Inhorealismia ikääntyneiden työllisyydestä

Työurien piden­tämisessä on keski­tyt­ty aivan liikaa siihen, miten työn­tek­i­jää motivoidaan jatka­maan töis­sä. Paljon olen­naisem­paa olisi vaikut­taa työ­nan­ta­ji­in. Keskeinen syy lyhy­isin työuri­in on siinä, että työ­nan­ta­jat eivät halua ikään­tyvien jatka­van töis­sä. Eläke­tur­vakeskuk­sen vajaa kymme­nen vuot­ta sit­ten tekemän kyse­lyn mukaan typö­nan­ta­jat halu­a­vat väken­sä siir­tyvän eläk­keelle viimeistään 63-vuotiaina. 

Seu­raavas­sa kir­joituk­ses­sa lähtöko­htanani on, etteivät työ­nan­ta­jat yleen­sä palkkaa ketään tap­piok­seen. Joku voi pitää tätä kyynisenä. Minus­ta se on vain real­isti­nen lähtöko­h­ta. Näin tarkastel­tuna kysymys ikään­tyne­den työl­lisu­ud­estä näyt­tää aivan erilaiselta.

Jäähdyt­te­ly­palk­ka

Työelämä on meil­lä jär­jestet­ty niin, että yleen­sä ihmi­nen saa suur­in­ta palkkaa työu­ransa lop­ul­la. Syynä tähän on eläke­jär­jestelmä, jos­sa aiem­min eläke määräy­tyi viimeisen neljän vuo­den palkan perus­teel­la. Sik­si palkkaa hilat­ti­in lopus­sa ylöspäin. Eläke ei enää määräy­dy näin, mut­ta kult­tuuri muut­tuu hitaasti.

Useimpi­en työ­tahti kuitenkin hiipuu iän mukana. Urheilus­sa tämä ilmiö on tun­nustet­tu. Sik­si meil­lä on ikämies­sar­jat. Työelämässä tästä asi­as­ta ei ole sovelias­ta puhua. Häveliäs vaiken­e­m­i­nen ei asi­aa muuk­si muu­ta. Niin­pä työ­nan­ta­jat joutu­vat mak­samaan ikään­tynei­den tekemästä työstä työ­suori­tus­ta kohden huo­mat­tavasti enem­män kuin nuorem­pi­en työstä. Se ei edis­tä ikään­tynei­den työllisyyttä.

Työ­panok­sen heikken­e­m­i­nen ei koske kaikkea työtä. On töitä, jois­sa iän tuo­ma koke­mus on arvokas­ta. Pääsään­tö kuitenkin on, että kään­tynei­den työ­panos on yli­hin­noitel­tua nuorten työ­panok­seen nähden.

Olisiko oikein, että palk­ka alenisi iän mukana eli että meil­lä olisi koke­mus­lisien ja har­joit­telu­palkko­jen ohel­la myös jäähdyttelypalkat?
Moni älähtää, että sehän olisi ikäsyr­jin­tää – toisin kuin nuorten alem­mat palkat, jot­ka taas ovat ihan oikein. Mut­ta urakka­palkat? Niis­sähän tosi­asialli­nen ansio­ta­so las­kee, kun ikä alkaa hidas­taa työ­tah­tia? Miten ne sit­ten hyväksytään?

En ole lainaan var­ma, että olisi edes sosi­aalis­es­ti väärin mak­saa 55-vuo­ti­aalle huonom­paa palkkaa kuin samaa työtä nopeam­min tekeväl­lä 35-vuo­ti­aalle. Viisikymp­pisil­lä ei yleen­sä ole las­ten­hoit­o­mano­ja, asun­to­lainat on mak­set­tu eikä ole per­heen­pe­rus­tamis­meno­ja, kos­ka kodin perushank­in­nat on tehty ajat sitten.

Ruot­sis­sa on ihan ok mak­saa ikään­tyneille huonom­paa palkkaa. Seu­raa­vat tieto ovat peräisin Juhana Var­ti­aiselta, mut­ta uskon, että hän tietää, mis­tä puhuu.

Kun Ruot­sis­sa tehdään työe­htosopimus, sovi­taan kuin­ka paljon yri­tyk­sen palkat nou­se­vat keskimäärin, mut­ta koro­tus ei tule yhtä suure­na kaikille. Moni työ­nan­ta­ja jät­tää ikään­tyneet tyystin ilman koro­tus­ta ja suun­taa koro­tuk­sen niille, joiden työ­panos on arvokkaampi. Tätä ei pide­tä siel­lä mitenkään vääränä. Näin siel­lä ei ole saman­laista halua päästä eroon ikään­tyneistä kuin meillä.

Jos olisi tapana sopia alem­mas­ta palka­s­ta, kun työ­tahti hiipuu, sitä olisi hyvä voi­da täy­den­tää osaeläk­keel­lä. Kuten jo aiem­mas­sa postauk­ses­sa kir­joitin, täl­lainen jär­jeste­ly Sin­ga­pores­sa piden­si työuria kahdel­la vuodel­la. Sosi­aalis­es­ti tämä olisi parem­pi ratkaisu kuin se, mihin nyt ollaan ajau­tukas­sa: palkat muodol­lis­es­ti korkei­ta, mut­ta ikään­tyneet ulos talosta ja työ­markki­nat­uen kaut­ta eläk­keelle, kos­ka työeläkeput­ki ja osaeläke pois.

Last in first out?

Ruot­sis­sa on myös first in last out ‑peri­aate irti­sanomi­sis­sa. Tämä on paran­tanut ikään­tynei­den työl­lisyyt­tä, mut­ta se ei toimisi niin hyvin kuin toimii, jos ikään­tyneet oli­si­vat suh­teessa yhtä kalli­ita työn­tek­i­jöitä kuin meil­lä. Työn­tek­i­jä on halut­taes­sa help­po savus­taa eläk­keelle sil­lä, että työolo­ja ei edes yritetä sovit­taa hänen kun­toon­sa. Näin myös tapahtuu.

Suomen oloi­hin sovitet­tuna tuo peri­aate olisi aivan kohtu­u­ton 50-vuo­ti­aana irti­san­ot­tui­hin. Jos he pää­si­sivät takaisin työelämään, he oli­si­vat pysyvästi heit­to­pusse­ja, jot­ka irti­san­o­taan ensimmäisenä.

Irral­laan kaikesta muus­ta peri­aate, että nuoret pitää irti­sanoa ensim­mäisenä olisi Suomes­sa tosi ikävä, kos­ka työelämän sään­nöt sor­ta­vat nuo­ria muutenkin monin tavoin. Ei tarvitse ihme­tel­lä alhaista syn­tyvyyt­tä, jos las­ten saan­tia hark­it­se­vat eivät pysty vaki­in­nut­ta­maan talout­taan. SAK:n esit­tämässä mallis­sa irti­sanomises­sa otet­taisi­in huomioon lapset, jot­ka ovat jo syn­tyneet, mut­ta ei niitä, joi­ta vas­ta hark­i­taan. Hark­in­ta-ajanko­h­ta on syn­tyvyy­den kannal­ta olen­nainen, eivät jo syn­tyneet lapset.

Viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tuu työkyvyttömyyseläkkeistä

Hyvää tarkoit­taval­la lain­säädän­nöl­lä myös heiken­netään ikään­tynei­den työn­saan­tia. On säädet­ty viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tu­us­ta. Jos yri­tyk­sen työn­tek­i­jä joutuu varhaiseläk­keelle, työ­nan­ta­ja mak­saa tämän. Lakipykälä on vähän mon­imutkainen, mut­ta tätä se tarkoit­taa. Jos eläke on 2000 €/kk, mak­set­tavaa tulee vuodessa 24 000 euroa ja kymme­nessä vuodessa 240 000 €. En tunne nyky­isiä luku­ja, mut­ta jokin vuosi sit­ten puo­let eläk­keelle siir­tyvistä meni van­hu­useläk­keelle työkyvyt­tömyy­seläk­keen kaut­ta. Palkat­taes­sa 50-vuo­ti­as­ta kan­nat­taa laskea, että hänestä tulee keskimäärin 20 000 euron lasku jos­sain vai­heessa ¬– jois­takin isom­pi ja jois­takin ei lainkaan. Moni yri­tys on tämän takia päät­tänyt, että palkkaa yhtään viisikymp­pistä. Vuosik­er­to­muk­si­in tätä peri­aatet­ta ei ole painettu.

(Viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tuu ei koske alle 20-hen­gen yri­tyk­siä. Niin­pä monel­la isom­mal­la yri­tyk­sel­lä on NHL:stä tut­tu farmi­joukkue, pieni tytäry­htiö, johon työn­tek­i­jä siir­retään ennen työkyvyttömyyseläkepäätöstä.)

Jos palkkaat kak­sikymp­pisen, et toden­näköis­es­ti tule ole­maan hänen viimeinen työ­nan­ta­jansa, ja vaik­ka olisitkin, kus­tan­nus jakau­tu­isi noin 40 vuodelle, kun se viisikymp­pisen kohdal­la jakau­tuu noin kymmenelle vuodelle.

Tämä viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tuu on tarkoitet­tu kan­nus­ta­maan työ­nan­ta­jia huole­hti­maan työoloista niin, että ihmiset eivät sairas­tu työssä. Työolot ovat nyky­isin niin paljon parem­mat, että työkyvyt­tömyy­seläkkei­den syyt liit­tyvät yleen­sä ihmis­ten vapaa-aikaan ja hei­dän yleiseen ter­vey­den­ti­laansa. Nyt se kan­nus­taa syr­jimään työhöno­to­ssa niitä, joiden ter­vey­dessä näyt­täisi ole­van ongelmia. Älä palkkaa tupakoi­jaa, älä yli­pain­oista ja eri­ty­ses­ti älä ketään, jol­la on ris­ki mie­len­ter­veysongel­mas­ta. Jos joku jää mie­len­ter­veyssy­istä työkyvyt­tömyy­seläk­keelle 35-vuo­ti­aana, on lasku lähem­mäs miljoon­aa euroa.

Tämä sään­tö pitää syr­jin­tään yllyt­tävänä pois­taa heti! Jokin taloudelli­nen sank­tio voidaan aset­taa työ­nan­ta­jalle sil­loin, kun syy työkyvyt­tömyy­teen voidaan osoit­taa työstä johtuvaksi.

Sen ver­ran tässä on tehty, että jos palkkaa vajaakun­toisek­si määritel­lyn vapau­tuu viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tu­us­ta. Se pois­taa ilmi­selvim­män ongel­man mut­ta vain ne.

