Kommenttaja VM:n virkamiesten työllisyyspakettiin

Nyt alkaa olla hyvin­voin­ti­val­tion kan­nal­ta tosi kysees­sä. Niin nopeas­ti sen rahoi­tus­poh­ja rapautuu.

Kukaan ei voi uskot­ta­vas­ti väit­tää puo­lus­ta­van­sa hyvin­voin­ti­val­tio­ta, jos ei piit­taa sen rahoi­tuk­ses­ta. Rahoi­tuk­sen kan­nal­ta työl­li­syys on kes­kei­nen, kos­ka verot peri­tään lähin­nä työn teke­mi­ses­tä. Olen vähän huo­lis­sa­ni dema­rei­den “vas­tus­tam­me muun muas­sa kaik­kea” ‑lin­jas­ta. Jos dema­rit de fac­to hyl­kää­vät hyvin­voin­ti­val­tion, kuka sitä enää puolustaa?

Sil­ti pari poik­ki­puo­lis­ta kan­nan­ot­toa VM:n vir­ka­mies­ten työllisyyspakettiin.

Työ­voi­ma­hal­lin­non elä­män­hal­lin­ta­kurs­sit vai yliopisto-opinnot? 

Oikeut­ta opis­kel­la työt­tö­myys­päi­vä­ra­han tur­vin pitäi­si rajoit­taa. Voi olla, että työt­tö­myys­päi­vä­ra­ha on sään­nöil­tään vähän köm­pe­lö tähän tar­koi­tuk­seen, mut­ta joten­kin kes­ken jää­neet opin­not kan­nat­taa rahoit­taa. On pal­jon älyk­kääm­pää käyt­tää työt­tö­myy­sai­kan­sa opin­to­jen lop­puun saat­ta­mi­seen kuin osal­lis­tua työ­voi­ma­hal­lin­non CV:n teko- tai elä­män­hal­lin­ta­kurs­seil­le tai vaik­ka lai­va­hit­saa­ja­kurs­sil­le. On vähän pöh­köä, että työ­voi­ma­hal­lin­non usein aika heik­ko­laa­tui­sil­le kurs­seil­le osal­lis­tu­mi­nen on pakol­lis­ta ja ope­tus­mi­nis­te­riön alai­seen opis­ke­luun osal­lis­tu­mi­nen kiellettyä.

Voi olla, että työt­tö­myys­päi­vä­ra­ha on tähän huo­no kei­no, mut­ta jokin kei­no rahoit­taa kes­ken jää­nei­tä opin­to­ja pitäi­si olla. Myön­ne­tään, että VM:n vir­ka­mie­hil­lä on point­ti sii­nä, että lai­na­pai­not­tei­suus ohjai­si parem­min työn­saan­nin kan­nal­ta hyö­dyl­li­siin opin­toi­hin. Ja oli­si­han se tas­a­puo­lis­ta, sil­lä opin­to­tu­kea­kaan ei saa, kun opi­not veny­vät liikaa.

Sosi­aa­li­po­li­tii­kas­sa käy usein niin, että yhteen tar­koi­tuk­seen suun­ni­tel­tu tuki alkaa­kin tukea jotain aivan muu­ta asi­aa, kos­ka sitä tois­ta var­ten ei ole tukea, vaik­ka pitäi­si. Niin täs­sä­kin on käy­nyt. Sii­hen alku­pe­räi­seen tar­koi­tet­tu tuki­muo­to kui­ten­kin sopii huo­nos­ti uuteen tar­koi­tuk­seen. Opin­to­jen lop­puun­saat­ta­mis­tuen riip­pu­vuut­ta aiem­man pal­kan suu­ruu­des­ta nyt esi­mer­kik­si on vähän vai­kea perustella.

Suo­mes­sa esi­mer­kik­si tar­vi­taan mata­la­palk­ka­tu­ki. Kun sitä ei ole, työt­tö­myys­tur­van sovi­tel­lus­ta päi­vä­ra­has­ta on tul­lut sel­lai­nen, mut­ta se taas on sään­nöil­tään aivan epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen. Sii­tä jos­kus tois­te enemmän.

Osae­lä­ke oike­aan käyttöön

Toi­nen kysy­myk­se­ni liit­tyy osae­läk­kee­seen eli osit­tai­seen var­hen­net­tuun var­hai­se­läk­kee­seen. Minul­la on tähän eri­tyis­suh­de, sil­lä esi­tim­me tätä aika­naan Juha­na Var­tiai­sen kans­sa vuon­na rapor­tis­sam­me Lisää mata­la­palk­ka­työ­tä. Sitä ennen oli käy­tös­sä osa-aikae­lä­ke niil­le, jot­ka eivät jak­sa­neet enää ikän­sä vuok­si teh­dä kokoai­ka­työ­tä. Me esi­tim­me, että saa teh­dä työ­tä myös hitaam­min. En tie­dä, mikä tuon raport­tim­me vai­ku­tus osae­läk­keen sää­tä­mi­seen oli, mut­ta mie­lel­lään­hän sitä uskoi­si jotain vaikuttaneensa.

Vähän saman­lais­ta on teh­ty Sin­ga­po­res­sa. Kun työn­te­ki­jä täyt­tää 62 vuot­ta, hän sol­mii työ­nan­ta­jan­sa kans­sa uuden, yleen­sä mata­la­palk­kai­sem­man ja vähem­män vaa­ti­van työ­suh­teen ja sai täy­den­tää sitä sääs­tä­mäl­lään eläk­keel­lä. Tämä piden­si työ­uria kah­del­la vuo­del­la. Siis todel­la­kin: kah­del­la vuodella.

Yksi syy ikäih­mis­ten heik­koon työl­li­syy­teen on se, ettei­vät työ­nan­ta­jat halua mak­saa täyt­tä palk­kaa osit­tai­ses­ta työ­pa­nok­ses­ta. On inhi­mil­lis­tä, että työ­tah­ti ale­nee iän myö­tä. Sik­si urhei­lus­sa­kin on ikämiessarjat.

