Kertakustannustuotteiden niputtaminen


Ker­takus­tanus­tuote on oma ter­mi­ni, kos­ka vaki­in­tunut­ta ter­miä ei ole. Tarkoi­tan silä hyödykedt­tä, jon­ka tuotan­tokus­tan­nuk­set ovaty läh­es täysin kiin­teitä siitä riip­pumat­ta, kuin­ka moni niitä käyttää.Tyypillisesti jok­seenkin kaik­ki bit­teinä jaet­ta­vat tuot­teet ovat täl­laisia.  Hyv­in­voin­ti­talousti­eteen mukaan niiden hin­nan pitäisi olla nol­la, kos­ka mar­gin­aa­likus­tan­nuskin on nol­la, mut­ta sil­loin niitä ei olisi ole­mas­sa (pait­si eräin poi­ikkeuksin). Kun osa kysyn­nästä rajataan hin­nal­la ulos, syn­tyy hyvinvointitappiota.

Seu­raa­va tek­sti on ote tekeil­lä olev­as­ta kirjastani.

Ker­takus­tan­nushyödykkei­den myymi­nen nip­puina on tapa vähen­tää niiden hin­noit­telu­un liit­tyviä hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta. Yleen­sä kytkykaup­paa pide­tään pahek­sut­ta­vana ja jois­sain tapauk­sis­sa se on kokon­aan kiel­let­tyä, mut­ta ker­takus­tan­nus­tuot­tei­den kohdal­la se on sekä myyjien että osta­jien etu­jen mukaista.

Olete­taan, että TV-yhtiö lähet­tää jääkiekkoa, sar­jafilmin ja ajanko­htaiso­hjel­maa. TV-yhtiö pohtii, kan­nat­taako sen myy­dä näitä erik­seen kymme­nen euron hin­nal­la vai niput­taa ne yhdek­si 15 euron hin­tasek­si paketik­si. Henkilö A arvostaa näitä 10, 5 ja 3 euron edestä, henkilö B 7, 10 ja 6 euron edestä ja henkilö C 2, 6 ja 10 euron edestä. Jos ohjel­mat myytäisi­in erik­seen, A ostaisi jääkiekon, B sar­jafilmin ja C ajanko­htaiso­hjel­man. Jokainen mak­saisi kympin, joten TV-yhtiön tulot oli­si­vat 30 euroa. Jokainen pää­sisi kat­so­maan suosikkio­hjel­maansa, mut­ta ei näk­isi mui­ta ohjelmia. Siitä syn­ty­isi  hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta, kos­ka olisi­han oikeud­es­ta kat­soa muitakin ohjelmia sen­tään jotain hyö­tyä, eikä se mak­saisi TV-yhtiölle mitään.

Kaikkien kan­nat­taisi kuitenkin mak­saa koko paketista 15 euroa. Myyjä saisi nyt yhteen­sä 45 euroa, mut­ta myös osta­jat oli­si­vat hyö­tyneet tästä jär­jestelystä kulut­ta­jan yli­jäämän muo­dos­sa. Olisi­han A:n kan­nat­tanut mak­saa paketista 18 €, B:n 23 € ja C:n 18 €. Kaik­ki siis voit­taisi­vat niputuk­ses­ta. Syynä tähän ovat keskenään eri­laiset pref­er­enssit. Jos kaik­ki halu­aisi­vat kat­soa jääkiekkoa ja vain sitä, niput­tamis­es­ta ei olisi mitään hyö­tyä. Jokainen halu­aa ostaa paketin ennen kaikkea suosikkio­hjel­mansa vuok­si, mut­ta jokaisen kan­nat­taa myös mak­saa koko paketista vähän enem­män, jot­ta voi kat­soa niitä muitakin.

Ker­takus­tan­nus­tuot­tei­den niput­ta­mi­nen yhteen ja myymi­nen kulut­ta­jille suuremp­ina kokon­aisuuksi­na lieven­tää ker­takus­tan­nus­tuot­teisi­in liit­tyviä hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta. Yleis­ra­dio on todel­li­nen jät­tiniput­ta­ja, kos­ka Yle-veron mak­samisel­la saa nähtäväk­seen, kuun­neltavak­seen ja luet­tavak­seen vaik­ka mitä.

