Kommenttaja VM:n virkamiesten työllisyyspakettiin

Nyt alkaa olla hyv­in­voin­ti­val­tion kannal­ta tosi kyseessä. Niin nopeasti sen rahoi­tus­po­h­ja rapautuu.

Kukaan ei voi uskot­tavasti väit­tää puo­lus­ta­vansa hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, jos ei piit­taa sen rahoituk­ses­ta. Rahoituk­sen kannal­ta työl­lisyys on keskeinen, kos­ka verot per­itään lähin­nä työn tekemis­es­tä. Olen vähän huolis­sani demarei­den “vas­tus­tamme muun muas­sa kaikkea” ‑lin­jas­ta. Jos demar­it de fac­to hylkäävät hyv­in­voin­ti­val­tion, kuka sitä enää puolustaa?

Silti pari poikkipuolista kan­nan­ot­toa VM:n virkami­esten työllisyyspakettiin.

Työvoima­hallinnon elämän­hallintakurssit vai yliopisto-opinnot? 

Oikeut­ta opiskel­la työt­tömyyspäivära­han turvin pitäisi rajoit­taa. Voi olla, että työt­tömyyspäivära­ha on sään­nöiltään vähän köm­pelö tähän tarkoituk­seen, mut­ta jotenkin kesken jääneet opin­not kan­nat­taa rahoit­taa. On paljon älykkääm­pää käyt­tää työt­tömyy­saikansa opin­to­jen lop­pu­un saat­tamiseen kuin osal­lis­tua työvoima­hallinnon CV:n teko- tai elämän­hallintakurs­seille tai vaik­ka laivahit­saa­jakurssille. On vähän pöhköä, että työvoima­hallinnon usein aika heikko­laa­tu­isille kurs­seille osal­lis­tu­mi­nen on pakol­lista ja ope­tus­min­is­ter­iön alaiseen opiskelu­un osal­lis­tu­mi­nen kiellettyä.

Voi olla, että työt­tömyyspäivära­ha on tähän huono keino, mut­ta jokin keino rahoit­taa kesken jääneitä opin­to­ja pitäisi olla. Myön­netään, että VM:n virkamiehillä on point­ti siinä, että laina­pain­ot­teisu­us ohjaisi parem­min työn­saan­nin kannal­ta hyödyl­lisi­in opin­toi­hin. Ja olisi­han se tas­a­puolista, sil­lä opin­to­tukeakaan ei saa, kun opinot venyvät liikaa.

Sosi­aalipoli­ti­ikas­sa käy usein niin, että yhteen tarkoituk­seen suun­nitel­tu tuki alka­akin tukea jotain aivan muu­ta asi­aa, kos­ka sitä toista varten ei ole tukea, vaik­ka pitäisi. Niin tässäkin on käynyt. Siihen alku­peräiseen tarkoitet­tu tukimuo­to kuitenkin sopii huonos­ti uuteen tarkoituk­seen. Opin­to­jen lop­pu­un­saat­tamistuen riip­pu­vu­ut­ta aiem­man palkan suu­ru­ud­es­ta nyt esimerkik­si on vähän vaikea perustella.

Suomes­sa esimerkik­si tarvi­taan mata­la­palkkatu­ki. Kun sitä ei ole, työt­tömyys­tur­van sovitel­lus­ta päivära­has­ta on tul­lut sel­l­ainen, mut­ta se taas on sään­nöiltään aivan epä­tarkoituk­sen­mukainen. Siitä joskus toiste enemmän.

Osaeläke oikeaan käyttöön

Toinen kysymyk­seni liit­tyy osaeläk­keeseen eli osit­taiseen varhen­net­tuun varhaiseläk­keeseen. Min­ul­la on tähän eri­tyis­suhde, sil­lä esitimme tätä aikanaan Juhana Var­ti­aisen kanssa vuon­na rapor­tis­samme Lisää mata­la­palkkatyötä. Sitä ennen oli käytössä osa-aikaeläke niille, jot­ka eivät jak­sa­neet enää ikän­sä vuok­si tehdä kokoaikatyötä. Me esitimme, että saa tehdä työtä myös hitaam­min. En tiedä, mikä tuon raport­timme vaiku­tus osaeläk­keen säätämiseen oli, mut­ta mielel­lään­hän sitä uskoisi jotain vaikuttaneensa.

Vähän saman­laista on tehty Sin­ga­pores­sa. Kun työn­tek­i­jä täyt­tää 62 vuot­ta, hän solmii työ­nan­ta­jansa kanssa uuden, yleen­sä mata­la­palkkaisem­man ja vähem­män vaa­ti­van työ­suh­teen ja sai täy­den­tää sitä säästämäl­lään eläk­keel­lä. Tämä piden­si työuria kahdel­la vuodel­la. Siis todel­lakin: kahdel­la vuodella.

Yksi syy ikäih­mis­ten heikkoon työl­lisyy­teen on se, etteivät työ­nan­ta­jat halua mak­saa täyt­tä palkkaa osit­tais­es­ta työ­panok­ses­ta. On inhimil­listä, että työ­tahti ale­nee iän myötä. Sik­si urheilus­sakin on ikämiessarjat.