Ei kan­na­ta jee­sus­tel­la vaan tun­nus­taa tosi­asiat: suu­ri syy sii­hen, että suo­ma­lai­set siir­ty­vät niin nuo­ri­na eläk­keel­le on sii­nä, että työ­nan­ta­jat halua­vat hei­dän siir­ty­vän var­hain eläkkeelle.

Jos osae­lä­ke on toi­mi­nut toi­sin päin ja vähen­tä­nyt työl­li­syyt­tä, vika on var­maan­kin sii­nä, ettei ole tul­lut käy­tän­nök­si siir­tyä hel­pom­piin ja vähem­män vaa­ti­viin töi­hin sii­nä vai­hees­sa, kun ei enää jak­sa pai­naa nuo­ruu­den innol­la. Voi­si­ko täl­le teh­dä jotain? Onhan se aika luon­te­vaa, että työ­tah­ti hidas­tuu iän mukana.

Kun työ­elä­ke­put­ki toi­vot­ta­vas­ti pois­tuu, pitäi­si osae­läk­keen jää­dä nime­no­maan niin, että sitä käy­te­tään niin kuin sitä oli tar­koi­tus käyttää.

Työ­elä­ke­put­ken pois­to yksi­nään mer­kit­si­si, että moni päät­täi­si työ­uran­sa työ­mark­ki­na­tuel­la. Aika tyly jut­tu. Niin kuin työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa on har­joit­te­lu­palk­ka, pitäi­si olla myös jääh­dyt­te­ly­palk­ka niil­le, joi­den työ­ky­ky on alen­tu­nut iän vuok­si. Tähän koko­nai­suu­teen osae­lä­ke istui­si hyvin.

20 vastausta artikkeliin “Kommenttaja VM:n virkamiesten työllisyyspakettiin”

  1. Ehkä pitäi­si aja­tel­la, että opis­ke­lu ei ole työ­tä. Välit­tö­män elan­non tur­vaa­mi­sek­si teh­tä­vää toi­min­taa. Vas­taa­vas­ti työ­voi­ma­hal­lin­non pitää luo­pua ajatuksesta
    – “olla työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä” ja yksinkertaisesti
    – kiel­tää työn tekeminen.

    Työn teke­mi­sen kiel­tä­mi­nen myös tukee nykyis­tä suun­taus­ta siir­tää val­ta edus­kun­nal­ta vir­ka­ko­neis­tol­le. Työn teke­mi­sen kiel­tä­mi­nen siir­tää val­lan sil­le vir­ka­mie­hel­le, joka (tapaus­koh­tai­ses­ti!) mää­rit­te­lee sen, mitä on työ.

  2. Itseä­ni suret­taa että lis­tal­le ei taas­kaan ole otet­tu työ­ka­lu­lis­tal­le ilmei­sin­tä työl­li­syy­den paran­ta­mis­kei­noa, eli vero­tuk­sen rakenneuudistusta.

    Kiin­teis­tö­ve­ron korot­ta­mi­nen muu­ta­mal­la mil­jar­dil­la, varain­siir­to­ve­ron pois­to ja ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­tä­mi­nen paran­tai­si mer­kit­tä­väs­ti työn­teon kan­nus­ti­mia eri­tyi­ses­ti sii­nä iäk­kääs­sä väes­tön­osas­sa, joka on saa­nut asun­to­lai­nat mak­set­tua ja joi­den lap­set ovat aikuis­tu­neet. Samal­la uudis­tus hel­pot­tai­si työn tai mik­sen lep­poi­sam­man elä­keen­viet­to­pai­kan peräs­sä muut­ta­mis­ta, ja ter­veh­dyt­täi­si asun­to­mark­ki­naa aivan oleellisesti. 

    Opin­to­tuen vii­laa­mi­sen nos­ta­mi­nen yhdek­si kol­mes­ta koko­nai­suu­des­ta ker­too täy­sin näkö­alat­to­mas­ta kat­san­to­kan­nas­ta. Opis­ke­li­joi­den kepit­tä­mi­sel­lä ei tämä maa nouse. Itse muut­tai­si opin­to­tuen täy­sin suo­ri­tus­pe­rus­tei­sek­si, eli tuki mak­set­tai­siin suo­ri­tet­tu­jen opin­to­pis­tei­den mukaan. Tämän jäl­keen opin­to­jen aika­ra­jat ja opin­to­tuen tulo­ra­jat voi­si pois­taa täy­sin tar­peet­to­mi­na; aivan riit­tä­vät kan­nus­ti­met val­mis­tu­mi­sel­le tule­vat kyl­lä työ­elä­män puo­lel­ta, ei sii­hen tar­vi­ta moni­mut­kais­ta tukibyrokratiaa.

    1. Suo­ri­tus­pe­rus­tai­nen opin­to­tu­ki koh­dis­tai­si rahat etu­pääs­sä teo­reet­tis­ten alo­jen opis­ke­li­joil­le, kos­ka opin­to­pis­teet eivät ole yhteis­mi­tal­li­sia. Har­joi­tus­töi­hin ja tent­tei­hin perus­tu­vis­sa opin­nois­sa yhteen opin­to­pis­tee­seen riit­tää usein 10–15 tun­nin työ, ja pal­jon pie­nem­pi­kin työ­mää­rä riit­tää, jos tavoit­tee­na on vain läpäis­tä opin­to­jak­so rimaa hipoen. Sen sijaan opin­nois­sa, jot­ka suo­ri­te­taan laboratoriossa/kentällä työs­ken­nel­len tai har­joit­te­lus­sa, yksi opin­to­pis­te on usein mitoi­tet­tu vas­taa­maan 25–30 tun­nin työmäärää.

