Energiasektorin yritystuet

Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön yhtey­des­sä toi­mi­van yri­tys­tu­kien tut­ki­mus­jaos­ton teh­tä­vä­nä on arvioi­da riip­pu­mat­to­mas­ti yri­tys­tu­ki­jär­jes­tel­mää. Jaos­ton ensim­mäi­nen vuo­tui­nen raport­ti jul­kais­tiin 3.4.2020. Sii­hen liit­tyy myös taus­ta­ra­port­ti ener­gian tuo­tan­toon ja ener­gian käyt­töön liit­ty­vis­tä tuis­ta.[2]

Täs­sä arvioi­ni julkaisusta:

Koh­ta­lai­sen yksi­mie­li­siä ollaan sii­tä, että yri­tys­tuet tuo­vat tehot­to­muut­ta talou­teen. Tehot­to­muus seu­raa pait­si kil­pai­lun vää­ris­ty­mi­ses­tä, myös kohon­neen vero­tuk­sen hait­ta­vai­ku­tuk­sis­ta. Pitää­hän rahat yri­tys­tu­kiin ja veron­alen­nuk­siin kerä­tä mui­na veroina.

Yri­tys­tu­kien puh­das talous­tie­teel­li­nen tar­kas­te­lu on sikä­li hyö­dy­tön­tä, että vai­kut­ti­met tukien taus­tal­la ovat muu­al­la. Talous­teo­reet­ti­se­na kysy­myk­se­nä ne oli­si­vat yksin­ker­tai­nen asia.

Yri­tys­tuis­ta on sil­ti jok­seen­kin mah­do­ton­ta pääs­tä eroon. Jos iso jouk­ko mak­saa vero­tuk­sen yhtey­des­sä pie­nel­le jou­kol­le, raha on pie­nel­le jou­kol­le elin­tär­keä eikä iso jouk­ko ole edes huo­man­nut maksavansa.

Poliit­ti­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa pie­nen jou­kon sana pai­naa, kos­ka iso jouk­ko ei sano mitään. Val­tion raha on hal­paa, kun sen saa suun­na­tuk­si omil­leen. Kun yri­tys­tuet nivou­tu­vat eri­lai­siin ryh­mä­koh­tai­siin tavoit­tei­siin elin­kei­no­jen, aluei­den ja sopi­vien yri­tys­ten menes­tyk­ses­tä, koko poliit­ti­nen koneis­to on syväl­lä jää­viy­den suos­sa. Voi­daan­kin kysyä, pitäi­si­kö kysy­mys yri­tys­tuis­ta siir­tää aina­kin jol­tain osin val­lan kol­mi­ja­ko-opin hen­ges­sä polii­ti­koil­ta tuo­miois­tui­mil­le, kuten monet muut kil­pai­luo­lo­suh­tei­siin liit­ty­vät kysy­myk­set on siirretty.

Kysy­mys ulkois­vai­ku­tuk­sis­ta on sinän­sä tär­keä osa talous­teo­ri­aa. Eri­tyi­ses­ti ilmas­to­po­li­tiik­ka on alus­ta lop­puun yhtä ulkois­vai­ku­tus­ta. Nega­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia on oikein verot­taa ja posi­tii­vi­sia sub­ven­toi­da. Sen sijaan ei ole oikein pyr­kiä vähen­tä­mään likai­sia ener­gia­muo­to­ja sub­ven­toi­mal­la puh­tai­ta, kos­ka näin tul­laan sub­ven­toi­neek­si ener­gian kulutusta.

Uuden tek­no­lo­gian kehi­tys­tä ja demon­straa­tio­ta taas kan­nat­taa tukea. Täs­tä syn­ty­vä tie­to on posi­tii­vi­nen ulkoisvaikutus.

Euroo­pan unio­ni on otta­nut pää­asial­li­sek­si väli­neek­seen vähen­tää hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä pääs­tö­kau­pan avul­la. Nyt kun pääs­tö­kaup­pa myös toi­mii – tai toi­mi aina­kin koro­na­vi­rus­krii­siin saak­ka – tämä tekee tyh­jik­si muut tavat vai­kut­taa pääs­töi­hin. Jos pääs­tö­kaup­pa­sek­to­ril­la pai­ne­taan pääs­tö­jä alas Suo­mes­sa yli­mää­räi­sil­lä veroil­la, pääs­töt nouse­vat vas­taa­vas­ti muu­al­la.  Koko­nai­suus on aivan epä­joh­don­mu­kai­nen, mikä tekee ilmas­to­po­li­tii­kas­ta kus­tan­nus­te­ho­ton­ta. Surul­li­sin esi­merk­ki täs­tä on Sak­sa, joka on käyt­tä­nyt ilmas­to­po­li­tiik­kaan todel­la pal­jon rahaa, mut­ta saa­nut pääs­tö­jä vähen­ne­tyk­si var­sin vähän.

Vie­lä epä­joh­don­mu­kai­sem­paa on, että vain osa pääs­töis­tä kuu­luu pääs­tö­kau­pan pii­riin. Loput kuu­lu­vat taa­kan­ja­ko­sek­to­riin ja niis­sä on kan­sal­li­nen pääs­tö­ta­voi­te. Pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen pääs­tö­kaup­pa­sek­to­ril­la oli­si pal­jon hal­vem­paa, mut­ta nii­tä on vähen­net­tä­vä monin­ker­tai­sin kus­tan­nuk­sin taakanjakosektorilla.

Kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jen osal­ta oli­si tavat­to­man yksin­ker­tais­ta tur­vau­tua pelk­kään pääs­tö­kaup­paan, ulot­taa pääs­tö­kaup­pa kaik­kiin pääs­töi­hin ja vähen­tää liik­keel­lä ole­via pääs­tö­oi­keuk­sia niin pal­jon, että jär­jes­tel­mä yksin riit­tää. Se toi­mi­si tas­a­puo­li­ses­ti ja tehok­kaas­ti. Sii­nä ei voi­si vetää kotiin päin – mut­ta sii­hen se tai­taa kaatuakin.

Yksin oikeas­sa ole­mi­nen ei myös­kään toi­mi, jos muut maat fus­kaa­vat. Sik­si mei­dän­kin on pak­ko sie­tää second best ‑rat­kai­su­ja. Loh­du­tuk­se­na voi­daan sanoa, että jos mei­dän vero- ja tuki­vii­dak­kom­me on han­ka­la, sak­sa­lai­nen on täy­sin mahdoton.

Kun pääs­tö­kaup­paa käyn­nis­tet­tiin, moni mer­kit­tä­vä koti­mai­nen ja ulko­mai­nen päät­tä­jä sanoi minul­le, että voi­ma­lai­tok­sil­le pitää antaa pääs­töt ilmai­sek­si, jot­ta pääs­tö­kaup­pa ei nos­tai­si säh­kön hin­taa. Tie­tys­ti se nos­ti, kos­ka voi­mayh­tiön ei kan­na­ta haas­ka­ta raha­nar­voi­sia pääs­tö­oi­keuk­sia, vaik­ka onkin saa­nut ne ilmai­sek­si. Pääs­tö­kaup­pa yhdis­tet­ty­nä ilmai­siin pääs­tö­oi­keuk­siin muo­dos­tui jät­ti­mäi­sek­si tulon­siir­rok­si hii­li­voi­man omistajille.

Energiaverotuksen kummallisuuksien historiasta

Olin muka­na, kun tätä tukien ja vero­jen seka­mels­kaa vuon­na 1995 käyn­nis­tet­tiin. Ahon hal­li­tus oli aset­ta­nut säh­kön­tuo­tan­nol­le hii­li­diok­si­di­ve­ron. Sii­nä se oli aikaan­sa edel­lä, mut­ta vero ei sopi­nut poh­jois­mai­seen säh­kö­kaup­paan. Lip­po­sen hal­li­tuk­ses­sa pää­tet­tiin, että kaik­kea säh­köä vero­te­taan niin kuin se oli­si teh­ty hii­li­lauh­teel­la, mut­ta pääs­tö­tön­tä säh­kön­tuo­tan­toa sub­ven­toi­daan veron ver­ran – sama tulos tois­ta kaut­ta. Tukea ei ulo­tet­tu van­haan vesi­voi­maan eikä ydin­voi­maan, samas­ta syys­tä kuin pääs­tö­kau­pan käyn­nis­tyt­tyä niil­le kaa­vail­tiin windfall-veroa.

Het­ken aikaa tämä koko­nai­suus toi­mi loo­gi­ses­ti, mut­ta kun verot kuu­lui­vat VM:n ja tuet TEM:n pää­tös­val­taan, ne alkoi­vat elää omaa elä­mään­sä. Alku­pe­räi­ses­tä logii­kas­ta ei ole jäl­jel­lä mitään.

Nyt kun säh­kön tuo­tan­to on lähes pääs­tö­tön­tä, alku­pe­räis­tä ympä­ris­tö­pe­rus­tet­ta säh­kö­ve­rol­le ei ole. Päin vas­toin, teol­li­suus pitäi­si saa­da kor­vaa­maan fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta puh­taan säh­kön käy­töl­lä ja oma­ko­ti käyt­tä­mään maa­läm­pöä. Hii­len kor­vaa­mi­nen vedyl­lä Raa­hen teräs­teh­taal­la rau­dan pel­kis­tä­mi­ses­sä käyt­täi­si yhden ydin­voi­ma­lan vuo­si­tuo­tan­non ver­ran sähköä.

Oli­si jär­ke­vää siir­tyä sii­hen, että säh­kön­tuo­tan­non polt­toai­neet oli­si­vat verol­li­sia ja luo­pua koko säh­kö­ve­ros­ta, mut­ta tämä pää­tös pitäi­si teh­dä EU:n tasolla.

Ener­gia­ve­ron palau­tus­jär­jes­tel­mä on peräi­sin sii­tä, että 25 vuot­ta sit­ten Suo­mi oli ympä­ris­tö­pe­rus­tei­ses­sa ener­gia­ve­ro­tuk­ses­sa edel­lä mui­ta. Tilan­ne kehit­tyi lisää yömyö­häl­lä bud­jet­ti­neu­vot­te­lus­sa vuon­na 1996. Vih­rei­den ja kokoo­muk­sen yhteis­työl­lä teh­tiin vih­reä vero­uu­dis­tus, jos­sa kokoo­mus sai tulo­ve­ro­jen alen­ta­mi­sen ja vih­reät hii­li­diok­si­di­ve­ron korotuksen.

Jot­ta mui­ta mai­ta kor­keam­pi vero­tus ei tap­pai­si ener­giain­ten­sii­vis­tä suur­teol­li­suut­ta Suo­mes­ta – oli­han lama vie­lä tuo­rees­sa muis­tis­sa – kehi­tet­tiin tämä onne­ton palau­tus­jär­jes­tel­mä. Tut­ki­muk­set ovat sit­tem­min osoit­ta­neet sen jok­seen­kin hyö­dyt­tö­mäk­si, mut­ta kuka­pa ei ottai­si rahaa vas­taan, kun sitä tyrkytetään.

Myö­hem­min Suo­men Kes­kus­ta sai palau­tus­jär­jes­tel­män myös kas­vi­huo­neil­le. Sitä ei perus­tel­tu kil­pai­li­joi­den saa­mal­la hal­vem­mal­la ener­gial­la vaan sil­lä, että kil­pai­li­jat käyt­tä­vät epä­rei­lus­ti tal­vel­la­kin aurin­gon valoa ja läm­pöä. Yri­tys­tu­ki­ra­por­tin kat­son­ta­kan­ta on kovin kan­sal­li­nen, etten­kö sanoi­si jopa mer­kan­ti­lis­ti­nen, kun sen mukaan kas­vi­huo­nei­den vero­tu­ki ei vää­ris­tä kil­pai­lua, kos­ka sitä saa­vat kaik­ki kas­vi­huo­neet Suomessa.

Kun huo­mat­tiin, että pääs­tö­kaup­pa nos­ti säh­kön hin­taa ilmais­jaos­ta huo­li­mat­ta, halut­tiin täs­tä koi­tu­va hait­ta kor­va­ta säh­köä run­saas­ti käyt­tä­vil­le – eri­tyi­ses­ti Tor­nion jalo­te­räs­teh­taal­le. Tuki sidot­tiin pääs­tö­oi­keuk­sien hin­taan ker­toi­mel­la, joka muis­tut­taa kovas­ti lauh­de­voi­man para­met­re­jä. 15 vuot­ta sit­ten lauh­de­voi­ma mää­rit­ti säh­kön hin­taa val­tao­san vuot­ta. Miten tuo tuki on sin­ne unoh­tu­nut? Eihän hii­li­lauh­det­ta enää ole Suo­mes­sa. Ei säh­kön hin­ta vaih­te­le pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nan tah­dis­sa. Enem­män sii­hen vai­kut­ta­vat tuu­li ja Nor­jan sateet.

Ilmaisjako ja hiilivuoto

Pääs­tö­oi­keuk­sien ilmais­jaon perus­tee­na on hii­li­vuo­don estä­mi­nen.  Empii­ri­set tut­ki­muk­set eivät ole löy­tä­neet tukea koko ilmiön ole­mas­sao­lol­le. Ei tuo­tan­to ole Kii­naan hal­van ener­gian peräs­sä siir­ty­nyt. Raja­ta­pauk­se­na on ehkä semen­tin tuo­tan­to Suo­mes­sa tai sen tuo­mi­nen Venäjältä.

Ilmais­ja­ko ei tuhoa kan­nus­ti­mia koko­naan. Semen­tin tuo­tan­nos­sa kan­nat­taa käyt­tää ilmas­to­ys­tä­väl­lis­tä tek­no­lo­gi­aa, kos­ka yli­mää­räi­set pääs­tö­oi­keu­det voi myy­dä, mut­ta se ei ohjaa vaih­ta­maan raken­nus­ma­te­ri­aa­lia beto­nis­ta puu­hun. EU:ssa tut­ki­taan hii­li­tul­lien käyt­töön­ot­toa. Se oli­si han­ka­la asia toteut­taa, mut­ta käy­tän­nös­sä pal­jon parem­pi kuin nämä ilmai­set päästöoikeudet.

En ole näh­nyt EU-tasol­la teo­reet­tis­ta tar­kas­te­lua sii­tä, hei­ken­tää­kö mah­dol­li­nen hii­li­vuo­to EU:n kil­pai­lu­ky­kyä. Jos se hei­ken­tää ener­gia­val­tai­sen tuo­tan­non kil­pai­lu­ky­kyä, pitäi­si sen vas­taa­vas­ti vah­vis­taa puh­taan tuo­tan­non kil­pai­lu­ky­kyä. Onhan Euro kel­lu­va valuut­ta, jon­ka kurs­sin pitäi­si palaut­taa kil­pai­lu­ky­ky. Aina on suh­teel­li­nen etu johon­kin. Eri­kois­tu­mi­nen puh­taa­seen tuo­tan­to ei ole pit­käl­lä aika­vä­lil­lä miten­kään epäit­se­käs valin­ta. Ilmas­to­po­li­tii­kan teho täs­sä tie­tys­ti kärsisi.

Kotimaisia kysymyksiä

Tur­peen vero­tu­ki kuu­luu ener­gia­po­li­tii­kan kum­ma­jai­siin. Tur­ve on polt­toai­neis­ta suu­ri­pääs­töi­sin, rus­ko­hiil­tä­kin pahem­pi. Sen tukea perus­tel­laan työ­pai­koil­la. Isku­lause­ta­sol­la sano­taan sen kor­vaa­van sysi­mus­taa kivi­hiil­tä, mut­ta onhan jopa kivi­hii­li tur­vet­ta puh­taam­pi polt­toai­ne. Tur­ve­teol­li­suus ilmoit­taa työl­lis­tä­vän­sä 2300 hen­keä. Kun vero­tu­ki on 196 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa, yhtä työ­paik­kaa tue­taan 85 000 eurolla.

Ener­gia­ve­ro­tus on pää­asias­sa hait­ta­ve­ro­tus­ta, mut­ta on jouk­koon saa­tu yksi hyö­ty­ve­ro­kin. Polt­toai­nei­ta vero­te­taan pait­si hii­li­si­säl­lön myös ener­gia­si­säl­lön mukaan.  Tämän his­to­ria on minul­le tun­te­ma­ton, mut­ta aina­kin se saa aikaan sen, että säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­nos­sa eli ns. CHP-tuo­tan­nos­sa kivi­hii­li syr­jäyt­tää usein maa­kaa­sun. Eikö tuos­ta vero­tuk­sen ener­gia­kom­po­nen­tis­ta voi­si luopua?

Onko CHP-tuo­tan­non polt­toai­neen vero­tus vero­tu­kea? On tot­ta, että sen seu­rauk­se­na CHP-tuo­tan­nos­ta tulee vähem­män vero­tu­lo­ja kuin jos säh­kö ja läm­pö teh­täi­siin erik­seen, mut­ta niin­pä käy­te­tään myös vähem­män polt­toai­nei­ta. Asias­sa ei oli­si mitään ongel­maa, ellei­vät säh­kön tuo­tan­non polt­toai­neet oli­si verot­to­mia. Pitäi­si päät­tää, miten CHP-lai­tok­sen käyt­tä­mät polt­toai­neet jae­taan. Jos aja­tel­laan, että läm­pö on säh­kön tuo­tan­non sivu­tuo­te, on jär­ke­vää las­kea läm­mön osuu­dek­si vain se polt­toai­neen käy­tön lisäys, joka aiheu­tuu läm­mön tal­teen otta­mi­ses­ta. Näin aja­tel­len CHP-tuo­tan­to on yli­ve­ro­tet­tua. Yri­tys­tu­ki­työ­ryh­män rapor­tin väi­te vero­tues­ta perus­tuu päin­vas­tai­seen aja­tuk­seen, sii­hen, että läm­mön tuo­tan­non osuu­dek­si pitää las­kea se polt­toai­neen kulu­tus, joka sii­hen meni­si eril­lis­tuo­tan­nos­ta ja las­kea syner­giae­tu koko­naan säh­kön tuotannolle.

On teh­ty prag­maat­ti­nen kom­pro­mis­si. CHP-tuo­tan­toa yli­ve­ro­te­taan hii­li­diok­si­di­kom­po­nen­tin osal­ta ja ali­ve­ro­te­taan ener­gia­kom­po­nen­tin osal­ta. Näin ei syr­ji­tä yhteis­tuo­tan­toa, mut­ta ohja­taan polt­toai­ne­va­lin­to­ja. Niin kau­an kuin CHP tuo­tan­to kil­pai­li lauh­de­säh­kön kans­sa, CHP-tuo­tan­to oli yli­ve­ro­tet­tua, mut­ta nyt se on vähän makuasia.

Säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­toa aje­taan nyt Suo­mes­sa nopeas­ti alas. En tie­dä, kan­nat­taa­ko sitä vauh­dit­taa lisää. Kun­pa näis­tä eril­lis­ve­rois­ta pääs­täi­siin ja oli­si vain riit­tä­vän kor­kea pääs­tö­oi­keu­den hinta.

(Täs­sä yhtey­des­sä on syy­tä huo­maut­taa, että olen Helen Oy:n hal­li­tuk­sen puheenjohtaja.)

Dieselpolttoaineen verotuki?