Ei kan­na­ta jeesustel­la vaan tun­nus­taa tosi­asi­at: suuri syy siihen, että suo­ma­laiset siir­tyvät niin nuo­ri­na eläk­keelle on siinä, että työ­nan­ta­jat halu­a­vat hei­dän siir­tyvän varhain eläkkeelle.

Jos osaeläke on toimin­ut toisin päin ja vähen­tänyt työl­lisyyt­tä, vika on var­maankin siinä, ettei ole tul­lut käytän­nök­si siir­tyä helpom­pi­in ja vähem­män vaa­tivi­in töi­hin siinä vai­heessa, kun ei enää jak­sa painaa nuoru­u­den innol­la. Voisiko tälle tehdä jotain? Onhan se aika luon­te­vaa, että työ­tahti hidas­tuu iän mukana.

Kun työeläkeput­ki toiv­ot­tavasti pois­tuu, pitäisi osaeläk­keen jäädä nimeno­maan niin, että sitä käytetään niin kuin sitä oli tarkoi­tus käyttää.

Työeläkeputken pois­to yksinään merk­it­sisi, että moni päät­täisi työu­ransa työ­markki­nat­uel­la. Aika tyly jut­tu. Niin kuin työe­htosopimuk­sis­sa on har­joit­telu­palk­ka, pitäisi olla myös jäähdyt­te­ly­palk­ka niille, joiden työkyky on alen­tunut iän vuok­si. Tähän kokon­aisu­u­teen osaeläke istu­isi hyvin.

20 vastausta artikkeliin “Kommenttaja VM:n virkamiesten työllisyyspakettiin”

  1. Ehkä pitäisi ajatel­la, että opiskelu ei ole työtä. Välit­tömän elan­non tur­vaamisek­si tehtävää toim­intaa. Vas­taavasti työvoima­hallinnon pitää luop­ua ajatuksesta
    – “olla työ­markki­noiden käytet­tävis­sä” ja yksinkertaisesti
    – kieltää työn tekeminen.

    Työn tekemisen kieltämi­nen myös tukee nyky­istä suun­taus­ta siirtää val­ta eduskunnal­ta virkakoneis­tolle. Työn tekemisen kieltämi­nen siirtää val­lan sille virkamiehelle, joka (tapausko­htais­es­ti!) määrit­telee sen, mitä on työ.

  2. Itseäni suret­taa että listalle ei taaskaan ole otet­tu työkalulistalle ilmeis­in­tä työl­lisyy­den paran­tamiskeinoa, eli vero­tuk­sen rakenneuudistusta.

    Kiin­teistöveron korot­ta­mi­nen muu­ta­mal­la mil­jardil­la, varain­si­ir­toveron pois­to ja ansio­tulovero­tuk­sen keven­tämi­nen paran­taisi merkit­tävästi työn­teon kan­nus­timia eri­tyis­es­ti siinä iäkkäässä väestönosas­sa, joka on saanut asun­to­lainat mak­set­tua ja joiden lapset ovat aikuis­tuneet. Samal­la uud­is­tus helpot­taisi työn tai mik­sen lep­poisam­man elä­keen­vi­et­topaikan perässä muut­tamista, ja ter­ve­hdyt­täisi asun­tomarkki­naa aivan oleellisesti. 

    Opin­totuen viilaamisen nos­t­a­mi­nen yhdek­si kolmes­ta kokon­aisu­ud­es­ta ker­too täysin näköalat­tomas­ta kat­san­tokan­nas­ta. Opiske­li­joiden kepit­tämisel­lä ei tämä maa nouse. Itse muut­taisi opin­totuen täysin suori­tus­pe­rusteisek­si, eli tuki mak­set­taisi­in suoritet­tu­jen opin­topis­tei­den mukaan. Tämän jäl­keen opin­to­jen aikara­jat ja opin­totuen tulo­ra­jat voisi pois­taa täysin tarpeet­tom­i­na; aivan riit­tävät kan­nus­timet valmis­tu­miselle tule­vat kyl­lä työelämän puolelta, ei siihen tarvi­ta mon­imutkaista tukibyrokratiaa.

    1. Suori­tus­pe­rus­tainen opin­to­tu­ki kohdis­taisi rahat etupäässä teo­reet­tis­ten alo­jen opiske­li­joille, kos­ka opin­topis­teet eivät ole yhteis­mi­tallisia. Har­joi­tustöi­hin ja tent­tei­hin perus­tu­vis­sa opin­nois­sa yhteen opin­topis­teeseen riit­tää usein 10–15 tun­nin työ, ja paljon pienem­pikin työmäärä riit­tää, jos tavoit­teena on vain läpäistä opin­to­jak­so rimaa hipoen. Sen sijaan opin­nois­sa, jot­ka suorite­taan laboratoriossa/kentällä työsken­nellen tai har­joit­telus­sa, yksi opin­topiste on usein mitoitet­tu vas­taa­maan 25–30 tun­nin työmäärää.

