Kertakustannustuotteiden niputtaminen


Ker­ta­kus­ta­nus­tuo­te on oma ter­mi­ni, kos­ka vakiin­tu­nut­ta ter­miä ei ole. Tar­koi­tan silä hyö­dy­kedt­tä, jon­ka tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set ova­ty lähes täy­sin kiin­tei­tä sii­tä riip­pu­mat­ta, kuin­ka moni nii­tä käyttää.Tyypillisesti jok­seen­kin kaik­ki bit­tei­nä jaet­ta­vat tuot­teet ovat täl­lai­sia.  Hyvin­voin­ti­ta­lous­tie­teen mukaan nii­den hin­nan pitäi­si olla nol­la, kos­ka mar­gi­naa­li­kus­tan­nus­kin on nol­la, mut­ta sil­loin nii­tä ei oli­si ole­mas­sa (pait­si eräin poiik­keuk­sin). Kun osa kysyn­näs­tä raja­taan hin­nal­la ulos, syn­tyy hyvinvointitappiota.

Seu­raa­va teks­ti on ote tekeil­lä ole­vas­ta kirjastani.

Ker­ta­kus­tan­nus­hyö­dyk­kei­den myy­mi­nen nip­pui­na on tapa vähen­tää nii­den hin­noit­te­luun liit­ty­viä hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta. Yleen­sä kyt­ky­kaup­paa pide­tään pahek­sut­ta­va­na ja jois­sain tapauk­sis­sa se on koko­naan kiel­let­tyä, mut­ta ker­ta­kus­tan­nus­tuot­tei­den koh­dal­la se on sekä myy­jien että osta­jien etu­jen mukaista.

Ole­te­taan, että TV-yhtiö lähet­tää jää­kiek­koa, sar­ja­fil­min ja ajan­koh­tais­oh­jel­maa. TV-yhtiö poh­tii, kan­nat­taa­ko sen myy­dä näi­tä erik­seen kym­me­nen euron hin­nal­la vai niput­taa ne yhdek­si 15 euron hin­ta­sek­si pake­tik­si. Hen­ki­lö A arvos­taa näi­tä 10, 5 ja 3 euron edes­tä, hen­ki­lö B 7, 10 ja 6 euron edes­tä ja hen­ki­lö C 2, 6 ja 10 euron edes­tä. Jos ohjel­mat myy­täi­siin erik­seen, A ostai­si jää­kie­kon, B sar­ja­fil­min ja C ajan­koh­tais­oh­jel­man. Jokai­nen mak­sai­si kym­pin, joten TV-yhtiön tulot oli­si­vat 30 euroa. Jokai­nen pää­si­si kat­so­maan suo­sik­kioh­jel­maan­sa, mut­ta ei näki­si mui­ta ohjel­mia. Sii­tä syn­tyi­si  hyvin­voin­ti­tap­pio­ta, kos­ka oli­si­han oikeu­des­ta kat­soa mui­ta­kin ohjel­mia sen­tään jotain hyö­tyä, eikä se mak­sai­si TV-yhtiöl­le mitään.

Kaik­kien kan­nat­tai­si kui­ten­kin mak­saa koko pake­tis­ta 15 euroa. Myy­jä sai­si nyt yhteen­sä 45 euroa, mut­ta myös osta­jat oli­si­vat hyö­ty­neet täs­tä jär­jes­te­lys­tä kulut­ta­jan yli­jää­män muo­dos­sa. Oli­si­han A:n kan­nat­ta­nut mak­saa pake­tis­ta 18 €, B:n 23 € ja C:n 18 €. Kaik­ki siis voit­tai­si­vat nipu­tuk­ses­ta. Syy­nä tähän ovat kes­ke­nään eri­lai­set pre­fe­rens­sit. Jos kaik­ki haluai­si­vat kat­soa jää­kiek­koa ja vain sitä, niput­ta­mi­ses­ta ei oli­si mitään hyö­tyä. Jokai­nen halu­aa ostaa pake­tin ennen kaik­kea suo­sik­kioh­jel­man­sa vuok­si, mut­ta jokai­sen kan­nat­taa myös mak­saa koko pake­tis­ta vähän enem­män, jot­ta voi kat­soa nii­tä muitakin.

Ker­ta­kus­tan­nus­tuot­tei­den niput­ta­mi­nen yhteen ja myy­mi­nen kulut­ta­jil­le suu­rem­pi­na koko­nai­suuk­si­na lie­ven­tää ker­ta­kus­tan­nus­tuot­tei­siin liit­ty­viä hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta. Yleis­ra­dio on todel­li­nen jät­ti­ni­put­ta­ja, kos­ka Yle-veron mak­sa­mi­sel­la saa näh­tä­väk­seen, kuun­nel­ta­vak­seen ja luet­ta­vak­seen vaik­ka mitä.

