Kommenttaja VM:n virkamiesten työllisyyspakettiin

Nyt alkaa olla hyv­in­voin­ti­val­tion kannal­ta tosi kyseessä. Niin nopeasti sen rahoi­tus­po­h­ja rapautuu.

Kukaan ei voi uskot­tavasti väit­tää puo­lus­ta­vansa hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, jos ei piit­taa sen rahoituk­ses­ta. Rahoituk­sen kannal­ta työl­lisyys on keskeinen, kos­ka verot per­itään lähin­nä työn tekemis­es­tä. Olen vähän huolis­sani demarei­den “vas­tus­tamme muun muas­sa kaikkea” ‑lin­jas­ta. Jos demar­it de fac­to hylkäävät hyv­in­voin­ti­val­tion, kuka sitä enää puolustaa?

Silti pari poikkipuolista kan­nan­ot­toa VM:n virkami­esten työllisyyspakettiin.

Työvoima­hallinnon elämän­hallintakurssit vai yliopisto-opinnot? 

Oikeut­ta opiskel­la työt­tömyyspäivära­han turvin pitäisi rajoit­taa. Voi olla, että työt­tömyyspäivära­ha on sään­nöiltään vähän köm­pelö tähän tarkoituk­seen, mut­ta jotenkin kesken jääneet opin­not kan­nat­taa rahoit­taa. On paljon älykkääm­pää käyt­tää työt­tömyy­saikansa opin­to­jen lop­pu­un saat­tamiseen kuin osal­lis­tua työvoima­hallinnon CV:n teko- tai elämän­hallintakurs­seille tai vaik­ka laivahit­saa­jakurssille. On vähän pöhköä, että työvoima­hallinnon usein aika heikko­laa­tu­isille kurs­seille osal­lis­tu­mi­nen on pakol­lista ja ope­tus­min­is­ter­iön alaiseen opiskelu­un osal­lis­tu­mi­nen kiellettyä.

Voi olla, että työt­tömyyspäivära­ha on tähän huono keino, mut­ta jokin keino rahoit­taa kesken jääneitä opin­to­ja pitäisi olla. Myön­netään, että VM:n virkamiehillä on point­ti siinä, että laina­pain­ot­teisu­us ohjaisi parem­min työn­saan­nin kannal­ta hyödyl­lisi­in opin­toi­hin. Ja olisi­han se tas­a­puolista, sil­lä opin­to­tukeakaan ei saa, kun opinot venyvät liikaa.

Sosi­aalipoli­ti­ikas­sa käy usein niin, että yhteen tarkoituk­seen suun­nitel­tu tuki alka­akin tukea jotain aivan muu­ta asi­aa, kos­ka sitä toista varten ei ole tukea, vaik­ka pitäisi. Niin tässäkin on käynyt. Siihen alku­peräiseen tarkoitet­tu tukimuo­to kuitenkin sopii huonos­ti uuteen tarkoituk­seen. Opin­to­jen lop­pu­un­saat­tamistuen riip­pu­vu­ut­ta aiem­man palkan suu­ru­ud­es­ta nyt esimerkik­si on vähän vaikea perustella.

Suomes­sa esimerkik­si tarvi­taan mata­la­palkkatu­ki. Kun sitä ei ole, työt­tömyys­tur­van sovitel­lus­ta päivära­has­ta on tul­lut sel­l­ainen, mut­ta se taas on sään­nöiltään aivan epä­tarkoituk­sen­mukainen. Siitä joskus toiste enemmän.

Osaeläke oikeaan käyttöön

Toinen kysymyk­seni liit­tyy osaeläk­keeseen eli osit­taiseen varhen­net­tuun varhaiseläk­keeseen. Min­ul­la on tähän eri­tyis­suhde, sil­lä esitimme tätä aikanaan Juhana Var­ti­aisen kanssa vuon­na rapor­tis­samme Lisää mata­la­palkkatyötä. Sitä ennen oli käytössä osa-aikaeläke niille, jot­ka eivät jak­sa­neet enää ikän­sä vuok­si tehdä kokoaikatyötä. Me esitimme, että saa tehdä työtä myös hitaam­min. En tiedä, mikä tuon raport­timme vaiku­tus osaeläk­keen säätämiseen oli, mut­ta mielel­lään­hän sitä uskoisi jotain vaikuttaneensa.

