä mak­saa ohjel­mas­sa Mikä mak­saa?: Val­koi­sen mie­hen taak­ka (https://areena.yle.fi/audio/1–2542954) ja Kal­le Haa­ta­nen: Toi­mii­ko kehi­tys­a­pu? (https://areena.yle.fi/audio/1–2594479) Kää­riäi­nen ottaa esil­le myös maa­ta­lous­tu­kien sum­mat mitä Suo­mes­sa mak­se­taan täl­lä het­kel­lä per maan­vil­je­li­jä mita esim Afri­kas­sa mak­se­taan ja tulos on kyl­lä iso. Suo­sit­te­len kuun­te­le­maan sen ihan aja­tuk­sel­la. Se on val­ta­va ero. 

      Kyl­lä vapaa­kaup­pa on aut­ta­nut huo­mat­tas­ti enem­män kan­san­ta­louk­sia kehit­ty­mään kuin sul­jet­tu talous sys­tee­mi .Tämän kehi­tyk­sen Aasian maat tote­si 1980-luvul­la. Vai onko talou­del­li­nen oma­va­rai­suus (autar­kia) Eemi­lin näke­myk­se­nä parem­pi vaih­toeh­to kuin avoin talous? Myös Suomelle?

    2. Eemil: Pitäi­si­kö vie­lä oma soke­rin­tuo­tan­to uhra­ta kehi­tys­mai­den tukemiseksi 

      Mitä ide­aa on omas­sa soke­rin­tuo­tan­nos­sa, jos se pysyy pys­tys­sä vain veron­mak­sa­ji­ne kustannuksella? 

      Soke­ri on tuo­te, joka oikein säi­löt­ty­nä säi­lyy ikui­ses­ti. Sitä pitäi­si help­po varas­toi­da jät­ti­mäi­set mää­rä, jos ollaan sota-ajan kark­kien tuo­tan­nos­ta huolissaan.

      1. Sylt­ty: Mitä ide­aa on omas­sa soke­rin­tuo­tan­nos­sa, jos se pysyy pys­tys­sä vain veron­mak­sa­ji­ne kustannuksella? 

        Soke­ri on tuo­te, joka oikein säi­löt­ty­nä säi­lyy ikui­ses­ti. Sitä pitäi­si help­po varas­toi­da jät­ti­mäi­set mää­rä, jos ollaan sota-ajan kark­kien tuo­tan­nos­ta huolissaan.

        Yri­tin vain koros­taa Eemi­lil­le sitä että teol­li­suus­mai­den maa­ta­lous­po­li­tiik­ka yli­suu­rien maa­ta­lous­tu­kien joka syn­nyt­tää yli­tuo­tan­toa vie­dään osa­na kehi­tys­a­pua täl­lä het­kel­lä moniin kehi­tys­mai­hin eten­kin Afrik­kaan. Jon­ka seu­rauk­se­na esi­mer­kik­si Afri­kan oma maa­ta­lous ei ollen­kaan kehi­ty maan­osan sisäl­lä myös­kään sil­le tasol­le että se voi­si ruok­kia maan­osan omat asuk­kaat ilman että se jou­tuu osta­maan elin­tar­vik­kei­ta ulko­mail­ta. Syy tähän kehi­tyk­seen on myös se että teol­li­suus­mai­den maa­ta­lous­po­li­tii­kan kor­keat tul­lit estä­vä esi­mer­kik­si Afri­kas­ta tuo­te­tun soke­rin tuon­nin teol­li­suus­mai­hin vaan nyt täl­lä het­kel­lä Afri­kan maat ovat riip­pu­vai­sia teol­li­suus­mai­den tuon­ti soke­ris­ta vaik­ka Afri­kan maat voi­si hyö­dyn­tää omaa vil­jel­tyä soke­ria ja vie­dä sitä esi­mer­kik­si teol­li­suus­mai­hin . Estee­nä on teol­li­suus­mai­den kor­keat maa­ta­lous­tuet omil­le vil­je­li­jöil­le. Esi­mer­kik­si Suo­men vuo­sit­tai­nen suo­ra maa­ta­lous­tu­ki on 254 milj. euroa vuo­des­sa! Monel­la Afri­kan maal­la ei ole miten­kään täl­lais­ta sum­maa käyt­tää mihin­kään täl­lai­siin hank­kei­siin jot­ka hyö­dyt­täi­si­vät maan­osan oman maa­ta­lou­den kehi­tys­tä kil­pai­lu­ky­kyi­sek­si maa­il­man mark­ki­noil­la. Soke­ri on tuo­te jos­ta moni Afri­kan maa voi­si hyö­dyn­tää val­ta­van pal­jon esi­mer­kik­si vien­nis­sä maa­il­man­mark­ki­noil­le . Teol­li­suus­maat (johon Suo­mi kuu­luu myös) ovat onnis­tu­neet estä­mään tämän muu­tok­sen kan­sain­vä­li­sis­sä kaup­pa­jär­jes­töis­sä kuten WTO:ssa, Maa­il­man Pan­kis­sa ja IMF:ssä. Eemil syyt­tää täs­tä ongel­mas­ta enti­siä euroop­pa­lai­sia siir­to­maa­val­to­ja mut­ta tämä ei ole lii­ty mil­lään taval­la enää siir­to­maa poli­tiik­kaan kos­ka teol­li­suus­mai­hin kuu­luu myös sel­lai­set maat kuten esi­mer­kik­si Suo­mi, Itä­val­ta, Sak­sa, Ruot­si, Tans­ka, Nora, Sveit­si ja Ete­lä-Korea jot­ka eivät ole olleet miten­kään suu­res­sa roo­lis­sa esi­mer­kik­si Afri­kan kolo­nia­li­soi­nis­sa mut­ta ovat kyl­lä osa­na teol­li­suus­mai­den her­ra­ker­hos­sa näi­den mai­nit­se­ma­ni kan­sain­vä­lis­ten kaup­pa­jär­jes­tö­jen kaut­ta näi­den entis­ten siir­to­maa­val­to­jen kans­sa ja ovat olleet teke­mäs­sä pää­tök­siä näi­den mai­den kans­sa orga­ni­saa­tiois­sa kuten WTO, IMF ja Maailmanpankki.

  18. Syltty:“Mitä ide­aa on omas­sa soke­rin­tuo­tan­nos­sa, jos se pysyy pys­tys­sä vain veron­mak­sa­ji­ne kustannuksella? ”

    Tuos­sa näkyy perus­e­lin­kei­nois­ta vie­raan­tu­nei­den ihmis­ten kapea näkö­kul­ma. Ruu­an­tuo­tan­to näh­dään lii­ke­toi­min­ta­na, jon­ka pitäi­si tuot­taa voit­toa. Kokoo­muk­sen agen­daa. Kaik­kial­la maa­pal­lol­la kehit­ty­neis­sä mais­sa tue­taan ruu­an­tuo­tan­toa. Ja sitä teh­dään sen vuok­si, että ruo­ka oli­si hal­paa kai­kil­le kulut­ta­jil­le. Toi­sek­seen, jos maas­ta revi­tään kaik­ki irti, niin eko­lo­gia ja bio­lo­gia kär­sii. En avaa tätä enem­pää, kos­ka se vei­si koko päi­vän ja jokai­sen kulut­ta­jan pitäi­si ymmär­tää tämän kokonaisuuden.

    Ver­taan ruu­an tuot­ta­mi­sen suh­det­ta maa­pe­rään ja eliös­töön hoi­va-alan toi­min­taym­pä­ris­töön. Van­hus­ten ja sai­raan­hoi­don saral­la ovat yksi­tyi­set voit­toon perus­tu­vat hoi­vayh­tiöt olleet myrs­kyn sil­mäs­sä. Mitä suu­rem­pi voit­to sitä huo­nom­pi hoi­to kohteelle. 

    Seu­raa­va point­ti Syl­tyl­le on inno­vaa­tio­ym­pä­ris­tön vaa­ti­mus. Jot­ta syn­tyi­si kek­sin­tö­jä ja sovel­luk­sia ruu­an tuo­tan­non alal­la, täy­tyy raa­ka-ainei­den löy­tyä koti­maas­ta. Aivan kuten soke­rin, beneco­lin , ksy­li­to­lin koh­dal­la on tapah­tu­nut. Esim. Altia Poh­jan­maal­la tuot­taa ohras­ta alko­ho­lia, eläin­val­kuais­ta, käsi­de­sin eta­no­lia, pape­rin val­mis­tuk­sen kemi­kaa­le­ja sen eri vai­hei­siin ym.

