Inhorealismia ikääntyneiden työllisyydestä

Työurien piden­tä­mi­ses­sä on kes­ki­tyt­ty aivan lii­kaa sii­hen, miten työn­te­ki­jää moti­voi­daan jat­ka­maan töis­sä. Pal­jon olen­nai­sem­paa oli­si vai­kut­taa työ­nan­ta­jiin. Kes­kei­nen syy lyhyi­sin työ­uriin on sii­nä, että työ­nan­ta­jat eivät halua ikään­ty­vien jat­ka­van töis­sä. Elä­ke­tur­va­kes­kuk­sen vajaa kym­me­nen vuot­ta sit­ten teke­män kyse­lyn mukaan typö­nan­ta­jat halua­vat väken­sä siir­ty­vän eläk­keel­le vii­meis­tään 63-vuotiaina. 

Seu­raa­vas­sa kir­joi­tuk­ses­sa läh­tö­koh­ta­na­ni on, ettei­vät työ­nan­ta­jat yleen­sä palk­kaa ketään tap­piok­seen. Joku voi pitää tätä kyy­ni­se­nä. Minus­ta se on vain rea­lis­ti­nen läh­tö­koh­ta. Näin tar­kas­tel­tu­na kysy­mys ikään­ty­ne­den työl­li­suu­des­tä näyt­tää aivan erilaiselta.

Jääh­dyt­te­ly­palk­ka

Työ­elä­mä on meil­lä jär­jes­tet­ty niin, että yleen­sä ihmi­nen saa suu­rin­ta palk­kaa työ­uran­sa lopul­la. Syy­nä tähän on elä­ke­jär­jes­tel­mä, jos­sa aiem­min elä­ke mää­räy­tyi vii­mei­sen nel­jän vuo­den pal­kan perus­teel­la. Sik­si palk­kaa hilat­tiin lopus­sa ylös­päin. Elä­ke ei enää mää­räy­dy näin, mut­ta kult­tuu­ri muut­tuu hitaasti.

Useim­pien työ­tah­ti kui­ten­kin hii­puu iän muka­na. Urhei­lus­sa tämä ilmiö on tun­nus­tet­tu. Sik­si meil­lä on ikä­mies­sar­jat. Työ­elä­mäs­sä täs­tä asias­ta ei ole sove­lias­ta puhua. Häve­liäs vai­ke­ne­mi­nen ei asi­aa muuk­si muu­ta. Niin­pä työ­nan­ta­jat jou­tu­vat mak­sa­maan ikään­ty­nei­den teke­mäs­tä työs­tä työ­suo­ri­tus­ta koh­den huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin nuo­rem­pien työs­tä. Se ei edis­tä ikään­ty­nei­den työllisyyttä.

Työ­pa­nok­sen heik­ke­ne­mi­nen ei kos­ke kaik­kea työ­tä. On töi­tä, jois­sa iän tuo­ma koke­mus on arvo­kas­ta. Pää­sään­tö kui­ten­kin on, että kään­ty­nei­den työ­pa­nos on yli­hin­noi­tel­tua nuor­ten työ­pa­nok­seen nähden.

Oli­si­ko oikein, että palk­ka ale­ni­si iän muka­na eli että meil­lä oli­si koke­mus­li­sien ja har­joit­te­lu­palk­ko­jen ohel­la myös jäähdyttelypalkat?
Moni äläh­tää, että sehän oli­si ikä­syr­jin­tää – toi­sin kuin nuor­ten alem­mat pal­kat, jot­ka taas ovat ihan oikein. Mut­ta urak­ka­pal­kat? Niis­sä­hän tosia­sial­li­nen ansio­ta­so las­kee, kun ikä alkaa hidas­taa työ­tah­tia? Miten ne sit­ten hyväksytään?

En ole lai­naan var­ma, että oli­si edes sosi­aa­li­ses­ti vää­rin mak­saa 55-vuo­ti­aal­le huo­nom­paa palk­kaa kuin samaa työ­tä nopeam­min teke­väl­lä 35-vuo­ti­aal­le. Vii­si­kymp­pi­sil­lä ei yleen­sä ole las­ten­hoi­to­ma­no­ja, asun­to­lai­nat on mak­set­tu eikä ole per­heen­pe­rus­ta­mis­me­no­ja, kos­ka kodin perus­han­kin­nat on teh­ty ajat sitten.

Ruot­sis­sa on ihan ok mak­saa ikään­ty­neil­le huo­nom­paa palk­kaa. Seu­raa­vat tie­to ovat peräi­sin Juha­na Var­tiai­sel­ta, mut­ta uskon, että hän tie­tää, mis­tä puhuu.

Kun Ruot­sis­sa teh­dään työ­eh­to­so­pi­mus, sovi­taan kuin­ka pal­jon yri­tyk­sen pal­kat nouse­vat kes­ki­mää­rin, mut­ta koro­tus ei tule yhtä suu­re­na kai­kil­le. Moni työ­nan­ta­ja jät­tää ikään­ty­neet tyys­tin ilman koro­tus­ta ja suun­taa koro­tuk­sen niil­le, joi­den työ­pa­nos on arvok­kaam­pi. Tätä ei pide­tä siel­lä miten­kään vää­rä­nä. Näin siel­lä ei ole saman­lais­ta halua pääs­tä eroon ikään­ty­neis­tä kuin meillä.

Jos oli­si tapa­na sopia alem­mas­ta pal­kas­ta, kun työ­tah­ti hii­puu, sitä oli­si hyvä voi­da täy­den­tää osae­läk­keel­lä. Kuten jo aiem­mas­sa pos­tauk­ses­sa kir­joi­tin, täl­lai­nen jär­jes­te­ly Sin­ga­po­res­sa piden­si työ­uria kah­del­la vuo­del­la. Sosi­aa­li­ses­ti tämä oli­si parem­pi rat­kai­su kuin se, mihin nyt ollaan ajau­tu­kas­sa: pal­kat muo­dol­li­ses­ti kor­kei­ta, mut­ta ikään­ty­neet ulos talos­ta ja työ­mark­ki­na­tuen kaut­ta eläk­keel­le, kos­ka työ­elä­ke­put­ki ja osae­lä­ke pois.

Last in first out?

Ruot­sis­sa on myös first in last out ‑peri­aa­te irti­sa­no­mi­sis­sa. Tämä on paran­ta­nut ikään­ty­nei­den työl­li­syyt­tä, mut­ta se ei toi­mi­si niin hyvin kuin toi­mii, jos ikään­ty­neet oli­si­vat suh­tees­sa yhtä kal­lii­ta työn­te­ki­jöi­tä kuin meil­lä. Työn­te­ki­jä on halut­taes­sa help­po savus­taa eläk­keel­le sil­lä, että työ­olo­ja ei edes yri­te­tä sovit­taa hänen kun­toon­sa. Näin myös tapahtuu.

Suo­men oloi­hin sovi­tet­tu­na tuo peri­aa­te oli­si aivan koh­tuu­ton 50-vuo­ti­aa­na irti­sa­not­tui­hin. Jos he pää­si­si­vät takai­sin työ­elä­mään, he oli­si­vat pysy­väs­ti heit­to­pus­se­ja, jot­ka irti­sa­no­taan ensimmäisenä.

Irral­laan kai­kes­ta muus­ta peri­aa­te, että nuo­ret pitää irti­sa­noa ensim­mäi­se­nä oli­si Suo­mes­sa tosi ikä­vä, kos­ka työ­elä­män sään­nöt sor­ta­vat nuo­ria muu­ten­kin monin tavoin. Ei tar­vit­se ihme­tel­lä alhais­ta syn­ty­vyyt­tä, jos las­ten saan­tia har­kit­se­vat eivät pys­ty vakiin­nut­ta­maan talout­taan. SAK:n esit­tä­mäs­sä mal­lis­sa irti­sa­no­mi­ses­sa otet­tai­siin huo­mioon lap­set, jot­ka ovat jo syn­ty­neet, mut­ta ei nii­tä, joi­ta vas­ta har­ki­taan. Har­kin­ta-ajan­koh­ta on syn­ty­vyy­den kan­nal­ta olen­nai­nen, eivät jo syn­ty­neet lapset.

Vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuu työkyvyttömyyseläkkeistä

Hyvää tar­koit­ta­val­la lain­sää­dän­nöl­lä myös hei­ken­ne­tään ikään­ty­nei­den työn­saan­tia. On sää­det­ty vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuus­ta. Jos yri­tyk­sen työn­te­ki­jä jou­tuu var­hai­se­läk­keel­le, työ­nan­ta­ja mak­saa tämän. Laki­py­kä­lä on vähän moni­mut­kai­nen, mut­ta tätä se tar­koit­taa. Jos elä­ke on 2000 €/kk, mak­set­ta­vaa tulee vuo­des­sa 24 000 euroa ja kym­me­nes­sä vuo­des­sa 240 000 €. En tun­ne nykyi­siä luku­ja, mut­ta jokin vuo­si sit­ten puo­let eläk­keel­le siir­ty­vis­tä meni van­huuse­läk­keel­le työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen kaut­ta. Pal­kat­taes­sa 50-vuo­tias­ta kan­nat­taa las­kea, että hänes­tä tulee kes­ki­mää­rin 20 000 euron las­ku jos­sain vai­hees­sa ¬– jois­ta­kin isom­pi ja jois­ta­kin ei lain­kaan. Moni yri­tys on tämän takia päät­tä­nyt, että palk­kaa yhtään vii­si­kymp­pis­tä. Vuo­si­ker­to­muk­siin tätä peri­aa­tet­ta ei ole painettu.

(Vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuu ei kos­ke alle 20-hen­gen yri­tyk­siä. Niin­pä monel­la isom­mal­la yri­tyk­sel­lä on NHL:stä tut­tu far­mi­jouk­kue, pie­ni tytä­ryh­tiö, johon työn­te­ki­jä siir­re­tään ennen työkyvyttömyyseläkepäätöstä.)

Jos palk­kaat kak­si­kymp­pi­sen, et toden­nä­köi­ses­ti tule ole­maan hänen vii­mei­nen työ­nan­ta­jan­sa, ja vaik­ka oli­sit­kin, kus­tan­nus jakau­tui­si noin 40 vuo­del­le, kun se vii­si­kymp­pi­sen koh­dal­la jakau­tuu noin kym­me­nel­le vuodelle.

Tämä vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuu on tar­koi­tet­tu kan­nus­ta­maan työ­nan­ta­jia huo­leh­ti­maan työ­olois­ta niin, että ihmi­set eivät sai­ras­tu työs­sä. Työ­olot ovat nykyi­sin niin pal­jon parem­mat, että työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­den syyt liit­ty­vät yleen­sä ihmis­ten vapaa-aikaan ja hei­dän ylei­seen ter­vey­den­ti­laan­sa. Nyt se kan­nus­taa syr­ji­mään työ­hö­no­tos­sa nii­tä, joi­den ter­vey­des­sä näyt­täi­si ole­van ongel­mia. Älä palk­kaa tupa­koi­jaa, älä yli­pai­nois­ta ja eri­ty­ses­ti älä ketään, jol­la on ris­ki mie­len­ter­vey­son­gel­mas­ta. Jos joku jää mie­len­ter­veys­syis­tä työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le 35-vuo­ti­aa­na, on las­ku lähem­mäs mil­joo­naa euroa.