      Lisäk­si opin­to­suo­ri­tuk­sis­ta pal­kit­se­mi­nen on muu­ten­kin aivan äly­tön idea. Maa­il­mal­la on pal­jon ylei­sem­pää, että opis­ke­li­ja jou­tuu itse mak­sa­maan opin­nois­taan. Jos opin­to­tu­kea yli­pään­sä mak­se­taan, sii­tä ei aina­kaan kan­na­ta teh­dä aina­kaan tulon­siir­toa niil­le, joil­la menee muu­ten­kin hyvin. Ennem­min­kin sil­lä tuli­si pyr­kiä mah­dol­lis­ta­maan koko­päi­väi­nen opis­ke­lu niil­le, joil­la ei sii­hen muu­ten oli­si varaa. Tähän luon­nol­li­ses­ti kuu­lu­vat jon­kin­lai­set tulo­ra­jat, vaik­ka ne sit­ten toteu­tet­tai­siin perus­tu­lon tavoin kor­keam­pa­na marginaaliverona.

      1. Jou­ni:
        Suo­ri­tus­pe­rus­tai­nen opin­to­tu­ki koh­dis­tai­si rahat etu­pääs­sä teo­reet­tis­ten alo­jen opis­ke­li­joil­le, kos­ka opin­to­pis­teet eivät ole yhteis­mi­tal­li­sia. Har­joi­tus­töi­hin ja tent­tei­hin perus­tu­vis­sa opin­nois­sa yhteen opin­to­pis­tee­seen riit­tää usein 10–15 tun­nin työ, ja pal­jon pie­nem­pi­kin työ­mää­rä riit­tää, jos tavoit­tee­na on vain läpäis­tä opin­to­jak­so rimaa hipoen. Sen sijaan opin­nois­sa, jot­ka suo­ri­te­taan laboratoriossa/kentällä työs­ken­nel­len tai har­joit­te­lus­sa, yksi opin­to­pis­te on usein mitoi­tet­tu vas­taa­maan 25–30 tun­nin työmäärää. 

        Olen kyl­lä omien opin­to­je­ni poh­jal­ta erit­täin tie­toi­nen sii­tä, että yksi opin­to­pis­te tar­koit­taa eri työ­mää­rää eri kurs­seil­la. Tätä epä­koh­taa ei kui­ten­kaan kan­na­ta rat­kais­ta opin­to­tu­kea sää­tä­mäl­lä, vaan joko keven­tä­mäl­lä ras­kaim­pia kurs­se­ja tai mää­rit­tä­mäl­lä ne useam­man opin­to­pis­teen arvoi­sik­si. DI-tut­kin­to oli aika­naan viral­li­ses­ti­kin pidem­pi kuin yli­opis­ton mais­te­ri­tut­kin­not, en näe mitään syy­tä mik­sei niin voi­si olla tulevaisuudessakin.

        Joo, suo­ri­tus­pe­rus­tei­nen opin­to­tu­ki mah­dol­lis­tai­si “yli­tuen” super­suo­rit­ta­jil­le, mut­ta en mä sitä miten­kään tol­kut­to­man iso­na yhteis­kun­nal­li­se­na ongel­ma­na näe, opin­to­ra­ha kun on kui­ten­kin isos­sa kuvas­sa ihan mität­tö­män pie­ni sum­ma. Isoin etu jär­jes­tel­mäs­sä oli­si jous­ta­vuus, joka mah­dol­lis­tai­si nykyis­tä parem­min opin­to­jen suo­rit­ta­mi­sen työn­teon ohes­sa. Nykyis­tä parem­pi yhtei­se­lo työ­elä­män ja kor­kea­kou­lu­jen välil­lä oli­si kaik­kien etu: opis­ke­li­ja sai­si töis­tä parem­man kuvan sii­tä mitä kan­nat­taa opin­nois­sa pai­not­taa, ja työ­nan­ta­ja sai­si suo­rem­man yhtey­den yli­opis­tol­li­seen tutkimustilanteeseen.

      2. ark­ki­teh­ti: Olen kyl­lä omien opin­to­je­ni poh­jal­ta erit­täin tie­toi­nen sii­tä, että yksi opin­to­pis­te tar­koit­taa eri työ­mää­rää eri kurs­seil­la. Tätä epä­koh­taa ei kui­ten­kaan kan­na­ta rat­kais­ta opin­to­tu­kea sää­tä­mäl­lä, vaan joko keven­tä­mäl­lä ras­kaim­pia kurs­se­ja tai mää­rit­tä­mäl­lä ne useam­man opin­to­pis­teen arvoisiksi.

        Joo, suo­ri­tus­pe­rus­tei­nen opin­to­tu­ki mah­dol­lis­tai­si ”yli­tuen” super­suo­rit­ta­jil­le, mut­ta en mä sitä miten­kään tol­kut­to­man iso­na yhteis­kun­nal­li­se­na ongel­ma­na näe, opin­to­ra­ha kun on kui­ten­kin isos­sa kuvas­sa ihan mität­tö­män pie­ni sum­ma. Isoin etu jär­jes­tel­mäs­sä oli­si jous­ta­vuus, joka mah­dol­lis­tai­si nykyis­tä parem­min opin­to­jen suo­rit­ta­mi­sen työn­teon ohessa.

        Kysy­mys ei ole kurs­sien ras­kau­des­ta vaan opin­to­jen luon­tees­ta, ja erot näky­vät ennem­min­kin alo­jen kuin kurs­sien välil­lä. Jot­kin opin­not perus­tu­vat työn­te­koon, jos­sa tie­tys­tä tun­ti­mää­räs­tä saa tie­tyn opin­to­pis­te­mää­rän. Täl­lais­ten opin­to­jen suo­rit­ta­mi­nen 60 op vuo­si­tah­tia on koko­päi­vä­työ­tä, kos­ka työt eivät nii­den luon­teen vuok­si ete­ne sen nopeam­min vaik­ka opis­ke­li­ja kuin­ka yrit­täi­si. Toi­set opin­not taas perus­tu­vat tent­tei­hin tai mui­hin suo­ri­tuk­siin, ja opis­ke­li­jan val­miuk­sis­ta riip­puen tämä saat­taa pys­tyä suo­rit­ta­maan ne mur­to-osas­sa mitoi­tuk­sen mukai­ses­ta työmäärästä.