    Soma­ni:” Kää­riäi­nen ottaa esil­le myös maa­ta­lous­tu­kien sum­mat mitä Suo­mes­sa mak­se­taan täl­lä het­kel­lä per maan­vil­je­li­jä mita esim Afri­kas­sa mak­se­taan ja tulos on kyl­lä iso. Suo­sit­te­len kuun­te­le­maan sen ihan aja­tuk­sel­la. Se on val­ta­va ero. ”

    Rin­nas­tus ei toi­mi kah­del­la tasol­la. Se ei huo­mioi palk­ka- eikä kus­tan­nus­ta­soa. Toi­sek­si Suo­men maa­ta­lous on EU:n sää­te­lyn alai­se­na, jol­loin emme itse voi päät­tää asiois­ta kuin pie­nel­tä osin.
    Pää­osin olen kui­ten­kin samaa miel­tä Soma­nin kans­sa kehi­tys­mai­den ja teol­lis­tu­nei­den mai­den väli­ses­tä epä­suh­das­ta. Eri miel­tä olen kui­ten­kin sii­nä, että Suo­men soke­rin tuo­tan­non lopet­ta­mi­nen oli­si min­kään tason rat­kai­su glo­baa­liin ongelmaan.

    Siir­to­maa-ajan talou­del­li­set vai­ku­tuk­set ovat perus­syy­nä epä­ta­sa-arvoon talou­des­sa. Sen vuok­si tämä fak­ta on pidet­tä­vä muis­tis­sa kun taa­kan­ja­koa kaa­vail­laan. Siir­to­mai­den ryös­tös­sä ovat “lois­ta­neet” useat val­tiot erit­te­le­mät­tä nii­tä se enem­pää. Sen ver­ran kui­ten­kin, että Sveit­si ja Sak­sa muka puh­tai­ta ? Onko juu­ta­lais­ten tuo­hoa­mi­nen unoh­tu­nut . Sak­sa tuho­si ja Sveit­si vei rahat. Miten pal­jon voit­ta­ja­val­tiot vei­vät Sak­san hank­ki­mia aineel­li­sia ja hen­ki­siä pää­omia itselleen ?

    1. Eemil:

      Ruu­an­tuo­tan­to näh­dään lii­ke­toi­min­ta­na, jon­ka pitäi­si tuot­taa voit­toa. Kokoo­muk­sen agen­daa. Kaik­kial­la maa­pal­lol­la kehit­ty­neis­sä mais­sa tue­taan ruu­an­tuo­tan­toa. Ja sitä teh­dään sen vuok­si, että ruo­ka oli­si hal­paa kai­kil­le kuluttajille. 

      Toi­sek­si Suo­men maa­ta­lous on EU:n sää­te­lyn alai­se­na, jol­loin emme itse voi päät­tää asiois­ta kuin pie­nel­tä osin.
      Pää­osin olen kui­ten­kin samaa miel­tä Soma­nin kans­sa kehi­tys­mai­den ja teol­lis­tu­nei­den mai­den väli­ses­tä epä­suh­das­ta. Eri miel­tä olen kui­ten­kin sii­nä, että Suo­men soke­rin tuo­tan­non lopet­ta­mi­nen oli­si min­kään tason rat­kai­su glo­baa­liin ongelmaan.

      Siir­to­maa-ajan talou­del­li­set vai­ku­tuk­set ovat perus­syy­nä epä­ta­sa-arvoon talou­des­sa. Sen vuok­si tämä fak­ta on pidet­tä­vä muis­tis­sa kun taa­kan­ja­koa kaa­vail­laan. Siir­to­mai­den ryös­tös­sä ovat ”lois­ta­neet” useat val­tio­te­rit­te­le­mät­tä nii­tä se enempää.Sen ver­ran kui­ten­kin, että Sveit­si ja Sak­sa­mu­ka puh­tai­ta ? Onko juu­ta­lais­ten tuo­hoa­mi­nen unoh­tu­nut . Sak­sa tuho­si ja Sveit­si vei rahat. Miten pal­jon voit­ta­ja­val­tiot vei­vät Sak­san hank­ki­mia aineel­li­sia ja hen­ki­siä pää­omia itselleen ?

      Eemi­lil­le vain sel­lai­nen kan­san­ta­lou­del­li­nen point­ti että kyl­lä maa­ta­lous on ollut Suo­men kal­tai­ses­sa maas­sa jos­sa on ollut perin­tei­ses­ti vapai­ta talon­poi­kia nime­no­maan lii­ke­toi­min­taa kos­ka talon­po­jat omis­ta­vat edel­leen vil­je­ly maat. Tämän Eemil voi kai alle­kir­joit­taa!? Mitä tulee soke­rin tuo­tan­non lopet­ta­mi­seen Suo­men koh­dal­la niin en ole tätä ehdot­ta­nut niin että Suo­mi tekee pää­tök­sen yksin. Tuo WTO:n lan­get­ta­va pää­tös kos­ki koko Euroop­paa ei ainos­taan Suo­mea. Kan­teen taka­na oli myös Austra­lia. Euroo­pan unio­nin maa­ta­lous­po­li­tii­kas­ta pää­te­tään jäsen­val­tioi­den kes­ken yksi­mie­li­ses­ti. Mut­ta kan­sain­vä­li­ses­sä kau­pas­sa asias­sa nou­da­te­taan WTO sään­tö­jä johon Suo­mi on myös WTO:n jäse­nä sitou­tu­nut. Mitä tulee siir­to­maa­val­to­jen toi­min­taa täs­sä­kin koh­taa on Eemi­li­tä hiu­kan popu­lis­ti­nen veto että kehi­tys­mai­den epä­ta­sa-arvoi­nen koh­te­lu oli­si pää­asias­sa siir­to­maa poli­tii­kan seu­raus­ta pel­käs­tään. On sel­lai­sia val­tio­ta jot­ka eivät ole olleet miten­kään siir­to­maa­val­to­ja ja ovat aja­neet WTO:ssa, IMF:ssä ja Maa­il­man­pan­kis­sa lin­jaa joka on ollut hyvin epä­oi­keu­den­mu­kai­nen kehi­tys­mai­ta koh­den jou­kos­sa on täs­sä teol­li­suus­mai­den koh­dal­la myös Suomi. 

      Eemi­lil­le vain lopuk­si sel­lai­nen his­to­rial­li­nen muis­tu­tus kun otit esil­le juu­ta­lais­ten kan­san­mur­han joka sekään ei ihan ole ver­tai­lu­kel­poi­nen esi­merk­ki siir­to­maa­po­li­tii­kas­ta ja nykyi­ses­tä kan­sain­vä­li­ses­tä talous­po­li­tii­kas­ta mitä eri kan­sain­vä­li­ses­sä jär­jes­töis­sä on myös Suo­mi tuke­nut, niin Suo­mi luo­vut­ti toi­ses­sa maa­il­man­so­das­sa 8 juu­ta­lais­ta­pa­ko­lais­ta Sak­san tur­val­li­suus­po­lii­sil­le Ges­ta­pol­le 1942. Tämän pää­tök­sen teki ihan Suo­men oma val­tiol­li­nen polii­sin pääl­lik­kö Arno Ant­ho­ni ja hän­tä asias­sa tuki sisä­mi­nis­te­ri Toi­vo Horel­li. Suo­mi oli jat­ko­so­das­sa Sak­san liittolainen. 