Eläk­keen yläikäraja

Pitäisi myös nos­taa yläikära­jaa. Kukaan ei kiel­lä tekemästä töitä yli 68-voti­aana – minä esimerkik­si teen – mut­ta eläke­jär­jestelmä ei tätä tunne. Eläke alkaa juos­ta 68-vuo­ti­aana. Sitä ei ole pakko ottaa vas­taan, mut­ta ymmärtääk­seni mitään myöhen­nysko­ro­tus­ta ei eläk­keeseen saa, jos jää eläk­keelle vas­ta 70-vuo­ti­aana. Sub­jek­ti­ivista oikeut­ta jatkaa töis­sä yli 68-vuo­ti­aana en kuitenkaan säätäisi.

69 vastausta artikkeliin “Inhorealismia ikääntyneiden työllisyydestä”

  1. “Viisikymp­pisil­lä ei yleen­sä ole las­ten­hoit­o­mano­ja, asun­to­lainat on mak­set­tu eikä ole per­heen­pe­rus­tamis­meno­ja, kos­ka kodin perushank­in­nat on tehty ajat sitten.”

    Yhä use­am­mat saavat/hankkivat lapset yhä van­hempana, eikä asun­to­lainaakaan todel­lakaan vält­tät­tä ole mak­set­tu pois jo viisikymppisenä.

  2. Ennakkolu­u­lo­ton­ta pohd­in­taa on aina kiva lukea. Kos­ka jotkut asi­at ovat mielestäni vähän kom­plisoitunei­ta, kom­men­toin tähän niitä:

    Yleistä
    Ihmis­ten käsi­tyk­set ja voimas­sa ole­vat sosi­aal­i­tur­van (tai palvelu­jen) ikära­jat eivät ole toi­sis­taan riip­pumat­to­mia, eikä ole ollenkaan selvää, kumpaan suun­taan kausaal­isu­us kul­kee. Eli en pidä ihan sat­tumana tuo­ta ETK:n tutkimuk­sen varsin kum­malliselta kuu­lostavaa 63 ikävuo­den rajaa. Sat­tui ole­maan sama kuin ole­mas­sa ole­va van­hu­useläk­keen alaikära­ja — tuskin tuol­lainen ikä, joka ei ole tasaluku, olisi muuten ensim­mäisenä monel­la tul­lut mieleen. 

    Jäähdyt­te­ly­palk­ka
    Tämä on teo­reet­tis­es­ti mie­lenki­in­toinen aja­tus — en ole kyl­lä ollenkaan var­ma, että se olisi edes teo­reet­tis­es­ti hyvä. Käytän­tö on lisäk­si aina teo­ri­aa huonom­pi. Mut­ta se, mitä tiedän, on että osa-aikaeläkkeistä tiede­tään ja/tai uno­hde­taan usein, on sub­ven­tion kak­sisu­un­tainen vaiku­tus. Vapaa-ajan sub­ven­toimi­nen voi sekä piden­tää että lyhen­tää työuria — usein var­maan tekee samanaikaises­ti molem­pia, toki eri ihmisille. Eli joidenkin työu­raa osa-aikaeläke saat­taisi piden­tää, tois­t­en lyhen­tää. Tein tästä joskus jopa pöytälaatikkoon jääneen rek­ister­itutkimuk­senkin. Hauskasti tulos oli sil­loin 50–50. Eli 50% osa-aikaeläk­keen saa­jista olisi jatkanut pidem­pään ilman vapaa-ajan sub­ven­tio­ta, ja toinen 50% jatkoi pidem­pään vapaa-ajan sub­ven­tion kanssa. Olisi pitänyt vielä tehdä tutkimus siitä, paljonko pidem­pään tai paljonko aiem­min eläk­keelle jääti­in osa-aikaeläk­keen täh­den, jot­ta vaiku­tuk­set olisi kun­nol­la tiedos­sa. Sub­ven­tioon muuten käy jo pro­gres­si­ivi­nen verotuskin.

    Viimeinen työ­nan­ta­javas­tuu
    Tästä olen varsin voimakkaasti sitä mieltä, että jokin vas­tu­u­raken­nel­ma on hyvä. Toki tässä on negati­ivi­nen trade-off negati­ivisen rekry­toin­ti­vaiku­tuk­sen ja posi­ti­ivisen työkyvys­tä huole­htimiskan­nus­teen välil­lä. Val­taos­al­la van­hem­mista työn­tek­i­jöistä val­in­ta on sen välil­lä, pysyykö nykyisessä työ­paikas­sa vai jääkö eläk­keelle. Työ­paikan vai­h­dot laske­vat iän myötä paljon myös muista syistä kuin eläke­jär­jestelmän vuok­si. Työ­nan­ta­jaspe­si­fi pääo­ma siihen liit­tyvine tuot­tavu­ut­ta hei­jas­tavine palkkoi­neen mm. Mut­ta olet oike­as­sa, että negati­ivi­nen vaiku­tus rekry­toin­tei­hin voi hyvinkin olla. Min­ul­la on sel­l­ainen muis­tiku­va, että ainakin jos­sain vai­heessa oli sel­l­ainen sään­tö, että jos palkkasi yli x vuo­ti­aan, siitä 5 vuot­ta eteen­päin yri­tysko­htaisia vas­tui­ta ei kyseiselle yri­tyk­selle lan­gen­nut. Onko­han tämä sään­tö pois­tunut siinä vai­heessa kun mak­su­lu­okka­malli­in siir­ryt­ti­in työkyvyttömyyseläkkeissä?

    1. Mut­ta se, mitä tiedän, on että osa-aikaeläkkeistä tiede­tään ja/tai uno­hde­taan usein, on sub­ven­tion kak­sisu­un­tainen vaiku­tus. Vapaa-ajan sub­ven­toimi­nen voi sekä piden­tää että lyhen­tää työuria – usein var­maan tekee samanaikaises­ti molem­pia, toki eri ihmisille. 

      Kiitos kom­menteista. Sen halu­an kuitenkin sanoa, ettei osa-aikaeläket­tä enää ole ja nykyi­nen osaeläke on eläke­jär­jestelmän kannal­ta kus­tan­nuneu­traali. Sitä ei siis sub­ven­toi­da sen enem­pää kuin vero­jär­jestelmän kaut­ta muutenkin sub­ven­toidaan osa-aikatyötä.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Kiitos kom­menteista. Sen halu­an kuitenkin sanoa, ettei osa-aikaeläket­tä enää ole ja nykyi­nen osaeläke on eläke­jär­jestelmän kannal­ta kus­tan­nuneu­traali. Sitä ei siis sub­ven­toi­da sen enem­pää kuin vero­jär­jestelmän kaut­ta muutenkin sub­ven­toidaan osa-aikatyötä.

        Työu­ran lyhen­tämi­nen OVElle jäädessä on, jos valikoi­tu­mista eli­na­jan­odot­teen mukaan ei tapah­du, aktu­aaris­es­ti neu­traali eläke­jär­jestelmän sisällä.

        Sit­ten on se muu julki­nen talous, jon­ka osalta tilanne ei ole näin mus­tavalkoinen. On vaikka­pa verovähennykset.

        Ei eläke­jär­jestelmässä kuulem­ma ole kestävyysongelmaa. 

        terv,
        jukka

  3. ”Kun Ruot­sis­sa tehdään työe­htosopimus, sovi­taan kuin­ka paljon yri­tyk­sen palkat nou­se­vat keskimäärin, mut­ta koro­tus ei tule yhtä suure­na kaikille.”

    Suuri(n) osa suo­ma­lai­sista työe­htosopimuk­sista sisältää yri­tysko­htaisen erän jon­ka jakaa työnantaja.

    1. Mikko Honka­nen:
      ”Kun Ruot­sis­sa tehdään työe­htosopimus, sovi­taan kuin­ka paljon yri­tyk­sen palkat nou­se­vat keskimäärin, mut­ta koro­tus ei tule yhtä suure­na kaikille.”

      Suuri(n) osa suo­ma­lai­sista työe­htosopimuk­sista sisältää yri­tysko­htaisen erän jon­ka jakaa työnantaja.

      Erä on, joo. Seu­raavak­si vuo­den 2020 ja 2021 koro­tuk­set oma­l­la alalla:

      KOROTUKSET 1.3.2020
      Yleisko­ro­tus 1,3% 1.3 tai sen jäl­keen alka­van palka­n­mak­sukau­den alusta

      KOROTUKSET 1.2.2021
      Yleisko­ro­tus 1,2%
      Lisäk­si yri­tysko­htainen erä, joka on 0,8% edeltävän kuukau­den palkka­sum­mas­ta, jae­taan henkilöko­htaisi­na korotuksina.

      Melko lep­poisaan tahti­in tuos­sa palkkavirheet korjautuvat.

  4. VM:n virkamiehet esit­tävät kaikkien varhaiseen eläköi­tymiseen johtavien reit­tien pois­tamista. On vaara, että lap­si menee pesuve­den mukana. Osit­tain varhen­net­tu eläke­jär­jestelmä OVE on erit­täin tarpeelli­nen ja sitä pait­si kus­tan­nus­neu­traali eläke­jär­jestelmän kannal­ta, kos­ka eläket­tä alen­netaan pysyvästi varhen­nuk­sen myötä. Tämä on säilytettävä. 

    OVE on tarpeelli­nen mm. sik­si, että työte­htäviä vapau­tuu nuorem­mille sukupolville. Eläkeikää lähel­lä ole­va siis siir­tyy esim. puolipäiväiseen tyon­tekoon jol­loin toista puo­likas­ta tekemään voidaan palkata toinen henkilö.

    Kaiken kaikki­aan jär­jestelmän pitäisi suosia iäkkäi­den ihmis­ten luop­umista työn­tekemis­es­tä oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan. Huom oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan. Hyvin monil­la on pitkän työu­ran myötä jo 55–60-vuotiaan ker­tynyt riit­tävä eläke. Lisäk­si hyvin monille on ker­tynyt var­al­lisu­ut­ta esim. säästö­jen ja per­in­tö­jen myötä. Nämä henkilöt tekevät palveluk­sen nuorem­mille sukupolville ja esim. eläke­jär­jestelmälle ja työt­tömyys­menoille poistues­saan osit­tain tai kokon­aan työelämästä ja siir­tyen käyt­tämään vapaa-aikaansa esim. omaishoita­ji­na tai las­ten­las­ten hoita­ji­na. Nuorem­mat saa­vat töitä, työelämän jät­tävä lisää vapaa-aikaa vaikka­pa ter­veyten­sä hoita­miseen. Näin ruuhkavu­osi­aan elävät lap­siper­heet hoitoa­pua. Kaik­ki voittavat.

