_

Inhorealismia ikääntyneiden työllisyydestä

Työurien pidentämisessä on keskitytty aivan liikaa siihen, miten työntekijää motivoidaan jatkamaan töissä. Paljon olennaisempaa olisi vaikuttaa työnantajiin. Keskeinen syy lyhyisin työuriin on siinä, että työnantajat eivät halua ikääntyvien jatkavan töissä. Eläketurvakeskuksen vajaa kymmenen vuotta sitten tekemän kyselyn mukaan typönantajat haluavat väkensä siirtyvän eläkkeelle viimeistään 63-vuotiaina.

Seuraavassa kirjoituksessa lähtökohtanani on, etteivät työnantajat yleensä palkkaa ketään tappiokseen. Joku voi pitää tätä kyynisenä. Minusta se on vain realistinen lähtökohta. Näin tarkasteltuna kysymys ikääntyneden työllisuudestä näyttää aivan erilaiselta.

Jäähdyttelypalkka

Työelämä on meillä järjestetty niin, että yleensä ihminen saa suurinta palkkaa työuransa lopulla. Syynä tähän on eläkejärjestelmä, jossa aiemmin eläke määräytyi viimeisen neljän vuoden palkan perusteella. Siksi palkkaa hilattiin lopussa ylöspäin. Eläke ei enää määräydy näin, mutta kulttuuri muuttuu hitaasti.

Useimpien työtahti kuitenkin hiipuu iän mukana. Urheilussa tämä ilmiö on tunnustettu. Siksi meillä on ikämiessarjat. Työelämässä tästä asiasta ei ole soveliasta puhua. Häveliäs vaikeneminen ei asiaa muuksi muuta. Niinpä työnantajat joutuvat maksamaan ikääntyneiden tekemästä työstä työsuoritusta kohden huomattavasti enemmän kuin nuorempien työstä. Se ei edistä ikääntyneiden työllisyyttä.

Työpanoksen heikkeneminen ei koske kaikkea työtä. On töitä, joissa iän tuoma kokemus on arvokasta. Pääsääntö kuitenkin on, että kääntyneiden työpanos on ylihinnoiteltua nuorten työpanokseen nähden.

Olisiko oikein, että palkka alenisi iän mukana eli että meillä olisi kokemuslisien ja harjoittelupalkkojen ohella myös jäähdyttelypalkat?
Moni älähtää, että sehän olisi ikäsyrjintää – toisin kuin nuorten alemmat palkat, jotka taas ovat ihan oikein. Mutta urakkapalkat? Niissähän tosiasiallinen ansiotaso laskee, kun ikä alkaa hidastaa työtahtia? Miten ne sitten hyväksytään?

En ole lainaan varma, että olisi edes sosiaalisesti väärin maksaa 55-vuotiaalle huonompaa palkkaa kuin samaa työtä nopeammin tekevällä 35-vuotiaalle. Viisikymppisillä ei yleensä ole lastenhoitomanoja, asuntolainat on maksettu eikä ole perheenperustamismenoja, koska kodin perushankinnat on tehty ajat sitten.

Ruotsissa on ihan ok maksaa ikääntyneille huonompaa palkkaa. Seuraavat tieto ovat peräisin Juhana Vartiaiselta, mutta uskon, että hän tietää, mistä puhuu.

Kun Ruotsissa tehdään työehtosopimus, sovitaan kuinka paljon yrityksen palkat nousevat keskimäärin, mutta korotus ei tule yhtä suurena kaikille. Moni työnantaja jättää ikääntyneet tyystin ilman korotusta ja suuntaa korotuksen niille, joiden työpanos on arvokkaampi. Tätä ei pidetä siellä mitenkään vääränä. Näin siellä ei ole samanlaista halua päästä eroon ikääntyneistä kuin meillä.

Jos olisi tapana sopia alemmasta palkasta, kun työtahti hiipuu, sitä olisi hyvä voida täydentää osaeläkkeellä. Kuten jo aiemmassa postauksessa kirjoitin, tällainen järjestely Singaporessa pidensi työuria kahdella vuodella. Sosiaalisesti tämä olisi parempi ratkaisu kuin se, mihin nyt ollaan ajautukassa: palkat muodollisesti korkeita, mutta ikääntyneet ulos talosta ja työmarkkinatuen kautta eläkkeelle, koska työeläkeputki ja osaeläke pois.

Last in first out?

Ruotsissa on myös first in last out -periaate irtisanomisissa. Tämä on parantanut ikääntyneiden työllisyyttä, mutta se ei toimisi niin hyvin kuin toimii, jos ikääntyneet olisivat suhteessa yhtä kalliita työntekijöitä kuin meillä. Työntekijä on haluttaessa helppo savustaa eläkkeelle sillä, että työoloja ei edes yritetä sovittaa hänen kuntoonsa. Näin myös tapahtuu.

Suomen oloihin sovitettuna tuo periaate olisi aivan kohtuuton 50-vuotiaana irtisanottuihin. Jos he pääsisivät takaisin työelämään, he olisivat pysyvästi heittopusseja, jotka irtisanotaan ensimmäisenä.

Irrallaan kaikesta muusta periaate, että nuoret pitää irtisanoa ensimmäisenä olisi Suomessa tosi ikävä, koska työelämän säännöt sortavat nuoria muutenkin monin tavoin. Ei tarvitse ihmetellä alhaista syntyvyyttä, jos lasten saantia harkitsevat eivät pysty vakiinnuttamaan talouttaan. SAK:n esittämässä mallissa irtisanomisessa otettaisiin huomioon lapset, jotka ovat jo syntyneet, mutta ei niitä, joita vasta harkitaan. Harkinta-ajankohta on syntyvyyden kannalta olennainen, eivät jo syntyneet lapset.

Viimeisen työnantajan vastuu työkyvyttömyyseläkkeistä

Hyvää tarkoittavalla lainsäädännöllä myös heikennetään ikääntyneiden työnsaantia. On säädetty viimeisen työnantajan vastuusta. Jos yrityksen työntekijä joutuu varhaiseläkkeelle, työnantaja maksaa tämän. Lakipykälä on vähän monimutkainen, mutta tätä se tarkoittaa. Jos eläke on 2000 €/kk, maksettavaa tulee vuodessa 24 000 euroa ja kymmenessä vuodessa 240 000 €. En tunne nykyisiä lukuja, mutta jokin vuosi sitten puolet eläkkeelle siirtyvistä meni vanhuuseläkkeelle työkyvyttömyyseläkkeen kautta. Palkattaessa 50-vuotiasta kannattaa laskea, että hänestä tulee keskimäärin 20 000 euron lasku jossain vaiheessa ¬– joistakin isompi ja joistakin ei lainkaan. Moni yritys on tämän takia päättänyt, että palkkaa yhtään viisikymppistä. Vuosikertomuksiin tätä periaatetta ei ole painettu.

(Viimeisen työnantajan vastuu ei koske alle 20-hengen yrityksiä. Niinpä monella isommalla yrityksellä on NHL:stä tuttu farmijoukkue, pieni tytäryhtiö, johon työntekijä siirretään ennen työkyvyttömyyseläkepäätöstä.)

Jos palkkaat kaksikymppisen, et todennäköisesti tule olemaan hänen viimeinen työnantajansa, ja vaikka olisitkin, kustannus jakautuisi noin 40 vuodelle, kun se viisikymppisen kohdalla jakautuu noin kymmenelle vuodelle.

Tämä viimeisen työnantajan vastuu on tarkoitettu kannustamaan työnantajia huolehtimaan työoloista niin, että ihmiset eivät sairastu työssä. Työolot ovat nykyisin niin paljon paremmat, että työkyvyttömyyseläkkeiden syyt liittyvät yleensä ihmisten vapaa-aikaan ja heidän yleiseen terveydentilaansa. Nyt se kannustaa syrjimään työhönotossa niitä, joiden terveydessä näyttäisi olevan ongelmia. Älä palkkaa tupakoijaa, älä ylipainoista ja eritysesti älä ketään, jolla on riski mielenterveysongelmasta. Jos joku jää mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle 35-vuotiaana, on lasku lähemmäs miljoonaa euroa.