      Täs­tä en sen enem­pää kes­kus­te­le, voin kyl­lä kes­kus­tel­la Eemi­lin kans­sa enti­sen suur­lä­het­ti­lään Mat­ti Kää­riäi­sen näke­myk­ses­tä kehi­tys­a­puun ja yksi kon­kreet­ti­nen esi­merk­ki on nime­no­maan maa­ta­lous­tuet teol­li­suus­mais­sa mihin myös Suo­mi kuu­luu, Eemi­lin kans­sa kos­ka se ei todel­la­kaan kuu­lu alku­pe­räi­seen kes­kus­te­luun mut­ta minun oli nyt hiu­kan pak­ko rea­goi­da kos­ka Eemil popu­lis­ti­ses­ti onnis­tuu sekoit­ta­maan monia his­to­rial­li­sia asioi­ta ja tapah­tu­mia yhteen mit­kä ei lii­ty edes toi­siin­sa tai alku­pe­räi­seen kes­kus­te­luun kan­sain­vä­li­ses­tä talous­po­li­tii­kas­ta WTO:saa, IMF:ssa ja Maa­il­man­pan­kis­sa mihin Suo­mi on myös sitou­tu­nut ja mitä Suo­mi on aja­nutn­mui­den teol­li­suus­mai­den kans­sa näis­sä kan­sain­vä­li­sis­sä jär­jes­töis­sä. Maa­ta­lous­tuet ovat kyl­lä esi­mer­kik­si sel­lai­nen talou­del­li­nen tuki muo­to mihin vain teol­li­suus­mail­la on varaa mak­saa ja kehi­tys­mail­la ei ole täs­sä pal­jon­kaan liik­ku­ma­ti­laa. Maa­ta­lous­tu­kien idea­na on myös koti­mai­sen ruu­an­tuo­tan­non jat­ku­vuu­den tur­vaa­mi­nen mut­ta myös se on ollut kil­pai­lun avaa­mi­sen estee­nä eten­kin kehi­tys­mais­ta kos­ka vain teol­li­suus­mail­la on varaa mak­saa täl­läi­siä yli suu­ria maa­ta­lous­tu­kia omas­ta bud­je­tis­ta. Lisäk­si kei­no­te­koi­set tul­lit estä­vä Rei­lun kil­pai­lun täs­sä­kin koh­taa kehi­tys­mai­den ja teol­li­suus­mai­den kohdalla.

  19. luin kyl­lä blo­gi­teks­tin mut­ta kom­men­tit vähän nopeasti.

    täl­le soke­ri­ve­ro ideal­le sai­si tul­la seu­raa­va vai­he siis toteu­tus. ruo­ka­teol­li­suus on ruven­nut tun­ke­maan lisät­tyä soke­ria aivan yllät­tä­viin­kiin paik­koi­hin. soke­ril­la on mon­ta nimeä mikä tekee näi­den jah­taa­mi­sen ongel­mal­sek­si. yksi on glu­koo­si-fruk­too­si­sii­rap­pi (high-fruc­to­se corn syrap) joka on yksi pahim­mis­ta soke­reis­ta, mel­kein pitäi­si kieltää.

    kaik­ki soke­rit ei ole tasa­ver­tai­ses­ti huo­no­ja, eli toi­set ran­kem­min verol­la. kar­keas­ti kaik­ki hai­tal­li­set soke­rit verol­le, tämä tar­koit­taa myös eräi­tä mehu­ja jot­ka ei saa hedel­mien hyötyjä.

    voi­han tämä tar­koit­taa hol­hoa­mis­ta mut­ta olen alka­nut kyl­läs­ty­mään yri­tys maa­il­man kont­rol­loin­tiin­kiin, aika mones­sa val­tio­hol­hous on se pie­nem­pi paha.

    1. qua­si­mi­nus:

      voi­han tämä tar­koit­taa hol­hoa­mis­ta mut­ta olen alka­nut kyl­läs­ty­mään yri­tys maa­il­man kont­rol­loin­tiin­kiin, aika mones­sa val­tio­hol­hous on se pie­nem­pi paha. 

      Oli­ko aikoi­naan 1970-luvul­la kes­kus­te­lu esi­mer­kik­si tupak­ka­ve­ros­ta hol­hous­ta? Tai ikä-raja laki esi­mer­kik­si tupak­ka­tuot­teil­le? Aikoi­naan poliit­ti­nen ja lää­ke­tie­teel­li­nen pai­ne oli­vat kes­kei­siä syi­tä sii­hen että tupak­ka­tuot­teil­le tuli lisä­ve­ro ja ikä-raja. Nyt sama kes­kus­te­lu käy­dään soke­ris­ta. Tähän soke­ri veroon aikai­sem­min pro­ses­si teol­li­suus suh­tau­tui kiel­tei­ses­ti. Nyt sama pro­ses­si teol­li­suus vaa­tii­kin veroa soke­ri tuot­teil­le. Myös aikoi­naan tupak­ka teol­li­suus vas­tus­ti tupak­ka veroa mut­ta se kui­ten­kin sää­det­tiin hyvin­kin yksi­mie­li­ses­ti ter­vey­del­lis­ten syi­den takia. Onko se hol­hous­ta että tupa­kal­la on eril­li­nen vero? Onko se hol­hous­ta että tupa­kal­la on ikä­ra­ja? Mik­si soke­ri­ve­ro ei ole nyt kel­pai­si kuten tupak­ka vero on kel­van­nut vii­meis­ten 40 vuo­den aikana?

      1. Rahul Soma­ni: Oli­ko aikoi­naan 1970-luvul­la kes­kus­te­lu esi­mer­kik­si tupak­ka­ve­ros­ta hol­hous­ta? Tai ikä-raja laki esi­mer­kik­si tupakkatuotteille?Aikoinaan poliit­ti­nen­ja lää­ke­tie­teel­li­nen pai­ne oli­vat kes­kei­siä syi­tä sii­hen että tupak­ka­tuot­teil­le tuli lisä­ve­ro ja ikä-raja. Nyt sama kes­kus­te­lu käy­dään soke­ris­ta. Tähän soke­ri veroon aikai­sem­min pro­ses­si teol­li­suus suh­tau­tui kiel­tei­ses­ti. Nyt sama pro­ses­si teol­li­suus vaa­tii­kin veroa soke­ri tuot­teil­le. Myös aikoi­naan tupak­ka teol­li­suus vas­tus­ti tupak­ka veroa mut­ta se kui­ten­kin sää­det­tiin hyvin­kin yksi­mie­li­ses­ti ter­vey­del­lis­ten syi­den takia. Onko se hol­hous­ta että tupa­kal­la on eril­li­nen vero? Onko se hol­hous­ta että tupa­kal­la on ikä­ra­ja? Mik­si soke­ri­ve­ro ei ole nyt kel­pai­si kuten tupak­ka vero on kel­van­nut vii­meis­ten 40 vuo­den aikana?

        selos­tin­ko huo­nos­ti oman kan­ta­ni, kos­ka minus­ta soke­ri­ve­ro pitäi­si tul­la ja jois­sa­kin tapauk­sis­sa ankarastikin.

        kun sanoin että val­tio­hol­hous on jos­kus pie­nem­pi paha se myös tar­koit­taa ver­ra­ten ei hol­hous­ta ollen­kaan. en kui­ten­kaan näe että ensim­mäi­nen rat­kai­su sai­si olla holhouspolitiikka.

      2. qua­si­mi­nus: minus­ta soke­ri­ve­ro pitäi­si tul­la ja jois­sa­kin tapauk­sis­sa ankarastikin.

        kun sanoin että val­tio­hol­hous on jos­kus pie­nem­pi paha se myös tar­koit­taa ver­ra­ten ei hol­hous­ta ollen­kaan. en kui­ten­kaan näe että ensim­mäi­nen rat­kai­su sai­si olla holhouspolitiikka.

        Mikä täs­sä soke­ri­ve­ros­sa on sit­ten se val­tion­hol­hous­po­li­tiik­ka jää hie­man epä­sel­väk­si. Kukaan ei ole kui­ten­kaan kiel­tä­mäs­sä soke­ria. Hol­hous väli­sis­sä verois­sa on hive­nen vai­kea toteut­taa kos­ka sen mak­saa lop­pu­jen lopuk­si kaik­ki pal­kan­saa­jat. Mut­ta esi­mer­kik­si tupa­kan ja alko­ho­lin koh­dal­la vain ne jot­ka käyt­tä­vät kysei­siä tuotteita.