Kiin­teä­tä kuu­kausi­mak­sua nou­dat­ta­vat samas­ta syys­tä musiik­kia tar­joa­va Spo­ti­fy ja ääni­kir­jo­ja tar­joa­vat Sto­ry­tel ja Book­beat. Ne saa­vat kulut­ta­jat mak­sa­maan musii­kis­ta ja kir­jois­ta enem­män kuin nämä mak­sai­si­vat muu­ten ja kulut­ta­jat saa­vat käyt­töön­sä enem­män kir­jo­ja ja musiik­kia kuin ehti­vät iki­nä kuunnella.

Kun museot otti­vat käyt­töön vuo­si­mak­suun perus­tu­van museo­kor­tin, museois­sa käyn­ti lisään­tyi sel­väs­ti. Niin lisään­tyi­vät myös museoi­den tulot. Kaik­ki voittivat.

21 vastausta artikkeliin “Kertakustannustuotteiden niputtaminen”

  1. Olen pit­kään kiron­nut media-alan kyvyt­tö­myyt­tä luo­da spo­ti­fy-tyy­lis­tä pal­ve­lua sano­ma­leh­tien / net­ti­si­vu­jen rahoi­tus­mal­lik­si. Ala on vis­siin lii­an haja­nai­nen, jol­loin saman­lais­ta muu­ta­man ison levy-yhtiön yhteen­liit­ty­mää ei löy­dy, joka on spo­ti­fyn takana?

    Mak­sai­sin mie­lel­lä­ni kiin­te­ää kuu­kausi­mak­sua joka jaet­tai­siin sisäl­lön­tuot­ta­jil­le sen mukaan, että kuin­ka pal­jon ja mis­tä net­ti­si­vuil­ta satun luke­maan sisältöä.

    Haluan lukea kym­me­nis­tä eri leh­dis­tä, mut­ta en voi miten­kään mak­saa kaik­kien leh­tien tilauk­sia. En halua lopu­ton­ta mai­nos­tul­vaa ja trac­king-coo­kiei­ta ja olen val­mis mak­sa­maan sisäl­lös­tä. Nyt ei vaan ole mah­dol­li­suut­ta mak­saa vähäi­ses­tä käy­tös­tä. Se on joko tosi kal­lis täy­si tilaus tai ilmais­ten artik­ke­lei­den lues­ke­lu ja muu­ta­man kuu­kausit­tai­sen mais­tiai­sen katselu.

    Minun puo­les­ta­ni voi­si olla joku con­ten­ti­fy-pal­ve­lu johon mak­san kiin­te­ää kuu­kausi­mak­sua ja sen jäl­keen jokai­sen leh­den net­ti­si­vul­le voi kir­jau­tua con­ten­ti­fy tun­na­ril­la ja con­ten­ti­fy-palik­ka net­ti­si­vuil­la las­kee, että mon­ta­ko sivua min­kä­kin leh­den näköis­leh­ti-app­sin kaut­ta olen luke­nut ja kk-mak­su­ni tili­te­tään sit­ten sii­nä suh­tees­sa sisällöntuottajille.

    1. Tuol­lai­se­naan muu­ten hyvä, mut­ta jos tulot jae­taan sen mukaan, mitä artik­ke­lia on kli­kat­tu, niin se pakot­taa leh­det teke­mään klik­kiot­si­koi­ta. Tulo­jen jaka­mi­seen pitäi­si kehit­tää jokin vie­lä fik­sum­pi mittaustapa.

      1. Tulot on parem­pi jakaa lukua­jan mukaan. Se on var­sin help­poa toteut­taa, kos­ka net­ti­si­vut ja lukuapp­sit tie­tä­vät kyl­lä kun ne ovat aktii­vi­se­na ruu­dul­la päällimmäisenä.

      2. Sepi:
        Tulot on parem­pi jakaa lukua­jan mukaan. Se on var­sin help­poa toteut­taa, kos­ka net­ti­si­vut ja lukuapp­sit tie­tä­vät kyl­lä kun ne ovat aktii­vi­se­na ruu­dul­la päällimmäisenä.

        Miten mita­taan lukuai­ka? Jos minul­la on selai­mes­sa jut­tu 2 kk auki niin onko se lukuai­kaa? Tai jos jut­tu on auki ja latau­tuu aina uudel­leen koneen käynnistäessäni? 

