Talouspolitiikka, _

Sokerivero

Sinebrychoffin edustajat halusivat kevään lopulla tavata minua keskustellakseen valmisteveroista, alkoholiverosta ja sokeriverosta. Suhtauduin tähän tapaamiseen pienellä ennakkoluulolla, koska panimoalan edunvalvonta on vaikuttanut vähän Jaana Pelkoselta ja olen ollut aikanaan eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostossa usein napit vastakkain heidän kanssaan.

Heillä oli kaksi asiaa, sokerivero ja alkoholivero. Kovin ajankohtaisia asioita nyt, kun hallitus yrittää löytää rahaa paikkaamaan budjetin aukkoja. Minun piti kirjoittaa tästä tuoreeltaan, mutta asia jäi muiden kiireiden alle. Käsittelen tässä sokeriveroa ja palaan alkoholiveron kummallisuuksiin ehkä myöhemmin.

Sinebrychoff haluaisi sokeriveron kaikelle sokerille. Heistä on vähän epistä, että se on vain virvoitusjuomissa, joiden osuus sokeri saannista on kolme prosenttia. Heidän käyttämänsä tilaston mukaan sokerin saantilähteet jakautuivat näin:

Totesin, että olen aina kannattanut tätä kattavaa sokeriveroa. Suomalaiset syövät liikaa sokeria sen eri muodoissa, mistä on merkittävää kansanterveydellistä haittaa. Lihottaa ja altistaa diabetekselle. Lisäksi energian saanti ravitemuksellisesti tyhjänpäiväisestä sokerista vähentää muuta, terveyden kannalta olennaista syömistä. Verojen pitäisi ohjata syömään terveellisesti. Siksi olisi hyvä, että kaikissa elintarvikkeissa olisi vero sokerille. Se olisi tyypillinen ulkoisiin kustannusiin perustuva haittavero.

Olin joskus eduskunnassa monen muuan kanssa ajamassa kattavaa sokeriveroa, mutta tämä kuitenkin kaatui hallinnolliseen hankaluuteen. Vaikka kotimaassa voisimme laittaa veron sokerille, emme pystyisi mitenkään verottamaan ulkomailta tuotuja elintarvikkeita, koska niiden sokeripitoisuuden mittaaminen olisi ylivoimainen hallinnollinen taakka. Näin siis sanoin Sinebrychoffin edustajille.

Tähän he vastasivat, että oli ylivoimaista silloin, mutta ei enää, koska pakkauksessa on nykyisin kerrottava tuotteen sisältämän sokerin määrä. Tätä en ollut tullut ajatelleeksikaan.

Heidän esittämänsä kattava sokerivero kohdistuisi kaikkeen sokeriin ja kaikkiin sokereihin, myös tuoremehuihin, mutta ei kuitenkaan hedelmiin ja marjoihin. Kysyin kokeeksi, miksi he panisivat rajan tähän, vaikka tiesin vastauksen. Jos syöt omenan, hedelmässä oleva sokeri vaikuttaa paljon vähemmän haitallisesti kuin jos juot omenamehua. Joku lääkäri varmaan osaa kertoa miksi. Liittynee kuituihin ja imeytymisen nopeuteen

Heillä oli kolme erilaista mallia veron perimiseksi, joista jätän arvonlisäveroon nivomisen tässä pois, koska se ei toimi.

Vero voisi olla porrastettu, jolloin vero tuotteen kilomääräinen valmistevero nousee porrastetusti sokeripitoisuuden mukaan tai tarkka, jolloin sokerikilosta menee aina yhtä paljon veroa. Tarkka on tietysti parempi, mutta Sinebrychoffin mukaan hankalampi toteuttaa. Minua siinä vähän arvelutti se, että luokan sisällä sokerin määrän vähentäminen ei vaikuta mitään, siis enemmän tai vähemmän makeutetut jugurtit maksavat saman veron.

Sokeriveron tuotoksi he arvioivat noin 400 miljoonaa euroa. Ei siis mitenkään vähän.

Tätä kannattaisi minusta edistää.

[Panimoliitto korjattu Sinebrychoffiksi]

Tagged

118 thoughts on “Sokerivero

    1. arkkitehti:
      Aivan ensimmäiseksi voisi varmaan poistaa erilliset sokerijuurikkaan tuotantotuet?

      Mutta kannatettava aloite noin muuten.

      sokerijuurikkaan tuotantotuet ovat sidottu Euroopan unionin CAP politiikkaan. Tämä ei toimi enää koska emme voi Suomessa säädellä elintarvikkeiden tuontia enää. Sokerijuurikasta voi tuoda myös jatkossa ulkomailta jos sen tuki esim ajetaan Suomessa alas. Se olisi vähän samanlainen näkemys jos ulkomaalaisten marjojen myyntiä rajoitetaan Suomessa. Ei onnistu koska se olisi koko EU:n sisämarkkinoiden vastaista.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Näissä on kysymys eri asioista. Sokerijuurikkaan tuella tuetaan suomalaista jurttia halpaa ruokosokeria vastaan. Jos tuki poistetaan, sokerin hinta ei nouse, koska juurikassokeri vain korvautuu ruokosokerilla. Juurikkaan viljelyn tukemisen järkevyyttä voi toki arvostella, mutta se ei liity kansanterveyteen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Heikki Kauppi:

        Näissä on kysymys eri asioista. Sokerijuurikkaan tuella tuetaan suomalaista jurttia halpaa ruokosokeria vastaan. Jos tuki poistetaan, sokerin hinta ei nouse, koska juurikassokeri vain korvautuu ruokosokerilla. Juurikkaan viljelyn tukemisen järkevyyttä voi toki arvostella, mutta se ei liity kansanterveyteen.

        Sokeriruokoa ei kasvateta Euroopassa vaan se on pääasiassa tuonti EU:n ulkopuolisista maista pääasiassa Latinalaisesta Amerikasta, Afrikasta ja Aasiasta. Koko sokeriruoko tuonnin takana on korkeat tullit ja kyseessä on kyllä ihan maatalouden protektionismi suhteessa kehittyviä maita kohden. Teollisuusmaiden korkeat tullit ovat nykyään maataloustuotteille vain protektonistinen keino suojella ylituettua maataloutta ja suurin häviä on kehittyvien maiden maanviljelijät.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. K-Veikko:
      Menisiköhän vero läpi, jos se niputettaisiin esimerkiksi palkankorotuksiin: veronkorotuksen vastineeksi palkkoja nostetaan vastaavasti tuolla 400 miljoonalla.

      Miten välilisestä verosta tulisi yhtäkkiä progressivinen? Väliliset verot sopivat huonosti palkankorotuksiin koska ei kaikki palkansaajat esim juo tai tupakoi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. K-Veikko:
      Menisiköhän vero läpi, jos se niputettaisiin esimerkiksi palkankorotuksiin: veronkorotuksen vastineeksi palkkoja nostetaan vastaavasti tuolla 400 miljoonalla.

      1. Halitus ei päätä palkankorotuksista.
      2. Vasemmistoliitto huutaisi heti ”miten työttömät”
      3. SDP huutaisi heti ”miten eläkeläiset”
      4. Vihreät ”opiskelijat!”

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Syltty: 1. Halitus ei päätä palkankorotuksista.
        2. Vasemmistoliitto huutaisi heti ”miten työttömät”
        3. SDP huutaisi heti ”miten eläkeläiset”
        4. Vihreät ”opiskelijat!”

        Tasa-veroja (arvonlisävero ja alkoholivero) on vaikea sitoa palkankorotuksiin koska ne ovat kaikille samat. Progressivista tulovero on helpompi kohdentaa palkankorotuksiin, eläkkeisiin ja opinto-tukeen ja työttömyystukeen . Miten tasa-arvosta tehdään teknisesti progressiivinen niin että esim kaupankassalla myyjä voi tarkistaa asiakkaaan tulovero prosentin on todennäkäisesti monen tietoturva säännösten takana.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  1. Eipä ihme, että Suomi on vuodesta toiseen tuon holhousvaltioindeksilistan (http://nannystateindex.org/) ykkönen, kun Soininvaara ja hengenheimolaisensa julistavat silmät kiiluen ”Verojen pitäisi ohjata syömään terveellisesti.” Suomalaisillahan ei ole mitään omaa harkintakykyä, ja eihän meitä vielä mitenkään edes veroteta riittävästi – vai mitä Soininvaara?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. J. Jörgensen:
      Eipä ihme, että Suomi on vuodesta toiseen tuon holhousvaltioindeksilistan (http://nannystateindex.org/) ykkönen, kun Soininvaara ja hengenheimolaisensa julistavat silmät kiiluen ”Verojen pitäisi ohjata syömään terveellisesti.” Suomalaisillahan ei ole mitään omaa harkintakykyä, ja eihän meitä vielä mitenkään edes veroteta riittävästi – vai mitä Soininvaara?

      Jos mielestäsi kyseessä on holhouksesta niin pitäisikö esim alkoholistin pitäisi maksaa itse kaikki vieroitushoidot omasta pussista ilman että yhteiskunta tulisi avuksi? Koskisiko sitten myös diabeetikkoja? Sama koskisi siis varmaan keuhkosyövän diaktoonisin saaneita? Onko se sinusta holhousta jos tupakkaa, sokeria ja alkoholia verotettettaisiin nyt paljon suuremmalla prosentilla ja samalla yhteiskunta ei ole mukana niistä koituvien terveydellisten haittojen kustannuksessa julkisen terveydenhuollon kautta?Suomessa 10 % väestöstä jotka juovat kärivät esim vakavasta alkoholin terveyshaitoista joten olen kyllä vakuuttunut siitä että Suomalaisilla ei ole tässä kohtaa mitään omaa harkintakykyä kun tulee kyseessä vakava alkoholi haitat. Diabetes on lisääntyvä kansantauti Suomessa josta seuraava vakava terveydellinen ongelma on ylipaino etenkin nuorten alle 15 vuotiaden ylipaino. Ymmärrrän tuon nannystateindexin idean mutta siinäkin on erilaisia mittareita. Voidaan yhtä hyvin sanoa että perheväkivalta ei pitäisi olla esim rikos nimikeenä sinun logiikalla että ”kyllä suomalaiset (etenkin miehet) ymmärtävät vastuunsa vaimojensa suhden mutta Suomi on Euroopan unionin jäsenvaltiona sijalla 2. perheväkivallan tilastoissa. 47% prosenttia naisista kokee Suomessa perheväkivaltaa. En ole vakuuttunut siitä että tämäkään olisi mitenkään hyvässä kontrollissa Suomessa. Jotakin konrollia tarvitaan. Osmo Soininvaara voisi kirjoittaa tässä blogissa jatkossa myös niistä veroista mitä hänen mielestä ei pitäisi enää kerätä ollenkaan ja niitä mitä pitäisi kerätä enemmän ja uusista veroista mitkä pitäisi ottaa käyttöön.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Kyllä se on holhousta, ja vastuun siirtämistä ihmisiltä itseltään – heiltä tosin kysymättä – (toivottavasti) hyvää tarkoittaville kaltaisillesi kontrollifriikeille. En minä yhtään epäile, ettetkö saisi itsellesi hyviä viboja toisten rahoilla tehtävästä vajaakykyisten paapomisesta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Jos uskot löainkaan hintamekanismiin, sinun on hyväksyttävä se, että erilaisia markkinavirheitä, tässä tapauksessa ulkoisvaikutuksia, korjataan ohjaavilla veroilla ja tarvittaessa subventioilla. Meillä on esimerkiksi ilmainen koulutus, koska ei luoteta siihen, että ihmiset käyttäisivät omaa rahaansa lastensa koulutukseen, mitä varmaankin kutsut holhoukseksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara:
        Jos uskot löainkaan hintamekanismiin, sinun on hyväksyttävä se, että erilaisia markkinavirheitä, tässä tapauksessa ulkoisvaikutuksia, korjataan ohjaavilla veroilla ja tarvittaessa subventioilla. Meillä on esimerkiksi ilmainen koulutus, koska ei luoteta siihen, että ihmiset käyttäisivät omaa rahaansa lastensa koulutukseen, mitä varmaankin kutsut holhoukseksi.

        Lopetaan julkinen terveydenhoito ja annetaan ihmisten itse maksaa omat kustannuksensa Singaporen mallilla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Sepi: Lopetaan julkinen terveydenhoito ja annetaan ihmisten itse maksaa omat kustannuksensa Singaporen mallilla.

        Singaporessa on julkinen terveydenhoito joka tosin koskee vain Singaporen kansalaisia ja maassa pysyvästi oleskeluluvalla asuvia ihmisiä. Ulkomaalaiset maksavat terveydenhuollosta suuremman osuuden omasta pussista kuin maan kansalaiset.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. J. Jörgensen:
        Kyllä se on holhousta, ja vastuun siirtämistä ihmisiltä itseltään – heiltä tosin kysymättä –(toivottavasti) hyvää tarkoittaville kaltaisillesi kontrollifriikeille. En minä yhtään epäile, ettetkö saisi itsellesi hyviä viboja toisten rahoilla tehtävästä vajaakykyisten paapomisesta.

        Pitäisikö esimerkiksi nykyinen turvavyö pakko poistaa autoilijoita? Ja samalla nopeusrajoitus! Näin jokainen autoilija siis voisi käyttää siis omaa harkinta kykyä ja ajaa liikenteessä oman henkilökohtaisen harkinta kyvyn mukaan! Niinkö!? Eli jalkakäytävillä!?Valtateillä esimerkiksi 100 km tunti nopeudella jne!?. Uskotko todella tällaiseen henkilökohtaiseen vastuulliseen harkinta kykyyn tässä kohtaa missä ihmishenkiä voidaan menettää!?

        Olen ehdottomasti sitä mieltä että monet nannystateindexin mittarit sisältävät paljon sellaisia sääntelyä ja holhousta mitä voisi keventää myös Suomessa ja uskon että Osmo Soininvaarakin tunnistaa tämän indeksin jotkut ongelmalliset puolet mutta sitä anarkismia mitä J. Jörgensen tässä on ajamassa on kyllä ihan eri asia kuin ihmisten oman vastuun epäileminen. Loppujen lopuksi oikeuden edessä jokainen vastaa omista tekemisistä mutta ilman oikeutta ei ole lakeja.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. J. Jörgensen:
        Kyllä se on holhousta, ja vastuun siirtämistä ihmisiltä itseltään – heiltä tosin kysymättä –(toivottavasti) hyvää tarkoittaville kaltaisillesi kontrollifriikeille. En minä yhtään epäile, ettetkö saisi itsellesi hyviä viboja toisten rahoilla tehtävästä vajaakykyisten paapomisesta.

        Eli se on J. Jörgensenin mukaan holhousta ja vastuun siirtämistä esim aviovaimolle jos väkivaltainen aviopuoliso pahoinpitelee häntä väkivaltaisesti kotona vain sen takia että perheväkivaltaan puuttuminen ulkoatapäin viranomisten taholta olisi vastuun siirtämistä ja J. Jörgensenin mukaan kokonaan yksilöltä pois? Niinkö? Siis jatkossa perheväkivalta ei olisi rikos? No Venäjällä monien kyselyiden mukaisesti (yli 60 % kyselyiden perusteella) aviovaimon pahoinpitely on monen kyselyiden mukaan hyväksyttävä toimenpide. Ajaako J. Jörgensen myös tälläistä käytäntöä Suomeen? Onko J. Jörgensenin näkökulmasta se holhousta että ala-ikäisille voisi myydä vapaasti alkoholi ja tupakka tuotteita kaupasta ilman mitään ikärajaa?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. J. Jörgensen: Suomalaisillahan ei ole mitään omaa harkintakykyä

      Tuo on liioittelua, vaikka selvästi harkintakyky on sen verran epätäydellinen, että tällaisille veroille on hyvät perusteet, kuten voidaan monista epäterveellisistä elämäntavoista havaita. Onneksi tilanne on ainakin alkoholin osalta menossa parempaan päin.

      J. Jörgensen: ja eihän meitä vielä mitenkään edes veroteta riittävästi

      Sokeriveron voi käyttää muiden verojen alentamiseen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. J. Jörgensen:
        Eikö sarkasmitutka tosiaan toimi?

        Toimi toki, mutta tällaiseen viestiin on helpompi reagoida vastaamalla sen kirjaimelliseen sisältöön. Näit varmaan joka tapauksessa vastaukseni sisällön, eli ihmisten harkintakyky on monella tapaa epätäydellinen (vaikkei kuitenkaan nolla).