  20. Somani:“Matti Kää­riäi­nen, koros­taa että esim yli­kor­keat maa­ta­lous­tuet teol­li­suus­mais­sa ovat Afri­kan maa­ta­lou­den omal­le kehi­tyk­sel­le iso este”

    Tar­ken­nan , että itse ruu­an tuot­ta­ja­na en kan­na­ta tuki­jär­jes­tel­mää. Mie­les­tä­ni län­si­mai­sen kulut­ta­jan pitäi­si mak­saa ruu­as­ta sen täy­si hin­ta. Hin­nas­sa on muka­na ilmas­ton, vesien, eliös­tön, ympä­ris­tön, ruu­an kulut­ta­jan ja eläin­ten suo­je­lu. Ja tie­tys­ti tuot­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set sekä palk­ka teh­dyl­le työl­le. Lisäk­si kan­na­tan sitä, että jokai­nen val­tio tuot­taa oman ruo­kan­sa ja mitä ei voi vil­jel­lä se tuodaan.

    Soma­ni:” Vai onko talou­del­li­nen oma­va­rai­suus (autar­kia) Eemi­lin näke­myk­se­nä parem­pi vaih­toeh­to kuin avoin talous? Myös Suomelle?”

    Edel­lä osit­tain jo vas­ta­sin­kin tuo­hon. Suo­men oli­si pitä­nyt pitää raa­ka-aineet omas­sa hal­lin­nas­sa esim. fos­fo­ri. Olem­me lui­su­neet tytä­ryh­tiö­ta­lou­dek­si, joka hei­ken­tää brut­to­kan­san­tuo­ta­noam­me. Vir­he joh­tuu sii­tä, että meil­lä ei ole riit­tä­vän suu­ria pää­oma­si­joit­ta­jia lisää­mään yri­tys­ten kasvua.

    Se taas joh­tuu pörs­si­ta­lous­opis­ta, jos­sa kai­ken pitää kas­vaa , jot­ta tuot­ta­vuus säi­lyy enti­sel­lä tasol­la. Pää­oma­si­joit­ta­jien täy­tyy saa­da sijoit­ta­mas­taan rahas­ta voit­toa. Tämä ilmiö kier­tyy myös­kin kehi­tys­mai­den tap­piok­si monen­lais­ten mark­ki­na­me­ka­nis­mien kaut­ta. Sen osaa­vat talous­op­pi­neet selit­tää tar­kem­min, mut­ta tämä on jutun juoni.

    1. Lisäk­si kan­na­tan sitä, että jokai­nen val­tio tuot­taa oman ruokansa

      Kan­na­tat­ko myös sitä, että joka­nen maa tuot­taa omat paperinsa?
      On perä­ti kum­mal­li­nen aja­tus, että suh­teel­li­sen edun peri­aa­te ei päti­si maa­ta­lou­teen. Kun se ote­taan huo­mioon, soke­rin vil­je­lu­ys­sä Suo­mes­sa sen parem­min kuin muu­al­la­kaan Euroo­pas­sa ei ole pää­tä eikä hän­tää. Eri­tyyi­ses­ti, kun sitä ei voi perus­tel­la huol­to­var­muu­del­la. Onhan soke­rin varas­toin­ti aika helppoa.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kan­na­tat­ko myös sitä, että joka­nen maa tuot­taa omat paperinsa?
        On perä­ti kum­mal­li­nen aja­tus, että suh­teel­li­sen edun peri­aa­te ei päti­si maa­ta­lou­teen. Kun se ote­taan huo­mioon, soke­rin vil­je­lu­ys­sä Suo­mes­sa sen parem­min kuin muu­al­la­kaan Euroo­pas­sa ei ole pää­tä eikä hän­tää. Eri­tyyi­ses­ti, kun sitä ei voi perus­tel­la huol­to­var­muu­del­la. Onhan soke­rin varas­toin­ti aika helppoa.

        Itse ajat­te­len niin, että koko ihmis­kun­nan huol­to­var­muu­den kan­nal­ta on aiheel­lis­ta har­joit­taa maa­ta­lout­ta myös siel­lä, mis­sä suh­teel­li­nen etu ei ole suu­rin. Ei vält­tä­mät­tä oma­va­rai­ses­ti, mut­ta aina­kin vähän. Jos käy niin kuin on vaik­ka­pa banaa­nin koh­dal­la jo käy­nyt, että vil­je­ly alkaa kes­kit­tyä kovin kapean gee­ni­pe­rin­nön vaih­toeh­toi­hin, ja sit­ten tulee kas­vi­tau­te­ja, niin se on menoa. Esim. Suo­mes­sa pär­jää­vät kas­vit kan­nat­taa pitää vil­je­lys­sä, samoin Afri­kas­sa pär­jää­vät kas­vit, ja jopa sipe­rias­sa pär­jää­vät kas­vit — vaik­kei se oli­si kus­tan­nus­te­hok­kain­ta. Jos jos­sain maas­sa käy jonain vuon­na kato, tai jos jopa pysy­väs­ti kävi­si niin, että jot­kut maa­ta­lous­tuot­teet mene­vät tuho­lais­ten sui­hin, maa­ta­lou­den ympä­ri­maa­pal­loi­suus suo­jaa ihmis­kun­taa. Asi­aan liit­tyy myös eläin­kun­ta. Esim. osa lin­nus­tos­ta ja hyön­tei­sis­tä on maa­ta­lou­teen liit­ty­viä. Niis­tä osa on vuo­si­tu­han­sien aika­na integroi­tu­neet ihmi­sen toi­min­nan lähel­le. Jos yhtäk­kiä maa­ta­lous ajet­tai­siin osas­ta maa­pal­loa alas, mitä kävi­si esim. pel­lois­ta tai lai­tu­mis­ta riip­pu­vil­le eliöil­le ja nii­den ekosysteemeille.

    2. Eemil:

      Tar­ken­nan , että itse ruu­an tuot­ta­ja­na en kan­na­ta tuki­jär­jes­tel­mää. Mie­les­tä­ni län­si­mai­sen kulut­ta­jan pitäi­si mak­saa ruu­as­ta sen täy­si hin­ta. Lisäk­si kan­na­tan sitä, että jokai­nen val­tio tuot­taa oman ruo­kan­sa ja mitä ei voi vil­jel­lä se tuodaan.

      Tuki­jär­jes­tel­mä on nime­no­maan teol­li­suus­mai­den maa­ta­lous­po­li­tii­kan kul­ma­ki­vi jo 60 vuo­den aika­na. Kun sii­tä jos­kus luo­vu­taan niin ruu­an hin­ta tus­kin nousi­si vaan las­ki­si sen takia että tuon­tia kehi­tys­mais­ta vapau­tet­tai­siin. Sil­loin teol­li­suus­mai­den ja kehi­tys­mai­den väli­nen epä­oi­keu­den­mu­kai­nen kui­lu kaven­si. Ruu­an hin­ta toden­nä­köi­ses­ti las­ki­si osit­tain. Esi­mer­kik­si sokerin.

  21. Ei tosi­aan­kaan. Hoi­va­puo­lel­le 3 000 hoi­ta­jaa ja ter­veys­kes­kuk­siin 800 lää­kä­riä eli noin 20 % lisää mak­sai­si noin 300 mil­joo­naa euroa. Soke­ri­ve­rol­la oli­si mel­koi­nen vai­ku­tus kan­san­ter­vey­teen. Vaan kyl­lä sitä­kin kovas­ti vas­tus­tet­tai­siin, makeis­ten myy­jät, kau­pat jne.

  22. Somani:“perinteisesti vapai­ta talon­poi­kia nime­no­maan lii­ke­toi­min­taa kos­ka talon­po­jat omis­ta­vat edel­leen vil­je­ly maat.”

    Omis­ta­mi­sen suh­teen kyl­lä samaa miel­tä, mut­ta ohjaus ja val­von­ta on EU:lla. Tie­dän , että en voi vil­jel­lä mai­ta­ni siten, että nii­den tuot­to oli­si mak­si­maa­lis­ta. EU:n sää­dök­set estä­vät tuot­ta­van viljelyn.

    Somani:“siirtomaa poli­tii­kan seu­raus­ta pel­käs­tään.” Tar­koi­tin kyl­lä­kin sanoa, että his­to­rial­li­set vää­ryy­det ovat poh­jal­la , eivät ainoa syy, glo­baa­liin talou­del­li­seen epä­ta­sa-arvoon. Nämä samat val­tiot mää­rit­te­le­vät EU:n poli­tii­kan , kuten esim. soke­ri­kiin­tiöi­den lak­kaut­ta­mi­sen. Suo­mel­la ei ole täs­sä mitään jakoa, on men­tä­vä sen mukaan mitä suu­rem­mat määräävät.