        Minä noin ylei­ses­ti ottaen näen vero­ra­ho­jen tuh­lauk­se­na opin­to­tuen mak­sa­mi­sen niil­le, jot­ka pär­jäi­si­vät ilman­kin. Näil­le rahoil­le oli­si muu­ta­kin käyt­töä – esi­mer­kik­si kor­keam­pi opin­to­tu­ki niil­le, jot­ka opis­ke­le­vat koko­päi­väi­ses­ti eivät­kä saa mui­ta tulo­ja. Tai jos tukea jos­tain syys­tä kui­ten­kin mak­se­taan ihmi­sil­le, jot­ka eivät sitä tar­vit­se, tuli­si hei­dät vähin­tään­kin vel­voit­taa jää­mään pois töis­tä luku­kau­den ajak­si ja opis­ke­le­maan nopeam­paa tah­tia, jot­ta val­tio sai­si jotain tuen vastineeksi.

  3. Opin­to­tuen mää­rän sito­mi­nen nos­te­tun opin­to­lai­nan mää­rään. Olkoot opin­to­ra­ha X euroa ja nos­te­tun opin­to­lai­nan mää­rä Y euroa. Nyt opin­to­ra­haa koro­te­taan mää­rään 2X kun opin­to­lai­nan mää­rä ylit­tää rajan Y’. Edel­leen lai­nan nous­tes­sa mää­rään 2Y’ koro­te­taan opin­to­ra­haa mää­rään 3X. Näin jat­ke­taan kun­nes lai­nan mää­rä on nY’ ja opin­to­tuen mää­rä (n+1)X. Esi­mer­kin­omai­ses­ti olkoot X=200€, Y’=10000€ ja n=4. Täl­löin opin­to­ra­haa mak­set­tai­siin kuu­kausit­tain seuraavasti

    opintoraha€/kk—lainan mää­rä €
    200———————0
    400———————10000
    600———————20000
    800———————30000
    1000——————-40000
    1000——————-50000
    1000——————-60000

    Tar­ve opin­to­lai­nal­le siis pie­ne­nee opin­to­jen ede­tes­sä. Opin­to­tuen lai­na­pai­not­tei­suus kas­vai­si ja tukea mak­set­tai­siin toden­nä­köi­sem­min hen­ki­löil­le, jot­ka sitä myös tar­vit­se­vat. Aikaan­sa enem­män opin­toi­hin käyt­tä­vä hen­ki­lö voi val­mis­tua nopeam­min, jol­loin nos­tet­tu opin­to­lai­nan mää­rä jää pie­nem­mäk­si kuten myös hen­ki­löl­le mak­se­tun opin­to­ra­han mää­rä. Edel­li­nen hen­ki­lö ei oli­si tar­vin­nut opin­to­ra­haa, sil­lä hän pys­tyi suo­rit­ta­maan opin­not nopeasti. 

    Mal­lin myö­tä opis­ke­li­jal­la on kan­nus­tin poh­tia alan sopi­vuut­ta ja tar­vit­taes­sa lopet­taa opin­not hyvin­kin lyhyen opis­ke­lun jäl­keen, mikä­li ala ei vai­ku­ta sopivalta.

    1. N: Tar­ve opin­to­lai­nal­le siis pie­ne­nee opin­to­jen ede­tes­sä. Opin­to­tuen lai­na­pai­not­tei­suus kas­vai­si ja tukea mak­set­tai­siin toden­nä­köi­sem­min hen­ki­löil­le, jot­ka sitä myös tar­vit­se­vat. Aikaan­sa enem­män opin­toi­hin käyt­tä­vä hen­ki­lö voi val­mis­tua nopeam­min, jol­loin nos­tet­tu opin­to­lai­nan mää­rä jää pie­nem­mäk­si kuten myös hen­ki­löl­le mak­se­tun opin­to­ra­han mää­rä. Edel­li­nen hen­ki­lö ei oli­si tar­vin­nut opin­to­ra­haa, sil­lä hän pys­tyi suo­rit­ta­maan opin­not nopeasti.

      Mal­lin myö­tä opis­ke­li­jal­la on kan­nus­tin poh­tia alan sopi­vuut­ta ja tar­vit­taes­sa lopet­taa opin­not hyvin­kin lyhyen opis­ke­lun jäl­keen, mikä­li ala ei vai­ku­ta sopivalta. 

      Menen yli­opis­toon, nos­tan 40 000e opin­to­lai­naa ja sijoi­tan pää­oman korkorahastoon.

      Sen jäl­keen nos­tan tyy­ty­väi­se­nä ton­nia kuus­sa opin­to­tu­kea ja kun val­mis­tun, mak­san opin­to­lai­nan pois kor­ko­ra­has­tos­sa ole­val­la pääomalla.

      Mitä täl­lä jump­paa­mi­sel­la halu­taan saa­da aikaan?

  4. Jos iäkäih­mi­siä halu­taan työl­lis­tää, Ruot­sin työ­suh­de­lain­sää­dän­tö (LAS) on myös muis­tet­ta­va. Yri­tys irti­sa­noo ensim­mäi­se­nä iimek­si tul­leet, joten iäk­kääm­mät pit­kän uran teh­neet jat­ka­vat työs­sä 69 vuo­tii­aak­si saak­ka. Ikään­ty­neim­piä hou­ku­tel­laan läh­te­mään mak­sa­mal­la hel­le suo­ma­lai­sit­tain reip­pai­ta irtisanoutumiskorvauksia. 