Tämä sääntö pitää syrjintään yllyttävänä poistaa heti! Jokin taloudellinen sanktio voidaan asettaa työnantajalle silloin, kun syy työkyvyttömyyteen voidaan osoittaa työstä johtuvaksi.

Sen verran tässä on tehty, että jos palkkaa vajaakuntoiseksi määritellyn vapautuu viimeisen työnantajan vastuusta. Se poistaa ilmiselvimmän ongelman mutta vain ne.

Eläkkeen yläikäraja

Pitäisi myös nostaa yläikärajaa. Kukaan ei kiellä tekemästä töitä yli 68-votiaana – minä esimerkiksi teen – mutta eläkejärjestelmä ei tätä tunne. Eläke alkaa juosta 68-vuotiaana. Sitä ei ole pakko ottaa vastaan, mutta ymmärtääkseni mitään myöhennyskorotusta ei eläkkeeseen saa, jos jää eläkkeelle vasta 70-vuotiaana. Subjektiivista oikeutta jatkaa töissä yli 68-vuotiaana en kuitenkaan säätäisi.

Tagged ,

62 thoughts on “Inhorealismia ikääntyneiden työllisyydestä

  1. ”Viisikymppisillä ei yleensä ole lastenhoitomanoja, asuntolainat on maksettu eikä ole perheenperustamismenoja, koska kodin perushankinnat on tehty ajat sitten.”

    Yhä useammat saavat/hankkivat lapset yhä vanhempana, eikä asuntolainaakaan todellakaan välttättä ole maksettu pois jo viisikymppisenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ennakkoluulotonta pohdintaa on aina kiva lukea. Koska jotkut asiat ovat mielestäni vähän komplisoituneita, kommentoin tähän niitä:

    Yleistä
    Ihmisten käsitykset ja voimassa olevat sosiaaliturvan (tai palvelujen) ikärajat eivät ole toisistaan riippumattomia, eikä ole ollenkaan selvää, kumpaan suuntaan kausaalisuus kulkee. Eli en pidä ihan sattumana tuota ETK:n tutkimuksen varsin kummalliselta kuulostavaa 63 ikävuoden rajaa. Sattui olemaan sama kuin olemassa oleva vanhuuseläkkeen alaikäraja – tuskin tuollainen ikä, joka ei ole tasaluku, olisi muuten ensimmäisenä monella tullut mieleen.

    Jäähdyttelypalkka
    Tämä on teoreettisesti mielenkiintoinen ajatus – en ole kyllä ollenkaan varma, että se olisi edes teoreettisesti hyvä. Käytäntö on lisäksi aina teoriaa huonompi. Mutta se, mitä tiedän, on että osa-aikaeläkkeistä tiedetään ja/tai unohdetaan usein, on subvention kaksisuuntainen vaikutus. Vapaa-ajan subventoiminen voi sekä pidentää että lyhentää työuria – usein varmaan tekee samanaikaisesti molempia, toki eri ihmisille. Eli joidenkin työuraa osa-aikaeläke saattaisi pidentää, toisten lyhentää. Tein tästä joskus jopa pöytälaatikkoon jääneen rekisteritutkimuksenkin. Hauskasti tulos oli silloin 50-50. Eli 50% osa-aikaeläkkeen saajista olisi jatkanut pidempään ilman vapaa-ajan subventiota, ja toinen 50% jatkoi pidempään vapaa-ajan subvention kanssa. Olisi pitänyt vielä tehdä tutkimus siitä, paljonko pidempään tai paljonko aiemmin eläkkeelle jäätiin osa-aikaeläkkeen tähden, jotta vaikutukset olisi kunnolla tiedossa. Subventioon muuten käy jo progressiivinen verotuskin.

    Viimeinen työnantajavastuu
    Tästä olen varsin voimakkaasti sitä mieltä, että jokin vastuurakennelma on hyvä. Toki tässä on negatiivinen trade-off negatiivisen rekrytointivaikutuksen ja positiivisen työkyvystä huolehtimiskannusteen välillä. Valtaosalla vanhemmista työntekijöistä valinta on sen välillä, pysyykö nykyisessä työpaikassa vai jääkö eläkkeelle. Työpaikan vaihdot laskevat iän myötä paljon myös muista syistä kuin eläkejärjestelmän vuoksi. Työnantajaspesifi pääoma siihen liittyvine tuottavuutta heijastavine palkkoineen mm. Mutta olet oikeassa, että negatiivinen vaikutus rekrytointeihin voi hyvinkin olla. Minulla on sellainen muistikuva, että ainakin jossain vaiheessa oli sellainen sääntö, että jos palkkasi yli x vuotiaan, siitä 5 vuotta eteenpäin yrityskohtaisia vastuita ei kyseiselle yritykselle langennut. Onkohan tämä sääntö poistunut siinä vaiheessa kun maksuluokkamalliin siirryttiin työkyvyttömyyseläkkeissä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Mutta se, mitä tiedän, on että osa-aikaeläkkeistä tiedetään ja/tai unohdetaan usein, on subvention kaksisuuntainen vaikutus. Vapaa-ajan subventoiminen voi sekä pidentää että lyhentää työuria – usein varmaan tekee samanaikaisesti molempia, toki eri ihmisille.

      Kiitos kommenteista. Sen haluan kuitenkin sanoa, ettei osa-aikaeläkettä enää ole ja nykyinen osaeläke on eläkejärjestelmän kannalta kustannuneutraali. Sitä ei siis subventoida sen enempää kuin verojärjestelmän kautta muutenkin subventoidaan osa-aikatyötä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Kiitos kommenteista. Sen haluan kuitenkin sanoa, ettei osa-aikaeläkettä enää ole ja nykyinen osaeläke on eläkejärjestelmän kannalta kustannuneutraali. Sitä ei siis subventoida sen enempää kuin verojärjestelmän kautta muutenkin subventoidaan osa-aikatyötä.

        Työuran lyhentäminen OVElle jäädessä on, jos valikoitumista elinajanodotteen mukaan ei tapahdu, aktuaarisesti neutraali eläkejärjestelmän sisällä.

        Sitten on se muu julkinen talous, jonka osalta tilanne ei ole näin mustavalkoinen. On vaikkapa verovähennykset.

        Ei eläkejärjestelmässä kuulemma ole kestävyysongelmaa.

        terv,
        jukka

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. ”Kun Ruotsissa tehdään työehtosopimus, sovitaan kuinka paljon yrityksen palkat nousevat keskimäärin, mutta korotus ei tule yhtä suurena kaikille.”

    Suuri(n) osa suomalaisista työehtosopimuksista sisältää yrityskohtaisen erän jonka jakaa työnantaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Mikko Honkanen:
      ”Kun Ruotsissa tehdään työehtosopimus, sovitaan kuinka paljon yrityksen palkat nousevat keskimäärin, mutta korotus ei tule yhtä suurena kaikille.”

      Suuri(n) osa suomalaisista työehtosopimuksista sisältää yrityskohtaisen erän jonka jakaa työnantaja.

      Erä on, joo. Seuraavaksi vuoden 2020 ja 2021 korotukset omalla alalla:

      KOROTUKSET 1.3.2020
      Yleiskorotus 1,3% 1.3 tai sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta

      KOROTUKSET 1.2.2021
      Yleiskorotus 1,2%
      Lisäksi yrityskohtainen erä, joka on 0,8% edeltävän kuukauden palkkasummasta, jaetaan henkilökohtaisina korotuksina.