    1. vk: sitä pait­si kus­tan­nus­neu­traali eläke­jär­jestelmän kannalta,

      Mut­ta ei julkisen talouden näkökul­mas­ta, sil­lä vero­tu­lot laskevat.

      “Kaik­ki voittavat.”

      Jos kaik­ki voit­ta­vat, mik­si raja­ta tuo­ta vain eläkeikää lähel­lä oleviin?

      1. Sylt­ty: Mut­ta eijulkisen talouden näkökul­mas­ta, sil­lä vero­tu­lot laskevat.

        ”Kaik­ki voittavat.”

        Jos kaik­ki voit­ta­vat, mik­si raja­ta tuo­ta vain eläkeikää lähel­lä oleviin?

        Vero­tu­lot eivät laske kun tilalle palkataan uusi työn­tek­i­jä. Työl­listymisketjun päässä useim­miten joku työtön saa töitä ja siten yhteiskun­nan menot pienenevät. 

        Jos OVE avataan myös nuo­rille niin heille ei ole ehtinyt ker­tyä juuri mitään eläket­tä. Sovel­tu­isi vain har­voille nuo­rille. Korostan, että OVEs­sa ei ole tarkoi­tus heit­täy­tyä yhteiskun­nan elätet­täväk­si, vaan työn­teon keven­tämi­nen tapah­tuu oma­l­la kustannuksella.

    2. vk: Kaiken kaikki­aan jär­jestelmän pitäisi suosia iäkkäi­den ihmis­ten luop­umista työn­tekemis­es­tä oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan. Huom oma­l­la kustannuksellaan. 

      Hmm! Ei tämä ole nollasummapeliä. 

      Ikäih­misen siir­tymi­nen eläk­keelle ei yleen­sä tarkoi­ta sitä, että joku nuori tulee sen seu­rauk­se­na taloon. Avau­tu­vaan tehtävään palkataan joku vas­taa­van tason kokenut ammat­ti­lainen joko talon sisätä tai sen ulkop­uolelta, tai sit­ten vain joku tai jotkut jo talos­sa ole­vat otta­vat lähti­jän tehtävät hoitooon­sa. Eläköi­tyneen kor­vaami­nen ja nuoren rekry­toimi­nen ovat yleen­sä kak­si eri­laista maail­maa, jot­ka eivät kohtaa.

      Vielä tärkeäm­pää on, että työtä halu­a­vat ja siihen kel­paa­vat senior­it tuot­ta­vat yri­tyk­selle ja yhteiskun­nalle lisäar­voa ja yhteiskun­nalle verotuloja.

      Tuo Sin­ga­poren malli on todel­la mie­lenki­in­toinen. Osaeläk­keessähän on samo­ja piirteitä. On erikoista, että se on vai­et­tu kuo­li­aak­si niin työ­markki­na­jär­jestöis­sä kuin puolueis­sa. Mitä pelätään?

      1. Tapio: Hmm! Ei tämä ole nollasummapeliä.

        Ikäih­misen siir­tymi­nen eläk­keelle ei yleen­sä tarkoi­ta sitä, että joku nuori tulee sen seu­rauk­se­na taloon. Avau­tu­vaan­te­htävään palkataan joku vas­taa­van tason kokenut ammat­ti­lainen joko talon sisätä tai sen ulkop­uolelta, tai sit­ten vain joku tai jotkut jo talos­sa ole­vat otta­vat lähti­jän tehtävät hoitooonsa.Eläköityneen kor­vaami­nen ja nuoren rekry­toimi­nen ovat yleen­sä kak­si eri­laista maail­maa, jot­ka eivät kohtaa.

        Vielä tärkeäm­pää on, että työtä halu­a­vat ja siihen kel­paa­vat seniorit­tuot­ta­vatyri­tyk­selle ja yhteiskun­nalle lisäar­voa ja yhteiskun­nalle verotuloja.

        Tuo Sin­ga­poren malli on todel­la mie­lenki­in­toinen. Osaeläk­keessähän on samo­ja piirteitä.On erikoista, että se on vai­et­tu kuo­li­aak­si niin työ­markki­na­jär­jestöis­sä kuin puolueis­sa. Mitä pelätään?

        Ei tilalle juuri siihen tehtävään usein tulekaan nuori. Mut­ta hyvin usein avau­tu­va työ­paik­ka johtaa työ­paikko­jen vai­h­dos- ja työl­listymisketju­un jon­ka päässä työtön ja usein nuori saa työpaikan. 

        Jokainen työl­listyvä lähtöko­htais­es­ti tuot­taa yhteiskun­nalle lisäar­voa. Hirvein­tä on nuorten pitkäaikainen työt­tömyys ja jopa pysyvä syr­jäy­tymi­nen työ­markki­noil­ta ja samanaikainen ikään­tyneen rim­puilu työelämässä väkipakol­la. Toki OVE ei sovel­lu kaikille jos ker­tynyt eläke on muutenkin pieni ja säästöjä ei ole.

      2. vk: Ei tilalle juuri siihen tehtävään usein tulekaan nuori. Mut­ta hyvin usein avau­tu­va työ­paik­ka johtaa työ­paikko­jen vai­h­dos- ja työl­listymisketju­un jon­ka päässä työtön ja usein nuori saa työpaikan. 

        Teo­ri­as­sa näin, mut­ta jo 100 hen­gen yri­tyk­sessä selkeää syy-seu­raus­suhdet­ta on han­kala osoitaa. Sen sijaan jos muu­ta­man vuo­den talos­sa ollut nuori työn­tek­i­jä siir­tyy uusi­in tehtävi­in talon sisäl­lä, tai läh­tee talosta pois, hänen tilalleen palkataan herkästi uusi nuori työntekijä.

        Nuorten ja varsinkin koulutet­tu­jen nuorten pitkit­tynyt työt­tömyys on vaka­va asia. Työhaluis­ten ja ‑kyky­is­ten senior­ien potkimi­nen tai houkut­telem­i­nen eläk­keelle ei kuitenkaan ole ratkaisu siihen.

    3. Työn määrä ei ole mikään vakio, joka tulee täy­teen jol­lain työn­tek­i­jämääräl­lä. Meil­lä täl­lä het­kel­lä täysin kestämätön tilanne, jos­sa hyväkun­toiset ihmiset viet­tävät jopa neljän­nek­sen elin­vu­o­sis­taan eläket­tä naut­tien, vain kos­ka voivat.

      Mei­dän pitää todel­la päästä kohti tilan­net­ta, jos­sa yksilön vas­tuu omas­ta toimeen­tu­lostaan säi­lyy myös ikävu­osien kert­tyessä. Jos tuot­tavu­us on alen­tunut, pitää ikään­tyneen hyväksyä mata­lampi palkkata­so. Kaikille olisi hyvä olla mah­dol­lisu­us tehdä myös lyhyem­pää työpäivää. 

      Ehkä voisi olla hyvä ratkaisu, jos­sa omaa eläk­er­tymään­sä voisi käyt­tää koko elin­iän ajan. Ja jos ker­tymän käyt­tää kokon­aan, olisi vielä ole­mas­sa yhteiskun­nan takalau­ta, kansaneläke tai tule­vaisu­udessa jonkin­lainen kansalaistulo.

  5. Työkyvyt­tömyy­den mak­su­lu­okka­malli on luon­teeltaan lin­eaari­nen. Se alkaa vaikut­taa siinä vai­heessa kun yri­tyk­sen palkka­sum­ma on yli 2 milj. euroa (> 50 työn­tek­i­jää), mut­ta täysi kus­tan­nus­vas­taavu­us kos­kee vain suuria yri­tyk­siä (palkka­sum­ma > 30 milj.). Suurin osa työn­tetek­i­jöistä on yri­tyk­sis­sä, jois­sa työ­nan­ta­jan mak­su­vas­tuu työkyvyt­tömyystapauk­sis­sa on joko olema­ton tai hyvin pieni.

    1. Jaakko Kian­der:
      Työkyvyt­tömyy­den mak­su­lu­okka­malli on luon­teeltaan lin­eaari­nen. Se alkaa vaikut­taa siinä vai­heessa kun yri­tyk­sen palkka­sum­ma on yli 2 milj. euroa (> 50 työn­tek­i­jää), mut­ta täysi kus­tan­nus­vas­taavu­us kos­kee vain suuria yri­tyk­siä (palkka­sum­ma > 30 milj.). Suurin osa työn­tetek­i­jöistä on yri­tyk­sis­sä, jois­sa työ­nan­ta­jan mak­su­vas­tuu työkyvyt­tömyystapauk­sis­sa on joko olema­ton tai hyvin pieni.

      Kiitos täs­men­nyk­ses­tä. Ongel­mana vain on, etteivät keskisu­urten yri­tys­ten työhönot­ta­jat tätä yksi­tyisko­htaa tun­nista eivätkä huomioi, ellei johto ole sitä nimeno­maan painottanut.

    2. Työkyvyt­tömyy­den mak­su­lu­okka­malli on luon­teeltaan lin­eaari­nen. Se alkaa vaikut­taa siinä vai­heessa kun yri­tyk­sen palkka­sum­ma on yli 2 milj. euroa (> 50 työn­tek­i­jää), mut­ta täysi kus­tan­nus­vas­taavu­us kos­kee vain suuria yri­tyk­siä (palkka­sum­ma > 30 milj.). Suurin osa työn­tetek­i­jöistä on yri­tyk­sis­sä, jois­sa työ­nan­ta­jan mak­su­vas­tuu työkyvyt­tömyystapauk­sis­sa on joko olema­ton tai hyvin pieni.

      Noin ei tai­da olla. Vaik­ka suuryri­tyk­siä (työn­tek­i­jöitä yli 250) on vähän, työvoimas­ta 45 % on niis­sä. Tämän seikan merk­i­tys koro­tuu, kos­ka isois­sa yri­tyk­sis­sä töitä on mah­dol­lista jär­jestää niin, että vähän puut­teelli­nenkin työ­pano voidaan käyt­tää hyväk­si. Pienyri­tyk­sis­sä jokaisn (molem­man) lenkin on olta­va pystyvä vähän kaikkeen.

  6. Eläkeputkessa kohdel­laan samoin sekä vak­i­tuis­es­ta työ­paikas­ta ja vaikka­pa kol­mat­ta ker­taa tuki-/velvoite­työ­paikas­ta työt lopet­tavaa. Jos on ollut työt­tömänä jo usei­ta vuosia, ei käytän­nössä voi työl­listyä enää. Ei vaik­ka kuin­ka pis­tetään kuuskymp­pinen uraval­men­nuk­seen opiskele­maan työn­hakua ja sen sellaista.