Kiin­teätä kuukausi­mak­sua nou­dat­ta­vat samas­ta syys­tä musi­ikkia tar­joa­va Spo­ti­fy ja äänikir­jo­ja tar­joa­vat Sto­ry­tel ja Book­beat. Ne saa­vat kulut­ta­jat mak­samaan musi­ik­ista ja kir­joista enem­män kuin nämä mak­saisi­vat muuten ja kulut­ta­jat saa­vat käyt­töön­sä enem­män kir­jo­ja ja musi­ikkia kuin ehtivät ikinä kuunnella.

Kun museot otti­vat käyt­töön vuosi­mak­su­un perus­tu­van museoko­rtin, museois­sa käyn­ti lisään­tyi selvästi. Niin lisään­tyivät myös museoiden tulot. Kaik­ki voittivat.

21 vastausta artikkeliin “Kertakustannustuotteiden niputtaminen”

  1. Olen pitkään kiron­nut media-alan kyvyt­tömyyt­tä luo­da spo­ti­fy-tyylistä palvelua sanomale­htien / net­ti­sivu­jen rahoi­tus­mallik­si. Ala on vis­si­in liian hajanainen, jol­loin saman­laista muu­ta­man ison levy-yhtiön yhteen­li­it­tymää ei löy­dy, joka on spo­ti­fyn takana?

    Mak­saisin mielel­läni kiin­teää kuukausi­mak­sua joka jaet­taisi­in sisäl­lön­tuot­ta­jille sen mukaan, että kuin­ka paljon ja mis­tä net­ti­sivuil­ta sat­un luke­maan sisältöä.

    Halu­an lukea kym­menistä eri lehdis­tä, mut­ta en voi mitenkään mak­saa kaikkien lehtien tilauk­sia. En halua lop­u­ton­ta main­os­tul­vaa ja track­ing-cook­iei­ta ja olen valmis mak­samaan sisäl­löstä. Nyt ei vaan ole mah­dol­lisu­ut­ta mak­saa vähäis­es­tä käytöstä. Se on joko tosi kallis täysi tilaus tai ilmais­ten artikkelei­den lueskelu ja muu­ta­man kuukausit­taisen mais­ti­aisen katselu.

    Min­un puolestani voisi olla joku con­tenti­fy-palvelu johon mak­san kiin­teää kuukausi­mak­sua ja sen jäl­keen jokaisen lehden net­ti­sivulle voi kir­jau­tua con­tenti­fy tun­nar­il­la ja con­tenti­fy-palik­ka net­ti­sivuil­la las­kee, että mon­tako sivua minkäkin lehden näköisle­hti-appsin kaut­ta olen lukenut ja kk-mak­suni tilitetään sit­ten siinä suh­teessa sisällöntuottajille.

    1. Tuol­laise­naan muuten hyvä, mut­ta jos tulot jae­taan sen mukaan, mitä artikke­lia on klikat­tu, niin se pakot­taa lehdet tekemään klikkiot­sikoi­ta. Tulo­jen jakamiseen pitäisi kehit­tää jokin vielä fik­sumpi mittaustapa.

      1. Tulot on parem­pi jakaa lukua­jan mukaan. Se on varsin help­poa toteut­taa, kos­ka net­ti­sivut ja lukuapp­sit tietävät kyl­lä kun ne ovat akti­ivise­na ruudul­la päällimmäisenä.

      2. Sepi:
        Tulot on parem­pi jakaa lukua­jan mukaan. Se on varsin help­poa toteut­taa, kos­ka net­ti­sivut ja lukuapp­sit tietävät kyl­lä kun ne ovat akti­ivise­na ruudul­la päällimmäisenä.

        Miten mitataan lukuai­ka? Jos min­ul­la on selaimes­sa jut­tu 2 kk auki niin onko se lukuaikaa? Tai jos jut­tu on auki ja latau­tuu aina uudelleen koneen käynnistäessäni? 