    Euroo­pan komis­sio on halun­nut pois­taa kiin­tiöt, jot­ta tuo­tan­to­mää­rät mää­räy­ty­vät vapaas­ti mark­ki­noil­la. Komis­sion mukaan kiin­tiöi­den pois­tut­tua tuo­tan­to­mää­rät lisään­ty­vät ja hin­nat las­ke­vat. Vil­je­li­jät EU:ssa ovat haran­neet kiin­tiöi­den pois­toa vastaan.”

    Hin­to­jen mää­räy­ty­si­nen mark­ki­noi­den mukaan pitäi­si aut­taa kehi­tys­mai­ta ja Austra­li­aa, jot­ka tuot­ta­vat hal­paa soke­ria “ilmai­sen ” työ­voi­man avul­la. On toki ilmas­to­kin edul­li­nen viljelyyn. 

    O.S:“Kannatatko myös sitä, että joka­nen maa tuot­taa omat paperinsa?”

    Kan­na­tan juu­ri sitä , mitä kir­joi­tin:” jokai­nen val­tio tuot­taa oman ruo­kan­sa ja mitä ei voi vil­jel­lä se tuo­daan.” O.S. ohit­ti täy­sin inno­vaa­tiot, jon­ka mah­dol­lis­taa vain oma raa­ka-aineen vil­je­ly . Tuo­tu­na se on lii­an kal­lis­ta eikä joh­da tuo­te­ke­hit­te­lyyn .(kts. Altia ym.)

    Oma ruu­an­tuo­tan­to tar­koit­taa , kuten sanoin, laa­jem­paa asi­aa kuin itse ruo­ka. Sik­si jokai­sel­la val­tiol­la on huo­leh­dit­ta­va­naan maa­pe­rän­sä, vesis­tön­sä, ympä­ris­tön­sä ja glo­baa­li ilmas­to­haas­te. Ruu­an tuo­tan­non hait­to­ja ei voi lykä­tä toi­sen val­tion kon­tol­le Täl­lai­nen tuon­ti on kil­pai­lut­ta­mis­ta, jol­loin kaik­ki edel­lä luet­te­le­ma­ni asiat kärsivät.

    Mil­loin olet­te kuul­leet, että hal­pa ruu­an­tuo­tan­to oli­si ympä­ris­tö- ‚työn­te­ki­jä, tuottaja‑, ympä­ris­töys­tä­väl­lis­tä jne? Vetoat­te var­maan lain­sää­dän­töön ja val­von­taan. Hah, lukui­sat esi­mer­kit maa­il­mal­ta ker­to­vat muuta.

    1. Mik­si jokai­sen maan pitäi­si tuot­taa oma ruo­kan­sa, mikä kään­täen mer­kit­see, ettei mis­sään maas­sa saa tuot­taa ruo­kaa vien­tiin? Eikö ole jär­ke­vää vil­jel­lä yli oman tar­peen siel­lä, mis­sä maa on vil­ja­vaa? Miten ruo­ka ero­aa esi­mer­kik­si puutavarasta?

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Mik­si jokai­sen maan pitäi­si tuot­taa oma ruo­kan­sa, mikä kään­täen mer­kit­see, ettei mis­sään maas­sa saa tuot­taa ruo­kaa vien­tiin? Eikö ole jär­ke­vää vil­jel­lä yli oman tar­peen siel­lä, mis­sä maa on vil­ja­vaa? Miten ruo­ka ero­aa esi­mer­kik­si puutavarasta?

        Osmo Soi­nin­vaa­ra löy­si täs­sä koh­taa sen poin­tin mitä olen yrit­tä­nyt Eemi­lil­le koros­taa. Mik­si teol­li­suus­mai­den maa­ta­lous­po­li­tii­kan oleel­li­nen osa on vien­nin edis­tä­mi­nen mut­ta se ei sal­li tuon­ti elin­tar­vik­kei­ta ulko­mail­ta pää­osis­sa kehi­tys­mais­ta jon­ka poten­ti­aa­li­nen mah­dol­li­suu­det kehit­tää omaa tuo­tan­toa on erit­täin oleel­li­nen osa nii­den kan­san­ta­lout­ta. Estee­nä on teol­li­suus­mai­den yli suu­ret maa­ta­lous­tuet ja tul­lit. Suo­mi kuu­luu osa­na WTO:ta tähän teol­li­suus­mai­den blokkiin.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Mik­si jokai­sen maan pitäi­si tuot­taa oma ruo­kan­sa, mikä kään­täen mer­kit­see, ettei mis­sään maas­sa saa tuot­taa ruo­kaa vien­tiin? Eikö ole jär­ke­vää vil­jel­lä yli oman tar­peen siel­lä, mis­sä maa on vil­ja­vaa? Miten ruo­ka ero­aa esi­mer­kik­si puutavarasta?

        Obs:“Kannatan juu­ri sitä , mitä kir­joi­tin:” jokai­nen val­tio tuot­taa oman ruo­kan­sa ja mitä ei voi vil­jel­lä se tuodaan.”
        O.S. ei nyt halua lukea vies­tiä­ni tai ymmär­tää sen tahal­laan vää­rin. Lue yllä ole­va , jo kol­man­nen ker­ran toistettuna.

        Ikä halua ymmär­tää oman pes­tin ja taa­kan hoi­ta­mi­sen vel­voi­tus­ta. Emme voi siir­tää oman ruu­an­tuo­tan­tom­me hait­to­ja mui­den mai­den mak­set­ta­vik­si emme edes kehitysmaiden.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Miten ruo­ka ero­aa esi­mer­kik­si puutavarasta? 

        Olen­nai­sin ero ruu­an ja puu­ta­va­ran välil­lä on ihmi­sen jat­ku­va ja väli­tön riip­pu­vuus ruokaan.

        Jos kul­je­tus­ket­ju kat­ke­aa, voi­daan se puu­ta­va­ra tai huo­ne­ka­lut hakea vie­lä ensi vii­kol­la­kin, mut­ta ruo­ka pitää olla täs­sä, heti ja nyt tai alan huu­ta­maan ja menen kadul­le mel­la­koi­maan, kun­nes saan ruokaa.

        Kul­je­tus­lo­gis­tiik­ka ei ole mikään pysy­vä etuus, luon­non lah­ja ihmi­sel­le. Poliit­ti­set tuu­let avaa­vat kul­je­tus­reit­te­jä ja sul­ke­vat nii­tä. Tämän päi­vän ystä­vä voi olla huo­mis­päi­vän vihollinen.

      4. Jos kul­je­tus­ket­ju kat­ke­aa, voi­daan se puu­ta­va­ra tai huo­ne­ka­lut hakea vie­lä ensi vii­kol­la­kin, mut­ta ruo­ka pitää olla täs­sä, heti ja nyt tai alan huu­ta­maan ja menen kadul­le mel­la­koi­maan, kun­nes saan ruokaa.

        Kes­kus­te­lun aihee­na oli soke­ri. Sen varas­toin­ti on yhtä help­poa kuin puu­ta­va­ran, ellei jopas helpompaa.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kes­kus­te­lun aihee­na oli soke­ri. Sen varas­toin­ti on yhtä help­poa kuin puu­ta­va­ran, ellei jopas helpompaa.

        K‑Veikko:“Kuljetuslogistiikka ei ole mikään pysy­vä etuus, luon­non lah­ja ihmi­sel­le. Poliit­ti­set tuu­let avaa­vat kul­je­tus­reit­te­jä ja sul­ke­vat nii­tä. Tämän päi­vän ystä­vä voi olla huo­mis­päi­vän vihollinen.”

        Hyvä huo­mio, tuli­pa­han esil­le koro­nan mas­ki — ja roko­te­han­kin­nois­sa. Roko­te on vie­lä vai­hees­sa, mut­ta suur­val­tiot ovat jo varan­neet etuos­to-oikeu­den. Mas­ke­ja ei saa­nut sit­ten mil­lään, aina­kaan kurant­te­ja, kun oli hätä.