    1. Mikä eläkeput­ki?

      Vuon­na 1959 ja sen jäl­keen syn­tyneet yli kuusikymp­piset pitkäaikaistyöt­tömät eivät pääse enää varhen­netulle eläk­keelle. Tämä on ikälu­ok­ka, joka kär­si nahois­saan 90-luvun laman ja osa on sen jäl­keen saanut vain pätkätöitä.
      Itsel­lä 90-luvun laman jälkeinen aika on jakaan­tunut melkein tasan kolmeen osaan: työt­tömyys, työl­lisyys- tms.koulutus (5 eri ammat­tia) ja pätkä­työt. Pisin yhtä­jak­soinen työ­suhde on ollut 5 vuot­ta, suurin osa alle 1/2 vuot­ta tai jopa muu­tamia viikko­ja. Eläke ei siis päätä huimaa, mut­ta olisi kuitenkin tuplas­ti parem­pi kuin nykyi­nen perus­päivära­ha, jos­ta jää vuokran ja asum­istuen jäl­keen 250 € kaik­keen muuhun elämiseen. Toimeen­tu­lo­tukea en saa, kos­ka korkein oikeus päät­ti pois­taa sen kor­jausten rasit­tamis­sa van­hois­sa omis­sa asun­nois­sa asuvil­ta (tämä on Kelan tulkinta).

      Min­ul­la on kuitenkin nuoru­udessa han­kit­tu yliopi­las­tutk­in­to ja opis­to­ta­soinen koulu­tus sekä 80-luvul­la yhtä­jak­soinen työl­lisyysput­ki. Ei ole sairauk­sia, ei veren­painet­ta, ei dia­betes­ta, ei yli­pain­oa, en tupakoi ja käytän todel­la vähän ja har­voin alko­ho­lia. Hal­lit­sen kym­meniä eri tietoko­neo­hjelmia keskiver­toa parem­min, ja pidän yllä oma­toimis­es­ti osaamis­tani. Silti ei tule yhden yhtä työhaastattelukutsua! 

      Viimeis­ten 8 vuo­den aikana olen ollut pääasial­lis­es­ti työtön. Siitä tulee ennen eläk­keelle pääsemistä 13 vuo­den läh­es keskey­tymätön työt­tömyysput­ki perus­päivära­hal­la, mikä on tarkoitet­tu väli­aikaisek­si ja sik­si ei riitä elämiseen. Kun vaikka­pa kodin koneet hajoa­vat yksi toisen­sa jäl­keen, ei ole rahaa kor­ja­ta tai ostaa uut­ta. Rukoilen, että kun 17-vuot­ta van­ha jää-pakastinkaap­pi hajoaa, se tapah­tu­isi tal­ven kyn­nyk­sel­lä, ettei kaikkia pakastei­ta tarvit­sisi heit­tää roskiin.

      On hirveää sekä henkilöko­htaista, että yhteiskun­nal­lista tuh­laus­ta, että pitää kitu­ut­taa pitkäaikaistyöt­tömänä vielä mon­ta vuot­ta ennen eläk­keelle pääsemistä. Min­ul­la olisi osaamista ja erikois­lah­jakkuuk­sia, joista kuulem­ma on pulaa, mut­ta kun ei kel­paa niin ei. Eläk­keel­lä voisi vapaam­min käyt­tää aikaansa vaik­ka vapaae­htoistyössä. Nyt ei voi karenssin pelos­sa, on koet­tu sekin.

  7. “Hyvin monil­la on pitkän työu­ran myötä jo 55–60-vuotiaan ker­tynyt riit­tävä eläke. Lisäk­si hyvin monille on ker­tynyt var­al­lisu­ut­ta esim. säästö­jen ja per­in­tö­jen myötä. Nämä henkilöt tekevät palveluk­sen nuorem­mille sukupolville ja esim. eläke­jär­jestelmälle ja työt­tömyys­menoille poistues­saan osit­tain tai kokon­aan työelämästä ja siir­tyen käyt­tämään vapaa-aikaansa esim. omaishoita­ji­na tai las­ten­las­ten hoita­ji­na. Nuorem­mat saa­vat töitä, työelämän jät­tävä lisää vapaa-aikaa vaikka­pa ter­veyten­sä hoita­miseen. Näin ruuhkavu­osi­aan elävät lap­siper­heet hoitoa­pua. Kaik­ki voittavat.”

    Joillekin ehkä on ker­tynyt eläket­tä ja var­al­lisu­ut­ta 55–60-vuotiaana, niin että työelämästä pois­tu­mi­nen voi käväistä mielessä. Monille ei. On paljon tuon ikäisiä naisia, jot­ka ovat kas­vat­ta­neet lapsen­sa ja jot­ka viimeinkin ovat saa­neet mie­lenki­in­toisen työn, johon voivat täysil­lä keskit­tyä. Ei nyt aje­ta näitä naisia koti­in hoita­maan yhtään ketään!! Lisään vielä, että omaishoita­jana toim­imi­nen on raskas­ta, eikä omaishoita­jil­la yleen­sä ole vapaa-aikaa senkään ver­taa kuin työssäkäyvillä.

  8. Tietääk­seni 68 vuot­ta täyt­tänyt ei enää ansaitse eläket­ta eikä hänestä koidu eläke­mak­su­jakaan joten visu työ­nan­ta­ja palkkaa vain iäkkäitä ja tuot­tavu­ute­sa säi­lyt­tänyt voi pyytää korkeam­man palkan.

    Kir­joitin Hesari­in vuosi­tuhan­nen alus­sa pait­si työkyvyt­tömyy­seläk­keen niin myös äitiyspäivära­han syr­jäy­tymis­vaiku­tuk­sista. Jälkim­mäisen suh­teen onkin tehty paran­nuk­sia kuitenkin jotenkin nihkeästi joten raskaus on edelleen työ­nan­ta­jalle rasite ilman suo­ranaista myötä­vaiku­tus­takin. Sen sijaan viimeisen työ­nan­ta­jan kus­tan­nuk­sia ei ole hillit­ty vaik­ka luulisi, että part­tien kehu­ma kolmikan­tainen yhteistyö hoitaisi ilmeisen epäko­hdan käden kään­teessä. Aika moni kokee elämässään jonkun kri­isin, mikä näkyy työhis­to­ri­as­sa epä­jatku­vuute­na. Tun­nen monia päte­viä ja pätevyyt­tään vielä työt­tömyy­saikana lisän­neitä yli 50-vuo­ti­ai­ta, joille työl­listymi­nen tun­tuu ole­van mah­do­ton­ta ja ole­tan yhdek­si syyk­si työan­ta­jan epäi­lyn jäl­jel­lä ole­vien työvu­osien kulu­mis­ese­ta liiak­si ansiosi­don­naisi­in sairaslomi­in, jot­ka sitt­ten muut­tuvat ansiosi­don­naisek­si eläk­keek­si tuot­tavien työvu­osien sijaan.

  9. Kiitos eri­no­mais­es­ta kir­joituk­ses­ta. Olen ihme­tel­lyt kauan tuo­ta samaa, ettei tuos­ta viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tu­us­ta edes puhuta. Se on itse asi­as­sa aivan päivän­selvä ja hyvin voimakas tek­i­jä ikään­tynei­den huonos­sa työl­lisyysas­teessa — kus­tan­nuk­si­aan ajat­tel­e­vat työ­nan­ta­jat eivät halua ottaa sitä riskiä, että jou­tu­isi­vat todel­la suurien kil­pailukykyään rapaut­tavien sum­mien mak­sajik­si ja sik­si eivät sit­ten enää palkkaa työu­ransa lop­pupuolel­la ole­via. Ris­ki on vain liian iso. Ja ei fir­mat tule tosi­aan julk­isu­u­teen siitä ääneen oma­l­la nimel­lään puhu­maan, kun joku alka­isi heti huu­ta­maan ikära­sis­mista ja pahim­mil­laan nos­taisi syr­jin­nän perus­teel­la oikeusjut­tu­ja valin­noista, joi­ta tehty. Mut­ta noin se vain menee. 

    Yhteen asi­aan tuos­sa kiin­nit­täisin huomio­ta ja se on tuo väite, että viiskymp­pis­ten lapset olisi pois kotoa ja asun­not mak­set­tu. Noin oli ehkä joskus yleis­es­ti, mut­ta ei ole lähellekään enää. Tänä päivänä kasvukeskuk­sis­sa hyvin har­va on saanut mak­set­tua asun­toaan vielä viidenkymme­nen korville ja yllät­tävän monel­la yli viiskymp­pisel­lä on tei­ni-ikäiset lapset koton­aan vielä pitään viidenkymme­nen ikävuo­den päälle. Lapsen­tekoikä on kas­vanut koko ajan eikä neljänkympin lähel­lä tehdyt lapset ole todel­lakaan mikään harv­inaisu­us. Ensisyn­nyt­täjän kes­ki-ikä on melkein 31 vuot­ta ja noin neljännes lap­sista syn­tyy yli 35-vuo­ti­aille synnyttäjille.

    1. Näin on. Yhä enenevässä määrin yli viisikymp­pisil­lä on pieniä ja teine­jä lap­sia kotona. Erot ovat lisään­tyneet, joten se omaisu­uskin, joka on joskus yhdessä han­kit­tu, saat­taapi olla hävin­nyt tai puolittunut.

  10. Mie­lenki­in­toista tietoa sisältävä kir­joi­tus. Itse mietin mis­sä työt­tömyy­den ja huonon työl­lisyy­den syyt ovat. Ovatko ne työvoima­pu­las­sa vai työ­paikko­jen huonos­sa tar­jon­nas­sa? Markki­na­t­alouden pitäisi toimia niin, että jos on työvoima­pu­la, niin palkat nou­se­vat ja siten työ­paikat kiin­nos­ta­vat enem­män. Jos taas on työ­paikoista pulaa, kuten nyt on mon­en nuoren ja van­han kohdal­la, tilanne on paljon vaikeampi. Onko osaratkaisu sil­loin yri­tys­ten tukem­i­nen kehit­tämisavus­tuksin tai esim. niiden sosi­aal­isia velvoit­tei­ta keven­tämäl­lä. Jälkim­mäi­nen tarkoit­taa etään­tymistä ns. ‘hyv­in­voin­ti­val­tios­ta’, mitä Suo­mi ei enää mon­elle valitet­tavasti ole.

    SKDL:n Arvo Aal­to kiteyt­ti aikoinaan TV:n vaali­ten­tis­sä asian hyvin, kun hän vas­tasi kysymyk­seen miten työt­tömyys pois­te­taan. Hän vas­tasi, että työt­tömyys pois­te­taan luo­ma­l­la ihmisille työ­paikko­ja. Siinä vai­heessa alka­vat erim­ielisyy­det. Luo­daanko työ­paikko­ja vero­tus­ta keven­tämäl­lä, yri­tyk­siä tuke­mal­la, koulu­tuk­sel­la, uusil­la julkisen sek­torin työ­paikoil­la vai millä? 