      Lisäk­si opin­to­suorituk­sista palk­it­sem­i­nen on muutenkin aivan älytön idea. Maail­mal­la on paljon yleisem­pää, että opiske­li­ja joutuu itse mak­samaan opin­nois­taan. Jos opin­to­tukea ylipään­sä mak­se­taan, siitä ei ainakaan kan­na­ta tehdä ainakaan tulon­si­ir­toa niille, joil­la menee muutenkin hyvin. Ennem­minkin sil­lä tulisi pyrk­iä mah­dol­lis­ta­maan kokopäiväi­nen opiskelu niille, joil­la ei siihen muuten olisi varaa. Tähän luon­nol­lis­es­ti kuu­lu­vat jonkin­laiset tulo­ra­jat, vaik­ka ne sit­ten toteutet­taisi­in perus­tu­lon tavoin korkeam­pana marginaaliverona.

      1. Jouni:
        Suori­tus­pe­rus­tainen opin­to­tu­ki kohdis­taisi rahat etupäässä teo­reet­tis­ten alo­jen opiske­li­joille, kos­ka opin­topis­teet eivät ole yhteis­mi­tallisia. Har­joi­tustöi­hin ja tent­tei­hin perus­tu­vis­sa opin­nois­sa yhteen opin­topis­teeseen riit­tää usein 10–15 tun­nin työ, ja paljon pienem­pikin työmäärä riit­tää, jos tavoit­teena on vain läpäistä opin­to­jak­so rimaa hipoen. Sen sijaan opin­nois­sa, jot­ka suorite­taan laboratoriossa/kentällä työsken­nellen tai har­joit­telus­sa, yksi opin­topiste on usein mitoitet­tu vas­taa­maan 25–30 tun­nin työmäärää. 

        Olen kyl­lä omien opin­to­jeni poh­jal­ta erit­täin tietoinen siitä, että yksi opin­topiste tarkoit­taa eri työmäärää eri kurs­seil­la. Tätä epäko­htaa ei kuitenkaan kan­na­ta ratkaista opin­to­tukea säätämäl­lä, vaan joko keven­tämäl­lä raskaimpia kursse­ja tai määrit­tämäl­lä ne use­am­man opin­topis­teen arvoisik­si. DI-tutk­in­to oli aikanaan viral­lis­es­tikin pidem­pi kuin yliopis­ton mais­ter­itutkin­not, en näe mitään syytä mik­sei niin voisi olla tulevaisuudessakin.

        Joo, suori­tus­pe­rusteinen opin­to­tu­ki mah­dol­lis­taisi “ylituen” super­suorit­ta­jille, mut­ta en mä sitä mitenkään tolkut­toman isona yhteiskun­nal­lise­na ongel­mana näe, opin­tora­ha kun on kuitenkin isos­sa kuvas­sa ihan mität­tömän pieni sum­ma. Isoin etu jär­jestelmässä olisi jous­tavu­us, joka mah­dol­lis­taisi nyky­istä parem­min opin­to­jen suorit­tamisen työn­teon ohes­sa. Nyky­istä parem­pi yhteise­lo työelämän ja korkeak­oulu­jen välil­lä olisi kaikkien etu: opiske­li­ja saisi töistä parem­man kuvan siitä mitä kan­nat­taa opin­nois­sa pain­ot­taa, ja työ­nan­ta­ja saisi suorem­man yhtey­den yliopis­tol­liseen tutkimustilanteeseen.

      2. arkkite­hti: Olen kyl­lä omien opin­to­jeni poh­jal­ta erit­täin tietoinen siitä, että yksi opin­topiste tarkoit­taa eri työmäärää eri kurs­seil­la. Tätä epäko­htaa ei kuitenkaan kan­na­ta ratkaista opin­to­tukea säätämäl­lä, vaan joko keven­tämäl­lä raskaimpia kursse­ja tai määrit­tämäl­lä ne use­am­man opin­topis­teen arvoisiksi.

        Joo, suori­tus­pe­rusteinen opin­to­tu­ki mah­dol­lis­taisi ”ylituen” super­suorit­ta­jille, mut­ta en mä sitä mitenkään tolkut­toman isona yhteiskun­nal­lise­na ongel­mana näe, opin­tora­ha kun on kuitenkin isos­sa kuvas­sa ihan mität­tömän pieni sum­ma. Isoin etu jär­jestelmässä olisi jous­tavu­us, joka mah­dol­lis­taisi nyky­istä parem­min opin­to­jen suorit­tamisen työn­teon ohessa.

        Kysymys ei ole kurssien raskaud­es­ta vaan opin­to­jen luon­teesta, ja erot näkyvät ennem­minkin alo­jen kuin kurssien välil­lä. Jotkin opin­not perus­tu­vat työn­tekoon, jos­sa tietys­tä tun­timäärästä saa tietyn opin­topis­temäärän. Täl­lais­ten opin­to­jen suorit­ta­mi­nen 60 op vuosi­tah­tia on kokopäivä­työtä, kos­ka työt eivät niiden luon­teen vuok­si etene sen nopeam­min vaik­ka opiske­li­ja kuin­ka yrit­täisi. Toiset opin­not taas perus­tu­vat tent­tei­hin tai mui­hin suorituk­si­in, ja opiske­li­jan valmiuk­sista riip­puen tämä saat­taa pystyä suorit­ta­maan ne mur­to-osas­sa mitoituk­sen mukaises­ta työmäärästä.