Onko die­sel­polt­toai­neen alem­pi vero vero­tu­kea? Yri­tys­tu­kien tut­ki­mus­jaos­ton rapor­tis­sa tode­taan, että sen vero kui­ten­kin ylit­tää pääs­tö­jen ole­te­tun ulkois­hai­tan. Ulkois­hai­tan arvio­na pide­tään OECD:n vuon­na 2018 arvioi­maa vähin­tään 30 euroa hii­li­diok­si­di­ton­nil­ta. Tämä on kovin mata­la arvio. Huo­mat­ta­vas­ti isom­pia­kin on esi­tet­ty. Hin­ta nousee joka vuo­si, kos­ka pääs­tö­jen vähen­tä­mi­ses­sä on vii­vy­tel­ty. Mut­ta OECD:n arvioo­li­kin vähin­tään 30 euroa.

Polt­toai­ne­ve­ro­tuk­sel­la ei mak­se­ta vain ilmas­to­pääs­töis­tä vaan myös tien käy­tös­tä.  Vaik­ka hen­ki­lö­au­toi­hin koh­dis­tu­vat verot ylit­tä­vät roi­mas­ti val­tion tien­pi­don kus­tan­nuk­set – pitäi­si tie­tys­ti las­kea myös kun­tien kus­tan­nuk­set – ras­kaan lii­ken­teen mak­sa­mat verot alit­ta­vat nii­den ties­töl­le aiheut­ta­man kulumisen.

Perus­tee­na die­sel­polt­toai­neen mata­lam­mal­le verol­le on esi­tet­ty kul­je­tus­ten tuke­mis­ta. Täl­lä on suu­ri mer­ki­tys puun­ja­los­tus­teol­li­suu­del­le raa­ka-ainei­den kan­nal­ta. Raa­ka­puun kul­jet­ta­mis­ta met­sis­tä teh­tai­siin tue­taan myös met­sä­au­to­tei­den saa­ma­na tuke­na.  Rapor­tis­sa tode­taan, että ei ole empii­ris­tä tut­ki­mus­tie­toa sii­tä, koh­dis­tuu­ko tuki teol­li­suu­del­le vai kan­to­hin­toi­hin. Mut­ta met­sä­teol­li­suu­den tuot­tei­den hin­nat mää­räy­ty­vät maa­il­man­mark­ki­noil­la, joten kan­to­hin­nat ovat erään­lai­nen resi­du­aa­li. Niin­pä intui­tii­vi­ses­ti aja­tel­len vai­kut­tai­si sil­tä, että tuki koh­dis­tuu pää­asias­sa kan­to­hin­toi­hin. Tuet lisää­vät raa­ka-aineen tar­jon­taa vain sil­tä osin, kun kan­to­hin­ta meni­si ilman kul­jet­ta­mi­sen tukia nega­tii­vi­sek­si tai pai­nui­si niin lähel­le nol­laa, ettei met­sä­no­mis­ta­ja raat­si kaa­taa marjametsiään.

(Artik­ke­li on jul­kais­tu kan­san­ta­lou­del­li­ses­sa aika­kaus­kir­jas­sa 2/2020)

 

[1]Kir­joit­ta­ja on Execu­ti­ve in Resi­dence Aal­to-yli­opis­ton talous­tie­teen lai­tok­sel­la ja Helen Oy:n hal­li­tuk­sen puheenjohtaja.

[2] Lauk­ka­nen, Mari­ta: Ener­gian tuo­tan­toon ja ener­gian käyt­töön liit­ty­vät yri­tys­tuet. Yri­tys­tu­kien tut­ki­mus­jaos­to, Hel­sin­ki 2020.

171 vastausta artikkeliin “Energiasektorin yritystuet”

  1. ” Mut­ta met­sä­teol­li­suu­den tuot­tei­den hin­nat mää­räy­ty­vät maa­il­man­mark­ki­noil­la, joten kan­to­hin­nat ovat erään­lai­nen resi­du­aa­li. Niin­pä intui­tii­vi­ses­ti aja­tel­len vai­kut­tai­si sil­tä, että tuki koh­dis­tuu pää­asias­sa kan­to­hin­toi­hin. T”

    Tuki on osa met­sä­teol­li­suu­den tuot­ta­vuut­ta, aivan kuten kaik­ki sähköverotkin.

    Ettei ne tuet vaan lopul­ta meni­si kaik­ki pape­ri­mies­ten (ja auton­kul­jet­ta­jien ja…) palk­koi­hin? Met­sä­no­mis­ta­jat kun eivät voi yhdes­sä neu­vo­tel­la hin­nois­ta, pape­ri­mie­het voi­vat. Mik­sei­vät Kaik­ki meka­nis­mit jot­ka nos­ta­vat met­sä­teol­li­suu­den tuot­ta­vuut­ta, nos­tai­si lopul­ta koko ket­jun palkkoja?

    1. Sylt­ty: Ettei ne tuet vaan lopul­ta meni­si kaik­ki pape­ri­mies­ten (ja auton­kul­jet­ta­jien ja…) palk­koi­hin? Met­sä­no­mis­ta­jat kun eivät voi yhdes­sä neu­vo­tel­la hin­nois­ta, pape­ri­mie­het voi­vat. Mik­sei­vät Kaik­ki meka­nis­mit jot­ka nos­ta­vat met­sä­teol­li­suu­den tuot­ta­vuut­ta, nos­tai­si lopul­ta koko ket­jun palkkoja?

      …ja sit­ten käy niin, että kun ne pal­kat on suu­rem­mat kuin muis­sa mais­sa, tuo­tan­to siir­tyy muu­al­le… tai­taa olla niin, että yri­tys­tuet ovat kuin deval­vaa­tio, eli vähän kuin pis­sai­si housuun — ensin läm­mit­tää, sit­ten tulee kylmä 😉

  2. Hyvä kir­joi­tus, pal­jon ajat­te­le­mi­sen aihet­ta ja kat­ta­va. Pari seik­kaa tuli­si mie­les­tä­ni lisä­tä eli tuu­li­voi­man tuen aiheut­ta­mat mark­ki­na­häi­riöt. Kun oikein tuu­lee pai­nuu säh­kön tuo­tan­to­hin­ta nega­tii­vi­sek­si. Mel­koi­nen hait­ta niil­le tuot­ta­jil­le joi­den ei ole help­po ajaa kapa­si­teet­ti­aan alas ja taas ylös.
    Toi­nen ongel­ma liit­tyy kulu­tus­piik­kei­hin säh­kön osal­ta. Tal­vi pak­ka­sil­la kulu­tus on kovaa lähin­nä läm­mi­tyk­sen vuok­si ja tämän pii­ki­ku­lu­tuse­ner­gian­tuo­tan­to on sitä kaik­kein kal­lein­ta. Ei ole syy­tä lisä­tä säh­kön käyt­töä läm­mi­tyk­ses­sä vaan suo­sia uusiu­tu­via tai uusiu­tu­mat­to­mia fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta jopa pai­kal­li­ses­ti läm­pöä tuot­ta­mas­sa. Tämä ei tie­ten­kään ole Hele­nin etu­jen mukais­ta kuten ei myös­kään maa­läm­mön suosiminen.

    1. Las­se:
      Ei ole syy­tä lisä­tä säh­kön käyt­töä läm­mi­tyk­ses­sä vaan suo­sia uusiu­tu­via tai uusiu­tu­mat­to­mia fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta jopa pai­kal­li­ses­ti läm­pöä tuot­ta­mas­sa. Tämä ei tie­ten­kään ole Hele­nin etu­jen mukais­ta kuten ei myös­kään maa­läm­mön suosiminen.

      Las­kee­ko nimi­merk­ki Las­se uusiu­tu­mat­to­miin fos­sii­li­siin polt­toai­nei­siin tur­peen? Kyl­lä Helen on jo siir­ty­nyt vai­heit­tain pois päin esi­mer­kik­si kivi­hii­les­tä . Hele­nin ener­gian tuo­tan­to on jo hyvin tasa­pai­nos­sa 39% on ydin­e­ner­gi­aa, 37 uusiu­tu­via ja 24% fos­sii­li­sia. Asian voi nopeas­ti tar­kis­taa Hele­nin sivuil­ta https://www.helen.fi/helen-oy/energia/energiantuotanto/energian-alkupera

      Osmo Soi­nin­vaa­ra var­maan pysy­tyy otta­maan kan­taa tuo­hon maa­läm­mön käyt­töön Hele­nin kohdalla.

      1. Helen sel­vit­tää geo­ter­mis­ta ener­gi­aa. Olem­me sii­nä aika pit­käl­lä. Var­si­nais­ta maa­läm­pöä jär­ke­väm­pää on kau­ko­jääh­dy­tys, jol­loin syn­tyy hyö­ty­läm­pöä ja hyö­ty­läm­pöä, kun maa­läm­mös­sä syn­tyy huk­ka­ku­yl­mää ja hyö­ty­läm­pöä. Maan jääh­dyt­tä­mis­tä fik­sum­paa on jääh­dyt­tää mereen mene­vää puh­dis­tet­tua jätevettä.

      2. Tur­peen polt­to ei mie­les­tä­ni ole sen jär­ke­väm­pää kuin suo­ra säh­köl­lä lämmittäminenkään.

    2. Las­se, Tuu­li­voi­ma­tuot­ta­jat jaka­vat surusi, sil­lä kun mark­ki­na­hin­ta menee nega­tii­vi­sek­si, myös­kään tuu­li­voi­man tuo­tan­to­tu­kia ei jaeta.

      1. Minul­la on vähän sel­lai­nen käsi­tys että tuu­lie­ner­gial­le on takuu tuo­tan­to­hin­ta eli se mak­se­taan mark­ki­na­hin­nas­ta ja tilan­tees­ta riip­pu­mat­ta. Jos näin ei ole niin ongel­ma on sil­ti havait­ta­vis­sa rajui­na tuo­tan­to­hin­nan vaih­te­lui­na. Tehoa yli­tar­jot­taes­sa on jos­tain ajet­ta­va kapa­si­teet­tia alas. Tem­poi­le­va tuu­li­voi­ma ei ole rat­kai­su ennen­kuin sen tuot­ta­maa säh­köä pys­ty­tään joten­kin varastoimaan.

      2. Minul­la on vähän sel­lai­nen käsi­tys että tuu­lie­ner­gial­le on takuu tuo­tan­to­hin­ta eli se mak­se­taan mark­ki­na­hin­nas­ta ja tilan­tees­ta riip­pu­mat­ta. Jos näin ei ole niin ongel­ma on sil­ti havait­ta­vis­sa rajui­na tuo­tan­to­hin­nan vaih­te­lui­na. Tehoa yli­tar­jot­taes­sa on jos­tain ajet­ta­va kapa­si­teet­tia alas. Tem­poi­le­va tuu­li­voi­ma ei ole rat­kai­su ennen­kuin sen tuot­ta­maa säh­köä pys­ty­tään joten­kin varastoimaan.

        Helen oy päät­ti juu­ri sadan mil­joo­nan euron inves­toin­nistz tuu­li­voi­maan, yhteen­sä 86 MW. Se on täy­tin markk­nae­hoi­nen, ei mitään takuu­hin­taa. Van­hoil­la tuu­li­voi­ma­loil­la on takuu­hin­ta 12 vuo­den ajak­si, mut­ta sii­tyä pääs­tään onnek­si eroon. Tuu­li­säh­kö on tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sil­taan sel­väs­ti edul­li­sem­paa kuin ydin­säh­kö, mut­ta sää­riip­pu­vuus on tie­tys­ti ongel­ma. Vesifg­voi­ma pys­tyy aja­maan tuu­li­voi­maa vas­taan, jol­loin tuu­lie­ner­gia säi­lö­tään taval­laan altai­siin. Jos teol­li­suu­des­sa siir­ry­tään laa­ja­mit­tai­ses­ti käuyt­tä­mään vetyä esi­mer­kik­si rau­dan pel­kis­tyk­ses­sä, tämä lisää tuu­li­voi­man kan­nat­ta­vuut­ta, kos­ka vetyä pys­ty­tään varastoimaan.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Helen oy päät­ti juu­ri sadan mil­joo­nan euron investoinnista 

        Hele­nil­lä on yksi etu ylit­se mui­den: se voi tila­ta halua­man­sa ympä­ris­tö- ja raken­nus­lu­pa­pää­tök­set suo­raan kau­pun­gil­ta. Yksi­tyi­nen yrit­tä­jä jou­tui­si vuo­si­kausia kes­tä­viin vali­tus­pro­ses­sei­hin ja neu­vot­te­lui­hin, jot­ta “kaik­kien puo­luei­den etu” toteutuisi.

      4. Yksi­tyi­nen yrit­tä­jä jou­tui­si vuo­si­kausia kes­tä­viin vali­tus­pro­ses­sei­hin ja neu­vot­te­lui­hin, jot­ta ”kaik­kien puo­luei­den etu” toteutuisi.

        Tee itse teh­dä perus­tel­tu, laki­poh­jai­nen ja täy­sin asial­li­nen vali­tus, se vii­väs­tyt­tää han­ket­ta noin kuu­kau­den, jon­ka jäl­keen hom­ma käy ja kuk­kuu ennak­koa­loi­tus­lu­val­la ihan täy­des­sä laa­juu­des­sa. Kuu­kausi menee kun­nan­hal­lin­nos­sa seu­raa­vaa kokous­ta odot­taes­sa, sii­nä kaikki. 

        Kun­nis­sa yrit­tä­jän raha puhuu ja sii­nä ei vas­taan pul­li­koi­da. Sen ver­ran suh­de­ver­kos­ta osa­taan hoitaa.

        Täy­sin todel­li­suu­del­le vas­tak­kais­ta, että vali­tus­pro­se­sit mitään vii­väs­tyt­täi­si­vät. Teol­li­uut­ta ne eivät estä lain­kaan. Kaa­voi­tuk­ses­sa ehkä vali­tuk­sen jäl­keen ensim­mäi­sen ker­ran kat­so­taan mitä tuli kart­taan piirr­tet­tyä ja lop­pu­tu­los on hie­man eri­lai­nen pien­ten muu­tos­ten kera. Raken­ta­mi­nen ei vähe­ne. Kaa­voit­ta­ja oli­si voi­nut vii­ti­ses­sään teh­dä ensim­mäi­sel­lä kier­rok­sel­la asial­li­sen kaavan.

      5. JTS: Tee itse teh­dä perus­tel­tu, laki­poh­jai­nen ja täy­sin asial­li­nen vali­tus, se vii­väs­tyt­tää han­ket­ta noin kuu­kau­den, jon­ka jäl­keen hom­ma käy ja kuk­kuu ennak­koa­loi­tus­lu­val­la ihan täy­des­sä laa­juu­des­sa. Kuu­kausi menee kun­nan­hal­lin­nos­sa seu­raa­vaa kokous­ta odot­taes­sa, sii­nä kaikki. 

        Kun­nis­sa yrit­tä­jän raha puhuu ja sii­nä ei vas­taan pul­li­koi­da. Sen ver­ran suh­de­ver­kos­ta osa­taan hoitaa.

        Täy­sin todel­li­suu­del­le vas­tak­kais­ta, että vali­tus­pro­se­sit mitään vii­väs­tyt­täi­si­vät. Teol­li­uut­ta ne eivät estä lain­kaan. Kaa­voi­tuk­ses­sa ehkä vali­tuk­sen jäl­keen ensim­mäi­sen ker­ran kat­so­taan mitä tuli kart­taan piirr­tet­tyä ja lop­pu­tu­los on hie­man eri­lai­nen pien­ten muu­tos­ten kera. Raken­ta­mi­nen ei vähe­ne. Kaa­voit­ta­ja oli­si voi­nut vii­ti­ses­sään teh­dä ensim­mäi­sel­lä kier­rok­sel­la asial­li­sen kaavan.

        Kyl­lä on myös nii­tä kun­tia jois­sa on poliit­ti­nen val­ta­suh­de ohjai­lee myös yri­tys toi­min­taa. Esi­mer­kik­si Kemi ver­sus Oulu. Oulus­sa on vireä elin­kei­noe­lä­mä ja Kemis­sä on taas van­han teol­li­suu­den ympä­ril­lä pyö­ri­vä kun­ta elin­kei­no raken­ne vaik­ka maan­tie­teel­li­ses­ti Kemi ja Oulu ovat hyvin lähel­lä toi­si­aan. Molem­mil­la on myös hyvin lähei­nen etäi­syys Ruot­sin rajalle.

      6. Las­se:
        Minul­la on vähän sel­lai­nen käsi­tys että tuu­lie­ner­gial­le on takuu tuo­tan­to­hin­ta eli se mak­se­taan mark­ki­na­hin­nas­ta ja tilan­tees­ta riip­pu­mat­ta. Jos näin ei ole niin ongel­ma on sil­ti havait­ta­vis­sa rajui­na tuo­tan­to­hin­nan vaih­te­lui­na. Tehoa yli­tar­jot­taes­sa on jos­tain ajet­ta­va kapa­si­teet­tia alas. Tem­poi­le­va tuu­li­voi­ma ei ole rat­kai­su ennen­kuin sen tuot­ta­maa säh­köä pys­ty­tään joten­kin varastoimaan.

        Olet vää­räs­sä.
        Ja mark­ki­na­hin­nan vaih­te­lu ei ole ongel­ma vaan merk­ki toi­mi­vas­ta mark­ki­nas­ta, joka näin sig­na­loi tuot­ta­jil­le ja käyt­tä­jil­le mil­loin säh­köä kan­nat­taa tuot­taa ja käyttää.

      7. Las­se:
        Minul­la on vähän sel­lai­nen käsi­tys että tuu­lie­ner­gial­le on takuu tuo­tan­to­hin­ta eli se mak­se­taan mark­ki­na­hin­nas­ta ja tilan­tees­ta riip­pu­mat­ta. Jos näin ei ole 

        Näin ei ole. Tuu­li­voi­mal­le mak­se­taan mark­ki­na­hin­nan ja takuu­hin­nan ero­tus tuke­na. Tun­neil­ta joi­na mark­ki­na­hin­ta on nega­tii­vi­nen, ei tukea mak­se­ta ollenkaan.

      8. Vain van­ha tuu­li­voi­ma saa tuo­ta Mau­ri Pek­ka­ri­sen tukea. Uudet eivät saa mitään tukea. Hele­nin las­kel­mat eivät ole jul­ki­sia, mut­ta tuu­li­voi­man raken­ta­mi­nen on todel­la kannattavaa.

      9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Vain van­ha tuu­li­voi­ma saa tuo­ta Mau­ri Pek­ka­ri­sen tukea. Uudet eivät saa mitään tukea. Hele­nin las­kel­mat eivät ole jul­ki­sia, mut­ta tuu­li­voi­man raken­ta­mi­nen on todel­la kannattavaa.

        Ei kai Pek­ka­ri­nen sitä yksin päät­tä­nyt vaan koko hallitus. 

        Kris­tii­nan­kau­pun­ki on kau­nis pik­ku­kau­pun­ki puu­ta­loi­neen. Mik­si Helen osal­taan pilaa sen mai­se­man. Mik­si tuu­li­voi­ma­loi­ta ei ole Hel­sin­gis­sä, siis hai­tat ulkois­te­taan. Tuu­li­voi­ma­lat sopi­si­vat mie­les­tä­ni par­hai­ten jo ole­mas­sa ole­vil­le teol­li­suusa­lueil­le, näin hait­ta ei oli­si niin suu­ri. Näin on mm. uudes­sa­kau­pun­gis­sa Yaran teollisuusalueella.