Tämä sään­tö pitää syr­jin­tään yllyt­tä­vä­nä pois­taa heti! Jokin talou­del­li­nen sank­tio voi­daan aset­taa työ­nan­ta­jal­le sil­loin, kun syy työ­ky­vyt­tö­myy­teen voi­daan osoit­taa työs­tä johtuvaksi.

Sen ver­ran täs­sä on teh­ty, että jos palk­kaa vajaa­kun­toi­sek­si mää­ri­tel­lyn vapau­tuu vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuus­ta. Se pois­taa ilmi­sel­vim­män ongel­man mut­ta vain ne.

Eläk­keen yläikäraja

Pitäi­si myös nos­taa yläi­kä­ra­jaa. Kukaan ei kiel­lä teke­mäs­tä töi­tä yli 68-voti­aa­na – minä esi­mer­kik­si teen – mut­ta elä­ke­jär­jes­tel­mä ei tätä tun­ne. Elä­ke alkaa juos­ta 68-vuo­ti­aa­na. Sitä ei ole pak­ko ottaa vas­taan, mut­ta ymmär­tääk­se­ni mitään myö­hen­nys­ko­ro­tus­ta ei eläk­kee­seen saa, jos jää eläk­keel­le vas­ta 70-vuo­ti­aa­na. Sub­jek­tii­vis­ta oikeut­ta jat­kaa töis­sä yli 68-vuo­ti­aa­na en kui­ten­kaan säätäisi.

62 thoughts on “Inhorealismia ikääntyneiden työllisyydestä”

  1. Vii­si­kymp­pi­sil­lä ei yleen­sä ole las­ten­hoi­to­ma­no­ja, asun­to­lai­nat on mak­set­tu eikä ole per­heen­pe­rus­ta­mis­me­no­ja, kos­ka kodin perus­han­kin­nat on teh­ty ajat sitten.”

    Yhä useam­mat saavat/hankkivat lap­set yhä van­hem­pa­na, eikä asun­to­lai­naa­kaan todel­la­kaan vält­tät­tä ole mak­set­tu pois jo viisikymppisenä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Ennak­ko­luu­lo­ton­ta poh­din­taa on aina kiva lukea. Kos­ka jot­kut asiat ovat mie­les­tä­ni vähän kompli­soi­tu­nei­ta, kom­men­toin tähän niitä:

    Yleis­tä
    Ihmis­ten käsi­tyk­set ja voi­mas­sa ole­vat sosi­aa­li­tur­van (tai pal­ve­lu­jen) ikä­ra­jat eivät ole toi­sis­taan riip­pu­mat­to­mia, eikä ole ollen­kaan sel­vää, kum­paan suun­taan kausaa­li­suus kul­kee. Eli en pidä ihan sat­tu­ma­na tuo­ta ETK:n tut­ki­muk­sen var­sin kum­mal­li­sel­ta kuu­los­ta­vaa 63 ikä­vuo­den rajaa. Sat­tui ole­maan sama kuin ole­mas­sa ole­va van­huuse­läk­keen alai­kä­ra­ja — tus­kin tuol­lai­nen ikä, joka ei ole tasa­lu­ku, oli­si muu­ten ensim­mäi­se­nä monel­la tul­lut mieleen. 

    Jääh­dyt­te­ly­palk­ka
    Tämä on teo­reet­ti­ses­ti mie­len­kiin­toi­nen aja­tus — en ole kyl­lä ollen­kaan var­ma, että se oli­si edes teo­reet­ti­ses­ti hyvä. Käy­tän­tö on lisäk­si aina teo­ri­aa huo­nom­pi. Mut­ta se, mitä tie­dän, on että osa-aikae­läk­keis­tä tie­de­tään ja/tai unoh­de­taan usein, on sub­ven­tion kak­si­suun­tai­nen vai­ku­tus. Vapaa-ajan sub­ven­toi­mi­nen voi sekä piden­tää että lyhen­tää työ­uria — usein var­maan tekee saman­ai­kai­ses­ti molem­pia, toki eri ihmi­sil­le. Eli joi­den­kin työ­uraa osa-aikae­lä­ke saat­tai­si piden­tää, tois­ten lyhen­tää. Tein täs­tä jos­kus jopa pöy­tä­laa­tik­koon jää­neen rekis­te­ri­tut­ki­muk­sen­kin. Haus­kas­ti tulos oli sil­loin 50–50. Eli 50% osa-aikae­läk­keen saa­jis­ta oli­si jat­ka­nut pidem­pään ilman vapaa-ajan sub­ven­tio­ta, ja toi­nen 50% jat­koi pidem­pään vapaa-ajan sub­ven­tion kans­sa. Oli­si pitä­nyt vie­lä teh­dä tut­ki­mus sii­tä, pal­jon­ko pidem­pään tai pal­jon­ko aiem­min eläk­keel­le jää­tiin osa-aikae­läk­keen täh­den, jot­ta vai­ku­tuk­set oli­si kun­nol­la tie­dos­sa. Sub­ven­tioon muu­ten käy jo progres­sii­vi­nen verotuskin.

    Vii­mei­nen työnantajavastuu
    Täs­tä olen var­sin voi­mak­kaas­ti sitä miel­tä, että jokin vas­tuu­ra­ken­nel­ma on hyvä. Toki täs­sä on nega­tii­vi­nen tra­de-off nega­tii­vi­sen rek­ry­toin­ti­vai­ku­tuk­sen ja posi­tii­vi­sen työ­ky­vys­tä huo­leh­ti­mis­kan­nus­teen välil­lä. Val­tao­sal­la van­hem­mis­ta työn­te­ki­jöis­tä valin­ta on sen välil­lä, pysyy­kö nykyi­ses­sä työ­pai­kas­sa vai jää­kö eläk­keel­le. Työ­pai­kan vaih­dot las­ke­vat iän myö­tä pal­jon myös muis­ta syis­tä kuin elä­ke­jär­jes­tel­män vuok­si. Työ­nan­ta­jas­pe­si­fi pää­oma sii­hen liit­ty­vi­ne tuot­ta­vuut­ta hei­jas­ta­vi­ne palk­koi­neen mm. Mut­ta olet oikeas­sa, että nega­tii­vi­nen vai­ku­tus rek­ry­toin­tei­hin voi hyvin­kin olla. Minul­la on sel­lai­nen muis­ti­ku­va, että aina­kin jos­sain vai­hees­sa oli sel­lai­nen sään­tö, että jos palk­ka­si yli x vuo­ti­aan, sii­tä 5 vuot­ta eteen­päin yri­tys­koh­tai­sia vas­tui­ta ei kysei­sel­le yri­tyk­sel­le lan­gen­nut. Onko­han tämä sään­tö pois­tu­nut sii­nä vai­hees­sa kun mak­su­luok­ka­mal­liin siir­ryt­tiin työkyvyttömyyseläkkeissä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Mut­ta se, mitä tie­dän, on että osa-aikae­läk­keis­tä tie­de­tään ja/tai unoh­de­taan usein, on sub­ven­tion kak­si­suun­tai­nen vai­ku­tus. Vapaa-ajan sub­ven­toi­mi­nen voi sekä piden­tää että lyhen­tää työ­uria – usein var­maan tekee saman­ai­kai­ses­ti molem­pia, toki eri ihmisille. 

      Kii­tos kom­men­teis­ta. Sen haluan kui­ten­kin sanoa, ettei osa-aikae­lä­ket­tä enää ole ja nykyi­nen osae­lä­ke on elä­ke­jär­jes­tel­män kan­nal­ta kus­tan­nu­neut­raa­li. Sitä ei siis sub­ven­toi­da sen enem­pää kuin vero­jär­jes­tel­män kaut­ta muu­ten­kin sub­ven­toi­daan osa-aikatyötä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kii­tos kom­men­teis­ta. Sen haluan kui­ten­kin sanoa, ettei osa-aikae­lä­ket­tä enää ole ja nykyi­nen osae­lä­ke on elä­ke­jär­jes­tel­män kan­nal­ta kus­tan­nu­neut­raa­li. Sitä ei siis sub­ven­toi­da sen enem­pää kuin vero­jär­jes­tel­män kaut­ta muu­ten­kin sub­ven­toi­daan osa-aikatyötä.

        Työ­uran lyhen­tä­mi­nen OVEl­le jää­des­sä on, jos vali­koi­tu­mis­ta elin­aja­no­dot­teen mukaan ei tapah­du, aktu­aa­ri­ses­ti neut­raa­li elä­ke­jär­jes­tel­män sisällä.

        Sit­ten on se muu jul­ki­nen talous, jon­ka osal­ta tilan­ne ei ole näin mus­ta­val­koi­nen. On vaik­ka­pa verovähennykset.

        Ei elä­ke­jär­jes­tel­mäs­sä kuu­lem­ma ole kestävyysongelmaa. 

        terv,
        jukka

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. ”Kun Ruot­sis­sa teh­dään työ­eh­to­so­pi­mus, sovi­taan kuin­ka pal­jon yri­tyk­sen pal­kat nouse­vat kes­ki­mää­rin, mut­ta koro­tus ei tule yhtä suu­re­na kaikille.”

    Suuri(n) osa suo­ma­lai­sis­ta työ­eh­to­so­pi­muk­sis­ta sisäl­tää yri­tys­koh­tai­sen erän jon­ka jakaa työnantaja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Mik­ko Hon­ka­nen:
      ”Kun Ruot­sis­sa teh­dään työ­eh­to­so­pi­mus, sovi­taan kuin­ka pal­jon yri­tyk­sen pal­kat nouse­vat kes­ki­mää­rin, mut­ta koro­tus ei tule yhtä suu­re­na kaikille.”

      Suuri(n) osa suo­ma­lai­sis­ta työ­eh­to­so­pi­muk­sis­ta sisäl­tää yri­tys­koh­tai­sen erän jon­ka jakaa työnantaja.

      Erä on, joo. Seu­raa­vak­si vuo­den 2020 ja 2021 koro­tuk­set omal­la alalla:

      KOROTUKSET 1.3.2020
      Yleis­ko­ro­tus 1,3% 1.3 tai sen jäl­keen alka­van pal­kan­mak­su­kau­den alusta

      KOROTUKSET 1.2.2021
      Yleis­ko­ro­tus 1,2%
      Lisäk­si yri­tys­koh­tai­nen erä, joka on 0,8% edel­tä­vän kuu­kau­den palk­ka­sum­mas­ta, jae­taan hen­ki­lö­koh­tai­si­na korotuksina.

      Mel­ko lep­poi­saan tah­tiin tuos­sa palk­ka­vir­heet korjautuvat.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. VM:n vir­ka­mie­het esit­tä­vät kaik­kien var­hai­seen elä­köi­ty­mi­seen joh­ta­vien reit­tien pois­ta­mis­ta. On vaa­ra, että lap­si menee pesu­ve­den muka­na. Osit­tain var­hen­net­tu elä­ke­jär­jes­tel­mä OVE on erit­täin tar­peel­li­nen ja sitä pait­si kus­tan­nus­neut­raa­li elä­ke­jär­jes­tel­män kan­nal­ta, kos­ka elä­ket­tä alen­ne­taan pysy­väs­ti var­hen­nuk­sen myö­tä. Tämä on säilytettävä. 