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Ossi Saresoja: Toimi toki, mutta tällaiseen viestiin on helpompi reagoida vastaamalla sen kirjaimelliseen sisältöön. Näit varmaan joka tapauksessa vastaukseni sisällön, eli ihmisten harkintakyky on monella tapaa epätäydellinen (vaikkei kuitenkaan nolla).

        Jos suomalaisten hyvin säntillinen harkintakykyinen suhde alkoholin käyttöön julkisilla paikoilla sixbackin kanssa on sarkasmia niin silloin olemme ikävä kyllä menettäneet suhteellisuuden tajun. Hävettävä näky keskellä Helsingin rautatieaseman aukiota kun 5 humalaista voi saada niin paljon huomiota ja häpeää vaikka kyseessä on pieni vähemmistö.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Ossi Saresoja:

        Sokeriveron voi käyttää muiden verojen alentamiseen.

        Perintövero ja varainsiirto vero olisi hyvä poistaa ihan senkin takia että perinnön siirtäminen seuraavalle sukupolvelle olisi hyvä asia perinnön jatkuvuuden kannalta parempi vaihtoehto kuin sen myyminen vain pelkän perintöveron välttämisen takia. Varainsiirtoveron poistamisella voidaan edistää muuttoa helpommin työnperässä. Ainakin nämä kaksi veroa haittaavat omaisuuden hyödyllistä kierrättämistä perheissä seuraavalle sukupolvelle. Niin että omaisuuden myyminen ulkopuoliselle taholle vältetään vain tuon veron välttämisen nimissä

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. J. Jörgensen:
      Eipä ihme, että Suomi on vuodesta toiseen tuon holhousvaltioindeksilistan (http://nannystateindex.org/) ykkönen, kun Soininvaara ja hengenheimolaisensa julistavat silmät kiiluen ”Verojen pitäisi ohjata syömään terveellisesti.” Suomalaisillahan ei ole mitään omaa harkintakykyä, ja eihän meitä vielä mitenkään edes veroteta riittävästi – vai mitä Soininvaara?

      minäkään en rakasta holhousta ja holhousvaltioakaan monessa tilanteessa mutta on usein pienempi paha. lyhyesti sanoen että holhousta on yksityisellä sektorillakin, esim google ja apple ja niitten älypuhelin alustat, jotka holhoaa liian pitkälle ja minusta valtiovalta saisi jo puuttua.

      sokerivero saisi tulla mutta siitä lisää erillisessä viestissä. jotkut ihmiset osaa tehdä valintoa mutta niitä pitää olla saatavillakin. olen huomannut että suomessakin tungetaan sokeria liikaa moneen paikkaan eikä oikeita vaihtoehtoja ole tai niitä on vähän. silloin täytyy tehdä jotain asialle. eikä kaikki ole tietoisia valinnoista jolloin ohjailu on paikallaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Miten suuri sokeriveron tulisi olla, jotta sillä olisi ylipainoon ja kansanterveyteen todellista käytännön merkitystä? Ehdotuksessa mainitaan 400 miljoonan euron verotuotto, mutta tärkeämpää olisi arvioitu ohjausvaikutuksen suuruus; paljonko ylipaino vähenisi populaatiossa? Tällaisia laskelmia tuntemattomana tohtisin veikata, että veron pitäisi olla suht’ korkea.

    Apropoo, ylipaino (keskivartalolihavuus eli sisäelinrasva) on myös masennuksen olennainen taustatekijä, minkä kulut yhteiskunnalle nykyisellään ovat 10-11 mrd euroa vuodessa. Tämä pitäisi myös ottaa huomioon laskettaessa lihavuuden vähentämisen hyötyjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Jos kansanterveyden kohotus on tavoitteena, niin yhtä hyvin voisi rajoittaa korkeasokeristen tuotteiden mainostusta.

    Itse pidän lähtökohtaisesti moraalittomana, että ihmisiä yritetään psykologisella manipuloinnilla (=nykyinen, pitkälle optimoitu markkinointi) saada toimimaan heidän itsensä kannalta vahingollisella tavalla. Vapaassa maailmassa pitää hyväksyä jos ihminen tahtoo itse itseään vahingoittaa, mutta on aivan toinen juttu, että häntä systemaattisesti manipuloidaan siihen.

    Sokerivero toki tuo enemmän suoria verotuloja, mutta välilliset säästöt pienentyneiden terveydenhuoltokulujen kautta ovat samaa luokkaa molemmissa ratkaisuissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Anonyymi:

      Itse pidän lähtökohtaisesti moraalittomana, että ihmisiä yritetään psykologisella manipuloinnilla (=nykyinen, pitkälle optimoitu markkinointi) saada toimimaan heidän itsensä kannalta vahingollisella tavalla. Vapaassa maailmassa pitää hyväksyä jos ihminen tahtoo itse itseään vahingoittaa, mutta on aivan toinen juttu, että häntä systemaattisesti manipuloidaan siihen.

      Mainonnassa on kieltämättä omia haittoja mutta siinä kohtaa yksilöllä on minusta oma vastuu myös. Se että joku ajaa kollektiivisesti täydellistä vapautta muiden kustannuksilla esim liikenteen sääntelyn vähentämisellä (turvavyöpakko) tai alkoholi ja tupakka tuotteiden ikärajan poistamisella ottaa sellaisen riskin joka voi vaarantaa muiden viattomien ihmisten turvallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden ei ota vastuuta loppujen lopuksi edes itsestään. Olen ehdottomasti sen kannalla että esim viinien mynti pitäisi sallia vähittäiskaupoissa mutta siinäkin edelleen olisi ikä-raja kriteerit ja kellon aika milloin anniskelu myynti loppuu. Näin on esim Britanniassa. Britanniassa kulutetaan 100 % alkoholia per henkilö vuodessa 9,5 litraa ja Suomessa 100 % alkoholia per henkilö vuodessa 10,4 litraa vuodessa. Kuitenkin viinien myynti vähittäiskaupassa Britannia on sallittua ja Suomessa ei ole. Viron alkoholirallin parempi ennalta ehkäisy on viinien salliminen ruokakauppoihin kuin alkoholiveron alentaminen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Mukava kuulla että teollisuudesta päin tulee kansanterveydellisesti rakentaviakin ehdotuksia, kannatettava juttu! Teknokraattisesti optimaalisin vaihtoehto olisi tuo tarkan sokerimäärän mukaan verottaminen, sillä se ohjaa kuluttajaa valitsemaan vaihtoehtoisista tuotteista paremman. Mikähän siitä tekisi teknisesti vaikeamman?

    Myös suolaa ja tyydyttyneitä rasvoja olisi syytä verottaa samoista kansanterveydellisistä syistä ja teknisesti samalla tavalla. Myös nämä löytyvät pakkausmerkinnöistä.

    Asiaan liittyen suosittelen tutustumaan vastikään perustettuun Terve Paino ry:hyn (tervepaino.fi).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Juuso:
      Mukava kuulla että teollisuudesta päin tulee kansanterveydellisesti rakentaviakin ehdotuksia, kannatettava juttu! Teknokraattisesti optimaalisin vaihtoehto olisi tuo tarkan sokerimäärän mukaan verottaminen, sillä se ohjaa kuluttajaa valitsemaan vaihtoehtoisista tuotteista paremman. Mikähän siitä tekisi teknisesti vaikeamman?

      Myös suolaa ja tyydyttyneitä rasvoja olisi syytä verottaa samoista kansanterveydellisistä syistä ja teknisesti samalla tavalla. Myös nämä löytyvät pakkausmerkinnöistä.

      Asiaan liittyen suosittelen tutustumaan vastikään perustettuun Terve Paino ry:hyn (tervepaino.fi).

      (Soininvaaran termein) tarkka verotus on helppo toteuttaa: kertoo vain pakkauksessa olevan tuotteen painon sen etiketistä löytyvällä sokerin osuudella (100 grammaa tai millilitraa kohden) ja valtion antamalla vakiolla, joka muuttaa tämän veroeurojen määräksi.

      Jos haluaa tehdä epätarkan verotuksen se on hivenen monimutkaisempaa, kun tarkka verotus pitää ajaa vielä askelfunktion läpi. Panimoliitto (vai Koff? Tekstissä ainakin osa Panimoliitoista on korvattu Koffilla) on siis väärässä.

      Olen muuten sitä mieltä, että askelfunktiot on tuhottava lainsäädännöstä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Olen muuten sitä mieltä, että askelfunktiot on tuhottava lainsäädännöstä.

        Tästä olen kanssasi harvinaisen samaa mieltä! Kiitos siitä, että joku uskaltaa kirjoittaa tuon auki. Kaikenlaiset portaat verotuksessa ja tuissa luovat vain turhia ja tarpeettomia loukkuja kansalaisille. Siitä on kekusteltu muualla jo ihan tarpeeksi vrt. kannustinloukut.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. ??? Kyllä tunnen. Yksilö tekee itsensä kannalta rationaalisia päätöksiä. Sinun vastauksesta kuultaa kollektivistinen lähestymistapa, jossa julkisen vallan etu menee yksilön edun edelle. Olemmeko orjia, valtion omaisuutta?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Kyllä tunnen. Yksilö tekee itsensä kannalta rationaalisia päätöksiä. Sinun vastauksesta kuultaa kollektivistinen lähestymistapa, jossa julkisen vallan etu menee yksilön edun edelle. Olemmeko orjia, valtion omaisuutta?

        Hyväksytkö myös varastamisen? Miten esimerkiksi naapurin kaivoveden pilaaminen (ulkoisvaikutus) eroaa varastamisesta?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Ossi Saresoja: J. Jörgensen

        Wilhelm Backlund: Osmo Soininvaara sanoo

        Wilhelm Backlund:
        ??? Kyllä tunnen. Yksilö tekee itsensä kannalta rationaalisia päätöksiä. Sinun vastauksesta kuultaa kollektivistinen lähestymistapa, jossa julkisen vallan etu menee yksilön edun edelle.

        Kyllä loppujen lopuksi yksilö tekee päätöksen esimerkiksi siitä että alkaako hän tupakoimaan, käyttämään alkoholia tai syömään epäterveellisimpiä ruokia. Sitä ei Osmo Soininvaara ole nyt ajamassa tässä kohtaa kuitenkaan missään valvomassa tai keskuskomiteassa. Ne ovat loppujen lopuksi yksilön omia päätöksiä ja tulevat jatkossa olemaan yksilön päätöksiä.

        Mutta yhteiskunnassa on myös sellaisia asioita jos yksi yksilö tekee niitä oman vapauden nimissä niin se voi samalla aiheuttaa muille ihmisille kollektiivisesti suuret taloudelliset ja materiaaliset menetykset. Esimerkiksi turvavyöpakko, ikäraja tupakan ja alkoholin ostamisessa vähittäiskaupassa, liikenteen eri kollektiiviset säännöt autolla ajamisessa kuten nopeussäännöt, selvinpäin ajaminen jne. Pidätkö näitä sääntöjä vapauden riistona ja orjuuttamisina? Miten julkisen vallan etu voi olla mitenkään yksilön vapauden kanssa ristiriidassa tällaisten edellä mainittujen sääntöjen kanssa?

        Sallitko esimerkiksi alkoholin ja tupakan myynnin alle 18 vuotiaalle? Näetkö että turvavyön käyttö pitäisi olla vapaaehtoista? Hyväksytkö että kaikki nopeusrajoitukset purettaisiin maanteiltä?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Wilhelm Backlund:
        ??? Kyllä tunnen. Yksilö tekee itsensä kannalta rationaalisia päätöksiä. Sinun vastauksesta kuultaa kollektivistinen lähestymistapa, jossa julkisen vallan etu menee yksilön edun edelle. Olemmeko orjia, valtion omaisuutta?

        Ongelmana on se, että kapitalistinenkin taloustiede tunnustaa todellisten markkinoiden olevan toimimattomia. Markkinat eivät hinnoittele niitä haittavaikutuksia, jotka aiheutuvat transaktioon nähden kolmansille. Jos ulkoisvaikutukset jätetään huomiotta, tuloksena on kaaos, joka tuottaa kaikkien osapuolten kannalta epäoptimaalisen tilanteen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Erastotenes aleksandrialainen: Ongelmana on se, että kapitalistinenkin taloustiede tunnustaa todellisten markkinoiden olevan toimimattomia. Markkinat eivät hinnoittele niitä haittavaikutuksia, jotka aiheutuvat transaktioon nähden kolmansille. Jos ulkoisvaikutukset jätetään huomiotta, tuloksena on kaaos, joka tuottaa kaikkien osapuolten kannalta epäoptimaalisen tilanteen.

        Sosialistinenkin suunnitelmatalous kyllä tunnustaa nämä ulkoiset haittavaikutukset mutta se on hitaampi reagoimaan niihin koska keskuskomitea oli jäykkä ja byrokaattinen organisaatio. Tämäkin sokerivero oli itse panimo teollisuuden omaaloite kuten Osmo Soininvaara kirjoittaa. Esim Neuvostoliitossa oli paha alkoholiongelma 1980-luvulla joka oli syynä siihen että viina oli ainoa kulutustuote mistä valtio sai tulonsa Neuvostoliitossa koska sen myynti oli monopoliasemassa mutta kun muita tuloja valtiolla ei ollut niin viinanhintaa pidettiin keinotekoisesti alhaalla mutta kansanterveydellisten näkökulmien takia se tuotti terveydellisiä ongelmia ja kulutus oli riistäytynyt käsistä kokonaan. Kun Gotbatsovin aloittama kuivatus kampanja alkoi sen ideana oli vodkan myynnin rajoittaminen mutta eräät neuvostotasavallat kuten Moldova, Georgia ja Armenia kärsivät välillisesti koska viinin tuottajian myös tuotanto alettiin alas vaikka alkoholikuolleisuus oli vodkan kohdalla pääsyy siihen että alkoholismi oli pahentunut koko Neuvostoliitossa ja suurin vodkan tuottaja oli Ukraina ja Venäjä. Lopputuloksena oli kuitenkin näiden kolmen neuvostotasavaltojen (Moldovan, Georgian ja Armenian) viininviljely elinkeinon totaallinen alasajo vaikka todellinen syy oli vodkan korkea kulutus ei viinin. Suomessa koskenkorvan ja viinien kulutuksessa tilastot ovat eri vaikka molemmat ovat nyt tällä hetkellä Alkon monopolin kontrollissa. Jos viinit tuodaan ruokakauppoihin ja hinnoittelu olisi hiukan vapaampaa niin kulutus tuskin nousee radikaalisesti mutta koskenkorvan kohdalla näin tulee tapahtumaan. Alkoholinveron alentaminen ei ole kansantaloudellisesti kovinkaan järkevää jos saatavuus on keinotekoisesti rajattua ja samalla tuonti ulkomailta (Virosta) on täydellisesti vapaata ilman mitään kiintiöitä joten parempi on vapauttaa myynti osittain Suomessa ja nostaa hiukan verotusta niin että saatavuus ja hinta olisi kohdalla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Wilhelm Backlund: eltä. Verojen ei pidä ohjata yhtään mitään. Verotuksen pitää olla neutraali ja yksilöiden vapaita tekemään omat valintansa.

      Tiedätkö mitään yhteiskuntaa joka pystyisi pyöritämään koko julkista sektoria ilman veroja? Miten yhteiskunnassa järjestetään palvelut kuten terveydenhuolto, koulutus, infra, puolustusvoimat, sähköverkostot, vedenhuolto, raideliikenne, poliisi ja pelastuspalvelut jne. Onko mitään yhteiskuntaa missä olisi näitä tärkeitä yhteiskunnan rakenteita joita äsken mainitsin mutta verotus ei ole järjesjetty valtion toimesta mitenkään ja samalla kuitenkin koko yhteiskunnan poliittinen stabiiliteetti olisi rauhallinen ja turvallinen? Kerrro minulle yksi maa (voi olla myös esimerkki historiasta) jossa asiat olisi näin hienosti järjestetty ja jatketaan siitä keskustelua sitten!

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Ehdotuksessa on selvä porsaanreikä – kansalaiset voivat puristaa, lingota, höyryttää tai muuten valmistaa mehua ostamistaan (tai jopa itse kasvattamistaan) hedelmistä, marjoista ja vihanneksista. Katalimmat yksilöt voivat jopa käyttää näin valmistettua mehua maustaakseen kotona hiilihapotettua vettä, kiertäen törkeästi useampaa veromomenttia.