        Spo­ti­fy leikkaa hyvi­tys­tä niiltä bii­seiltä, joiden kuun­telun asi­akas keskeyt­tää. Osit­tain sik­si Bill­board TOP100-lis­tan kap­paleen keskip­itu­us on lyhen­tynyt puolel­la min­uu­til­la täl­lä vuosi­tuhan­nel­la. Nyt löy­tyy jo kah­den min­uutin hit­te­jä, ja jos Tik­Tok­ista voi jotain päätel­lä niin viraal­im­iljoo­nia voi tien­ata 15 sekun­nin koukul­la. (Joka itse asi­as­sa vas­taa hyvin Max Mar­tinin määritelmää siitä että bii­sis­sä täy­tyy olla koukku joka 7. sekun­ti jot­ta radionku­un­teli­ja ei vai­h­da kanavaa. 15 sekun­nis­sa voi tois­taa koukun kahdesti.) 

        Lop­putu­los on siis joka tapauk­ses­sa jotain odot­tam­a­ton­ta, kun lehdet opti­moi­vat toim­intaansa mit­taus- ja palk­it­semis­mall­in mukaisiksi.

    2. Sepi:

      Halu­an lukea kym­menistä eri lehdis­tä, mut­ta en voi mitenkään mak­saa kaikkien lehtien tilauk­sia. En halua lop­u­ton­ta main­os­tul­vaa ja track­ing-cook­iei­ta ja olen valmis mak­samaan sisäl­löstä. Nyt ei vaan ole mah­dol­lisu­ut­ta mak­saa vähäis­es­tä käytöstä. Se on joko tosi kallis täysi tilaus tai ilmais­ten artikkelei­den lueskelu ja muu­ta­man kuukausit­taisen mais­ti­aisen katselu.

      En tiedä, mil­laisia lehtiä etsit, mut­ta aikakausle­htipuolel­la on jo aika kat­ta­vat luku­tar­jon­nat kotoa luet­tavak­sikin jo ihan kir­jas­to­jen verovaroin han­kkimien sisältö­jen osalta. Sen sijaan suo­ma­lais­ten sanomale­htien osalta lukem­i­nen ilmaisek­si onnis­tuu vain kir­jas­ton tilois­sa tai niin lähel­lä kir­jas­toa, että kir­jas­ton oma verkko kan­taa paikkaan. “Koti­maisia aikakausle­htiä sekä ulko­maisia sanoma- ja aikakausle­htiä voit lukea oma­l­la lait­teel­lasi mis­sä vain. Koti­maisia sanomale­htiä voit lukea vain kir­jas­tois­sa.” https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
      Koti­mais­ten sanomale­htien yhteis­palvelu https://www.epress.fi/ on tosi kätevä, mut­ta sitä pääsee käyt­tämään vain kir­jas­to­jen tilois­sa, kun palvelua ei myy­dä koti­talouk­sille. Sen sijaan koti­mais­ten aikakausle­hiten eMagz toimii myös kotoakin käsin kir­jas­toko­r­tilla — ihan ilmaisek­si, niputet­tuna kokon­aisuute­na, jon­ka käytöstä mak­se­taan sisäl­lön­tuot­ta­jille verovaroin.

      1. Tuo aikakausle­hti­palvelu on kyl­lä hieno asia, mut­ta siinäkin täy­tyy muis­taa, että lehtien näköisjulka­isu­is­sa ovat alku­peräiset main­ok­set mukana. Saako hel­met alen­nus­ta noista mainoksista?

        Toinen raivos­tut­ta­va asia on, kun esimerkik­si Tekni­ikan Maail­ma ilmoit­taa luk­i­jalle, että käytössäsi on main­os­ten­esto-plug-in, niin noista main­ok­sista ei pääse eroon vaik­ka siir­ty­isi mak­sullisek­si tilaajaksi.

        Ja sit­ten ilouu­ti­nen kaikille: Adobe Flash menet­tää 2021 tam­miku­us­sa kaiken tuotetuen Microsoft­in tahol­ta eli Flash-kikkarei­den käyt­tö lop­puu vih­doin. On tuo­ta odotettukin.

      2. R.I.P. Flash: Tuo aikakausle­hti­palvelu on kyl­lä hieno asia, mut­ta siinäkin täy­tyy muis­taa, että lehtien näköisjulka­isu­is­sa ovat alku­peräiset main­ok­set mukana. Saako hel­met alen­nus­ta noista mainoksista?

