Kommenttaja VM:n virkamiesten työllisyyspakettiin

Nyt alkaa olla hyvinvointivaltion kannalta tosi kyseessä. Niin nopeasti sen rahoituspohja rapautuu.

Kukaan ei voi uskottavasti väittää puolustavansa hyvinvointivaltiota, jos ei piittaa sen rahoituksesta. Rahoituksen kannalta työllisyys on keskeinen, koska verot peritään lähinnä työn tekemisestä. Olen vähän huolissani demareiden ”vastustamme muun muassa kaikkea” -linjasta. Jos demarit de facto hylkäävät hyvinvointivaltion, kuka sitä enää puolustaa?

Silti pari poikkipuolista kannanottoa VM:n virkamiesten työllisyyspakettiin.

Työvoimahallinnon elämänhallintakurssit vai yliopisto-opinnot?

Oikeutta opiskella työttömyyspäivärahan turvin pitäisi rajoittaa. Voi olla, että työttömyyspäiväraha on säännöiltään vähän kömpelö tähän tarkoitukseen, mutta jotenkin kesken jääneet opinnot kannattaa rahoittaa. On paljon älykkäämpää käyttää työttömyysaikansa opintojen loppuun saattamiseen kuin osallistua työvoimahallinnon CV:n teko- tai elämänhallintakursseille tai vaikka laivahitsaajakurssille. On vähän pöhköä, että työvoimahallinnon usein aika heikkolaatuisille kursseille osallistuminen on pakollista ja opetusministeriön alaiseen opiskeluun osallistuminen kiellettyä.

Voi olla, että työttömyyspäiväraha on tähän huono keino, mutta jokin keino rahoittaa kesken jääneitä opintoja pitäisi olla. Myönnetään, että VM:n virkamiehillä on pointti siinä, että lainapainotteisuus ohjaisi paremmin työnsaannin kannalta hyödyllisiin opintoihin. Ja olisihan se tasapuolista, sillä opintotukeakaan ei saa, kun opinot venyvät liikaa.

Sosiaalipolitiikassa käy usein niin, että yhteen tarkoitukseen suunniteltu tuki alkaakin tukea jotain aivan muuta asiaa, koska sitä toista varten ei ole tukea, vaikka pitäisi. Niin tässäkin on käynyt. Siihen alkuperäiseen tarkoitettu tukimuoto kuitenkin sopii huonosti uuteen tarkoitukseen. Opintojen loppuunsaattamistuen riippuvuutta aiemman palkan suuruudesta nyt esimerkiksi on vähän vaikea perustella.

Suomessa esimerkiksi tarvitaan matalapalkkatuki. Kun sitä ei ole, työttömyysturvan sovitellusta päivärahasta on tullut sellainen, mutta se taas on säännöiltään aivan epätarkoituksenmukainen. Siitä joskus toiste enemmän.

Osaeläke oikeaan käyttöön

Toinen kysymykseni liittyy osaeläkkeeseen eli osittaiseen varhennettuun varhaiseläkkeeseen. Minulla on tähän erityissuhde, sillä esitimme tätä aikanaan Juhana Vartiaisen kanssa vuonna raportissamme Lisää matalapalkkatyötä. Sitä ennen oli käytössä osa-aikaeläke niille, jotka eivät jaksaneet enää ikänsä vuoksi tehdä kokoaikatyötä. Me esitimme, että saa tehdä työtä myös hitaammin. En tiedä, mikä tuon raporttimme vaikutus osaeläkkeen säätämiseen oli, mutta mielelläänhän sitä uskoisi jotain vaikuttaneensa.

Vähän samanlaista on tehty Singaporessa. Kun työntekijä täyttää 62 vuotta, hän solmii työnantajansa kanssa uuden, yleensä matalapalkkaisemman ja vähemmän vaativan työsuhteen ja sai täydentää sitä säästämällään eläkkeellä. Tämä pidensi työuria kahdella vuodella. Siis todellakin: kahdella vuodella.

Yksi syy ikäihmisten heikkoon työllisyyteen on se, etteivät työnantajat halua maksaa täyttä palkkaa osittaisesta työpanoksesta. On inhimillistä, että työtahti alenee iän myötä. Siksi urheilussakin on ikämiessarjat.

Ei kannata jeesustella vaan tunnustaa tosiasiat: suuri syy siihen, että suomalaiset siirtyvät niin nuorina eläkkeelle on siinä, että työnantajat haluavat heidän siirtyvän varhain eläkkeelle.

Jos osaeläke on toiminut toisin päin ja vähentänyt työllisyyttä, vika on varmaankin siinä, ettei ole tullut käytännöksi siirtyä helpompiin ja vähemmän vaativiin töihin siinä vaiheessa, kun ei enää jaksa painaa nuoruuden innolla. Voisiko tälle tehdä jotain? Onhan se aika luontevaa, että työtahti hidastuu iän mukana.

Kun työeläkeputki toivottavasti poistuu, pitäisi osaeläkkeen jäädä nimenomaan niin, että sitä käytetään niin kuin sitä oli tarkoitus käyttää.

Työeläkeputken poisto yksinään merkitsisi, että moni päättäisi työuransa työmarkkinatuella. Aika tyly juttu. Niin kuin työehtosopimuksissa on harjoittelupalkka, pitäisi olla myös jäähdyttelypalkka niille, joiden työkyky on alentunut iän vuoksi. Tähän kokonaisuuteen osaeläke istuisi hyvin.

Taas yksi Soininvaara-Vartiainen ehdotuksista toteutettu

Kissan on tunnetusti nostettava itse häntäänsä.

Lehdet ovat hehkuttaneet, kuinka osittainen varhennettu varhaiseläke on saavuttanut suurta suosiota. Tätäkin me esitimme Juhana Vartiaisen kanssa raportissamme Lisää matalapalkkatyötä. Kutsuimme sitä osaeläkkeeksi, mutta byrokratia on osannut tehdä nimestä vähän pidemmän.

Esitimme, että osaeläke korvaisi osa-aikaeläkkeen. Tämä poikkeaa osa-aikaeläkkeestä kahdella tavalla. Se EI edellytä työajan lyhentämistä. Saa myös alkaa tehdä töitä hitaammin tai siirtyä helpompiin ja siksi pienipalkkaisempiin hommiin. Tai saa lyhentää työaikaansa.

Toiseksi tämä on eläkejärjestelmän kannalta kustannusneutraali. Kun ottaa osan eläkkeestä etukäteen, lopullinen eläke jää vähän pienemmäksi. Aikanaan osa-aikaeläke oli suorastaan törkeän edullinen. Eräs eläkejohtaja sanoi tuohon aikaan, että jos joku ei 56 vuotta täytettyään ymmärrä siirtyä osa-aikaeläkkeelle, hänelle pitää myöntää välittömästi täysi työkyvyttömyyseläke.

Myönnän. Ajatus tästä eläkemuodosta syntyi minulle Singaporen matkan aikana.

Tästä meidän raportistamme on toteutettu yllättävän monta.