      10. Puo­lus­tus­voi­mat ovat kiel­tä­neet Tuu­li­voi­man raken­ta­mi­sen merel­le Hel­sin­gin edus­tal­le, kos­ka tutkat.

      11. Osmo Soi­nin­vaa­ra: tuu­li­voi­man raken­ta­mi­nen on todel­la kannattavaa.

        Kau­an­ko se voi olla näin, jos kaik­kien kan­nat­taa raken­taa tuu­li­voi­maa? Mikä siis estää sika­syklin? Aina­kin suun­ni­tel­mat Kapa­si­tee­tin lisäyk­sel­le Poh­jois­mai­den mark­ki­na-alueil­la ovat todel­la hulp­pei­ta. Mikä saa jar­rut­ta­maan ajoissa?

      12. Sylt­ty: Kau­an­ko se voi olla näin, jos kaik­kien kan­nat­taa raken­taa tuu­li­voi­maa? Mikä siis estää sika­syklin? Aina­kin suun­ni­tel­mat Kapa­si­tee­tin lisäyk­sel­le Poh­jois­mai­den mark­ki­na-alueil­la ovat todel­la hulp­pei­ta. Mikä saa jar­rut­ta­maan ajoissa?

        Nyky­ti­lan­tees­sa moni tuu­li­voi­man raken­ta­ja on saa­nut hank­keen itsel­leen kan­nat­ta­vak­si. Säh­kö­jär­jes­tel­mäl­le tuu­li­voi­mas­ta on sekä hyö­tyä että hait­taa. Mitä suu­rem­pi tuu­li­voi­man osuus on, sitä mer­kit­tä­väm­mäk­si hai­tat käy­vät. En osaa ennus­taa, miten yhteis­kun­ta alkaa jar­rua pai­na­maan. Ihan pian sel­lais­ta ei vie­lä ole edes­sä. Muu kuin tuu­li­tuo­tan­to hii­puu pois. Pak­ko­han säh­köä on joten­kin tehdä.

      13. Veik­ko Kek­ko­nen: Nyky­ti­lan­tees­sa moni tuu­li­voi­man raken­ta­ja on saa­nut hank­keen itsel­leen kan­nat­ta­vak­si. Säh­kö­jär­jes­tel­mäl­le tuu­li­voi­mas­ta on sekä hyö­tyä että hait­taa. Mitä suu­rem­pi tuu­li­voi­man osuus on, sitä mer­kit­tä­väm­mäk­si hai­tat käy­vät. En osaa ennus­taa, miten yhteis­kun­ta alkaa jar­rua pai­na­maan. Ihan pian sel­lais­ta ei vie­lä ole edes­sä. Muu kuin tuu­li­tuo­tan­to hii­puu pois. Pak­ko­han säh­köä on joten­kin tehdä.

        Kyse on hin­noit­te­luon­gel­mas­ta, jon­ka mark­ki­na­ta­lous kyl­lä tar­vit­taes­sa rat­kai­see. Eli joko säh­köyh­tiöt ryh­ty­vät myy­mään kulut­ta­jil­le minuu­tin tark­kuu­del­la hin­noi­tel­ta­vaa pörs­si­säh­köä joka tekee kal­liin sää­tö­voi­man kan­nat­ta­vak­si (eli ajoit­tain säh­kön hin­ta pomp­paa tuhat­ker­tai­sek­si nor­maa­liin ver­rat­tu­na), tai sit­ten säh­kö hin­noi­tel­laan kiin­teäk­si ja nol­la­kus­tan­nuk­sis­ta tuu­li­säh­köä myy­dään nor­maa­li­ti­lan­tees­sa hyväl­lä kat­teel­la ja sää­tö­voi­mal­la teh­dään het­kit­täis­tä tappiota.

        Uskoi­sin että esi­mer­kik­si joku säh­köyh­tiön etä­oh­jaa­ma läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä voi­si hyvin­kin toi­mia kulu­tuk­sen tasaa­ja­na: läm­min­ve­si­va­raa­jaan lada­taan läm­pöä sil­loin kuin tuu­lee, ja tuo­tan­non not­kah­duk­sia tasa­taan sam­mut­ta­mal­la läm­pö­pum­put etä­oh­jauk­sel­la. Myös säh­kö­au­to­jen latauk­ses­sa oli­si poten­ti­aa­lia etä­oh­jat­ta­vaan kulu­tuk­sen tasaa­mi­seen. Kal­liin sää­tö­voi­man sääs­tös­tä syn­ty­vä lisä­ar­vo jae­taan kulut­ta­jan ja tuot­ta­jan kes­ken, ja molem­mat voittavat.

        Säh­kö­ve­ro­tus tekee vie­lä tois­tai­sek­si akku­jär­jes­tel­mät ongel­mal­li­sik­si, mut­ta se nyt ei ole mikään tek­ni­nen mah­dot­to­muus korjattavaksi.

  3. Ener­gia­po­li­tiik­ka­kir­joi­tuk­sia arvioi­taes­sa pitää aina kat­soa kenen hat­tu on kir­joit­ta­jan pääs­sä ja kenen kan­nal­ta kan­nat­ta­vuut­ta arvioidaan.

    Kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta ei ole yhden­te­ke­vää onko ener­gia­läh­de koti­mai­nen joka syn­nyt­tää työ­tä, tek­no­lo­gi­aa ja huol­to­var­muut­ta vai tuontitavararaa. 

    Kun­ta­ta­lou­den kan­nal­ta ei ole yhden­te­ke­vää luo­ko ener­gian­läh­de omas­sa kun­nas­sa työ­tä ja yritystoimintaa.

    Yri­tys, kuten Helen, pyr­kii val­lit­se­vien sään­tö­jen puit­teis­sa tuot­ta­maan voit­toa omistajalleen.

    (Lis­taa voi­si tie­tys­ti jat­kaa sil­lä, että esi­te­tys­tä ener­gia­po­liit­ti­ses­ta näke­myk­ses­tä on ken­ties hyö­tyä hatun­pi­tä­jäl­le itsel­leen pyr­kies­sään jat­ka­maan omas­sa val­ta-ase­mas­saan tai näke­mys pal­ve­lee hatun­pi­tä­jän edus­ta­man esim puo­lu­een tai etu­jär­jes­tön pyrkimyksiä.)

  4. Raa­ka­puun kul­jet­ta­mis­ta met­sis­tä teh­tai­siin tue­taan myös met­sä­au­to­tei­den saa­ma­na tuke­na. Rapor­tis­sa tode­taan, että ei ole empii­ris­tä tut­ki­mus­tie­toa sii­tä, koh­dis­tuu­ko tuki teol­li­suu­del­le vai kantohintoihin.”

    Ylei­nen talous­teo­ria ei näy­tä toi­mi­van Suo­men raakapuumarkkinoilla.
    UPM käräyt­ti itse met­sä­teol­li­suu­den har­joit­ta­mas­ta pit­kä­ai­kai­ses­ta puunostokartellista.
    Meil­lä on nyt oikeu­den pää­tös, jon­ka perus­teel­la osto­kar­tel­li ei kui­ten­kaan ollut alen­ta­nut kantohintoja.

    1. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen:

      Ylei­nen talous­teo­ria ei näy­tä toi­mi­van Suo­men raakapuumarkkinoilla.
      UPM käräyt­ti itse met­sä­teol­li­suu­den har­joit­ta­mas­ta pit­kä­ai­kai­ses­ta puunostokartellista.
      Meil­lä on nyt oikeu­den pää­tös, jon­ka perus­teel­la osto­kar­tel­li ei kui­ten­kaan ollut alen­ta­nut kantohintoja.

      Talous­teo­riat ovat eri asia kuin tuo­miois­tuin­ten näyt­tö­kyn­nys. Esi­mer­kik­si rikos­ju­tuis­sa jutun kaa­tu­mi­seen riit­tää, että jää var­tee­no­tet­ta­va epäi­lys. Eli näyt­tö­vel­voi­te on sil­lä joka syyt­tää, ja toi­sel­la osa­puo­lel­la on syyt­tö­myy­so­let­ta­ma. Puu­kar­tel­li kaa­tui vas­taa­vaan. Eli vahin­gon­kär­si­jöil­lä oli näyt­tö­vel­vol­li­suus sii­tä, että pal­jon­ko vahin­koa heil­le oli aiheu­tu­nut. Met­sä­teol­li­suus palk­ka­si jou­kon huip­pu­ju­ris­te­ja kysee­na­lais­ta­maan kun­kin väit­teen, jos­sa oli koi­tet­tu perus­tel­la vahin­ko­jen mää­riä, ja lopul­ta tuo­ma­rit tote­si­vat, että on jouk­ko näyt­töä ja sen kysee­na­lais­ta­mis­ta, ja kun eivät itse ole asian subs­tans­sin asian­tun­ti­joi­ta, jou­tui­vat totea­maan, että asian­tun­ti­jat näyt­tä­vät ole­van asias­sa eri miel­tä — ja että sel­ke­ää ei näyt­töä ei vai­ku­ta ole­van, mis­tä seu­ra­si se, että vahin­gon­kor­vaus­kan­teet kaa­tui­vat. Nor­maa­lis­ti tuo­ma­rit osaa­vat arvioi­da sitä, että onko joku lausun­to jon­kun var­tee­no­tet­ta­van asian­tun­ti­jan lausu­ma vai ei, ja kenel­lä on varaa tuo­da kal­leim­mat asian­tun­ti­ja­lausun­not, sen kan­ta pai­naa enem­män, mut­ta tuos­sa tapauk­ses­sa molem­mat osa­puo­let mars­sit­ti­vat huip­pu­asian­tun­ti­ja­lausun­to­ja. Tuo­ma­rei­den on vai­kea ottaa sel­lai­ses­sa tilan­tees­sa itse kan­taa enää mihin­kään, jos molem­mil­la puo­lil­la näyt­tää ole­van huip­pu­asian­tun­ti­jat todis­ta­mas­sa näke­myk­sen puo­les­ta, kos­ka ei tuo­ma­reil­la mitään talous­tie­teen toh­to­ri­ta­son kou­lu­tus­ta ole, jol­lais­ta kou­lu­tus­ta esi­mer­kik­si kar­tel­lia­si­aa kos­ke­nei­den tilas­tol­lis­ten argu­ment­tien syväl­li­sem­pi ymmär­tä­mi­nen mel­kein edellyttäisi.

    2. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen:
      Ylei­nen talous­teo­ria ei näy­tä toi­mi­van Suo­men raakapuumarkkinoilla.
      UPM käräyt­ti itse met­sä­teol­li­suu­den har­joit­ta­mas­ta pit­kä­ai­kai­ses­ta puunostokartellista.
      Meil­lä on nyt oikeu­den pää­tös, jon­ka perus­teel­la osto­kar­tel­li ei kui­ten­kaan ollut alen­ta­nut kantohintoja. 

      Puu­kau­pan koh­dal­la on kol­mas vaih­toeh­to. Osto­kar­tel­li saat­toi työn­tää vahin­gon kol­man­nel­le tahol­le. Tätä­hän Suo­men sahat ry:n yksi­tyis­sa­hat ovat väit­tä­neet jul­ki­suu­des­sa: Suu­ret sel­lu­loo­sa­fir­mat mak­sa­vat ali­hin­taa kui­dus­ta ja pitä­vät tukin hin­nan kor­keal­la. Met­sä­no­mis­ta­jan kan­nal­ta kan­to­ra­ha­tu­lo on sama, mut­ta se muo­dos­tuu eri lail­la. Kär­si­jöi­nä ovat sahat, jot­ka osta­vat tuk­ki­pi­toi­sia lei­mi­koi­ta. Kos­ka suu­ryh­tiöt voi­vat mark­ki­na­voi­mal­laan hila­ta tukin hin­nan ylös, ne jou­tu­vat mak­sa­maan kor­keam­paa kan­to­hin­taa, jol­la sub­ven­toi­daan mata­lam­paa kui­dun hin­taa. (Suu­ryh­tiöt taas osta­vat pää­asias­sa kui­tu­pi­toi­sia lei­mi­koi­ta ja voi­vat teh­dä yksit­täi­set avo­hak­kuun­sa nollamarginaalilla.)

      Eli oikeus saat­toi, ihme kyl­lä, olla oikeas­sa. Kan­ta­ja­na oli jutus­sa ehkä vää­rä vahingonkärsijä.

      1. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Puu­kau­pan koh­dal­la on kol­mas vaih­toeh­to. Osto­kar­tel­li saat­toi työn­tää vahin­gon kol­man­nel­le tahol­le. Tätä­hän Suo­men sahat ry:n yksi­tyis­sa­hat ovat väit­tä­neet jul­ki­suu­des­sa: Suu­ret sel­lu­loo­sa­fir­mat mak­sa­vat ali­hin­taa kui­dus­ta ja pitä­vät tukin hin­nan kor­keal­la. Met­sä­no­mis­ta­jan kan­nal­ta kan­to­ra­ha­tu­lo on sama, mut­ta se muo­dos­tuu eri lail­la. Kär­si­jöi­nä ovat sahat, jot­ka osta­vat tuk­ki­pi­toi­sia lei­mi­koi­ta. Kos­ka suu­ryh­tiöt voi­vat mark­ki­na­voi­mal­laan hila­ta tukin hin­nan ylös, ne jou­tu­vat mak­sa­maan kor­keam­paa kan­to­hin­taa, jol­la sub­ven­toi­daan mata­lam­paa kui­dun hin­taa. (Suu­ryh­tiöt taas osta­vat pää­asias­sa kui­tu­pi­toi­sia lei­mi­koi­ta ja voi­vat teh­dä yksit­täi­set avo­hak­kuun­sa nollamarginaalilla.)

        Eli oikeus saat­toi, ihme kyl­lä, olla oikeas­sa. Kan­ta­ja­na oli jutus­sa ehkä vää­rä vahingonkärsijä.

        Jos yksi­tyi­nen saha oli­si läh­te­nyt hake­maan vahin­gon­kor­vaus­ta kar­tel­li­kä­rä­jil­tä, niin min­ne saha oli­si sen jäl­keen vie­nyt sivu­tuot­tee­na syn­ty­vän hakkeen?Tuskin aina­kaan kar­tel­lin omis­ta­mil­le sellutehtaille.

  5. Kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jen osal­ta oli­si tavat­to­man yksin­ker­tais­ta tur­vau­tua pelk­kään pääs­tö­kaup­paan, ulot­taa pääs­tö­kaup­pa kaik­kiin pääs­töi­hin ja vähen­tää liik­keel­lä ole­via pääs­tö­oi­keuk­sia niin pal­jon, että jär­jes­tel­mä yksin riit­tää. Se toi­mi­si tas­a­puo­li­ses­ti ja tehok­kaas­ti. Sii­nä ei voi­si vetää kotiin päin – mut­ta sii­hen se tai­taa kaatuakin.”

    Juu­ri näin. Kaik­ki tapaus‑, toi­mia­la- ja tuo­tan­to­suun­ta­koh­tai­set poik­kea­vuu­det on tuo­mit­tu puut­teel­li­sek­si, työ­läik­si ja toimimattomiksi.

    Tur­peen vero­tu­ki kuu­luu ener­gia­po­li­tii­kan kum­ma­jai­siin. Tur­ve on polt­toai­neis­ta suu­ri­pääs­töi­sin, rus­ko­hiil­tä­kin pahem­pi. Sen tukea perus­tel­laan työ­pai­koil­la. Tur­ve­teol­li­suus ilmoit­taa työl­lis­tä­vän­sä 2300 hen­keä. Kun vero­tu­ki on 196 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa, yhtä työ­paik­kaa tue­taan 85 000 eurolla.”

    Voi­si­ko tämän tur­ve­asian nyt vain hoi­taa lopul­li­ses­ti pois asia­lis­tal­ta? Kiel­le­tään tur­peen nos­to ja käyt­tö ener­gia­tuo­tan­non tar­koi­tuk­ses­sa sekä anne­taan jokai­sel­le tur­vea­lan työn­te­ki­jäl­le 85 000 euroa käteen ja sano­taan että ei tarvitse/saa tul­le huo­men­na töihin.

    1. Elo­pe­räi­nen maa­la­ji: turv

      Voi­si­ko tämän tur­ve­asian nyt vain hoi­taa lopul­li­ses­ti pois asia­lis­tal­ta? Kiel­le­tään tur­peen nos­to ja käyt­tö ener­gia­tuo­tan­non tar­koi­tuk­ses­sa sekä anne­taan jokai­sel­le tur­vea­lan työn­te­ki­jäl­le 85 000 euroa käteen ja sano­taan että ei tarvitse/saa tul­le huo­men­na töihin.

      Englan­nis­sa näin kyl­lä teh­tiin 1980-luvun pit­kän hii­li­kai­vos lakon yhtey­des­sä kun Mar­ga­ret Thatc­he­rin kon­ser­va­tii­vi­nen hal­li­tus ilmoit­ti sul­ke­van­sa 5 hii­li­kai­vos­ta Englan­nis­sa ja Wale­sis­sa . Toki siirtymäajalla.

    2. Elo­pe­räi­nen maa­la­ji:
      ”Kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jen osal­ta oli­si tavat­to­man yksin­ker­tais­ta tur­vau­tua pelk­kään pääs­tö­kaup­paan, ulot­taa pääs­tö­kaup­pa kaik­kiin pääs­töi­hin ja vähen­tää liik­keel­lä ole­via pääs­tö­oi­keuk­sia niin pal­jon, että jär­jes­tel­mä yksin riit­tää. Se toi­mi­si tas­a­puo­li­ses­ti ja tehok­kaas­ti. Sii­nä ei voi­si vetää kotiin päin – mut­ta sii­hen se tai­taa kaatuakin.”

      Juu­ri näin. Kaik­ki tapaus‑, toi­mia­la- ja tuo­tan­to­suun­ta­koh­tai­set poik­kea­vuu­det on tuo­mit­tu puut­teel­li­sek­si, työ­läik­si ja toimimattomiksi.

      ”Tur­peen vero­tu­ki kuu­luu ener­gia­po­li­tii­kan kum­ma­jai­siin. Tur­ve on polt­toai­neis­ta suu­ri­pääs­töi­sin, rus­ko­hiil­tä­kin pahem­pi. Sen tukea perus­tel­laan työ­pai­koil­la. Tur­ve­teol­li­suus ilmoit­taa työl­lis­tä­vän­sä 2300 hen­keä. Kun vero­tu­ki on 196 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa, yhtä työ­paik­kaa tue­taan 85 000 eurolla.”

      Voi­si­ko tämän tur­ve­asian nyt vain hoi­taa lopul­li­ses­ti pois asia­lis­tal­ta? Kiel­le­tään tur­peen nos­to ja käyt­tö ener­gia­tuo­tan­non tar­koi­tuk­ses­sa sekä anne­taan jokai­sel­le tur­vea­lan työn­te­ki­jäl­le 85 000 euroa käteen ja sano­taan että ei tarvitse/saa tul­le huo­men­na töihin.