    OVE on tar­peel­li­nen mm. sik­si, että työ­teh­tä­viä vapau­tuu nuo­rem­mil­le suku­pol­vil­le. Elä­kei­kää lähel­lä ole­va siis siir­tyy esim. puo­li­päi­väi­seen tyon­te­koon jol­loin tois­ta puo­li­kas­ta teke­mään voi­daan pal­ka­ta toi­nen henkilö.

    Kai­ken kaik­ki­aan jär­jes­tel­män pitäi­si suo­sia iäk­käi­den ihmis­ten luo­pu­mis­ta työn­te­ke­mi­ses­tä omal­la kus­tan­nuk­sel­laan. Huom omal­la kus­tan­nuk­sel­laan. Hyvin monil­la on pit­kän työ­uran myö­tä jo 55–60-vuotiaan ker­ty­nyt riit­tä­vä elä­ke. Lisäk­si hyvin monil­le on ker­ty­nyt varal­li­suut­ta esim. sääs­tö­jen ja perin­tö­jen myö­tä. Nämä hen­ki­löt teke­vät pal­ve­luk­sen nuo­rem­mil­le suku­pol­vil­le ja esim. elä­ke­jär­jes­tel­mäl­le ja työt­tö­myys­me­noil­le pois­tues­saan osit­tain tai koko­naan työ­elä­mäs­tä ja siir­tyen käyt­tä­mään vapaa-aikaan­sa esim. omais­hoi­ta­ji­na tai las­ten­las­ten hoi­ta­ji­na. Nuo­rem­mat saa­vat töi­tä, työ­elä­män jät­tä­vä lisää vapaa-aikaa vaik­ka­pa ter­vey­ten­sä hoi­ta­mi­seen. Näin ruuh­ka­vuo­si­aan elä­vät lap­si­per­heet hoi­toa­pua. Kaik­ki voittavat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. vk: sitä pait­si kus­tan­nus­neut­raa­li elä­ke­jär­jes­tel­män kannalta,

      Mut­ta ei jul­ki­sen talou­den näkö­kul­mas­ta, sil­lä vero­tu­lot laskevat.

      Kaik­ki voittavat.”

      Jos kaik­ki voit­ta­vat, mik­si raja­ta tuo­ta vain elä­kei­kää lähel­lä oleviin?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Sylt­ty: Mut­ta eijul­ki­sen talou­den näkö­kul­mas­ta, sil­lä vero­tu­lot laskevat.

        ”Kaik­ki voittavat.”

        Jos kaik­ki voit­ta­vat, mik­si raja­ta tuo­ta vain elä­kei­kää lähel­lä oleviin?

        Vero­tu­lot eivät las­ke kun tilal­le pal­ka­taan uusi työn­te­ki­jä. Työl­lis­ty­mis­ket­jun pääs­sä useim­mi­ten joku työ­tön saa töi­tä ja siten yhteis­kun­nan menot pienenevät. 

        Jos OVE ava­taan myös nuo­ril­le niin heil­le ei ole ehti­nyt ker­tyä juu­ri mitään elä­ket­tä. Sovel­tui­si vain har­voil­le nuo­ril­le. Koros­tan, että OVEs­sa ei ole tar­koi­tus heit­täy­tyä yhteis­kun­nan elä­tet­tä­väk­si, vaan työn­teon keven­tä­mi­nen tapah­tuu omal­la kustannuksella.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. vk: Kai­ken kaik­ki­aan jär­jes­tel­män pitäi­si suo­sia iäk­käi­den ihmis­ten luo­pu­mis­ta työn­te­ke­mi­ses­tä omal­la kus­tan­nuk­sel­laan. Huom omal­la kustannuksellaan. 

      Hmm! Ei tämä ole nollasummapeliä. 

      Ikäih­mi­sen siir­ty­mi­nen eläk­keel­le ei yleen­sä tar­koi­ta sitä, että joku nuo­ri tulee sen seu­rauk­se­na taloon. Avau­tu­vaan teh­tä­vään pal­ka­taan joku vas­taa­van tason koke­nut ammat­ti­lai­nen joko talon sisä­tä tai sen ulko­puo­lel­ta, tai sit­ten vain joku tai jot­kut jo talos­sa ole­vat otta­vat läh­ti­jän teh­tä­vät hoi­tooon­sa. Elä­köi­ty­neen kor­vaa­mi­nen ja nuo­ren rek­ry­toi­mi­nen ovat yleen­sä kak­si eri­lais­ta maa­il­maa, jot­ka eivät kohtaa.

      Vie­lä tär­keäm­pää on, että työ­tä halua­vat ja sii­hen kel­paa­vat senio­rit tuot­ta­vat yri­tyk­sel­le ja yhteis­kun­nal­le lisä­ar­voa ja yhteis­kun­nal­le verotuloja.

      Tuo Sin­ga­po­ren mal­li on todel­la mie­len­kiin­toi­nen. Osae­läk­kees­sä­hän on samo­ja piir­tei­tä. On eri­kois­ta, että se on vai­et­tu kuo­li­aak­si niin työ­mark­ki­na­jär­jes­töis­sä kuin puo­lueis­sa. Mitä pelätään?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Tapio: Hmm! Ei tämä ole nollasummapeliä.

        Ikäih­mi­sen siir­ty­mi­nen eläk­keel­le ei yleen­sä tar­koi­ta sitä, että joku nuo­ri tulee sen seu­rauk­se­na taloon. Avau­tu­vaan­teh­tä­vään pal­ka­taan joku vas­taa­van tason koke­nut ammat­ti­lai­nen joko talon sisä­tä tai sen ulko­puo­lel­ta, tai sit­ten vain joku tai jot­kut jo talos­sa ole­vat otta­vat läh­ti­jän teh­tä­vät hoitooonsa.Eläköityneen kor­vaa­mi­nen ja nuo­ren rek­ry­toi­mi­nen ovat yleen­sä kak­si eri­lais­ta maa­il­maa, jot­ka eivät kohtaa.

        Vie­lä tär­keäm­pää on, että työ­tä halua­vat ja sii­hen kel­paa­vat senio­rit­tuot­ta­va­ty­ri­tyk­sel­le ja yhteis­kun­nal­le lisä­ar­voa ja yhteis­kun­nal­le verotuloja.

        Tuo Sin­ga­po­ren mal­li on todel­la mie­len­kiin­toi­nen. Osae­läk­kees­sä­hän on samo­ja piirteitä.On eri­kois­ta, että se on vai­et­tu kuo­li­aak­si niin työ­mark­ki­na­jär­jes­töis­sä kuin puo­lueis­sa. Mitä pelätään?

        Ei tilal­le juu­ri sii­hen teh­tä­vään usein tule­kaan nuo­ri. Mut­ta hyvin usein avau­tu­va työ­paik­ka joh­taa työ­paik­ko­jen vaih­dos- ja työl­lis­ty­mis­ket­juun jon­ka pääs­sä työ­tön ja usein nuo­ri saa työpaikan. 

        Jokai­nen työl­lis­ty­vä läh­tö­koh­tai­ses­ti tuot­taa yhteis­kun­nal­le lisä­ar­voa. Hir­vein­tä on nuor­ten pit­kä­ai­kai­nen työt­tö­myys ja jopa pysy­vä syr­jäy­ty­mi­nen työ­mark­ki­noil­ta ja saman­ai­kai­nen ikään­ty­neen rim­pui­lu työ­elä­mäs­sä väki­pa­kol­la. Toki OVE ei sovel­lu kai­kil­le jos ker­ty­nyt elä­ke on muu­ten­kin pie­ni ja sääs­tö­jä ei ole.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. vk: Ei tilal­le juu­ri sii­hen teh­tä­vään usein tule­kaan nuo­ri. Mut­ta hyvin usein avau­tu­va työ­paik­ka joh­taa työ­paik­ko­jen vaih­dos- ja työl­lis­ty­mis­ket­juun jon­ka pääs­sä työ­tön ja usein nuo­ri saa työpaikan. 

        Teo­rias­sa näin, mut­ta jo 100 hen­gen yri­tyk­ses­sä sel­ke­ää syy-seu­raus­suh­det­ta on han­ka­la osoi­taa. Sen sijaan jos muu­ta­man vuo­den talos­sa ollut nuo­ri työn­te­ki­jä siir­tyy uusiin teh­tä­viin talon sisäl­lä, tai läh­tee talos­ta pois, hänen tilal­leen pal­ka­taan her­käs­ti uusi nuo­ri työntekijä.

        Nuor­ten ja var­sin­kin kou­lu­tet­tu­jen nuor­ten pit­kit­ty­nyt työt­tö­myys on vaka­va asia. Työ­ha­luis­ten ja ‑kykyis­ten senio­rien pot­ki­mi­nen tai hou­kut­te­le­mi­nen eläk­keel­le ei kui­ten­kaan ole rat­kai­su siihen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    3. Työn mää­rä ei ole mikään vakio, joka tulee täy­teen jol­lain työn­te­ki­jä­mää­räl­lä. Meil­lä täl­lä het­kel­lä täy­sin kes­tä­mä­tön tilan­ne, jos­sa hyvä­kun­toi­set ihmi­set viet­tä­vät jopa nel­jän­nek­sen elin­vuo­sis­taan elä­ket­tä naut­tien, vain kos­ka voivat.

      Mei­dän pitää todel­la pääs­tä koh­ti tilan­net­ta, jos­sa yksi­lön vas­tuu omas­ta toi­meen­tu­los­taan säi­lyy myös ikä­vuo­sien kert­tyes­sä. Jos tuot­ta­vuus on alen­tu­nut, pitää ikään­ty­neen hyväk­syä mata­lam­pi palk­ka­ta­so. Kai­kil­le oli­si hyvä olla mah­dol­li­suus teh­dä myös lyhyem­pää työpäivää. 

      Ehkä voi­si olla hyvä rat­kai­su, jos­sa omaa elä­ker­ty­mään­sä voi­si käyt­tää koko eli­niän ajan. Ja jos ker­ty­män käyt­tää koko­naan, oli­si vie­lä ole­mas­sa yhteis­kun­nan taka­lau­ta, kan­sa­ne­lä­ke tai tule­vai­suu­des­sa jon­kin­lai­nen kansalaistulo.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Työ­ky­vyt­tö­myy­den mak­su­luok­ka­mal­li on luon­teel­taan line­aa­ri­nen. Se alkaa vai­kut­taa sii­nä vai­hees­sa kun yri­tyk­sen palk­ka­sum­ma on yli 2 milj. euroa (> 50 työn­te­ki­jää), mut­ta täy­si kus­tan­nus­vas­taa­vuus kos­kee vain suu­ria yri­tyk­siä (palk­ka­sum­ma > 30 milj.). Suu­rin osa työn­te­te­ki­jöis­tä on yri­tyk­sis­sä, jois­sa työ­nan­ta­jan mak­su­vas­tuu työ­ky­vyt­tö­myys­ta­pauk­sis­sa on joko ole­ma­ton tai hyvin pieni.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jaak­ko Kian­der:
      Työ­ky­vyt­tö­myy­den mak­su­luok­ka­mal­li on luon­teel­taan line­aa­ri­nen. Se alkaa vai­kut­taa sii­nä vai­hees­sa kun yri­tyk­sen palk­ka­sum­ma on yli 2 milj. euroa (> 50 työn­te­ki­jää), mut­ta täy­si kus­tan­nus­vas­taa­vuus kos­kee vain suu­ria yri­tyk­siä (palk­ka­sum­ma > 30 milj.). Suu­rin osa työn­te­te­ki­jöis­tä on yri­tyk­sis­sä, jois­sa työ­nan­ta­jan mak­su­vas­tuu työ­ky­vyt­tö­myys­ta­pauk­sis­sa on joko ole­ma­ton tai hyvin pieni.