        Tuskin saa alen­nus­ta sil­lä perus­teel­la. Net­tile­hti­palve­lut on tar­jol­la ympäri Suomen kir­jas­tois­sa, eli muis­sakin kir­jas­tois­sa kuin Hel­metis­sä, ja niis­säkin on samat ver­siot nähtävil­lä. Oletet­tavasti main­ok­set­tomien lehtiver­sioiden laa­timis­es­ta aiheu­tu­isi jotain kus­tan­nus­ta mm. tait­tamisen osalta. Ei liene käyt­täjämäärät suomenkielis­ten pienehkö­jen aikakausle­htien näköi­s­pain­ok­sil­la niin iso­ja, että sitä varten alet­taisi­in räätälöidä eri ver­sioi­ta main­ok­set­tomien ver­sioiden lukemista halu­avia varten. Näköi­s­pain­ok­sen luk­i­jamäärät ovat jois­sain pienis­sä aikakausle­hdis­sä kym­me­nien, jois­sain tapauk­sis­sa sato­jen luk­i­joiden suu­ruisia. Iso­jen luk­i­jamäärien lehtiä on lukumääräis­es­ti aika vähän, ja pääosa lehdis­tä ja niiden yksit­täi­sistä artikkeleist aon pienehköjä luk­i­jamääriä osak­seen saavia. Kaik­ki tulo, mitä näköi­s­pain­os­ten luk­i­joista saadaan, on lisä­tu­loa lehdelle, mut­ta jos näköi­s­pain­os­ta pitäisi alkaa räätälöidä eri luk­i­jakun­nille, niin räätälöin­tiku­lut voisi­vat ylit­tää lisätulot.

  2. Min­un on jotenkin vaikea tehdä mui­ta johtopäätök­siä kuin että kustantamojen/Amazonin/muiden kir­jakaup­po­jen joh­dos­sa on hidasä­ly­isiä ihmisiä. 

    Mikä muu voi selit­tää sen, että maail­mas­sa, mis­sä on Net­flix, Spo­ti­fy ja lib­gen, ei ole sähkökir­joille “stri­imaus” palvelua?

    1. Mikä muu voi selit­tää sen, että maail­mas­sa, mis­sä on Net­flix, Spo­ti­fy ja lib­gen, ei ole sähkökir­joille ”stri­imaus” palvelua?

      Minä käytän sto­ry­tel­liä, mut­ta muitakin on vaik­ka kuin­ka paljon.

  3. Ker­takus­tanus­tuote on oma ter­mi­ni, kos­ka vaki­in­tunut­ta ter­miä ei ole. Tarkoi­tan silä hyödykedt­tä, jon­ka tuotan­tokus­tan­nuk­set ovaty läh­es täysin kiin­teitä siitä riip­pumat­ta, kuin­ka moni niitä käyttää.

    Talousti­eteessä on kyl­lä käsite “club good”, jos­ta olen näh­nyt käytet­tävän suomen­nos­ta “klu­bi­hyödyke”.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Club_good

    1. Talousti­eteessä on kyl­lä käsite ”club good”, jos­ta olen näh­nyt käytet­tävän suomen­nos­ta ”klu­bi­hyödyke”.

      Kiitos tuos­ta klu­bi­hyödyjk­keestä. Se on osit­tain eri asia kuin mitä tarkoitin, kos­ka kaik­ki ker­takus­tan­nus­tuot­teet eivät ole klu­bi­hyödykkeitä. Esimerkik­si Googlea saa käuyt­tää ihan ilmaiseksi.

      1. “Rajakus­tan­nuk­se­ton hyödyke” olisi itsen­sä selit­tävä ter­mi, jon­ka jokainen talouden alkei­ta osaa­va ymmärtäisi ensi kuule­mal­ta. Englan­niksi se on ilmeis­es­ti “rival­rous good”, mut­ta “kil­pailu­ton hyödyke” löy­tyy vain ker­taalleen netistä, on vaikeasti ymmär­ret­tävä ja ehkä sat­un­naisen kir­joit­ta­jan itsen­sä kek­simä. https://en.wikipedia.org/wiki/Rivalry_(economics)

  4. “Yleis­ra­dio on todel­li­nen jät­tiniput­ta­ja, kos­ka Yle-veron mak­samisel­la saa nähtäväk­seen, kuun­neltavak­seen ja luet­tavak­seen vaik­ka mitä.”