      Ei tähän alhai­sem­paan vero­kan­taan kulu yhtään val­tion rahaa, val­tio saa vain vähem­män verotuloja.

  6. Vie­lä epä­joh­don­mu­kai­sem­paa on, että vain osa pääs­töis­tä kuu­luu pääs­tö­kau­pan pii­riin. Loput kuu­lu­vat taa­kan­ja­ko­sek­to­riin ja niis­sä on kan­sal­li­nen päästötavoite.”

    Tuo on aika ylei­nen luu­lo, mut­ta asia ei ole noin. Osa pääs­töis­tä kuu­luu pääs­tö­kau­pan pii­riin, ja osa kuu­luu taa­kan­ja­ko­sek­to­ril­le. Mut­ta on myös pääs­tö­jä, jot­ka eivät kuu­lu mil­le­kään sek­to­ril­le. Esi­mer­kik­si len­to­lii­ken­teen pääs­töis­tä vain EU:n sisäi­set len­not ovat jom­man kum­man pii­ris­sä, mut­ta EU:n ulko­puo­lel­le suun­tau­tu­va len­to ei ole kum­man­kaan pääs­tö­jen tilas­toin­ti­ta­van pii­ris­sä, vaik­ka len­to tapah­tui­si pit­kän aikaa EU:n alu­een yläpuolella.

    Ilmais­ja­ko ei tuhoa kan­nus­ti­mia koko­naan. Semen­tin tuo­tan­nos­sa kan­nat­taa käyt­tää ilmas­to­ys­tä­väl­lis­tä tek­no­lo­gi­aa, kos­ka yli­mää­räi­set pääs­tö­oi­keu­det voi myy­dä, mut­ta se ei ohjaa vaih­ta­maan raken­nus­ma­te­ri­aa­lia beto­nis­ta puuhun.”

    Sement­tiä tuo­daan nyky­ään Suo­meen aika pal­jon EU:n ulko­puo­lel­ta. Suo­mes­sa on nykyi­sin vain yksi sementtitehdas.

    Perus­tee­na die­sel­polt­toai­neen mata­lam­mal­le verol­le on esi­tet­ty kul­je­tus­ten tuke­mis­ta. Täl­lä on suu­ri mer­ki­tys puun­ja­los­tus­teol­li­suu­del­le raa­ka-ainei­den kan­nal­ta. Raa­ka­puun kul­jet­ta­mis­ta met­sis­tä teh­tai­siin tue­taan myös met­sä­au­to­tei­den saa­ma­na tukena.”

    Die­sel-vero­tuk­sen his­to­ri­aan liit­ty­vät myös venä­läi­set rekat. On aja­tel­tu, että jos rek­ko­jen polt­toai­ne­ve­ro­tus on Suo­mes­sa huo­mat­ta­van pal­jon jotain naa­pu­ri­maa­ta kor­keam­paa, polt­toai­neen lisäk­si myös rek­ko­jen kul­jet­ta­jat kor­vau­tu­vat her­käs­ti osin rajan takaa tule­vil­la, jot­ka tank­kaa­vat rajan taka­na edul­li­sem­paa polt­toai­net­ta ja aje­le­vat sit­ten kul­je­tuk­sia Suo­men puo­lel­la. Rekois­sa on isot tan­kit. Toi­nen asi­aan liit­ty­vä näkö­koh­ta on se, että jot­kut kul­ku­neu­vot, kuten esim. junat aje­le­vat polt­to­öl­jyn vero­ta­soil­la, ja lai­vat merel­lä ilman sitä­kin. Eri­lai­set vero­ta­sot eri kul­ku­neu­vois­sa vää­ris­tä­vät her­käs­ti eri kul­je­tus­muo­to­jen kes­ki­näis­tä kil­pai­lua­se­maa. Rekat ovat jo die­sel­polt­toai­neen ben­saa alem­mal­la­kin vero­tuk­sel­la vero­ra­sit­teen osal­ta ala­kyn­nes­sä junien ja lai­vo­jen sekä len­to­ko­nei­den alem­piin vero­ta­soi­hin näh­den. Pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sen kan­nal­ta voi­si ollai parem­pi, että kaik­kia kul­ku­neu­vo­ja kos­ki­si saman­lai­nen pääs­tö­pe­rus­tei­nen verotus.

  7. Kii­tos Osmo rapor­tin arvios­ta­si. Kir­joi­tuk­se­si herät­ti pal­jon ajatuksia.
    Tur­peen tuki työl­lis­tä­mis­tar­koi­tuk­ses­sa oli haus­ka. Onhan se niin jär­je­tön­tä, että on pak­ko nauraa.
    Pääl­lek­käi­set verot lii­ken­teel­le herät­tä­vät ris­ti­rii­tai­sia tun­tei­ta: Jos die­se­lau­to on vähä­pääs­töi­nen ja mak­saa sekä polt­toai­ne­ve­roa että käyt­tö­voi­ma­ve­roa (die­sel­ve­ro), niin mik­si pitää kek­siä erik­seen sii­hen pääl­le ruuh­ka­mak­su? Eihän sii­nä ole mitään jär­keä, että sil­loin kun ihmi­set mene­vät töi­hin, he mak­sa­vat ruuh­ka­mak­su­ja, kos­ka ei kukaan huvin vuok­si läh­de ruuh­kaan kulut­ta­maan aikaa. Jat­ko­poh­din­taa vie­lä: Kuin­ka mää­ri­tel­lään ruuh­ka? Mis­sä kul­kee raja sii­nä, mikä on ruuh­kaa ja mikä ei? Halu­taan­ko se mää­ri­tel­lä ajo­no­peu­den mukaan, ja jos hidas­ajo on ruuh­kan kri­tee­ri, niin kuin­ka se mak­sun suu­ruus mita­taan? Vai onko kri­tee­ri­nä ken­ties kel­lon­ai­ka? Sil­loin­han autoi­li­jat pyr­ki­vät pää­se­mään alu­eel­le minuut­tia vail­le ennen ruuh­ka­mak­sun alkua vält­tyäk­seen yli­mää­räi­sil­tä kus­tan­nuk­sil­ta, mikä loo­gi­ses­ti siir­tää ruuh­ka-aikaa aiem­mak­si tai myö­hem­mäk­si. Samat pääs­töt tule­vat pako­put­kes­ta joka tapauk­ses­sa, tai säh­kö­au­to­jen tapauk­ses­sa tie­ten­kin hii­li­voi­ma­lan piipusta.

    1. Ruuh­ka­mak­sun idea­na on mak­sat­taa ulkoi­sis­ta kus­tan­nuk­sis­ta sil­loin kuin nii­tä aiheut­taa. Autoiu on haja-asu­tusa­lueil­la räi­keäs­ti yli­ve­ro­tet­tua ja Hel­sin­gin aamu­ruuh­kas­sa aliverotettua.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ruuh­ka­mak­sun idea­na on mak­sat­taa ulkoi­sis­ta kus­tan­nuk­sis­ta sil­loin kuin nii­tä aiheut­taa. Autoiu on haja-asu­tusa­lueil­la räi­keäs­ti yli­ve­ro­tet­tua ja Hel­sin­gin aamu­ruuh­kas­sa aliverotettua.

        En koe asi­aa näin, vaan päin­vas­toin. Ruuh­ka­mak­su oli­si työs­sä­käy­mis­ve­ro. Mei­dän on pak­ko tar­kas­tel­la asi­aa myös kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta, jot­ta emme luo uusia kannustinloukkuja.

      2. En koe asi­aa näin, vaan päin­vas­toin. Ruuh­ka­mak­su oli­si työs­sä­käy­mis­ve­ro. Mei­dän on pak­ko tar­kas­tel­la asi­aa myös kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta, jot­ta emme luo uusia kannustinloukkuja.

        Nyt ajat­te­letr vää­rin. Ruuhj­ka­mak­su vähen­tää työ­mat­kan kus­tan­nuk­sia, aika­kus­tan­nus mukaan luet­tu­na. Kos­ka se suju­voit­taa lii­ken­net­tä, työ­mat­kat kulu­vat jou­tui­sam­min. Niis­sä kau­pun­geis­sa, jois­sa se on otet­tu käyt­töön, esi­mer­kik­si Tuk­hol­mas­sa, Oslos­sa ja Lon­toos­sa, autoi­li­jat ovat lopul­ta olleet sii­hen var­sin tyy­ty­väi­siä, siis autoi­li­joi­den enemmistö.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Nyt ajat­te­letr vää­rin. Ruuhj­ka­mak­su vähen­tää työ­mat­kan kus­tan­nuk­sia, aika­kus­tan­nus mukaan luet­tu­na. Kos­ka se suju­voit­taa lii­ken­net­tä, työ­mat­kat kulu­vat jou­tui­sam­min. Niis­sä kau­pun­geis­sa, jois­sa se on otet­tu käyt­töön, esi­mer­kik­si Tuk­hol­mas­sa, Oslos­sa ja Lon­toos­sa, autoi­li­jat ovat lopul­ta olleet sii­hen var­sin tyy­ty­väi­siä, siis autoi­li­joi­den enemmistö.

        Tuk­hol­mas­sa ruuh­ka­mak­sun saa mak­saa, ja useim­mi­ten mak­saa, työ­nan­ta­ja, eikä verot­ta­ja­kaan puu­tu sii­hen miten­kään. Autoi­li­jat ovat syys­tä­kin tyytyväisiä. 

        Tuk­hol­mas­sa koko­nais­rat­kai­suun liit­tyy ruuh­ka­mak­sul­la katet­ta­via inves­toin­te­ja autoi­lun lii­ken­nein­fraan sekä jouk­ko­lii­ken­teen saa­vu­tet­ta­vuu­teen, joten ruuh­ka­mak­sut käy­te­tään koko­nai­suu­des­saan lii­ken­teen suju­voit­ta­mi­seen. Meil­lä polii­tik­ko­jen osaa­mi­sen tun­tien, ruuh­ka­mak­su oli­si vain lisä­ve­ro vail­la vastinetta

      4. KariS: Tuk­hol­mas­sa ruuh­ka­mak­sun saa mak­saa, ja useim­mi­ten mak­saa, työ­nan­ta­ja, eikä verot­ta­ja­kaan puu­tu sii­hen mitenkään.

        Var­maan ei mikään tuo­ta Suo­mes­sa­kaan estäi­si. Ole­tet­ta­vas­ti myös ruuh­ka­mak­su oli­si vähen­nys­kel­poi­nen (tai vero­ton etu työ­nan­ta­jan mak­saes­sa) tulon­hank­ki­mis­me­no, jos sitä mak­saa työmatkoista.

        KariS: Meil­lä polii­tik­ko­jen osaa­mi­sen tun­tien, ruuh­ka­mak­su oli­si vain lisä­ve­ro vail­la vastinetta

        Mah­dol­li­ses­ti, mut­ta se ei ole mikään argu­ment­ti ruuh­ka­mak­sua vas­taan. Ruuh­ka­mak­sun perus­te on nime­no­maan ulkois­hait­ta. Se ei rii­pu miten­kään sii­tä, miten pal­jon on kan­nat­ta­vaa inves­toi­da autoinfraan.

      5. Ossi Sare­so­ja:
        Var­maan ei mikään tuo­ta Suo­mes­sa­kaan estäi­si. Ole­tet­ta­vas­ti myös ruuh­ka­mak­su oli­si vähen­nys­kel­poi­nen (tai vero­ton etu työ­nan­ta­jan mak­saes­sa) tulon­hank­ki­mis­me­no, jos sitä mak­saa työmatkoista.

        Jos noin kävi­si, ruuh­ka­mak­su oli­si tulon­siir­to val­tiol­ta ruuh­ka­mak­su­jen saa­jil­le. Eli se vähen­täi­si val­tion vero­tu­lo­ja sen ver­ran kuin nii­tä vero­vä­hen­net­täi­siin val­tion verois­ta ja lisäi­si ruuh­ka­mak­sun saa­jan tulo­ja. Val­tiol­le tilan­ne oli­si suh­teel­li­sen neut­raa­li, jos ruuh­ka­mak­su­jen saa­ja oli­si val­tio. Mut­ta jos ruuh­ka­mak­sut mak­set­tai­siin kun­nal­le tai maa­kun­nal­le, niin sil­loin val­tio menet­täi­si ruuh­ka­mak­su­jen myö­tä mui­ta tulojaan.

      6. Val­tiol­le tilan­ne oli­si suh­teel­li­sen neut­raa­li, jos ruuh­ka­mak­su­jen saa­ja oli­si valtio. 

        Vero­tus ei ole vie­lä ihan sataa pro­sent­tia. Kyl­lä sii­nä val­tio pää­si­si voi­tol­le. Suo­mes­sa työ­nan­ta­ja ei voi mak­saa verot­to­mas­ti työ­mat­ka­kus­tan­nuk­sia, mut­ta mart­ka­kus­tan­nus on omas­sa vero­tuk­ses­sa vähen­nys­kel­poi­nen, jos kus­tan­nuk­sia on pal­jon, muis­taak­se­ni 759 €/vuosi, mut­ta en ole täs­tä rajas­ta ihan var­ma. Lisäk­si vero­vä­hen­nys perus­tuu jouk­ko­lii­ken­teen hin­taan vaik­ka ajai­si omal­la autol­la, jos jouk­ko­lii­ken­ne on ole­mas­sa, kuten se ruuh­ka­mak­sua­lueil­la yleen­sä on.

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Suo­mes­sa työ­nan­ta­ja ei voi mak­saa verot­to­mas­ti työ­mat­ka­kus­tan­nuk­sia, mut­ta mart­ka­kus­tan­nus on omas­sa vero­tuk­ses­sa vähen­nys­kel­poi­nen, jos kus­tan­nuk­sia on pal­jon, muis­taak­se­ni 759 €/vuosi, mut­ta en ole täs­tä rajas­ta ihan varma.

        Ei var­mas­ti ole noin. Suo­mes­sa työ­nan­ta­ja saa mak­saa ihan vapaas­ti työ­mat­ka­kus­tan­nuk­set koko­naan. Se on myös työn­te­ki­jän kan­nal­ta vero­tuk­sel­li­ses­ti edul­lis­ta, sil­lä pal­kan­saa­jal­le ei huo­mioi­da tuloa työ­nan­ta­jan suo­raan mak­sa­mis­ta mat­kus­ta­mis- eikä majoi­tus­kus­tan­nuk­sis­ta, joten mm. yrit­tä­jät las­kut­ta­vat yleen­sä yri­tys­tään mat­kois­taan suo­raan kotio­vel­ta läh­tien, ja samoin tilan­ne on monil­la muil­la­kin työ­pai­koil­la aina­kin asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä. Lue asias­ta vaik­ka verot­ta­jan sivuilta:

        Työ­nan­ta­ja voi mak­saa työ­mat­kas­ta aiheu­tu­vat mat­kus­ta­mis- ja majoi­tus­kus­tan­nuk­set sekä muut työ­mat­kaan liit­ty­vät pal­ve­lut ja hyö­dyk­keet suo­raan nii­den myy­jäl­le. Täl­löin pal­kan­saa­jal­le itsel­leen ei aiheu­du kus­tan­nuk­sia työ­mat­kas­ta. Näis­tä työ­nan­ta­jan mak­sa­mis­ta mat­kus­tus- ja majoi­tus­kus­tan­nuk­sis­ta ei syn­ny pal­kan­saa­jal­le myös­kään vero­na­lais­ta etua.”

        https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48013/ty%C3%B6matkakustannusten-korvaukset-verotuksessa2/#2.2‑ty%C3%B6nantaja-maksaa-ty%C3%B6matkasta-aiheutuneet-kustannukset-palveluntarjoajalle

        Val­tion tulo­jen kan­nal­ta — mikä­li ruuh­ka­mak­su tulou­tet­tai­siin val­tiol­le — talous­vai­ku­tuk­set riip­pui­si­vat ruuh­ka­mak­su­jen suu­ruu­des­ta (tun­te­ma­ton asia), sii­tä miten iso pro­sent­ti autoi­li­jois­ta lopul­ta ruuh­ka­mak­sut kaik­kien perin­tö­toi­mien jäl­keen mak­sai­si (juu­ri mikään vero Suo­mes­sa ei tule 100 %:sti mak­se­tuk­si, ja tus­kin ruuh­ka­mak­su­jär­jes­tel­mäs­sä­kään esim. varat­to­mik­si todet­tu­ja saa­tai­siin mak­su­ja mak­sa­maan, ellei jär­jes­tel­mä joten­kin kon­kreet­ti­ses­ti onnis­tu estä­mään mak­su­ja mak­sa­mat­to­mien kul­ke­mis­ta teil­lä sen sijaan, että se vain seu­raa ja las­kut­taa) ja sii­tä, mit­kä kus­tan­nuk­set jär­jes­tel­män yllä­pi­dos­ta kaik­ki­ne vali­tus­kä­sit­te­lyi­neen yhteen­sä mak­sai­si ver­rat­tu­na jär­jes­tel­män tuot­ta­miin tuloihin.

      8. siten­niin: Ei var­mas­ti ole noin. Suo­mes­sa työ­nan­ta­ja saa mak­saa ihan vapaas­ti työ­mat­ka­kus­tan­nuk­set koko­naan. Se on myös työn­te­ki­jän kan­nal­ta vero­tuk­sel­li­ses­ti edul­lis­ta, sil­lä pal­kan­saa­jal­le ei huo­mioi­da tuloa työ­nan­ta­jan suo­raan mak­sa­mis­ta mat­kus­ta­mis- eikä majoi­tus­kus­tan­nuk­sis­ta, joten mm. yrit­tä­jät las­kut­ta­vat yleen­sä yri­tys­tään mat­kois­taan suo­raan kotio­vel­ta läh­tien, ja samoin tilan­ne on monil­la muil­la­kin työ­pai­koil­la aina­kin asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä. Lue asias­ta vaik­ka verot­ta­jan sivuilta:

        ”Työ­nan­ta­ja voi mak­saa työ­mat­kas­ta aiheu­tu­vat mat­kus­ta­mis- ja majoi­tus­kus­tan­nuk­set sekä muut työ­mat­kaan liit­ty­vät pal­ve­lut ja hyö­dyk­keet suo­raan nii­den myy­jäl­le. Täl­löin pal­kan­saa­jal­le itsel­leen ei aiheu­du kus­tan­nuk­sia työ­mat­kas­ta. Näis­tä työ­nan­ta­jan mak­sa­mis­ta mat­kus­tus- ja majoi­tus­kus­tan­nuk­sis­ta eisyn­ny pal­kan­saa­jal­le myös­kään vero­na­lais­ta etua.”

        https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48013/ty%C3%B6matkakustannusten-korvaukset-verotuksessa2/#2.2‑ty%C3%B6nantaja-maksaa-ty%C3%B6matkasta-aiheutuneet-kustannukset-palveluntarjoajalle

        Vero­tuk­ses­sa työ­mat­kal­la ei tar­koi­te­ta kodin ja työ­pai­kan välis­tä matkaa.

    2. Jan­ne Joki­nen:

      Tur­peen tuki työl­lis­tä­mis­tar­koi­tuk­ses­sa oli haus­ka. Onhan se niin jär­je­tön­tä, että on pak­ko nauraa.