    Siinä on poli­itikoil­la työ­maa­ta, jos­sa vede­tään köyt­tä mon­een suuntaan.

  11. Olisin aika varovainen urheilun ja työelämän rin­nas­tamisen kanssa. Tuo­ta vet­er­aanis­ar­jo­jen aja­tus­tasi kun seu­raa, niin pää­tyy huo­maa­maan, että myös on naisil­la omat sar­jat sen vuok­si etteivät yleisessä sar­jas­sa pär­jäisi mis­sään lajis­sa, jois­sa parem­muus kat­so­taan kel­losta, mit­tanauhas­ta tai tulostaul­ul­ta. Tästä ei kai voi­da vetää johtopäätök­siä työelämän suhteen?

  12. Twit­teris­sä nähtyä:
    “Työkyvyt­tömyy­seläkkei­den kus­tanusten­jako työ­nan­ta­jien kesken ratkaistaan eläkey­htiöi­den lasku­pe­rusteil­la, jot­ka STM hyväksyy. EK on jo jonkin aikaa esit­tänyt muu­tok­sia näi­hin perusteisiin.”

  13. Keskusteluis­sa maini­taan, että eläkeputken pois­t­a­mi­nen ja muut esite­tyt toimen­piteet luo­vat kym­meniä tuhan­sia uusia työ­paikko­ja. Sitähän ne eivät tee. Työt­tömyysko­r­vauk­sel­la ja eri­laisil­la muil­la yhteiskun­nan mak­samil­la tuil­la elävien määrä vähe­nee, mut­ta de fac­to, yhtään uut­ta työ­paikkaa ei syn­ny. Samaan aikaan vas­tavalmis­tunei­den työl­listymi­nen vaikeu­tuu, kun tois­es­ta päästä putkesta ei lähde­tä pois työelämästä, tai vas­tavalmis­tuneet joutu­vat tyy­tymään eri­laisi­in tilapäis- ja määräaikaistöi­hin, ehkä jopa niin kut­sut­tui­hin paskadu­unei­hin. Siinä voidaan sit­ten ihme­tel­lä, että mik­si syn­tyvyys las­kee ja ikälu­okat pienenevät.

    Iso ongel­ma tässä taustal­la on että suo­ma­lainen työelämä ei enää tarvitse sitä määrää työn­tek­i­jöitä, mitä meil­lä on tar­jol­la. Ja automa­ti­saa­tion ja robo­t­i­saa­tion sekä ainakin tois­taisek­si jatku­van glob­al­isaa­tion myötä niitä tek­i­jöitä ei jatkos­sakaan tarvi­ta yhtään sen enem­pää. Kun hyv­in­voin­ti­val­tion rahoi­tus on sidot­tu palkkat­u­lo­jen verot­tamiseen, niin kierre on valmis: työssäkäyviä on vähem­män, elätet­täviä enem­män ja mak­set­tavien tulon­si­ir­to­jen sum­ma kasvaa.

  14. Erit­täin osu­va ja ja järkevä blo­gi taas Soin­in­vaar­al­ta. Työan­ta­ja ei halua palkata ihmisiä tap­piok­seen ja tämä logi­ik­ka pätee myös nuorisotyöttömyyteen.

    Olen 50 vuot­ta työ­nan­ta­jan näkövinkke­listä poht­in­ut mik­si nuoriso­työt­tömyys on Suomes­sa tasol­la 20% kun se Sak­san, Itä­val­lan ja Sveitsin työ­markki­noil­la on tasol­la 2–5%. Siel­lä nuoret menevät oppisopimusk­oulu­tuk­seen joka 4–5 vuo­den kulut­tua yleen­sä johtaa vak­i­naiseen työ­suh­teeseen ammatti-ihmisenä. 

    Suomes­sa tätä jar­rute­taan ja se on tehty niin vaikeak­si että oppisopimuk­sia ei syn­ny. Kun osaam­a­ton nuori ja huonos­ti motivoitunut perusk­oulun käynyt tulee työ­paikalle, niin van­hat ammat­timiehet eivät heitä ota hoivi­in­sa ja ope­ta työn­tekoa. Sen sijaan luot­ta­mus­mies tuo Liiton jäsenyys­lo­mak­keen ja ker­too kaik­ki oikeudet, joi­ta jäsenyys antaa. Lisäk­si oppipo­jan palk­ka on liian lähel­lä koke­neen ammat­timiehen palkkaa, jot­ta se olisi työ­nan­ta­jalle kan­nat­tavaa. Työan­ta­jan ei kan­na­ta koulut­taa tap­pi­ol­la ihmisiä, jot­ka ehkä eivät jääkään palveluk­seen. Perusero on että Suomes­sa oppisopimus on työ­sopimus SAK:n valvon­nas­sa ja Kes­ki-Euroopas­sa koulutussopimus.

  15. Mie­lenki­in­toinen kir­joi­tus, kiitos. Vaik­ka on tosi­a­sia, että ikään­tymi­nen vaikut­taa kokon­ais­val­tais­es­ti ihmiseen, ei tässä kir­joituk­ses­sa taidet­tu viita­ta mihinkään läh­teeseen, jos­sa osoitet­taisi­in, kuin­ka ikään­tymi­nen vaikut­taa ihmisen tuot­tavu­u­teen. Olen itse vielä kes­ki-ikäi­nen työn­tek­i­jä, mut­ta oma koke­muk­seni on, että tehokkaimpia ja tuot­tavimpia omas­sa organ­isaa­tios­sani ovat eläkeikää lähel­lä ole­vat työn­tek­i­jät. Heil­lä on vähän sairaspois­saolo­ja ja monel­la on rau­dan­lu­ja työkoke­mus, jol­la saavute­taan tulok­sia, joi­ta nuorem­mat työn­tek­i­jät eivät vielä saavu­ta. Nuo­ril­la työn­tek­i­jöil­lä mon­esti on toki valmiuk­sia, joi­ta ikään­tyvil­lä työn­tek­i­jöil­lä ei ole ja kyky omak­sua nopeam­min uut­ta alati muut­tuvas­sa arjes­sa, mut­ta työstä puut­tuu vielä kirkas fokus, joka usein koke­muk­sen myötä tulee. 

    Itse kallis­tu­isin siis omien koke­muk­sieni poh­jal­ta näkemään asian päin­vas­toin. Pitkä ura ja ammati­taidon kehit­tämi­nen tuo­vat osaamista ja koke­mus­ta, jot­ka enem­män kuin kom­pen­soi­vat usein ikään­tymisen tuot­tamia muu­tok­sia. Sik­si olisikin ollut hienoa lukea tieteel­lisiä lähteitä, sil­lä oma mutu ei ole aina vält­tämät­tä paikkansa pitävää. Nyt kir­joituk­ses­sa oli kir­joit­ta­jan mutu, johon peilaan omaa mutu­ani. Tietoa jäi puuttumaan.

    1. Ker­a­van kol­li:
      Mie­lenki­in­toinen kir­joi­tus, kiitos. Vaik­ka on tosi­a­sia, että ikään­tymi­nen vaikut­taa kokon­ais­val­tais­es­ti ihmiseen, ei tässä kir­joituk­ses­sa taidet­tu viita­ta mihinkään läh­teeseen, jos­sa osoitet­taisi­in, kuin­ka ikään­tymi­nen vaikut­taa ihmisen tuot­tavu­u­teen. Olen itse vielä kes­ki-ikäi­nen työn­tek­i­jä, mut­ta oma koke­muk­seni on, että tehokkaimpia ja tuot­tavimpia omas­sa organ­isaa­tios­sani ovat eläkeikää lähel­lä ole­vat työn­tek­i­jät. Heil­lä on vähän sairaspois­saolo­ja ja monel­la on rau­dan­lu­ja työkoke­mus, jol­la saavute­taan tulok­sia, joi­ta nuorem­mat työn­tek­i­jät eivät vielä saavu­ta. Nuo­ril­la työn­tek­i­jöil­lä mon­esti on toki valmiuk­sia, joi­ta ikään­tyvil­lä työn­tek­i­jöil­lä ei ole ja kyky omak­sua nopeam­min uut­ta alati muut­tuvas­sa arjes­sa, mut­ta työstä puut­tuu vielä kirkas fokus, joka usein koke­muk­sen myötä tulee. 

      Itse kallis­tu­isin siis omien koke­muk­sieni poh­jal­ta näkemään asian päin­vas­toin. Pitkä ura ja ammati­taidon kehit­tämi­nen tuo­vat osaamista ja koke­mus­ta, jot­ka enem­män kuin kom­pen­soi­vat usein ikään­tymisen tuot­tamia muu­tok­sia. Sik­si olisikin ollut hienoa lukea tieteel­lisiä lähteitä, sil­lä oma mutu ei ole aina vält­tämät­tä paikkansa pitävää. Nyt kir­joituk­ses­sa oli kir­joit­ta­jan mutu, johon peilaan omaa mutu­ani. Tietoa jäi puuttumaan.

      Tässähän ei mitään uut­ta ole. Tieteelli­nen tutkimus uno­htuu kun ale­taan omaa mielipi­det­tä, eli pro­pa­gan­daa suolta­maan totuute­na. Juhana Var­ti­aisen käyt­tämi­nen läh­teenä on vähin­täänkin kyseenalaista. Mies ei ole tun­net­tu täysin puolueet­tomana lähteenä.

      On var­masti alo­ja, jois­sa fyy­siset rajat tule­vat vas­taan. Kaikil­la aloil­la näin ei ole. Vaikka­pa IT-alal­la on paljon van­ho­ja jär­jestelmiä, joiden ylläpi­to vaatii osaamista. Sitä asiantun­ti­jaa tuskin löy­tyy nuorem­man sukupol­ven edus­ta­jista, joten toisi­naan se van­hem­man väen asiantun­te­mus voi olla kallis­ar­voista. Jos geneeris­es­ti lähdet­täisi­in alen­ta­maan van­hem­man väen palkkata­soa iän perus­teel­la, olisi melkoisen var­maa, että moni asia pysähty­isi kuin seinään kun kor­jaus­taitoista kave­ria ei olekaan koulun­penkiltä löydettävissä. 

      Ain­oa mis­tä olen samaa mieltä Osmon kanssa on tuo viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tuu… Eihän se nyt sil­lä taval­la voi olla, että yksin on vas­tu­us­sa siitä mikäli henkilön keho/mieli on rikko­tunut aiem­pi­en työ­nan­ta­jien palveluk­ses­sa toimiessa.