    Koska kotivalmistusta on käytännössä mahdotonta valvoa, niin kansalaisilta olisi syytä kertätä kotivalmistusoletukseen perustuvaa mehu- ja virvoitusjuomamaksua, joka perittäisiin kaikilta tulonsaajilta ellei kansalainen pysty täysinaukottomasti todistamaan ettei sokeriveron alaista kotivalmistusta ole missään tapauksessa tehty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. ksee:
      Ehdotuksessa on selvä porsaanreikä – kansalaiset voivat puristaa, lingota, höyryttää tai muuten valmistaa mehua ostamistaan (tai jopa itse kasvattamistaan) hedelmistä, marjoista ja vihanneksista. Katalimmat yksilöt voivat jopa käyttää näin valmistettua mehua maustaakseen kotona hiilihapotettua vettä, kiertäen törkeästi useampaa veromomenttia.

      Koska kotivalmistusta on käytännössä mahdotonta valvoa, niin kansalaisilta olisi syytä kertätä kotivalmistusoletukseen perustuvaa mehu- ja virvoitusjuomamaksua, joka perittäisiin kaikilta tulonsaajilta ellei kansalainen pysty täysinaukottomasti todistamaan ettei sokeriveron alaista kotivalmistusta ole missään tapauksessa tehty.

      Eiköhän puhdistetun sokerin, elintarvikkeisiin lisätyn piilosokerin, makeiden limonaadien sekä melkein jokaiseen einekseen lisätyn maissisiirapin kulutuksen voimakas vähentäminen olisi parhaita ehkäiseviä hoitoja koronavirukseenkin, niin kauan kuin toimivaa rokotetta vielä odotellaan. Voisi sanoa, että sokeririippuvuus tekee ihmisestä riskiryhmäläisen hyvin nopeasti. Pari palaa sokeria kahviin päivittäin summautuu vuodessa pariksi kiloksi, kymmenessä vuodessa pariksikymmeneksi kiloksi. Ja sitten ihmetellään, miksi ihmiset vanhehtessaan lihovat. Sokeri siis on yksi merkittävistä huomaamattoman ylipainokehityksen lähteistä, toki muutakin ylensyöntiä tulee välttää.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. ksee:

      Koska kotivalmistusta on käytännössä mahdotonta valvoa, niin kansalaisilta olisi syytä kertätä kotivalmistusoletukseen perustuvaa mehu- ja virvoitusjuomamaksua, joka perittäisiin kaikilta tulonsaajilta ellei kansalainen pysty täysinaukottomasti todistamaan ettei sokeriveron alaista kotivalmistusta ole missään tapauksessa tehty.

      kotivalmistus on tietääkseni sallittua Suomessa omaankäyttöön mutta ei myyntiin? Tietääkö Osmo Soininvaara tästä mitään tarkemmin? Siis kotivalmistuksesta?!

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. ksee:
      Ehdotuksessa on selvä porsaanreikä – kansalaiset voivat puristaa, lingota, höyryttää tai muuten valmistaa mehua ostamistaan (tai jopa itse kasvattamistaan) hedelmistä, marjoista ja vihanneksista. Katalimmat yksilöt voivat jopa käyttää näin valmistettua mehua maustaakseen kotona hiilihapotettua vettä, kiertäen törkeästi useampaa veromomenttia.

      Koska kotivalmistusta on käytännössä mahdotonta valvoa, niin kansalaisilta olisi syytä kertätä kotivalmistusoletukseen perustuvaa mehu- ja virvoitusjuomamaksua, joka perittäisiin kaikilta tulonsaajilta ellei kansalainen pysty täysinaukottomasti todistamaan ettei sokeriveron alaista kotivalmistusta ole missään tapauksessa tehty.

      Teoriassa näin varmaan on. Käytännössä marjojen kerääminen vie aikaa ja viljely vaatii pinta-alaa. Kun nämä kustannukset lasketaan mukaan, mehujen kotivalmistus ei lyö leiville. Lisäksi mehu vaatii säilöntäänsä sokeria, jotta se säilyy maakellarissa. Itse laitan litraan herukkamehua noin 700 grammaa sokeria. (Tuota mehua juodaankin sitten noin 1/6-suhteessa veteen sekoitettuna.) Sokerivero iskisi siis ainakin minun kotimehuihini ankarasti.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Erastotenes aleksandrialainen: ei lyö leiville.

    Erastotenes aleksandrialainen: Teoriassa näin varmaan on. Käytännössä marjojen kerääminen vie aikaa ja viljely vaatii pinta-alaa. Kun nämä kustannukset lasketaan mukaan, mehujen kotivalmistus ei lyö leiville. Lisäksi mehu vaatii säilöntäänsä sokeria, jotta se säilyy maakellarissa. Itse laitan litraan herukkamehua noin 700 grammaa sokeria. (Tuota mehua juodaankin sitten noin 1/6-suhteessa veteen sekoitettuna.) Sokerivero iskisi siis ainakin minun kotimehuihini ankarasti.

    Kotivalmisteista viiniä ei saa myydä tietääkseni ilman asiaan kuuluvaa lupaa viranomaisilta. Toki kotiviiniä saat tehdä eikä siinä mitään veroja tarvitse maksaa (paitsi arvonlisäveron) mutta ei sokerivero ole todennäkäisesti koskisi kotivalmistusta vaan teollista panimotuotantoa ja sinä nyt tässä Osmo Soininvaara yrittää korostaa että aloite tulee nyt tällä kertaa itse tuottajilta eikä kuluttajilta kun aiemmin tuottajat vastustivat mutta kuluttajat kannattivat niin asia on nyt päinvastainen kun se oli muutama vuosi sitten kun asia oli esillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Sokerivero koskisi myös kaupasta ostettavaa taloussokeria.

        Oliko tämä taloussokerin verottaminen myös Sinebrychoffin edustajien ehdotus? Sinänsä taloussokerin verottaminen ei pitäisi olla mitenkään asia mitä pitäisi vastustaa. Nytkin verotetaan kaikkia alkoholi ja nikotiini pitoisia tuotteita.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Entäpä suolavero? Suolaa käytetään tolkuttomasti teollisuudessa ja se on kautta historian ollut hyvä verotuksen kohde. Ranskalaiset jopa aloittivat vallankumouksen siksi, että verosuolaa piti jokaisen ostaa tietty määrä vuodessa ja meriveden nosto ämpärillä oli suorastaan rangaistavaa, kun se on osa suolanvalmistusprosessia. Lisätietoja haluavat voivat katsoa sanan La Gabelle.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Rahul Somani: Erastotenes aleksandrialainen: Teoriassa näin varmaan on. Käytännössä marjojen kerääminen vie aikaa ja viljely vaatii pinta-alaa. Kun nämä kustannukset lasketaan mukaan, mehujen kotivalmistus ei lyö leiville. Lisäksi mehu vaatii säilöntäänsä sokeria, jotta se säilyy maakellarissa. Itse laitan litraan herukkamehua noin 700 grammaa sokeria. (Tuota mehua juodaankin sitten noin 1/6-suhteessa veteen sekoitettuna.) Sokerivero iskisi siis ainakin minun kotimehuihini ankarasti.

      Kotivalmisteista viiniä ei saa myydä tietääkseni ilman asiaan kuuluvaa lupaa viranomaisilta. Toki kotiviiniä saat tehdä eikä siinä mitään veroja tarvitse maksaa (paitsi arvonlisäveron) mutta ei sokerivero ole todennäkäisesti koskisi kotivalmistusta vaan teollista panimotuotantoa ja sinä nyt tässä Osmo Soininvaara yrittää korostaa että aloite tulee nyt tällä kertaa itse tuottajilta eikä kuluttajilta kun aiemmin tuottajat vastustivat mutta kuluttajat kannattivat niin asia on nyt päinvastainen kun se oli muutama vuosi sitten kun asia oli esillä.

      Tuossa ylempänä puhuttiin mielestäni aivan tavallisesta alkoholittomien marjamehujen kotivalmistuksesta, jolla kseen mahdollisesti sarkastiseksi tarkoittamassa kommentissa väitettiin olevan mahdollista kiertää ehdotettua sokeriveroa. Eli siis idea on, että henkilö tekee mehun verovapaista marjoista ja hedelmistä ja kiertää sokeriveron samaan tapaan kuin nyt alkoholin kotivalmistaja kiertää alkoholiveron. Oma kokemukseni on, että nimenomaan alkoholittoman mehun säilöminen vaatii runsaasti sokeria eli veroa ei voisi tehokkaasti kiertää. Ja tällaista sokerilla säilöttyä marjamehua ei voi juoda paljaaltaan; se on aivan liian imelää. Se pitää laimentaa vedellä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Erastotenes aleksandrialainen: Tuossa ylempänä puhuttiin mielestäni aivan tavallisesta alkoholittomien marjamehujen kotivalmistuksesta, jolla kseen mahdollisesti sarkastiseksi tarkoittamassa kommentissa väitettiin olevan mahdollista kiertää ehdotettua sokeriveroa. Eli siis idea on, että henkilö tekee mehun verovapaista marjoista ja hedelmistä ja kiertää sokeriveron samaan tapaan kuin nyt alkoholin kotivalmistaja kiertää alkoholiveron. Oma kokemukseni on, että nimenomaan alkoholittoman mehun säilöminen vaatii runsaasti sokeria eli veroa ei voisi tehokkaasti kiertää. Ja tällaista sokerilla säilöttyä marjamehua ei voi juoda paljaaltaan; se on aivan liian imelää. Se pitää laimentaa vedellä.

        Elämme ilmeisesti maailmassa, jossa täysin pöljienkin ehdotusten tekeminen tuntuu aivan normaalilta ja siten vakavasti otettavalta. Hymiöiden lisääminen joka paikaan olisi aika mälsää – eli täytynee tyytyä siihen, että ”uusi normaali” on luontaisesti niin kieroutunut, ettei siitä pilantekeminen ainakaan harrastajapohjalta onnistu…

        (Sinänsä ajattelin kyllä etupäässä tuoremehuja, joiden säilyvyys ei liene ongelma, koska ne menevät samoin tein kulutukseen.)

        Ai, niin – sinänsähän järjestelmämme on tuoremehujenkin osalta varsin kafkamainen – mehun puristaminen kauppojen itsepalvelutuoremehuvempeleillä muuttaa kaupan kuin kaupan virvoitusjuomavalmistajaksi, jonka on päivittäin(?) raportoitava jokainen puristettu ja myyty mehupisara viranomaisille virvoitusjuomaveron kantamiseksi. Varmaankin tosi tehokasta ja kannattavaa toimintaa verokertymään nähden.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. ksee:

        Ai, niin – sinänsähän järjestelmämme on tuoremehujenkin osalta varsin kafkamainen – mehun puristaminen kauppojen itsepalvelutuoremehuvempeleillä muuttaa kaupan kuin kaupan virvoitusjuomavalmistajaksi, jonka on päivittäin(?) raportoitava jokainen puristettu ja myyty mehupisara viranomaisille virvoitusjuomaveron kantamiseksi. Varmaankin tosi tehokasta ja kannattavaa toimintaa verokertymään nähden.

        KL (30.3.2019): Suomessa tuli käyttöön ”puristetaan viimeiseen pisaraan” -vero – nyt verotettavat saavat vähän helpotusta umpihankalaan keräysjärjestelmään

        Verohallinto hoksasi viime vuonna, että myymälöissä puristetulle mehuille tai smoothieille on omat tullinimikkeet. Käytännössä tämä tarkoitti verottajan mukaan, että kaupan omalla tai sen vuokraamalla mehustuskoneella tai muulla laitteella valmistetusta tuoreesta mehusta tai smoothiesta pitää maksaa virvoitusjuomaveroa.

        Jos valmisteverolainsäädäntöä tulkitaan suoraviivaisesti, kaupan tulisi lähtökohtaisesti maksaa virvoitusjuomaveroa jokaisesta myymälässä tuotetusta erästä. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että vero tulisi ilmoittaa ja maksaa erikseen aina kun asiakas ostaa kaupasta mehustuskoneella valmistettua mehua tai smoothieta.

        Ai, niin – se ei ollut päivittäin vaan jokaisesta myydystä erästä…

        No, mitäs järkeä siinä olisi, että verotus olisi yksinkertaista, tehokasta ja ennustettavaa – parempi käyttää sitä(kin) tyhmien kansalaisten ohjailuun, hyvesignalointiin, ministerien tahtotilan viestimiseen ja ennenkaikkea hyvinvointivaltiokoneiston tursuttamiseen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Holhous on aina hyvää tarkoittavaa. Taustalla voi toki joissain tapauksissa olla valtion fiskaalinen intressi pikemminkin kuin todellinen huoli kansanterveydestä.

    Mutta miten löytyy liiallisen ja sopivan holhouksen välinen raja kussakin erityistapauksessa? Yksi keino on vilkaista ympärilleen. Jos ehdotettu asia on muualla tuntematon tai tasoltaan selvästi alempi kuin Suomeen ehdotettu, voi päätellä, missä holhouksen rajan on muualla katsottu kulkevan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Timo A.:

      Mutta miten löytyy liiallisen ja sopivan holhouksen välinen raja kussakin erityistapauksessa? Yksi keino on vilkaista ympärilleen. Jos ehdotettu asia on muualla tuntematon tai tasoltaan selvästi alempi kuin Suomeen ehdotettu, voi päätellä, missä holhouksen rajan on muualla katsottu kulkevan.

      Voitko antaa konkreettisen esimerkin? Esim alkoholin käytössä Britanniassa ja Suomessa juodaan litraa kohden lähes yhtä paljon sataa prosenttia viinaa mutta tuskin Saudi-Arabiassa tämä on edes mahdollista toteuttaa julkisesti. Se on varmaan sellaisessa maassa tuiki tuntematon ilmiö ylipäätänsä mutta kyllä selvästi alempi kuin esim Turkissa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. En oikein ymmärrä alkoholiesimerkkiäsi, mutta eikö Suomen alkoholipolitiikka monopoleineen ole juuri sellainen anomalia, jota ei yleisesti ole muualla. Viittaan lähinnä eurooppalaisiin maihin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Timo A.: Se sana ”yleisesti” oli siinä tarkoituksella.

        Tuo sana on tässä keskustelussa harhaanjohtava koska se viittaa siihen että Suomi olisi tässäkin kohtaa poikkeus mutta kuitenkin esim Yhdysvalloissa on 17 osavaltiota joissa on monopolistinen alkoholiyhtiöt ja samanlainen tilanne on kaikissa Kanadan provinsseissa. Myös Sveitsissä, Norjassa, Turkissa, Islannissa ja Ruotsissa. Ainoa Pohjoismaa jossa ei ole monopolististä alkoholiyhtiötä on Tanska tosin Färsaaret ovat tässä kohtaa poikkeus koska siellä on oma monopoliyhtiö jolla on yksinoikeus myydä alkoholia. Tässäkin kohtaa pitää muistaa se että esim Yhdysvalloissa monessa osavaltioissa vain viinan (engl. spirit tai Liquor) myynti on monopolistisessa asemassa ja sama koskee Sveitisiä jossa viinan myynti on monopolin alaisena ei esim olut ja viini. Oluen ja viinin myynti on myös Yhdysvalloissa jossain osavaltioissa vapautettu monopolista ja sama koskee myös Kanadan provinsseja.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Rahul Somani: Tuo sana on tässä keskustelussa harhaanjohtava koska se viittaa siihen että Suomi olisi tässäkin kohtaa poikkeus mutta kuitenkin esim Yhdysvalloissa on 17 osavaltiota joissa on monopolistinen alkoholiyhtiöt ja samanlainen tilanne on kaikissa Kanadan provinsseissa. Myös Sveitsissä, Norjassa, Turkissa, Islannissa jaRuotsissa. Ainoa Pohjoismaa jossa ei ole monopolististä alkoholiyhtiötä on Tanska tosin Färsaaret ovat tässä kohtaa poikkeus koska siellä on oma monopoliyhtiö jolla on yksinoikeus myydä alkoholia. Tässäkin kohtaa pitää muistaa se että esim Yhdysvalloissa monessa osavaltioissa vain viinan(engl. spirit tai Liquor) myynti on monopolistisessa asemassa ja sama koskee Sveitisiä jossa viinan myynti on monopolin alaisena ei esim olut ja viini. Oluen ja viinin myynti on myös Yhdysvalloissa jossain osavaltioissa vapautettu monopolista ja sama koskee myös Kanadan provinsseja.