      Kuka nau­raa millekin.
      Kan­sal­li­soop­pe­ran tuki on noin 100 000 €/nenä/v. (50 milj€/500 hlöä)
      Ei sen väliä jos krii­si­ti­lan­tees­sa tulee vilu. Pää­asia, että kor­kea­kult­tuu­rin näl­kään on sil­loin­kin tar­jon­taa pääkaupungissa.

      1. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen: Kuka nau­raa millekin.
        Kan­sal­li­soop­pe­ran tuki on noin 100 000 €/nenä/v. (50 milj€/500 hlöä)
        Ei sen väliä jos krii­si­ti­lan­tees­sa tulee vilu. Pää­asia, että kor­kea­kult­tuu­rin näl­kään on sil­loin­kin tar­jon­taa pääkaupungissa.

        Niin jos kult­tuu­rin tuke­mi­nen on sinän­sä eli­tis­tis­tä nimi­merk­ki Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­sen niin sil­loin ei Kan­sal­li­soop­pe­ran kiin­teät kult­tuu­ri tuet pitäi­si olla ongel­ma mut­ta mikä­li jos nimi­merk­ki Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen oli­si joten­kin huo­lis­saan koti­mai­ses­ta kult­tuu­ris­ta niin kyl­lä sil­loin esi­mer­kik­si koti­mai­sen kir­jal­li­suu­den tuet oli­si esi­mer­kik­si kään­nös­kir­jal­li­suu­del­le ver­tai­lu kel­poi­nen kuin tur­peen pol­ton tuet. Tur­vet­ta käy­te­tään ener­gia­na kol­mes­sa maas­sa Euroo­pas­sa ener­gian tuo­tan­nos­sa ne ovat Venä­jä, Suo­mi ja Irlan­nin tasa­val­ta. Näi­den­kin kol­men tuot­ta­jan koh­dal­la Irlan­ti on luo­pu­mas­sa tur­pees­ta siir­ty­mä­kau­den yli ja Venä­jän tur­peen tuo­tan­non huip­pu­vuo­det oli­vat sii­nä 1920-luvul­ta aina 1980-luvul­le asti tosin nyt se on tulos­sa Venä­jäl­le uudel­leen ener­gian tuo­tan­nos­sa käyt­töön. Suo­mes­sa tur­ve otet­tiin käyt­töön val­ta­kun­nal­li­ses­ti 1975–1976 Tuol­loin val­tio­nyh­tiö Vapo Oy alkoi inves­toi­da tur­pee­seen . Pit­kän ener­gia­krii­sin aika­na aja­tuk­se­na että se oli­si siir­ty­mä­kau­den ener­gia ydin­voi­ma­lan ja uusiu­tu­vien ener­gia­läh­tei­den käyt­töön oton men­nes­sä. Suo­mes­sa on noin 17 tur­ve voi­ma­laa ja yksi Oop­pe­ra. Ei näi­tä voi ver­ra­ta miten­kään krii­si­ti­lan­tee­seen . Tur­peen tuo­tan­to liit­tyy ihan toi­sen­lai­seen his­to­ri­aan kuin Oop­pe­ra. Olem­me elä­neet nor­maa­lis­sa olo­suh­teis­sa sodan jäl­keen jo 75 vuot­ta. Oli­si­ko Suo­men pitä­nyt olla esi­mer­kik­si sota­ti­las­sa vuo­des­ta 1944 vuo­teen 1990? Sen­kin oli jon­kin­lai­nen krii­si­ti­lan­ne myös tuol­loin­kin ja sitä krii­siä kut­sut­tiin maa­il­man­laa­jui­ses­ti nimel­lä Kyl­mä sota (Cold War).

  8. > Uuden tek­no­lo­gian kehi­tys­tä ja demon­straa­tio­ta taas kan­nat­taa tukea. Täs­tä syn­ty­vä tie­to on posi­tii­vi­nen ulkoisvaikutus.

    Eri miel­tä. Mones­ti tämä joh­taa insi­nöö­ri­ta­lou­teen, jos­sa uusien demon­straa­tio­kel­pois­ten ideoi­den tuot­ta­mi­nen on itse­tar­koi­tus. Meil­lä esim. oli vuo­si­kym­me­niä demo­tu­kia tuu­li­voi­mal­le, mut­ta niil­lä ei pääs­ty tuu­li­voi­man laa­ja­mit­tai­seen käyt­töön ja kun koti­mark­ki­noi­ta ei syn­ty­nyt, yri­tyk­set eivät menes­ty­neet ja tuet meni­vät hukkaan.

    Eri­lai­set “inno­vaa­tio­tuet” joh­ta­vat myös sii­hen, että kek­si­tään inno­voi­ta­vaa, jot­ta oma työ­paik­ka pysyy. Sii­nä ei ole mitään uut­ta. Pitää siis olla varo­vai­nen näi­den “Tekes-tukien” kanssa.

  9. Yri­tys­tuet, järjestelmä
    Huomioitava;
    tehot­to­muus, kil­pai­lun vää­ris­ty­mi­nen ja kohon­nut verotustarve
    Jos kui­ten­kin kai­kes­ta huo­li­mat­ta olem­me sitä mieltä,
    että yri­tys­tu­kia on mak­set­ta­va, niin voi­si­ko näiden
    ”pii­lo­tet­tu­jen” yri­tys­tu­kien saa­jat vel­voit­taa kertomaan
    nel­jän­nes­vuo­sit­tain ”väli­ti­lin­pää­tök­ses­sään” saa­man­sa tuen määrän
    (vero­tu­ki tai mikä tahan­sa val­tion anta­ma, veron­mak­sa­jien rahoit­ta­ma tuki)
    Val­tio voi­si myös jul­kais­ta tukie­rit­te­lyt neljännesvuosittain.
    Tämä tie­to oli­si poh­ja ylei­seen yritystukikeskusteluun,
    (jos­ta pää­tök­sen­te­ko on vai­ke­aa, ja sum­mat suuria).
    Voi­si­ko ilmai­sen rahan­jaon sijas­ta antaa vas­tik­keel­lis­ta rahaa.
    Val­tio sai­si osuu­den fir­mas­ta, ja fir­ma voi­si kos­ka tahan­sa lunas­taa takaisin
    val­tion osuu­den käy­väs­tä hin­nas­ta. Mah­dol­li­set tap­piot kan­taa valtio.
    Tuu­la S.

  10. Yksin oikeas­sa ole­mi­nen ei myös­kään toi­mi, jos muut maat fuskaavat.”

    Mihin perus­tuu otak­su­ma, että muut maat fuskaavat?

    Aina on suh­teel­li­nen etu johon­kin. Eri­kois­tu­mi­nen puh­taa­seen tuo­tan­to ei ole pit­käl­lä aika­vä­lil­lä miten­kään epäit­se­käs valinta.”

    Mik­si Suo­men tai EU-mai­den kan­nat­tai­si vah­vis­taa “puh­taan tuo­tan­non” kil­pai­lu­ky­kyä? Se kan­nat­tai­si vain, jos kil­pai­li­ja­maat nou­dat­tai­si­vat samo­ja sään­tö­jä puh­tau­den suh­teen, kuten että saa­vut­ta­vat pian hii­li­neut­raa­liu­den. Tämä ei ole täl­lä het­kel­lä uskot­ta­vaa, joten usko pit­kän aika­vä­lin etuun on toiveajattelua. 

    Tur­ve on polt­toai­neis­ta suu­ri­pääs­töi­sin, rus­ko­hiil­tä­kin pahem­pi. Sen tukea perus­tel­laan työ­pai­koil­la.”

    Ensin­nä­kin tur­ve­ta­lous on Suo­mes­sa koko­nai­suu­des­saan hii­li­nie­lu, kos­ka tur­vet­ta muo­dos­tuu vuo­sit­tain enem­män kuin sitä nos­te­taan. Tur­peen hii­li­pääs­töt voi­tai­siin huo­mioi­da sit­ten, kun soi­den nie­lut huo­mioi­daan täy­si­mää­räi­ses­ti ja pääs­tö­kau­pan mukai­nen arvo tulou­te­taan maanomistajille. 

    Toi­sek­si tur­ve on koti­mais­ta. Pitää kysyä, mil­lä tavoin he, jot­ka nyt hank­ki­vat tur­pees­ta elan­ton­sa, hank­ki­si­vat yhtä hyvän elan­non sit­ten, jos tur­peen hyö­dyn­tä­mi­nen lop­pui­si. Mitä vähin­tään yhtä tuot­ta­vaa työ­tä heil­le tar­jo­taan tilal­le, jot­ta kan­san­ta­lous ei kär­si tap­pio­ta? Huol­to­var­muus ja riip­pu­mat­to­muus Venä­jän tuot­ta­mas­ta ener­gias­ta ovat tär­kei­tä lisänäkökohtia.

    1. Olen joten­kin väsy­nyt tuo­hon jan­ku­tuk­seen, että tur­ve on hii­li­nie­lu, joten sitä saa polt­taa rie­muk­kaas­ti tai­vaan tuu­liin. Jos on kak­si vaih­toeh­toa, sääs­tää suo tai polt­ty­aa, polt­ta­mi­nen lisää pääs­tö­jä, eikä se kor­vausu satoi­hin vuosiin.Viereisen suon nie­lul­la ei ole täs­sä mitään merk,itystä, kos­ka polt­to ei vai­ku­ta sen nie­luun mitään.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Vie­rei­sen suon nie­lul­la ei ole täs­sä mitään merk,itystä, kos­ka polt­to ei vai­ku­ta sen nie­luun mitään.

        Jos hii­len säi­lö­mi­nen tur­pee­seen näh­täi­siin arvok­kaak­si ja tavoi­tel­ta­vak­si, sii­tä mak­set­tai­siin riit­tä­väs­ti säi­lö­jäl­le. Niin kau­an kun näin ei ole, säi­lön­tä ei kan­na­ta eikä sitä sik­si pitäi­si teh­dä. Riit­tää toi­mia kes­tä­väs­ti: ei ota enem­pää kuin muo­dos­tuu tilal­le — kos­kee yhtä­lail­la vet­tä, puu­ta, kalaa, … 

        Jos kaik­ki pääs­töt ja nie­lut oli­si­vat muka­na pääs­tö­kau­pas­sa ja pako­tet­tu­na tasa­pai­noon eli nol­la­net­to­pääs­töi­hin (kaik­ki val­tiot ja toi­mi­jat muka­na), niin mark­ki­nat hoi­tai­si­vat hin­noit­te­lun. Ehkä­pä sil­loin tur­peen säi­lö­mi­sel­lä tie­nai­si niin hyvin ja polt­ta­mi­ses­ta jou­tui­si mak­sa­maan niin pahas­ti, että ener­gia kan­nat­tai­si tuot­taa muil­la keinoin.

      2. Aika aja­tel­la: Jos hii­len säi­lö­mi­nen tur­pee­seen näh­täi­siin arvok­kaak­si ja tavoi­tel­ta­vak­si, sii­tä mak­set­tai­siin riit­tä­väs­ti säi­lö­jäl­le. Niin kau­an kun näin ei ole, säi­lön­tä ei kan­na­ta eikä sitä sik­si pitäi­si teh­dä. Riit­tää toi­mia kes­tä­väs­ti: ei ota enem­pää kuin muo­dos­tuu tilal­le — kos­kee yhtä­lail­la vet­tä, puu­ta, kalaa, … 

        Jos kaik­ki pääs­töt ja nie­lut oli­si­vat muka­na pääs­tö­kau­pas­sa ja pako­tet­tu­na tasa­pai­noon eli nol­la­net­to­pääs­töi­hin (kaik­ki val­tiot ja toi­mi­jat muka­na), niin mark­ki­nat hoi­tai­si­vat hin­noit­te­lun. Ehkä­pä sil­loin tur­peen säi­lö­mi­sel­lä tie­nai­si niin hyvin ja polt­ta­mi­ses­ta jou­tui­si mak­sa­maan niin pahas­ti, että ener­gia kan­nat­tai­si tuot­taa muil­la keinoin. 

        Hii­li­ve­ros­sa voi­si noin yleen­sä olla erään­lai­nen kier­to­ker­roin. Ker­roin sitä suu­rem­pi mitä pidem­pään hii­li­läh­teen uusiu­tu­mi­nen kes­tää (eli kor­kea fos­sii­li­sil­la) ja mata­lam­pi lyhyem­män kier­ron hii­li­läh­teil­lä. Eli kier­to­ker­roin las­ket­tai­siin vain teo­reet­ti­sel­la ole­tuk­sel­la että tur­pees­ta tuo­tet­tu hii­li sitou­tuu vain uuteen muo­dos­tu­vaan tur­pee­seen eikä mihin­kään muu­hun. Täl­löin siis tur­pees­ta vapau­tet­tu hii­li teo­reet­ti­ses­ti on pit­kään ilma­ke­häs­sä kos­ka tur­peen uusiu­tu­mi­nen on niin hidasta.

        Vas­ta­koh­ta­na raken­nus­puu­na pit­käi­käi­seen raken­nuk­seen (päi­vä­uni moder­nin ark­ki­teh­tuu­rin ja raken­nus­tek­nii­kan kans­sa?) käy­tet­ty puu oli­si pal­jon mata­lam­min vero­tet­tua esi­mer­kik­si beto­niin ver­rat­tu­na. Suu­rin mys­tee­ri on yhä se mik­sei beto­ni­ra­ken­ta­mi­sel­le teh­dä oikeas­taan mitään vaik­ka se noin yleen­sä tuot­taa huo­mat­ta­via mää­riä glo­baa­leis­ta hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä. Euroo­pas­sa oli­si pal­jon tilaa puu­ra­ken­ta­mi­sel­le, mut­ta jos­tain syys­tä tätä ei vain halu­ta teh­dä. Suu­rin rik­ka rokas­sa tai­taa olla suur­ten EU-mai­den halut­to­muus teh­dä puu­ra­ken­ta­mi­ses­ta kan­nat­ta­vaa, kos­ka se ei hyö­dy­tä hei­tä, sen sijaan heil­lä on auto­teol­li­suut­ta niin kat­seet kään­ty­vät säh­kö­au­to­tu­kiin ja akku­tek­no­lo­gian ja teol­li­suu­den tuke­mi­seen. Taas ker­ran pal­jas­tuu, että EU-maat aja­vat sil­ti­kin ensi­si­jai­ses­ti omia etu­jaan EU:n sisäl­lä ja ilmas­ton­muu­tos antaa oikeas­taan vain teko­syyn omien teol­li­suusa­lo­jen tukemiseen.

      3. Sta­dist: Suu­rin rik­ka rokas­sa tai­taa olla suur­ten EU-mai­den halut­to­muus teh­dä puu­ra­ken­ta­mi­ses­ta kan­nat­ta­vaa, kos­ka se ei hyö­dy­tä hei­tä, sen sijaan heil­lä on auto­teol­li­suut­ta niin kat­seet kään­ty­vät säh­kö­au­to­tu­kiin ja akku­tek­no­lo­gian ja teol­li­suu­den tuke­mi­seen. Taas ker­ran pal­jas­tuu, että EU-maat aja­vat sil­ti­kin ensi­si­jai­ses­ti omia etu­jaan EU:n sisäl­lä ja ilmas­ton­muu­tos antaa oikeas­taan vain teko­syyn omien teol­li­suusa­lo­jen tukemiseen.

        Tur­ve on tyyp­pie­si­merk­ki tilan­tees­ta, jos­sa joku asia ilme­nee vain paris­sa pik­ku jäsen­maas­sa. Kun tur­vet­ta on EU:ssa käy­tän­nös­sä vain Irlan­nis­sa ja Suo­mes­sa mah­dol­lis­ta käyt­tää ener­giak­si, suu­ret jäsen­maat jon­kin teko­syyn veruk­keel­la teke­vät sen mahdottomaksi.

      4. Aika aja­tel­la: Jos hii­len säi­lö­mi­nen tur­pee­seen näh­täi­siin arvok­kaak­si ja tavoi­tel­ta­vak­si, sii­tä mak­set­tai­siin riit­tä­väs­ti säi­lö­jäl­le. Niin kau­an kun näin ei ole, säi­lön­tä ei kan­na­ta eikä sitä sik­si pitäi­si teh­dä. Riit­tää toi­mia kes­tä­väs­ti: ei ota enem­pää kuin muo­dos­tuu tilal­le — kos­kee yhtä­lail­la vet­tä, puu­ta, kalaa, … 

        Jos kaik­ki pääs­töt ja nie­lut oli­si­vat muka­na pääs­tö­kau­pas­sa ja pako­tet­tu­na tasa­pai­noon eli nol­la­net­to­pääs­töi­hin (kaik­ki val­tiot ja toi­mi­jat muka­na), niin mark­ki­nat hoi­tai­si­vat hin­noit­te­lun. Ehkä­pä sil­loin tur­peen säi­lö­mi­sel­lä tie­nai­si niin hyvin ja polt­ta­mi­ses­ta jou­tui­si mak­sa­maan niin pahas­ti, että ener­gia kan­nat­tai­si tuot­taa muil­la keinoin. 

        Suo­mes­sa tur­peen nos­to on pää­osin val­tion omis­ta­man Vapon puu­haa. Pitäi­si­kö val­tion mak­saa itsel­leen, että tur­vet­ta ei nos­tet­tai­si? Koko lii­ke­toi­min­ta on alue­po­li­tiik­kaa, jol­la tue­taan nos­tos­sa käy­tet­tä­viä ura­koit­si­joi­ta ja siis alu­een työl­li­syyt­tä. (Yri­tyk­siä­hän ne muo­dol­li­ses­ti ovat, mut­ta tosia­sias­sa Vapon torp­pa­rei­ta. Ei niil­lä ole sau­maa vapail­le mark­ki­noil­le eikä tulo­ta­so­kaan kummoinen.)

        Jos tur­ve­soil­ta edel­ly­tet­täi­siin kun­nol­lis­ta vesis­tö­pääs­tö­jen mini­moin­tia, lop­pui­si toi­min­ta kuin sei­nään. Kuse on puh­taas­ta alue­po­li­tii­kas­ta Itä­me­ren, sisä­ve­sien ja ilmas­ton kustannuksella.

      5. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Suo­mes­sa tur­peen nos­to on pää­osin val­tion omis­ta­man Vapon puu­haa. Pitäi­si­kö val­tion mak­saa itsel­leen, että tur­vet­ta ei nos­tet­tai­si? Koko lii­ke­toi­min­ta on alue­po­li­tiik­kaa, jol­la tue­taan nos­tos­sa käy­tet­tä­viä ura­koit­si­joi­ta ja siis alu­een työllisyyttä. 

        Jos hii­li­nie­lut oli­si­vat osa pääs­tö­kaup­paa, val­tio ei mak­sai­si itsel­leen vaan mak­sa­ja oli­si pääs­tö­oi­keuk­sien osta­ja (esim. kivi­hii­lel­lä tai tur­peel­la pyö­ri­vä voimala). 