        Spo­ti­fy leik­kaa hyvi­tys­tä niil­tä bii­seil­tä, joi­den kuun­te­lun asia­kas kes­keyt­tää. Osit­tain sik­si Bill­board TOP100-lis­tan kap­pa­leen kes­ki­pi­tuus on lyhen­ty­nyt puo­lel­la minuu­til­la täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la. Nyt löy­tyy jo kah­den minuu­tin hit­te­jä, ja jos Tik­To­kis­ta voi jotain pää­tel­lä niin viraa­li­mil­joo­nia voi tie­na­ta 15 sekun­nin kou­kul­la. (Joka itse asias­sa vas­taa hyvin Max Mar­ti­nin mää­ri­tel­mää sii­tä että bii­sis­sä täy­tyy olla kouk­ku joka 7. sekun­ti jot­ta radion­kuun­te­li­ja ei vaih­da kana­vaa. 15 sekun­nis­sa voi tois­taa kou­kun kahdesti.) 

        Lop­pu­tu­los on siis joka tapauk­ses­sa jotain odot­ta­ma­ton­ta, kun leh­det opti­moi­vat toi­min­taan­sa mit­taus- ja pal­kit­se­mis­mal­lin mukaisiksi.

    2. Sepi:

      Haluan lukea kym­me­nis­tä eri leh­dis­tä, mut­ta en voi miten­kään mak­saa kaik­kien leh­tien tilauk­sia. En halua lopu­ton­ta mai­nos­tul­vaa ja trac­king-coo­kiei­ta ja olen val­mis mak­sa­maan sisäl­lös­tä. Nyt ei vaan ole mah­dol­li­suut­ta mak­saa vähäi­ses­tä käy­tös­tä. Se on joko tosi kal­lis täy­si tilaus tai ilmais­ten artik­ke­lei­den lues­ke­lu ja muu­ta­man kuu­kausit­tai­sen mais­tiai­sen katselu.

      En tie­dä, mil­lai­sia leh­tiä etsit, mut­ta aika­kaus­leh­ti­puo­lel­la on jo aika kat­ta­vat luku­tar­jon­nat kotoa luet­ta­vak­si­kin jo ihan kir­jas­to­jen vero­va­roin hank­ki­mien sisäl­tö­jen osal­ta. Sen sijaan suo­ma­lais­ten sano­ma­leh­tien osal­ta luke­mi­nen ilmai­sek­si onnis­tuu vain kir­jas­ton tilois­sa tai niin lähel­lä kir­jas­toa, että kir­jas­ton oma verk­ko kan­taa paik­kaan. “Koti­mai­sia aika­kaus­leh­tiä sekä ulko­mai­sia sano­ma- ja aika­kaus­leh­tiä voit lukea omal­la lait­teel­la­si mis­sä vain. Koti­mai­sia sano­ma­leh­tiä voit lukea vain kir­jas­tois­sa.” https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
      Koti­mais­ten sano­ma­leh­tien yhteis­pal­ve­lu https://www.epress.fi/ on tosi käte­vä, mut­ta sitä pää­see käyt­tä­mään vain kir­jas­to­jen tilois­sa, kun pal­ve­lua ei myy­dä koti­ta­louk­sil­le. Sen sijaan koti­mais­ten aika­kaus­le­hi­ten eMagz toi­mii myös kotoa­kin käsin kir­jas­to­kor­til­la — ihan ilmai­sek­si, nipu­tet­tu­na koko­nai­suu­te­na, jon­ka käy­tös­tä mak­se­taan sisäl­lön­tuot­ta­jil­le verovaroin.

      1. Tuo aika­kaus­leh­ti­pal­ve­lu on kyl­lä hie­no asia, mut­ta sii­nä­kin täy­tyy muis­taa, että leh­tien näköis­jul­kai­suis­sa ovat alku­pe­räi­set mai­nok­set muka­na. Saa­ko hel­met alen­nus­ta nois­ta mainoksista?

        Toi­nen rai­vos­tut­ta­va asia on, kun esi­mer­kik­si Tek­nii­kan Maa­il­ma ilmoit­taa luki­jal­le, että käy­tös­sä­si on mai­nos­te­nes­to-plug-in, niin nois­ta mai­nok­sis­ta ei pää­se eroon vaik­ka siir­tyi­si mak­sul­li­sek­si tilaajaksi.

        Ja sit­ten ilo­uu­ti­nen kai­kil­le: Ado­be Flash menet­tää 2021 tam­mi­kuus­sa kai­ken tuo­te­tuen Mic­ro­sof­tin tahol­ta eli Flash-kik­ka­rei­den käyt­tö lop­puu vih­doin. On tuo­ta odotettukin.

      2. R.I.P. Flash: Tuo aika­kaus­leh­ti­pal­ve­lu on kyl­lä hie­no asia, mut­ta sii­nä­kin täy­tyy muis­taa, että leh­tien näköis­jul­kai­suis­sa ovat alku­pe­räi­set mai­nok­set muka­na. Saa­ko hel­met alen­nus­ta nois­ta mainoksista?