      Melko leppoisaan tahtiin tuossa palkkavirheet korjautuvat.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. VM:n virkamiehet esittävät kaikkien varhaiseen eläköitymiseen johtavien reittien poistamista. On vaara, että lapsi menee pesuveden mukana. Osittain varhennettu eläkejärjestelmä OVE on erittäin tarpeellinen ja sitä paitsi kustannusneutraali eläkejärjestelmän kannalta, koska eläkettä alennetaan pysyvästi varhennuksen myötä. Tämä on säilytettävä.

    OVE on tarpeellinen mm. siksi, että työtehtäviä vapautuu nuoremmille sukupolville. Eläkeikää lähellä oleva siis siirtyy esim. puolipäiväiseen tyontekoon jolloin toista puolikasta tekemään voidaan palkata toinen henkilö.

    Kaiken kaikkiaan järjestelmän pitäisi suosia iäkkäiden ihmisten luopumista työntekemisestä omalla kustannuksellaan. Huom omalla kustannuksellaan. Hyvin monilla on pitkän työuran myötä jo 55-60-vuotiaan kertynyt riittävä eläke. Lisäksi hyvin monille on kertynyt varallisuutta esim. säästöjen ja perintöjen myötä. Nämä henkilöt tekevät palveluksen nuoremmille sukupolville ja esim. eläkejärjestelmälle ja työttömyysmenoille poistuessaan osittain tai kokonaan työelämästä ja siirtyen käyttämään vapaa-aikaansa esim. omaishoitajina tai lastenlasten hoitajina. Nuoremmat saavat töitä, työelämän jättävä lisää vapaa-aikaa vaikkapa terveytensä hoitamiseen. Näin ruuhkavuosiaan elävät lapsiperheet hoitoapua. Kaikki voittavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. vk: sitä paitsi kustannusneutraali eläkejärjestelmän kannalta,

      Mutta ei julkisen talouden näkökulmasta, sillä verotulot laskevat.

      ”Kaikki voittavat.”

      Jos kaikki voittavat, miksi rajata tuota vain eläkeikää lähellä oleviin?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Syltty: Mutta eijulkisen talouden näkökulmasta, sillä verotulot laskevat.

        ”Kaikki voittavat.”

        Jos kaikki voittavat, miksi rajata tuota vain eläkeikää lähellä oleviin?

        Verotulot eivät laske kun tilalle palkataan uusi työntekijä. Työllistymisketjun päässä useimmiten joku työtön saa töitä ja siten yhteiskunnan menot pienenevät.

        Jos OVE avataan myös nuorille niin heille ei ole ehtinyt kertyä juuri mitään eläkettä. Soveltuisi vain harvoille nuorille. Korostan, että OVEssa ei ole tarkoitus heittäytyä yhteiskunnan elätettäväksi, vaan työnteon keventäminen tapahtuu omalla kustannuksella.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. vk: Kaiken kaikkiaan järjestelmän pitäisi suosia iäkkäiden ihmisten luopumista työntekemisestä omalla kustannuksellaan. Huom omalla kustannuksellaan.

      Hmm! Ei tämä ole nollasummapeliä.

      Ikäihmisen siirtyminen eläkkeelle ei yleensä tarkoita sitä, että joku nuori tulee sen seurauksena taloon. Avautuvaan tehtävään palkataan joku vastaavan tason kokenut ammattilainen joko talon sisätä tai sen ulkopuolelta, tai sitten vain joku tai jotkut jo talossa olevat ottavat lähtijän tehtävät hoitooonsa. Eläköityneen korvaaminen ja nuoren rekrytoiminen ovat yleensä kaksi erilaista maailmaa, jotka eivät kohtaa.

      Vielä tärkeämpää on, että työtä haluavat ja siihen kelpaavat seniorit tuottavat yritykselle ja yhteiskunnalle lisäarvoa ja yhteiskunnalle verotuloja.

      Tuo Singaporen malli on todella mielenkiintoinen. Osaeläkkeessähän on samoja piirteitä. On erikoista, että se on vaiettu kuoliaaksi niin työmarkkinajärjestöissä kuin puolueissa. Mitä pelätään?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Tapio: Hmm! Ei tämä ole nollasummapeliä.

        Ikäihmisen siirtyminen eläkkeelle ei yleensä tarkoita sitä, että joku nuori tulee sen seurauksena taloon. Avautuvaantehtävään palkataan joku vastaavan tason kokenut ammattilainen joko talon sisätä tai sen ulkopuolelta, tai sitten vain joku tai jotkut jo talossa olevat ottavat lähtijän tehtävät hoitooonsa.Eläköityneen korvaaminen ja nuoren rekrytoiminen ovat yleensä kaksi erilaista maailmaa, jotka eivät kohtaa.

        Vielä tärkeämpää on, että työtä haluavat ja siihen kelpaavat seniorittuottavatyritykselle ja yhteiskunnalle lisäarvoa ja yhteiskunnalle verotuloja.

        Tuo Singaporen malli on todella mielenkiintoinen. Osaeläkkeessähän on samoja piirteitä.On erikoista, että se on vaiettu kuoliaaksi niin työmarkkinajärjestöissä kuin puolueissa. Mitä pelätään?

        Ei tilalle juuri siihen tehtävään usein tulekaan nuori. Mutta hyvin usein avautuva työpaikka johtaa työpaikkojen vaihdos- ja työllistymisketjuun jonka päässä työtön ja usein nuori saa työpaikan.

        Jokainen työllistyvä lähtökohtaisesti tuottaa yhteiskunnalle lisäarvoa. Hirveintä on nuorten pitkäaikainen työttömyys ja jopa pysyvä syrjäytyminen työmarkkinoilta ja samanaikainen ikääntyneen rimpuilu työelämässä väkipakolla. Toki OVE ei sovellu kaikille jos kertynyt eläke on muutenkin pieni ja säästöjä ei ole.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. vk: Ei tilalle juuri siihen tehtävään usein tulekaan nuori. Mutta hyvin usein avautuva työpaikka johtaa työpaikkojen vaihdos- ja työllistymisketjuun jonka päässä työtön ja usein nuori saa työpaikan.

        Teoriassa näin, mutta jo 100 hengen yrityksessä selkeää syy-seuraussuhdetta on hankala osoitaa. Sen sijaan jos muutaman vuoden talossa ollut nuori työntekijä siirtyy uusiin tehtäviin talon sisällä, tai lähtee talosta pois, hänen tilalleen palkataan herkästi uusi nuori työntekijä.

        Nuorten ja varsinkin koulutettujen nuorten pitkittynyt työttömyys on vakava asia. Työhaluisten ja -kykyisten seniorien potkiminen tai houkutteleminen eläkkeelle ei kuitenkaan ole ratkaisu siihen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Työn määrä ei ole mikään vakio, joka tulee täyteen jollain työntekijämäärällä. Meillä tällä hetkellä täysin kestämätön tilanne, jossa hyväkuntoiset ihmiset viettävät jopa neljänneksen elinvuosistaan eläkettä nauttien, vain koska voivat.

      Meidän pitää todella päästä kohti tilannetta, jossa yksilön vastuu omasta toimeentulostaan säilyy myös ikävuosien kerttyessä. Jos tuottavuus on alentunut, pitää ikääntyneen hyväksyä matalampi palkkataso. Kaikille olisi hyvä olla mahdollisuus tehdä myös lyhyempää työpäivää.