      Kii­tos täs­men­nyk­ses­tä. Ongel­ma­na vain on, ettei­vät kes­ki­suur­ten yri­tys­ten työ­hö­not­ta­jat tätä yksi­tyis­koh­taa tun­nis­ta eivät­kä huo­mioi, ellei joh­to ole sitä nime­no­maan painottanut.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Työ­ky­vyt­tö­myy­den mak­su­luok­ka­mal­li on luon­teel­taan line­aa­ri­nen. Se alkaa vai­kut­taa sii­nä vai­hees­sa kun yri­tyk­sen palk­ka­sum­ma on yli 2 milj. euroa (> 50 työn­te­ki­jää), mut­ta täy­si kus­tan­nus­vas­taa­vuus kos­kee vain suu­ria yri­tyk­siä (palk­ka­sum­ma > 30 milj.). Suu­rin osa työn­te­te­ki­jöis­tä on yri­tyk­sis­sä, jois­sa työ­nan­ta­jan mak­su­vas­tuu työ­ky­vyt­tö­myys­ta­pauk­sis­sa on joko ole­ma­ton tai hyvin pieni.

      Noin ei tai­da olla. Vaik­ka suu­ry­ri­tyk­siä (työn­te­ki­jöi­tä yli 250) on vähän, työ­voi­mas­ta 45 % on niis­sä. Tämän sei­kan mer­ki­tys koro­tuu, kos­ka isois­sa yri­tyk­sis­sä töi­tä on mah­dol­lis­ta jär­jes­tää niin, että vähän puut­teel­li­nen­kin työ­pa­no voi­daan käyt­tää hyväk­si. Pie­ny­ri­tyk­sis­sä jokaisn (molem­man) len­kin on olta­va pys­ty­vä vähän kaikkeen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Elä­ke­put­kes­sa koh­del­laan samoin sekä vaki­tui­ses­ta työ­pai­kas­ta ja vaik­ka­pa kol­mat­ta ker­taa tuki-/vel­voi­te­työ­pai­kas­ta työt lopet­ta­vaa. Jos on ollut työt­tö­mä­nä jo usei­ta vuo­sia, ei käy­tän­nös­sä voi työl­lis­tyä enää. Ei vaik­ka kuin­ka pis­te­tään kuus­kymp­pi­nen ura­val­men­nuk­seen opis­ke­le­maan työn­ha­kua ja sen sellaista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Mikä elä­ke­put­ki?

      Vuon­na 1959 ja sen jäl­keen syn­ty­neet yli kuusi­kymp­pi­set pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät eivät pää­se enää var­hen­ne­tul­le eläk­keel­le. Tämä on ikä­luok­ka, joka kär­si nahois­saan 90-luvun laman ja osa on sen jäl­keen saa­nut vain pätkätöitä.
      Itsel­lä 90-luvun laman jäl­kei­nen aika on jakaan­tu­nut mel­kein tasan kol­meen osaan: työt­tö­myys, työl­li­syys- tms.koulutus (5 eri ammat­tia) ja pät­kä­työt. Pisin yhtä­jak­soi­nen työ­suh­de on ollut 5 vuot­ta, suu­rin osa alle 1/2 vuot­ta tai jopa muu­ta­mia viik­ko­ja. Elä­ke ei siis pää­tä hui­maa, mut­ta oli­si kui­ten­kin tuplas­ti parem­pi kuin nykyi­nen perus­päi­vä­ra­ha, jos­ta jää vuo­kran ja asu­mis­tuen jäl­keen 250 € kaik­keen muu­hun elä­mi­seen. Toi­meen­tu­lo­tu­kea en saa, kos­ka kor­kein oikeus päät­ti pois­taa sen kor­jaus­ten rasit­ta­mis­sa van­hois­sa omis­sa asun­nois­sa asu­vil­ta (tämä on Kelan tulkinta).

      Minul­la on kui­ten­kin nuo­ruu­des­sa han­kit­tu yli­opi­las­tut­kin­to ja opis­to­ta­soi­nen kou­lu­tus sekä 80-luvul­la yhtä­jak­soi­nen työl­li­syys­put­ki. Ei ole sai­rauk­sia, ei veren­pai­net­ta, ei dia­be­tes­ta, ei yli­pai­noa, en tupa­koi ja käy­tän todel­la vähän ja har­voin alko­ho­lia. Hal­lit­sen kym­me­niä eri tie­to­ko­neoh­jel­mia kes­ki­ver­toa parem­min, ja pidän yllä oma­toi­mi­ses­ti osaa­mis­ta­ni. Sil­ti ei tule yhden yhtä työhaastattelukutsua! 

      Vii­meis­ten 8 vuo­den aika­na olen ollut pää­asial­li­ses­ti työ­tön. Sii­tä tulee ennen eläk­keel­le pää­se­mis­tä 13 vuo­den lähes kes­key­ty­mä­tön työt­tö­myys­put­ki perus­päi­vä­ra­hal­la, mikä on tar­koi­tet­tu väliai­kai­sek­si ja sik­si ei rii­tä elä­mi­seen. Kun vaik­ka­pa kodin koneet hajoa­vat yksi toi­sen­sa jäl­keen, ei ole rahaa kor­ja­ta tai ostaa uut­ta. Rukoi­len, että kun 17-vuot­ta van­ha jää-pakas­tin­kaap­pi hajo­aa, se tapah­tui­si tal­ven kyn­nyk­sel­lä, ettei kaik­kia pakas­tei­ta tar­vit­si­si heit­tää roskiin.

      On hir­ve­ää sekä hen­ki­lö­koh­tais­ta, että yhteis­kun­nal­lis­ta tuh­laus­ta, että pitää kituut­taa pit­kä­ai­kais­työt­tö­mä­nä vie­lä mon­ta vuot­ta ennen eläk­keel­le pää­se­mis­tä. Minul­la oli­si osaa­mis­ta ja eri­kois­lah­jak­kuuk­sia, jois­ta kuu­lem­ma on pulaa, mut­ta kun ei kel­paa niin ei. Eläk­keel­lä voi­si vapaam­min käyt­tää aikaan­sa vaik­ka vapaa­eh­tois­työs­sä. Nyt ei voi karens­sin pelos­sa, on koet­tu sekin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Hyvin monil­la on pit­kän työ­uran myö­tä jo 55–60-vuotiaan ker­ty­nyt riit­tä­vä elä­ke. Lisäk­si hyvin monil­le on ker­ty­nyt varal­li­suut­ta esim. sääs­tö­jen ja perin­tö­jen myö­tä. Nämä hen­ki­löt teke­vät pal­ve­luk­sen nuo­rem­mil­le suku­pol­vil­le ja esim. elä­ke­jär­jes­tel­mäl­le ja työt­tö­myys­me­noil­le pois­tues­saan osit­tain tai koko­naan työ­elä­mäs­tä ja siir­tyen käyt­tä­mään vapaa-aikaan­sa esim. omais­hoi­ta­ji­na tai las­ten­las­ten hoi­ta­ji­na. Nuo­rem­mat saa­vat töi­tä, työ­elä­män jät­tä­vä lisää vapaa-aikaa vaik­ka­pa ter­vey­ten­sä hoi­ta­mi­seen. Näin ruuh­ka­vuo­si­aan elä­vät lap­si­per­heet hoi­toa­pua. Kaik­ki voittavat.”

    Joil­le­kin ehkä on ker­ty­nyt elä­ket­tä ja varal­li­suut­ta 55–60-vuotiaana, niin että työ­elä­mäs­tä pois­tu­mi­nen voi käväis­tä mie­les­sä. Monil­le ei. On pal­jon tuon ikäi­siä nai­sia, jot­ka ovat kas­vat­ta­neet lap­sen­sa ja jot­ka vii­mein­kin ovat saa­neet mie­len­kiin­toi­sen työn, johon voi­vat täy­sil­lä kes­kit­tyä. Ei nyt aje­ta näi­tä nai­sia kotiin hoi­ta­maan yhtään ketään!! Lisään vie­lä, että omais­hoi­ta­ja­na toi­mi­mi­nen on ras­kas­ta, eikä omais­hoi­ta­jil­la yleen­sä ole vapaa-aikaa sen­kään ver­taa kuin työssäkäyvillä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Tie­tääk­se­ni 68 vuot­ta täyt­tä­nyt ei enää ansait­se elä­ket­ta eikä hänes­tä koi­du elä­ke­mak­su­ja­kaan joten visu työ­nan­ta­ja palk­kaa vain iäk­käi­tä ja tuot­ta­vuu­te­sa säi­lyt­tä­nyt voi pyy­tää kor­keam­man palkan.

    Kir­joi­tin Hesa­riin vuo­si­tu­han­nen alus­sa pait­si työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen niin myös äitiys­päi­vä­ra­han syr­jäy­ty­mis­vai­ku­tuk­sis­ta. Jäl­kim­mäi­sen suh­teen onkin teh­ty paran­nuk­sia kui­ten­kin joten­kin nih­keäs­ti joten ras­kaus on edel­leen työ­nan­ta­jal­le rasi­te ilman suo­ra­nais­ta myö­tä­vai­ku­tus­ta­kin. Sen sijaan vii­mei­sen työ­nan­ta­jan kus­tan­nuk­sia ei ole hil­lit­ty vaik­ka luu­li­si, että part­tien kehu­ma kol­mi­kan­tai­nen yhteis­työ hoi­tai­si ilmei­sen epä­koh­dan käden kään­tees­sä. Aika moni kokee elä­mäs­sään jon­kun krii­sin, mikä näkyy työ­his­to­rias­sa epä­jat­ku­vuu­te­na. Tun­nen monia päte­viä ja päte­vyyt­tään vie­lä työt­tö­myy­sai­ka­na lisän­nei­tä yli 50-vuo­tiai­ta, joil­le työl­lis­ty­mi­nen tun­tuu ole­van mah­do­ton­ta ja ole­tan yhdek­si syyk­si työ­an­ta­jan epäi­lyn jäl­jel­lä ole­vien työ­vuo­sien kulu­mi­se­se­ta lii­ak­si ansio­si­don­nai­siin sai­ras­lo­miin, jot­ka sitt­ten muut­tu­vat ansio­si­don­nai­sek­si eläk­keek­si tuot­ta­vien työ­vuo­sien sijaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Kii­tos erin­omai­ses­ta kir­joi­tuk­ses­ta. Olen ihme­tel­lyt kau­an tuo­ta samaa, ettei tuos­ta vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuus­ta edes puhu­ta. Se on itse asias­sa aivan päi­vän­sel­vä ja hyvin voi­ma­kas teki­jä ikään­ty­nei­den huo­nos­sa työl­li­syy­sas­tees­sa — kus­tan­nuk­si­aan ajat­te­le­vat työ­nan­ta­jat eivät halua ottaa sitä ris­kiä, että jou­tui­si­vat todel­la suu­rien kil­pai­lu­ky­ky­ään rapaut­ta­vien sum­mien mak­sa­jik­si ja sik­si eivät sit­ten enää palk­kaa työ­uran­sa lop­pu­puo­lel­la ole­via. Ris­ki on vain lii­an iso. Ja ei fir­mat tule tosi­aan jul­ki­suu­teen sii­tä ääneen omal­la nimel­lään puhu­maan, kun joku alkai­si heti huu­ta­maan ikä­ra­sis­mis­ta ja pahim­mil­laan nos­tai­si syr­jin­nän perus­teel­la oikeus­jut­tu­ja valin­nois­ta, joi­ta teh­ty. Mut­ta noin se vain menee. 