    Tähän on pakko kom­men­toi­da, että en usko että mei­dän per­heemme on ain­oa, joka on käytän­nössä kokon­aan lopet­tanut per­in­teis­ten tv-ohjelmien kat­selun ja kat­se­lee vain kau­pal­lis­ten stri­imaus­palvelu­iden tarjontaa.

  5. Mik­si markki­nat eivät luon­nos­taan syn­nytä noi­ta nip­pu­palvelu­ja. Luulisi, että pianhan joku huo­maa laskel­masi mukaisen markki­naraon, hin­to­jen ero­tuk­sen, ja alka­isi itse kokoa­maan paket­te­ja kuluttajille.

    Myy­däänkö näitä näitä (nollakustannus-)tuotteita sel­l­aisin ehdoin, että jälleen­myyn­ti on kielletty.
    – Jos jälleen­myyn­ti on kiel­let­ty, emme sil­loin alun alka­en toi­mi vapail­la markki­noil­la ja sen seu­rauk­se­na vält­tämät­tä on hyv­in­voin­ti­tap­pio kuluttajalle.

    1. K‑Veikko:
      Mik­si markki­nat eivät luon­nos­taan syn­nytä noi­ta nip­pu­palvelu­ja. Luulisi, että pianhan joku huo­maa laskel­masi mukaisen markki­naraon, hin­to­jen ero­tuk­sen, ja alka­isi itse kokoa­maan paket­te­ja kuluttajille.

      Myy­däänkö näitä näitä (nollakustannus-)tuotteita sel­l­aisin ehdoin, että jälleen­myyn­ti on kielletty.
      – Jos jälleen­myyn­ti on kiel­let­ty, emme sil­loin alun alka­en toi­mi vapail­la markki­noil­la ja sen seu­rauk­se­na vält­tämät­tä on hyv­in­voin­ti­tap­pio kuluttajalle.

      Nykypäivänä vapaat markin­nat onkin pikem­minkin ide­ologi­nen isku­lause eikä mikään todel­lisu­us mitä tavoitel­laan. Mon­et toim­i­jat koit­ta­vat jär­jestelmäl­lis­es­ti rajoit­taa vapai­ta markki­noi­ta, dig­i­taal­isia tuot­tei­ta myy­dään nykyään palveluina eikä tuot­teina ja mon­et toim­i­jat rak­en­tel­e­vat omia sul­jet­tu­ja ekosys­teeme­jään jot­ka käyt­täy­tyvät monop­o­lien tavoin. Kulut­ta­ja tietenkin suosii help­pouden vuok­si yhden palvelun käyt­töä eikä kym­men­tä eri­laista. Jos meil­lä olisi oikeasti vapaat markki­nat niin palvelu­iden tuot­ta­jat myi­sivät palveluitaan eri­lais­ten itsenäis­ten alus­to­jen kaut­ta, tätä on vapaat markki­nat. Nyt kuitenkin kaik­ki rak­en­tel­e­vat niitä omia kaup­po­jaan, esimerkik­si stri­imaus­palve­lut alka­vat pirstaloitua kun jokainen suurem­pi tuot­ta­ja rak­en­taa oman sul­je­tun alus­tansa eikä myy omia tuot­teitaan muille kuin joillekin paikallisille toimijoille.