      Ehkä voisi olla hyvä ratkaisu, jossa omaa eläkertymäänsä voisi käyttää koko eliniän ajan. Ja jos kertymän käyttää kokonaan, olisi vielä olemassa yhteiskunnan takalauta, kansaneläke tai tulevaisuudessa jonkinlainen kansalaistulo.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Työkyvyttömyyden maksuluokkamalli on luonteeltaan lineaarinen. Se alkaa vaikuttaa siinä vaiheessa kun yrityksen palkkasumma on yli 2 milj. euroa (> 50 työntekijää), mutta täysi kustannusvastaavuus koskee vain suuria yrityksiä (palkkasumma > 30 milj.). Suurin osa työntetekijöistä on yrityksissä, joissa työnantajan maksuvastuu työkyvyttömyystapauksissa on joko olematon tai hyvin pieni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Jaakko Kiander:
      Työkyvyttömyyden maksuluokkamalli on luonteeltaan lineaarinen. Se alkaa vaikuttaa siinä vaiheessa kun yrityksen palkkasumma on yli 2 milj. euroa (> 50 työntekijää), mutta täysi kustannusvastaavuus koskee vain suuria yrityksiä (palkkasumma > 30 milj.). Suurin osa työntetekijöistä on yrityksissä, joissa työnantajan maksuvastuu työkyvyttömyystapauksissa on joko olematon tai hyvin pieni.

      Kiitos täsmennyksestä. Ongelmana vain on, etteivät keskisuurten yritysten työhönottajat tätä yksityiskohtaa tunnista eivätkä huomioi, ellei johto ole sitä nimenomaan painottanut.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Työkyvyttömyyden maksuluokkamalli on luonteeltaan lineaarinen. Se alkaa vaikuttaa siinä vaiheessa kun yrityksen palkkasumma on yli 2 milj. euroa (> 50 työntekijää), mutta täysi kustannusvastaavuus koskee vain suuria yrityksiä (palkkasumma > 30 milj.). Suurin osa työntetekijöistä on yrityksissä, joissa työnantajan maksuvastuu työkyvyttömyystapauksissa on joko olematon tai hyvin pieni.

      Noin ei taida olla. Vaikka suuryrityksiä (työntekijöitä yli 250) on vähän, työvoimasta 45 % on niissä. Tämän seikan merkitys korotuu, koska isoissa yrityksissä töitä on mahdollista järjestää niin, että vähän puutteellinenkin työpano voidaan käyttää hyväksi. Pienyrityksissä jokaisn (molemman) lenkin on oltava pystyvä vähän kaikkeen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Eläkeputkessa kohdellaan samoin sekä vakituisesta työpaikasta ja vaikkapa kolmatta kertaa tuki-/velvoitetyöpaikasta työt lopettavaa. Jos on ollut työttömänä jo useita vuosia, ei käytännössä voi työllistyä enää. Ei vaikka kuinka pistetään kuuskymppinen uravalmennukseen opiskelemaan työnhakua ja sen sellaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Mikä eläkeputki?

      Vuonna 1959 ja sen jälkeen syntyneet yli kuusikymppiset pitkäaikaistyöttömät eivät pääse enää varhennetulle eläkkeelle. Tämä on ikäluokka, joka kärsi nahoissaan 90-luvun laman ja osa on sen jälkeen saanut vain pätkätöitä.
      Itsellä 90-luvun laman jälkeinen aika on jakaantunut melkein tasan kolmeen osaan: työttömyys, työllisyys- tms.koulutus (5 eri ammattia) ja pätkätyöt. Pisin yhtäjaksoinen työsuhde on ollut 5 vuotta, suurin osa alle 1/2 vuotta tai jopa muutamia viikkoja. Eläke ei siis päätä huimaa, mutta olisi kuitenkin tuplasti parempi kuin nykyinen peruspäiväraha, josta jää vuokran ja asumistuen jälkeen 250 € kaikkeen muuhun elämiseen. Toimeentulotukea en saa, koska korkein oikeus päätti poistaa sen korjausten rasittamissa vanhoissa omissa asunnoissa asuvilta (tämä on Kelan tulkinta).

      Minulla on kuitenkin nuoruudessa hankittu yliopilastutkinto ja opistotasoinen koulutus sekä 80-luvulla yhtäjaksoinen työllisyysputki. Ei ole sairauksia, ei verenpainetta, ei diabetesta, ei ylipainoa, en tupakoi ja käytän todella vähän ja harvoin alkoholia. Hallitsen kymmeniä eri tietokoneohjelmia keskivertoa paremmin, ja pidän yllä omatoimisesti osaamistani. Silti ei tule yhden yhtä työhaastattelukutsua!

      Viimeisten 8 vuoden aikana olen ollut pääasiallisesti työtön. Siitä tulee ennen eläkkeelle pääsemistä 13 vuoden lähes keskeytymätön työttömyysputki peruspäivärahalla, mikä on tarkoitettu väliaikaiseksi ja siksi ei riitä elämiseen. Kun vaikkapa kodin koneet hajoavat yksi toisensa jälkeen, ei ole rahaa korjata tai ostaa uutta. Rukoilen, että kun 17-vuotta vanha jää-pakastinkaappi hajoaa, se tapahtuisi talven kynnyksellä, ettei kaikkia pakasteita tarvitsisi heittää roskiin.

      On hirveää sekä henkilökohtaista, että yhteiskunnallista tuhlausta, että pitää kituuttaa pitkäaikaistyöttömänä vielä monta vuotta ennen eläkkeelle pääsemistä. Minulla olisi osaamista ja erikoislahjakkuuksia, joista kuulemma on pulaa, mutta kun ei kelpaa niin ei. Eläkkeellä voisi vapaammin käyttää aikaansa vaikka vapaaehtoistyössä. Nyt ei voi karenssin pelossa, on koettu sekin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. ”Hyvin monilla on pitkän työuran myötä jo 55-60-vuotiaan kertynyt riittävä eläke. Lisäksi hyvin monille on kertynyt varallisuutta esim. säästöjen ja perintöjen myötä. Nämä henkilöt tekevät palveluksen nuoremmille sukupolville ja esim. eläkejärjestelmälle ja työttömyysmenoille poistuessaan osittain tai kokonaan työelämästä ja siirtyen käyttämään vapaa-aikaansa esim. omaishoitajina tai lastenlasten hoitajina. Nuoremmat saavat töitä, työelämän jättävä lisää vapaa-aikaa vaikkapa terveytensä hoitamiseen. Näin ruuhkavuosiaan elävät lapsiperheet hoitoapua. Kaikki voittavat.”

    Joillekin ehkä on kertynyt eläkettä ja varallisuutta 55-60-vuotiaana, niin että työelämästä poistuminen voi käväistä mielessä. Monille ei. On paljon tuon ikäisiä naisia, jotka ovat kasvattaneet lapsensa ja jotka viimeinkin ovat saaneet mielenkiintoisen työn, johon voivat täysillä keskittyä. Ei nyt ajeta näitä naisia kotiin hoitamaan yhtään ketään!! Lisään vielä, että omaishoitajana toimiminen on raskasta, eikä omaishoitajilla yleensä ole vapaa-aikaa senkään vertaa kuin työssäkäyvillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Tietääkseni 68 vuotta täyttänyt ei enää ansaitse eläketta eikä hänestä koidu eläkemaksujakaan joten visu työnantaja palkkaa vain iäkkäitä ja tuottavuutesa säilyttänyt voi pyytää korkeamman palkan.