      1. On var­masti alo­ja, jois­sa fyy­siset rajat tule­vat vas­taan. Kaikil­la aloil­la näin ei ole. 

        Onko joku väit­tänyt, että tämä koskisi kaikkia alo­ja tai edes kaikkia yksilöitä. Eiväthän kaik­ki ikään­tyneet ole työt­tömiä. Jos ikään­tyneet ovat yhtä hyviåä tai jopa parem­pia työn­tek­i­jöitä, mil­lä selität sen, etteivät työ­nan­ta­jat heitä mielel­lään palkkaa?

      2. “Eiväthän kaik­ki ikään­tyneet ole työt­tömiä. Jos ikään­tyneet ovat yhtä hyviåä tai jopa parem­pia työn­tek­i­jöitä, mil­lä selität sen, etteivät työ­nan­ta­jat heitä mielel­lään palkkaa?”

        Minä 54v Insinööritäti olen työt­tömänä. Monis­sa työhaas­tat­teluis­sa rekry­fir­man haas­tat­teli­ja on valin­nut min­ut jatkoon, mut­ta itse yri­tys ei halu­akaan min­ua tava­ta. Johtuuko sukupuoles­ta, siitä että olen työtön työn­hak­i­ja vai siitä, että yleinen “tieto” on, että yli 50v kyvyt ovat heiken­tyneet? No, joka tapauk­ses­sa työ­nan­ta­jat eivät min­ua mielel­lään palkkaa.

    2. Juuri näin. Halu­aisin nähdä tutkimus­tu­lok­sia siitä, miten kes­ki-iän ylit­tymi­nen on vaikut­tanut (alle 65-vuo­ti­aiden) kog­ni­ti­ivisi­in kyky­i­hin. Tarkoi­tan mit­tauk­si­in perus­tu­vaa objek­ti­ivista tutkimus­ta, en mielipidehaastatteluja.
      Itse suoritin insinööritutkin­non tavoitea­jas­sa, valmistues­sani olin 50-vuo­tias. Mekani­ikan ja fysi­ikan laskut sekä luju­us­lasken­ta suji­vat parem­mil­la arvosanoil­la kuin abstrak­ti a+b=c, joka lie­nee teknisen työu­ran tuo­mas­ta hah­mot­tamiskyvys­tä ja toisaal­ta siitä, että a+b=c lasku­ja en lukion jäl­keen ole tarvinnut.
      Tutkimuk­ses­sakin olisi siis syytä huomioi­da se, onko tutkit­ta­va tehnyt ko. tyyp­pisiä laskute­htäviä viimeisen esim. 10 vuo­den aikana vai ei.

  16. Kan­natan iän mukana alenevaa palkkake­hi­tys­tä kahdel­la perus­teel­la: moni kaipaa kevyem­pää lop­pu-uraa ja mon­en tuot­tavu­us tosi­asial­lis­es­ti ale­nee eikä korkea palk­ka enää perus­tu ansioon vaan asemaan. 

    Pslka­nsaa­ja­jär­jestöille tehtävien keven­nys tai palkan alen­nus sopii vain tuk­i­jär­jestelmien kaut­ta jol­loin vas­taamme kollek­ti­ivis­es­ti jonkun töi­den tekemät­tömyyy­destä. Poli­it­tis­es­ti näin voidaan päät­tää kun­han ei tehdä yleisöltä salaa niin kuin on tapana. 

    Vakavampi ongel­ma on, ettei työ­nan­ta­ja yleis­es­ti ottaen tunne yksit­täis­ten työn­tek­i­jöi­den tuot­tavu­ut­ta siten, että palkkaus olisi selkeästi määritet­tävis­sä. Urakkalu­on­tei­sis­sa mitat­tavis­sa töis­säkin tuot­tavu­u­den määri­tys edel­lyt­tää laadun oikea määritystä.

    Toim­i­henkilön alene­va palkkaus voi käytän­nössä perus­tua vas­tu­iden muu­tok­seen. Täl­läisen kehi­tyk­sen soisi ole­van yleis­es­ti hyväksyttävää.

    Vas­tustin aikoinaan johta­jaop­tio­ta muun muas­sa sik­si, että etukä­teen määritet­ti­in, kei­den ansio­ta on mah­dolli­nen osakekurssin nousu. Tuot­tavu­us mitat­ti­in etukä­teen annet­taval­la porkkanal­la. Jälkikä­teen­hän olisikin mah­do­ton­ta mita­ta minkä vuok­si kurssi muut­tui. Tämä kos­kee val­taosaa töistä, joten tulee olla varovainen naa­purin tuot­tavu­u­den arvioinnissa.

  17. Kiitos eri­no­mais­es­ta pohdin­nas­ta. Yksi detaljikom­ment­ti: Olisi mie­lenki­in­toista tietää oikeasti, miten laa­jalti Ruotsin työ­markki­noil­la ikään­tynei­den palka­n­muo­dos­tus todel­la nou­dat­taa yllä mainit­tua mallia. Kaipa tästä jotain tutkimus- tai tilas­toti­etoa on ole­mas­sa? Meikäläisessä keskustelus­sa usein vedo­taan Ruotsin (tai jonkin muun maan) työ­markki­noiden hienoi­hin käytän­töi­hin, mut­ta evi­denssi jää usein anekdotaaliseksi.

    1. Toisaal­ta usein tode­taan, että joku keino toimii Ruo­tis­sa, joten se on otet­ta­va käyt­töön meil­läkin. Kun yksit­täi­nen temp­pu irrote­taan kokon­aisu­ud­es­ta, se saat­taa näyt­tää toimi­val­ta, mut­ta oikeasti pitäisi tarkastel­la kokon­aisu­ut­ta, sitä jär­jestelmää laa­jasti, jot­ta voidaan sanoa yhtään mitään minkään yksit­täisen osasen toimivu­ud­es­ta tai toim­i­mat­to­muud­es­ta. Poli­itikoil­la tun­tuu usein ole­van kyvyt­tömyyt­tä nähdä met­sää puilta.

  18. Ikään­tynei­den työn­tek­i­jöi­den kohdal­la kysymys tai kus­tan­nuk­set ei palaudu pelkästään palkkaan. 

    Mon­en eläk­keel­lä jäävän tilalle ei palkata ketään, kos­ka dig­i­tal­isaa­tio, organ­isaa­tiomuu­tok­set yms. ovat tehneet kyseisen tehtävän jo vuosia sit­ten tosi­asial­lis­es­ti turhak­si. Tätä kai kut­su­taan yhteiskun­tavas­tuuk­si, kun suuryritykset/julkishallinto hyvä­tah­tois­es­ti pitävät nämä henkilöt työ­suh­teessa. Se on erikoinen keskustelu, kun kysyn eläk­keelle jäävältä, kuka tulee sin­un tilalle­si tai kenelle siir­rät tehtäväsi ja vas­taus on “ei kukaan, en kenellekään”.

    Suurin ongel­ma liit­tyy kuitenkin muu­toskykyyn ja muu­tosvas­taisi­in asen­teisi­in. Ikään­tyvien kyky ja halu edis­tää kehi­tyshankkei­ta ja muu­tok­sia on erit­täin usein hyvin rajalli­nen ja tämä on suurin hin­ta, jon­ka työ­nan­ta­ja joutuu mak­samaan eläke­vu­osia lähenevistä työntekijöistä. 

    Juu, ihan var­masti tunnet/olet dynaami­nen muu­tosori­en­toitunut 65 vuo­tias ja liidaat ket­terän kehi­tyk­sen päivit­täisiä palavere­ja. Suurin osa ei kuitenkaan ole.

  19. “Ikään­tyvien kyky ja halu edis­tää kehi­tyshankkei­ta ja muu­tok­sia on erit­täin usein hyvin rajalli­nen ja tämä on suurin hin­ta, jon­ka työ­nan­ta­ja joutuu mak­samaan eläke­vu­osia lähenevistä työntekijöistä. ”

    Jos näin on, niin mei­dän ikään­tyvien pitää ‘mak­sat­taa’ yli 60-vuo­ti­aiden irti­sanomi­sista lisähin­taa pidät­tymäl­lä ikära­sis­mia har­joit­tavien yri­tys­ten tuot­tei­den ostamis­es­ta tai palveluista. Ken­ties 20–30 vuo­den myyn­nin vähen­e­m­i­nen vaikut­taisi jotain.

    Moni yri­tys main­os­taa ikään­tyville tuot­tei­ta ja palvelu­ja tekey­tymäl­lä ‘hyvän­tek­i­jäk­si’ tai peräti ystäväk­si. Niistä osa kuitenkin halu­aa vain euromme kassaansa.

  20. Jos “ikä” ei voi palka­nalen­nuk­sen peruste, jätetään ikä sik­seen ja puhutaan vain (syys­tä tai tois­es­ta) alen­tuneesta työkyvys­tä. Se voi olla jatku­vaa tai tilapäistä. Työkyky voi alen­tua tilapäis­es­ti mon­es­takin syystä.

  21. Koulua on moitit­tu siitä, ettei se pysty pitämään poikia mukana oppimises­sa ja opin­topol­un jatkamises­sa. Pitäisikö koulun muut­tua asen­teil­taan ja toim­intatavoil­taan vai tode­taanko vain, että pojat ovat poikia? Pitäisikö työelämän muut­tua, vai pide­täänkö yllä stereo­tyyp­pisiä käsi­tyk­siä kes­ki-ikäi­sistä ja sitä van­hem­mista työn­tek­i­jöistä? Myös aikansa eläneet asen­teet tule­vat kalli­ik­si mut­ta niistä on tietysti vaikeampi saa­da aikaan laskelmia. On ongel­mallista, jos vain hel­posti las­ket­ta­vat tek­i­jät ote­taan huomioon.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006614332.html

  22. Vas­taako Soin­in­vaara olet­ta­ma todel­lisu­ut­ta siitä minkälainen nykyi­nen on ja lähi­t­ule­vaisu­u­den työelämä tulee ole­maan kun toteaa että 55-vuo­ti­aat tekevät hitaam­min kuin nuorem­mat. On töitä joi­ta ei enää 55-vuo­ti­aana kan­na­ta lähteä tekemään mut­ta voidaanko yleiseti rak­en­taa jonkin­laista ikämies­sar­jaa työelämään jol­loin se kat­taisi nekin työt jois­sa ikämiehet ja ikä­naiset pystyvät samaan tai ehkä koke­muk­sen­sa perus­teel­la jopa parem­paan suorituk­seen kuin nuoremmat?

    Esimerkik­si asiantun­ti­jatöis­sä ja esimi­este­htävis­sä kyse on enem­mänkin siitä miten ikämiehet ja ikä­naiset kykenevät säi­lyt­tämään motivaationsa.