        Tär­keän huol­to­var­muus­nä­kö­kul­man ohel­la tur­peen nos­ta­mi­nen on alue­po­li­tiik­kaa. Alue­po­li­tiik­kaa tar­vi­taan ja ilmei­ses­ti parem­paa kei­noa ei ole tar­jol­la. Voi­si­ko kor­vaa­vaa työ­tä löy­tyä esim. oji­tet­tu­jen soi­den enna­lis­ta­mi­ses­ta; nii­den soi­den pääs­tö­jen kään­tä­mi­nen nie­luik­si­han sen­tään tun­nus­te­taan EU-rapor­toin­nis­sa, joten ken­ties niil­le sai­si tosia­sial­li­sen rahal­li­sen arvon pääs­tö­kau­pan kautta?

        Ihan­teel­lis­ta toki oli­si, että luon­non­suo­je­lul­li­set ja esteet­ti­set sekä muut vir­ki­ty­sar­vot otet­tai­siin myös huo­mioon koko­nai­sop­ti­moin­nis­sa ja kannustejärjestelmässä.

    2. Ensin­nä­kin tur­ve­ta­lous on Suo­mes­sa koko­nai­suu­des­saan hii­li­nie­lu, kos­ka tur­vet­ta muo­dos­tuu vuo­sit­tain enem­män kuin sitä nos­te­taan. Tur­peen hii­li­pääs­töt voi­tai­siin huo­mioi­da sit­ten, kun soi­den nie­lut huo­mioi­daan täy­si­mää­räi­ses­ti ja pääs­tö­kau­pan mukai­nen arvo tulou­te­taan maanomistajille.”

      Ei ole mitään syy­tä, mik­si nol­la­ta­so oli­si riit­tä­vä. Jos tur­ve­ta­lous onkin koko­nai­suu­des­saan hii­li­nie­lu, se voi­si olla pal­jon suu­rem­pi hii­li­nie­lu, jos tur­vet­ta ei pol­tet­tai­si lain­kaan. Koko­nai­suu­den kan­nal­ta oli­si parem­pi kan­nus­taa kor­vaa­maan tur­ve-ener­gia muul­la ener­gial­la, ja käyt­tää tur­ve­soi­den hii­li­nie­lut täy­teen poten­ti­aa­liin­sa. Vähin­tään­kin tur­peen eril­li­ses­tä tuke­mi­ses­ta voi­tai­siin luopua.

      Maa­no­mis­ta­jia koh­taan tämä toki oli­si hie­man epä­rei­lua, kos­ka tur­ve­soi­den arvo las­ki­si. Tämä voi­tai­siin kor­va­ta tuke­mal­la hii­li­diok­si­din sito­mis­ta rahal­li­ses­ti. Voi­daan myös miet­tiä, onko maa­no­mis­ta­jal­le tul­lut paha mie­li niin vaka­va asia, että ympä­ris­tö­ta­voit­teis­ta tin­gi­tään sen vuoksi.

      Toi­sek­si tur­ve on koti­mais­ta. Pitää kysyä, mil­lä tavoin he, jot­ka nyt hank­ki­vat tur­pees­ta elan­ton­sa, hank­ki­si­vat yhtä hyvän elan­non sit­ten, jos tur­peen hyö­dyn­tä­mi­nen lop­pui­si. Mitä vähin­tään yhtä tuot­ta­vaa työ­tä heil­le tar­jo­taan tilal­le, jot­ta kan­san­ta­lous ei kär­si tap­pio­ta? Huol­to­var­muus ja riip­pu­mat­to­muus Venä­jän tuot­ta­mas­ta ener­gias­ta ovat tär­kei­tä lisänäkökohtia.”

      Alku­pe­räi­sen teks­tin mukaan yhtä työ­paik­kaa tur­ve­ta­lou­des­sa tue­taan 85 000 eurol­la vuo­des­sa. Eikö­hän tuol­la rahal­la voi­tai­si pal­ka­ta se ihmi­nen teke­mään jotain muu­ta hyö­dyl­lis­tä. Tai jos työ­paik­ka näh­dään itsei­sar­vo­na, niin vaik­ka jotain hyö­dy­tön­tä sitten.

      1. Simp­pa:
        Maa­no­mis­ta­jia koh­taan tämä toki oli­si hie­man epä­rei­lua, kos­ka tur­ve­soi­den arvo las­ki­si. Tämä voi­tai­siin kor­va­ta tuke­mal­la hii­li­diok­si­din sito­mis­ta rahal­li­ses­ti. Voi­daan myös miet­tiä, onko maa­no­mis­ta­jal­le tul­lut paha mie­li niin vaka­va asia, että ympä­ris­tö­ta­voit­teis­ta tin­gi­tään sen vuoksi.

        […]

        Alku­pe­räi­sen teks­tin mukaan yhtä työ­paik­kaa tur­ve­ta­lou­des­sa tue­taan 85 000 eurol­la vuo­des­sa. Eikö­hän tuol­la rahal­la voi­tai­si pal­ka­ta se ihmi­nen teke­mään jotain muu­ta hyödyllistä. 

        Eikö voi­si vain hyvit­tää nie­lus­ta vas­taa­van pääs­tön hin­nan verran?

        Ajat­te­lit­ko, että tur­peen pol­ton lopet­ta­mi­nen tuot­tai­si heti val­tion kas­saan 85 000 per “tur­ve­työ­läi­nen” vuo­sit­tain? Itse ymmär­sin, että kyse oli vero­hyö­dys­tä eli ima­gi­nää­ri­ses­tä puut­tees­ta val­tion kas­sas­sa. Eikö uhka ole se, että ne vähäi­set­kin tur­ve­teol­li­suu­den mak­sa­mat verot jää­vät val­tiol­ta saa­mat­ta ja sen sijaan val­tiot ja kun­nat jou­tu­vat mak­sa­maan enti­sil­le työ­läi­sil­le työt­tö­myys­tur­vaa ja toi­meen­tu­lo­tu­kea yms.

    3. Aika aja­tel­la:
      Toi­sek­si tur­ve on koti­mais­ta. Pitää kysyä, mil­lä tavoin he, jot­ka nyt hank­ki­vat tur­pees­ta elan­ton­sa, hank­ki­si­vat yhtä hyvän elan­non sit­ten, jos tur­peen hyö­dyn­tä­mi­nen lop­pui­si. Mitä vähin­tään yhtä tuot­ta­vaa työ­tä heil­le tar­jo­taan tilal­le, jot­ta kan­san­ta­lous ei kär­si tappiota? 

      Tuol­la logii­kal­la sak­sa­lai­set voi­si­vat ihan vapaas­ti perus­tel­la että rus­ko­hii­li on siel­lä koti­mais­ta ja sil­lä on mer­kit­tä­vä työl­lis­tä­vä teki­jä enti­ses­sä Itä-Sak­san osa­val­tiois­sa. Kyl­lä esi­mer­kik­si Englan­nis­sa ja Wale­sis­sa ajet­tiin kaik­ki kivi­hii­li kai­vok­set alas vii­meis­tään 1980-luvul­la pit­kän kai­vos­la­kon aika­na vaik­ka sil­lä oli mer­kit­tä­vä roo­li Kes­ki-Englan­nin ja Wale­sin työl­li­syy­del­le. Kui­ten­kin kukaan enti­nen kai­vos­työ­läi­sen peril­li­set eivät vaka­vas­ti vaa­di että näi­tä kivi­hii­li kai­vok­sia avat­tai­siin uudel­leen käyt­töön kos­ka kivi­hii­li ei ole miten­kään eri­tyi­sen ympä­ris­tön kan­nal­ta jär­ke­vä rat­kai­su ener­gian tuo­tan­nos­sa. Kuten ei myös­kään ole tur­ve jon­ka pääs­töt ovat lähes samat kuin kivi­hii­les­sä . Lisäk­si se tie­teel­lis-poliit­ti­nen kiis­tel­ty onko tur­ve uusiu­tu­vaa ener­gi­aa vai ei on edel­leen kesken.

      1. Rahul Soma­ni: Tuol­la logii­kal­la sak­sa­lai­set voi­si­vat ihan vapaas­ti perus­tel­la että rus­ko­hii­li on siel­lä koti­mais­ta ja sil­lä on mer­kit­tä­vä työl­lis­tä­vä teki­jä enti­ses­sä Itä-Sak­san osavaltioissa. 

        Kyl­lä, sak­sa­lai­set voi­si­vat aivan vapaas­ti ja jär­ke­väs­ti perus­tel­la rus­ko­hii­len tuo­tan­toa työl­li­syys­nä­kö­koh­dal­la. On hyö­ty­jä ja on hait­to­ja; näi­tä pun­ni­taan vas­tak­kain. Rus­ko­hii­len koh­dal­la hai­tat lie­ne­vät hyö­ty­jä suu­rem­mat. Suo­mes­sa tur­peen osal­ta hyö­dyt ovat vie­lä voit­ta­neet haitat.

      2. Rus­ko­hii­len koh­dal­la hai­tat lie­ne­vät hyö­ty­jä suu­rem­mat. Suo­mes­sa tur­peen osal­ta hyö­dyt ovat vie­lä voit­ta­neet haitat.

        Mil­lä ihmeel­lä? Jos Sak­san rus­ko­hii­len pääs­tö­jä arvo­te­taan samal­la euro­mää­räl­lä ton­nia koh­den, ja miten muu­ten voi­si, kos­ka ilma­ke­hä on sama, rus­ko­hii­li jää hen­kiin, kun tur­ve jo kuo­lee, kos­ka tur­ve on pait­si saas­tut­ta­va, myös epä­ta­lou­del­li­nen polttoaine.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mil­lä ihmeel­lä? Jos Sak­san rus­ko­hii­len pääs­tö­jä arvo­te­taan samal­la euro­mää­räl­lä ton­nia koh­den, ja miten muu­ten voi­si, kos­ka ilma­ke­hä on sama, rus­ko­hii­li jää hen­kiin, kun tur­ve jo kuo­lee, kos­ka tur­ve on pait­si saas­tut­ta­va, myös epä­ta­lou­del­li­nen polttoaine.

        Sil­lä ihmeel­lä, että tur­peen talou­del­li­suut­ta arvioi­taes­sa tulee huo­mioi­da koko­nai­suus, eri­to­ten huol­to­var­muu­den arvo ja työl­li­syys­vai­ku­tus­ten arvo. Ken­ties Sak­sas­sa hii­li­työ­läi­nen löy­tää hel­pom­min kor­vaa­vaa tuot­ta­vaa työ­tä kuin Suo­mes­sa tur­ve­työ­läi­nen. Kus­tan­nus­vai­ku­tuk­set eivät tule ainoas­taan pääs­töis­tä (pääs­tö­kau­pas­ta).

      4. Aika aja­tel­la: Sil­lä ihmeel­lä, että tur­peen talou­del­li­suut­ta arvioi­taes­sa tulee huo­mioi­da koko­nai­suus, eri­to­ten huol­to­var­muu­den arvo ja työl­li­syys­vai­ku­tus­ten arvo. Ken­ties Sak­sas­sa hii­li­työ­läi­nen löy­tää hel­pom­min kor­vaa­vaa tuot­ta­vaa työ­tä kuin Suo­mes­sa tur­ve­työ­läi­nen. Kus­tan­nus­vai­ku­tuk­set eivät tule ainoas­taan pääs­töis­tä (pääs­tö­kau­pas­ta).

        Tar­tun­pa täs­sä tuo­hon sanaan “työl­li­syys”. Se näyt­tää­kin ole­van yhteis­kun­nas­sa hyvin tär­keä tavoi­te. Niin tär­keä, että sii­tä kan­nat­taa mak­saa 85 000 e / työ­paik­ka työs­tä, jol­la on mer­kit­tä­vä hait­ta­vai­ku­tus (ilmas­to) eikä talou­del­lis­ta kan­nat­ta­vuut­ta ilman sub­ven­tio­ta. En kek­si muu­ta hyö­tyä kuin tuon huol­to­var­muu­den. Peri­aat­tees­sa tämän voi­si kyl­lä kor­va­ta klas­si­sel­la risun­poi­min­ta­työl­lä, kos­ka risuis­ta sai­si myös koto­pe­räis­tä polt­to­raa­ka-ainet­ta. Risuis­sa taas uusiu­tu­mi­sai­ka on huo­mat­ta­vas­ti lyhyem­pi kuin tur­pees­sa. Koko­nai­suu­den kan­nal­ta voi­si siis olla parem­pi että tur­ve­työn­te­ki­jät siir­ret­täi­siin kerää­mään risu­ja samal­la 85 000 e kus­tan­nuk­sel­la. Hai­tat jäi­si­vät pie­nem­mik­si ja työn­te­ki­jät pysyi­si­vät tilas­tois­sa työl­li­si­nä. Kus­tan­nus­vai­ku­tus säi­lyi­si sama­na. Perin vähän jär­keä täs­sä tie­ten­kin oli­si, mut­ta onko nytkään?

      5. En kek­si muu­ta hyö­tyä kuin tuon huoltovarmuuden.

        Jos puhu­taan huol­to­var­muu­des­ta, on pal­jon parem­pi ostaa iso kasa kivi­hiil­tä, joka säi­lyy sii­nä kasas­sa ikui­ses­ti. Jos tulee krii­si, sen polt­ta­mi­ses­ta tulee tyie­tys­ti hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä, mut­ta vähem­män kuin tur­pees­ta. Lisäk­si tur­vet­ta pitää “huol­to­var­muu­den” nimis­sä polt­taa jat­ku­vas­ti, kska se ei kes­tä varastointia.

      6. Juu­ri täs­tä syys­tä Sak­sa aikoo luo­pua kivi­hii­les­tä vas­ta 2038. Eräät muut jäsen­val­tiot jo 2025. Lisäk­si ydin­voi­mas­ta luo­pu­mi­nen on lisän­nyt kivi­hii­len käyt­tä Saksassa.

  11. Käy­kö täs­sä niin, että koko CHP-tuo­tan­to ehtii lop­pua Suo­mes­ta ennen kuin val­tion­va­rain­mi­nis­te­riö tai juu­ri kukaan muu­kaan ymmär­tää yhteis­tuo­tan­non hyö­dyn kan­san­ta­lou­del­le. Kun voi­ma­lai­tos on kiin­ni kau­ko­läm­pö­ver­kos­sa, pää­ta­voi­te on tuot­taa kau­ko­läm­pöä. Sen ohel­la tuo­te­taan myös säh­köä myyn­tiin, ja tois­tai­sek­si säh­kö on hyvin verk­koon mah­tu­nut, mitä nyt ehkä jos­kus maa­kaa­susäh­kö on lii­an kal­lis­ta. Läm­pöä tuo­te­taan 90 % hyö­ty­suh­teel­la, ja “sivu­tuo­te” säh­kö syn­tyy yhtä tehok­kaas­ti. Jos säh­köä tuo­te­taan 100 MWh ja läm­pöä 200 MWh, läm­mön tuo­tan­non osuus polt­toai­ne-ener­gias­ta on n. 220 MWh ja säh­kön 110 MWh. Tämän yksin­ker­tai­sen jako­pe­rus­teen luu­li­si sopi­van kai­kil­le, jos tar­koi­tus on esit­tää asia totuudenmukaisesti.

    Katai­nen aika­naan val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri­nä aiheut­ti mil­jar­din vuo­tui­sen loven val­tion kas­saan ja paik­ka­si sen voi­ma­lai­tos­polt­toai­ne­ve­rol­la, jon­ka suur­ten kau­pun­kien asuk­kaat mak­soi­vat läm­pö­las­kus­saan. Tar­koi­tus oli samal­la ohja­ta fos­sii­lit­to­miin ener­gia­läh­tei­siin, mikä tuol­loin oli sula mah­dot­to­muus käy­tän­nös­sä toteut­taa lyhyel­lä aika­vä­lil­lä. Katai­nen vaan sös­si vero­pe­rus­teet niin, että kivi­hii­li tuli entis­tä kil­pai­lu­ky­kyi­sem­mäk­si maa­kaa­suun ver­rat­tu­na. Eipä minis­te­riö osan­nut kor­ja­ta minis­te­rin­sä las­ku­tai­don puutetta.

    Koko­naan chp ei pois­tu­ne Suo­mes­ta. Mus­ta­li­peän polt­to jää­nee, kos­ka se on osa selluprosessia.

    1. Veik­ko Kek­ko­nen: Käy­kö täs­sä niin, että koko CHP-tuo­tan­to ehtii lop­pua Suo­mes­ta ennen kuin val­tion­va­rain­mi­nis­te­riö tai juu­ri kukaan muu­kaan ymmär­tää yhteis­tuo­tan­non hyö­dyn kan­san­ta­lou­del­le. Kun voi­ma­lai­tos on kiin­ni kau­ko­läm­pö­ver­kos­sa, pää­ta­voi­te on tuot­taa kau­ko­läm­pöä. Sen ohel­la tuo­te­taan myös säh­köä myyntiin,

      En nyt tie­dä yksi­tyis­koh­tia CPH:n läm­pö/­säh­kö-suh­tees­ta ja sen sää­te­lys­tä, mut­ta luu­li­si CPH:n ole­van myös huo­mat­ta­van “myö­tä­syklis­tä”, siis kun tar­vi­taan pal­jon kau­ko­läm­pöä, tar­vi­taan myös pal­jon säh­kö­läm­pöä, siis säh­köä. Tuu­li­voi­man ongel­ma on, ettei kovil­la pak­ka­sil­la (onnek­si) tuule.

  12. OS: “Pitää­hän rahat yri­tys­tu­kiin ja veron­alen­nuk­siin kerä­tä mui­na veroina.”

    Paki­noit­si­ja Iso­kal­lio kär­jis­ti asian tähän tapaan: Yri­tyk­sil­tä kerä­tään veroa, jota mak­se­taan niil­le takai­sin yri­tys­tu­ki­na, joten saman asian voi­si teh­dä niin, että pois­te­taan yri­tyk­sil­tä tukien ver­ran veroja.

  13. Osmo:“Vesifgvoima pys­tyy aja­maan tuu­li­voi­maa vas­taan, jol­loin tuu­lie­ner­gia säi­lö­tään taval­laan altaisiin. ”
    Näin teo­rias­sa, käy­tän­nös­sä ei, kos­ka Nor­jan ja Ruot­sin sää­det­tä­vä vesi­voi­ma ei mil­lään rii­tä puo­len Euroo­pan sää­tö­tar­pei­siin. Mut­ta Hele­nin vai­vai­nen 80 MW ei ole ongel­ma, se hävi­ää taus­ta­ko­hi­naan. Kos­ka sitä myy­tä­neen pie­nis­sä eris­sä, ei kenen­kään tase mene pahas­ti sekai­sin tuu­li­voi­man tuo­tan­non vaih­del­les­sa. Tuu­li­voi­ma on todel­li­nen ongel­ma vas­ta sil­loin, kun sitä kai­ken­kaik­ki­aan on lii­kaa suh­tees­sa koko säh­kö­jär­jes­tel­mään. Mie­les­tä­ni Hele­nin tuu­li­voi­man lii­ke­toi­min­ta­mal­li on tois­tai­sek­si paras näke­mis­tä­ni mark­ki­naeh­toi­sis­ta tuulivoimahankkeista.