    Kirjoitin Hesariin vuosituhannen alussa paitsi työkyvyttömyyseläkkeen niin myös äitiyspäivärahan syrjäytymisvaikutuksista. Jälkimmäisen suhteen onkin tehty parannuksia kuitenkin jotenkin nihkeästi joten raskaus on edelleen työnantajalle rasite ilman suoranaista myötävaikutustakin. Sen sijaan viimeisen työnantajan kustannuksia ei ole hillitty vaikka luulisi, että parttien kehuma kolmikantainen yhteistyö hoitaisi ilmeisen epäkohdan käden käänteessä. Aika moni kokee elämässään jonkun kriisin, mikä näkyy työhistoriassa epäjatkuvuutena. Tunnen monia päteviä ja pätevyyttään vielä työttömyysaikana lisänneitä yli 50-vuotiaita, joille työllistyminen tuntuu olevan mahdotonta ja oletan yhdeksi syyksi työantajan epäilyn jäljellä olevien työvuosien kulumiseseta liiaksi ansiosidonnaisiin sairaslomiin, jotka sittten muuttuvat ansiosidonnaiseksi eläkkeeksi tuottavien työvuosien sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Kiitos erinomaisesta kirjoituksesta. Olen ihmetellyt kauan tuota samaa, ettei tuosta viimeisen työnantajan vastuusta edes puhuta. Se on itse asiassa aivan päivänselvä ja hyvin voimakas tekijä ikääntyneiden huonossa työllisyysasteessa – kustannuksiaan ajattelevat työnantajat eivät halua ottaa sitä riskiä, että joutuisivat todella suurien kilpailukykyään rapauttavien summien maksajiksi ja siksi eivät sitten enää palkkaa työuransa loppupuolella olevia. Riski on vain liian iso. Ja ei firmat tule tosiaan julkisuuteen siitä ääneen omalla nimellään puhumaan, kun joku alkaisi heti huutamaan ikärasismista ja pahimmillaan nostaisi syrjinnän perusteella oikeusjuttuja valinnoista, joita tehty. Mutta noin se vain menee.

    Yhteen asiaan tuossa kiinnittäisin huomiota ja se on tuo väite, että viiskymppisten lapset olisi pois kotoa ja asunnot maksettu. Noin oli ehkä joskus yleisesti, mutta ei ole lähellekään enää. Tänä päivänä kasvukeskuksissa hyvin harva on saanut maksettua asuntoaan vielä viidenkymmenen korville ja yllättävän monella yli viiskymppisellä on teini-ikäiset lapset kotonaan vielä pitään viidenkymmenen ikävuoden päälle. Lapsentekoikä on kasvanut koko ajan eikä neljänkympin lähellä tehdyt lapset ole todellakaan mikään harvinaisuus. Ensisynnyttäjän keski-ikä on melkein 31 vuotta ja noin neljännes lapsista syntyy yli 35-vuotiaille synnyttäjille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Näin on. Yhä enenevässä määrin yli viisikymppisillä on pieniä ja teinejä lapsia kotona. Erot ovat lisääntyneet, joten se omaisuuskin, joka on joskus yhdessä hankittu, saattaapi olla hävinnyt tai puolittunut.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Mielenkiintoista tietoa sisältävä kirjoitus. Itse mietin missä työttömyyden ja huonon työllisyyden syyt ovat. Ovatko ne työvoimapulassa vai työpaikkojen huonossa tarjonnassa? Markkinatalouden pitäisi toimia niin, että jos on työvoimapula, niin palkat nousevat ja siten työpaikat kiinnostavat enemmän. Jos taas on työpaikoista pulaa, kuten nyt on monen nuoren ja vanhan kohdalla, tilanne on paljon vaikeampi. Onko osaratkaisu silloin yritysten tukeminen kehittämisavustuksin tai esim. niiden sosiaalisia velvoitteita keventämällä. Jälkimmäinen tarkoittaa etääntymistä ns. ’hyvinvointivaltiosta’, mitä Suomi ei enää monelle valitettavasti ole.

    SKDL:n Arvo Aalto kiteytti aikoinaan TV:n vaalitentissä asian hyvin, kun hän vastasi kysymykseen miten työttömyys poistetaan. Hän vastasi, että työttömyys poistetaan luomalla ihmisille työpaikkoja. Siinä vaiheessa alkavat erimielisyydet. Luodaanko työpaikkoja verotusta keventämällä, yrityksiä tukemalla, koulutuksella, uusilla julkisen sektorin työpaikoilla vai millä?

    Siinä on poliitikoilla työmaata, jossa vedetään köyttä moneen suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Olisin aika varovainen urheilun ja työelämän rinnastamisen kanssa. Tuota veteraanisarjojen ajatustasi kun seuraa, niin päätyy huomaamaan, että myös on naisilla omat sarjat sen vuoksi etteivät yleisessä sarjassa pärjäisi missään lajissa, joissa paremmuus katsotaan kellosta, mittanauhasta tai tulostaululta. Tästä ei kai voida vetää johtopäätöksiä työelämän suhteen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Twitterissä nähtyä:
    ”Työkyvyttömyyseläkkeiden kustanustenjako työnantajien kesken ratkaistaan eläkeyhtiöiden laskuperusteilla, jotka STM hyväksyy. EK on jo jonkin aikaa esittänyt muutoksia näihin perusteisiin.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Keskusteluissa mainitaan, että eläkeputken poistaminen ja muut esitetyt toimenpiteet luovat kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Sitähän ne eivät tee. Työttömyyskorvauksella ja erilaisilla muilla yhteiskunnan maksamilla tuilla elävien määrä vähenee, mutta de facto, yhtään uutta työpaikkaa ei synny. Samaan aikaan vastavalmistuneiden työllistyminen vaikeutuu, kun toisesta päästä putkesta ei lähdetä pois työelämästä, tai vastavalmistuneet joutuvat tyytymään erilaisiin tilapäis- ja määräaikaistöihin, ehkä jopa niin kutsuttuihin paskaduuneihin. Siinä voidaan sitten ihmetellä, että miksi syntyvyys laskee ja ikäluokat pienenevät.

    Iso ongelma tässä taustalla on että suomalainen työelämä ei enää tarvitse sitä määrää työntekijöitä, mitä meillä on tarjolla. Ja automatisaation ja robotisaation sekä ainakin toistaiseksi jatkuvan globalisaation myötä niitä tekijöitä ei jatkossakaan tarvita yhtään sen enempää. Kun hyvinvointivaltion rahoitus on sidottu palkkatulojen verottamiseen, niin kierre on valmis: työssäkäyviä on vähemmän, elätettäviä enemmän ja maksettavien tulonsiirtojen summa kasvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Erittäin osuva ja ja järkevä blogi taas Soininvaaralta. Työantaja ei halua palkata ihmisiä tappiokseen ja tämä logiikka pätee myös nuorisotyöttömyyteen.

    Olen 50 vuotta työnantajan näkövinkkelistä pohtinut miksi nuorisotyöttömyys on Suomessa tasolla 20% kun se Saksan, Itävallan ja Sveitsin työmarkkinoilla on tasolla 2-5%. Siellä nuoret menevät oppisopimuskoulutukseen joka 4-5 vuoden kuluttua yleensä johtaa vakinaiseen työsuhteeseen ammatti-ihmisenä.

    Suomessa tätä jarrutetaan ja se on tehty niin vaikeaksi että oppisopimuksia ei synny. Kun osaamaton nuori ja huonosti motivoitunut peruskoulun käynyt tulee työpaikalle, niin vanhat ammattimiehet eivät heitä ota hoiviinsa ja opeta työntekoa. Sen sijaan luottamusmies tuo Liiton jäsenyyslomakkeen ja kertoo kaikki oikeudet, joita jäsenyys antaa. Lisäksi oppipojan palkka on liian lähellä kokeneen ammattimiehen palkkaa, jotta se olisi työnantajalle kannattavaa. Työantajan ei kannata kouluttaa tappiolla ihmisiä, jotka ehkä eivät jääkään palvelukseen. Perusero on että Suomessa oppisopimus on työsopimus SAK:n valvonnassa ja Keski-Euroopassa koulutussopimus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Mielenkiintoinen kirjoitus, kiitos. Vaikka on tosiasia, että ikääntyminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmiseen, ei tässä kirjoituksessa taidettu viitata mihinkään lähteeseen, jossa osoitettaisiin, kuinka ikääntyminen vaikuttaa ihmisen tuottavuuteen. Olen itse vielä keski-ikäinen työntekijä, mutta oma kokemukseni on, että tehokkaimpia ja tuottavimpia omassa organisaatiossani ovat eläkeikää lähellä olevat työntekijät. Heillä on vähän sairaspoissaoloja ja monella on raudanluja työkokemus, jolla saavutetaan tuloksia, joita nuoremmat työntekijät eivät vielä saavuta. Nuorilla työntekijöillä monesti on toki valmiuksia, joita ikääntyvillä työntekijöillä ei ole ja kyky omaksua nopeammin uutta alati muuttuvassa arjessa, mutta työstä puuttuu vielä kirkas fokus, joka usein kokemuksen myötä tulee.