        Olet kyllä Sveitisn osalta täysin väärässä, ei ole mitään monopolia. Viina on ruokakaupoissa, kuten viinit ja oluetkin. EAV oli (se lopetettin 2018) byrokratia joka valvoi viinan valmistukseen ja myyntiin liittyvän lainsäädännön toimeenpanoa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Timo A.:
        En oikein ymmärrä alkoholiesimerkkiäsi, mutta eikö Suomen alkoholipolitiikka monopoleineen ole juuri sellainen anomalia, jota ei yleisesti ole muualla. Viittaan lähinnä eurooppalaisiin maihin.

        Osmo Soininvaara: Niin kuin Ruotsiin ja Norjaan?

        Täydentäisin vielä Osmo Soininvaaraa Norjan Vinmonopoletin ja Ruotsin Systembolagetin kohdalla että esim Yhdysvalloissa on 17 osavaltioilla on oma osavaltioiden omistamat monopoliyhtiöt jotka myyvät alkoholia monopolina kyseisen osavaltion alueella osavaltion alkoholilainsäädännön mukaisesti yksinoikeudella. Samoin Kanadassa on omat provinssi kohtaisesti monopoliyhtiöt jokaisessa provinsissa jotka myyvät alkoholia monopolina kyseisessä provinsin lainsäädännön mukaisesti yksinoikeudella.

        Sveitsissä on koko liittovaltion kattava oma alkoholi monopoliyhtiö jonka nimi on Eidgenössische Alkoholverwaltung / Régie fédérale des alcools / Regìa federale degli alcool.

        Färsaarilla on monopoliyhtiö alkoholin myynissä nimeltään Rúsdrekkasøla Landsins.Turkissa on valtion omistama monopoliyhtiö nimeltään Tekel.

        Yhdysvalloissa on myös kasinoiden ja muiden uhkapelien kohdalla isoja eroja niiden sääntely on osavaltion lakien mukaisesti vaihtelee radikaalisesti.

        Yhdysvalloissa on myös liittovaltion keskitetty oma alkoholiverotus jota valvoo liittovaltion virasto nimeltään ATF eli Bureau of Alcohol, Tobacco, Firearms and Explosives

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Rahul Somani: Täydentäisin vielä Osmo SoininvaaraaNorjan Vinmonopoletin ja Ruotsin Systembolagetin kohdalla että esim Yhdysvalloissa on17 osavaltioilla on oma osavaltioiden omistamat monopoliyhtiötjotka myyvätalkoholia monopolina kyseisen osavaltion alueella osavaltion alkoholilainsäädännön mukaisesti yksinoikeudella. Samoin Kanadassa on omat provinssi kohtaisesti monopoliyhtiöt jokaisessa provinsissa jotka myyvätalkoholia monopolina kyseisessä provinsin lainsäädännön mukaisesti yksinoikeudella.

        Sveitsissä on koko liittovaltion kattava oma alkoholi monopoliyhtiö jonka nimi onEidgenössische Alkoholverwaltung / Régie fédérale des alcools / Regìa federale degli alcool.

        Färsaarilla on monopoliyhtiö alkoholin myynissä nimeltään Rúsdrekkasøla Landsins.Turkissa on valtion omistama monopoliyhtiö nimeltään Tekel.

        Yhdysvalloissa on myös kasinoiden ja muiden uhkapelien kohdalla isoja eroja niiden sääntely on osavaltion lakien mukaisesti vaihtelee radikaalisesti.

        Yhdysvalloissa on myös liittovaltion keskitetty oma alkoholiverotus jota valvoo liittovaltion virasto nimeltään ATF eli Bureau of Alcohol, Tobacco, Firearms and Explosives

        Viestissäni oli paitsi sana ”yleisesti” myös viittaus eurooppalaisiin maihin. Siksi Yhdysvallat sopii huonosti vastaesimerkiksi. Luulin tosissani meidän kaikkien olevan suunnilleen tietoisia poikkeustapauksista, enkä katsonut siksi tarpeelliseksi luetella niitä erikseen.

        Itse asiasta totean, että joko monet Euroopan maat välittävät kovasti vähän kansanterveydestä, tai sitten Suomi ynnä muut rajoittavat saatavuutta ja verottavat kovasti rahanahneuttaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Timo A.: Viestissäni oli paitsi sana ”yleisesti” myös viittaus eurooppalaisiin maihin. Siksi Yhdysvallat sopii huonosti vastaesimerkiksi. Luulin tosissani meidän kaikkien olevan suunnilleen tietoisia poikkeustapauksista, enkä katsonut siksi tarpeelliseksi luetella niitä erikseen.

        Itse asiasta totean, että joko monet Euroopan maat välittävät kovasti vähän kansanterveydestä, tai sitten Suomi ynnä muut rajoittavat saatavuutta ja verottavat kovasti rahanahneuttaan.

        Kyllä muutkin Euroopan maat verottavat alkoholia. Yhdysvalloissa alkoholin verotus osavaltioiden kohdalla on myös hyvinkin korkea. Myös Yhdysvalloissa alkoholin myyntiä, kulutusta ja saatavuutta säädellään myös tiukemmin esimerkiksi julkisilla paikoilla.

        Alkoholinverotus on kyllä hyvä keino kustantaa siitä koituvat terveydelliset ongelmat ja näin myös tehdään muissa Euroopan maissa jo nyt tällä hetkellä alkoholinverotus käytössä. Ei Suomi ole tässä alkoholinverotuksen kohdalla mitenkään poikkeus. Päinvastoin.

        Ainoa poikkeus on Suomen kohdalla Alkon monopoli . Kuten on myös Norjassa ja Ruotsissa vastaavanlainen monopoli. Sveitsin alkoholin monopoli yhtiöllä on yksinoikeus vain myydä viinaa. Viini ja olut ovat vapautetut kokonaan . Suomessa voitaisiin myös hyvin mennä tähän suuntaan.

        Otin tähän esimerkkinä ne maat joissa alkoholin käyttö on osa tapakulttuuria joten kieltolaki on nykyään voimassa pääasiassa islamilaisissa maissa ja Intian eri osavaltioissa

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Timo A.: Sveitsissä on koko liittovaltion kattava oma alkoholi monopoliyhtiö jonka nimi onEidgenössische Alkoholverwaltung / Régie fédérale des alcools / Regìa federale degli alcool.

        Tällä ei kyllä ole mitään tekemistä monopolin kanssa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Rahul Somani:
        Ainakin Sveitsin liittovaltion sivuilta löytyi linkki siihen että kyseisellä virastolla tälläinen lainsäädännöllinen rooli. Linkki löytyy https://www.ezv.admin.ch/ezv/en/home/topics/alcohol.html

        Lainsäädännöllinen, muttei monopolistinen rooli. Viinejä voi Sveitsissä ostaa paitsi alkoholi- ja ruokatavarakaupoista, myös co-operatiiveiltä ja suoraan viinitiloilta. Väkeviä saa ostaa monenlaisista kaupoista, mutta jokamiehen oikeutta niiden valmistukseen ja myyntiin ei ole. Historiallisista syistä erilaisia myyntioikeudet omaavia yksityisiä tislaamoja on kuitenkin lukuisasti, ja uuden saa perustaa, jos luvan siihen saa. – Alkoholijuomien katumyynti oli kuitenkin karnevaalikausien ulkopuolella säädeltyä.

        Ihan hyvä malli, säädelty, muttei monopolistinen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Tapio: Lainsäädännöllinen, muttei monopolistinen rooli. Viinejä voi Sveitsissä ostaa paitsi alkoholi- ja ruokatavarakaupoista, myös co-operatiiveiltä ja suoraan viinitiloilta. Väkeviä saa ostaa monenlaisista kaupoista, mutta jokamiehen oikeutta niiden valmistukseen ja myyntiin ei ole. Historiallisista syistä erilaisia myyntioikeudet omaavia yksityisiä tislaamoja on kuitenkin lukuisasti, ja uuden saa perustaa, jos luvan siihen saa. – Alkoholijuomien katumyynti oli kuitenkin karnevaalikausien ulkopuolella säädeltyä.

        Ihan hyvä malli, säädelty, muttei monopolistinen.

        Pitäisiköhän tälläinen malli kuten tämä Sveitsin säädelty ja kuitenkin samalla vapaampi ja avoimpi järjestelmä ottaa myös Suomessa käyttöön? Tämä on parempi vaihtoehto kuin nykyinen Alko mutta kuitenkin estää väärinkäytöt ja pimeän myymisen. Parempi vaihtoehto kuin ikuinen poliittinen keskustelu miten säädellään Virosta käsin tapahtunutta osto ralli. Osmo Soininvaaralle vinkki että tämä Sveitsin säädelty malli voisi olla yksi vaihtoehto nykyiselle Alkon mallille joka on sinänsä vanhentunut koska tuonti Virosta ei kuitenkaan vähene senkin takia että Latvia kilpailee myös Viron kanssa suomalaisista asiakkaista. Tämä Sveitsin mall olisi sopiva vaihtoehto. Sveitsi on yhteiskuntana myös konservatiivinen mutta myös samalla hyvin vapaamielinen . Yhdistelmä on toimiva ja eikä sveitsiläiset ole mitenkään siihen tyytymättömiä. Päinvastoin. Suomessa haetaan tällaisiin kysymyksiin yleensä mallia Ruotsista mutta nyt minusta tämä Sveitsin malli pitäisi selvittää Suomen olosuhteisiin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. Rahul Somani: Pitäisiköhän tälläinen malli kuten tämä Sveitsin säädelty ja kuitenkin samalla vapaampi ja avoimpi järjestelmä ottaa myös Suomessa käyttöön? Tämä on parempi vaihtoehto kuin nykyinen Alko mutta kuitenkin estää väärinkäytöt ja pimeän myymisen. Parempi vaihtoehto kuin ikuinen poliittinen keskustelu miten säädellään Virosta käsin tapahtunutta osto ralli. Osmo Soininvaaralle vinkki että tämä Sveitsin säädelty malli voisi olla yksi vaihtoehto nykyiselle Alkon mallille joka on sinänsä vanhentunut koska tuonti Virosta ei kuitenkaan vähene senkin takia että Latvia kilpailee myös Viron kanssa suomalaisista asiakkaista. Tämä Sveitsin mall olisi sopiva vaihtoehto. Sveitsi on yhteiskuntana myös konservatiivinen mutta myös samalla hyvin vapaamielinen . Yhdistelmä on toimiva ja eikä sveitsiläiset ole mitenkään siihen tyytymättömiä. Päinvastoin. Suomessa haetaan tällaisiin kysymyksiin yleensä mallia Ruotsista mutta nyt minusta tämä Sveitsin malli pitäisi selvittää Suomen olosuhteisiin.

        Oikein hyvä ajatus! Rehellisyyden nimissä on tunnustettava, että kertomani perustuu tietoihin muutamasta Sveisin läntisestä kantoonista ja on peräisin 90-luvulta. Siinä maassa säätely, pakotteet ja turvaverkot voivat olla naapurikantooneissakin oleellisti erilaisia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Timo A.:
      Holhous on aina hyvää tarkoittavaa. Taustalla voi toki joissain tapauksissa olla valtion fiskaalinen intressi pikemminkin kuin todellinen huoli kansanterveydestä.

      Yksi hyvää tarkoittavaa holhoaminen esim alkoholipolitiikassa on varmaan se että ikäraja on pistetty 18 vuoteen (1,2–22% alkoholijuoman hallussapitoon ja ostoon) ja 20 -vuoteen (23–80% alkoholijuoman hallussapitoon ja ostoon) . Sama koskee tupakkatuotteita se on 18 vuotta. Kyllä taustalla on kansanterveydellinen huoli tässä kohtaa vai mitä mieltä Timo Aro on? Pitäisikö alle 15-vuotiaille salli I oluen myyminen ? Tuskin syy on ihan fiskaalinen mutta alkoholiverotus on esim Yhdysvalloissa korkeampaa kuin Euroopassa ja siellä osto ikäraja on 22 (koko liittovaltion tasolla)

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Sokeri ei suoraan vaikuta terveyteen. Raskasta työtä tekevällä tai liikuntaa harrastavalla henkilöllä sokerin energia menee suoraan kulutukseen. On väärin verottaa raskasta työtä tekevää henkilöä siitä, että hän tarvitsee paljon energiaa tehdäkseen työtä.
    Sokerin verottamista suorempi terveydenhoitokustannusiin vaikuttava verotettava kohde olisi läskivero, joka laskettaisiin henkilön painoindeksistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tomppa:
      Sokeri ei suoraan vaikuta terveyteen. Raskasta työtä tekevällä tai liikuntaa harrastavalla henkilöllä sokerin energia menee suoraan kulutukseen. On väärin verottaa raskasta työtä tekevää henkilöä siitä, että hän tarvitsee paljon energiaa tehdäkseen työtä.
      Sokerin verottamista suorempi terveydenhoitokustannusiin vaikuttava verotettava kohde olisi läskivero, joka laskettaisiin henkilön painoindeksistä.

      Sokeria kyllä kuluttavat myös ns istuma työläiset toimistoissa tai kotona etätöissä. Tämä Osmo Soininvaaran ehdottama sokerivero on todennäköisesti kohdennettu makeistuotteille joiden kuluttajat ovat pääasiassa koululaisia. Ei tarvitse kuin käydä pienessäkin hyvin varusteltun elintarvikkekaupan makeisosastolla ja tutkia hyllyjen tarjontaa ja tehdä siitä johtopäätöksen minkälainen tarjonta on nykyään makeisilla.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. parempi tehdä ylipainovero, eikä tuollalailla kautta rantain yrittää verottaa. Ulkoisvaikutukset tulevat lihavuudesta, eivät sokerista, eli verotetaan lihavuutta.

    BMI-perustainen vero vaan, siihen voi sitten liittää lisäveroa alipainollekin,

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. hupsis:
      parempi tehdä ylipainovero, eikä tuollalailla kautta rantain yrittää verottaa. Ulkoisvaikutukset tulevat lihavuudesta, eivät sokerista, eli verotetaan lihavuutta.

      BMI-perustainen vero vaan, siihen voi sitten liittää lisäveroa alipainollekin,

      Tuolla logiikalla voisi verottaa korkeaa verenpainettakin. Sen sijaan verotetaan esimerkiksi tupakkaa, joka nostaa verenpainetaudin riskiä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. hupsis:
      parempi tehdä ylipainovero, eikä tuollalailla kautta rantain yrittää verottaa. Ulkoisvaikutukset tulevat lihavuudesta, eivät sokerista, eli verotetaan lihavuutta.

      BMI-perustainen vero vaan, siihen voi sitten liittää lisäveroa alipainollekin,

      Voitaisiin vielä yleisemmin kytätä ihmisiä enemmän ja tarkemmin, esimerkiksi veron pitäisi laskea terveellisestä liikunnasta ja nousta liikkumattomuudesta sekä riskialttiista liikunnasta (riskialtis = lajit mitkä aiheuttavat tilastojen mukaan paljon lääkärikäyntejä suhteessa muihin lajeihin. Tähän tulisi luullakseni mm. laskettelu sekä monet extreme-lajit).

      Sitten voitaisiin kuunnella ihmisiä koko ajan ja negatiivisia ajatuksia ääneen lausuvia tai tällaisten seurassa oleilevia voitaisiin verottaa enemmän, negatiiviset ajatukset kun on tietääkseni empiirisesti yhdistetty huonompaan terveyteen.

      Keksiikö kukaan muu mitään, jolla saataisiin kiinalaisten kansalaispistejärjestelmä näyttämään päiväkotitason puuhastelulta?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Stadist: Voitaisiin vielä yleisemmin kytätä ihmisiä enemmän ja tarkemmin, esimerkiksi veron pitäisi laskea terveellisestä liikunnasta ja nousta liikkumattomuudesta sekä riskialttiista liikunnasta (riskialtis = lajit mitkä aiheuttavat tilastojen mukaan paljon lääkärikäyntejä suhteessa muihin lajeihin. Tähän tulisi luullakseni mm. laskettelu sekä monet extreme-lajit).

        Sitten voitaisiin kuunnella ihmisiä koko ajan ja negatiivisia ajatuksia ääneen lausuvia tai tällaisten seurassa oleilevia voitaisiin verottaa enemmän, negatiiviset ajatukset kun on tietääkseni empiirisesti yhdistetty huonompaan terveyteen.

        Keksiikö kukaan muu mitään, jolla saataisiin kiinalaisten kansalaispistejärjestelmä näyttämään päiväkotitason puuhastelulta?