  14. Suu­rin osa yri­tys­tuis­ta­han on alem­pia vero­kan­to­ja esim. säh­kö. Mut­ta eikö päin­vas­toin voi­da aja­tel­la, että taval­li­nen kulut­ta­ja mak­saa lii­kaa ? En myös­kään ole oikein ymmär­tä­nyt mikä on tur­peen vero­tu­ki, eikö kysees­sä ole vain alem­pi vero­kan­ta. Sitä­pait­si Suo­mes­sa tur­peen muo­dos­tu­mi­nen ja häviä­mi­nen on suu­rin­piir­tein tasa­pai­nos­sa GTK:n tut­ki­muk­sen mukaan. Tätä tut­ki­mus­ta­han ei juu­ri media käsi­tel­lyt. Hele­nin käyt­tä­mä kivi­hii­li ja maa­kaa­su, ei sen­si­jaan uudis­tu inhi­mil­li­ses­sä ajassa. 

    Säh­kön siir­to­mak­suis­sa on pal­jon veroa, itsel­lä­ni noin 48%. Yleen­sä syy­te­tään vain Caru­naa, eikä huo­ma­ta myös­kään lii­an tiu­kak­si pan­tua maa­kaa­pe­loin­tiai­ka­tau­lua. Säh­kö­ve­ro­han tuli vas­ta 1990-luvun lopul­la, muis­taak­se­ni Lip­po­sen hal­li­tuk­sen aika­na. Voi­tai­siin teh­dä kuin Ruot­sis­sa ja käyt­tää alem­paa vero­kan­taa syr­jäi­sem­mil­lä alueilla.

    Ihmet­te­len myös­kin mik­si Helsinki/Helen suh­tau­tuu edel­leen niin kiel­tei­sest jät­teen polt­toon, vaik­ka nyky­tek­nii­kal­la se ei suu­ri ongel­ma ole. Helsinn.gissähän syn­tyy eni­ten yhdys­kun­ta­jä­tet­tä Suo­mes­sa, ei tar­vit­si­si kul­jet­taa pit­kiä mat­ko­ja. Tam­pe­reel­le jo perus­tet­tiin sel­lai­nen muu­ta­ma vuo­si sit­ten. Samoin Tuk­hol­mas­sa pol­te­taan biojätettä.

    1. Ei Hel­sin­ki eikä Helen suh­tau­du kiel­tei­ses­ti jät­teen polt­toon. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on sovit­tu yhdes­tä jät­teen­polt­to­lai­tok­ses­ta ja se sijait­see Vantaalla.

  15. OS: “Vie­rei­sen suon nie­lul­la ei ole täs­sä mitään merk,itystä, kos­ka polt­to ei vai­ku­ta sen nie­luun mitään.”

    Mik­si näin sup­pea ajat­te­lu ? Tur­vet­ta pitää tar­kas­tel­la koko Suo­men poo­li­na samoin kuin met­sää­kin, eikä tar­kas­tel­la vain voi­ma­lan vie­res­sä ole­vaa aluetta.

    Mik­si muu­ten Helen on edel­leen­kin tiet­tä­väs­ti Suo­men toi­sek­si suu­rin hii­li­diok­si­din pääs­tä­jä (yhdes­sä Nes­teen kans­sa), vaik­ka siel­lä joh­dos­sa edis­tyk­sel­li­set vih­reät voi­ma jo pitkään ?

  16. Sit­ran tur­ve­ra­por­tis­sa on kum­mal­li­suuk­sia ja ris­ti­rii­tai­suuk­sia tur­peen käy­tön ja työl­li­syys­vai­ku­tuk­sen suh­teen. Irlan­nis­sa ja Ruot­sis­sa tur­vet­ta käy­te­tään Suo­mea vähem­män, mut­ta se näyt­täi­si näis­sä mais­sa työl­lis­tä­vän jopa Suo­mea enem­män. Onko niin, että Suo­men koh­dal­la ei esi­mer­kik­si kul­je­tuk­sia ole las­ket­tu mukaan. Muu­ten­kin sii­nä näyt­tää ole­van van­haa tie­toa sil­loin kun se tukee rapor­tin kir­joit­ta­jien päämääriä.

  17. Edel­lä oli mie­les­tä­ni HARHAANJOHTAVAA ver­tai­lua ja kes­kus­te­lua sii­tä, että tur­vea­lan työ­paik­ka mak­sai­si 85000 euroa vuo­des­sa. Ja sitä ver­rat­tiin Ooop­pe­ran val­tion tukeen,

    Ensin­nä­kin tur­peen “vero­tu­ki” ei ole todel­lis­ta tukea, vaan alem­pi vero­kan­ta. Siis val­tion rahaa ei kulu vaan val­tio saa vain vähem­män veroa kuin muu­ten. Tur­peen ener­gia­käyt­tö on lisäk­si EU:n pääs­tö­kau­pan piirissä.

    Oop­pe­ran koh­dal­la käsit­tääk­se­ni kuluu run­saas­ti val­tion vero­ra­ho­ja ja lip­pu­tu­lot eivät kata Oop­pe­ran meno­ja likimainkaan.

      1. Tur­vet­ta ei ole koko­naan vapau­tet­tu ener­gia­ve­ros­ta, ainoas­taan pie­nem­mät lai­tok­set. Isom­mat mak­sa­vat tur­pees­ta ener­gia­ve­roa sekä tie­tys­ti päästökauppamaksut.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tur­peen vero on pie­ni mur­to-osa mui­den polt­toai­nei­den verosta.

        On vähän filo­so­fi­nen kysy­mys mikä on oikea vero­ta­so, onko se kor­kein vain mata­lin vero. Huo­miot­ta kes­kus­te­lus­sa jää usein se, että meil­lä on täy­sin vero­va­pai­ta polt­toai­nei­ta kuten len­to­ke­ro­sii­ni. Ben­sas­sa vero taas on jopa lähes 70%, kun len­to­ko­neis­sa 0%. Toi­vot­ta­vas­ti EU saa aikaan len­to­polt­toai­neen vero­tuk­sen, mität­tö­män pie­nil­lä len­to­ve­roil­la on tus­kin mitään vai­ku­tus­ta len­tä­mi­sen määrään.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kero­sii­nin verot­to­muus on myös sel­vä sub­ven­tio lentoliikenteelle.

        Len­to­pet­ro­lin verot­to­muus perus­tuu Suo­mea sito­viin kan­sain­vä­li­siin sopi­muk­siin. Se ei ole myös­kään sub­ven­tio vaan mark­ki­naeh­toi­nen kus­tan­nus ja kai­kil­le toi­mi­joil­le tasapuolinen.

      4. Vin­kuin­ti­aa­ni:

        Len­to­pet­ro­lin verot­to­muus perus­tuu Suo­mea sito­viin kan­sain­vä­li­siin sopi­muk­siin. Se ei ole myös­kään sub­ven­tio vaan mark­ki­naeh­toi­nen kus­tan­nus ja kai­kil­le toi­mi­joil­le tasapuolinen.

        On se mui­hin lii­ken­ne­muo­toi­hin näh­den sub­ven­tio, kos­ka len­tä­mi­nen aiheut­taan nega­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia, kuten ilmas­ton läm­pe­ne­mis­tä, jota ei kui­ten­kaan hai­tan aiheut­ta­jal­ta vero­te­ta, toi­sin kuin mones­sa muus­sa lii­ken­ne­muo­dos­sa. Se on tot­ta, että asia polt­toai­ne­ve­rot­to­muus perus­tuu kan­sain­vä­li­seen sopi­muk­seen. Se ei tar­koi­ta, ettei­kö sub­ven­tio­ta oli­si, vaan että sub­ven­tio­ta anne­taan globaalisti.

      5. Count­ry­boy: On vähän filo­so­fi­nen kysy­mys mikä on oikea vero­ta­so, onko se kor­kein vain mata­lin vero.Huomiotta kes­kus­te­lus­sa jää usein se, että meil­lä on täy­sin vero­va­pai­ta polt­toai­nei­ta kuten­len­to­ke­ro­sii­ni. Ben­sas­sa vero taas on jopa lähes 70%, kun len­to­ko­neis­sa 0%. Toi­vot­ta­vas­ti EU saa aikaan len­to­polt­toai­neen vero­tuk­sen, mität­tö­män pie­nil­lä len­to­ve­roil­la on tus­kin mitään vai­ku­tus­ta len­tä­mi­sen määrään. 

        Myös merel­lä kul­ke­vien lai­vo­jen käyt­tä­mä öljy on vero­ton­ta. Jos merel­lä oli­si myös veron osuus 70 % eli jos veroa oli­si noin 200 % verot­to­man hin­nan pääl­lä, oli­si­vat lai­vo­jen polt­toai­ne­ku­lut kol­min­ker­tai­set, ja kel­lu­via hotel­le­ja oli­si merel­lä vähem­män. Nyt merel­lä on mer­kit­tä­viä veroe­tu­ja mais­sa toi­mi­viin hotel­lei­hin näh­den, joi­den vero­tusas­te on sel­väs­ti korkeampi.

      6. veroe­duis­ta: Myös merel­lä kul­ke­vien lai­vo­jen käyt­tä­mä öljy on verotonta. 

        Eikö paras­ta oli­si luo­pua ener­gia­ve­rois­ta kaut­taal­taan ja sen sijaan vaa­tia len­to­ko­nei­den len­nät­tä­jiä ja lai­vo­jen uit­ta­jia osta­maan pääs­tö­oi­keu­ten­sa pääs­tö­kau­pas­ta? Mik­si näin ei ole jo tehty?

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tur­peen vero on pie­ni mur­to-osa mui­den polt­toai­nei­den verosta.

        Koko­nais­ve­ro­ra­si­tuk­sen jos huo­mio, niin vero ei ole pie­ni mur­to-osa mui­den polt­toai­nei­den veros­ta. Ero kos­kee yhtä vero­tuk­sen kom­po­nent­tia, muut ovat samo­ja. Pääs­tö­oi­keus­mak­sut ja tur­peel­la tuo­te­tun ener­gian arvon­li­sä­ve­ro­tus peri­tään samoin kuin muil­la­kin polt­toai­neil­la, ja sil­tä osin kuin teh­dään säh­köä, peri­tään tur­peel­la tuo­te­tun säh­kön osal­ta myös nor­maa­lit sähköverot.

        Tur­peen koh­dal­la kyse on sii­tä, että usko­taan­ko pääs­tö­kau­pan toi­mi­van. Jos usko­taan, pääs­tö­jä pitäi­si sen myö­tä vähen­tyä siel­lä, mis­sä se on kus­tan­nus­te­hok­kain­ta Euroo­pan unio­nin sisäl­lä. On kui­ten­kin näyt­tä­nyt sil­tä, että ilman eril­lis­ve­ro­ja tur­peen polt­to ei Suo­mes­ta katoa, kos­ka mark­ki­na­ta­lous pääs­tö­kau­pan kera pitää tur­peen ener­gian­tuo­tan­nos­sa. Kyse on sii­tä, pitää­kö Suo­men eril­lis­toi­men­pi­tein ohja­ta ohi pääs­tö­kau­pan vähen­tä­mään tur­peen käyt­töä (jol­loin toi­saal­ta pääs­tö­kau­pas­sa vapau­tuu pääs­tö­kau­pas­sa muka­na ollei­den tur­vet­ta käyt­tä­nei­den lai­tos­ten osal­ta vas­taa­va mää­rä pääs­tö­oi­keuk­sia muu­hun käyt­töön Euroo­pas­sa, eli koko­nais­pääs­töt eivät sil­tä osin vähe­ne, ellei pääs­tö­oi­keuk­sia vähen­ne­tä). Alus­ta­vas­ti aina­kin vai­kut­tai­si fik­sum­mal­ta ajaa kehi­tys­tä pääs­tö­oi­keuk­sien leik­kaa­mi­sen kaut­ta, kuin koit­taen val­tion toi­mes­ta ohja­ta yksit­täis­ten ener­gia­muo­to­jen käyttömääriä.

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos minut vapau­te­taan veros­ta, niin kyl­lä minä koki­sin sen tuek­si ja niin koki­si rai­voa­va some-kansakin

        Siis sinul­le riit­tää saa­da some-kan­sa usko­maan jota­kin ? Tähän­kö perus­tuu myös las­kel­ma­si, että tur­vea­lan­työn­te­ki­jäl­le voi­tai­siin mak­saa 85000 e/vuosi. Sehän ei pidä paik­kaan­sa. Surul­lis­ta, mut­ta näin­hän poli­tiik­ka toi­mii. Ei ole tär­kein­tä miten asiat ovat vaan mil­tä ne näyttävät.

  18. Hii­li­tul­li on joten­kin var­maan las­ket­ta­vis­sa maa­han­tuo­ta­vien tuot­tei­den val­mis­tuk­seen kulu­te­tun ener­gian suh­teen, mut­ta kun ote­taan huo­mioon maan­käy­tön muu­tok­set (LULUCF) niin EU:n ulko­puo­lel­ta tule­vien tuot­tei­den hii­li­tul­lin las­ken­ta muut­tu­nee arpa­pe­lik­si. Jo EU:n sisäl­lä lob­baus las­ken­nan sot­ke­mi­sek­si on suur­ten talou­del­lis­ten int­res­sien vuok­si äärim­mäi­sen voi­ma­kas­ta, kuten Suo­men tur­ve­kes­kus­te­lus­ta ja nur­mea syö­vis­tä leh­mis­tä voim­me päätellä.

    Ilman maan­käy­tön muu­tos­ten las­ken­taa puun pol­tol­la teh­ty ener­gia on ilmas­to­neut­raa­lia samoin kuin lie­nee bra­si­lia­lai­nen pih­vi­li­ha ja kaak­koi­saa­sia­lai­nen palmuöljy.

  19. Jan­ne Joki­nen:
    Hii­li­diok­si­di on tär­ke­ää kas­veil­le, kos­ka kas­vil­le yhteyt­tä­mi­sen perus­e­del­ly­tys on saa­da hii­li­diok­si­dia. Yhteyt­tä­mi­sen tulok­se­na kas­vi vapaut­taa hap­pea, jota eläi­met tar­vit­se­vat. Nyt jos halu­taan ehdoin tah­doin vähen­tää hii­li­diok­si­din mää­rää radi­kaa­lis­ti, se joh­taa kas­vien kas­vue­del­ly­tys­ten heik­ke­ne­mi­seen ja eko­sys­tee­mi kär­sii siitä.
    Minul­la on koto­na huo­ne­kas­vi­na Juk­ka­pal­mu, jota minä rakas­tan. Minä hen­gi­tän ulos­hen­gi­ty­sil­mas­sa hii­li­diok­si­dia, ja Juk­ka tuot­taa minul­le happea.

    Ei make­aa mahan täy­del­tä, Kas­vit ovat pär­jän­neet jää­kau­den jäl­keen aivan hyvin ilma­ke­hän hii­li­diok­si­di­pi­toi­suu­del­la n. 280 ppm, ja nyt hii­li­diok­si­dia on yli 400 ppm. Ja 200–300 ppm:n hoo­deil­la ollaan oltu ilmei­ses­ti noin 23 mil­joo­naa vuot­ta ennen teol­lis­ta vallankumousta.

  20. Rik­ki­diok­si­di­pi­toi­suu­det ovat las­ke­neet vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä huo­mat­ta­vas­ti, ei nyt niin suu­ri ongel­ma enää. Type­nok­si­dit ovat ongel­ma mm. kau­pun­ki-ilmas­sa , EU:n raja-arvot ylit­ty­vät ajoit­tain (kyl­mä tal­vi­päi­vä) Hel­sin­gis­sä ja Tam­pe­reel­la­kin. Pie­net typen oksi­di­pi­toi­suu­det saat­ta­vat jopa vai­kut­taa posi­tii­vi­ses­ti (las­ke­vat veren­pai­net­ta). Lisää­vät myös met­sän­kas­vua typ­pi­las­keu­man kaut­ta Alpeil­la, mis­sä run­sas rekkaliikenne.

  21. O.S:“Turpeen vero­tu­ki kuu­luu ener­gia­po­li­tii­kan kum­ma­jai­siin. Tur­ve on polt­toai­neis­ta suu­ri­pääs­töi­sin, rus­ko­hiil­tä­kin pahem­pi. Sen tukea perus­tel­laan työ­pai­koil­la. Isku­lause­ta­sol­la sano­taan sen kor­vaa­van sysi­mus­taa kivi­hiil­tä, mut­ta onhan jopa kivi­hii­li tur­vet­ta puh­taam­pi polt­toai­ne. Tur­ve­teol­li­suus ilmoit­taa työl­lis­tä­vän­sä 2300 hen­keä. Kun vero­tu­ki on 196 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa, yhtä työ­paik­kaa tue­taan 85 000 eurolla.”

    Kovin ohuet argu­men­tit. Tur­peen luo­kit­te­lus­ta pää­tet­tiin poliit­ti­ses­ti äänes­tä­mäl­lä , ei tie­tee­seen perus­tuen. Tur­ve uusiu­tuu enem­män kuin sitä nos­te­taan. Tase on siis posi­tii­vi­nen ” (Juha Mart­ti­la , MTK)

    VTT las­ki tur­peen työl­lis­tä­vän suo­raan tai välil­li­ses­ti 10000 hen­ki­löä vuo­des­sa. Bio­ener­gia ry pitää VTT:n las­kel­mien välit­tä­mää vies­tiä sel­vä­nä: jos tur­peen kil­pai­lu­ky­kyä huo­non­ne­taan ener­gia­ve­ron koro­tuk­sil­la, mene­te­tään koti­mai­set työ­pai­kat ja lähes puo­len mil­jar­din kas­sa­vir­ta kansantaloudelle. 

    Jos ener­gia­tur­peen jalos­ta­mi­nen lope­te­taan, niin sen muka­na mene­vät myös kas­vu- ja kui­vi­ke­tur­ve­tuo­tan­to. Ne ovat kui­ten­kin niin pie­niä lisä­osia, ettei nii­den jalos­tus yksin rii­tä kone‑, ym. inves­toin­tei­hin eikä toi­meen­tu­loon. Kui­vi­ke­tur­ve­ja­los­tuk­sen lop­pu­mi­nen vaa­ran­taa sal­mo­nel­lat­to­muu­den broi­le­rin­tuo­tan­nos­sa. Tur­ve on erin­omai­nen kyl­py- ja viri­ke­ma­te­ri­aa­li kanoil­le. Kotie­läin­tuo­tan­nos­sa ylei­ses­ti käy­tös­sä ole­van kui­vi­ke­tur­peen imu­ky­ky ja hap­pa­muus ovat oleel­li­sia omi­nai­suuk­sia , joil­la on saa­vu­tet­tu maa­il­mas­sa poik­keuk­sel­li­sen hyvä eläin­tau­ti­ti­lan­ne. Kui­vi­ke­tur­vet­ta hyö­dyn­ne­tään broi­le­ri­hal­li­käy­tön jäl­keen maan­pa­ran­nusai­nee­na ja bio­lo­gi­se­na lan­noit­tee­na (MT 26.8.-20)

    Tur­ve on myös yli­voi­mai­nen kas­vua­lus­ta kas­vi­huo­ne­vil­je­lys­sä, voit­taa ete­läi­sen Euroo­pan fos­sii­li­sen kivi­vil­lan. Bio­lan aikoo val­la­ta tuot­ta­mal­laan sam­mal­vil­lal­la osan euroop­pa­lai­sis­ta kas­vua­lus­ta­mark­ki­nois­ta. Sam­mal­vil­lan odo­te­taan Bio­la­nin mukaan syr­jäyt­tä­vän Euroo­pas­sa tähän men­nes­sä ylei­ses­ti käy­te­tyn fos­sii­li­sen kivivillan.