    Itse kallistuisin siis omien kokemuksieni pohjalta näkemään asian päinvastoin. Pitkä ura ja ammatitaidon kehittäminen tuovat osaamista ja kokemusta, jotka enemmän kuin kompensoivat usein ikääntymisen tuottamia muutoksia. Siksi olisikin ollut hienoa lukea tieteellisiä lähteitä, sillä oma mutu ei ole aina välttämättä paikkansa pitävää. Nyt kirjoituksessa oli kirjoittajan mutu, johon peilaan omaa mutuani. Tietoa jäi puuttumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Keravan kolli:
      Mielenkiintoinen kirjoitus, kiitos. Vaikka on tosiasia, että ikääntyminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmiseen, ei tässä kirjoituksessa taidettu viitata mihinkään lähteeseen, jossa osoitettaisiin, kuinka ikääntyminen vaikuttaa ihmisen tuottavuuteen. Olen itse vielä keski-ikäinen työntekijä, mutta oma kokemukseni on, että tehokkaimpia ja tuottavimpia omassa organisaatiossani ovat eläkeikää lähellä olevat työntekijät. Heillä on vähän sairaspoissaoloja ja monella on raudanluja työkokemus, jolla saavutetaan tuloksia, joita nuoremmat työntekijät eivät vielä saavuta. Nuorilla työntekijöillä monesti on toki valmiuksia, joita ikääntyvillä työntekijöillä ei ole ja kyky omaksua nopeammin uutta alati muuttuvassa arjessa, mutta työstä puuttuu vielä kirkas fokus, joka usein kokemuksen myötä tulee.

      Itse kallistuisin siis omien kokemuksieni pohjalta näkemään asian päinvastoin. Pitkä ura ja ammatitaidon kehittäminen tuovat osaamista ja kokemusta, jotka enemmän kuin kompensoivat usein ikääntymisen tuottamia muutoksia. Siksi olisikin ollut hienoa lukea tieteellisiä lähteitä, sillä oma mutu ei ole aina välttämättä paikkansa pitävää. Nyt kirjoituksessa oli kirjoittajan mutu, johon peilaan omaa mutuani. Tietoa jäi puuttumaan.

      Tässähän ei mitään uutta ole. Tieteellinen tutkimus unohtuu kun aletaan omaa mielipidettä, eli propagandaa suoltamaan totuutena. Juhana Vartiaisen käyttäminen lähteenä on vähintäänkin kyseenalaista. Mies ei ole tunnettu täysin puolueettomana lähteenä.

      On varmasti aloja, joissa fyysiset rajat tulevat vastaan. Kaikilla aloilla näin ei ole. Vaikkapa IT-alalla on paljon vanhoja järjestelmiä, joiden ylläpito vaatii osaamista. Sitä asiantuntijaa tuskin löytyy nuoremman sukupolven edustajista, joten toisinaan se vanhemman väen asiantuntemus voi olla kallisarvoista. Jos geneerisesti lähdettäisiin alentamaan vanhemman väen palkkatasoa iän perusteella, olisi melkoisen varmaa, että moni asia pysähtyisi kuin seinään kun korjaustaitoista kaveria ei olekaan koulunpenkiltä löydettävissä.

      Ainoa mistä olen samaa mieltä Osmon kanssa on tuo viimeisen työnantajan vastuu… Eihän se nyt sillä tavalla voi olla, että yksin on vastuussa siitä mikäli henkilön keho/mieli on rikkotunut aiempien työnantajien palveluksessa toimiessa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. On varmasti aloja, joissa fyysiset rajat tulevat vastaan. Kaikilla aloilla näin ei ole.

        Onko joku väittänyt, että tämä koskisi kaikkia aloja tai edes kaikkia yksilöitä. Eiväthän kaikki ikääntyneet ole työttömiä. Jos ikääntyneet ovat yhtä hyviåä tai jopa parempia työntekijöitä, millä selität sen, etteivät työnantajat heitä mielellään palkkaa?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. ”Eiväthän kaikki ikääntyneet ole työttömiä. Jos ikääntyneet ovat yhtä hyviåä tai jopa parempia työntekijöitä, millä selität sen, etteivät työnantajat heitä mielellään palkkaa?”

        Minä 54v Insinööritäti olen työttömänä. Monissa työhaastatteluissa rekryfirman haastattelija on valinnut minut jatkoon, mutta itse yritys ei haluakaan minua tavata. Johtuuko sukupuolesta, siitä että olen työtön työnhakija vai siitä, että yleinen ”tieto” on, että yli 50v kyvyt ovat heikentyneet? No, joka tapauksessa työnantajat eivät minua mielellään palkkaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Juuri näin. Haluaisin nähdä tutkimustuloksia siitä, miten keski-iän ylittyminen on vaikuttanut (alle 65-vuotiaiden) kognitiivisiin kykyihin. Tarkoitan mittauksiin perustuvaa objektiivista tutkimusta, en mielipidehaastatteluja.
      Itse suoritin insinööritutkinnon tavoiteajassa, valmistuessani olin 50-vuotias. Mekaniikan ja fysiikan laskut sekä lujuuslaskenta sujivat paremmilla arvosanoilla kuin abstrakti a+b=c, joka lienee teknisen työuran tuomasta hahmottamiskyvystä ja toisaalta siitä, että a+b=c laskuja en lukion jälkeen ole tarvinnut.
      Tutkimuksessakin olisi siis syytä huomioida se, onko tutkittava tehnyt ko. tyyppisiä laskutehtäviä viimeisen esim. 10 vuoden aikana vai ei.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kannatan iän mukana alenevaa palkkakehitystä kahdella perusteella: moni kaipaa kevyempää loppu-uraa ja monen tuottavuus tosiasiallisesti alenee eikä korkea palkka enää perustu ansioon vaan asemaan.

    Pslkansaajajärjestöille tehtävien kevennys tai palkan alennus sopii vain tukijärjestelmien kautta jolloin vastaamme kollektiivisesti jonkun töiden tekemättömyyydestä. Poliittisesti näin voidaan päättää kunhan ei tehdä yleisöltä salaa niin kuin on tapana.

    Vakavampi ongelma on, ettei työnantaja yleisesti ottaen tunne yksittäisten työntekijöiden tuottavuutta siten, että palkkaus olisi selkeästi määritettävissä. Urakkaluonteisissa mitattavissa töissäkin tuottavuuden määritys edellyttää laadun oikea määritystä.

    Toimihenkilön aleneva palkkaus voi käytännössä perustua vastuiden muutokseen. Tälläisen kehityksen soisi olevan yleisesti hyväksyttävää.

    Vastustin aikoinaan johtajaoptiota muun muassa siksi, että etukäteen määritettiin, keiden ansiota on mahdollinen osakekurssin nousu. Tuottavuus mitattiin etukäteen annettavalla porkkanalla. Jälkikäteenhän olisikin mahdotonta mitata minkä vuoksi kurssi muuttui. Tämä koskee valtaosaa töistä, joten tulee olla varovainen naapurin tuottavuuden arvioinnissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Kiitos erinomaisesta pohdinnasta. Yksi detaljikommentti: Olisi mielenkiintoista tietää oikeasti, miten laajalti Ruotsin työmarkkinoilla ikääntyneiden palkanmuodostus todella noudattaa yllä mainittua mallia. Kaipa tästä jotain tutkimus- tai tilastotietoa on olemassa? Meikäläisessä keskustelussa usein vedotaan Ruotsin (tai jonkin muun maan) työmarkkinoiden hienoihin käytäntöihin, mutta evidenssi jää usein anekdotaaliseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Toisaalta usein todetaan, että joku keino toimii Ruotissa, joten se on otettava käyttöön meilläkin. Kun yksittäinen temppu irrotetaan kokonaisuudesta, se saattaa näyttää toimivalta, mutta oikeasti pitäisi tarkastella kokonaisuutta, sitä järjestelmää laajasti, jotta voidaan sanoa yhtään mitään minkään yksittäisen osasen toimivuudesta tai toimimattomuudesta. Poliitikoilla tuntuu usein olevan kyvyttömyyttä nähdä metsää puilta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Ikääntyneiden työntekijöiden kohdalla kysymys tai kustannukset ei palaudu pelkästään palkkaan.

