Mikko Särelä menee lautakuntaan, minä keskityn Verden lanseeraamiseen, joten kommentoin listaa kursorisesti.
Viime tiistain kokouksessa asiat pantiin pöydälle tai hyväksyttiin sellaisenaan. Etelä-Sataman alueen varaamisesta laatu- ja konseptikilpailua varten. Vasemmistoliitto olisi halunnut, että ennen kokonaisuuden kilpailutusta pitäisi järjestää arkkitehtikilpailu design-museosta eikä toisin päin. En voinut kannattaa esitystä. Miten järjestää arkkitehtikilpailu rakennuksesta, josta ei tiedetä, mihin se tulee?
Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma
Kokoomus pyysi pöydälle, koska on tullut uusia yhteydenottoja asiasta. En tiedä, mistä on kyse, mutta olen huolestunut.
Kontulan, Mellunmäen ja Vesalan kerrostaloalueiden täydennysrakentamien yleisperiaatteet
On hyvä että näitä tiivistetään ja samalla yritetään vähän nostaa alueen sosiaalista statusta, tuottaa siis sopivassa määrin gentrifikaatiota. Minua tässä häiritsi se, että tärkeimmät toimenpiteet ovat muualla kuin maankäytössä, vaikka maankäyttökin on tärkeässä roolissa. Tässä tarvittaisiin kaupunkisosiologian osaamista, ei sellaista höttöä, että simpsalabim! Kontulasta tulee uusi Kallio.
Kaupunginkansliassa onkin kaupunkiuudistusprojekti. Asialla ei siis ole tarkoitus vaivata luottamusmiehiä, vaikka tehtävät valinnat ovat mitä poliittisimpia.
Jos tänne halutaan saada keskiluokkaa, on käytettävä lahjontaa: edullisia tontteja omistusasuntotuotantoon. Maanmyyntituloista on vähän tingittävä. Mieluummin ilman Hitas-ehtoja, koska Hitas-ehto on riippa, joka alentaa sitä hintaa, joka asunnosta kannattaa maksaa. (Oletetaan, että hinnannnousun odotusarvo on nolla. Jos asuntojen hinnat laskevat, joutuu kärsimään sen nahoissaan, ja jos ne nousevat, nousu leikataan pois. Niinpä Hitas-asunon kohdalla odotusarvo on negatiivinen.)
Jussi Chydeniuksen valtuustoalue Pirkkolan urheilupuiston parkkikentistä
Tämä on raivostuttava asia. Keskuspuisto on tuolla kapeimmalla kohdallaan niin haavoittuva, että parkkikentän alle jäävä maa on tosiasiassa niin arvokasta, että parkkipaikat pitäisi laittaa maan alle. Näin ei kuitenkaan voida tehdä, koska tuo hanke ei sen jälkeen olisi taloudellisesti toteuttamiskelpoinen. Siitä tulee kannattava vasta, kun se saa ilmaiseksi käyttöönsä hehtaarin maata pysäköintiin. Arrgh!
Savonkadun alueen varaaminen NCC:lle
Aikanaan kaupunki päättyi Alppilassa ja välissä oli tyhjää ja sitten alkoi Pasilan puutaloalue. Puutaloalue on nyt korvattu vähän tehokkaammalla rakentamisella, mutta tuo välialue on pysynyt välialueena. Nyt ylileveä Savonkatu kavennetaan ja säästyvä maa otetaan hyötykäyttöön. Alueelle rakennetaan runsaasti lisää, 160 000 k-m2 tai laajemmin tarkasteltuna peräti 300 000 k-m2. Sitä, mitä aluetta jälkimmäinen luku tarkoittaa, en oikein hahmota.
Todettakoon, että 160 00k-m2 tarkoittaa 4 000 asukasta tai 10 000 työpaikkaa tai jotain näiden lineaarikombinaatiota.
Tässä painotetaan työpaikkoja, joka on ymmärrettävää alueen hyvän saavutettavuuden kannalta. Niitä, jotka pääsevät tänne alle 30 minuutin joukkoliikennematkalla on todella paljon. Tätä perusteellaan myön näin: Elinkeinopolitiikan tavoitteena on, että yksityisen sektorin työpaikkamäärä kasvaa pitkällä aikavälillä vähintään yhtä nopeasti kuin asukasluku. Tuon tavoitteen saavuttaminen ei edellytä yhdenkään toimistoneliön rakentamista pitkään aikaan, koska toimistoissa tulee olemaan puolet vähemmän tilaa kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Niihin siis mahtuu tuplasti entinen työpaikkamäärä. Tämä on kuitenkin hyvä paikka toimistoille.
Esityslistalla kerrottiin, että alueesta oli kiinnostunut myös toinen rakennusliike. Näitä kilpailutettiin ja NCC:n suunnitelmat olivat parempia. Listalla ei näy kumpaakaan, ei NCC:n alustavaa suunnitelmaa eikä sitä toista. Lautakunnan kokouksessa toivottavasti esitellään.
AM-ohjelma 2020
Teen tästä erillisen postauksen, jos vain ehdin. Todettakoon, että ohjelmassa asuntotuotanto olisi edelleen ”vähintään” 7 000 asuntoa vuodessa. Lukuisiin vaatimuksiin rakentaa enemmän ei siis ole vastattu.