        Tus­kin saa alen­nus­ta sil­lä perus­teel­la. Net­ti­leh­ti­pal­ve­lut on tar­jol­la ympä­ri Suo­men kir­jas­tois­sa, eli muis­sa­kin kir­jas­tois­sa kuin Hel­me­tis­sä, ja niis­sä­kin on samat ver­siot näh­tä­vil­lä. Ole­tet­ta­vas­ti mai­nok­set­to­mien leh­ti­ver­sioi­den laa­ti­mi­ses­ta aiheu­tui­si jotain kus­tan­nus­ta mm. tait­ta­mi­sen osal­ta. Ei lie­ne käyt­tä­jä­mää­rät suo­men­kie­lis­ten pie­neh­kö­jen aika­kaus­leh­tien näköis­pai­nok­sil­la niin iso­ja, että sitä var­ten alet­tai­siin rää­tä­löi­dä eri ver­sioi­ta mai­nok­set­to­mien ver­sioi­den luke­mis­ta halua­via var­ten. Näköis­pai­nok­sen luki­ja­mää­rät ovat jois­sain pie­nis­sä aika­kaus­leh­dis­sä kym­me­nien, jois­sain tapauk­sis­sa sato­jen luki­joi­den suu­rui­sia. Iso­jen luki­ja­mää­rien leh­tiä on luku­mää­räi­ses­ti aika vähän, ja pää­osa leh­dis­tä ja nii­den yksit­täi­sis­tä artik­ke­leist aon pie­neh­kö­jä luki­ja­mää­riä osak­seen saa­via. Kaik­ki tulo, mitä näköis­pai­nos­ten luki­jois­ta saa­daan, on lisä­tu­loa leh­del­le, mut­ta jos näköis­pai­nos­ta pitäi­si alkaa rää­tä­löi­dä eri luki­ja­kun­nil­le, niin rää­tä­löin­ti­ku­lut voi­si­vat ylit­tää lisätulot.

  2. Minun on joten­kin vai­kea teh­dä mui­ta joh­to­pää­tök­siä kuin että kustantamojen/Amazonin/muiden kir­ja­kaup­po­jen joh­dos­sa on hida­sä­lyi­siä ihmisiä. 

    Mikä muu voi selit­tää sen, että maa­il­mas­sa, mis­sä on Netflix, Spo­ti­fy ja lib­gen, ei ole säh­kö­kir­joil­le “strii­maus” palvelua?

    1. Mikä muu voi selit­tää sen, että maa­il­mas­sa, mis­sä on Netflix, Spo­ti­fy ja lib­gen, ei ole säh­kö­kir­joil­le ”strii­maus” palvelua?

      Minä käy­tän sto­ry­tel­liä, mut­ta mui­ta­kin on vaik­ka kuin­ka paljon.

  3. Ker­ta­kus­ta­nus­tuo­te on oma ter­mi­ni, kos­ka vakiin­tu­nut­ta ter­miä ei ole. Tar­koi­tan silä hyö­dy­kedt­tä, jon­ka tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set ova­ty lähes täy­sin kiin­tei­tä sii­tä riip­pu­mat­ta, kuin­ka moni nii­tä käyttää.

    Talous­tie­tees­sä on kyl­lä käsi­te “club good”, jos­ta olen näh­nyt käy­tet­tä­vän suo­men­nos­ta “klu­bi­hyö­dy­ke”.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Club_good

    1. Talous­tie­tees­sä on kyl­lä käsi­te ”club good”, jos­ta olen näh­nyt käy­tet­tä­vän suo­men­nos­ta ”klu­bi­hyö­dy­ke”.

      Kii­tos tuos­ta klu­bi­hyö­dyjk­kees­tä. Se on osit­tain eri asia kuin mitä tar­koi­tin, kos­ka kaik­ki ker­ta­kus­tan­nus­tuot­teet eivät ole klu­bi­hyö­dyk­kei­tä. Esi­mer­kik­si Googlea saa käuyt­tää ihan ilmaiseksi.

      1. Raja­kus­tan­nuk­se­ton hyö­dy­ke” oli­si itsen­sä selit­tä­vä ter­mi, jon­ka jokai­nen talou­den alkei­ta osaa­va ymmär­täi­si ensi kuu­le­mal­ta. Englan­nik­si se on ilmei­ses­ti “rival­rous good”, mut­ta “kil­pai­lu­ton hyö­dy­ke” löy­tyy vain ker­taal­leen netis­tä, on vai­keas­ti ymmär­ret­tä­vä ja ehkä satun­nai­sen kir­joit­ta­jan itsen­sä kek­si­mä. https://en.wikipedia.org/wiki/Rivalry_(economics)

  4. Yleis­ra­dio on todel­li­nen jät­ti­ni­put­ta­ja, kos­ka Yle-veron mak­sa­mi­sel­la saa näh­tä­väk­seen, kuun­nel­ta­vak­seen ja luet­ta­vak­seen vaik­ka mitä.”