        Minä noin yleis­es­ti ottaen näen verora­ho­jen tuh­lauk­se­na opin­totuen mak­samisen niille, jot­ka pär­jäi­sivät ilmankin. Näille rahoille olisi muu­takin käyt­töä – esimerkik­si korkeampi opin­to­tu­ki niille, jot­ka opiskel­e­vat kokopäiväis­es­ti eivätkä saa mui­ta tulo­ja. Tai jos tukea jostain syys­tä kuitenkin mak­se­taan ihmisille, jot­ka eivät sitä tarvitse, tulisi hei­dät vähin­täänkin velvoit­taa jäämään pois töistä lukukau­den ajak­si ja opiskele­maan nopeam­paa tah­tia, jot­ta val­tio saisi jotain tuen vastineeksi.

  3. Opin­totuen määrän sit­o­mi­nen nos­te­tun opin­to­lainan määrään. Olkoot opin­tora­ha X euroa ja nos­te­tun opin­to­lainan määrä Y euroa. Nyt opin­tora­haa korote­taan määrään 2X kun opin­to­lainan määrä ylit­tää rajan Y’. Edelleen lainan noustes­sa määrään 2Y’ korote­taan opin­tora­haa määrään 3X. Näin jatke­taan kunnes lainan määrä on nY’ ja opin­totuen määrä (n+1)X. Esimerki­no­mais­es­ti olkoot X=200€, Y’=10000€ ja n=4. Täl­löin opin­tora­haa mak­set­taisi­in kuukausit­tain seuraavasti

    opintoraha€/kk—lainan määrä €
    200———————0
    400———————10000
    600———————20000
    800———————30000
    1000——————-40000
    1000——————-50000
    1000——————-60000

    Tarve opin­to­lainalle siis piene­nee opin­to­jen edetessä. Opin­totuen laina­pain­ot­teisu­us kas­vaisi ja tukea mak­set­taisi­in toden­näköisem­min henkilöille, jot­ka sitä myös tarvit­se­vat. Aikaansa enem­män opin­toi­hin käyt­tävä henkilö voi valmis­tua nopeam­min, jol­loin nos­tet­tu opin­to­lainan määrä jää pienem­mäk­si kuten myös henkilölle mak­se­tun opin­tora­han määrä. Edelli­nen henkilö ei olisi tarvin­nut opin­tora­haa, sil­lä hän pystyi suorit­ta­maan opin­not nopeasti. 

    Mallin myötä opiske­li­jal­la on kan­nustin pohtia alan sopivu­ut­ta ja tarvit­taes­sa lopet­taa opin­not hyvinkin lyhyen opiskelun jäl­keen, mikäli ala ei vaiku­ta sopivalta.

    1. N: Tarve opin­to­lainalle siis piene­nee opin­to­jen edetessä. Opin­totuen laina­pain­ot­teisu­us kas­vaisi ja tukea mak­set­taisi­in toden­näköisem­min henkilöille, jot­ka sitä myös tarvit­se­vat. Aikaansa enem­män opin­toi­hin käyt­tävä henkilö voi valmis­tua nopeam­min, jol­loin nos­tet­tu opin­to­lainan määrä jää pienem­mäk­si kuten myös henkilölle mak­se­tun opin­tora­han määrä. Edelli­nen henkilö ei olisi tarvin­nut opin­tora­haa, sil­lä hän pystyi suorit­ta­maan opin­not nopeasti.

      Mallin myötä opiske­li­jal­la on kan­nustin pohtia alan sopivu­ut­ta ja tarvit­taes­sa lopet­taa opin­not hyvinkin lyhyen opiskelun jäl­keen, mikäli ala ei vaiku­ta sopivalta. 

      Menen yliopis­toon, nos­tan 40 000e opin­to­lainaa ja sijoi­tan pääo­man korkorahastoon.

      Sen jäl­keen nos­tan tyy­tyväisenä ton­nia kuus­sa opin­to­tukea ja kun valmis­tun, mak­san opin­to­lainan pois korko­ra­has­tossa ole­val­la pääomalla.

      Mitä täl­lä jump­paamisel­la halu­taan saa­da aikaan?

  4. Jos iäkäih­misiä halu­taan työl­listää, Ruotsin työ­suhde­lain­säädän­tö (LAS) on myös muis­tet­ta­va. Yri­tys irti­sanoo ensim­mäisenä iimek­si tulleet, joten iäkkääm­mät pitkän uran tehneet jatka­vat työssä 69 vuoti­iaak­si saak­ka. Ikään­tyneimpiä houkutel­laan lähtemään mak­samal­la helle suo­ma­laisit­tain reip­pai­ta irtisanoutumiskorvauksia. 