        Ja seiväshyppy!

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Selkeyden ja tasapuolisuuden nimissä pitäisi asettaa progressiivinen vero korkean kaloritiheyden ruuille.

    Monissa hiilarimätöissä kaloritiheys on luokkaa 350+ kcal per 100 g, ja rasvaisissa tuotteissa vielä enemmän.

    Vihanneksissa ja hedelmissä kaloritiheydet ovat taas paljon matalampia.

    Miten progressiivinen kaloritiheysvero voisi sitten toimia? Vaikka niin että

    Kaloritiheys 0-100, vero 0 %
    Kaloritihey 100-200, vero 10 %
    Kaloritiheys 200-300, vero 20 %
    Kaloritiheys 300-400+, vero 30 %

    Tällä voitaisiin sitten korvata ALV kokonaan. Rasvat jäisivät korkeasti verotetuiksi, ja järjestelmä noin muutenkin suosisi eineksiä. Tosin verottaako sokerin verokaan raakasokeria? Tämän järjestelmän huonoja puolia olisi kuitenkin se että monet kasvisten hyvistä proteiinilähteistä ovat aika kaloritiheitä, ja rasvattomat lihat eivät taas ole erityisen kaloritiheitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kohdistetuilla veroilla on taipumus muuttua vähemmän kohdistetuiksi kun aikaa kuluu. Kukaan VVM:ssä ei muutaman vuoden päästä ajattelisi enää veron alkuperäistä tarkoitusta kun budjetin aukkoja tilkitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Arkkitehti:” Aivan ensimmäiseksi voisi varmaan poistaa erilliset sokerijuurikkaan tuotantotuet?

    Kansallisista tuista keskeisin tukimuoto on sokerijuurikkaan kansallinen tuki. Tuen määrä on vuotuisen viljelyalan hieman vaihdellessa ollut 4 – 5 miljoonaa euroa vuodessa. Tukea maksetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 artiklan 214 perusteella. Muita kansallisen tuen tukimuotoja ovat esimerkiksi mehiläistalouden tuki ja sokerijuurikkaan kuljetustuki, joita maksetaan molempia alle miljoona euroa vuodessa. (Maa- ja Metsätalousministeriö)

    Somani:”Sokerijuurikasta voi tuoda myös jatkossa ulkomailta jos sen tuki esim ajetaan Suomessa alas. ”
    Juuri näin, lisäksi tuollainen 5 milj. euroa on hyttysen jätös kokonaisuudessa.

    Sokerintuotantoa kannattaa jatkaa Suomessa , sillä sokereista voidaan jalostaa biomuoveja.
    Jos muovipussit meressä ja öljypohjaisten tuotteiden muut ongelmat lisääntyvät, niin lainsäädännöllä sokerista saadaan erittäin haluttua esimerkiksi biohajoavan muovin raaka-aineena.

    Karkean arvion mukaan sokerijuurikkaan viljelyn lopettamisesta ja korvaamisesta muilla viljelykasveilla aiheutuisi suomalaiselle ruuan tuotannolle lyhyellä aikavälillä 15-25 milj. euron vuotuinen nettomenetys. Pitkällä aikavälillä menetys voisi olla 10-15 milj. euroa vuodessa.

    Somani:”protektonistinen keino suojella ylituettua maataloutta ja suurin häviä on kehittyvien maiden maanviljelijät.”

    Tuossa ei ole koko totuus. Suurena syynä sokeriruon halpuuteen on kehitysmaiden maataloustyöntekijöiden heikot palkat verrattuna teollisuusmaiden palkkatasoon. Vaikka kehitysmaat saavat vapaat vientimahdollisuudet, niin työntekijöiden palkat eivät nouse yhtään. Suuryhtiöiden voitot senkun kasvavat.

    Vierastan ilmaisua : ylituettu maatalous. Oikea termi on ylituettu ruuantuotanto. Kuluttajien tulisi maksaa ruuastaan enemmän, jotta tukieuroja voitaisiin vähentää. Viihtymiskulutukseen pitää kuitenkin tulla rahaa entistä enemmän, siksi hänen ruuan syömistä täytyy tukea .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Eemil:

      Somani:”Sokerijuurikasta voi tuoda myös jatkossa ulkomailta jos sen tuki esim ajetaan Suomessa alas. ”
      Juuri näin, lisäksi tuollainen 5 milj. euroa on hyttysen jätös kokonaisuudessa.

      Somani:”protektonistinen keino suojella ylituettua maataloutta ja suurin häviä on kehittyvien maiden maanviljelijät.”
      Tuossa ei ole koko totuus. Suurena syynä sokeriruon halpuuteen on kehitysmaiden maataloustyöntekijöiden heikot palkat verrattuna teollisuusmaiden palkkatasoon. Vaikka kehitysmaat saavat vapaat vientimahdollisuudet, niin työntekijöiden palkat eivät nouse yhtään. Suuryhtiöiden voitot senkun kasvavat.
      Vierastan ilmaisua : ylituettu maatalous. Oikea termi on ylituettu ruuantuotanto. Kuluttajien tulisi maksaa ruuastaan enemmän, jotta tukieuroja voitaisiin vähentää. Viihtymiskulutukseen pitää kuitenkin tulla rahaa entistä enemmän, siksi hänen ruuan syömistä täytyy tukea .

      Kyllä Eemil totuus on ihan kansainvälisesti esim WTO:ssa todettu että protektonistinen ylituettu maataloupolitiikka teollisuusmaissa on yksi syy miksi kehittyvien maiden maanviljelijät häviävät tässäkin kilpailuasetelmassa. WTO antoi 2004 langettavan päätöksen Euroopan maille ylisuurista sokerituista. Kanteen takana oli Brasilia ja Thaimaa (sekä Australia joka on teollisuusmaa).

      Korostan että kyseessä oli sokerituet eikä se koskenut muita maataloustuotteita koska sokeri on myös monelle kehitysmaalle ilmastollisesti myös tuote jota on perinteisesti viljelty ennen kuin se tuli Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.

      Vertailemalla teollisuusmaiden ja kehitysmaiden palkkatasoja ei pääse oikein koko kuvaan tästä ongelmasta mitä itse korostit ja mitä myös oma näkemykseni.
      Oikea kysymys on se miksi kehitysmaat ovat kehitysmaita ja teollisuusmaat ovat teollisuusmaita? Esim vuoden 2004 WTO kanteen takana oli myös toinen iso teollisuusmaa eli Australia yhdessä kahden kehitysmaan eli Thaimaan ja Brasilian kanssa joten rintamalinja ei ollut tässäkään ihan selvät koska Australia tuki tässä kiistassa Brasiliaa ja Thaimaata.

      Maatalous on vain osa koko elinkeinopolitiikkaa niin teollisuusmaissa kuin kehitysmaissa ja teollisuusmaiden maatalouspolitiikassa on yksinkertaisesti suuremmat tuet ja korkeammat tullit ja tariffit joten kehitysmaiden maanviljelijät eivät pysty kilpailemaan yksinkertaisesti teollisuusmaiden maataloustukien ja korkeiden tullien kanssa kansainvälisesti.

      Syy ei ole niinkään suuryhtiöiden voitot koska tulleista ja tariffeista päättää kansallinen hallitus ja lobbarit eikä suuryhtiöt.
      Itse asiassa kansainväliset suuryhtiöt ovat todennäköisesti ensimmäisiä jotka ajaisivat nämä tullit ja tuet alas toisin kuin tuottajamaan politiikot jotka paineen alla maataloustuottajien keskusjärjestöjen kovan lobbauksen takia pitävät teollisuusmaissa korkeita maatalous tulleja jonka lisäksi kaupanpäälle maksetaan ylisuuria maataloustukia mitä kehitysmaat eivät koskaan pysty maksamaan omille viljelijöille. 5 milj. euroa on iso summa kehitysmaissa mutta pieni summa teollisuusmaissa.

      Kyllä kehitysmaat saavat palkat myös nousemaan kun vapaat vientimahdollisuudet sallitaan ja näin onkin jo tapahtunut monen aiemmin kehitysmaaksi luokitellun maan kohdalla jotka ovat päässeet kehitysmaan asemasta pois.

      Ylituettussa sokerintuotannossa on kaksi puolta yksi on teollisuusmaiden omat ns kansalliset tuet ja toinen on korkeat tuonti tullit jotka pyrkivät suojelemaan tätä kohdennettua sokerintuotantoa (koko maatalous on sitten ihan toinen keskustelun aihe koska kyseessä on nyt tässä keskustelussa ja jutun aiheena pelkkä sokeri).

      Sokeria käyttää myös makeisteollisuus koko kulutuksesta todennäköisesti eniten nyt tässä Osmo Soininvaaran nostamassa kirjoituksesssa aloitteen tekijä oli itse teollisuus eikä kuluttajat tai kehityspau järjestöt.

      Koko makeisteollisuuden hinnan muodostelma syntyy jossain ihan muulla kuin pelkästään sokerin markkinahinnassa. Siihen vaikuttaa esim yhtenä tekijänä kaakaon (tuonti elintarvike) maailmanmarkkinahinta. Maailman suurimmat kaakaon tuottajat ovat kehitysmaita. Kaakaota ei viljellä pohjoisella pallonpuoliskolla kuten ei myöskään kahvia.

      Eemil suosittelen kuuntelemaan kehitysapu politiikasta kirjan kirjoittaneen entisen Suomen suurlähettilään Matti Kääriäisen haastatteluun koskien kehitysapua. Suurlähettiläs Kääriäinen nostaa myös esille maataloustuet ja niiden haitat kehitysmaiden maatalouden kehitykselle.

      Suurlähettiläs Kääriäisen haasteelunsa löytyy Yle Radio 1:ssa kahdesta ohjelmasta

      Kalle Haatanen: Toimiiko kehitysapu? (https://areena.yle.fi/audio/1-2594479)

      Mikä maksaa?: Valkoisen miehen taakka (https://areena.yle.fi/audio/1-2542954)

      Brysselin kone: EU:n suhde kehittyviin maihin (https://areena.yle.fi/audio/1-3395546)

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Juttu Sosiaalilääketieteellisestä aikakausilehdestä ao. linkissä. Hiilihydraatit ja diabetes – intuition ja tieteellisen näytön kipinöintiä

    file:///C:/Users/tarja/AppData/Local/Temp/7133-Kirjoitus%20(sis%C3%A4lt%C3%A4en%20ydinasiat,tiivistelm%C3%A4t%20&%20asiasanat)-16901-1-10-20121030.pdf

    Arkkitehti:”Aivan ensimmäiseksi voisi varmaan poistaa erilliset sokerijuurikkaan tuotantotuet?”

    Viitaten arkkitehdin ja muiden samanhenkisten twiittieihin sanoisin sokeri – diabetes ilmiö on paljon monimutkaisempi . Sosiaalilääketieteellisen aikakausilehden jutun yhden johtopäätöksen mukaan perusratkaisuna tulee olla kansalaisten ravintotietouden ja tottumusten parantaminen. Hallinnolliset ratkaisut eivät ole ensimmäinen juttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Somani:” 5 milj. euroa on iso summa kehitysmaissa mutta pieni summa teollisuusmaissa.
    Kyllä kehitysmaat saavat palkat myös nousemaan kun vapaat vientimahdollisuudet sallitaan ja näin onkin jo tapahtunut monen aiemmin kehitysmaaksi luokitellun maan kohdalla jotka ovat päässeet kehitysmaan asemasta pois. ”

    Suomi on maksanut EU-tukiaisia jo riittävästi. Pitäisikö vielä oma sokerintuotanto uhrata kehitysmaiden tukemiseksi ? Suomella ei ole minkään valtakunnan siirtomaahistoriaa eikä sen vääryyksiä. Isoilla sokerintuottajilla Hollanti, Tanska, Ranska, Saksa jne. näitä syntejä on vaikka muille jakaa.

    Vapaakauppa ei tule pelastamaan kehitysmaita, päinvastoin. Kaupan esteiden poistuttua suurimmat voittajat ovat rikkaat teollistuneet maat, juuri nuo edelleä luettelemani. Kehitysmaiden suurin este vaurastumiseen on diktatoorinen ja korruptoutunut hallinto. Mikään toimi ei auta ennenkuin maat demokratisoituvat. Kehitysavun pumppaaminen ko. maihin on yhtä tyhjän kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Eemil:

      Suomi on maksanut EU-tukiaisia jo riittävästi. Pitäisikö vielä oma sokerintuotanto uhrata kehitysmaiden tukemiseksi ? Suomella ei ole minkään valtakunnan siirtomaahistoriaa eikä sen vääryyksiä. Isoilla sokerintuottajilla Hollanti, Tanska, Ranska, Saksa jne. näitä syntejä on vaikka muille jakaa.

      Vapaakauppa ei tule pelastamaan kehitysmaita, päinvastoin. Kaupan esteiden poistuttua suurimmat voittajat ovat rikkaat teollistuneet maat, juuri nuo edelleä luettelemani. Kehitysmaiden suurin este vaurastumiseen on diktatoorinen ja korruptoutunut hallinto. Mikään toimi ei auta ennenkuin maat demokratisoituvat. Kehitysavun pumppaaminen ko. maihin on yhtä tyhjän kanssa.

      Suosittelen todella Eemilie tutustumaan tuohon entisen suurlähettilään Matti Kääriäisen analyysiin näiden kolmen ohjelman kautta.Kysessä on pitkän uran Ulkoministeriössä ja YK:ssa eri kehitysohjelmissa tehneen suomalaisen diplomaatin näkemys siitä miten esim Afrikan maiden taloudet ovat kehittyneet 50 vuoden ajan tähän päivään asti. Vertailussa suurlähettläs Kääriäinen ottaa esille Aasian ja sen kehityksen 50 vuoden ajalta ja vertaa Afrikan maiden kehitysta siihen.

      Esim sokerin ja ylipäätänsä maataloudentuotannossa ei ole kyse siirtomaahistoriasta pelkästään vaan teollisuusmaiden (johon Suomi esim IMF:n ja Maailmanpankin rahoittajan aseman takia) ja kehitysmaiden epätasa-arvoisesta kilpailusta jotka suurin tekijät ovat teollisuusmaiden ylikorkeat maataloustuet ja korkeat tullit maataloustuotteille kehitysmaista.

      EU-tuet ovat sitten eri kysymys kokonaan koska esim vuoden 2004 WTO:n langettavan päätöksen kanteen takana oli myös Australia joka on teollisuusmaa. Tämä WTO päätös koski kaikkia Euroopan maita tasapuolisesti.

      Sokerintuotanto on kyllä iso tekijä kehitysmaiden taloudelle senkin takia koska sokeri on lajikeena tärkeä viljely kasvi ja vienti tuote monille kehitysmaille. Lähes kaikki kehitysmaat ovat maatalousvaltaisia maita ja riippuvaisia maataloudesta pitkälti lähes kokonaan. Ei kehitysmailla ole mitään muuta kilpailu valttia teollisuusmaiden kohdalla kuin maataloustuotteet.

      Pystyykö Eemil esim antamaan yhden toimivan ja konkreettisen esimerkin millä muulla taloudellisella tuotannolla esim Afrikan maat tällä hetkellä pystyvät kilpailemaan ohi teollisuusmaiden omassa tuotannossa?
      WTO:n tuolloisen 2004 päätöksessä oli myös kirjattu se että 145 000 työpaikkaa syntyisi kehitysmaihin mikäli sokeriin kohdistuvat Euroopan maiden sokerituet lopettettaisiin ja annettaisiin tilaa vapaakaupalle kehitysmaista teollisuusmaihin.

      Haluaako Eemil todella estää sen ettei kehitysmaihin synny uusia työpaikkoja mutta vastineeksi kuitenkin että kehitysmaiden kehitysapu leikakaan kaikesta huolimatta?Mitä silloin esim tulee tilalle? Todennäköisesti lisää pakolaisia yli Välimeren. Tämän on myös Matti Kääriäinen todennut ohjelmassa Brysselin kone (https://areena.yle.fi/audio/1-50142395). Onko Eemilllä muita konsteja kuin vapaakauppa tähän ongelmaan? Mikäli kehitysavusta luovutaan kokonaan!