    Asiat ovat koko­nai­suus: yri­tyk­set ovat hyö­ty­neet 1980-luvul­ta saak­ka sii­tä että yli 55 vuoi­ai­ta on voi­tu siir­tää täy­del­le eläk­keel­le ilman yri­tyk­sil­le koi­tu­via eri­tyi­sem­pia mak­su­ja. Samal­la joi­ta­kin työ­elä­män kehit­tä­mi­seen liit­ty­viä ja kus­tan­nus­kia aiheut­ta­via asioi­ta ei ole tar­vin­nut tehdä.

    EK.n pitäi­si vas­ta­ta, että sopii­ko että yli 55-vuo­tiai­ta työ­nan­ta­ja ei saa irti­sa­noa ja hie­dän työ­olo­suh­tei­siin­sa on inves­toi­ta­va reip­paas­ti? SAK:ta ja dema­rei­ta ei vatus­tuk­ses­ta voi syyttää.

    Jos ote­taan rusi­na från bul­la niin se on näkö­kul­ma­ky­sy­mys miten nämä ihmis­set pide­tään hen­gis­sä, työt­tö­myys­kor­vauk­sel­la, perus­toi­meen­tu­lol­la vai eläk­keel­lä. Työ­tä he eivät saa. Pie­ni elä­ke aina­kin ylen­tää elä­keel­lä oloa — ja suu­ret eläk­keet taas piden­tä­vät sitä roimasti.

    Sit­ten ovat hie­man ras­kaam­mat amma­tit. Siis­teis­sä sisä­hom­mis­sa pär­jää ja jul­ki­sel­la puo­lel­la jos ei tuot­ta­vuu­des­ta pii­ta­ta niin verk­kai­nen tah­ti riittää. 

    Aikuis­ten työ­elä­män muu­tok­set ovat kiin­nos­ta­va sääs­tö­koh­de. Onnek­si VM:n vir­ka­mie­het ovat tien­neet 16-vuo­ti­aa­na min­ne ura vie ja ovat hoi­ta­neet ker­ral­la oikean koulutuksen.

    Parem­min toi­meen­tu­le­vien koh­dal­la yri­tyk­set ksu­ta­na­tavt 40–50 000 euroa MBA kou­lu­tuk­si­ta ja tie­to­tek­nii­kas­sa 10 000 euroa täy­den­nys­kou­lu­tuk­seen vuo­des­sa on aika taval­lis­ta, kun pysy­tään muka­na uusis­sa teknologioissa. 

    Miten sit­ten taval­li­nen asun­to­vel­kai­nen hank­kii uuden parem­min pal­ka­tun amma­tin tai säi­lyt­tää työn­sä? Ei oikein miten­kään. Avoin-amk ja ‑yli­opis­to on ole­mas­sa, sekin mak­saa sii­nä 1–2 000 euroa vuo­des­sa kurs­si­mak­sui­na. Sin­ne ei men­nä työt­tö­mä­nä. Muis­taa­ke­ni EK vas­tus­ti jyr­käs­ti, että työ­nan­ta­jan pitäi­si kou­lut­taa omia työn­te­ki­jöi­tään nel­jä päi­vää vuodessa. 

    VM:n idea on saa­da aikaan pal­jon opin­ton­sa kes­keyt­tä­nei­tä ihmi­siä, jot­ka eivät saa mil­loin­kaan teh­dä tut­kin­to­aan val­miik­si ilman lot­to­voit­toa tai perin­töä. Mikä jrki sii­nä on? Onko meil­lä lii­kaa väkeä täällä?
    Pie­nes­sä maas­sa yleen­sä yri­te­tään saa­da taval­li­sis­ta ihmi­sis­tä paras irti ja tun­ka­ta sil­lä yhteis­kun­taa eteenpäin.

    Rat­kai­su­ja oli­si, ne vaa­ti­si­vat vähän laa­jem­paa kuvaa ja yhteis­työ­tä VM:n, OKM:n ja TEK:n välil­lä. Siis mah­do­ton­ta. Sil­loin oli­si jotain katet­ta eli­ni­käi­sel­lä oppi­mi­sel­la, kokei­lu­yh­teis­kun­nal­la ja maa­il­man par­haa­na koe­mar­ki­na­na ole­mi­sel­le — ja yli­pää­tään sil­le, että yri­tyk­set säi­ly­vät Suomessa.

    Ehkä hyvä aloi­tus oli­si lopet­taa duaa­li­mal­lin yli­opis­to ja amk. Oli­si B‑tason kou­lu­tus ja M‑tason kou­lu­tus sen jat­ko­na. B‑aston jäleen voi­si kou­lut­tu­tua uusil­la modu­leil­la ja M‑tasolla. Samoin M‑tasoa voi­si täy­den­tää uusil­la modu­leil­la oman, työ­nan­ta­jan ja yhteis­kun­nan tar­pei­den mukaan.
    Oppi­mis­pi­mus­kou­lu­tus tun­tuu myös kadonneen.

  5. Työt­tö­myy­se­tuu­del­la tuet­tu omaeh­toi­nen opis­ke­lu on erit­täin jär­ke­vää esim juu­ri kes­ke­ne­räis­ten kor­kea­kou­luo­pin­to­jen lop­puun­saat­ta­mi­seen, eikä sen ehto­ja tuli­si nykyi­ses­tä kiris­tää. Aja­tus alku­jaan oli­kin ehkä tar­jo­ta mah­dol­li­suuk­sia mui­hin­kin opin­toi­hin kuin työ­voi­ma­kou­lu­tus­tar­jon­nas­sa on.