        Venä­jä tekee kaa­su­put­ki­hank­keil­laan Euroo­pan mai­ta riip­pu­vai­sek­si maa­kaa­sus­ta. Yllät­täen ja pyy­tä­mät­tä toi­mi­tus alkaa saka­ta kun on talou­del­li­nen, poliit­ti­nen tai sääs­tä joh­tu­va poik­keus­ti­la. Jos soke­rin tuo­tan­to jyvi­te­tään ns. kehit­ty­vil­le mail­le , niin toi­mi­tus­var­muu­den ris­kit kas­va­vat arvaa­mat­to­mas­ti. Poliit­ti­set olot ja suu­ry­ri­tys­ten kaup­pa­po­li­tiik­ka mää­rää­vät kuple­tin juonen.

        Onko Suo­mi muka varas­toi­nut soke­ria var­muus­va­ras­toi­hin riit­tä­väs­ti ? Ja mitä sekin mak­saa ? Ollan­han nyt val­tion vil­ja­var­muus­va­ras­to­ja enti­sel­lä kon­sep­til­la aja­mas­sa alas. Se kun tuli ilmei­ses­ti lii­an kal­liik­si. Soke­rin var­muus­va­ras­toi­mi­nen on kuol­lee­na syn­ty­nyt aja­tus. Vai miten O.S. on aiko­nut rat­kais­ta huoltovarmuuskysymyksen ?

      6. Eemil:

        Venä­jä tekee kaa­su­put­ki­hank­keil­laan Euroo­pan mai­ta riip­pu­vai­sek­si maakaasusta. 

        Kyl­lä tuon maa­kaa­su put­ken pää­sial­li­nen rahoit­ta­ja on Sak­san liitt­to­ta­sa­val­ta. Mis­tä Eemil esi­mer­kik­si ostai­si jat­kos­sa maa­kaa­sua kun Venä­jän maa­kaa­su muka Eemi­lil­le kaup­pa­po­li­tii­ti­nen ris­ki? Yhdys­val­tain kova vas­tus­tus Nord Stream 2:stä koh­den joh­tuu sii­tä että Yhdys­val­lat haluai­si myy­dä Euroop­paan myös maa­kaa­sua mut­ta se on nes­te­ty­tet­tys­sä muo­dos­sa ja sen kul­je­tus kus­tan­nuk­set Atlan­tin yli kal­liim­paa kuin Venä­jäl­tä tule­vas­sa put­kes­sa. Myös nes­te­ty­tet­ty maa­kaa­sun varas­toin­ti tar­vit­see isot kal­liit eril­li­set ter­mi­naa­lit joi­ta pitäi­si raken­taa ympä­ri Euroop­paa aina­kin 11 kpl niin että nes­te­ty­tet­ty maa­kaa­su tuli­si logis­tii­kan kan­nal­ta yhtä help­poa kuin Venä­jäl­tä put­kea pit­kin. Myös tar­vi­taan sel­lai­sia lai­vo­ja jot­ka pys­ty­vät kul­jet­ta­maan nes­te­tet­tyä maa­kaa­sua Atlan­tin yli. Yhdys­val­lois­sa ei ole vali­tet­ta­vas­ti omaa laa­du­kas­ta lai­van rakentamisteollisuutta . 

        En itse näe Venä­jän maa­kaa­su put­kea ris­ki­nä sen­kin takia että 90% Venä­jän kan­san­ta­lous on riip­pu­vai­nen maa­kaa­sun vien­nis­tä. Isom­pi ris­ki tämä on Venä­jäl­lä kuin Euroo­pal­le. Yhdys­val­tain koh­dal­la tämä on logis­tii­kan kan­nal­ta kal­liim­pi vaih­toeh­to Euroopalle.

      7. K‑Veikko:

        Kul­je­tus­lo­gis­tiik­ka ei ole mikään pysy­vä etuus, luon­non lah­ja ihmi­sel­le. Poliit­ti­set tuu­let avaa­vat kul­je­tus­reit­te­jä ja sul­ke­vat niitä. 

        Eikö ole mitään pysy­vää etuut­ta kul­je­tuk­sel­la? Mitä tapah­tui­si esi­mer­kik­si Suo­mes­sa jos raa­ka-öljyn tuon­ti kat­ke­aa pidem­mäk­si ajak­si ulkoi­sis­ta syistä?Esimerkiksi 6 kuu­kaut­ta? Toki Suo­mes­sa on var­muus­va­ras­to­ja mut­ta ne ovat Huol­to­var­muus­kesk­sen alai­suu­des­sa ja toden­nä­köi­ses­ti nii­den avaa­mi­seen tar­vi­taan val­tio­neu­vos­ton yksi­mie­li­nen pää­tös ja jäl­leen ker­ran Val­mius­la­kia. En todel­la­kaan usko että mikään hal­li­tus läh­ti­si pel­käs­tään huvin vuok­si otta­maan val­mius­la­kia uudel­leen käyttöön?

    2. Eemil:

      Omis­ta­mi­sen suh­teen kyl­lä samaa miel­tä, mut­ta ohjaus ja val­von­ta on EU:lla.Tiedän , että en voi vil­jel­lä mai­ta­ni siten, että nii­den tuot­to oli­si mak­si­maa­lis­ta. EU:n sää­dök­set estä­vät tuot­ta­van viljelyn.

      Tar­koi­tin kyl­lä­kin sanoa, että his­to­rial­li­set vää­ryy­det ovat poh­jal­la , eivät ainoa syy, glo­baa­liin talou­del­li­seen epä­ta­sa-arvoon. Nämä samat val­tiot mää­rit­te­le­vät EU:n poli­tii­kan , kuten esim. soke­ri­kiin­tiöi­den lak­kaut­ta­mi­sen. Suo­mel­la ei ole täs­sä mitään jakoa, on men­tä­vä sen mukaan mitä suu­rem­mat määräävät.

      Kyl­lä Suo­mel­la on pää­tök­sen teos­sa EU tasol­la iso­kin roo­li kos­ka täl­läi­set pää­tök­set kuten soke­ri kiin­tiöis­tä päät­tä­mi­nen teh­dään minis­te­ri­neu­vos­tos­sa jos­sa jokai­sel­la jäsen­val­tiol­la on veto-oikeus. Lisäk­si Rans­ka on perin­tei­ses­ti tuke­nut Suo­men kan­taa kun kysees­sä on maa­ta­lous kiin­tiöt kos­ka Rans­ka on huo­mat­ta­va maa­ta­lou­den tuot­ta­ja koko Euroo­pan sisä­mark­ki­noil­la. Epä­ta­sa-arvo glo­baa­leil­la mark­ki­noil­la joh­tuu sii­tä yksin­ker­tai­ses­ti että kan­sain­vä­li­sis­sä jär­jes­töis­sä teol­li­suus­mai­den (johon Suo­mi kuu­luu) liit­tou­tu­vat yhteen kehi­tys­mai­ta vas­taan ja estä­vät osit­tain sisäi­sis­tä syis­tä kau­pan avaa­mis­ta maa­ta­lous tuot­teil­le. Saman­lai­siin ongel­miin on Bri­tan­nia tör­män­nyt kun se halu­aa neu­vo­tel­la Yhdys­val­tain kans­sa vapaakauppasopimuksen.

  23. Olen ollut jo kau­an soke­ri­ve­ron kan­nat­ta­ja. Lii­ka soke­ri on mie­les­tä­ni pää­syy kak­kos­tyy­pin dia­be­tek­seen ja mui­hin­kin elin­ta­pa­sai­rauk­siin. Mut­ta vali­tet­ta­vas­ti vero­tus ei tai­da vähen­tää soke­rin (eikä alko­ho­lin­kaan) käyt­töä. Ehkä ainoa kei­no oli­si lää­kä­rien, ter­vey­den­hoi­ta­jien ja ns. ravit­se­mus­te­ra­peut­tien anta­vat neuvot.
    Mut­ta niin kau­an kun em. tahot ovat lää­ke- ja ruo­ka­teol­li­suu­den mani­pu­loi­mia, ei ole toi­voa­kaan! Lää­ke­teh­tai­den val­ta on ikuinen!
    Antii­kin aikai­nen vii­saus: ”Ruo­ka olkoon lääk­kee­si ja lää­ke ruo­ka­si” on vali­tet­ta­vas­ti unohdettu!