    Nykyiset työl­listämisas­en­teet eivät vält­tämät­tä enää toi­mi tule­vaisu­udessa jos­sa teknolo­gia luo uusia mahdollisuuksia.

  23. Olen itse miet­tinyt kun työl­listymiseni on nyt var­masti vaikeu­tunut iän takia jos jou­tu­isin työt­tömäk­si, että rupeaisin siinä tapauk­ses­sa tekemään yrit­täjämäi­seisti työtä jos työt­tömyys osu­isi kohdal­leni. Siinä kohtaa vaan pitää huolel­la selvit­tää miten, ettei astu työt­tömyys­tur­van kanssa ansaan. Nythän on todel­la hyvä sys­tee­mi se, että voi tehtä työtä alle 2 viikkoa kuukaudessa säi­lyt­täen oikeuten­sa työt­tömyys­tur­vaan. Eli käytän­nössä voi siis tehdä työkeikko­ja ja saa­da työt­tömyyspäivära­ho­ja vaik­ka ne ale­nee, mut­ta kuitenkin saa enem­män tulo­ja. Se voisi olla hyvä tapa tes­ta­ta jotain liikei­deaa tms.

    1. Siinä kohtaa vaan pitää huolel­la selvit­tää miten, ettei astu työt­tömyys­tur­van kanssa ansaan. Nythän on todel­la hyvä sys­tee­mi se, että voi tehtä työtä alle 2 viikkoa kuukaudessa säi­lyt­täen oikeuten­sa työttömyysturvaan. 

      Sin­ul­la taitaa olla van­hen­tuneet tiedot työt­tömyyspäivära­has­ta. Saat tehdä töitä vaik­ka joka päivä, mut­ta vain 80 % kokoaikaisen työn työa­jas­ta. Kuukau­den kokon­aisan­siot vaikut­ta­vat työt­tömyyspäivära­haan niin, että 300 euroa saa ansai­ta vapaasti ja sen jäl­keen jokainen ansait­tu euro pienen­tää työt­tömyysko­r­vaus­ta 50 sen­til­lä. Yhteen­las­ket­tuna työt­tömyyspäivära­ha ja ansiot eivät saa ylit­tää päivära­han poh­jana ole­vaa palkkaa.

      1. Mil­loin on 2 viikon sään­tö pois­tunut, aika vähin äänin on pois­tet­tu jos on pois­tunut? Oli ainakin vielä vuosi sit­ten. Siitä on lähipi­iris­sä käytän­nön koke­mus­ta. Jos kuukaudessa työssäolona 2 viikkoa täyt­tyy niin työt­tömyystuet on haet­ta­va uud­estaan ja siinä on käsit­telyai­ka jol­loin tulee toimeentulokatkos.

        Tuen määrä + palkkat­u­lot kuukaudessa on kan­nat­tavam­paa kuin pelkäl­lä tuel­la elämi­nen kun­han huomioi 2 viikon sään­nön. Vielä on se erik­seen jos heit­tää keikkaa yrit­täjämäis­es­ti niin siinä on tulkin­nan­varaa tulk­i­taanko yrit­täjäk­si ja siinä on myös yksi riski.

  24. Osmo näyt­tää ole­van esimerk­ki, miten jää jäl­keen kehityksestä.

    Vuo­den 2005 eläkeu­ud­is­tyk­ses­sa tuo viimeisen työ­nan­t­jan vas­tuu hävisi läh­es kokon­aan. Aikaisem­min viimeinen/viimeiset työ­nan­ta­jat vas­ta­si­vat työkyvyt­tömyy­seläk­keestä totaalisesti.

    Mut­ta 2005 uud­is­tuk­ses­sa tuo velvoite katosi.Tarkistin tietoni Ilmariselta ja ETK:lta ja asia vahvis­tet­ti­in molem­mil­ta tahoil­ta. Kun tämä keskustelu alkoi niin ETK vas­tasi enää, Ilmari­nen ei.

    Suomes­sa on n 320000 yri­tys­tä ja yli 300000 yri­tyk­selle työkyvyt­tömyy­seläk­eris­ki on nolla.Toki vaku­u­tus­mak­su voi nous­ta, jos suuri joukko pistää duunare­itaan työkyvyt­tömyy­seläk­keelle, mut­ta tuo­ta henkilöön sidot­tua kus­tan­nus­riskiä ei ole .

    Suurem­mil­la yri­tyk­sil­läkään ei henkilöön perus­tu­vaa velvoitet­ta, sil­lä työkyvyt­tömyy­den perus­teel­la yhtiö mak­saa mak­su­lu­okan mukaista mak­sua, joka ei ole suo­raan sidot­tu alka­neisi­in työkyvyt­tömyy­seläkkeisi­in. Eli mak­su­lu­ok­ka ei muu­tu yksit­täisen eläköi­tymisen vuoksi.
    Mut­ta jos eläköi­tymisiä on kol­men vuo­den aikana enem­män niin mak­su­lu­ok­ka voi nous­ta esim aikaisem­pi työkyvyt­tömyy­seläkkei­den taso 10 ja nyt kol­men vuo­den keskiar­vo 15 niin mak­su­lu­ok­ka voi nousta,Vastaavasti mak­su­lu­ok­ka las­kee, jos eläköi­tymis­ten määrä laskee

    Kyselin myös mis­sä raja kul­kee, ja ETKn arvio oli, että yli 70 henkilön yri­tyk­sis­sä on tuo mak­su­lu­ok­ka ris­ki Eli 95–98 % yri­tyk­sistä ris­ki on nolla.

    Suuril­la yri­tyk­sil­lä on sen ver­ran paljon henkilökun­taa, ettei ump­isys­temaat­ti­nen ikära­sis­mi toimi.
    Mut­ta usein se toimii näin.Yritys ottaa käyt­töön uuden jär­jestelmän ja sen käyt­töönot­toon palkataan uusia henkilöitä.Vanhat ylläpitävät van­haa niin kauan kuin sitä tarvi­taan ja potkaistaan sit­ten jär­jestelmän käyt­tööno­ton jäl­keen pihalle. Vai­moni on täl­laises­sa tilanteessa, yri­tys on yrit­tänyt rak­en­taa uut­ta lasku­tusjär­jestelmää 20 vuot­ta, mut­ta ei ole onnistunut.Vaimoni ylläpitää van­haa jär­jestelmää eikä hän­tä las­ke­ta eläk­keelle, kos­ka hän on niitä har­vo­ja, jot­ka tun­te­vat sen. Kun osa on 60-luvul­ta niin har­vas­sa ovat tuntijat

    1. Liian van­ha on tot­tunut vääris­telemään tilas­to­ja. Suurin osa yri­tyk­sistä on mikroyri­tyk­siä, jot­ka eivät työl­listä ketään. Kun kat­somme työ­paikko­ja, viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tuu koskaa val­taosaa työ­paikoista, eio tosin kaikkia täysimääräis­es­ti. Tuo taloudelli­nen vas­tuu muutet­ti­in por­tait­taisek­si. Jostain eläköi­tyneestä ei joudu mak­samaan mitään ja yhtäkkiä sit­ten joutuukin mak­samaan monin ker­taiswesti eläk­keen ver­ran. Ei tämä muut­tanut asi­aa mitenkään.
      Käsi­tys, että suuret työ­nan­ta­jast eivät ole kiin­nos­tunei­ta rahas­ta, on vähän naiivi.

      1. “Ei tämä muut­tanut asi­aa mitenkään.
        Käsi­tys, että suuret työ­nan­ta­jast eivät ole kiin­nos­tunei­ta rahas­ta, on vähän naiivi.”

        Por­taan muu­tos on hidas ja se toimii molem­pi­in suun­ti­in. Tuo henkilöko­htainen seu­raa yri­tys­tä kunnes henkilö siir­tyy vanhuuseläkkeelle.

        Ja julk­isu­udessa esitetään kauhuku­vana, että yksinyrit­täjä palkkaa ensim­mäisen työn­tek­i­jän ja hän jää luhyen työru­pea­man jäl­keen työkyvyt­tömyy­seläk­keelle. Ja nois­sa 98 % yri­tyk­sistä on töis­sä 55 % yksi­tyisen sek­torin työvoimasta

        Mik­si suuret yri­tyk­set val­it­se­vat sit­ten vielä kalli­im­man ja mak­sa­vat suo­si­ol­la nuo työt­tömyysko­r­vauk­sen lisäpäivät ?? Eivätkö osaa laskea ??

  25. Ehdin olla 10 vuot­ta ruot­salaises­sa fir­mas­sa töis­sä ja siinä tuli tutus­tut­tua Ruotsin ja Suomen työlain­säädän­nön ja työelämän erilaisuuteen. 

    Ruot­sis­sa tuo last in first in aiheut­taa sen, että iäkäil­lä on parem­pi suo­ja kuin Suomes­sa Kun fir­ma sai uuden toimarin kan­sain­välis­es­tä yri­tyk­ses­tä niin hän aloit­ti saneer­auk­sen eli Suomes­sa ja Ruot­sis­sa pis­tet­ti­in tuhan­sia ikään­tyneitä irti­sanomisjonoon. Ruot­sis­sa 3000, mut­ta heitä ei voitukaan irti­sanoa. Lop­ul­ta ratkaisu johti siihen, että osa palau­tui organ­isaa­tioon ja osa eläköi­tyi ratkaisua odotel­lessa. Ja osana kanssa fir­ma teki ns före­tagspen­sion-sopimuk­sen eli yhtiö sitou­tui mak­samaan osan palka­s­ta 65-vuo­ti­aak­si saak­ka eikä työvelvoitet­ta ollut.Yleisesti taso oli 70 % palka­s­ta 65-vuotiaaksi.
    Eikä ratkaisu ollut yhden yri­tyk­sen vaan yleis­es­ti käytetty

    Tilas­to­jen kannal­ta henkilö oli työllinen.

    Eikä työt­tömäk­si joutunut­ta Ruot­sis­sa susille heit­etä vaik­ka joku Var­ti­ainen siitä intoilee.Ruotsissa julki­nen sek­tori tar­joaa pitkäaikaistyöt­tömälle työtä, jot­ta tämä voi uusia ansiosidonnaisensa. 