Vähän saman­laista on tehty Sin­ga­pores­sa. Kun työn­tek­i­jä täyt­tää 62 vuot­ta, hän solmii työ­nan­ta­jansa kanssa uuden, yleen­sä mata­la­palkkaisem­man ja vähem­män vaa­ti­van työ­suh­teen ja sai täy­den­tää sitä säästämäl­lään eläk­keel­lä. Tämä piden­si työuria kahdel­la vuodel­la. Siis todel­lakin: kahdel­la vuodella.

Yksi syy ikäih­mis­ten heikkoon työl­lisyy­teen on se, etteivät työ­nan­ta­jat halua mak­saa täyt­tä palkkaa osit­tais­es­ta työ­panok­ses­ta. On inhimil­listä, että työ­tahti ale­nee iän myötä. Sik­si urheilus­sakin on ikämiessarjat.

Ei kan­na­ta jeesustel­la vaan tun­nus­taa tosi­asi­at: suuri syy siihen, että suo­ma­laiset siir­tyvät niin nuo­ri­na eläk­keelle on siinä, että työ­nan­ta­jat halu­a­vat hei­dän siir­tyvän varhain eläkkeelle.

Jos osaeläke on toimin­ut toisin päin ja vähen­tänyt työl­lisyyt­tä, vika on var­maankin siinä, ettei ole tul­lut käytän­nök­si siir­tyä helpom­pi­in ja vähem­män vaa­tivi­in töi­hin siinä vai­heessa, kun ei enää jak­sa painaa nuoru­u­den innol­la. Voisiko tälle tehdä jotain? Onhan se aika luon­te­vaa, että työ­tahti hidas­tuu iän mukana.

Kun työeläkeput­ki toiv­ot­tavasti pois­tuu, pitäisi osaeläk­keen jäädä nimeno­maan niin, että sitä käytetään niin kuin sitä oli tarkoi­tus käyttää.

Työeläkeputken pois­to yksinään merk­it­sisi, että moni päät­täisi työu­ransa työ­markki­nat­uel­la. Aika tyly jut­tu. Niin kuin työe­htosopimuk­sis­sa on har­joit­telu­palk­ka, pitäisi olla myös jäähdyt­te­ly­palk­ka niille, joiden työkyky on alen­tunut iän vuok­si. Tähän kokon­aisu­u­teen osaeläke istu­isi hyvin.

Taas yksi Soininvaara-Vartiainen ehdotuksista toteutettu

Kissan on tun­netusti nos­tet­ta­va itse häntäänsä.

Lehdet ovat hehkut­ta­neet, kuin­ka osit­tainen varhen­net­tu varhaiseläke on saavut­tanut suur­ta suo­sio­ta. Tätäkin me esitimme Juhana Var­ti­aisen kanssa rapor­tis­samme Lisää mata­la­palkkatyötä. Kut­suimme sitä osaeläk­keek­si, mut­ta byrokra­tia on osan­nut tehdä nimestä vähän pidemmän.

Esitimme, että osaeläke kor­vaisi osa-aikaeläk­keen. Tämä poikkeaa osa-aikaeläk­keestä kahdel­la taval­la. Se EI edel­lytä työa­jan lyhen­tämistä. Saa myös alkaa tehdä töitä hitaam­min tai siir­tyä helpom­pi­in ja sik­si pieni­palkkaisem­pi­in hom­mi­in. Tai saa lyhen­tää työaikaansa.

Toisek­si tämä on eläke­jär­jestelmän kannal­ta kus­tan­nus­neu­traali. Kun ottaa osan eläk­keestä etukä­teen, lop­ulli­nen eläke jää vähän pienem­mäk­si. Aikanaan osa-aikaeläke oli suo­ras­taan törkeän edulli­nen. Eräs eläke­jo­hta­ja sanoi tuo­hon aikaan, että jos joku ei 56 vuot­ta täytet­tyään ymmär­rä siir­tyä osa-aikaeläk­keelle, hänelle pitää myön­tää välit­tömästi täysi työkyvyttömyyseläke.

Myön­nän. Aja­tus tästä eläke­muo­dos­ta syn­tyi min­ulle Sin­ga­poren matkan aikana.

Tästä mei­dän raportis­tamme on toteutet­tu yllät­tävän monta.