    1. Han­nu:
      […] Mut­ta vali­tet­ta­vas­ti vero­tus ei tai­da vähen­tää soke­rin (eikä alko­ho­lin­kaan) käyttöä. […] 

      Vero­tuk­sen (ja tie­do­tuk­sen­kin) ohjaus­vai­ku­tuk­sel­la on rajoit­teen­sa. Jos­kus aikoi­naan ihmet­te­lin Ete­lä-Euroo­pas­sa, kun bile­pai­kois­sa vesi oli kal­liim­paa kuin olut. Veden juo­jil­la oli muut aineet kuin alko­ho­li käytössä…

    2. Han­nu:
      Mut­ta vali­tet­ta­vas­ti vero­tus ei tai­da vähen­tää soke­rin (eikä alko­ho­lin­kaan) käyttöä. 

      Mono­po­lis­ti­nen alko­ho­lin myyn­ti ja kor­kea alko­ho­lin­ve­ro­tus ja lähes raja­ton tuon­ti ei ole yhdis­tet­ty­nä miten­kään toi­mi­va kok­tail. Kos­ka ihmi­set hake­vat luon­nol­li­ses­ti juo­man­sa ulko­mail­ta sel­lai­ses­ta maas­ta jos­sa ei ole näi­tä kah­ta estet­tä siis mono­po­li ja kor­kea vero­tus. Suo­men koh­dal­la tämä on Viro. Ruot­sa­lai­set käy­tä­vä alko­ho­li ostok­sil­la Tans­kas­sa, tans­ka­lai­set Sak­sas­sa, sak­sa­lai­set Tšekissä.

  24. Somani:“jokaisella jäsen­val­tiol­la on veto-oikeus.”

    Eikö­hän tuo oikeus ole teo­reet­ti­nen, reto­ri­nen kysy­mys. Suo­ma­lai­set pel­kää­vät olla omaa miel­tä ja puo­lus­taa itsek­kääs­ti omia etu­jaan suur­val­to­jen tavoin. Vain hyö­dyl­li­set idioo­tit Suo­mes­sa lopet­ta­vat oman soke­rin tuo­tan­ton­sa , jot­ta maa­il­man­kau­pan epä­ta­sa-arvo pois­tui­si. Tuo­tan­to vain siir­tyy suu­rem­pien soke­rin­tuot­ta­jien eduksi.

    Tie­tääk­se­ni rans­ka­lai­set vil­je­le­vät soke­ria EU-tuil­la Rans­kan meren­ta­kai­sil­la alueil­la. Ne ovat kehi­tys­maa­ka­te­go­rian valtioita. 

    Abstract:
    “The libe­ra­li­sa­tion of the sugar mar­ket in the EU will bring about chan­ges in the sugar sec­tor. Eli­mi­na­tion of pro­duc­tion quo­tas and the mini­mum price fort he purc­ha­se of sugar­beet will affect com­pe­ti­tion and sugar­pro­duc­tion. Foreign tra­de will play a key role in the mar­ket balance.The EU mar­ket will beco­me strongly lin­ked to the world market.The sugar­sec­tor is of stra­te­gic impor­tance and CAP­mar­ket policy should inclu­de instru­ments that allow the main­te­nance of sugar pro­duc­tion.” (RESEARCH FOR AGRI COMMITTEE-THE POST-QUOTAS EU SUGAR SECTOR )
    https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2016/573446/IPOL_STU(2016)573446_EN.pdf

    EU-tut­ki­mus väit­tää soke­ri­kiin­tiöi­den pois­tu­mi­sen vai­kut­ta­van myön­tei­ses­ti mark­ki­na­hin­nan toteu­tu­mi­seen. Jos tul­kit­sen oikein. On tie­tys­ti oma lukun­sa miten tul­lit vai­kut­ta­vat tasapainossa. 

    Asia ei ole kui­ten­kaan niin yksioi­koi­nen, että kau­pan vapaut­ta­mi­nen ja tukien pois­to toi­si hyvää kai­kil­le. Teol­lis­tu­nei­den mai­den asuk­kail­le hal­paa soke­ria ja kehi­tys­mail­le hyvät tulot. Tääl­lä on jo vii­tat­tu­kin kan­san­sai­rauk­siin. Vähem­män on käsi­tel­ty tuo­te­tur­val­li­suut­ta, joka on äärim­mäi­sen laa­ja kokonaisuus.(eettinen, ympä­ris­tö, lain­sää­dän­tö /toteutus, val­von­ta …) Sen tun­tu­vat vapaan kau­pan kan­nat­ta­jat aina ohit­ta­van kevyes­ti. Ymmär­ret­tä­vää sinän­sä, kos­ka se on kiusal­li­nen ulottuvuus.

    Ennen vapaan mark­ki­nan toteut­ta­mi­ses­ta nämä kysy­myk­set pitäi­si rat­koa ja se on vuo­si­kym­me­nien urak­ka. Se kun ei ole kun­nos­sa vie­lä teol­lis­tu­nei­den mai­den­kaan tuo­tan­nos­sa. Vii­mei­sin esi­merk­ki täs­tä on LIDL:n myy­män sak­sa­lai­sen jau­he­li­han sal­mo­nel­la­saas­tun­ta, sak­sa­lai­sen teu­ras­ta­mon (teu­ras­ta­moi­den) hal­pa­työ­voi­man työ- ja asu­mi­so­lot sekä koro­na­tar­tun­nat…, Bel­gias­sa koro­nan leviä­mi­nen tuo­tan­toe­läi­miin jne.

    1. Eemil:

      Eikö­hän tuo oikeus ole teo­reet­ti­nen, reto­ri­nen kysy­mys. Suo­ma­lai­set pel­kää­vät olla omaa miel­tä ja puo­lus­taa itsek­kääs­ti omia etu­jaan suur­val­to­jen tavoin.Vain hyö­dyl­li­set idioo­tit Suo­mes­sa lopet­ta­vat oman soke­rin tuo­tan­ton­sa , jot­ta maa­il­man­kau­pan epä­ta­sa-arvo pois­tui­si. Tuo­tan­to vain siir­tyy suu­rem­pien soke­rin­tuot­ta­jien eduksi.

      Tie­tääk­se­ni rans­ka­lai­set vil­je­le­vät soke­ria EU-tuil­la Rans­kan meren­ta­kai­sil­la alueil­la. Ne ovat kehi­tys­maa­ka­te­go­rian valtioita. 

      WTO:ssa Suo­mi on teol­li­suus­mai­den ryh­mäs­sä. Myös jokai­sel­la WTO jäsen­val­tiol­la on veto-oikeus. Suo­mi on myös käyt­tä­nyt EU:saa veto-oikeut­ta toi­sin muis­sa kysy­myk­sis­sä. Jos Eemi­lil­le tämä on ongel­mal­li­nen pitäi­si­kö Suo­men olla sit­ten kehi­tys­maa ryh­mäs­sä!? Mitä tulee Rans­kan meren­ta­kai­siin aluei­hin niin ne ovat Rans­kan depar­ta­ment­te­ja (maa­kun­tia) vaik­ka niil­lä on tuo kehi­tys­mai­den ase­ma mut­ta kun ne eivät ole suve­ree­ne­ja itse­näi­siä val­tioi­ta tun­nus­tet­tu osa­na kan­sain­vä­lis­tä yhtei­söä vaan osa­na Rans­kan tasa­val­taa nii­den ase­ma on maa­kun­nal­li­nen. Tuo­ta 2004 WTO:n pää­tös kos­ki kaik­kia Euroo­pan mai­ta yksi­mie­li­ses­ti. Tämä lan­get­ta­va pää­tös oli soke­rin tuo­tan­non tuet ei koko tuo­tan­to. Tuo­tan­toa jou­dut­tiin luon­nol­li­ses­ti supis­ta­maan kun pää­tös WTO:ssa on näin­kin selväsä.

    2. Eemil:

      EU-tut­ki­mus väit­tää soke­ri­kiin­tiöi­den pois­tu­mi­sen vai­kut­ta­van myön­tei­ses­ti mark­ki­na­hin­nan toteu­tu­mi­seen. Jos tul­kit­sen oikein.On tie­tys­ti oma lukun­sa miten tul­lit vai­kut­ta­vat tasapainossa. 