    Monen eläkkeellä jäävän tilalle ei palkata ketään, koska digitalisaatio, organisaatiomuutokset yms. ovat tehneet kyseisen tehtävän jo vuosia sitten tosiasiallisesti turhaksi. Tätä kai kutsutaan yhteiskuntavastuuksi, kun suuryritykset/julkishallinto hyvätahtoisesti pitävät nämä henkilöt työsuhteessa. Se on erikoinen keskustelu, kun kysyn eläkkeelle jäävältä, kuka tulee sinun tilallesi tai kenelle siirrät tehtäväsi ja vastaus on ”ei kukaan, en kenellekään”.

    Suurin ongelma liittyy kuitenkin muutoskykyyn ja muutosvastaisiin asenteisiin. Ikääntyvien kyky ja halu edistää kehityshankkeita ja muutoksia on erittäin usein hyvin rajallinen ja tämä on suurin hinta, jonka työnantaja joutuu maksamaan eläkevuosia lähenevistä työntekijöistä.

    Juu, ihan varmasti tunnet/olet dynaaminen muutosorientoitunut 65 vuotias ja liidaat ketterän kehityksen päivittäisiä palavereja. Suurin osa ei kuitenkaan ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. ”Ikääntyvien kyky ja halu edistää kehityshankkeita ja muutoksia on erittäin usein hyvin rajallinen ja tämä on suurin hinta, jonka työnantaja joutuu maksamaan eläkevuosia lähenevistä työntekijöistä. ”

    Jos näin on, niin meidän ikääntyvien pitää ’maksattaa’ yli 60-vuotiaiden irtisanomisista lisähintaa pidättymällä ikärasismia harjoittavien yritysten tuotteiden ostamisesta tai palveluista. Kenties 20-30 vuoden myynnin väheneminen vaikuttaisi jotain.

    Moni yritys mainostaa ikääntyville tuotteita ja palveluja tekeytymällä ’hyväntekijäksi’ tai peräti ystäväksi. Niistä osa kuitenkin haluaa vain euromme kassaansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Jos ”ikä” ei voi palkanalennuksen peruste, jätetään ikä sikseen ja puhutaan vain (syystä tai toisesta) alentuneesta työkyvystä. Se voi olla jatkuvaa tai tilapäistä. Työkyky voi alentua tilapäisesti monestakin syystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Koulua on moitittu siitä, ettei se pysty pitämään poikia mukana oppimisessa ja opintopolun jatkamisessa. Pitäisikö koulun muuttua asenteiltaan ja toimintatavoiltaan vai todetaanko vain, että pojat ovat poikia? Pitäisikö työelämän muuttua, vai pidetäänkö yllä stereotyyppisiä käsityksiä keski-ikäisistä ja sitä vanhemmista työntekijöistä? Myös aikansa eläneet asenteet tulevat kalliiksi mutta niistä on tietysti vaikeampi saada aikaan laskelmia. On ongelmallista, jos vain helposti laskettavat tekijät otetaan huomioon.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006614332.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Vastaako Soininvaara olettama todellisuutta siitä minkälainen nykyinen on ja lähitulevaisuuden työelämä tulee olemaan kun toteaa että 55-vuotiaat tekevät hitaammin kuin nuoremmat. On töitä joita ei enää 55-vuotiaana kannata lähteä tekemään mutta voidaanko yleiseti rakentaa jonkinlaista ikämiessarjaa työelämään jolloin se kattaisi nekin työt joissa ikämiehet ja ikänaiset pystyvät samaan tai ehkä kokemuksensa perusteella jopa parempaan suoritukseen kuin nuoremmat?

    Esimerkiksi asiantuntijatöissä ja esimiestehtävissä kyse on enemmänkin siitä miten ikämiehet ja ikänaiset kykenevät säilyttämään motivaationsa.

    Nykyiset työllistämisasenteet eivät välttämättä enää toimi tulevaisuudessa jossa teknologia luo uusia mahdollisuuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Olen itse miettinyt kun työllistymiseni on nyt varmasti vaikeutunut iän takia jos joutuisin työttömäksi, että rupeaisin siinä tapauksessa tekemään yrittäjämäiseisti työtä jos työttömyys osuisi kohdalleni. Siinä kohtaa vaan pitää huolella selvittää miten, ettei astu työttömyysturvan kanssa ansaan. Nythän on todella hyvä systeemi se, että voi tehtä työtä alle 2 viikkoa kuukaudessa säilyttäen oikeutensa työttömyysturvaan. Eli käytännössä voi siis tehdä työkeikkoja ja saada työttömyyspäivärahoja vaikka ne alenee, mutta kuitenkin saa enemmän tuloja. Se voisi olla hyvä tapa testata jotain liikeideaa tms.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Siinä kohtaa vaan pitää huolella selvittää miten, ettei astu työttömyysturvan kanssa ansaan. Nythän on todella hyvä systeemi se, että voi tehtä työtä alle 2 viikkoa kuukaudessa säilyttäen oikeutensa työttömyysturvaan.

      Sinulla taitaa olla vanhentuneet tiedot työttömyyspäivärahasta. Saat tehdä töitä vaikka joka päivä, mutta vain 80 % kokoaikaisen työn työajasta. Kuukauden kokonaisansiot vaikuttavat työttömyyspäivärahaan niin, että 300 euroa saa ansaita vapaasti ja sen jälkeen jokainen ansaittu euro pienentää työttömyyskorvausta 50 sentillä. Yhteenlaskettuna työttömyyspäiväraha ja ansiot eivät saa ylittää päivärahan pohjana olevaa palkkaa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Milloin on 2 viikon sääntö poistunut, aika vähin äänin on poistettu jos on poistunut? Oli ainakin vielä vuosi sitten. Siitä on lähipiirissä käytännön kokemusta. Jos kuukaudessa työssäolona 2 viikkoa täyttyy niin työttömyystuet on haettava uudestaan ja siinä on käsittelyaika jolloin tulee toimeentulokatkos.

        Tuen määrä + palkkatulot kuukaudessa on kannattavampaa kuin pelkällä tuella eläminen kunhan huomioi 2 viikon säännön. Vielä on se erikseen jos heittää keikkaa yrittäjämäisesti niin siinä on tulkinnanvaraa tulkitaanko yrittäjäksi ja siinä on myös yksi riski.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo näyttää olevan esimerkki, miten jää jälkeen kehityksestä.

    Vuoden 2005 eläkeuudistyksessa tuo viimeisen työnantjan vastuu hävisi lähes kokonaan. Aikaisemmin viimeinen/viimeiset työnantajat vastasivat työkyvyttömyyseläkkeestä totaalisesti.

    Mutta 2005 uudistuksessa tuo velvoite katosi.Tarkistin tietoni Ilmariselta ja ETK:lta ja asia vahvistettiin molemmilta tahoilta. Kun tämä keskustelu alkoi niin ETK vastasi enää, Ilmarinen ei.

    Suomessa on n 320000 yritystä ja yli 300000 yritykselle työkyvyttömyyseläkeriski on nolla.Toki vakuutusmaksu voi nousta, jos suuri joukko pistää duunareitaan työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta tuota henkilöön sidottua kustannusriskiä ei ole .