      Mon­et fik­sut talousih­miset kun ovat havain­neet, että markki­navalvo­jan ollessa pas­si­ivi­nen monop­o­li­maiset viritelmät ovat ihan ok ja tar­joa­vat suurem­mat kat­teet. Samal­la yri­tys­ten vaali­ra­hoi­tus poli­itikoille varmis­taa että markki­navalvo­ja on jatkos­sakin pas­si­ivi­nen. Euroopas­sa tulee tois­tu­maan aivan sama uus­lib­er­aali markki­noiden keskit­tymi­nen, eli oli­gop­o­lisoi­tu­mi­nen ja monop­o­lisoi­tu­mi­nen, mitä USA:ssa on tapahtunut:

      https://www.econstor.eu/bitstream/10419/202462/1/1662481853.pdf

      “French and Ger­man Min­is­ters argue that Europe ́s com­pet­i­tive­ness in man­u­fac­tur­ing is in decline. Some­how weak­en­ing EU com­pe­ti­tion pol­i­cy, the man­i­festo claims, will strength­en Europe ́s com­pet­i­tive­ness. This argu­ment is wrong. To be com­pet­i­tive, Euro­pean firms need more not less com­pe­ti­tion. Mea­sures to pro­mote mar­ket com­pe­ti­tion in Europe should be at the front and cen­tre of any future indus­tri­al pol­i­cy. Unfor­tu-nate­ly, the evi­dence shows that mar­ket com­pe­ti­tion in Europe is not ris­ing but declining.”

      EU:n poli­ti­ikas­sa kun on pitkään pal­lotel­tu ide­al­la, että Euroopan kil­pailu­lake­ja pitäisi keven­tää, jot­ta voisimme vas­ta­ta ja kil­pail­la Kiinan kanssa. Tässä on sel­l­ainen susi lam­paan vaat­teis­sa idea, ettei pahempaa olekkaan. Nyt myös koron­aviruk­sen elvy­tys­paket­tien kanssa kaik­ki val­tion tukia rajoit­ta­vat sään­nök­set heit­et­ti­in romukop­paan, jol­loin taloudel­lis­es­ti parhaas­sa iskukyvyssä ole­va Sak­sa tietenkin puuhaili mas­si­iviset tuet omille yri­tyk­silleen. Näem­mekö uuden markki­noiden keskit­tymis­sysäyk­sen kun sak­salaiset yri­tyk­set lähtevät tuki­ra­hoil­la osta­maan kil­pail­i­joi­ta pois markkinoilta?

      Samaan aikaan hyödyl­liset hölmöt ovat hil­jaa ja vält­televät kri­ti­soimas­ta EU:ta sanal­lakaan julkises­ti. Minkään­laista taus­tatukea kun ei saa antaa oikeistopop­ulis­teille, vahingossakaan.

  6. “Yleis­ra­dio on todel­li­nen jät­tiniput­ta­ja, kos­ka Yle-veron mak­samisel­la saa nähtäväk­seen, kuun­neltavak­seen ja luet­tavak­seen vaik­ka mitä.”

    Peri­aat­teessa noin, mut­ta Ylen ohjel­mat saa nykyään nähtäväk­seen Yle-veroa mak­samat­takin. Ylen ohjel­mat jael­laan ilmaisek­si mm. Ahve­nan­maalle, vaik­ka se osa Suomes­ta on lail­la erik­seen vapautet­tu Yle-veros­ta, ja nykyään Ylen ohjel­mat näkyvät myös ulko­mail­la, jos­ta ohjelmia voi kat­soa, vaik­ka ei olisi verov­elvolli­nen Suomeen.

    Hyv­in­voin­ti­val­tio itsessään on toki erään­lainen nipu­tus, jos­sa yksit­täiseltä kansalaiselta ei yksilö­ta­sol­la akysytä, mitä kaikkea kukin halu­aa saa­da, ja mis­tä kaikesta kukakin halu­aa mak­saa veroa. Ideana on se, että yhteis­ten vero­jen ja sitä kaut­ta kerät­tävien varo­jen kaut­ta hyv­in­voin­ti­hyö­ty olisi kuitenkin keskimäärin selvästi isom­pi kuin sil­loin, jos vero­ja ei kannettaisi.

    “Kun museot otti­vat käyt­töön vuosi­mak­su­un perus­tu­van museoko­rtin, museois­sa käyn­ti lisään­tyi selvästi. Niin lisään­tyivät myös museoiden tulot. Kaik­ki voittivat.”