      Asia ei ole kui­ten­kaan niin yksioi­koi­nen, että kau­pan vapaut­ta­mi­nen ja tukien pois­to toi­si hyvää kai­kil­le. Teol­lis­tu­nei­den mai­den asuk­kail­le hal­paa soke­ria ja kehi­tys­mail­le hyvät tulot. Tääl­lä on jo vii­tat­tu­kin kan­san­sai­rauk­siin. Vähem­män on käsi­tel­ty tuo­te­tur­val­li­suut­ta, joka on äärim­mäi­sen laa­ja kokonaisuus.(eettinen, ympä­ris­tö, lain­sää­dän­tö /toteutus, val­von­ta …)Sen tun­tu­vat vapaan kau­pan kan­nat­ta­jat aina ohit­ta­van kevyes­ti. Ymmär­ret­tä­vää sinän­sä, kos­ka se on kiusal­li­nen ulottuvuus.

      Ennen vapaan mark­ki­nan toteut­ta­mi­ses­ta nämä kysy­myk­set pitäi­si rat­koa ja se on vuo­si­kym­me­nien urak­ka. Se kun ei ole kun­nos­sa vie­lä teol­lis­tu­nei­den mai­den­kaan tuo­tan­nos­sa. Vii­mei­sin esi­merk­ki täs­tä on LIDL:n myy­män­sak­sa­lai­sen jau­he­li­han sal­mo­nel­la­saas­tun­ta, sak­sa­lai­sen teu­ras­ta­mon (teu­ras­ta­moi­den) hal­pa­työ­voi­man työ- ja asu­mi­so­lot sekä koro­na­tar­tun­nat…, Bel­gias­sa koro­nan leviä­mi­nen tuo­tan­toe­läi­miin jne.

      Kuten aiem­min­kin olen toden­nut Eemi­lil­le että soke­rin tuo­tan­to on kehi­tys­mai­den kan­san­ta­louk­sil­le ainoa todel­li­nen arvon lisäys joka hyö­dyt­täi­si nii­den kan­san­ta­lout­ta erit­täin pal­jon­kin mikä­li koko kaup­pa vapau­te­taan maa­ta­lou­den koh­dal­ta niin että tuki­jär­jes­tel­mä lopet­tai­siin ja tul­lit pois­te­taan tuon­nil­le. Tämä on vain sel­lai­nen kan­san­ta­lou­del­li­nen teki­jä joka pitää hyväk­syä mikä­li kehi­tys­mai­den pää­se­mi­nen eteen­päin talou­del­li­ses­ti oli­si mah­dol­lis­ta. Enti­nen suur­lä­het­ti­läs Mat­ti Kää­riäi­nen koros­taa­kin että maa­ta­lous­tuet ja tul­lit teol­li­suus­mais­sa ovat olleet este kehi­tys­mai­den maa­ta­lou­den kil­pai­lu­ky­vyl­le kos­ka ei kehi­tys­mail­la ole kol­lek­tii­vi­ses­ti sel­lai­sia varo­ja käyt­tää esi­mer­kik­si maa­ta­lous­tu­kiin mitä teollisuusmaat.

      Mitä tulee sit­ten elin­tar­vik­kei­den tuo­te­tur­val­li­suut­ta niin tämä ei kos­ke vain kehi­tys­mai­ta ver­sus teol­li­suus­mai­ta. Eemil on aivan oikeas­sa sii­nä että tuo­te­tur­val­li­suus on hyvin oleel­li­nen osa koko maa­ta­lous­tuo­tan­toa mut­ta se kos­kee myös teol­li­suus­mai­den sisäis­tä vapaa­kaup­paa esi­mer­kik­si Yhdys­val­tain ja Bri­tan­nian väli­set vapaa­kaup­paa neu­vot­te­lut eivät eden­neet sen takia että näil­lä kah­del­la mail­la tuli eri­mie­li­syyt­tä nime­no­maan maa­ta­lous­tuo­tan­nos­ta jos­sa oleel­li­nen kysy­mys on myös tuo­te­tur­val­li­suus. Yhdys­val­lois­sa käy­te­tyt kemi­kaa­lit maa­ta­lou­des­sa on todel­la suu­ri ongel­mal­li­nen kysy­mys mitä brit­ti­läi­set maan­vil­je­li­jät eivät ole val­mii­ta hyväk­sy­mään kos­ka nii­tä ei käy­te­tä Euroo­pas­sa ollen­kaan maa­ta­lou­des­sa. Tämä kos­kee siis eten­kin ame­rik­ka­lais­ta liha­teol­li­suut­ta. Tämä tiuk­ka tuo­te­tur­val­li­suus ei kui­ten­kaan ole mikään syy yllä­pi­tää pro­tek­tio­nis­tis­ta maa­ta­lou­den tuki­po­li­tiik­kaa mikä­li vien­ti halu­taan kui­ten­kin säi­lyt­tää mut­ta tuon­tia rajoittaa.

      Ver­tai­lun voi myös teh­dä puu­ta­va­ran tai pape­rin vien­nis­sä min­kä Osmo Soi­nin­vaa­ra nos­ti aiem­min esille.

  25. Somani:“Kyllä tuon maa­kaa­su put­ken pää­sial­li­nen rahoit­ta­ja on Sak­san liitt­to­ta­sa­val­ta. Mis­tä Eemil esi­mer­kik­si ostai­si jat­kos­sa maa­kaa­sua kun Venä­jän maa­kaa­su muka Eemi­lil­le kaup­pa­po­li­tii­ti­nen riski?”

    En mis­tään, fos­sii­li­sis­ta ener­gia­läh­teis­tä pääs­tään eroon lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Suo­mel­la on mui­ta rat­kai­su­ja, jot­ka syr­jäyt­tä­vät fos­sii­li­set . Se, että Sak­sa rahoit­taa kaa­su­put­ken ei takaa ener­gian kat­kea­ma­ton­ta toimitusta.

    Val­ko-Venä­jän pre­si­dent­ti Alek­sandr Lukas­hen­ko on mää­rän­nyt kes­keyt­tä­mään venä­läi­sen kaa­sun kul­je­tuk­set Val­ko-Venä­jän kaut­ta Euroop­paan. Lukas­hen­ko ilmoit­ti asias­ta sen jäl­keen, kun venä­läi­nen kaa­su­yh­tiö Gaz­prom oli alka­nut mak­su­kiis­tan vuok­si vähen­tää maa­kaa­sun toi­mi­tuk­sia Val­ko-Venä­jäl­le.” Tämä tapah­tui 2010.
    Lainaus:“Venäjä pitää stra­te­gia-asia­kir­jois­saan avoi­mes­ti luon­non­va­ro­jaan soti­las­voi­man ohel­la tär­keim­pä­nä stra­te­gi­se­na resurs­si­naan, suur­val­ta-ase­man­sa perus­ta­na ja suur­val­ta­po­li­tiik­kan­sa mah­dol­lis­ta­ja­na.” (Ulko­po­liit­ti­sen Ins­ti­tuu­tin raport­ti 2016.) 

    Venä­jä on lopet­ta­nut öljyn toi­mi­tuk­set Val­ko-Venä­jäl­le, ker­toi Val­ko-Venä­jän val­tiol­li­nen ener­giayh­tiö Bel­nef­tek­him per­jan­tai­na, ja niin edelleen…

    1. Eemil:

      En mis­tään, fos­sii­li­sis­ta ener­gia­läh­teis­tä pääs­tään eroon lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Suo­mel­la on mui­ta rat­kai­su­ja, jot­ka syr­jäyt­tä­vät fossiiliset . 

      Ker­ro lisää näis­tä muis­ta ratkaisuista.

    2. Eemil:

      En mis­tään, fos­sii­li­sis­ta ener­gia­läh­teis­tä pääs­tään eroon lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Suo­mel­la on mui­ta rat­kai­su­ja, jot­ka syr­jäyt­tä­vät fos­sii­li­set . Se, että Sak­sa rahoit­taa kaa­su­put­ken ei takaa ener­gian kat­kea­ma­ton­ta toimitusta.

      Oikeas­taan kysy­myk­se­ni oli­si pitä­nyt olla mihin fos­sii­li­siin polt­toai­nei­siin Eemil esi­mer­kik­si jat­kos­sa sijoittaisi
      ostot siir­ty­mä­kau­denn yli mut­ta Osmo Soi­nin­vaa­ra on näkö­jään kir­joit­ta­nut aihees­ta uuden blogin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.