    Yhteen asi­aan tuos­sa kiin­nit­täi­sin huo­mio­ta ja se on tuo väi­te, että viis­kymp­pis­ten lap­set oli­si pois kotoa ja asun­not mak­set­tu. Noin oli ehkä jos­kus ylei­ses­ti, mut­ta ei ole lähel­le­kään enää. Tänä päi­vä­nä kas­vu­kes­kuk­sis­sa hyvin har­va on saa­nut mak­set­tua asun­to­aan vie­lä vii­den­kym­me­nen kor­vil­le ja yllät­tä­vän monel­la yli viis­kymp­pi­sel­lä on tei­ni-ikäi­set lap­set koto­naan vie­lä pitään vii­den­kym­me­nen ikä­vuo­den pääl­le. Lap­sen­te­koi­kä on kas­va­nut koko ajan eikä nel­jän­kym­pin lähel­lä teh­dyt lap­set ole todel­la­kaan mikään har­vi­nai­suus. Ensi­syn­nyt­tä­jän kes­ki-ikä on mel­kein 31 vuot­ta ja noin nel­jän­nes lap­sis­ta syn­tyy yli 35-vuo­tiail­le synnyttäjille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Näin on. Yhä ene­ne­väs­sä mää­rin yli vii­si­kymp­pi­sil­lä on pie­niä ja tei­ne­jä lap­sia koto­na. Erot ovat lisään­ty­neet, joten se omai­suus­kin, joka on jos­kus yhdes­sä han­kit­tu, saat­taa­pi olla hävin­nyt tai puolittunut.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Mie­len­kiin­tois­ta tie­toa sisäl­tä­vä kir­joi­tus. Itse mie­tin mis­sä työt­tö­myy­den ja huo­non työl­li­syy­den syyt ovat. Ovat­ko ne työ­voi­ma­pu­las­sa vai työ­paik­ko­jen huo­nos­sa tar­jon­nas­sa? Mark­ki­na­ta­lou­den pitäi­si toi­mia niin, että jos on työ­voi­ma­pu­la, niin pal­kat nouse­vat ja siten työ­pai­kat kiin­nos­ta­vat enem­män. Jos taas on työ­pai­kois­ta pulaa, kuten nyt on monen nuo­ren ja van­han koh­dal­la, tilan­ne on pal­jon vai­keam­pi. Onko osa­rat­kai­su sil­loin yri­tys­ten tuke­mi­nen kehit­tä­mi­sa­vus­tuk­sin tai esim. nii­den sosi­aa­li­sia vel­voit­tei­ta keven­tä­mäl­lä. Jäl­kim­mäi­nen tar­koit­taa etään­ty­mis­tä ns. ‘hyvin­voin­ti­val­tios­ta’, mitä Suo­mi ei enää monel­le vali­tet­ta­vas­ti ole.

    SKDL:n Arvo Aal­to kiteyt­ti aikoi­naan TV:n vaa­li­ten­tis­sä asian hyvin, kun hän vas­ta­si kysy­myk­seen miten työt­tö­myys pois­te­taan. Hän vas­ta­si, että työt­tö­myys pois­te­taan luo­mal­la ihmi­sil­le työ­paik­ko­ja. Sii­nä vai­hees­sa alka­vat eri­mie­li­syy­det. Luo­daan­ko työ­paik­ko­ja vero­tus­ta keven­tä­mäl­lä, yri­tyk­siä tuke­mal­la, kou­lu­tuk­sel­la, uusil­la jul­ki­sen sek­to­rin työ­pai­koil­la vai millä? 

    Sii­nä on polii­ti­koil­la työ­maa­ta, jos­sa vede­tään köyt­tä moneen suuntaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Oli­sin aika varo­vai­nen urhei­lun ja työ­elä­män rin­nas­ta­mi­sen kans­sa. Tuo­ta vete­raa­ni­sar­jo­jen aja­tus­ta­si kun seu­raa, niin pää­tyy huo­maa­maan, että myös on nai­sil­la omat sar­jat sen vuok­si ettei­vät ylei­ses­sä sar­jas­sa pär­jäi­si mis­sään lajis­sa, jois­sa parem­muus kat­so­taan kel­los­ta, mit­ta­nau­has­ta tai tulos­tau­lul­ta. Täs­tä ei kai voi­da vetää joh­to­pää­tök­siä työ­elä­män suhteen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Twit­te­ris­sä nähtyä:
    “Työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­den kus­ta­nus­ten­ja­ko työ­nan­ta­jien kes­ken rat­kais­taan elä­keyh­tiöi­den las­ku­pe­rus­teil­la, jot­ka STM hyväk­syy. EK on jo jon­kin aikaa esit­tä­nyt muu­tok­sia näi­hin perusteisiin.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Kes­kus­te­luis­sa mai­ni­taan, että elä­ke­put­ken pois­ta­mi­nen ja muut esi­te­tyt toi­men­pi­teet luo­vat kym­me­niä tuhan­sia uusia työ­paik­ko­ja. Sitä­hän ne eivät tee. Työt­tö­myys­kor­vauk­sel­la ja eri­lai­sil­la muil­la yhteis­kun­nan mak­sa­mil­la tuil­la elä­vien mää­rä vähe­nee, mut­ta de fac­to, yhtään uut­ta työ­paik­kaa ei syn­ny. Samaan aikaan vas­ta­val­mis­tu­nei­den työl­lis­ty­mi­nen vai­keu­tuu, kun toi­ses­ta pääs­tä put­kes­ta ei läh­de­tä pois työ­elä­mäs­tä, tai vas­ta­val­mis­tu­neet jou­tu­vat tyy­ty­mään eri­lai­siin tila­päis- ja mää­rä­ai­kais­töi­hin, ehkä jopa niin kut­sut­tui­hin pas­ka­duu­nei­hin. Sii­nä voi­daan sit­ten ihme­tel­lä, että mik­si syn­ty­vyys las­kee ja ikä­luo­kat pienenevät.

    Iso ongel­ma täs­sä taus­tal­la on että suo­ma­lai­nen työ­elä­mä ei enää tar­vit­se sitä mää­rää työn­te­ki­jöi­tä, mitä meil­lä on tar­jol­la. Ja auto­ma­ti­saa­tion ja robo­ti­saa­tion sekä aina­kin tois­tai­sek­si jat­ku­van glo­ba­li­saa­tion myö­tä nii­tä teki­jöi­tä ei jat­kos­sa­kaan tar­vi­ta yhtään sen enem­pää. Kun hyvin­voin­ti­val­tion rahoi­tus on sidot­tu palk­ka­tu­lo­jen verot­ta­mi­seen, niin kier­re on val­mis: työs­sä­käy­viä on vähem­män, elä­tet­tä­viä enem­män ja mak­set­ta­vien tulon­siir­to­jen sum­ma kasvaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Erit­täin osu­va ja ja jär­ke­vä blo­gi taas Soi­nin­vaa­ral­ta. Työ­an­ta­ja ei halua pal­ka­ta ihmi­siä tap­piok­seen ja tämä logiik­ka pätee myös nuorisotyöttömyyteen.

    Olen 50 vuot­ta työ­nan­ta­jan näkö­vink­ke­lis­tä poh­ti­nut mik­si nuo­ri­so­työt­tö­myys on Suo­mes­sa tasol­la 20% kun se Sak­san, Itä­val­lan ja Sveit­sin työ­mark­ki­noil­la on tasol­la 2–5%. Siel­lä nuo­ret mene­vät oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­seen joka 4–5 vuo­den kulut­tua yleen­sä joh­taa vaki­nai­seen työ­suh­tee­seen ammatti-ihmisenä. 

    Suo­mes­sa tätä jar­ru­te­taan ja se on teh­ty niin vai­keak­si että oppi­so­pi­muk­sia ei syn­ny. Kun osaa­ma­ton nuo­ri ja huo­nos­ti moti­voi­tu­nut perus­kou­lun käy­nyt tulee työ­pai­kal­le, niin van­hat ammat­ti­mie­het eivät hei­tä ota hoi­viin­sa ja ope­ta työn­te­koa. Sen sijaan luot­ta­mus­mies tuo Lii­ton jäse­nyys­lo­mak­keen ja ker­too kaik­ki oikeu­det, joi­ta jäse­nyys antaa. Lisäk­si oppi­po­jan palk­ka on lii­an lähel­lä koke­neen ammat­ti­mie­hen palk­kaa, jot­ta se oli­si työ­nan­ta­jal­le kan­nat­ta­vaa. Työ­an­ta­jan ei kan­na­ta kou­lut­taa tap­piol­la ihmi­siä, jot­ka ehkä eivät jää­kään pal­ve­luk­seen. Perus­e­ro on että Suo­mes­sa oppi­so­pi­mus on työ­so­pi­mus SAK:n val­von­nas­sa ja Kes­ki-Euroo­pas­sa koulutussopimus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Mie­len­kiin­toi­nen kir­joi­tus, kii­tos. Vaik­ka on tosia­sia, että ikään­ty­mi­nen vai­kut­taa koko­nais­val­tai­ses­ti ihmi­seen, ei täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa tai­det­tu vii­ta­ta mihin­kään läh­tee­seen, jos­sa osoi­tet­tai­siin, kuin­ka ikään­ty­mi­nen vai­kut­taa ihmi­sen tuot­ta­vuu­teen. Olen itse vie­lä kes­ki-ikäi­nen työn­te­ki­jä, mut­ta oma koke­muk­se­ni on, että tehok­kaim­pia ja tuot­ta­vim­pia omas­sa orga­ni­saa­tios­sa­ni ovat elä­kei­kää lähel­lä ole­vat työn­te­ki­jät. Heil­lä on vähän sai­ras­pois­sao­lo­ja ja monel­la on rau­dan­lu­ja työ­ko­ke­mus, jol­la saa­vu­te­taan tulok­sia, joi­ta nuo­rem­mat työn­te­ki­jät eivät vie­lä saa­vu­ta. Nuo­ril­la työn­te­ki­jöil­lä mones­ti on toki val­miuk­sia, joi­ta ikään­ty­vil­lä työn­te­ki­jöil­lä ei ole ja kyky omak­sua nopeam­min uut­ta ala­ti muut­tu­vas­sa arjes­sa, mut­ta työs­tä puut­tuu vie­lä kir­kas fokus, joka usein koke­muk­sen myö­tä tulee. 