    Samaa tehdään Suomessakin,mutta vähäisessä määrin .Kun tuo 400–500 päivää alkaa täyt­tyä ja putken päätä ei saavute­ta niin kun­ta tar­joaa työpätkän, jot­ta ikään­tynyt pääsee put­keen. Tästä syn­tyy tuo kuu­luisa 500 päivän piikki

    1. Liian van­ha:
      Samaa tehdään Suomessakin,mutta vähäisessä määrin .Kun tuo 400–500 päivää alkaa täyt­tyä ja putken päätä ei saavute­ta niin kun­ta tar­joaa työpätkän, jot­ta ikään­tynyt pääsee put­keen. Tästä syn­tyy tuo kuu­luisa 500 päivän piikki 

      Juu, voin tode­ta, että näitä tapah­tuu, tiedän itse ainakin yhden var­man tapauk­sen. Henkilö itse ker­toi että kun­nal­la on työ­takuu iäkkäille, selvästikin ideana on pitää kiin­ni ansiosidonnaisessa.

      Hienoa että tässä maas­sa pide­tään huoli kaik­ista muista pait­si nuorista ja nuorista aikui­sista. Nämä ryh­mät ovat vapaasti päähän potkit­tavis­sa ja tänne ne säästöt aina ensin osuvat.

  26. Tuo eläkeputkiku­viokin muut­tui 2005 eli nyt viimeinen työ­nan­ta­ja mak­saa nuo eläkeputken kulut. Ei kokon­aan mut­ta suuren osan, jos­sain vilahti silmi­in luku 70 % ???¨

    Osmon kan­nat­taa tark­istaa tieton­sa ajan­tasalle Työllisyysrahastosta.

    Eli jos yri­tyk­set halu­a­vat ajatel­la rahaa niin eläk­keelle voi työn­tää mut­ta put­keen ei. Var­maan jois­sain fir­moissa on osat­tu laskea, kun ikään­tynei­den työl­lisyys on parantunut

  27. Sekin on myyt­ti, ettei Suomes­sa työn­tak­i­jän palk­ka jous­ta alaspäin iän mukaan. Tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta on help­po ajaa palkkati­las­to iän mukaan jaotel­tuna ja siitä tilas­toti­etoa osaam­a­tonkin näkee, että palk­ka ale­nee iän myötä.Korkeimmillaan yksi­tyisen sek­torin palkat ovat 40–49 ikävuo­den välissä

    Mut­ta enpä ole näh­nyt että Jus­si Pesosen tai Björn Wahlroosin palkkiot oli­si­vat laskusu­un­nas­sa. Liian helpot hommat ?

    1. Liian van­ha esit­tää taas harhaan­jo­htavia tilas­to­ja. On tot­ta, että 40-vuo­tyias insinööri tien­aa par­fem­min kuin 60-vuo­tias varas­tomies, mut­ta jos halu­at etsiä totu­ut­ta, sin­un pitää ensin vakioi­da koulu­tus ja/tai työtehtävä.

      1. Sik­si otinkin joukok­si yksi­tyisen sek­torin kk- pakkauk­set eli valkokaulusköyhät.

        Heis­sä ei ole juurikaan varas­tomiehiä eikä muitakaan duunareita

      2. Toisaal­ta ikään­tyneis­sä duu­nar­i­ta­son yksilöt vähenevät ja vaiku­tus palkkati­las­toi­hin vähe­nee mikä taas lisää insinöörien painoa.

  28. Teinkin tuon tarkastelun yksi­tyisen sektorin.kk- pal­ka­llista eli sil­loin mukana eivät ole 60- vuo­ti­aat varastomiehet.

    Ja vaik­ka oli­si­vat mukana ovat mukana myös 60 vuo­ti­aat insinöörit.

    Tässä tarkastelus­sa on lajit­telu­pe­rus­teena ikä eikä sil­loin ver­ra­ta 40 vuo­ti­as­ta insinööriä ja 60 vuo­ti­as­ta varas­tomi­estä vaan ikäryh­mään kuluvia

    Virhet­tä voi aiheut­taa jos 40 vuo­ti­ais­sa olisi poikkeuk­sel­lisen paljon insinöörejä

    1. Virhet­täö aiheut­taa se, että 60-vuo­ti­aat, siis 1960 syn­tyneet, ovat paljon huonom­min koulutet­tu­ja kuin 40-vuo­ti­aat. Pitäisi ver­ra­ta palko­ja saman ammat­tiryh­män sisällä.

      1. No ei noi­ta Ruotsin tilas­to­jakaan tarkem­min tehdä.

        Saman­laisen tarkastelun tulok­se­na siel­läkin päätteellään,että ikään­tyneen palk­ka jous­taa alaspäin.

        Vai olisiko ystäväl­läsi Var­ti­aisel­la parem­paa tietoa ??

  29. Täl­lä Soin­in­vaaran kom­men­til­la, niin hänet myös tulisi potkaista töistä pois, kos­ka on yli 70+, mik­si hän tääl­lä kom­men­toi, että nuoret tilalle ja van­hat pois? Aikaisem­min van­ho­jen ihmis­ten työn­tekoa kun­nioitet­ti­in, kun ovat näh­neet ja tehneet niin monia vuosia töitä. Onhan jo läh­es yli 50+ miehiä ja naisia työelämässä poli­itikkoina ym. töis­sä, eli mik­si näin? Ja itse pres­i­dent­ti yli 70+, eli mik­si hän saa jatkaa töis­sään? Mut­ta tälle vero jär­jestelmälle ei näköjään kukaan voi mitään? Kun läh­estyt eläkeikää, niin ei mitään hyö­tyä? Olen itse 59-vuo­tias nainen ja kun­toni on parem­pi kuin mon­en nuoren miehen. Ja älykkyys osamääräni ihan kun­nos­sa. Tästä syn­tyy vähän ris­tiri­itaa, jos eläkeikää lähenevät ihmiset heit­etään pois ja nuoret tilalle? Kun mon­et nuoret eivät edes halua tehdä töitä ja työn­jäl­ki vähän sinne päin. On toki hyviä nuo­ria työn­tek­i­jöitä ja myös niitä van­ho­ja. Mut­ta vero­tus on aika jul­maa van­hempia kohtaan, että siitä van­hem­mas­ta työn­tek­i­jästä yrit­täjä mak­saa enem­män veroa? Mik­si näin, eikö vero­tus­ta tulisi muut­taa yri­tyk­sille parem­paan suun­taan, että me kaik­ki saamme töitä. Tai ajat­telitko Soin­in­vaara, että ennen työikää kaik­ki ns. van­hat potkaistaan töistä pois ja ihan muka­mas halvem­mal­la töitä saa tehdä? Kun mon­et työssä käyvät jo ovat alun­perin alhaisel­la pal­ka­lla. Soini­vaara ei kun­nioi­ta lainkaan van­ho­ja ihmisiä. Kun vain talous ja raha mielessä. Ehdotan, että Soin­in­vaaran tulo­ja vähen­netään aikakin yli 60%, niin ei sit­ten vali­ta tääl­lä. Kun hänel­lä kuitenkin töitä riit­tää, Vain kuin­ka Soin­in­vaara? Oletko jät­tänyt nuo­rille tilaa? Että et enää kir­joit­tele, et kom­men­toi, ja saat potkut töistä, kun olet hidas, turhake vain?

    1. Kir­joituk­sen pääidea oli, että ikäih­mis­ten työuria kan­nat­taa piden­tää vähen­tämäl­lä niistä t5yönantajille aiheutu­via kus­tan­nuk­sia, kos­ka mon­en ikään­tyneen työ­tahti on aleb­n­tunut. Täl­lä siis pyrit­ti­in lisäämään, ei vähen­tämään ikään­tyvien työntekoa.

      1. Ainakaan min­un (57v.) vähäi­nen työn­tekoni ei johdu älyn tai jak­samisen puut­teesta. Teen pätkätöitä, kos­ka en saa kokoaikaista. Kun on töitä, urakkaa 2–3 vk ker­ral­laan, teen innol­la pitk­iä päiviä ja pyy­dän aina lisää. Koulu­tus­tani vas­taavaa asiantun­ti­jatyötä en saa. Väitän, että pro­pa­gan­da yli viisikymp­pis­ten alen­tuneesta työkyvys­tä on upon­nut rekry­toi­jien ja työ­nan­ta­jien päähän aika syvälle. Yli viisikymp­pis­ten heikko työl­listymi­nen ei ole tyn­hak­i­jan vaan työ­nan­ta­jan valinta. 

        Kir­joituk­sesi siis osaltaan vähen­tää “ikään­tynei­den” työmah­dol­lisuuk­sia. Voitko kir­joit­taa uuden kolumnin, jos­sa aja­tus tulee parem­min esi­in. Kir­joi­ta vaik­ka juuri siitä, mis­tä eräs kom­men­toi­ja: 70-vuo­tias voi olla skarp­pi pres­i­dent­ti tai kolum­nisti. Sel­l­aisia tilantei­ta varten, että jonkun työkyky on alen­tunut, pitäisi olla työ­nan­ta­jalle kus­tan­nus­neu­traali malli lyhen­tää työaikaa. Alen­tuneesti työkyky­isiä lie­nee muu­ta­ma pros­ent­ti ennem­min kuin kym­meniä prosentteja.

      2. Eli siir­retään palkkaku­lu­ja veron­mak­sajille tai kehitetään lisää orjatyötä.

        Jot­ta entistä pienem­mät palkat oli­si­vat mah­dol­lisia on leikat­ta­va pien­i­t­u­lois­t­en sosiaaliturvaa

      3. Yhdyn Satu Niemen ja Eev­asti­ina Rindellin väit­teeseen että viis-kuuskymp­piset eivät saa kovin hel­posti uut­ta tois­taisek­si voimas­sa ole­vaa ja kokoaikaista työ­paikkaa, jos on jostain syys­tä menet­tänyt edel­lisen, ja vaik­ka on olut kuin­ka moit­tee­ton työhis­to­ria siihen asti.

    2. Ehkä syy nykyti­lanteeseen on siinä että yhä use­am­mas­sa työte­htävässä dif­fer­oi­va tek­i­jä on se, mitä työn­tek­i­jä on, eikä se mitä työn­tek­i­jä tekee. Muu­tos, jos sel­l­aista halu­taan, ei tapah­du kehit­tämäl­lä työ­markki­noi­ta vaan paran­ta­mal­la pienyrit­täjyy­den edel­ly­tyk­siä. Ikään­tyvä pienyrit­täjä harvem­min antaa potku­ja itselleen.

      1. Pienyrit­täjyys on uusi keino vähen­tää palkkakuluja.

        Hyvä esimerk­ki on yrit­täjän eläkelaki.

        Se mah­dol­lis­taa eläke­mak­sukeinot­telun ja pienyrit­täjän eläke onkin kaa­tu­mas­sa val­tion piikki­in eli palka­nsaa­jat mak­sa­vat yhä suurem­man osan pienyrit­täjän eläkkeestä.

        Hyö­tyjiä tästä sys­teemistä ovat suuret yri­tyk­set ja niiden omis­ta­jat eli joiden etua vihreätkin ajavat

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.