    Suu­rin osa työ­voi­ma­kou­lu­tuk­sis­ta toteu­te­taan nyky­ään OKM:n rahoi­tuk­sel­la ja ne ovat aivan sitä samaa kou­lu­tus­ta kuin oppi­lai­tok­set muu­ten­kin toteut­ta­vat. Mah­dol­li­nen heik­ko­laa­tui­suus ei lii­ty sii­hen, että kou­lu­tus oli­si työ­voi­ma­kou­lu­tus­ta. Työ­voi­ma­kou­lu­tuk­se­na voi siis suo­rit­taa ihan ”nor­maa­lin” amma­til­li­sen tut­kin­non. Toki tuos­sa puhuit cv- ja elä­män­hal­lin­ta­kurs­seis­ta, mut­ta nämä eivät ole työ­voi­ma­kou­lu­tus­ta vaan mui­ta työ­hal­lin­non pal­ve­lu­ja. Tosin mitään elä­män­hal­lin­ta­kurs­se­ja ei käsit­tääk­se­ni ole enää vuo­siin edes ollut; kun­tout­ta­va työ­toi­min­ta lie­nee aja­tuk­sel­taan tätä.

    Kaa­vail­lut leikkaukset/kiristykset eivät kyl­lä miten­kään tue eli­ni­käi­sen oppi­mi­sen ide­aa ja tavoi­tet­ta nos­taa suo­ma­lais­ten koulutustasoa.

  6. Kun tätä van­hem­pien ikä­luok­kien työl­li­syy­sas­tet­ta ver­ra­taan aina Ruot­siin, niin eikö voi­tai­si kokeil­la esim. samaa irti­sa­no­mi­suu­ojaa heil­le kuin Ruot­sis­sa. Sil­loin tar­ve elä­ke­put­kil­le yms. ehkä pois­tui­si. Nyky­ään näyt­tää ole­van jopa pyr­ki­mys­tä hei­ken­tää sitä.

    1. Kun tätä van­hem­pien ikä­luok­kien työl­li­syy­sas­tet­ta ver­ra­taan aina Ruot­siin, niin eikö voi­tai­si kokeil­la esim. samaa irti­sa­no­mi­suu­ojaa heil­le kuin Ruotsissa.

      Pitäi­si ottaa koko paket­ti pal­kan­muo­dos­tu­mi­si­neen kaikkineen.

  7. Eikös työ­tön voi käyt­tää opis­ke­luoi­keut­taan myös esi­mer­kik­si mais­te­rin tut­kin­non jäl­kei­siin alum­ni- tai täydennysopintoihin?

    Mie­les­tä­ni osaa­mi­sen paran­ta­mi­nen on kai­kis­ta jär­ke­vin­tä akti­vi­teet­tiä työt­tö­mäl­le, kos­ka työt­tö­myys aika muu­toin rapaut­taa osaa­mis­ta ja oman alan aal­lon­har­jal­ta puto­aa nopeasti.

    Käsit­tääk­se­ni ammat­ti­kou­lu­tus tar­jo­aa myös täy­den­nys­kou­lu­tus­ta, joi­ta voi muun muas­sa näyt­tö­ko­kein suorittaa.

    En usko, että työt­tö­mien opin­to­jen rajoit­ta­mi­sel­la saa­daan mitään hyvää aikaan.

    Mata­la­palk­ka­tu­ki meni­si per­sau­ki­sil­le kapa­koil­le ja muil­le räkä­löil­le, joi­den ole­mas­sa olon pitäi­si mark­ki­na­ta­lou­des­sa lop­pua lyhyeen. Jos yri­tys ei kyke­ne mak­sa­maan palk­kaa, niin ei sel­lai­sen yri­tyk­sen tule olla ole­mas­sa ensinkään.

    On kyl­lä totaa­li­sen absur­dia kuvi­tel­la, että opis­ke­le­vien työt­tö­mien siir­tä­mi­nen tuki­työl­lis­te­tyk­si johon­kin räkä­lään joten­kin aut­tai­si hyvin­voin­ti­val­tion rahoit­ta­mi­ses­sa. Koro­na osoit­ti, että miten nau­ret­ta­van vähän mer­ki­tys­tä mata­la­palk­ka-aloil­la on Suo­men taloudelle.

    Lisää kou­lu­tus­ta, lisää suu­ry­ri­tyk­siä ja vähem­män lat­ten lipi­tys­rä­kä­löi­tä Suomeen.

  8. VMl­tä (eli EKl­ta) samaa pas­kaa kuin aina ennen­kin, varak­kai­ta moti­voi­daan rahal­la ja per­sau­ki­sia kan­nus­te­taan otta­mal­la vähät­kin rahat pois. Siis pot­ki­mal­la 300 000 ihmis­tä pää­hän saa­daan ehkä 30 000 työ­paik­kaa, nekin enim­mäk­seen mata­la­palk­kai­sia. Hete­mä­ki aikoo taas ker­ran pelas­taa hyvin­voin­ti­val­tion tuhoa­mal­la hyvinvointivaltion..

  9. Var­sin­kin suu­ris­sa yri­tyk­sis­sä vah­di­taan pää­lu­kua eikä sii­nä ero­tel­la osa- ja kokoai­kai­sia. Syy­nä on se, että osa-aikai­set aiheut­ta­vat hal­lin­nol­li­sia kulu­ja suu­rin piir­tein saman ver­ran kuin kokoai­kai­set. Ei ote­ta huo­mioon, että monis­sa teh­tä­vis­sä tulos ei vähe­ne yhtä pal­jon kuin työ­ai­ka. Oma koke­muk­se­ni oli, että esim esimies‑, suun­nit­te­li­ja- tai asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä 20% lyhen­nys työ­ai­kaan pudot­ti tulos­ta vain noin 10% jos sitäkään.

  10. Har­mi kun tän­ne Suo­meen ei ole kan­tau­tu­nut uuti­sia Ruot­sin 60+ vuo­tiai­den viih­ty­vyy­des­tä työs­sään. Teke­vät­kö ihan oikei­ta töi­tä vai ovat­ko mei­dän kun­tout­ta­van työ­toi­min­nan tapai­ses­sa toi­mi­nas­sa kulut­ta­mas­sa aikaansa.