      Maataloudessa moni kehitysmaa etenkin Afrikassa olisi paljon paremmassa asemassa jos niiden maataloustuotteiden ja koko talouden vientiä ja tuontia avattaisiin vapaakauppalle. Tässäkin kohtaa Afrikan maat vertailevat itsenään Aasiaan ei Eurooppaan sillä myös Matti Kääriäinen ottaaakin esille sen kehitysavun minkä Aasia on saanut ja sen minkä Afrikka on saanut ja vertailee kehitystä viimeisten 50 vuoden ajalta.

      Myös Afrikan sisäinen vapaakauppa on tärkeämpi kuin vienti maanosan ulkopuolelle ja koko kehitykselle parempi vaihtoehto. Aasian esimerkkinä menestykseen lopputuloksena on sen tuleminen koko maailmanmarkkinoille joka tapahtui 1980-luvulla. Kaikki taloudellinen kehitys alkaa toki omalta mantereelta. Euroopan maiden oma taloudellinen kehitys alkoi toisen maailmansodan jälkeen siitä että luotiin Eurooppaan tulliunioni ja vapaakauppa mahdollisuudet kuten EEC ja EFTA jotka myöhemmin yhdistyivät ETA:ksi eli Euroopan talousalueeksi. Afrikan sisälle muodostuva koko manosan vapaakauppa-alue on nyt syntymässä . Aasiassa on useita vapaakauppa alueita.

      Siirtomaahistoriaa ei pidä tähän aina sotkea kaikkiin keskusteluihin kun kyseessä on kehitysmaiden taloudellinen asema nykyisessä taloudellisessa asemassa senkin takia että kaikki teollisuusmaat ole entisiä siirtomaavaltoja ja moni kehitysmaa on päässyt osaksi teollisuusmaita (Japani, Etelä-Korea, Taiwan ja Israel) .

      Siirtomaa historiaan tutustuneena en näe että Saksan, Tanskan tai Hollannin siirtomaahistoriaa olisi kovinkaan iso tekijä sentekin takia koska Tanskalla, Saksalla ja Hollannilla tämä historia oli pientä verrattuna Ranskaan ja Britanniaan sekä Espanjaan. Saksan siirtomaahistoria jäi Afrikassa hyvin vaatimattomaksi ja kesti vain 30 vuotta kun muiden maiden kohdalla se oli yli 100 vuotta. Esim Portugali oli 1970-luvun puoliväliin asti viimeinen Euroopan siirtomaavalta (ja sen siirtomaavalta kesti Afrikassa noin 500 vuotta) mutta itse Portugalin elintaso oli tuolloin 1970-luvulla, kun se luopui siirtomaista, oli yksi Länsi-Euroopan alhaisempia jopa alhaisempia kuin Suomen. Portugali tuolloin hyvää kehitysmaa luokkaa.

      Sveitisistä, Norjasta, Kanadasta, Itävallasta, Ruotsista, Tanskasta, Australiasta ,Uudesta- Seelannista tai Suomesta puhumattakaan joitka eivät ole olleet siirtomaavaltoja.

      Demokratia voi myös tehdä epäonnistuneita talouspolittisia päätöksiä. Ei demokraattiset valtio ole taloudellisesti aina menestyviä kuin epädemokraattiset maat. Esim hyvin vakaa maa kuten Tansania oli pitkään todennäköisesti ainoa Afrikan kansanvaltainen maa johon esim Pohjoismaat panosti 1970-luvulta asti kehitysapua mutta Tansaniassa oleva omavarainen maatalous ja talouspolitiikka ajoi maan 1980-luvulla konkurssiin jonka seurauksena maan presidentti joutui väistymään demokraattisissa vaaleissa.

      Olen Eemilin kommentin kanssa kyllä samaa mieltä että kehitysavun pumppaaminen ei toimi. Myös Matti Kääriäinen kirjassaan todennut näin mutta hänkin ,siis Matti Kääriäinen, korostaa että esim ylikorkeat maataloustuet teollisuusmaissa ovat Afrikan maatalouden omalle kehitykselle iso este koska teollisuusmaiden ylijäämä siis ruuanylituotanto lasketaan myös osaksi kehitysapua ja moni kehitysmaa ottaa etenkin Afrikassa tämän vastaan koska niiden on ruokittava väestöä ja tämä teollisuusmaiden ylituotannosta syntynyt ylijäämä viedään Afrikkaan ja se hyväksi luetaan kehitysavuksi.

      Kääriäinen korostaa ettei monella kehitysmaalla ole esim Afrikassa ole sellaisia varoja pistää maataloustukeen mitä teollisuusmaat tekevät vuosittain. Tuossa Yle 1:sen Mitä maksaa ohjelmassa Mikä maksaa?: Valkoisen miehen taakka (https://areena.yle.fi/audio/1-2542954) ja Kalle Haatanen: Toimiiko kehitysapu? (https://areena.yle.fi/audio/1-2594479) Kääriäinen ottaa esille myös maataloustukien summat mitä Suomessa maksetaan tällä hetkellä per maanviljelijä mita esim Afrikassa maksetaan ja tulos on kyllä iso. Suosittelen kuuntelemaan sen ihan ajatuksella. Se on valtava ero.

      Kyllä vapaakauppa on auttanut huomattasti enemmän kansantalouksia kehittymään kuin suljettu talous systeemi .Tämän kehityksen Aasian maat totesi 1980-luvulla. Vai onko taloudellinen omavaraisuus (autarkia) Eemilin näkemyksenä parempi vaihtoehto kuin avoin talous? Myös Suomelle?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Eemil: Pitäisikö vielä oma sokerintuotanto uhrata kehitysmaiden tukemiseksi

      Mitä ideaa on omassa sokerintuotannossa, jos se pysyy pystyssä vain veronmaksajine kustannuksella?

      Sokeri on tuote, joka oikein säilöttynä säilyy ikuisesti. Sitä pitäisi helppo varastoida jättimäiset määrä, jos ollaan sota-ajan karkkien tuotannosta huolissaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Syltty: Mitä ideaa on omassa sokerintuotannossa, jos se pysyy pystyssä vain veronmaksajine kustannuksella?

        Sokeri on tuote, joka oikein säilöttynä säilyy ikuisesti. Sitä pitäisi helppo varastoida jättimäiset määrä, jos ollaan sota-ajan karkkien tuotannosta huolissaan.

        Yritin vain korostaa Eemilille sitä että teollisuusmaiden maatalouspolitiikka ylisuurien maataloustukien joka synnyttää ylituotantoa viedään osana kehitysapua tällä hetkellä moniin kehitysmaihin etenkin Afrikkaan. Jonka seurauksena esimerkiksi Afrikan oma maatalous ei ollenkaan kehity maanosan sisällä myöskään sille tasolle että se voisi ruokkia maanosan omat asukkaat ilman että se joutuu ostamaan elintarvikkeita ulkomailta. Syy tähän kehitykseen on myös se että teollisuusmaiden maatalouspolitiikan korkeat tullit estävä esimerkiksi Afrikasta tuotetun sokerin tuonnin teollisuusmaihin vaan nyt tällä hetkellä Afrikan maat ovat riippuvaisia teollisuusmaiden tuonti sokerista vaikka Afrikan maat voisi hyödyntää omaa viljeltyä sokeria ja viedä sitä esimerkiksi teollisuusmaihin . Esteenä on teollisuusmaiden korkeat maataloustuet omille viljelijöille. Esimerkiksi Suomen vuosittainen suora maataloustuki on 254 milj. euroa vuodessa! Monella Afrikan maalla ei ole mitenkään tällaista summaa käyttää mihinkään tällaisiin hankkeisiin jotka hyödyttäisivät maanosan oman maatalouden kehitystä kilpailukykyiseksi maailman markkinoilla. Sokeri on tuote josta moni Afrikan maa voisi hyödyntää valtavan paljon esimerkiksi viennissä maailmanmarkkinoille . Teollisuusmaat (johon Suomi kuuluu myös) ovat onnistuneet estämään tämän muutoksen kansainvälisissä kauppajärjestöissä kuten WTO:ssa, Maailman Pankissa ja IMF:ssä. Eemil syyttää tästä ongelmasta entisiä eurooppalaisia siirtomaavaltoja mutta tämä ei ole liity millään tavalla enää siirtomaa politiikkaan koska teollisuusmaihin kuuluu myös sellaiset maat kuten esimerkiksi Suomi, Itävalta, Saksa, Ruotsi, Tanska, Nora, Sveitsi ja Etelä-Korea jotka eivät ole olleet mitenkään suuressa roolissa esimerkiksi Afrikan kolonialisoinissa mutta ovat kyllä osana teollisuusmaiden herrakerhossa näiden mainitsemani kansainvälisten kauppajärjestöjen kautta näiden entisten siirtomaavaltojen kanssa ja ovat olleet tekemässä päätöksiä näiden maiden kanssa organisaatioissa kuten WTO, IMF ja Maailmanpankki.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Syltty:”Mitä ideaa on omassa sokerintuotannossa, jos se pysyy pystyssä vain veronmaksajine kustannuksella? ”

    Tuossa näkyy peruselinkeinoista vieraantuneiden ihmisten kapea näkökulma. Ruuantuotanto nähdään liiketoimintana, jonka pitäisi tuottaa voittoa. Kokoomuksen agendaa. Kaikkialla maapallolla kehittyneissä maissa tuetaan ruuantuotantoa. Ja sitä tehdään sen vuoksi, että ruoka olisi halpaa kaikille kuluttajille. Toisekseen, jos maasta revitään kaikki irti, niin ekologia ja biologia kärsii. En avaa tätä enempää, koska se veisi koko päivän ja jokaisen kuluttajan pitäisi ymmärtää tämän kokonaisuuden.

    Vertaan ruuan tuottamisen suhdetta maaperään ja eliöstöön hoiva-alan toimintaympäristöön. Vanhusten ja sairaanhoidon saralla ovat yksityiset voittoon perustuvat hoivayhtiöt olleet myrskyn silmässä. Mitä suurempi voitto sitä huonompi hoito kohteelle.

    Seuraava pointti Syltylle on innovaatioympäristön vaatimus. Jotta syntyisi keksintöjä ja sovelluksia ruuan tuotannon alalla, täytyy raaka-aineiden löytyä kotimaasta. Aivan kuten sokerin, benecolin , ksylitolin kohdalla on tapahtunut. Esim. Altia Pohjanmaalla tuottaa ohrasta alkoholia, eläinvalkuaista, käsidesin etanolia, paperin valmistuksen kemikaaleja sen eri vaiheisiin ym.

    Somani:” Kääriäinen ottaa esille myös maataloustukien summat mitä Suomessa maksetaan tällä hetkellä per maanviljelijä mita esim Afrikassa maksetaan ja tulos on kyllä iso. Suosittelen kuuntelemaan sen ihan ajatuksella. Se on valtava ero. ”

    Rinnastus ei toimi kahdella tasolla. Se ei huomioi palkka- eikä kustannustasoa. Toiseksi Suomen maatalous on EU:n säätelyn alaisena, jolloin emme itse voi päättää asioista kuin pieneltä osin.
    Pääosin olen kuitenkin samaa mieltä Somanin kanssa kehitysmaiden ja teollistuneiden maiden välisestä epäsuhdasta. Eri mieltä olen kuitenkin siinä, että Suomen sokerin tuotannon lopettaminen olisi minkään tason ratkaisu globaaliin ongelmaan.

    Siirtomaa-ajan taloudelliset vaikutukset ovat perussyynä epätasa-arvoon taloudessa. Sen vuoksi tämä fakta on pidettävä muistissa kun taakanjakoa kaavaillaan. Siirtomaiden ryöstössä ovat ”loistaneet” useat valtiot erittelemättä niitä se enempää. Sen verran kuitenkin, että Sveitsi ja Saksa muka puhtaita ? Onko juutalaisten tuohoaminen unohtunut . Saksa tuhosi ja Sveitsi vei rahat. Miten paljon voittajavaltiot veivät Saksan hankkimia aineellisia ja henkisiä pääomia itselleen ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Eemil:

      Ruuantuotanto nähdään liiketoimintana, jonka pitäisi tuottaa voittoa. Kokoomuksen agendaa. Kaikkialla maapallolla kehittyneissä maissa tuetaan ruuantuotantoa. Ja sitä tehdään sen vuoksi, että ruoka olisi halpaa kaikille kuluttajille.

      Toiseksi Suomen maatalous on EU:n säätelyn alaisena, jolloin emme itse voi päättää asioista kuin pieneltä osin.
      Pääosin olen kuitenkin samaa mieltä Somanin kanssa kehitysmaiden ja teollistuneiden maiden välisestä epäsuhdasta. Eri mieltä olen kuitenkin siinä, että Suomen sokerin tuotannon lopettaminen olisi minkään tason ratkaisu globaaliin ongelmaan.

      Siirtomaa-ajan taloudelliset vaikutukset ovat perussyynä epätasa-arvoon taloudessa. Sen vuoksi tämä fakta on pidettävä muistissa kun taakanjakoa kaavaillaan. Siirtomaiden ryöstössä ovat ”loistaneet” useat valtioterittelemättä niitä se enempää.Sen verran kuitenkin, että Sveitsi ja Saksamuka puhtaita ? Onko juutalaisten tuohoaminen unohtunut . Saksa tuhosi ja Sveitsi vei rahat. Miten paljon voittajavaltiot veivät Saksan hankkimia aineellisia ja henkisiä pääomia itselleen ?

      Eemilille vain sellainen kansantaloudellinen pointti että kyllä maatalous on ollut Suomen kaltaisessa maassa jossa on ollut perinteisesti vapaita talonpoikia nimenomaan liiketoimintaa koska talonpojat omistavat edelleen viljely maat. Tämän Eemil voi kai allekirjoittaa!? Mitä tulee sokerin tuotannon lopettamiseen Suomen kohdalla niin en ole tätä ehdottanut niin että Suomi tekee päätöksen yksin. Tuo WTO:n langettava päätös koski koko Eurooppaa ei ainostaan Suomea. Kanteen takana oli myös Australia. Euroopan unionin maatalouspolitiikasta päätetään jäsenvaltioiden kesken yksimielisesti. Mutta kansainvälisessä kaupassa asiassa noudatetaan WTO sääntöjä johon Suomi on myös WTO:n jäsenä sitoutunut. Mitä tulee siirtomaavaltojen toimintaa tässäkin kohtaa on Eemilitä hiukan populistinen veto että kehitysmaiden epätasa-arvoinen kohtelu olisi pääasiassa siirtomaa politiikan seurausta pelkästään. On sellaisia valtiota jotka eivät ole olleet mitenkään siirtomaavaltoja ja ovat ajaneet WTO:ssa, IMF:ssä ja Maailmanpankissa linjaa joka on ollut hyvin epäoikeudenmukainen kehitysmaita kohden joukossa on tässä teollisuusmaiden kohdalla myös Suomi.

      Eemilille vain lopuksi sellainen historiallinen muistutus kun otit esille juutalaisten kansanmurhan joka sekään ei ihan ole vertailukelpoinen esimerkki siirtomaapolitiikasta ja nykyisestä kansainvälisestä talouspolitiikasta mitä eri kansainvälisessä järjestöissä on myös Suomi tukenut, niin Suomi luovutti toisessa maailmansodassa 8 juutalaistapakolaista Saksan turvallisuuspoliisille Gestapolle 1942. Tämän päätöksen teki ihan Suomen oma valtiollinen poliisin päällikkö Arno Anthoni ja häntä asiassa tuki sisäministeri Toivo Horelli. Suomi oli jatkosodassa Saksan liittolainen.