    Asi­at ovat kokon­aisu­us: yri­tyk­set ovat hyö­tyneet 1980-luvul­ta saak­ka siitä että yli 55 vuoiai­ta on voitu siirtää täy­delle eläk­keelle ilman yri­tyk­sille koitu­via eri­tyisem­pia mak­su­ja. Samal­la joitakin työelämän kehit­tämiseen liit­tyviä ja kus­tan­nuskia aiheut­tavia asioi­ta ei ole tarvin­nut tehdä.

    EK.n pitäisi vas­ta­ta, että sopi­iko että yli 55-vuo­ti­ai­ta työ­nan­ta­ja ei saa irti­sanoa ja hiedän työolo­suhteisi­in­sa on investoita­va reip­paasti? SAK:ta ja demare­i­ta ei vatus­tuk­ses­ta voi syyttää.

    Jos ote­taan rusi­na från bul­la niin se on näkökul­makysymys miten nämä ihmis­set pide­tään hengis­sä, työt­tömyysko­r­vauk­sel­la, perus­toimeen­tu­lol­la vai eläk­keel­lä. Työtä he eivät saa. Pieni eläke ainakin ylen­tää elä­keel­lä oloa — ja suuret eläk­keet taas piden­tävät sitä roimasti.

    Sit­ten ovat hie­man raskaam­mat ammatit. Siis­teis­sä sisähom­mis­sa pär­jää ja julkisel­la puolel­la jos ei tuot­tavu­ud­es­ta piita­ta niin verkkainen tahti riittää. 

    Aikuis­ten työelämän muu­tok­set ovat kiin­nos­ta­va säästöko­hde. Onnek­si VM:n virkamiehet ovat tien­neet 16-vuo­ti­aana minne ura vie ja ovat hoi­ta­neet ker­ral­la oikean koulutuksen.

    Parem­min toimeen­tule­vien kohdal­la yri­tyk­set ksu­tanatavt 40–50 000 euroa MBA koulu­tuk­si­ta ja tietotekni­ikas­sa 10 000 euroa täy­den­nysk­oulu­tuk­seen vuodessa on aika taval­lista, kun pysytään mukana uusis­sa teknologioissa. 

    Miten sit­ten tavalli­nen asun­tovelkainen han­kkii uuden parem­min palkatun ammatin tai säi­lyt­tää työn­sä? Ei oikein mitenkään. Avoin-amk ja ‑yliopis­to on ole­mas­sa, sekin mak­saa siinä 1–2 000 euroa vuodessa kurssi­mak­suina. Sinne ei men­nä työt­tömänä. Muis­taak­eni EK vas­tusti jyrkästi, että työ­nan­ta­jan pitäisi koulut­taa omia työn­tek­i­jöitään neljä päivää vuodessa. 

    VM:n idea on saa­da aikaan paljon opin­ton­sa keskeyt­täneitä ihmisiä, jot­ka eivät saa mil­loinkaan tehdä tutk­in­toaan valmi­ik­si ilman lot­tovoit­toa tai per­in­töä. Mikä jrki siinä on? Onko meil­lä liikaa väkeä täällä?
    Pienessä maas­sa yleen­sä yritetään saa­da taval­li­sista ihmi­sistä paras irti ja tunka­ta sil­lä yhteiskun­taa eteenpäin.

    Ratkaisu­ja olisi, ne vaati­si­vat vähän laa­jem­paa kuvaa ja yhteistyötä VM:n, OKM:n ja TEK:n välil­lä. Siis mah­do­ton­ta. Sil­loin olisi jotain katet­ta elinikäisel­lä oppimisel­la, kokeiluy­hteiskun­nal­la ja maail­man parhaana koe­mark­i­nana olemiselle — ja ylipäätään sille, että yri­tyk­set säi­lyvät Suomessa.

    Ehkä hyvä aloi­tus olisi lopet­taa duaal­i­mallin yliopis­to ja amk. Olisi B‑tason koulu­tus ja M‑tason koulu­tus sen jatkona. B‑aston jäleen voisi koulut­tutua uusil­la mod­uleil­la ja M‑tasolla. Samoin M‑tasoa voisi täy­den­tää uusil­la mod­uleil­la oman, työ­nan­ta­jan ja yhteiskun­nan tarpei­den mukaan.
    Oppimispimusk­oulu­tus tun­tuu myös kadonneen.

  5. Työt­tömyy­se­tu­udel­la tuet­tu omae­htoinen opiskelu on erit­täin järkevää esim juuri kesken­eräis­ten korkeak­oulu­opin­to­jen lop­pu­un­saat­tamiseen, eikä sen ehto­ja tulisi nykyis­es­tä kiristää. Aja­tus alku­jaan olikin ehkä tar­jo­ta mah­dol­lisuuk­sia mui­hinkin opin­toi­hin kuin työvoimak­oulu­tus­tar­jon­nas­sa on.