  11. Lues­ke­lin mie­len­kiin­nos­ta läpi VM:n idea­pa­pe­rin ja ko. pape­ris­sa vii­ta­tun Etlan tutkimuksen.

    Etlan (Kau­ha­nen, 2018) pape­ris­sa käsi­tel­lään aikuis­kou­lu­tus­tuen vai­kut­ta­vuut­ta. Tut­ki­muk­ses­sa huo­ma­taan, että jul­ki­sel­la sek­to­ril­la ko. etui­suu­den käyt­tä­jät ete­ne­vät ural­laan, ja yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la suun­taa­vat mui­hin hom­miin. Työl­lis­ty­mis­vai­ku­tus on luon­nol­li­ses­ti heik­ko, sil­lä aikuis­kou­lu­tus­tu­kea saa­dak­seen täy­tyy olla val­miik­si töis­sä. Samal­la on huo­mio­nar­vois­ta, että tuki ei itse asias­sa ole kovin kal­lis (v 2018: 0,173 mrd vs. kaik­ki työt­tö­myys­me­not 4,3 mrd).

    VM:n argu­ment­ti ”lähi­hoi­ta­jis­ta, jot­ka opis­ke­le­vat muu­hun ammat­tiin ja muut amma­tit, jois­ta opis­kel­laan lähi­hoi­ta­jik­si” on mie­les­tä­ni ontu­va. Kun savu­piip­pu­paik­ka­kun­nan ainoa teh­das pis­tää lapun luu­kul­le, osa läh­tee opis­ke­le­maan ammat­tia, jol­la saa var­mas­ti työ­tä. Tämä sii­tä huo­li­mat­ta, että toi­sel­la puo­lel­la Suo­mea joku toi­nen kokee saman amma­tin itsel­leen lii­an ras­kaak­si ja halu­aa vaih­taa mui­hin hommiin. 

    Olen vah­vas­ti sitä miel­tä, että työt­tö­mäk­si jää­neen ihmi­sen omaeh­toi­nen opis­ke­lu tuli­si teh­dä mah­dol­li­sim­man hel­pok­si. Voi­mak­kaas­ti suh­dan­tei­den muka­na elä­väs­sä talou­des­sa työt­tö­mäk­si voi jou­tua ilman omaa syy­tään. Kou­lu­tus aut­taa sel­viy­ty­mään het­kel­li­sis­tä, pai­kal­li­sis­ta eri­kois­tu­neen työ­voi­man tarjontapiikeistä.

  12. Osmo: “Työ­elä­ke­put­ken pois­to yksi­nään mer­kit­si­si, että moni päät­täi­si työ­uran­sa työmarkkinatuella.”

    Mikä­li nykyi­nen yli 57 vuo­tiai­ta kos­ke­va kun­nan työl­lis­tä­mis­vel­voi­te säi­lyi­si edel­leen, niin ei yli 57 vuo­ti­aat jat­kos­sa­kaan putoai­si ansio­si­don­nai­sel­la, joten eläk­keel­le jää­täi­siin pää­osin edel­leen ansio­si­don­nai­sel­ta — ei työmarkkinatuelta. 

    Sen sijaan tämä VM:n ehdo­tuk­sen osa “Työt­tö­myys­tur­va ei jat­kos­sa kar­tut­tai­si elä­keoi­keut­ta. ” tekee elä­ke­put­ken vähem­män kiin­nos­ta­vak­si eri­tyi­ses­ti hyvä­tu­lois­ten osal­ta. Nyt­hän tuo toi­mii mer­kit­tä­vä­nä kan­nus­ti­me­na elä­köi­tyä etua­jas­sa elä­ke­put­ken kautta.

  13. OS kir­joit­ta ihan oikein “Nyt alkaa olla hyvin­voin­ti­val­tion kan­nal­ta tosi kysees­sä. Niin nopeas­ti sen rahoi­tus­poh­ja rapautuu.”

    Kuten tun­net­tua, Suo­mi on jo pari­kym­men­tä vuot­ta ollut kil­pai­lu­ky­vy­tön ja inves­toin­ti­la­mas­sa, fir­mat läh­te­vät maas­ta, hal­li­tuk­set ovat olleet vel­ka-adak­toi­tu­nei­ta ja pää­tös­ky­vyt­tö­miä ay-liik­keen kuris­tusot­tees­sa, Perus­tus­la­kim­me on käyt­tö­kel­vo­ton, vält­tä­mät­tö­mät työ­lain­sää­dän­tö- ja Sote­uu­dis­tus jää­neet teke­mät­tä, ja tämä lis­ta vain jat­kuu ja jatkuu…

    Oli­si­ko jo syy­tä rehel­li­ses­ti tun­nus­taa, että tämä Suo­men marxi­lais-bes­serwis­ser joh­toi­nen kokei­lu on epä­on­nis­tu­nut ja joh­ta­nut ideo­lo­gis-talou­del­li­seen sel­vi­tys­ti­laan? Tämä uto­pia­kupla on nyt puh­jen­nut reaa­li­maa­il­man kilpailupaineessa!

    Kun kat­soo ympä­ril­leen, näkyy vain vah­vas­ti lin­noi­tet­tu­ja bes­serwis­ser-bunk­ke­rei­ta ja jois­sa jaka­vat toi­sil­leen kun­nia-merk­ke­jä, samaan aikaan kun vero­pa­ra­tii­seis­ta toi­mi­vat glo­baa­lit suu­ry­ri­tyk­set jyrää­vät noi­den bunk­ke­rien ja vii­meis­ten­kin suo­ma­lais­ten yhtiöi­den yli…

    Kuin­ka sit­ten Suo­mi voi­tai­siin nyt pelastaa?

    Tie­ten­kin raken­ta­mal­la nopeas­ti ”future-proof”markkinalatous-yhteiskunta, joka perus­tuu sel­lai­seen kan­sain­vä­li­ses­ti kil­pai­lu­ky­kyi­seen talou­teen (= kil­pai­lu­ky­kyi­set yhtiöt ja vero­tus), joka pys­tyy rahoit­ta­maan riit­tä­vän hyvin­voin­nin ja tur­val­li­suu­den Suomelle. 