      Tästä en sen enempää keskustele, voin kyllä keskustella Eemilin kanssa entisen suurlähettilään Matti Kääriäisen näkemyksestä kehitysapuun ja yksi konkreettinen esimerkki on nimenomaan maataloustuet teollisuusmaissa mihin myös Suomi kuuluu, Eemilin kanssa koska se ei todellakaan kuulu alkuperäiseen keskusteluun mutta minun oli nyt hiukan pakko reagoida koska Eemil populistisesti onnistuu sekoittamaan monia historiallisia asioita ja tapahtumia yhteen mitkä ei liity edes toisiinsa tai alkuperäiseen keskusteluun kansainvälisestä talouspolitiikasta WTO:saa, IMF:ssa ja Maailmanpankissa mihin Suomi on myös sitoutunut ja mitä Suomi on ajanutnmuiden teollisuusmaiden kanssa näissä kansainvälisissä järjestöissä. Maataloustuet ovat kyllä esimerkiksi sellainen taloudellinen tuki muoto mihin vain teollisuusmailla on varaa maksaa ja kehitysmailla ei ole tässä paljonkaan liikkumatilaa. Maataloustukien ideana on myös kotimaisen ruuantuotannon jatkuvuuden turvaaminen mutta myös se on ollut kilpailun avaamisen esteenä etenkin kehitysmaista koska vain teollisuusmailla on varaa maksaa tälläisiä yli suuria maataloustukia omasta budjetista. Lisäksi keinotekoiset tullit estävä Reilun kilpailun tässäkin kohtaa kehitysmaiden ja teollisuusmaiden kohdalla.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. luin kyllä blogitekstin mutta kommentit vähän nopeasti.

    tälle sokerivero idealle saisi tulla seuraava vaihe siis toteutus. ruokateollisuus on ruvennut tunkemaan lisättyä sokeria aivan yllättäviinkiin paikkoihin. sokerilla on monta nimeä mikä tekee näiden jahtaamisen ongelmalseksi. yksi on glukoosi-fruktoosisiirappi (high-fructose corn syrap) joka on yksi pahimmista sokereista, melkein pitäisi kieltää.

    kaikki sokerit ei ole tasavertaisesti huonoja, eli toiset rankemmin verolla. karkeasti kaikki haitalliset sokerit verolle, tämä tarkoittaa myös eräitä mehuja jotka ei saa hedelmien hyötyjä.

    voihan tämä tarkoittaa holhoamista mutta olen alkanut kyllästymään yritys maailman kontrollointiinkiin, aika monessa valtioholhous on se pienempi paha.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. quasiminus:

      voihan tämä tarkoittaa holhoamista mutta olen alkanut kyllästymään yritys maailman kontrollointiinkiin, aika monessa valtioholhous on se pienempi paha.

      Oliko aikoinaan 1970-luvulla keskustelu esimerkiksi tupakkaverosta holhousta? Tai ikä-raja laki esimerkiksi tupakkatuotteille? Aikoinaan poliittinen ja lääketieteellinen paine olivat keskeisiä syitä siihen että tupakkatuotteille tuli lisävero ja ikä-raja. Nyt sama keskustelu käydään sokerista. Tähän sokeri veroon aikaisemmin prosessi teollisuus suhtautui kielteisesti. Nyt sama prosessi teollisuus vaatiikin veroa sokeri tuotteille. Myös aikoinaan tupakka teollisuus vastusti tupakka veroa mutta se kuitenkin säädettiin hyvinkin yksimielisesti terveydellisten syiden takia. Onko se holhousta että tupakalla on erillinen vero? Onko se holhousta että tupakalla on ikäraja? Miksi sokerivero ei ole nyt kelpaisi kuten tupakka vero on kelvannut viimeisten 40 vuoden aikana?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Rahul Somani: Oliko aikoinaan 1970-luvulla keskustelu esimerkiksi tupakkaverosta holhousta? Tai ikä-raja laki esimerkiksi tupakkatuotteille?Aikoinaan poliittinenja lääketieteellinen paine olivat keskeisiä syitä siihen että tupakkatuotteille tuli lisävero ja ikä-raja. Nyt sama keskustelu käydään sokerista. Tähän sokeri veroon aikaisemmin prosessi teollisuus suhtautui kielteisesti. Nyt sama prosessi teollisuus vaatiikin veroa sokeri tuotteille. Myös aikoinaan tupakka teollisuus vastusti tupakka veroa mutta se kuitenkin säädettiin hyvinkin yksimielisesti terveydellisten syiden takia. Onko se holhousta että tupakalla on erillinen vero? Onko se holhousta että tupakalla on ikäraja? Miksi sokerivero ei ole nyt kelpaisi kuten tupakka vero on kelvannut viimeisten 40 vuoden aikana?

        selostinko huonosti oman kantani, koska minusta sokerivero pitäisi tulla ja joissakin tapauksissa ankarastikin.

        kun sanoin että valtioholhous on joskus pienempi paha se myös tarkoittaa verraten ei holhousta ollenkaan. en kuitenkaan näe että ensimmäinen ratkaisu saisi olla holhouspolitiikka.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. quasiminus: minusta sokerivero pitäisi tulla ja joissakin tapauksissa ankarastikin.

        kun sanoin että valtioholhous on joskus pienempi paha se myös tarkoittaa verraten ei holhousta ollenkaan. en kuitenkaan näe että ensimmäinen ratkaisu saisi olla holhouspolitiikka.

        Mikä tässä sokeriverossa on sitten se valtionholhouspolitiikka jää hieman epäselväksi. Kukaan ei ole kuitenkaan kieltämässä sokeria. Holhous välisissä veroissa on hivenen vaikea toteuttaa koska sen maksaa loppujen lopuksi kaikki palkansaajat. Mutta esimerkiksi tupakan ja alkoholin kohdalla vain ne jotka käyttävät kyseisiä tuotteita.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Somani:”Matti Kääriäinen, korostaa että esim ylikorkeat maataloustuet teollisuusmaissa ovat Afrikan maatalouden omalle kehitykselle iso este”

    Tarkennan , että itse ruuan tuottajana en kannata tukijärjestelmää. Mielestäni länsimaisen kuluttajan pitäisi maksaa ruuasta sen täysi hinta. Hinnassa on mukana ilmaston, vesien, eliöstön, ympäristön, ruuan kuluttajan ja eläinten suojelu. Ja tietysti tuottamisen kustannukset sekä palkka tehdylle työlle. Lisäksi kannatan sitä, että jokainen valtio tuottaa oman ruokansa ja mitä ei voi viljellä se tuodaan.

    Somani:” Vai onko taloudellinen omavaraisuus (autarkia) Eemilin näkemyksenä parempi vaihtoehto kuin avoin talous? Myös Suomelle?”

    Edellä osittain jo vastasinkin tuohon. Suomen olisi pitänyt pitää raaka-aineet omassa hallinnassa esim. fosfori. Olemme luisuneet tytäryhtiötaloudeksi, joka heikentää bruttokansantuotanoamme. Virhe johtuu siitä, että meillä ei ole riittävän suuria pääomasijoittajia lisäämään yritysten kasvua.

    Se taas johtuu pörssitalousopista, jossa kaiken pitää kasvaa , jotta tuottavuus säilyy entisellä tasolla. Pääomasijoittajien täytyy saada sijoittamastaan rahasta voittoa. Tämä ilmiö kiertyy myöskin kehitysmaiden tappioksi monenlaisten markkinamekanismien kautta. Sen osaavat talousoppineet selittää tarkemmin, mutta tämä on jutun juoni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Lisäksi kannatan sitä, että jokainen valtio tuottaa oman ruokansa

      Kannatatko myös sitä, että jokanen maa tuottaa omat paperinsa?
      On peräti kummallinen ajatus, että suhteellisen edun periaate ei pätisi maatalouteen. Kun se otetaan huomioon, sokerin viljeluyssä Suomessa sen paremmin kuin muuallakaan Euroopassa ei ole päätä eikä häntää. Erityyisesti, kun sitä ei voi perustella huoltovarmuudella. Onhan sokerin varastointi aika helppoa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Kannatatko myös sitä, että jokanen maa tuottaa omat paperinsa?
        On peräti kummallinen ajatus, että suhteellisen edun periaate ei pätisi maatalouteen. Kun se otetaan huomioon, sokerin viljeluyssä Suomessa sen paremmin kuin muuallakaan Euroopassa ei ole päätä eikä häntää. Erityyisesti, kun sitä ei voi perustella huoltovarmuudella. Onhan sokerin varastointi aika helppoa.

        Itse ajattelen niin, että koko ihmiskunnan huoltovarmuuden kannalta on aiheellista harjoittaa maataloutta myös siellä, missä suhteellinen etu ei ole suurin. Ei välttämättä omavaraisesti, mutta ainakin vähän. Jos käy niin kuin on vaikkapa banaanin kohdalla jo käynyt, että viljely alkaa keskittyä kovin kapean geeniperinnön vaihtoehtoihin, ja sitten tulee kasvitauteja, niin se on menoa. Esim. Suomessa pärjäävät kasvit kannattaa pitää viljelyssä, samoin Afrikassa pärjäävät kasvit, ja jopa siperiassa pärjäävät kasvit – vaikkei se olisi kustannustehokkainta. Jos jossain maassa käy jonain vuonna kato, tai jos jopa pysyvästi kävisi niin, että jotkut maataloustuotteet menevät tuholaisten suihin, maatalouden ympärimaapalloisuus suojaa ihmiskuntaa. Asiaan liittyy myös eläinkunta. Esim. osa linnustosta ja hyönteisistä on maatalouteen liittyviä. Niistä osa on vuosituhansien aikana integroituneet ihmisen toiminnan lähelle. Jos yhtäkkiä maatalous ajettaisiin osasta maapalloa alas, mitä kävisi esim. pelloista tai laitumista riippuville eliöille ja niiden ekosysteemeille.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Eemil:

      Tarkennan , että itse ruuan tuottajana en kannata tukijärjestelmää. Mielestäni länsimaisen kuluttajan pitäisi maksaa ruuasta sen täysi hinta. Lisäksi kannatan sitä, että jokainen valtio tuottaa oman ruokansa ja mitä ei voi viljellä se tuodaan.

      Tukijärjestelmä on nimenomaan teollisuusmaiden maatalouspolitiikan kulmakivi jo 60 vuoden aikana. Kun siitä joskus luovutaan niin ruuan hinta tuskin nousisi vaan laskisi sen takia että tuontia kehitysmaista vapautettaisiin. Silloin teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välinen epäoikeudenmukainen kuilu kavensi. Ruuan hinta todennäköisesti laskisi osittain. Esimerkiksi sokerin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Ei tosiaankaan. Hoivapuolelle 3 000 hoitajaa ja terveyskeskuksiin 800 lääkäriä eli noin 20 % lisää maksaisi noin 300 miljoonaa euroa. Sokeriverolla olisi melkoinen vaikutus kansanterveyteen. Vaan kyllä sitäkin kovasti vastustettaisiin, makeisten myyjät, kaupat jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Somani:”perinteisesti vapaita talonpoikia nimenomaan liiketoimintaa koska talonpojat omistavat edelleen viljely maat.”

    Omistamisen suhteen kyllä samaa mieltä, mutta ohjaus ja valvonta on EU:lla. Tiedän , että en voi viljellä maitani siten, että niiden tuotto olisi maksimaalista. EU:n säädökset estävät tuottavan viljelyn.

    Somani:”siirtomaa politiikan seurausta pelkästään.” Tarkoitin kylläkin sanoa, että historialliset vääryydet ovat pohjalla , eivät ainoa syy, globaaliin taloudelliseen epätasa-arvoon. Nämä samat valtiot määrittelevät EU:n politiikan , kuten esim. sokerikiintiöiden lakkauttamisen. Suomella ei ole tässä mitään jakoa, on mentävä sen mukaan mitä suuremmat määräävät.

    ”Euroopan komissio on halunnut poistaa kiintiöt, jotta tuotantomäärät määräytyvät vapaasti markkinoilla. Komission mukaan kiintiöiden poistuttua tuotantomäärät lisääntyvät ja hinnat laskevat. Viljelijät EU:ssa ovat haranneet kiintiöiden poistoa vastaan.”

    Hintojen määräytysinen markkinoiden mukaan pitäisi auttaa kehitysmaita ja Australiaa, jotka tuottavat halpaa sokeria ”ilmaisen ” työvoiman avulla. On toki ilmastokin edullinen viljelyyn.

    O.S:”Kannatatko myös sitä, että jokanen maa tuottaa omat paperinsa?”

    Kannatan juuri sitä , mitä kirjoitin:” jokainen valtio tuottaa oman ruokansa ja mitä ei voi viljellä se tuodaan.” O.S. ohitti täysin innovaatiot, jonka mahdollistaa vain oma raaka-aineen viljely . Tuotuna se on liian kallista eikä johda tuotekehittelyyn .(kts. Altia ym.)

    Oma ruuantuotanto tarkoittaa , kuten sanoin, laajempaa asiaa kuin itse ruoka. Siksi jokaisella valtiolla on huolehdittavanaan maaperänsä, vesistönsä, ympäristönsä ja globaali ilmastohaaste. Ruuan tuotannon haittoja ei voi lykätä toisen valtion kontolle Tällainen tuonti on kilpailuttamista, jolloin kaikki edellä luettelemani asiat kärsivät.

    Milloin olette kuulleet, että halpa ruuantuotanto olisi ympäristö- ,työntekijä, tuottaja-, ympäristöystävällistä jne? Vetoatte varmaan lainsäädäntöön ja valvontaan. Hah, lukuisat esimerkit maailmalta kertovat muuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Miksi jokaisen maan pitäisi tuottaa oma ruokansa, mikä kääntäen merkitsee, ettei missään maassa saa tuottaa ruokaa vientiin? Eikö ole järkevää viljellä yli oman tarpeen siellä, missä maa on viljavaa? Miten ruoka eroaa esimerkiksi puutavarasta?

        Osmo Soininvaara löysi tässä kohtaa sen pointin mitä olen yrittänyt Eemilille korostaa. Miksi teollisuusmaiden maatalouspolitiikan oleellinen osa on viennin edistäminen mutta se ei salli tuonti elintarvikkeita ulkomailta pääosissa kehitysmaista jonka potentiaalinen mahdollisuudet kehittää omaa tuotantoa on erittäin oleellinen osa niiden kansantaloutta. Esteenä on teollisuusmaiden yli suuret maataloustuet ja tullit. Suomi kuuluu osana WTO:ta tähän teollisuusmaiden blokkiin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:
        Miksi jokaisen maan pitäisi tuottaa oma ruokansa, mikä kääntäen merkitsee, ettei missään maassa saa tuottaa ruokaa vientiin? Eikö ole järkevää viljellä yli oman tarpeen siellä, missä maa on viljavaa? Miten ruoka eroaa esimerkiksi puutavarasta?

        Obs:”Kannatan juuri sitä , mitä kirjoitin:” jokainen valtio tuottaa oman ruokansa ja mitä ei voi viljellä se tuodaan.”
        O.S. ei nyt halua lukea viestiäni tai ymmärtää sen tahallaan väärin. Lue yllä oleva , jo kolmannen kerran toistettuna.

        Ikä halua ymmärtää oman pestin ja taakan hoitamisen velvoitusta. Emme voi siirtää oman ruuantuotantomme haittoja muiden maiden maksettaviksi emme edes kehitysmaiden.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara: Miten ruoka eroaa esimerkiksi puutavarasta?

        Olennaisin ero ruuan ja puutavaran välillä on ihmisen jatkuva ja välitön riippuvuus ruokaan.

        Jos kuljetusketju katkeaa, voidaan se puutavara tai huonekalut hakea vielä ensi viikollakin, mutta ruoka pitää olla tässä, heti ja nyt tai alan huutamaan ja menen kadulle mellakoimaan, kunnes saan ruokaa.

        Kuljetuslogistiikka ei ole mikään pysyvä etuus, luonnon lahja ihmiselle. Poliittiset tuulet avaavat kuljetusreittejä ja sulkevat niitä. Tämän päivän ystävä voi olla huomispäivän vihollinen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Jos kuljetusketju katkeaa, voidaan se puutavara tai huonekalut hakea vielä ensi viikollakin, mutta ruoka pitää olla tässä, heti ja nyt tai alan huutamaan ja menen kadulle mellakoimaan, kunnes saan ruokaa.

        Keskustelun aiheena oli sokeri. Sen varastointi on yhtä helppoa kuin puutavaran, ellei jopas helpompaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara: Keskustelun aiheena oli sokeri. Sen varastointi on yhtä helppoa kuin puutavaran, ellei jopas helpompaa.

        K-Veikko:”Kuljetuslogistiikka ei ole mikään pysyvä etuus, luonnon lahja ihmiselle. Poliittiset tuulet avaavat kuljetusreittejä ja sulkevat niitä. Tämän päivän ystävä voi olla huomispäivän vihollinen.”

        Hyvä huomio, tulipahan esille koronan maski – ja rokotehankinnoissa. Rokote on vielä vaiheessa, mutta suurvaltiot ovat jo varanneet etuosto-oikeuden. Maskeja ei saanut sitten millään, ainakaan kurantteja, kun oli hätä.

        Venäjä tekee kaasuputkihankkeillaan Euroopan maita riippuvaiseksi maakaasusta. Yllättäen ja pyytämättä toimitus alkaa sakata kun on taloudellinen, poliittinen tai säästä johtuva poikkeustila. Jos sokerin tuotanto jyvitetään ns. kehittyville maille , niin toimitusvarmuuden riskit kasvavat arvaamattomasti. Poliittiset olot ja suuryritysten kauppapolitiikka määräävät kupletin juonen.