    Suurin osa työvoimak­oulu­tuk­sista toteutetaan nykyään OKM:n rahoituk­sel­la ja ne ovat aivan sitä samaa koulu­tus­ta kuin oppi­laitok­set muutenkin toteut­ta­vat. Mah­dolli­nen heikko­laa­tu­isu­us ei liity siihen, että koulu­tus olisi työvoimak­oulu­tus­ta. Työvoimak­oulu­tuk­se­na voi siis suorit­taa ihan ”nor­maalin” ammatil­lisen tutkin­non. Toki tuos­sa puhuit cv- ja elämän­hallintakurs­seista, mut­ta nämä eivät ole työvoimak­oulu­tus­ta vaan mui­ta työhallinnon palvelu­ja. Tosin mitään elämän­hallintakursse­ja ei käsit­tääk­seni ole enää vuosi­in edes ollut; kuntout­ta­va työ­toim­inta lie­nee ajatuk­seltaan tätä.

    Kaavail­lut leikkaukset/kiristykset eivät kyl­lä mitenkään tue elinikäisen oppimisen ideaa ja tavoitet­ta nos­taa suo­ma­lais­ten koulutustasoa.

  6. Kun tätä van­hempi­en ikälu­okkien työl­lisyysastet­ta ver­rataan aina Ruot­si­in, niin eikö voitaisi kokeil­la esim. samaa irti­sanomisu­uo­jaa heille kuin Ruot­sis­sa. Sil­loin tarve eläkeputkille yms. ehkä pois­tu­isi. Nykyään näyt­tää ole­van jopa pyrkimys­tä heiken­tää sitä.

    1. Kun tätä van­hempi­en ikälu­okkien työl­lisyysastet­ta ver­rataan aina Ruot­si­in, niin eikö voitaisi kokeil­la esim. samaa irti­sanomisu­uo­jaa heille kuin Ruotsissa.

      Pitäisi ottaa koko paket­ti palka­n­muo­dos­tu­misi­neen kaikkineen.

  7. Eikös työtön voi käyt­tää opiskelu­oikeut­taan myös esimerkik­si mais­terin tutkin­non jälkeisi­in alum­ni- tai täydennysopintoihin?

    Mielestäni osaamisen paran­t­a­mi­nen on kaik­ista järkev­in­tä aktivi­teet­tiä työt­tömälle, kos­ka työt­tömyys aika muu­toin rapaut­taa osaamista ja oman alan aal­lon­har­jal­ta putoaa nopeasti.

    Käsit­tääk­seni ammat­tik­oulu­tus tar­joaa myös täy­den­nysk­oulu­tus­ta, joi­ta voi muun muas­sa näyt­tökokein suorittaa.

    En usko, että työt­tömien opin­to­jen rajoit­tamisel­la saadaan mitään hyvää aikaan.

    Mata­la­palkkatu­ki menisi per­sauk­isille kapakoille ja muille räkälöille, joiden ole­mas­sa olon pitäisi markki­na­t­aloudessa lop­pua lyhy­een. Jos yri­tys ei kykene mak­samaan palkkaa, niin ei sel­l­aisen yri­tyk­sen tule olla ole­mas­sa ensinkään.

    On kyl­lä totaalisen absur­dia kuvitel­la, että opiskele­vien työt­tömien siirtämi­nen tuk­i­työl­lis­te­tyk­si johonkin räkälään jotenkin aut­taisi hyv­in­voin­ti­val­tion rahoit­tamises­sa. Korona osoit­ti, että miten nau­ret­ta­van vähän merk­i­tys­tä mata­la­palk­ka-aloil­la on Suomen taloudelle.

    Lisää koulu­tus­ta, lisää suuryri­tyk­siä ja vähem­män lat­ten lip­i­tys­räkälöitä Suomeen.

  8. VMltä (eli EKl­ta) samaa paskaa kuin aina ennenkin, varakkai­ta motivoidaan rahal­la ja per­sauk­isia kan­nuste­taan otta­mal­la vähätkin rahat pois. Siis potki­mal­la 300 000 ihmistä päähän saadaan ehkä 30 000 työ­paikkaa, nekin enim­mäk­seen mata­la­palkkaisia. Het­emä­ki aikoo taas ker­ran pelas­taa hyv­in­voin­ti­val­tion tuhoa­mal­la hyvinvointivaltion..

  9. Varsinkin suuris­sa yri­tyk­sis­sä vahdi­taan päälukua eikä siinä erotel­la osa- ja kokoaikaisia. Syynä on se, että osa-aikaiset aiheut­ta­vat hallinnol­lisia kulu­ja suurin piirtein saman ver­ran kuin kokoaikaiset. Ei ote­ta huomioon, että monis­sa tehtävis­sä tulos ei vähene yhtä paljon kuin työai­ka. Oma koke­muk­seni oli, että esim esimies‑, suun­nit­teli­ja- tai asiantun­ti­jate­htävis­sä 20% lyhen­nys työaikaan pudot­ti tulosta vain noin 10% jos sitäkään.

  10. Har­mi kun tänne Suomeen ei ole kan­tau­tunut uutisia Ruotsin 60+ vuo­ti­aiden viihtyvyy­destä työssään. Tekevätkö ihan oikei­ta töitä vai ovatko mei­dän kuntout­ta­van työ­toimin­nan tapaises­sa toim­i­nas­sa kulut­ta­mas­sa aikaansa.