    Ja sit­ten vaan kää­ri­mään hihat ylös ja heit­tä­mään tuleen Suo­men ylivoimatekijät:
    1) Erin­omai­nen kyky hen­ki­lö­koh­tais­ta vas­tuu­ta otta­vaan tiimityöskentelyyn
    2) Muu­tos­val­mius otta­mal­la ket­te­räs­ti käyt­töön uut­ta tek­niik­kaa, yms.
    3) Erin­omai­nen koulutustasomme
    4) Kan­sain­vä­li­ses­ti har­vi­nai­nen rehel­li­syys ja suorapuheisuus
    5) Erin­omai­set joh­ta­jam­me, jot­ka yhdes­sä kol­men suku­pol­ven kovan työn kans­sa, nos­ti maam­me sodan­jäl­kei­ses­tä kur­juu­des­ta ennen koke­mat­to­maan hyvinvointiin

  14. Suo­mel­la on aika iso­ja ongel­mia työl­li­syy­den ohella.

    Nyt­hän enem­män ja enem­män nuo­ria on muut­ta­nut Suo­mes­ta pois samaan aikaan kuin syn­ty­vyys on las­ke­nut ja las­ke­nut. Se, että Suo­men väki­lu­ku ei pai­nu lui­suun, on maa­han­muu­ton varas­sa. Toi­saal­ta tuot­ta­vat maa­han­muut­ta­jat eivät koe Suo­mea hou­kut­te­le­vak­si, vaan valit­se­vat monia mui­ta mai­ta mieluummin.

    Tie­tys­ti on mah­dol­lis­ta nos­taa työl­li­syyt­tä joko poliit­ti­sin uudis­tuk­sin tai maa­han­muu­tol­la, mut­ta työn tuot­ta­vuus saat­taa men­nä kun­non lui­suun Suo­mes­sa. Nuo­ret osaa­ja muut­ta­vat pois ja uusil­la tuli­joil­la ei ole tuot­ta­vuus korkea.

  15. Aikui­so­pin­noil­le ja uran­vaih­dol­le sopi­vat tuki­muo­dot ovat kiel­tä­mät­tä han­ka­la asia. Jos työ­paik­ka tai ala puto­aa alta, on yhteis­kun­nan etu, että hen­ki­lö opis­ke­lee uuden alan ja pää­see töi­hin. Uudel­leen­kou­lut­ta­mis­ta on teh­ty niin hoi­toa­lal­le siir­ty­neil­le pape­ri­mie­hil­le kuin monel­le muul­le­kin. Suvus­sa on hyviä koke­muk­sia täs­tä, mm. kir­ja­pai­nos­ta puusepäksi.

    Miten tukea työ­tön­tä, työt­tö­myy­su­han alais­ta tai työ­ural­la vie­lä ole­vaa, joka tar­vit­see täy­den­ny­so­pin­to­ja? Täs­sä meil­lä on aika­moi­nen tuki- tai tuet­to­muus­vii­dak­ko. Toi­nen ääri­pää saa opis­kel­la ilmai­sek­si ansio­si­don­nai­sel­la, toi­nen ääri­pää mak­saa kal­liit kurs­sit (esim. eMBA) arvon­li­sä­ve­roi­neen. Rei­lua oli­si, että jäl­kim­mäi­sen ryh­män opin­not eivät oli­si arvon­li­sä­ve­rol­li­sia ja että ne sai­si poik­keuk­set­ta vähen­tää työ­tu­lois­ta (nyt on ris­ki työ­pai­kan tai ‑teh­tä­vän vaih­dok­sen aiheut­ta­mas­ta verollisuudesta).

    Tavoit­teel­li­nen opis­ke­lu sopii vali­tet­ta­van huo­nos­ti työt­tö­myys­jak­soi­hin. Työt­tö­myys ei vält­tä­mät­tä ala tam­mi­kuun alus­ta ja jat­ku tasa­lu­ku­kausia. On toi­saal­ta työt­tö­män kan­nal­ta erit­täin huo­no jut­tu odo­tel­la työt­tö­mä­nä nel­jä kuu­kaut­ta sopi­van kou­lu­tuk­sen alkua. Itseo­pis­kel­ta­via verk­ko­kurs­se­ja on toki joi­hin­kin tar­pei­siin ole­mas­sa, mut­ta mit­kä niis­tä ovat hyö­dyl­li­siä työt­tö­män kan­nal­ta, en tiedä.

    Työ­elä­mäs­sä ole­vil­le on sit­ten vie­lä parin päi­vän lyhyi­tä teho­kurs­se­ja aihees­ta jos toi­ses­ta­kin. Itse olin sel­lai­sel­la oman työ­teh­tä­vän kan­nal­ta erit­täin hyö­dyl­li­ses­tä aihees­ta vii­me tal­ve­na ja kan­nat­ti kyl­lä, niin itse­ni kuin työ­nan­ta­ja­ni (joka kurs­sin mak­soi) kan­nal­ta. Nämä ovat sit­ten lii­an kal­lii­ta työt­tö­mäl­le (luok­kaa 900 €/päivä), vaik­ka voi­si­vat olla erit­täin hyödyllisiä.

    Sit­ten on nämä työ­elä­män muut­tu­mi­sen vuok­si pakol­la alaa vaih­ta­vat. Tämän ris­kin mak­sat­ta­mi­nen sen koh­dal­le jou­tu­neil­la ei ole koh­tuul­lis­ta samas­ta syys­tä kuin sai­rau­den tai vam­mau­tu­mi­sen­kaan ris­kin kohdalla.

    Onko tähän löy­det­ty hyvää rat­kai­sua mis­sään, Suo­mes­sa tai muualla?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.