    Itse kal­lis­tui­sin siis omien koke­muk­sie­ni poh­jal­ta näke­mään asian päin­vas­toin. Pit­kä ura ja amma­ti­tai­don kehit­tä­mi­nen tuo­vat osaa­mis­ta ja koke­mus­ta, jot­ka enem­män kuin kom­pen­soi­vat usein ikään­ty­mi­sen tuot­ta­mia muu­tok­sia. Sik­si oli­si­kin ollut hie­noa lukea tie­teel­li­siä läh­tei­tä, sil­lä oma mutu ei ole aina vält­tä­mät­tä paik­kan­sa pitä­vää. Nyt kir­joi­tuk­ses­sa oli kir­joit­ta­jan mutu, johon pei­laan omaa mutua­ni. Tie­toa jäi puuttumaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kera­van kol­li:
      Mie­len­kiin­toi­nen kir­joi­tus, kii­tos. Vaik­ka on tosia­sia, että ikään­ty­mi­nen vai­kut­taa koko­nais­val­tai­ses­ti ihmi­seen, ei täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa tai­det­tu vii­ta­ta mihin­kään läh­tee­seen, jos­sa osoi­tet­tai­siin, kuin­ka ikään­ty­mi­nen vai­kut­taa ihmi­sen tuot­ta­vuu­teen. Olen itse vie­lä kes­ki-ikäi­nen työn­te­ki­jä, mut­ta oma koke­muk­se­ni on, että tehok­kaim­pia ja tuot­ta­vim­pia omas­sa orga­ni­saa­tios­sa­ni ovat elä­kei­kää lähel­lä ole­vat työn­te­ki­jät. Heil­lä on vähän sai­ras­pois­sao­lo­ja ja monel­la on rau­dan­lu­ja työ­ko­ke­mus, jol­la saa­vu­te­taan tulok­sia, joi­ta nuo­rem­mat työn­te­ki­jät eivät vie­lä saa­vu­ta. Nuo­ril­la työn­te­ki­jöil­lä mones­ti on toki val­miuk­sia, joi­ta ikään­ty­vil­lä työn­te­ki­jöil­lä ei ole ja kyky omak­sua nopeam­min uut­ta ala­ti muut­tu­vas­sa arjes­sa, mut­ta työs­tä puut­tuu vie­lä kir­kas fokus, joka usein koke­muk­sen myö­tä tulee. 

      Itse kal­lis­tui­sin siis omien koke­muk­sie­ni poh­jal­ta näke­mään asian päin­vas­toin. Pit­kä ura ja amma­ti­tai­don kehit­tä­mi­nen tuo­vat osaa­mis­ta ja koke­mus­ta, jot­ka enem­män kuin kom­pen­soi­vat usein ikään­ty­mi­sen tuot­ta­mia muu­tok­sia. Sik­si oli­si­kin ollut hie­noa lukea tie­teel­li­siä läh­tei­tä, sil­lä oma mutu ei ole aina vält­tä­mät­tä paik­kan­sa pitä­vää. Nyt kir­joi­tuk­ses­sa oli kir­joit­ta­jan mutu, johon pei­laan omaa mutua­ni. Tie­toa jäi puuttumaan.

      Täs­sä­hän ei mitään uut­ta ole. Tie­teel­li­nen tut­ki­mus unoh­tuu kun ale­taan omaa mie­li­pi­det­tä, eli pro­pa­gan­daa suol­ta­maan totuu­te­na. Juha­na Var­tiai­sen käyt­tä­mi­nen läh­tee­nä on vähin­tään­kin kysee­na­lais­ta. Mies ei ole tun­net­tu täy­sin puo­lu­eet­to­ma­na lähteenä.

      On var­mas­ti alo­ja, jois­sa fyy­si­set rajat tule­vat vas­taan. Kai­kil­la aloil­la näin ei ole. Vaik­ka­pa IT-alal­la on pal­jon van­ho­ja jär­jes­tel­miä, joi­den yllä­pi­to vaa­tii osaa­mis­ta. Sitä asian­tun­ti­jaa tus­kin löy­tyy nuo­rem­man suku­pol­ven edus­ta­jis­ta, joten toi­si­naan se van­hem­man väen asian­tun­te­mus voi olla kal­li­sar­vois­ta. Jos genee­ri­ses­ti läh­det­täi­siin alen­ta­maan van­hem­man väen palk­ka­ta­soa iän perus­teel­la, oli­si mel­koi­sen var­maa, että moni asia pysäh­tyi­si kuin sei­nään kun kor­jaus­tai­tois­ta kave­ria ei ole­kaan kou­lun­pen­kil­tä löydettävissä. 

      Ainoa mis­tä olen samaa miel­tä Osmon kans­sa on tuo vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuu… Eihän se nyt sil­lä taval­la voi olla, että yksin on vas­tuus­sa sii­tä mikä­li hen­ki­lön keho/mieli on rik­ko­tu­nut aiem­pien työ­nan­ta­jien pal­ve­luk­ses­sa toimiessa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. On var­mas­ti alo­ja, jois­sa fyy­si­set rajat tule­vat vas­taan. Kai­kil­la aloil­la näin ei ole. 

        Onko joku väit­tä­nyt, että tämä kos­ki­si kaik­kia alo­ja tai edes kaik­kia yksi­löi­tä. Eivät­hän kaik­ki ikään­ty­neet ole työt­tö­miä. Jos ikään­ty­neet ovat yhtä hyviåä tai jopa parem­pia työn­te­ki­jöi­tä, mil­lä seli­tät sen, ettei­vät työ­nan­ta­jat hei­tä mie­lel­lään palkkaa?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Eivät­hän kaik­ki ikään­ty­neet ole työt­tö­miä. Jos ikään­ty­neet ovat yhtä hyviåä tai jopa parem­pia työn­te­ki­jöi­tä, mil­lä seli­tät sen, ettei­vät työ­nan­ta­jat hei­tä mie­lel­lään palkkaa?”

        Minä 54v Insi­nöö­ri­tä­ti olen työt­tö­mä­nä. Monis­sa työ­haas­tat­te­luis­sa rek­ry­fir­man haas­tat­te­li­ja on valin­nut minut jat­koon, mut­ta itse yri­tys ei halua­kaan minua tava­ta. Joh­tuu­ko suku­puo­les­ta, sii­tä että olen työ­tön työn­ha­ki­ja vai sii­tä, että ylei­nen “tie­to” on, että yli 50v kyvyt ovat hei­ken­ty­neet? No, joka tapauk­ses­sa työ­nan­ta­jat eivät minua mie­lel­lään palkkaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Juu­ri näin. Haluai­sin näh­dä tut­ki­mus­tu­lok­sia sii­tä, miten kes­ki-iän ylit­ty­mi­nen on vai­kut­ta­nut (alle 65-vuo­tiai­den) kog­ni­tii­vi­siin kykyi­hin. Tar­koi­tan mit­tauk­siin perus­tu­vaa objek­tii­vis­ta tut­ki­mus­ta, en mielipidehaastatteluja.
      Itse suo­ri­tin insi­nöö­ri­tut­kin­non tavoi­tea­jas­sa, val­mis­tues­sa­ni olin 50-vuo­tias. Meka­nii­kan ja fysii­kan las­kut sekä lujuus­las­ken­ta suji­vat parem­mil­la arvo­sa­noil­la kuin abstrak­ti a+b=c, joka lie­nee tek­ni­sen työ­uran tuo­mas­ta hah­mot­ta­mis­ky­vys­tä ja toi­saal­ta sii­tä, että a+b=c las­ku­ja en lukion jäl­keen ole tarvinnut.
      Tut­ki­muk­ses­sa­kin oli­si siis syy­tä huo­mioi­da se, onko tut­kit­ta­va teh­nyt ko. tyyp­pi­siä las­ku­teh­tä­viä vii­mei­sen esim. 10 vuo­den aika­na vai ei.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Kan­na­tan iän muka­na ale­ne­vaa palk­ka­ke­hi­tys­tä kah­del­la perus­teel­la: moni kai­paa kevyem­pää lop­pu-uraa ja monen tuot­ta­vuus tosia­sial­li­ses­ti ale­nee eikä kor­kea palk­ka enää perus­tu ansioon vaan asemaan. 

    Psl­kan­saa­ja­jär­jes­töil­le teh­tä­vien keven­nys tai pal­kan alen­nus sopii vain tuki­jär­jes­tel­mien kaut­ta jol­loin vas­taam­me kol­lek­tii­vi­ses­ti jon­kun töi­den teke­mät­tö­myyy­des­tä. Poliit­ti­ses­ti näin voi­daan päät­tää kun­han ei teh­dä ylei­söl­tä salaa niin kuin on tapana. 

    Vaka­vam­pi ongel­ma on, ettei työ­nan­ta­ja ylei­ses­ti ottaen tun­ne yksit­täis­ten työn­te­ki­jöi­den tuot­ta­vuut­ta siten, että palk­kaus oli­si sel­keäs­ti mää­ri­tet­tä­vis­sä. Urak­ka­luon­tei­sis­sa mitat­ta­vis­sa töis­sä­kin tuot­ta­vuu­den mää­ri­tys edel­lyt­tää laa­dun oikea määritystä.

    Toi­mi­hen­ki­lön ale­ne­va palk­kaus voi käy­tän­nös­sä perus­tua vas­tui­den muu­tok­seen. Täl­läi­sen kehi­tyk­sen soi­si ole­van ylei­ses­ti hyväksyttävää.

    Vas­tus­tin aikoi­naan joh­ta­jaop­tio­ta muun muas­sa sik­si, että etu­kä­teen mää­ri­tet­tiin, kei­den ansio­ta on mah­dol­li­nen osa­ke­kurs­sin nousu. Tuot­ta­vuus mitat­tiin etu­kä­teen annet­ta­val­la pork­ka­nal­la. Jäl­ki­kä­teen­hän oli­si­kin mah­do­ton­ta mita­ta min­kä vuok­si kurs­si muut­tui. Tämä kos­kee val­tao­saa töis­tä, joten tulee olla varo­vai­nen naa­pu­rin tuot­ta­vuu­den arvioinnissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Kii­tos erin­omai­ses­ta poh­din­nas­ta. Yksi detal­ji­kom­ment­ti: Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää oikeas­ti, miten laa­jal­ti Ruot­sin työ­mark­ki­noil­la ikään­ty­nei­den pal­kan­muo­dos­tus todel­la nou­dat­taa yllä mai­nit­tua mal­lia. Kai­pa täs­tä jotain tut­ki­mus- tai tilas­to­tie­toa on ole­mas­sa? Mei­kä­läi­ses­sä kes­kus­te­lus­sa usein vedo­taan Ruot­sin (tai jon­kin muun maan) työ­mark­ki­noi­den hie­noi­hin käy­tän­töi­hin, mut­ta evi­dens­si jää usein anekdotaaliseksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Toi­saal­ta usein tode­taan, että joku kei­no toi­mii Ruo­tis­sa, joten se on otet­ta­va käyt­töön meil­lä­kin. Kun yksit­täi­nen temp­pu irro­te­taan koko­nai­suu­des­ta, se saat­taa näyt­tää toi­mi­val­ta, mut­ta oikeas­ti pitäi­si tar­kas­tel­la koko­nai­suut­ta, sitä jär­jes­tel­mää laa­jas­ti, jot­ta voi­daan sanoa yhtään mitään min­kään yksit­täi­sen osa­sen toi­mi­vuu­des­ta tai toi­mi­mat­to­muu­des­ta. Polii­ti­koil­la tun­tuu usein ole­van kyvyt­tö­myyt­tä näh­dä met­sää puilta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Huo­ma­sin tämän kom­men­tin vas­ta nyt, mut­ta tut­ki­mus­tie­toa on. Tämä Ruot­sin val­ta­kun­nan­so­vit­te­li­ja­vi­ran­omai­sen vuo­ri­ra­port­ti sisäl­tää tie­toa työ­eh­to­so­pi­mus­ten tyy­peis­tä, eri­tyi­ses­ti luku 18 ja sen sisäl­tä­mät luo­kit­te­lut ja tau­lu­kot. Perin­tei­nen yleis­ko­ro­tus alkaa olla harvinaisuus.
      https://www.mi.se/publikationer/arsrapport-for-2019/

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Ikään­ty­nei­den työn­te­ki­jöi­den koh­dal­la kysy­mys tai kus­tan­nuk­set ei palau­du pel­käs­tään palkkaan. 