Kun olemme keskustelleet asuntopoliittisen välineistön (ARA-asunnot, Hitas) vanhentuneisuudesta, on vastattu, että asiaan palataan AM-ohjelmassa. Nyt niihin ei ole mitään muutosta.
Lautakunnan talousarvioehdotus ja taloussuunnitelma vuosille 2021-23.
Tästä teen erillisen postauksen, jos Verde-kiireiltä ehdin.
Tontin myyminen Kalasatamassa
Vuokrattuun tonttiin liittyy osto-optio, jota tontin haltija tietysti käyttää. Käyttää tietysti, koska kaupunki käyttää aivan liian korkeaa korkokantaa tontinvuokrissa (4 %, ja huom! reaalikorko). Tämän seurauksena myyntihinnat ovat liian matalia.
Tonttin koko on 720 m2 ja rakennusoikeus 1200 k-m2. Rakennusoikeuden hinnaksi tulee siten 1 284 euroa ja muun Suomen paremmin ymmärtämäksi hehtaarihinnaksi 21,4 miljoonaa euroa. Myyntihinta on kovin matala, minkä voi nähdä siitä, millä hinnalla asuntoja alueella myydään.
Ei tuo Keskuspuiston kapein kohta taida olla… Pohjoisempana Maununnevan ja Paloheinän välissä puisto lähes katkeaa samoin kuin etelässä Nordenskiöldinkadun kohdalla (sairaalat ja jäähallin pysäköintialue, johon on tulossa HIFK:n kiinteistökehityshanke).
Toinen asia on, että pitääkö niin monella henkilöautolla päästä ihan urheiluhallin viereen. Ehkä pitäisi kehittää julkista liikennettä alueelle…
No, on se kapein kohta tuossa osassa Keskuspuistoa. Saa patikoida aika kauan etelään tai pohjoiseen että löytää yhtä kapean kohdan.
Miten kaupungin tonttipolitiikka voi vuodesta toiseen olla yhtä umpisurkeaa? Tontinluovutustavoitteisiin ei päästä, valtavia alueita luovutetaan yksittäisten toimijoiden temmellyskentiksi ilman kunnon kilpailutusta ja niitä tontteja jotka saadaan luovutettua myydään alihintaan absurdien laskentatapojen vuoksi.
Missä kohtaa ongelma on? Eikö virkamieskunta osaa, vai eivätkö poliitikot ymmärrä ja ohjaavat virkamiehiä väärin? Vai molempia? Voiko huutokaupan järjestäminen oikeasti olla niin vaikeaa?
Vastaus kysymyksiin lienee yksinkertaisempi. Nykymenosta hyötyy moni, ja heillä on hyvät ja luottamukselliset suhteet kaupungin koneistoon. Niinpä tilanne ei muutu.
Pääkaupunkiseudulla on miljoona neliötä tyhjää toimistotilaa, kertoo päivän IS.
Tarvittavat neliöt tulevat pandemian jälkeen putoamaan dramaattisesti.
Miksi kaavoitetaan lisää?
Näitä isojen poikien tontinvarausaikeita nousee aika kovalla viikkotahdilla: Elielinaukio, Hietalahti, Savonkatu jne! Kaikissa tapauksissa kerrosalatavoitteet vaikuttavat valtavilta. En sano etteivätko voisi olla, mutta päätökset varauksesta tehdään ilman, että julkisuuteen ollaan tuotu ensimmäistäkään kuvaa siitä, miten ehdotettuun laajuuteen ollaan päästy! Ohjaako tämän kaupungin suunnittelua enää kukaan?
”Nyt ylileveä Savonkatu kavennetaan ja säästyvä maa otetaan hyötykäyttöön. ”
Nuo pohjoiset pultsarikaltsit voisi myös ottaa käyttöön. Kaupungilla on varaa pitää tyhjää tonttia alle 100 m Pasilan asemasta…
Kiinteistösijoittajat merkkailevat reviirejään pitkin kaupunkia siinä kuin koirat pissapaikkojaan. YIT on puolestaan pystyttämässä siihen Savonkadun kallioita vastapäätä Aleksin Kivenkadun kulmaan postimerkinkokoiselle tontille valtavan 14-kerroksisen Triplan korkuisen hotellikompleksin. Olisiko aika jo vähän jarrutella ennenkuin koko kaupunki on rakennettu umpeen?
Turha kai on saivarrella, missä sijaitsee Keskuspuiston kapein kohta. Keskuspuisto on jo nyt niin kapea, että liikuntahalleja ja parkkipaikkoja ei kaivata minnekään muuallekaan puistoon. Koko Keskuspuistolle pitäisi saada suojelukaava.
Ehkä Kokoomus tahtoo Konalan Ristikon raitiotien pääteasemaksi Kaaren sijaan. Esityksen perustelut Kaaren lenkille ovat umpisurkeat koska Lassilan alue on jo hyvin tavoitettavissa Pohjois-Haagan asemalta. Joko Vihdin liikenneympyrästä takaisin (halpa) tai sitten Vihdintietä eteenpäin luomaan uutta saavutettavuutta. Toivottavasti Elannon edustajisto jääväytyy.
Olen joskus osoittanut sormella miten helppoa on Helsingissä kaavoittaa toimistoja ja miten vaikeaa asuntoja mistä seuraa mm. että toimistoja muunnetaan asumiskäyttöön. Eivätkö virkamiehet tottele valtuuston yleistahtoa asuntotuotannon kiihdyttämiseksi?