    Tähän on pak­ko kom­men­toi­da, että en usko että mei­dän per­heem­me on ainoa, joka on käy­tän­nös­sä koko­naan lopet­ta­nut perin­teis­ten tv-ohjel­mien kat­se­lun ja kat­se­lee vain kau­pal­lis­ten strii­maus­pal­ve­lui­den tarjontaa.

  5. Mik­si mark­ki­nat eivät luon­nos­taan syn­ny­tä noi­ta nip­pu­pal­ve­lu­ja. Luu­li­si, että pian­han joku huo­maa las­kel­ma­si mukai­sen mark­ki­na­raon, hin­to­jen ero­tuk­sen, ja alkai­si itse kokoa­maan paket­te­ja kuluttajille.

    Myy­dään­kö näi­tä näi­tä (nollakustannus-)tuotteita sel­lai­sin ehdoin, että jäl­leen­myyn­ti on kielletty.
    – Jos jäl­leen­myyn­ti on kiel­let­ty, emme sil­loin alun alkaen toi­mi vapail­la mark­ki­noil­la ja sen seu­rauk­se­na vält­tä­mät­tä on hyvin­voin­ti­tap­pio kuluttajalle.

    1. K‑Veikko:
      Mik­si mark­ki­nat eivät luon­nos­taan syn­ny­tä noi­ta nip­pu­pal­ve­lu­ja. Luu­li­si, että pian­han joku huo­maa las­kel­ma­si mukai­sen mark­ki­na­raon, hin­to­jen ero­tuk­sen, ja alkai­si itse kokoa­maan paket­te­ja kuluttajille.

      Myy­dään­kö näi­tä näi­tä (nollakustannus-)tuotteita sel­lai­sin ehdoin, että jäl­leen­myyn­ti on kielletty.
      – Jos jäl­leen­myyn­ti on kiel­let­ty, emme sil­loin alun alkaen toi­mi vapail­la mark­ki­noil­la ja sen seu­rauk­se­na vält­tä­mät­tä on hyvin­voin­ti­tap­pio kuluttajalle.

      Nyky­päi­vä­nä vapaat mar­kin­nat onkin pikem­min­kin ideo­lo­gi­nen isku­lause eikä mikään todel­li­suus mitä tavoi­tel­laan. Monet toi­mi­jat koit­ta­vat jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti rajoit­taa vapai­ta mark­ki­noi­ta, digi­taa­li­sia tuot­tei­ta myy­dään nyky­ään pal­ve­lui­na eikä tuot­tei­na ja monet toi­mi­jat raken­te­le­vat omia sul­jet­tu­ja eko­sys­tee­me­jään jot­ka käyt­täy­ty­vät mono­po­lien tavoin. Kulut­ta­ja tie­ten­kin suo­sii help­pou­den vuok­si yhden pal­ve­lun käyt­töä eikä kym­men­tä eri­lais­ta. Jos meil­lä oli­si oikeas­ti vapaat mark­ki­nat niin pal­ve­lui­den tuot­ta­jat myi­si­vät pal­ve­lui­taan eri­lais­ten itse­näis­ten alus­to­jen kaut­ta, tätä on vapaat mark­ki­nat. Nyt kui­ten­kin kaik­ki raken­te­le­vat nii­tä omia kaup­po­jaan, esi­mer­kik­si strii­maus­pal­ve­lut alka­vat pirs­ta­loi­tua kun jokai­nen suu­rem­pi tuot­ta­ja raken­taa oman sul­je­tun alus­tan­sa eikä myy omia tuot­tei­taan muil­le kuin joil­le­kin pai­kal­li­sil­le toimijoille.