    Näin kävi. Ainakin het­kel­lis­es­ti. Pitkän ajan vaiku­tus­ta ei ole vielä nähty. Kos­ka kort­ti mak­se­taan etukä­teen, osa museoiden nous­seista tuloista johtuu siitä, että tulot ovat tulleet ennakko­mak­suna niin, että seu­raa­van tai sitä seu­raa­van vuo­den museokäyn­te­jä on mak­set­tu jo edel­lisenä tilivuon­na. Esimerkik­si itse olen ostanut museoko­rtin eräänä aiem­pana vuon­na. Se ei lähde van­hen­e­maan ennen ensim­mäistä käyt­tök­er­taa, ja vielä ei ole tul­lut museoko­rtin käyt­töä aloitet­tua, mut­ta tulot museoille on jaet­tu ilmeis­es­ti jo sen vuo­den tuloina kun museoko­rt­ti on mak­set­tu. Eli olen taval­laan antanut museoille luo­ton, jon­ka tosit­teek­si annetul­la museoko­r­tilla saan aikanaan lunastet­tua 12 kuukaudek­si museopalvelui­ta (ja jon­ka aikana en ker­tal­ip­pu­ja ostane) mut­ta jonkalu­nas­tamista en ole vielä aloit­tanut. Sitä en ole näh­nyt mis­sään analysoidun, että mikä osa museoiden kävi­jä­tu­lo­jen kasvus­ta on ollut mak­su­jen ajoituk­seen liit­tyvää muu­tos­ta (museoko­rt­ti oste­taan etukä­teen, kun taas ker­tal­ip­pu­jen ostot ajoit­tuvat siihen het­keen, jol­loin museossa vierail­laan), ja mikä osa sel­l­aista tulo­jen kasvua, joka ei johdu pää­sylip­putu­lo­jen jak­so­tuk­sen muu­tok­ses­ta. Se on kiis­ta­ton­ta, että kävi­jämäärät ovat nousseet. Pää­sylip­putu­lotkin ovat nousseet, mut­ta eivät vält­tämät­tä ihan niin paljoa kuin välil­lä on hehkutet­tu, kos­ka täl­löin ei ole huomioitu sitä tilan­net­ta, että osa museoko­rt­ti­hank­in­noista on ollut taval­laan ennakko­mak­su­ja, vaik­ka ne bud­je­toidaankin sille vuodelle kun mak­sut on maksettu.

  7. Syy mik­si nipu­tus ei onnis­tu on sama kuin syy mik­si ker­takus­tan­nus­tuot­teista yleen­säkin pitää mak­saa: ihmiset eivät osaa tehdä yhteistyötä.

    Jos ihmis­ten kyky koordi­noi­da asi­at täy­del­liseen tehokku­u­teen olisi raja­ton, ker­takus­tan­nushyödykkeitä tuotet­taisi­in niin, että niistä naut­ti­vati ihmiset (eli me) rahoit­taisi­vat joukol­la halu­a­mansa hyödyk­keet jon­ka jäl­keen niitä jaeltaisi­in mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sel­la (eli ilmaisek­si). Täl­löin mainit­se­masi hyv­in­voin­ti­tap­pi­ot min­i­moi­tu­isi­vat. Joukko­ra­hoi­tus on osoit­tau­tunut toimi­vak­si jois­sain tapauk­sis­sa, mut­ta kaikkial­la sitä ei vielä käytetä.

    Samat­en eri hyödykkei­den tuot­ta­jien hyödykkei­den niput­ta­mi­nen vaatisi koor­di­naa­tio­ta noiden tuot­ta­jien kesken, mikä ei nähtävästi oikein tah­do onnistua.

  8. Olet Osmo syväl­lis­ten asioiden äärel­lä. Tuo huomio, että dig­i­taal­is­ten (tai yleen­säkin informaatio-)hyödykkeiden hin­noit­telu nol­las­ta poikkavak­si aiheut­taa hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta on asia, jota ei minus­ta ole tarpeek­si huomioitu.