  11. Lueske­lin mie­lenki­in­nos­ta läpi VM:n idea­pa­perin ja ko. paperis­sa viitatun Etlan tutkimuksen.

    Etlan (Kauha­nen, 2018) paperis­sa käsitel­lään aikuisk­oulu­tustuen vaikut­tavu­ut­ta. Tutkimuk­ses­sa huo­mataan, että julkisel­la sek­to­ril­la ko. etu­isu­u­den käyt­täjät etenevät ural­laan, ja yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la suun­taa­vat mui­hin hom­mi­in. Työl­listymis­vaiku­tus on luon­nol­lis­es­ti heikko, sil­lä aikuisk­oulu­tus­tukea saadak­seen täy­tyy olla valmi­ik­si töis­sä. Samal­la on huomionar­voista, että tuki ei itse asi­as­sa ole kovin kallis (v 2018: 0,173 mrd vs. kaik­ki työt­tömyys­menot 4,3 mrd).

    VM:n argu­ment­ti ”lähi­hoita­jista, jot­ka opiskel­e­vat muuhun ammat­ti­in ja muut ammatit, joista opiskel­laan lähi­hoita­jik­si” on mielestäni ontu­va. Kun savupi­ip­pu­paikkakun­nan ain­oa tehdas pistää lapun luukulle, osa läh­tee opiskele­maan ammat­tia, jol­la saa var­masti työtä. Tämä siitä huoli­mat­ta, että toisel­la puolel­la Suomea joku toinen kokee saman ammatin itselleen liian raskaak­si ja halu­aa vai­h­taa mui­hin hommiin. 

    Olen vah­vasti sitä mieltä, että työt­tömäk­si jääneen ihmisen omae­htoinen opiskelu tulisi tehdä mah­dol­lisim­man helpok­si. Voimakkaasti suh­dan­tei­den mukana elävässä taloudessa työt­tömäk­si voi joutua ilman omaa syytään. Koulu­tus aut­taa selviy­tymään het­kel­li­sistä, paikalli­sista erikois­tuneen työvoiman tarjontapiikeistä.

  12. Osmo: “Työeläkeputken pois­to yksinään merk­it­sisi, että moni päät­täisi työu­ransa työmarkkinatuella.”

    Mikäli nykyi­nen yli 57 vuo­ti­ai­ta koske­va kun­nan työl­listämisvelvoite säi­ly­isi edelleen, niin ei yli 57 vuo­ti­aat jatkos­sakaan putoaisi ansiosi­don­naisel­la, joten eläk­keelle jäätäisi­in pääosin edelleen ansiosi­don­naiselta — ei työmarkkinatuelta. 

    Sen sijaan tämä VM:n ehdo­tuk­sen osa “Työt­tömyys­tur­va ei jatkos­sa kar­tut­taisi eläkeoikeut­ta. ” tekee eläkeputken vähem­män kiin­nos­tavak­si eri­tyis­es­ti hyvä­tu­lois­t­en osalta. Nythän tuo toimii merkit­tävänä kan­nus­ti­me­na eläköi­tyä etu­a­jas­sa eläkeputken kautta.

  13. OS kir­joit­ta ihan oikein “Nyt alkaa olla hyv­in­voin­ti­val­tion kannal­ta tosi kyseessä. Niin nopeasti sen rahoi­tus­po­h­ja rapautuu.”

    Kuten tun­net­tua, Suo­mi on jo parikym­men­tä vuot­ta ollut kil­pailukyvytön ja investoin­til­a­mas­sa, fir­mat lähtevät maas­ta, hal­li­tuk­set ovat olleet vel­ka-adak­toitunei­ta ja päätöskyvyt­tömiä ay-liik­keen kuris­tu­sot­teessa, Perus­tus­lakimme on käyt­tökelvo­ton, vält­tämät­tömät työlain­säädän­tö- ja Soteu­ud­is­tus jääneet tekemät­tä, ja tämä lista vain jatkuu ja jatkuu…

    Olisiko jo syytä rehellis­es­ti tun­nus­taa, että tämä Suomen marx­i­lais-besser­wiss­er johtoinen kokeilu on epäon­nis­tunut ja johtanut ide­ol­o­gis-taloudel­liseen selvi­tys­ti­laan? Tämä utopi­aku­pla on nyt puh­jen­nut reaal­i­maail­man kilpailupaineessa!

    Kun kat­soo ympärilleen, näkyy vain vah­vasti lin­noitet­tu­ja besser­wiss­er-bunkkere­i­ta ja jois­sa jaka­vat toisilleen kun­nia-merkke­jä, samaan aikaan kun veroparati­i­seista toimi­vat globaalit suuryri­tyk­set jyräävät noiden bunkke­rien ja viimeis­tenkin suo­ma­lais­ten yhtiöi­den yli…

    Kuin­ka sit­ten Suo­mi voitaisi­in nyt pelastaa?