      Monet fik­sut talous­ih­mi­set kun ovat havain­neet, että mark­ki­na­val­vo­jan olles­sa pas­sii­vi­nen mono­po­li­mai­set viri­tel­mät ovat ihan ok ja tar­joa­vat suu­rem­mat kat­teet. Samal­la yri­tys­ten vaa­li­ra­hoi­tus polii­ti­koil­le var­mis­taa että mark­ki­na­val­vo­ja on jat­kos­sa­kin pas­sii­vi­nen. Euroo­pas­sa tulee tois­tu­maan aivan sama uus­li­be­raa­li mark­ki­noi­den kes­kit­ty­mi­nen, eli oli­go­po­li­soi­tu­mi­nen ja mono­po­li­soi­tu­mi­nen, mitä USA:ssa on tapahtunut:

      https://www.econstor.eu/bitstream/10419/202462/1/1662481853.pdf

      French and Ger­man Minis­ters argue that Euro­pe ́s com­pe­ti­ti­ve­ness in manu­fac­tu­ring is in decli­ne. Some­how wea­ke­ning EU com­pe­ti­tion policy, the mani­fes­to claims, will strengt­hen Euro­pe ́s com­pe­ti­ti­ve­ness. This argu­ment is wrong. To be com­pe­ti­ti­ve, Euro­pean firms need more not less com­pe­ti­tion. Mea­su­res to pro­mo­te mar­ket com­pe­ti­tion in Euro­pe should be at the front and cent­re of any futu­re industrial policy. Unfor­tu-nate­ly, the evi­dence shows that mar­ket com­pe­ti­tion in Euro­pe is not rising but declining.”

      EU:n poli­tii­kas­sa kun on pit­kään pal­lo­tel­tu ideal­la, että Euroo­pan kil­pai­lu­la­ke­ja pitäi­si keven­tää, jot­ta voi­sim­me vas­ta­ta ja kil­pail­la Kii­nan kans­sa. Täs­sä on sel­lai­nen susi lam­paan vaat­teis­sa idea, ettei pahem­paa olek­kaan. Nyt myös koro­na­vi­ruk­sen elvy­tys­pa­ket­tien kans­sa kaik­ki val­tion tukia rajoit­ta­vat sään­nök­set hei­tet­tiin romu­kop­paan, jol­loin talou­del­li­ses­ti par­haas­sa isku­ky­vys­sä ole­va Sak­sa tie­ten­kin puu­hai­li mas­sii­vi­set tuet omil­le yri­tyk­sil­leen. Näem­me­kö uuden mark­ki­noi­den kes­kit­ty­mis­sy­säyk­sen kun sak­sa­lai­set yri­tyk­set läh­te­vät tuki­ra­hoil­la osta­maan kil­pai­li­joi­ta pois markkinoilta?

      Samaan aikaan hyö­dyl­li­set höl­möt ovat hil­jaa ja vält­te­le­vät kri­ti­soi­mas­ta EU:ta sanal­la­kaan jul­ki­ses­ti. Min­kään­lais­ta taus­ta­tu­kea kun ei saa antaa oikeis­to­po­pu­lis­teil­le, vahingossakaan.

  6. Yleis­ra­dio on todel­li­nen jät­ti­ni­put­ta­ja, kos­ka Yle-veron mak­sa­mi­sel­la saa näh­tä­väk­seen, kuun­nel­ta­vak­seen ja luet­ta­vak­seen vaik­ka mitä.”

    Peri­aat­tees­sa noin, mut­ta Ylen ohjel­mat saa nyky­ään näh­tä­väk­seen Yle-veroa mak­sa­mat­ta­kin. Ylen ohjel­mat jael­laan ilmai­sek­si mm. Ahve­nan­maal­le, vaik­ka se osa Suo­mes­ta on lail­la erik­seen vapau­tet­tu Yle-veros­ta, ja nyky­ään Ylen ohjel­mat näky­vät myös ulko­mail­la, jos­ta ohjel­mia voi kat­soa, vaik­ka ei oli­si vero­vel­vol­li­nen Suomeen.

    Hyvin­voin­ti­val­tio itses­sään on toki erään­lai­nen nipu­tus, jos­sa yksit­täi­sel­tä kan­sa­lai­sel­ta ei yksi­lö­ta­sol­la aky­sy­tä, mitä kaik­kea kukin halu­aa saa­da, ja mis­tä kai­kes­ta kuka­kin halu­aa mak­saa veroa. Idea­na on se, että yhteis­ten vero­jen ja sitä kaut­ta kerät­tä­vien varo­jen kaut­ta hyvin­voin­ti­hyö­ty oli­si kui­ten­kin kes­ki­mää­rin sel­väs­ti isom­pi kuin sil­loin, jos vero­ja ei kannettaisi.

    Kun museot otti­vat käyt­töön vuo­si­mak­suun perus­tu­van museo­kor­tin, museois­sa käyn­ti lisään­tyi sel­väs­ti. Niin lisään­tyi­vät myös museoi­den tulot. Kaik­ki voittivat.”