    Kan­nat­taa huo­ma­ta, että suorien hyv­in­voin­ti­tap­pi­oiden (ts. ihmiset eivät saa naut­tia hyödyk­keestä nol­lahin­nal­la) lisäk­si on ole­mas­sa vielä toisen ker­talu­vun hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta, kun infor­maa­tio­hyödykkeitä ei voi­da jatko­jalostaa uusik­si hyödykkeik­si vapaasti esimerkik­si käyt­tämäl­lä ohjel­makood­ia osana uut­ta ohjel­maa tai käyt­tämäl­lä musi­ikkikap­palet­ta tietokone­pelis­sä. Toisen ker­talu­vun efek­tin vuok­si minus­ta on han­kala sanoa mikä näi­den hyv­in­voin­ti­tap­pi­oiden suu­ru­us lop­pu­jen lopuk­si on.

    Kun arvon­tuotan­nos­ta maail­mas­sa yhä enem­män on jonkin­laista infor­maa­tio­ta (bit­te­jä levyl­lä, keksin­töjä, yms.), van­han talousti­eteen mukainen marig­naa­likus­tan­nuk­si­in ja kysyn­nän ja tar­jon­nan kohtaamiseen perus­tu­va ana­lyysi ei enää toi­mi. Mm. Bill Gates on kir­joit­tanut samas­ta asi­as­ta eräässä kir­ja-arvostelus­saan (var­maan myös itse kir­ja on suositeltavaa lukemista): https://www.gatesnotes.com/Books/Capitalism-Without-Capital

  9. “There are only two ways to make mon­ey. One is bundling. THe oth­er is unbundling.” — Marc Andreessen

    Klu­bi­hyödykkeis­sä on minus­ta toinen, käyt­täy­tymisti­eteeseen perus­tu­va ja tar­joa­jille tärkeämpi omi­naisu­us: Nipus­sa kulut­ta­ja mak­saa toden­näköis­es­ti pitem­män aikaa kos­ka kuukausi­mak­su vain menee automaat­ti­na tililtä. Kuitenkin vain har­va kulut­ta­ja käyt­tää lähellekään maksimikapasiteettia. 

    Lehtien kestoti­lauk­set, kun­tos­alit jne ovat van­ho­ja ilmen­tymiä, Spo­ti­fy ja Net­flix uudem­pia. Joskus on palvelu onnis­tut­tu suun­nit­tele­maan niin, että kulut­ta­jat ovat onnis­tuneet käyt­tämään sitä enem­män kuin oli suun­nitel­tu, jol­loin jokainen mar­gin­aa­likäyt­tö vain syven­tää tar­joa­jan tap­pi­o­ta. Esim. Moviecard.

    1. Taneli Neval­la:

      Klu­bi­hyödykkeis­sä on minus­ta toinen, käyt­täy­tymisti­eteeseen perus­tu­va ja tar­joa­jille tärkeämpi omi­naisu­us: Nipus­sa kulut­ta­ja mak­saa toden­näköis­es­ti pitem­män aikaa kos­ka kuukausi­mak­su vain menee automaat­ti­na tililtä. Kuitenkin vain har­va kulut­ta­ja käyt­tää lähellekään maksimikapasiteettia. 

      Tuo on tot­ta. Joskus takavu­osi­na keskustelua herät­tivät mm. liikun­ta- ja kult­tuurisetelit. Niiden print­taa­ja teki ilmeis­es­ti aika iso­ja voit­to­ja sil­lä, että työ­nan­ta­jat osti­vat tuol­laisen kim­put­ta­van lah­jako­rtin eli liikun­ta- ja kult­tuurisetelin työn­tek­i­jöilleen, ja sit­ten niitä jäi mon­ta pros­ent­tia vuosit­tain käyt­tämät­tä. Eli työ­nan­ta­jan osta­ma lah­jako­rt­ti umpeu­tui, ja osa rahoista jäi arvot­tomik­si muut­tunei­den setelien print­taa­jalle, joka oli ne työ­nan­ta­jille myynyt. Sähköiset palve­lut on siitä jän­niä, että mak­sut voivat juos­ta vaik­ka laskun kohde vaik­ka vähitellen demen­toi­tu­isi ja tulisi kyken­emät­tömäk­si hoita­maan talout­taan. Jos ei ole ketään muu­ta, jol­la olisi oikeudet nähdä, mitä pankki­tilil­lä tapah­tuu, niin mak­sut ker­ran oste­tus­ta palvelus­ta voivat jatkaa aika pitkäänkin juok­semis­taan ilman palvelun käyttjää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.