    Monen eläk­keel­lä jää­vän tilal­le ei pal­ka­ta ketään, kos­ka digi­ta­li­saa­tio, orga­ni­saa­tio­muu­tok­set yms. ovat teh­neet kysei­sen teh­tä­vän jo vuo­sia sit­ten tosia­sial­li­ses­ti tur­hak­si. Tätä kai kut­su­taan yhteis­kun­ta­vas­tuuk­si, kun suuryritykset/julkishallinto hyvä­tah­toi­ses­ti pitä­vät nämä hen­ki­löt työ­suh­tees­sa. Se on eri­koi­nen kes­kus­te­lu, kun kysyn eläk­keel­le jää­väl­tä, kuka tulee sinun tilal­le­si tai kenel­le siir­rät teh­tä­vä­si ja vas­taus on “ei kukaan, en kenellekään”.

    Suu­rin ongel­ma liit­tyy kui­ten­kin muu­tos­ky­kyyn ja muu­tos­vas­tai­siin asen­tei­siin. Ikään­ty­vien kyky ja halu edis­tää kehi­tys­hank­kei­ta ja muu­tok­sia on erit­täin usein hyvin rajal­li­nen ja tämä on suu­rin hin­ta, jon­ka työ­nan­ta­ja jou­tuu mak­sa­maan elä­ke­vuo­sia lähe­ne­vis­tä työntekijöistä. 

    Juu, ihan var­mas­ti tunnet/olet dynaa­mi­nen muu­to­so­rien­toi­tu­nut 65 vuo­tias ja lii­daat ket­te­rän kehi­tyk­sen päi­vit­täi­siä pala­ve­re­ja. Suu­rin osa ei kui­ten­kaan ole.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Ikään­ty­vien kyky ja halu edis­tää kehi­tys­hank­kei­ta ja muu­tok­sia on erit­täin usein hyvin rajal­li­nen ja tämä on suu­rin hin­ta, jon­ka työ­nan­ta­ja jou­tuu mak­sa­maan elä­ke­vuo­sia lähe­ne­vis­tä työntekijöistä. ”

    Jos näin on, niin mei­dän ikään­ty­vien pitää ‘mak­sat­taa’ yli 60-vuo­tiai­den irti­sa­no­mi­sis­ta lisä­hin­taa pidät­ty­mäl­lä ikä­ra­sis­mia har­joit­ta­vien yri­tys­ten tuot­tei­den osta­mi­ses­ta tai pal­ve­luis­ta. Ken­ties 20–30 vuo­den myyn­nin vähe­ne­mi­nen vai­kut­tai­si jotain.

    Moni yri­tys mai­nos­taa ikään­ty­vil­le tuot­tei­ta ja pal­ve­lu­ja tekey­ty­mäl­lä ‘hyvän­te­ki­jäk­si’ tai perä­ti ystä­väk­si. Niis­tä osa kui­ten­kin halu­aa vain eurom­me kassaansa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Jos “ikä” ei voi pal­kan­alen­nuk­sen perus­te, jäte­tään ikä sik­seen ja puhu­taan vain (syys­tä tai toi­ses­ta) alen­tu­nees­ta työ­ky­vys­tä. Se voi olla jat­ku­vaa tai tila­päis­tä. Työ­ky­ky voi alen­tua tila­päi­ses­ti mones­ta­kin syystä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Kou­lua on moi­tit­tu sii­tä, ettei se pys­ty pitä­mään poi­kia muka­na oppi­mi­ses­sa ja opin­to­po­lun jat­ka­mi­ses­sa. Pitäi­si­kö kou­lun muut­tua asen­teil­taan ja toi­min­ta­ta­voil­taan vai tode­taan­ko vain, että pojat ovat poi­kia? Pitäi­si­kö työ­elä­män muut­tua, vai pide­tään­kö yllä ste­reo­tyyp­pi­siä käsi­tyk­siä kes­ki-ikäi­sis­tä ja sitä van­hem­mis­ta työn­te­ki­jöis­tä? Myös aikan­sa elä­neet asen­teet tule­vat kal­liik­si mut­ta niis­tä on tie­tys­ti vai­keam­pi saa­da aikaan las­kel­mia. On ongel­mal­lis­ta, jos vain hel­pos­ti las­ket­ta­vat teki­jät ote­taan huomioon.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006614332.html

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Vas­taa­ko Soi­nin­vaa­ra olet­ta­ma todel­li­suut­ta sii­tä min­kä­lai­nen nykyi­nen on ja lähi­tu­le­vai­suu­den työ­elä­mä tulee ole­maan kun tote­aa että 55-vuo­ti­aat teke­vät hitaam­min kuin nuo­rem­mat. On töi­tä joi­ta ei enää 55-vuo­ti­aa­na kan­na­ta läh­teä teke­mään mut­ta voi­daan­ko ylei­se­ti raken­taa jon­kin­lais­ta ikä­mies­sar­jaa työ­elä­mään jol­loin se kat­tai­si nekin työt jois­sa ikä­mie­het ja ikä­nai­set pys­ty­vät samaan tai ehkä koke­muk­sen­sa perus­teel­la jopa parem­paan suo­ri­tuk­seen kuin nuoremmat?

    Esi­mer­kik­si asian­tun­ti­ja­töis­sä ja esi­mies­teh­tä­vis­sä kyse on enem­män­kin sii­tä miten ikä­mie­het ja ikä­nai­set kyke­ne­vät säi­lyt­tä­mään motivaationsa.

    Nykyi­set työl­lis­tä­mis­a­sen­teet eivät vält­tä­mät­tä enää toi­mi tule­vai­suu­des­sa jos­sa tek­no­lo­gia luo uusia mahdollisuuksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Olen itse miet­ti­nyt kun työl­lis­ty­mi­se­ni on nyt var­mas­ti vai­keu­tu­nut iän takia jos jou­tui­sin työt­tö­mäk­si, että rupe­ai­sin sii­nä tapauk­ses­sa teke­mään yrit­tä­jä­mäi­seis­ti työ­tä jos työt­tö­myys osui­si koh­dal­le­ni. Sii­nä koh­taa vaan pitää huo­lel­la sel­vit­tää miten, ettei astu työt­tö­myys­tur­van kans­sa ansaan. Nyt­hän on todel­la hyvä sys­tee­mi se, että voi teh­tä työ­tä alle 2 viik­koa kuu­kau­des­sa säi­lyt­täen oikeu­ten­sa työt­tö­myys­tur­vaan. Eli käy­tän­nös­sä voi siis teh­dä työ­keik­ko­ja ja saa­da työt­tö­myys­päi­vä­ra­ho­ja vaik­ka ne ale­nee, mut­ta kui­ten­kin saa enem­män tulo­ja. Se voi­si olla hyvä tapa tes­ta­ta jotain lii­kei­de­aa tms.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Sii­nä koh­taa vaan pitää huo­lel­la sel­vit­tää miten, ettei astu työt­tö­myys­tur­van kans­sa ansaan. Nyt­hän on todel­la hyvä sys­tee­mi se, että voi teh­tä työ­tä alle 2 viik­koa kuu­kau­des­sa säi­lyt­täen oikeu­ten­sa työttömyysturvaan. 

      Sinul­la tai­taa olla van­hen­tu­neet tie­dot työt­tö­myys­päi­vä­ra­has­ta. Saat teh­dä töi­tä vaik­ka joka päi­vä, mut­ta vain 80 % kokoai­kai­sen työn työ­ajas­ta. Kuu­kau­den koko­nai­san­siot vai­kut­ta­vat työt­tö­myys­päi­vä­ra­haan niin, että 300 euroa saa ansai­ta vapaas­ti ja sen jäl­keen jokai­nen ansait­tu euro pie­nen­tää työt­tö­myys­kor­vaus­ta 50 sen­til­lä. Yhteen­las­ket­tu­na työt­tö­myys­päi­vä­ra­ha ja ansiot eivät saa ylit­tää päi­vä­ra­han poh­ja­na ole­vaa palkkaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Mil­loin on 2 vii­kon sään­tö pois­tu­nut, aika vähin äänin on pois­tet­tu jos on pois­tu­nut? Oli aina­kin vie­lä vuo­si sit­ten. Sii­tä on lähi­pii­ris­sä käy­tän­nön koke­mus­ta. Jos kuu­kau­des­sa työs­sä­olo­na 2 viik­koa täyt­tyy niin työt­tö­myys­tuet on haet­ta­va uudes­taan ja sii­nä on käsit­te­ly­ai­ka jol­loin tulee toimeentulokatkos.

        Tuen mää­rä + palk­ka­tu­lot kuu­kau­des­sa on kan­nat­ta­vam­paa kuin pel­käl­lä tuel­la elä­mi­nen kun­han huo­mioi 2 vii­kon sään­nön. Vie­lä on se erik­seen jos heit­tää keik­kaa yrit­tä­jä­mäi­ses­ti niin sii­nä on tul­kin­nan­va­raa tul­ki­taan­ko yrit­tä­jäk­si ja sii­nä on myös yksi riski.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Osmo näyt­tää ole­van esi­merk­ki, miten jää jäl­keen kehityksestä.

    Vuo­den 2005 elä­ke­uu­dis­tyk­ses­sa tuo vii­mei­sen työ­nant­jan vas­tuu hävi­si lähes koko­naan. Aikai­sem­min viimeinen/viimeiset työ­nan­ta­jat vas­ta­si­vat työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kees­tä totaalisesti.

    Mut­ta 2005 uudis­tuk­ses­sa tuo vel­voi­te katosi.Tarkistin tie­to­ni Ilma­ri­sel­ta ja ETK:lta ja asia vah­vis­tet­tiin molem­mil­ta tahoil­ta. Kun tämä kes­kus­te­lu alkoi niin ETK vas­ta­si enää, Ilma­ri­nen ei.