    Näin kävi. Aina­kin het­kel­li­ses­ti. Pit­kän ajan vai­ku­tus­ta ei ole vie­lä näh­ty. Kos­ka kort­ti mak­se­taan etu­kä­teen, osa museoi­den nous­seis­ta tulois­ta joh­tuu sii­tä, että tulot ovat tul­leet ennak­ko­mak­su­na niin, että seu­raa­van tai sitä seu­raa­van vuo­den museo­käyn­te­jä on mak­set­tu jo edel­li­se­nä tili­vuon­na. Esi­mer­kik­si itse olen osta­nut museo­kor­tin erää­nä aiem­pa­na vuon­na. Se ei läh­de van­he­ne­maan ennen ensim­mäis­tä käyt­tö­ker­taa, ja vie­lä ei ole tul­lut museo­kor­tin käyt­töä aloi­tet­tua, mut­ta tulot museoil­le on jaet­tu ilmei­ses­ti jo sen vuo­den tuloi­na kun museo­kort­ti on mak­set­tu. Eli olen taval­laan anta­nut museoil­le luo­ton, jon­ka tosit­teek­si anne­tul­la museo­kor­til­la saan aika­naan lunas­tet­tua 12 kuu­kau­dek­si museo­pal­ve­lui­ta (ja jon­ka aika­na en ker­ta­lip­pu­ja osta­ne) mut­ta jon­ka­lu­nas­ta­mis­ta en ole vie­lä aloit­ta­nut. Sitä en ole näh­nyt mis­sään ana­ly­soi­dun, että mikä osa museoi­den kävi­jä­tu­lo­jen kas­vus­ta on ollut mak­su­jen ajoi­tuk­seen liit­ty­vää muu­tos­ta (museo­kort­ti oste­taan etu­kä­teen, kun taas ker­ta­lip­pu­jen ostot ajoit­tu­vat sii­hen het­keen, jol­loin museos­sa vie­rail­laan), ja mikä osa sel­lais­ta tulo­jen kas­vua, joka ei joh­du pää­sy­lip­pu­tu­lo­jen jak­so­tuk­sen muu­tok­ses­ta. Se on kiis­ta­ton­ta, että kävi­jä­mää­rät ovat nous­seet. Pää­sy­lip­pu­tu­lot­kin ovat nous­seet, mut­ta eivät vält­tä­mät­tä ihan niin pal­joa kuin välil­lä on heh­ku­tet­tu, kos­ka täl­löin ei ole huo­mioi­tu sitä tilan­net­ta, että osa museo­kort­ti­han­kin­nois­ta on ollut taval­laan ennak­ko­mak­su­ja, vaik­ka ne bud­je­toi­daan­kin sil­le vuo­del­le kun mak­sut on maksettu.

  7. Syy mik­si nipu­tus ei onnis­tu on sama kuin syy mik­si ker­ta­kus­tan­nus­tuot­teis­ta yleen­sä­kin pitää mak­saa: ihmi­set eivät osaa teh­dä yhteistyötä.

    Jos ihmis­ten kyky koor­di­noi­da asiat täy­del­li­seen tehok­kuu­teen oli­si raja­ton, ker­ta­kus­tan­nus­hyö­dyk­kei­tä tuo­tet­tai­siin niin, että niis­tä naut­ti­va­ti ihmi­set (eli me) rahoit­tai­si­vat jou­kol­la halua­man­sa hyö­dyk­keet jon­ka jäl­keen nii­tä jael­tai­siin mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sel­la (eli ilmai­sek­si). Täl­löin mai­nit­se­ma­si hyvin­voin­ti­tap­piot mini­moi­tui­si­vat. Jouk­ko­ra­hoi­tus on osoit­tau­tu­nut toi­mi­vak­si jois­sain tapauk­sis­sa, mut­ta kaik­kial­la sitä ei vie­lä käytetä.

    Sama­ten eri hyö­dyk­kei­den tuot­ta­jien hyö­dyk­kei­den niput­ta­mi­nen vaa­ti­si koor­di­naa­tio­ta noi­den tuot­ta­jien kes­ken, mikä ei näh­tä­väs­ti oikein tah­do onnistua.

  8. Olet Osmo syväl­lis­ten asioi­den äärel­lä. Tuo huo­mio, että digi­taa­lis­ten (tai yleen­sä­kin informaatio-)hyödykkeiden hin­noit­te­lu nol­las­ta poik­ka­vak­si aiheut­taa hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta on asia, jota ei minus­ta ole tar­peek­si huomioitu.

    Kan­nat­taa huo­ma­ta, että suo­rien hyvin­voin­ti­tap­pioi­den (ts. ihmi­set eivät saa naut­tia hyö­dyk­kees­tä nol­la­hin­nal­la) lisäk­si on ole­mas­sa vie­lä toi­sen ker­ta­lu­vun hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta, kun infor­maa­tio­hyö­dyk­kei­tä ei voi­da jat­ko­ja­los­taa uusik­si hyö­dyk­keik­si vapaas­ti esi­mer­kik­si käyt­tä­mäl­lä ohjel­ma­koo­dia osa­na uut­ta ohjel­maa tai käyt­tä­mäl­lä musiik­ki­kap­pa­let­ta tie­to­ko­ne­pe­lis­sä. Toi­sen ker­ta­lu­vun efek­tin vuok­si minus­ta on han­ka­la sanoa mikä näi­den hyvin­voin­ti­tap­pioi­den suu­ruus lop­pu­jen lopuk­si on.