    Suuremmilla yrityksilläkään ei henkilöön perustuvaa velvoitetta, sillä työkyvyttömyyden perusteella yhtiö maksaa maksuluokan mukaista maksua, joka ei ole suoraan sidottu alkaneisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Eli maksuluokka ei muutu yksittäisen eläköitymisen vuoksi.
    Mutta jos eläköitymisiä on kolmen vuoden aikana enemmän niin maksuluokka voi nousta esim aikaisempi työkyvyttömyyseläkkeiden taso 10 ja nyt kolmen vuoden keskiarvo 15 niin maksuluokka voi nousta,Vastaavasti maksuluokka laskee, jos eläköitymisten määrä laskee

    Kyselin myös missä raja kulkee, ja ETKn arvio oli, että yli 70 henkilön yrityksissä on tuo maksuluokka riski Eli 95-98 % yrityksistä riski on nolla.

    Suurilla yrityksillä on sen verran paljon henkilökuntaa, ettei umpisystemaattinen ikärasismi toimi.
    Mutta usein se toimii näin.Yritys ottaa käyttöön uuden järjestelmän ja sen käyttöönottoon palkataan uusia henkilöitä.Vanhat ylläpitävät vanhaa niin kauan kuin sitä tarvitaan ja potkaistaan sitten järjestelmän käyttöönoton jälkeen pihalle. Vaimoni on tällaisessa tilanteessa, yritys on yrittänyt rakentaa uutta laskutusjärjestelmää 20 vuotta, mutta ei ole onnistunut.Vaimoni ylläpitää vanhaa järjestelmää eikä häntä lasketa eläkkeelle, koska hän on niitä harvoja, jotka tuntevat sen. Kun osa on 60-luvulta niin harvassa ovat tuntijat

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Liian vanha on tottunut vääristelemään tilastoja. Suurin osa yrityksistä on mikroyrityksiä, jotka eivät työllistä ketään. Kun katsomme työpaikkoja, viimeisen työnantajan vastuu koskaa valtaosaa työpaikoista, eio tosin kaikkia täysimääräisesti. Tuo taloudellinen vastuu muutettiin portaittaiseksi. Jostain eläköityneestä ei joudu maksamaan mitään ja yhtäkkiä sitten joutuukin maksamaan monin kertaiswesti eläkkeen verran. Ei tämä muuttanut asiaa mitenkään.
      Käsitys, että suuret työnantajast eivät ole kiinnostuneita rahasta, on vähän naiivi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. ”Ei tämä muuttanut asiaa mitenkään.
        Käsitys, että suuret työnantajast eivät ole kiinnostuneita rahasta, on vähän naiivi.”

        Portaan muutos on hidas ja se toimii molempiin suuntiin. Tuo henkilökohtainen seuraa yritystä kunnes henkilö siirtyy vanhuuseläkkeelle.

        Ja julkisuudessa esitetään kauhukuvana, että yksinyrittäjä palkkaa ensimmäisen työntekijän ja hän jää luhyen työrupeaman jälkeen työkyvyttömyyseläkkeelle. Ja noissa 98 % yrityksistä on töissä 55 % yksityisen sektorin työvoimasta

        Miksi suuret yritykset valitsevat sitten vielä kalliimman ja maksavat suosiolla nuo työttömyyskorvauksen lisäpäivät ?? Eivätkö osaa laskea ??

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Ehdin olla 10 vuotta ruotsalaisessa firmassa töissä ja siinä tuli tutustuttua Ruotsin ja Suomen työlainsäädännön ja työelämän erilaisuuteen.

    Ruotsissa tuo last in first in aiheuttaa sen, että iäkäillä on parempi suoja kuin Suomessa Kun firma sai uuden toimarin kansainvälisestä yrityksestä niin hän aloitti saneerauksen eli Suomessa ja Ruotsissa pistettiin tuhansia ikääntyneitä irtisanomisjonoon. Ruotsissa 3000, mutta heitä ei voitukaan irtisanoa. Lopulta ratkaisu johti siihen, että osa palautui organisaatioon ja osa eläköityi ratkaisua odotellessa. Ja osana kanssa firma teki ns företagspension-sopimuksen eli yhtiö sitoutui maksamaan osan palkasta 65-vuotiaaksi saakka eikä työvelvoitetta ollut.Yleisesti taso oli 70 % palkasta 65-vuotiaaksi.
    Eikä ratkaisu ollut yhden yrityksen vaan yleisesti käytetty

    Tilastojen kannalta henkilö oli työllinen.

    Eikä työttömäksi joutunutta Ruotsissa susille heitetä vaikka joku Vartiainen siitä intoilee.Ruotsissa julkinen sektori tarjoaa pitkäaikaistyöttömälle työtä, jotta tämä voi uusia ansiosidonnaisensa.

    Samaa tehdään Suomessakin,mutta vähäisessä määrin .Kun tuo 400-500 päivää alkaa täyttyä ja putken päätä ei saavuteta niin kunta tarjoaa työpätkän, jotta ikääntynyt pääsee putkeen. Tästä syntyy tuo kuuluisa 500 päivän piikki

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Liian vanha:
      Samaa tehdään Suomessakin,mutta vähäisessä määrin .Kun tuo 400-500 päivää alkaa täyttyä ja putken päätä ei saavuteta niin kunta tarjoaa työpätkän, jotta ikääntynyt pääsee putkeen. Tästä syntyy tuo kuuluisa 500 päivän piikki

      Juu, voin todeta, että näitä tapahtuu, tiedän itse ainakin yhden varman tapauksen. Henkilö itse kertoi että kunnalla on työtakuu iäkkäille, selvästikin ideana on pitää kiinni ansiosidonnaisessa.

      Hienoa että tässä maassa pidetään huoli kaikista muista paitsi nuorista ja nuorista aikuisista. Nämä ryhmät ovat vapaasti päähän potkittavissa ja tänne ne säästöt aina ensin osuvat.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Tuo eläkeputkikuviokin muuttui 2005 eli nyt viimeinen työnantaja maksaa nuo eläkeputken kulut. Ei kokonaan mutta suuren osan, jossain vilahti silmiin luku 70 % ???¨

    Osmon kannattaa tarkistaa tietonsa ajantasalle Työllisyysrahastosta.

    Eli jos yritykset haluavat ajatella rahaa niin eläkkeelle voi työntää mutta putkeen ei. Varmaan joissain firmoissa on osattu laskea, kun ikääntyneiden työllisyys on parantunut

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Sekin on myytti, ettei Suomessa työntakijän palkka jousta alaspäin iän mukaan. Tilastokeskuksen sivuilta on helppo ajaa palkkatilasto iän mukaan jaoteltuna ja siitä tilastotietoa osaamatonkin näkee, että palkka alenee iän myötä.Korkeimmillaan yksityisen sektorin palkat ovat 40-49 ikävuoden välissä

    Mutta enpä ole nähnyt että Jussi Pesosen tai Björn Wahlroosin palkkiot olisivat laskusuunnassa. Liian helpot hommat ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Teinkin tuon tarkastelun yksityisen sektorin.kk- palkallista eli silloin mukana eivät ole 60- vuotiaat varastomiehet.

    Ja vaikka olisivat mukana ovat mukana myös 60 vuotiaat insinöörit.

    Tässä tarkastelussa on lajitteluperusteena ikä eikä silloin verrata 40 vuotiasta insinööriä ja 60 vuotiasta varastomiestä vaan ikäryhmään kuluvia

    Virhettä voi aiheuttaa jos 40 vuotiaissa olisi poikkeuksellisen paljon insinöörejä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. No ei noita Ruotsin tilastojakaan tarkemmin tehdä.

        Samanlaisen tarkastelun tuloksena sielläkin päätteellään,että ikääntyneen palkka joustaa alaspäin.

        Vai olisiko ystävälläsi Vartiaisella parempaa tietoa ??

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.