    Suo­mes­sa on n 320000 yri­tys­tä ja yli 300000 yri­tyk­sel­le työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­ris­ki on nolla.Toki vakuu­tus­mak­su voi nous­ta, jos suu­ri jouk­ko pis­tää duu­na­rei­taan työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le, mut­ta tuo­ta hen­ki­löön sidot­tua kus­tan­nus­ris­kiä ei ole .

    Suu­rem­mil­la yri­tyk­sil­lä­kään ei hen­ki­löön perus­tu­vaa vel­voi­tet­ta, sil­lä työ­ky­vyt­tö­myy­den perus­teel­la yhtiö mak­saa mak­su­luo­kan mukais­ta mak­sua, joka ei ole suo­raan sidot­tu alka­nei­siin työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­siin. Eli mak­su­luok­ka ei muu­tu yksit­täi­sen elä­köi­ty­mi­sen vuoksi.
    Mut­ta jos elä­köi­ty­mi­siä on kol­men vuo­den aika­na enem­män niin mak­su­luok­ka voi nous­ta esim aikai­sem­pi työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­den taso 10 ja nyt kol­men vuo­den kes­kiar­vo 15 niin mak­su­luok­ka voi nousta,Vastaavasti mak­su­luok­ka las­kee, jos elä­köi­ty­mis­ten mää­rä laskee

    Kyse­lin myös mis­sä raja kul­kee, ja ETKn arvio oli, että yli 70 hen­ki­lön yri­tyk­sis­sä on tuo mak­su­luok­ka ris­ki Eli 95–98 % yri­tyk­sis­tä ris­ki on nolla.

    Suu­ril­la yri­tyk­sil­lä on sen ver­ran pal­jon hen­ki­lö­kun­taa, ettei umpi­sys­te­maat­ti­nen ikä­ra­sis­mi toimi.
    Mut­ta usein se toi­mii näin.Yritys ottaa käyt­töön uuden jär­jes­tel­män ja sen käyt­töön­ot­toon pal­ka­taan uusia henkilöitä.Vanhat yllä­pi­tä­vät van­haa niin kau­an kuin sitä tar­vi­taan ja pot­kais­taan sit­ten jär­jes­tel­män käyt­töön­o­ton jäl­keen pihal­le. Vai­mo­ni on täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa, yri­tys on yrit­tä­nyt raken­taa uut­ta las­ku­tus­jär­jes­tel­mää 20 vuot­ta, mut­ta ei ole onnistunut.Vaimoni yllä­pi­tää van­haa jär­jes­tel­mää eikä hän­tä las­ke­ta eläk­keel­le, kos­ka hän on nii­tä har­vo­ja, jot­ka tun­te­vat sen. Kun osa on 60-luvul­ta niin har­vas­sa ovat tuntijat

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Lii­an van­ha on tot­tu­nut vää­ris­te­le­mään tilas­to­ja. Suu­rin osa yri­tyk­sis­tä on mik­ro­y­ri­tyk­siä, jot­ka eivät työl­lis­tä ketään. Kun kat­som­me työ­paik­ko­ja, vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuu kos­kaa val­tao­saa työ­pai­kois­ta, eio tosin kaik­kia täy­si­mää­räi­ses­ti. Tuo talou­del­li­nen vas­tuu muu­tet­tiin por­tait­tai­sek­si. Jos­tain elä­köi­ty­nees­tä ei jou­du mak­sa­maan mitään ja yhtäk­kiä sit­ten jou­tuu­kin mak­sa­maan monin ker­taiswes­ti eläk­keen ver­ran. Ei tämä muut­ta­nut asi­aa mitenkään.
      Käsi­tys, että suu­ret työ­nan­ta­jast eivät ole kiin­nos­tu­nei­ta rahas­ta, on vähän naiivi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Ei tämä muut­ta­nut asi­aa mitenkään.
        Käsi­tys, että suu­ret työ­nan­ta­jast eivät ole kiin­nos­tu­nei­ta rahas­ta, on vähän naiivi.”

        Por­taan muu­tos on hidas ja se toi­mii molem­piin suun­tiin. Tuo hen­ki­lö­koh­tai­nen seu­raa yri­tys­tä kun­nes hen­ki­lö siir­tyy vanhuuseläkkeelle.

        Ja jul­ki­suu­des­sa esi­te­tään kau­hu­ku­va­na, että yksi­ny­rit­tä­jä palk­kaa ensim­mäi­sen työn­te­ki­jän ja hän jää luhyen työ­ru­pea­man jäl­keen työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le. Ja nois­sa 98 % yri­tyk­sis­tä on töis­sä 55 % yksi­tyi­sen sek­to­rin työvoimasta

        Mik­si suu­ret yri­tyk­set valit­se­vat sit­ten vie­lä kal­liim­man ja mak­sa­vat suo­siol­la nuo työt­tö­myys­kor­vauk­sen lisä­päi­vät ?? Eivät­kö osaa laskea ??

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Ehdin olla 10 vuot­ta ruot­sa­lai­ses­sa fir­mas­sa töis­sä ja sii­nä tuli tutus­tut­tua Ruot­sin ja Suo­men työ­lain­sää­dän­nön ja työ­elä­män erilaisuuteen. 

    Ruot­sis­sa tuo last in first in aiheut­taa sen, että iäkäil­lä on parem­pi suo­ja kuin Suo­mes­sa Kun fir­ma sai uuden toi­ma­rin kan­sain­vä­li­ses­tä yri­tyk­ses­tä niin hän aloit­ti sanee­rauk­sen eli Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa pis­tet­tiin tuhan­sia ikään­ty­nei­tä irti­sa­no­mis­jo­noon. Ruot­sis­sa 3000, mut­ta hei­tä ei voi­tu­kaan irti­sa­noa. Lopul­ta rat­kai­su joh­ti sii­hen, että osa palau­tui orga­ni­saa­tioon ja osa elä­köi­tyi rat­kai­sua odo­tel­les­sa. Ja osa­na kans­sa fir­ma teki ns före­tags­pen­sion-sopi­muk­sen eli yhtiö sitou­tui mak­sa­maan osan pal­kas­ta 65-vuo­ti­aak­si saak­ka eikä työ­vel­voi­tet­ta ollut.Yleisesti taso oli 70 % pal­kas­ta 65-vuotiaaksi.
    Eikä rat­kai­su ollut yhden yri­tyk­sen vaan ylei­ses­ti käytetty

    Tilas­to­jen kan­nal­ta hen­ki­lö oli työllinen.

    Eikä työt­tö­mäk­si jou­tu­nut­ta Ruot­sis­sa susil­le hei­te­tä vaik­ka joku Var­tiai­nen sii­tä intoilee.Ruotsissa jul­ki­nen sek­to­ri tar­jo­aa pit­kä­ai­kais­työt­tö­mäl­le työ­tä, jot­ta tämä voi uusia ansiosidonnaisensa. 

    Samaa teh­dään Suomessakin,mutta vähäi­ses­sä mää­rin .Kun tuo 400–500 päi­vää alkaa täyt­tyä ja put­ken pää­tä ei saa­vu­te­ta niin kun­ta tar­jo­aa työ­pät­kän, jot­ta ikään­ty­nyt pää­see put­keen. Täs­tä syn­tyy tuo kuu­lui­sa 500 päi­vän piikki

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Lii­an van­ha:
      Samaa teh­dään Suomessakin,mutta vähäi­ses­sä mää­rin .Kun tuo 400–500 päi­vää alkaa täyt­tyä ja put­ken pää­tä ei saa­vu­te­ta niin kun­ta tar­jo­aa työ­pät­kän, jot­ta ikään­ty­nyt pää­see put­keen. Täs­tä syn­tyy tuo kuu­lui­sa 500 päi­vän piikki 

      Juu, voin tode­ta, että näi­tä tapah­tuu, tie­dän itse aina­kin yhden var­man tapauk­sen. Hen­ki­lö itse ker­toi että kun­nal­la on työ­ta­kuu iäk­käil­le, sel­väs­ti­kin idea­na on pitää kiin­ni ansiosidonnaisessa.

      Hie­noa että täs­sä maas­sa pide­tään huo­li kai­kis­ta muis­ta pait­si nuo­ris­ta ja nuo­ris­ta aikui­sis­ta. Nämä ryh­mät ovat vapaas­ti pää­hän pot­kit­ta­vis­sa ja tän­ne ne sääs­töt aina ensin osuvat.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Tuo elä­ke­put­ki­ku­vio­kin muut­tui 2005 eli nyt vii­mei­nen työ­nan­ta­ja mak­saa nuo elä­ke­put­ken kulut. Ei koko­naan mut­ta suu­ren osan, jos­sain vilah­ti sil­miin luku 70 % ???¨

    Osmon kan­nat­taa tar­kis­taa tie­ton­sa ajan­ta­sal­le Työllisyysrahastosta.

    Eli jos yri­tyk­set halua­vat aja­tel­la rahaa niin eläk­keel­le voi työn­tää mut­ta put­keen ei. Var­maan jois­sain fir­mois­sa on osat­tu las­kea, kun ikään­ty­nei­den työl­li­syys on parantunut

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Sekin on myyt­ti, ettei Suo­mes­sa työn­ta­ki­jän palk­ka jous­ta alas­päin iän mukaan. Tilas­to­kes­kuk­sen sivuil­ta on help­po ajaa palk­ka­ti­las­to iän mukaan jao­tel­tu­na ja sii­tä tilas­to­tie­toa osaa­ma­ton­kin näkee, että palk­ka ale­nee iän myötä.Korkeimmillaan yksi­tyi­sen sek­to­rin pal­kat ovat 40–49 ikä­vuo­den välissä

    Mut­ta enpä ole näh­nyt että Jus­si Peso­sen tai Björn Wahl­roo­sin palk­kiot oli­si­vat las­kusuun­nas­sa. Lii­an hel­pot hommat ?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Lii­an van­ha esit­tää taas har­haan­joh­ta­via tilas­to­ja. On tot­ta, että 40-vuo­tyias insi­nöö­ri tie­naa par­fem­min kuin 60-vuo­tias varas­to­mies, mut­ta jos haluat etsiä totuut­ta, sinun pitää ensin vakioi­da kou­lu­tus ja/tai työtehtävä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Tein­kin tuon tar­kas­te­lun yksi­tyi­sen sektorin.kk- pal­kal­lis­ta eli sil­loin muka­na eivät ole 60- vuo­ti­aat varastomiehet.

    Ja vaik­ka oli­si­vat muka­na ovat muka­na myös 60 vuo­ti­aat insinöörit.

    Täs­sä tar­kas­te­lus­sa on lajit­te­lu­pe­rus­tee­na ikä eikä sil­loin ver­ra­ta 40 vuo­tias­ta insi­nöö­riä ja 60 vuo­tias­ta varas­to­mies­tä vaan ikä­ryh­mään kuluvia

    Vir­het­tä voi aiheut­taa jos 40 vuo­tiais­sa oli­si poik­keuk­sel­li­sen pal­jon insinöörejä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. No ei noi­ta Ruot­sin tilas­to­ja­kaan tar­kem­min tehdä.

        Saman­lai­sen tar­kas­te­lun tulok­se­na siel­lä­kin päätteellään,että ikään­ty­neen palk­ka jous­taa alaspäin.

        Vai oli­si­ko ystä­väl­lä­si Var­tiai­sel­la parem­paa tietoa ??

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.