    Kun arvon­tuo­tan­nos­ta maa­il­mas­sa yhä enem­män on jon­kin­lais­ta infor­maa­tio­ta (bit­te­jä levyl­lä, kek­sin­tö­jä, yms.), van­han talous­tie­teen mukai­nen marig­naa­li­kus­tan­nuk­siin ja kysyn­nän ja tar­jon­nan koh­taa­mi­seen perus­tu­va ana­lyy­si ei enää toi­mi. Mm. Bill Gates on kir­joit­ta­nut samas­ta asias­ta erääs­sä kir­ja-arvos­te­lus­saan (var­maan myös itse kir­ja on suo­si­tel­ta­vaa luke­mis­ta): https://www.gatesnotes.com/Books/Capitalism-Without-Capital

  9. The­re are only two ways to make money. One is bund­ling. THe other is unbund­ling.” — Marc Andreessen

    Klu­bi­hyö­dyk­keis­sä on minus­ta toi­nen, käyt­täy­ty­mis­tie­tee­seen perus­tu­va ja tar­joa­jil­le tär­keäm­pi omi­nai­suus: Nipus­sa kulut­ta­ja mak­saa toden­nä­köi­ses­ti pitem­män aikaa kos­ka kuu­kausi­mak­su vain menee auto­maat­ti­na tilil­tä. Kui­ten­kin vain har­va kulut­ta­ja käyt­tää lähel­le­kään maksimikapasiteettia. 

    Leh­tien kes­to­ti­lauk­set, kun­to­sa­lit jne ovat van­ho­ja ilmen­ty­miä, Spo­ti­fy ja Netflix uudem­pia. Jos­kus on pal­ve­lu onnis­tut­tu suun­nit­te­le­maan niin, että kulut­ta­jat ovat onnis­tu­neet käyt­tä­mään sitä enem­män kuin oli suun­ni­tel­tu, jol­loin jokai­nen mar­gi­naa­li­käyt­tö vain syven­tää tar­joa­jan tap­pio­ta. Esim. Moviecard.

    1. Tane­li Neval­la:

      Klu­bi­hyö­dyk­keis­sä on minus­ta toi­nen, käyt­täy­ty­mis­tie­tee­seen perus­tu­va ja tar­joa­jil­le tär­keäm­pi omi­nai­suus: Nipus­sa kulut­ta­ja mak­saa toden­nä­köi­ses­ti pitem­män aikaa kos­ka kuu­kausi­mak­su vain menee auto­maat­ti­na tilil­tä. Kui­ten­kin vain har­va kulut­ta­ja käyt­tää lähel­le­kään maksimikapasiteettia. 

      Tuo on tot­ta. Jos­kus taka­vuo­si­na kes­kus­te­lua herät­ti­vät mm. lii­kun­ta- ja kult­tuu­ri­se­te­lit. Nii­den print­taa­ja teki ilmei­ses­ti aika iso­ja voit­to­ja sil­lä, että työ­nan­ta­jat osti­vat tuol­lai­sen kim­put­ta­van lah­ja­kor­tin eli lii­kun­ta- ja kult­tuu­ri­se­te­lin työn­te­ki­jöil­leen, ja sit­ten nii­tä jäi mon­ta pro­sent­tia vuo­sit­tain käyt­tä­mät­tä. Eli työ­nan­ta­jan osta­ma lah­ja­kort­ti umpeu­tui, ja osa rahois­ta jäi arvot­to­mik­si muut­tu­nei­den sete­lien print­taa­jal­le, joka oli ne työ­nan­ta­jil­le myy­nyt. Säh­köi­set pal­ve­lut on sii­tä jän­niä, että mak­sut voi­vat juos­ta vaik­ka las­kun koh­de vaik­ka vähi­tel­len demen­toi­tui­si ja tuli­si kyke­ne­mät­tö­mäk­si hoi­ta­maan talout­taan. Jos ei ole ketään muu­ta, jol­la oli­si oikeu­det näh­dä, mitä pank­ki­ti­lil­lä tapah­tuu, niin mak­sut ker­ran oste­tus­ta pal­ve­lus­ta voi­vat jat­kaa aika pit­kään­kin juok­se­mis­taan ilman pal­ve­lun käyttjää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.