        Onko Suomi muka varastoinut sokeria varmuusvarastoihin riittävästi ? Ja mitä sekin maksaa ? Ollanhan nyt valtion viljavarmuusvarastoja entisellä konseptilla ajamassa alas. Se kun tuli ilmeisesti liian kalliiksi. Sokerin varmuusvarastoiminen on kuolleena syntynyt ajatus. Vai miten O.S. on aikonut ratkaista huoltovarmuuskysymyksen ?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Eemil:

        Venäjä tekee kaasuputkihankkeillaan Euroopan maita riippuvaiseksi maakaasusta.

        Kyllä tuon maakaasu putken pääsiallinen rahoittaja on Saksan liitttotasavalta. Mistä Eemil esimerkiksi ostaisi jatkossa maakaasua kun Venäjän maakaasu muka Eemilille kauppapolitiitinen riski? Yhdysvaltain kova vastustus Nord Stream 2:stä kohden johtuu siitä että Yhdysvallat haluaisi myydä Eurooppaan myös maakaasua mutta se on nestetytettyssä muodossa ja sen kuljetus kustannukset Atlantin yli kalliimpaa kuin Venäjältä tulevassa putkessa. Myös nestetytetty maakaasun varastointi tarvitsee isot kalliit erilliset terminaalit joita pitäisi rakentaa ympäri Eurooppaa ainakin 11 kpl niin että nestetytetty maakaasu tulisi logistiikan kannalta yhtä helppoa kuin Venäjältä putkea pitkin. Myös tarvitaan sellaisia laivoja jotka pystyvät kuljettamaan nestetettyä maakaasua Atlantin yli. Yhdysvalloissa ei ole valitettavasti omaa laadukasta laivan rakentamisteollisuutta .

        En itse näe Venäjän maakaasu putkea riskinä senkin takia että 90% Venäjän kansantalous on riippuvainen maakaasun viennistä. Isompi riski tämä on Venäjällä kuin Euroopalle. Yhdysvaltain kohdalla tämä on logistiikan kannalta kalliimpi vaihtoehto Euroopalle.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. K-Veikko:

        Kuljetuslogistiikka ei ole mikään pysyvä etuus, luonnon lahja ihmiselle. Poliittiset tuulet avaavat kuljetusreittejä ja sulkevat niitä.

        Eikö ole mitään pysyvää etuutta kuljetuksella? Mitä tapahtuisi esimerkiksi Suomessa jos raaka-öljyn tuonti katkeaa pidemmäksi ajaksi ulkoisista syistä?Esimerkiksi 6 kuukautta? Toki Suomessa on varmuusvarastoja mutta ne ovat Huoltovarmuuskesksen alaisuudessa ja todennäköisesti niiden avaamiseen tarvitaan valtioneuvoston yksimielinen päätös ja jälleen kerran Valmiuslakia. En todellakaan usko että mikään hallitus lähtisi pelkästään huvin vuoksi ottamaan valmiuslakia uudelleen käyttöön?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Eemil:

      Omistamisen suhteen kyllä samaa mieltä, mutta ohjaus ja valvonta on EU:lla.Tiedän , että en voi viljellä maitani siten, että niiden tuotto olisi maksimaalista. EU:n säädökset estävät tuottavan viljelyn.

      Tarkoitin kylläkin sanoa, että historialliset vääryydet ovat pohjalla , eivät ainoa syy, globaaliin taloudelliseen epätasa-arvoon. Nämä samat valtiot määrittelevät EU:n politiikan , kuten esim. sokerikiintiöiden lakkauttamisen. Suomella ei ole tässä mitään jakoa, on mentävä sen mukaan mitä suuremmat määräävät.

      Kyllä Suomella on päätöksen teossa EU tasolla isokin rooli koska tälläiset päätökset kuten sokeri kiintiöistä päättäminen tehdään ministerineuvostossa jossa jokaisella jäsenvaltiolla on veto-oikeus. Lisäksi Ranska on perinteisesti tukenut Suomen kantaa kun kyseessä on maatalous kiintiöt koska Ranska on huomattava maatalouden tuottaja koko Euroopan sisämarkkinoilla. Epätasa-arvo globaaleilla markkinoilla johtuu siitä yksinkertaisesti että kansainvälisissä järjestöissä teollisuusmaiden (johon Suomi kuuluu) liittoutuvat yhteen kehitysmaita vastaan ja estävät osittain sisäisistä syistä kaupan avaamista maatalous tuotteille. Samanlaisiin ongelmiin on Britannia törmännyt kun se haluaa neuvotella Yhdysvaltain kanssa vapaakauppasopimuksen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Olen ollut jo kauan sokeriveron kannattaja. Liika sokeri on mielestäni pääsyy kakkostyypin diabetekseen ja muihinkin elintapasairauksiin. Mutta valitettavasti verotus ei taida vähentää sokerin (eikä alkoholinkaan) käyttöä. Ehkä ainoa keino olisi lääkärien, terveydenhoitajien ja ns. ravitsemusterapeuttien antavat neuvot.
    Mutta niin kauan kun em. tahot ovat lääke- ja ruokateollisuuden manipuloimia, ei ole toivoakaan! Lääketehtaiden valta on ikuinen!
    Antiikin aikainen viisaus: ”Ruoka olkoon lääkkeesi ja lääke ruokasi” on valitettavasti unohdettu!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Hannu:
      […] Mutta valitettavasti verotus ei taida vähentää sokerin (eikä alkoholinkaan) käyttöä. […]

      Verotuksen (ja tiedotuksenkin) ohjausvaikutuksella on rajoitteensa. Joskus aikoinaan ihmettelin Etelä-Euroopassa, kun bilepaikoissa vesi oli kalliimpaa kuin olut. Veden juojilla oli muut aineet kuin alkoholi käytössä…

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Hannu:
      Mutta valitettavasti verotus ei taida vähentää sokerin (eikä alkoholinkaan) käyttöä.

      Monopolistinen alkoholin myynti ja korkea alkoholinverotus ja lähes rajaton tuonti ei ole yhdistettynä mitenkään toimiva koktail. Koska ihmiset hakevat luonnollisesti juomansa ulkomailta sellaisesta maasta jossa ei ole näitä kahta estettä siis monopoli ja korkea verotus. Suomen kohdalla tämä on Viro. Ruotsalaiset käytävä alkoholi ostoksilla Tanskassa, tanskalaiset Saksassa, saksalaiset Tšekissä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Somani:”jokaisella jäsenvaltiolla on veto-oikeus.”

    Eiköhän tuo oikeus ole teoreettinen, retorinen kysymys. Suomalaiset pelkäävät olla omaa mieltä ja puolustaa itsekkäästi omia etujaan suurvaltojen tavoin. Vain hyödylliset idiootit Suomessa lopettavat oman sokerin tuotantonsa , jotta maailmankaupan epätasa-arvo poistuisi. Tuotanto vain siirtyy suurempien sokerintuottajien eduksi.

    Tietääkseni ranskalaiset viljelevät sokeria EU-tuilla Ranskan merentakaisilla alueilla. Ne ovat kehitysmaakategorian valtioita.

    Abstract:
    ”The liberalisation of the sugar market in the EU will bring about changes in the sugar sector. Elimination of production quotas and the minimum price fort he purchase of sugarbeet will affect competition and sugarproduction. Foreign trade will play a key role in the market balance.The EU market will become strongly linked to the world market.The sugarsector is of strategic importance and CAPmarket policy should include instruments that allow the maintenance of sugar production.” (RESEARCH FOR AGRI COMMITTEE-THE POST-QUOTAS EU SUGAR SECTOR )
    https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2016/573446/IPOL_STU(2016)573446_EN.pdf

    EU-tutkimus väittää sokerikiintiöiden poistumisen vaikuttavan myönteisesti markkinahinnan toteutumiseen. Jos tulkitsen oikein. On tietysti oma lukunsa miten tullit vaikuttavat tasapainossa.

    Asia ei ole kuitenkaan niin yksioikoinen, että kaupan vapauttaminen ja tukien poisto toisi hyvää kaikille. Teollistuneiden maiden asukkaille halpaa sokeria ja kehitysmaille hyvät tulot. Täällä on jo viitattukin kansansairauksiin. Vähemmän on käsitelty tuoteturvallisuutta, joka on äärimmäisen laaja kokonaisuus.(eettinen, ympäristö, lainsäädäntö /toteutus, valvonta …) Sen tuntuvat vapaan kaupan kannattajat aina ohittavan kevyesti. Ymmärrettävää sinänsä, koska se on kiusallinen ulottuvuus.

    Ennen vapaan markkinan toteuttamisesta nämä kysymykset pitäisi ratkoa ja se on vuosikymmenien urakka. Se kun ei ole kunnossa vielä teollistuneiden maidenkaan tuotannossa. Viimeisin esimerkki tästä on LIDL:n myymän saksalaisen jauhelihan salmonellasaastunta, saksalaisen teurastamon (teurastamoiden) halpatyövoiman työ- ja asumisolot sekä koronatartunnat…, Belgiassa koronan leviäminen tuotantoeläimiin jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Eemil:

      Eiköhän tuo oikeus ole teoreettinen, retorinen kysymys. Suomalaiset pelkäävät olla omaa mieltä ja puolustaa itsekkäästi omia etujaan suurvaltojen tavoin.Vain hyödylliset idiootit Suomessa lopettavat oman sokerin tuotantonsa , jotta maailmankaupan epätasa-arvo poistuisi. Tuotanto vain siirtyy suurempien sokerintuottajien eduksi.

      Tietääkseni ranskalaiset viljelevät sokeria EU-tuilla Ranskan merentakaisilla alueilla. Ne ovat kehitysmaakategorian valtioita.

      WTO:ssa Suomi on teollisuusmaiden ryhmässä. Myös jokaisella WTO jäsenvaltiolla on veto-oikeus. Suomi on myös käyttänyt EU:saa veto-oikeutta toisin muissa kysymyksissä. Jos Eemilille tämä on ongelmallinen pitäisikö Suomen olla sitten kehitysmaa ryhmässä!? Mitä tulee Ranskan merentakaisiin alueihin niin ne ovat Ranskan departamentteja (maakuntia) vaikka niillä on tuo kehitysmaiden asema mutta kun ne eivät ole suvereeneja itsenäisiä valtioita tunnustettu osana kansainvälistä yhteisöä vaan osana Ranskan tasavaltaa niiden asema on maakunnallinen. Tuota 2004 WTO:n päätös koski kaikkia Euroopan maita yksimielisesti. Tämä langettava päätös oli sokerin tuotannon tuet ei koko tuotanto. Tuotantoa jouduttiin luonnollisesti supistamaan kun päätös WTO:ssa on näinkin selväsä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Eemil:

      EU-tutkimus väittää sokerikiintiöiden poistumisen vaikuttavan myönteisesti markkinahinnan toteutumiseen. Jos tulkitsen oikein.On tietysti oma lukunsa miten tullit vaikuttavat tasapainossa.

      Asia ei ole kuitenkaan niin yksioikoinen, että kaupan vapauttaminen ja tukien poisto toisi hyvää kaikille. Teollistuneiden maiden asukkaille halpaa sokeria ja kehitysmaille hyvät tulot. Täällä on jo viitattukin kansansairauksiin. Vähemmän on käsitelty tuoteturvallisuutta, joka on äärimmäisen laaja kokonaisuus.(eettinen, ympäristö, lainsäädäntö /toteutus, valvonta …)Sen tuntuvat vapaan kaupan kannattajat aina ohittavan kevyesti. Ymmärrettävää sinänsä, koska se on kiusallinen ulottuvuus.

      Ennen vapaan markkinan toteuttamisesta nämä kysymykset pitäisi ratkoa ja se on vuosikymmenien urakka. Se kun ei ole kunnossa vielä teollistuneiden maidenkaan tuotannossa. Viimeisin esimerkki tästä on LIDL:n myymänsaksalaisen jauhelihan salmonellasaastunta, saksalaisen teurastamon (teurastamoiden) halpatyövoiman työ- ja asumisolot sekä koronatartunnat…, Belgiassa koronan leviäminen tuotantoeläimiin jne.

      Kuten aiemminkin olen todennut Eemilille että sokerin tuotanto on kehitysmaiden kansantalouksille ainoa todellinen arvon lisäys joka hyödyttäisi niiden kansantaloutta erittäin paljonkin mikäli koko kauppa vapautetaan maatalouden kohdalta niin että tukijärjestelmä lopettaisiin ja tullit poistetaan tuonnille. Tämä on vain sellainen kansantaloudellinen tekijä joka pitää hyväksyä mikäli kehitysmaiden pääseminen eteenpäin taloudellisesti olisi mahdollista. Entinen suurlähettiläs Matti Kääriäinen korostaakin että maataloustuet ja tullit teollisuusmaissa ovat olleet este kehitysmaiden maatalouden kilpailukyvylle koska ei kehitysmailla ole kollektiivisesti sellaisia varoja käyttää esimerkiksi maataloustukiin mitä teollisuusmaat.

      Mitä tulee sitten elintarvikkeiden tuoteturvallisuutta niin tämä ei koske vain kehitysmaita versus teollisuusmaita. Eemil on aivan oikeassa siinä että tuoteturvallisuus on hyvin oleellinen osa koko maataloustuotantoa mutta se koskee myös teollisuusmaiden sisäistä vapaakauppaa esimerkiksi Yhdysvaltain ja Britannian väliset vapaakauppaa neuvottelut eivät edenneet sen takia että näillä kahdella mailla tuli erimielisyyttä nimenomaan maataloustuotannosta jossa oleellinen kysymys on myös tuoteturvallisuus. Yhdysvalloissa käytetyt kemikaalit maataloudessa on todella suuri ongelmallinen kysymys mitä brittiläiset maanviljelijät eivät ole valmiita hyväksymään koska niitä ei käytetä Euroopassa ollenkaan maataloudessa. Tämä koskee siis etenkin amerikkalaista lihateollisuutta. Tämä tiukka tuoteturvallisuus ei kuitenkaan ole mikään syy ylläpitää protektionistista maatalouden tukipolitiikkaa mikäli vienti halutaan kuitenkin säilyttää mutta tuontia rajoittaa.

      Vertailun voi myös tehdä puutavaran tai paperin viennissä minkä Osmo Soininvaara nosti aiemmin esille.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Somani:”Kyllä tuon maakaasu putken pääsiallinen rahoittaja on Saksan liitttotasavalta. Mistä Eemil esimerkiksi ostaisi jatkossa maakaasua kun Venäjän maakaasu muka Eemilille kauppapolitiitinen riski?”

    En mistään, fossiilisista energialähteistä päästään eroon lähitulevaisuudessa. Suomella on muita ratkaisuja, jotka syrjäyttävät fossiiliset . Se, että Saksa rahoittaa kaasuputken ei takaa energian katkeamatonta toimitusta.

    ”Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukashenko on määrännyt keskeyttämään venäläisen kaasun kuljetukset Valko-Venäjän kautta Eurooppaan. Lukashenko ilmoitti asiasta sen jälkeen, kun venäläinen kaasuyhtiö Gazprom oli alkanut maksukiistan vuoksi vähentää maakaasun toimituksia Valko-Venäjälle.” Tämä tapahtui 2010.
    Lainaus:”Venäjä pitää strategia-asiakirjoissaan avoimesti luonnonvarojaan sotilasvoiman ohella tärkeimpänä strategisena resurssinaan, suurvalta-asemansa perustana ja suurvaltapolitiikkansa mahdollistajana.” (Ulkopoliittisen Instituutin raportti 2016.)

    Venäjä on lopettanut öljyn toimitukset Valko-Venäjälle, kertoi Valko-Venäjän valtiollinen energiayhtiö Belneftekhim perjantaina, ja niin edelleen…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Eemil:

      En mistään, fossiilisista energialähteistä päästään eroon lähitulevaisuudessa. Suomella on muita ratkaisuja, jotka syrjäyttävät fossiiliset . Se, että Saksa rahoittaa kaasuputken ei takaa energian katkeamatonta toimitusta.

      Oikeastaan kysymykseni olisi pitänyt olla mihin fossiilisiin polttoaineisiin Eemil esimerkiksi jatkossa sijoittaisi
      ostot siirtymäkaudenn yli mutta Osmo Soininvaara on näköjään kirjoittanut aiheesta uuden blogin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.