    Tietenkin rak­en­ta­mal­la nopeasti ”future-proof”markkinalatous-yhteiskunta, joka perus­tuu sel­l­aiseen kan­sain­välis­es­ti kil­pailukykyiseen talouteen (= kil­pailukykyiset yhtiöt ja vero­tus), joka pystyy rahoit­ta­maan riit­tävän hyv­in­voin­nin ja tur­val­lisu­u­den Suomelle. 

    Ja sit­ten vaan käärimään hihat ylös ja heit­tämään tuleen Suomen ylivoimatekijät:
    1) Eri­no­mainen kyky henkilöko­htaista vas­tu­u­ta ottavaan tiimityöskentelyyn
    2) Muu­tosvalmius otta­mal­la ket­terästi käyt­töön uut­ta tekni­ikkaa, yms.
    3) Eri­no­mainen koulutustasomme
    4) Kan­sain­välis­es­ti harv­inainen rehellisyys ja suorapuheisuus
    5) Eri­no­maiset johta­jamme, jot­ka yhdessä kol­men sukupol­ven kovan työn kanssa, nos­ti maamme sodan­jälkeis­es­tä kur­ju­ud­es­ta ennen koke­mat­tomaan hyvinvointiin

  14. Suomel­la on aika iso­ja ongelmia työl­lisyy­den ohella.

    Nythän enem­män ja enem­män nuo­ria on muut­tanut Suomes­ta pois samaan aikaan kuin syn­tyvyys on laskenut ja laskenut. Se, että Suomen väk­iluku ei painu luisu­un, on maa­han­muu­ton varas­sa. Toisaal­ta tuot­ta­vat maa­han­muut­ta­jat eivät koe Suomea houkut­tel­e­vak­si, vaan val­it­se­vat monia mui­ta mai­ta mieluummin.

    Tietysti on mah­dol­lista nos­taa työl­lisyyt­tä joko poli­it­tisin uud­is­tuksin tai maa­han­muu­tol­la, mut­ta työn tuot­tavu­us saat­taa men­nä kun­non luisu­un Suomes­sa. Nuoret osaa­ja muut­ta­vat pois ja uusil­la tuli­joil­la ei ole tuot­tavu­us korkea.

  15. Aikuisopin­noille ja uran­vai­h­dolle sopi­vat tukimuodot ovat kieltämät­tä han­kala asia. Jos työ­paik­ka tai ala putoaa alta, on yhteiskun­nan etu, että henkilö opiskelee uuden alan ja pääsee töi­hin. Uudelleenk­oulut­tamista on tehty niin hoitoalalle siir­tyneille paper­im­iehille kuin mon­elle muullekin. Suvus­sa on hyviä koke­muk­sia tästä, mm. kir­japain­os­ta puusepäksi.

    Miten tukea työtön­tä, työt­tömyy­suhan alaista tai työu­ral­la vielä ole­vaa, joka tarvit­see täy­den­nysopin­to­ja? Tässä meil­lä on aikamoinen tuki- tai tuet­to­muusvi­idakko. Toinen ääripää saa opiskel­la ilmaisek­si ansiosi­don­naisel­la, toinen ääripää mak­saa kalli­it kurssit (esim. eMBA) arvon­lisäveroi­neen. Reilua olisi, että jälkim­mäisen ryh­män opin­not eivät olisi arvon­lisäverol­lisia ja että ne saisi poikkeuk­set­ta vähen­tää työ­tu­loista (nyt on ris­ki työ­paikan tai ‑tehtävän vai­h­dok­sen aiheut­ta­mas­ta verollisuudesta).

    Tavoit­teelli­nen opiskelu sopii valitet­ta­van huonos­ti työt­tömyys­jak­soi­hin. Työt­tömyys ei vält­tämät­tä ala tam­miku­un alus­ta ja jatku tasalukukau­sia. On toisaal­ta työt­tömän kannal­ta erit­täin huono jut­tu odotel­la työt­tömänä neljä kuukaut­ta sopi­van koulu­tuk­sen alkua. Itseopiskeltavia verkkokursse­ja on toki joi­hinkin tarpeisi­in ole­mas­sa, mut­ta mitkä niistä ovat hyödyl­lisiä työt­tömän kannal­ta, en tiedä.

    Työelämässä oleville on sit­ten vielä parin päivän lyhy­itä tehokursse­ja aiheesta jos tois­es­takin. Itse olin sel­l­aisel­la oman työte­htävän kannal­ta erit­täin hyödyl­lis­es­tä aiheesta viime tal­ve­na ja kan­nat­ti kyl­lä, niin itseni kuin työ­nan­ta­jani (joka kurssin mak­soi) kannal­ta. Nämä ovat sit­ten liian kalli­ita työt­tömälle (luokkaa 900 €/päivä), vaik­ka voisi­vat olla erit­täin hyödyllisiä.

    Sit­ten on nämä työelämän muut­tumisen vuok­si pakol­la alaa vai­h­ta­vat. Tämän riskin mak­sat­ta­mi­nen sen kohdalle joutuneil­la ei ole kohtu­ullista samas­ta syys­tä kuin sairau­den tai vam­mau­tu­misenkaan riskin kohdalla.

    Onko tähän löy­det­ty hyvää ratkaisua mis­sään, Suomes­sa tai muualla?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.