    Mm. nämä mene­täm­me ja oli­si­vat jää­neet inno­voi­mat­ta ilman turvejalostusta.

  22. Miten täl­lais­ta denia­lis­ti-soo­paa pääs­te­tään läpi?

    1. Miten täl­lais­ta denia­lis­ti-soo­paa pääs­te­tään läpi?

      Kii­tos,
      luin uudes­taan ja pois­tin. Hyväk­syn usein vas­ta­puo­len kan­nan­ot­to­ja, jot­ka ovat laa­tu­aan sel­lai­sia, että ne pikem­min­kin vah­vis­ta­vat väi­tet­tä, jota yrit­tä­vät kumo­ta, mut­ta ei pidä vie­dä luki­joi­den aikaa.

  23. Jan­ne Joki­nen:
    Unoh­din omas­ta alku­pe­räi­ses­tä kan­na­no­tos­ta­ni sen aspek­tin, että saas­tei­ta on mui­ta­kin kuin hii­li. Nimit­täin rik­ki- ja typ­pi­diok­si­dit ovat pal­jon vaa­ral­li­sem­pia kuin hii­li­diok­si­di, mut­ta kukaan ei tah­do kiin­nit­tää nii­hin min­kään­lais­ta huomiota.

    Juu, ovat kiloa koh­den huo­mat­ta­vas­ti vaa­ral­li­sem­pia (onnek­si nii­den pääs­töt­kin ovat kilois­sa las­ket­tu­na pal­jon pie­nem­piä). Ja sik­si­pä typen ja eten­kin rikin oksi­dien pääs­tö­jä onkin mää­rä­tie­toi­ses­ti vähen­net­ty edel­li­set 4–5 vuo­si­kym­men­tä, ja tänään pääs­töt ovat teol­li­suus­mais­sa (jäl­leen ker­ran eten­kin rikin osal­ta) mur­to-osa sii­tä mitä ne oli­vat huip­pu­vuo­si­na. Eli tuo “kukaan ei tah­do kiin­nit­tää huo­mio­ta” ei pidä lai­sin­kaan paik­kaan­sa. Olet­ko kos­kaan kuul­lut vaik­ka rik­ki­di­rek­tii­vis­tä, Volk­ka­rin pääs­tös­kan­daa­lis­ta, yms yms.?

  24. Kes­kus­te­lu käy yli­kier­rok­sil­la O:nkin kää­mi oikein punot­taa. Suh­teel­li­suu­den tajua vaa­di­taan nyt. Ehkä tämä aut­taa: Esa Vak­ki­lai­nen, pro­fes­so­ri , Lap­peen­ran­nan Tek­nil­li­nen Yli­opis­to :” Euroo­pas­sa­kin on pal­jon sel­lai­sia mai­ta, jot­ka eivät tee juu­ri mitään. Meil­lä­hän on esi­mer­kik­si tuos­sa naa­pu­ris­sa Ees­ti (Viro), joka vaan reip­paas­ti vuo­si vuo­del­ta nos­te­lee pääs­tö­jään, Vak­ki­lai­nen valai­see. Hän myös muis­tut­taa, että Suo­men mer­ki­tys maa­il­man CO2-pääs­tö­jen läh­tee­nä on erit­täin pie­ni. Fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käy­tös­tä joh­tu­vat maa­il­man CO2-pääs­töt ovat noin 32 giga­ton­nia. Suo­men osuus sii­tä on 0,14 pro­sent­tia eli run­saan pro­mil­len luokkaa.” 

    O.S:” Tur­ve on polt­toai­neis­ta suu­ri­pääs­töi­sin, rus­ko­hiil­tä­kin pahempi.”
    Kai­kes­ta Suo­men polt­toai­nei­den käy­tös­tä tur­peen osuus on ollut vii­me vuo­si­na 3–4 pro­sent­tia. Puhu­taan siis aivan mität­tö­mis­tä mää­ris­tä ja täs­tä koh­kaa­mi­ses­ta tulee väis­tä­mät­tä mie­leen poli­tii­kan teko. Todel­lis­ta ilmas­toa­gen­daa täl­lä kes­kus­te­lul­la ei ole.

    Vih­reät pyr­ki­vät teke­mään itses­tään suu­rem­pia täl­läi­sel­la epä­rea­lis­ti­sel­la uhka­ku­va­po­li­tii­kal­la. Tulee mie­leen sam­mak­ko, joka pul­lis­te­lee krup­pi­aan pelot­taak­seen vihollisiaan.

    1. Eemil:
      Kes­kus­te­lu käy yli­kier­rok­sil­la O:nkin kää­mi oikein punot­taa. Suh­teel­li­suu­den tajua vaa­di­taan nyt. Ehkä tämä auttaa:Esa Vak­ki­lai­nen, pro­fes­so­ri , Lap­peen­ran­nan Tek­nil­li­nen Yli­opis­to :” Euroo­pas­sa­kin on pal­jon sel­lai­sia mai­ta, jot­ka eivät tee juu­ri mitään. Meil­lä­hän on esi­mer­kik­si tuos­sa naa­pu­ris­sa Ees­ti (Viro), joka vaan reip­paas­ti vuo­si vuo­del­ta nos­te­lee pääs­tö­jään, Vak­ki­lai­nen valai­see. Hän myös muis­tut­taa, että Suo­men mer­ki­tys maa­il­man CO2-pääs­tö­jen läh­tee­nä on erit­täin pie­ni. Fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käy­tös­tä joh­tu­vat maa­il­man CO2-pääs­töt ovat noin 32 giga­ton­nia. Suo­men osuus sii­tä on 0,14 pro­sent­tia eli run­saan pro­mil­len luokkaa.”

      O.S:” Tur­ve on polt­toai­neis­ta suu­ri­pääs­töi­sin, rus­ko­hiil­tä­kin pahempi.”
      Kai­kes­ta Suo­men polt­toai­nei­den käy­tös­tä tur­peen osuus on ollut vii­me vuo­si­na 3–4 pro­sent­tia. Puhu­taan siis aivan mität­tö­mis­tä mää­ris­tä ja täs­tä koh­kaa­mi­ses­ta tulee väis­tä­mät­tä mie­leen poli­tii­kan teko. Todel­lis­ta ilmas­toa­gen­daa täl­lä kes­kus­te­lul­la ei ole.

      Vih­reät pyr­ki­vät teke­mää­nit­ses­tään suu­rem­pia täl­läi­sel­la epä­rea­lis­ti­sel­la uhka­ku­va­po­li­tii­kal­la. Tulee mie­leen sam­mak­ko, joka pul­lis­te­lee krup­pi­aan pelot­taak­seen vihollisiaan.

      Hie­nos­ti huo­mat­tu, että tämän ongel­man rat­kai­se­mi­nen vaa­ti­si kan­sain­vä­lis­tä yhteis­työ­tä. Ei tosin ole kovin hyvä läh­tö­koh­ta yhteis­työl­le asen­noi­tua siten, että minun ei tar­vit­se, vaan muiden.

      1. Jaak­ko K: Hie­nos­ti huo­mat­tu, että tämän ongel­man rat­kai­se­mi­nen vaa­ti­si kan­sain­vä­lis­tä yhteis­työ­tä. Ei tosin ole kovin hyvä läh­tö­koh­ta yhteis­työl­le asen­noi­tua siten, että minun ei tar­vit­se, vaan muiden.

        Oikeas­taan yhteis­työ­tä ei tar­vit­tai­si, jos jokai­nen teki­si itse oman osuu­ten­sa eli nie­li­si sen min­kä pääs­tää. Kos­ka vali­tet­ta­vas­ti moni val­tio ei var­maan­kaan kyke­ne pääs­tö­jään nie­le­mään, tar­vi­taan yhteis­työ­tä: sitä että net­to­pääs­tä­jät osta­vat nie­lu­ja niil­tä, joil­la nii­tä on myy­tä­väk­si asti. On suu­ri puu­te, että kun­nol­li­sia mark­ki­noi­ta ei ole vie­lä­kään luo­tu tätä kau­pan­käyn­tiä varten.

      2. Aika aja­tel­la: Oikeas­taan yhteis­työ­tä ei tar­vit­tai­si, jos jokai­nen teki­si itse oman osuu­ten­sa eli nie­li­si sen min­kä pääs­tää. Kos­ka vali­tet­ta­vas­ti moni val­tio ei var­maan­kaan kyke­ne pääs­tö­jään nie­le­mään, tar­vi­taan yhteis­työ­tä: sitä että net­to­pääs­tä­jät osta­vat nie­lu­ja niil­tä, joil­la nii­tä on myy­tä­väk­si asti. On suu­ri puu­te, että kun­nol­li­sia mark­ki­noi­ta ei ole vie­lä­kään luo­tu tätä kau­pan­käyn­tiä varten.

        Vaka­vat ihmi­set ovat sitä miel­tä, ettei­vät Ruot­sin, Suo­men tai vaik­ka Venä­jän met­sät hii­li­nie­lui­na ole ruot­sa­lais­ten, suo­ma­lais­ten tai venä­läis­ten ansio. Met­sät halu­taan usein las­kea ikään kuin yhteis­maak­si hii­li­nie­lu­ja aja­tel­len. Tämä tie­tys­ti tukee Rans­kan ja Sak­san kal­tai­sia mai­ta, jois­sa suu­ri osa met­sis­tä kaa­det­tiin jo Roo­man ja kes­kia­jan välillä. 

        Tämä taas ei eroa pal­joa­kaan pääs­tö­oi­keuk­sis­ta, niis­sä­hän enem­män pääs­tö­oi­keuk­sia jaet­tiin niil­le jot­ka ovat his­to­rial­li­ses­ti pääs­tel­leet eni­ten aikai­sem­min. Erit­täin hie­no sys­tee­mi, aina­kin edun­val­von­ta mielessä 😀

  25. Kii­tos lois­ta­vas­ta kir­joi­tuk­ses­ta. Todel­la pal­jon sisäl­töä, mut­ta otsi­kon perus­teel­la oli­sin odot­ta­nut juu­ri sinul­ta poh­din­taa, mik­si ener­gia­tuet ovat aina yritystukia?

    Suo­mi on Euroo­pan ainoi­ta mai­ta, jos­sa taval­li­sel­le ener­gian pien­käyt­tä­jäl­le (esim koti­ta­louk­sien aurin­ko­säh­kön syöt­tö­ta­rif­fit tai net­to­mit­ta­roin­ti) ei ole juu­ri mitään ener­gia­tu­kea. Päin vas­toin, kotien äly­mit­ta­rit mah­dol­lis­ta­vat sen että säh­köyh­tiö voi veloit­taa siir­to­mak­sua myös aurin­ko­säh­kös­tä joka tuo­te­taan ja kulu­te­taan saman­ai­kai­ses­ti samas­sa asun­nos­sa. Näin käy, kun tuo­tan­to ja kulu­tus eivät ole samas­sa vaiheessa. 

    Suu­rim­mat ener­gia­tuet on osoi­tet­tu polii­tik­ko­jen valit­se­mil­le teol­li­suu­den toi­mia­loil­le, ja eri­lais­ten rajaus­ten kaut­ta (esim ener­gia­leik­ku­ris­sa 50.000€ oma­vas­tuu) vain vie­lä­pä rajat­tu vain suu­rim­mil­le yri­tyk­sil­le. Meil­le tavan kan­sa­lai­sil­le jää vain mak­sa­jan roo­li. Kuten hie­nos­ti mai­nit­sit, jon­kun muun pitää mak­saa teol­li­suu­del­le anne­tut verohuojennukset. 

    Jos koh­tuul­li­nen ener­gian­saan­ti on ihmi­sen perus­oi­keus (kuten YK ja SDG7.1 esit­tää), oli­si­ko ener­gia­po­li­tiik­ka parem­pi siir­tää pois TEM teol­li­suus­neu­vos­ten työ­pöy­dil­tä ja siir­tää vaik­ka STM:n tai jon­kun ‘perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­rin’ ohjauk­seen? VATT on teh­nyt hie­noa tut­ki­mus­tie­toa yri­tys­tuis­ta, mut­ta pitäi­si­kö mei­dän ‘pie­nem­pien’ veron­mak­sa­jien jär­jes­täy­tyä ja pon­nek­kaam­min loba­ta myös yksi­tyis­hen­ki­löi­den puolesta?

  26. Eikös yri­tys­tuet ole sik­si, että kil­pai­li­joil­la­kin on? Säh­kön hin­ta esi­mer­kik­si on sen ver­ran isos­ti vero­tet­tu Suo­mes­sa, että jotain pitäi­si kai teh­dä, yri­tys­tu­kia lisätä.

  27. Vai­kut­taa­ko säh­kön hin­ta tai ener­gia­ve­ro­tus mer­kit­tä­väs­ti teh­tai­den talou­del­li­seen tuottavuuteen?

    Pal­jon on puhut­tu sii­tä, että aggres­sii­vi­nen ener­gian verot­ta­mi­nen tai kal­lis ener­gia vai­kut­taa nega­tii­vi­ses­ti eten­kin vien­ti­teol­li­suu­den tuot­ta­vuu­teen. Myyt­ti vai totta?

    1. Jere:
      Vai­kut­taa­ko säh­kön hin­ta tai ener­gia­ve­ro­tus mer­kit­tä­väs­ti teh­tai­den talou­del­li­seen tuottavuuteen?

      Pal­jon on puhut­tu sii­tä, että aggres­sii­vi­nen ener­gian verot­ta­mi­nen tai kal­lis ener­gia vai­kut­taa nega­tii­vi­ses­ti eten­kin vien­ti­teol­li­suu­den tuot­ta­vuu­teen. Myyt­ti vai totta?

      Kai­po­lan lope­tus­tuo­mion saa­nut pape­ri­teh­das on/oli huo­mat­ta­va säh­kön­käyt­tä­jä, sil­lä tuo­tan­to perus­tui mekaa­ni­seen kuu­ma­hier­ret­tyyn kuusikuituun.
      Joh­to mai­nit­si lopet­ta­mis­pe­rus­teis­sa mm ener­gia­ve­rot ja logistiikkakustannukset.

      Sak­san teh­taat ovat lähem­pä­nä kulut­ta­jaa ja kivi­hii­lel­lä tuo­te­tun säh­kön saan­ti on var­maa. Tuo­te­lin­jan joh­ta­ja on myös sak­sa­lai­nen. Las­ke­vil­la mark­ki­noil­la Suo­ma­lai­sen teh­taan lopet­ta­mi­nen sujuu rutii­nil­la ja kliinisesti.

      Suu­ris­sa lin­ja­pää­tök­sis­sä on aina outo­ja yksi­tyis­koh­tia. Sano­ma­leh­ti­pa­pe­ri on jat­kos­sa Suo­mes­sa tuon­ti­ta­va­raa. Myös keräys­pa­pe­rin uusio­käyt­tö pape­rik­si lop­puu ja se on vie­tä­vä jat­kos­sa ulko­mail­le kierrätettäväksi.

      1. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen: Las­ke­vil­la mark­ki­noil­la Suo­ma­lai­sen teh­taan lopet­ta­mi­nen sujuu rutii­nil­la ja kliinisesti.

        Sak­sa­lai­nen teh­das pys­tyi tuot­ta­maan omis­ta­jil­leen hie­man suu­rem­man voi­ton kuin suo­ma­lai­nen teh­das; sil­lä oli siis ns. suh­teel­li­nen etu. Teo­rian mukaan suo­ma­lai­sel­ta teh­taal­ta työt­tö­mäk­si jää­neet voi­vat nyt siir­tyä teke­mään sitä, mis­sä Suo­mes­sa on suh­teel­li­nen etu (tai he voi­vat muut­taa Sak­saan) — teo­rias­sa. Käy­tän­nös­sä kan­san­ta­lou­del­lem­me aiheu­tui mer­kit­tä­vä talou­del­li­nen tap­pio, puhu­mat­ta­kaan jäm­sä­läis­ten paikallismurheista.

      2. Aika aja­tel­la: Sak­sa­lai­nen teh­das pys­tyi tuot­ta­maan omis­ta­jil­leen hie­man suu­rem­man voi­ton kuin suo­ma­lai­nen teh­das; sil­lä oli siis ns. suh­teel­li­nen etu. Teo­rian mukaan suo­ma­lai­sel­ta teh­taal­ta työt­tö­mäk­si jää­neet voi­vat nyt siir­tyä teke­mään sitä, mis­sä Suo­mes­sa on suh­teel­li­nen etu (tai he voi­vat muut­taa Sak­saan) — teo­rias­sa. Käy­tän­nös­sä kan­san­ta­lou­del­lem­me aiheu­tui mer­kit­tä­vä talou­del­li­nen tap­pio, puhu­mat­ta­kaan jäm­sä­läis­ten paikallismurheista. 

        Suh­teel­li­nen etu tar­koit­ta­nee sit­ten kul­je­tuse­täi­syyk­siä, vai mitä sil­lä tar­koi­te­taan? Sen pitäi­si olla aivan sel­vää, että hal­van bulk­ki­tuot­teen kans­sa kul­je­tus­kus­tan­nuk­set muo­dos­ta­vat pal­jon suu­rem­man osan lop­puar­vos­ta kuin esi­mer­kik­si kor­kean tek­no­lo­gian tuot­teis­sa. Mikä osa esi­mer­kik­si oste­tus­ta Tes­las­ta on kul­je­tus­kus­tan­nuk­sia ver­rat­tu­na päi­vän kotiin kan­net­tuun sano­ma­leh­teen, tai edes kau­pas­ta ostet­tuun kir­jaan? Val­tao­sa pape­ris­ta ja vas­taa­vas­ta on kilo- ja jopa ton­ni­ta­va­raa, eli sil­lä on mer­ki­tys­tä tapah­tuu­ko tuo­tan­to 50 km vai 1000 km pääs­sä, kul­je­tuk­sen kus­tan­nus kun mää­räy­tyy enem­män tuot­teen pai­non eikä suin­kaan arvon mukaan.

        Tätä minä olen tääl­lä huu­del­lut jo pidem­män aikaa: Mikä on Suo­men suh­teel­li­nen etu (com­pa­ra­ti­ve advan­ta­ge) kaik­kien glo­ba­lis­tien ja mui­den vapaa kaup­pa liber­taa­rien mie­les­tä? Akku­teh­taat näyt­tä­vät mene­vän Ruot­siin ja Sak­saan, eivät Suo­meen. Pal­ve­lin­kes­kuk­set mene­vät Ruot­siin, tosin tämä oli ehkä huo­no dii­li Ruot­sil­le erään artik­ke­lin mukaan. Ei tääl­lä näy­tä onnis­tu­van talou­del­li­ses­ti muu­ta kuin raa­ka-ainei­den tuo­tan­to Ruot­sin ja kes­ki-euroo­pan teol­li­suu­del­le. Sof­ta-alas­ta pau­ha­taan, mut­ta ne myy­dään ulko­mail­le nopeam­min kuin ehdin tätä vies­tiä kir­joit­ta­maan, ja suur­ten suo­ma­lais­ten ohjel­mis­to­ta­lo­jen mai­ne vas­taa jotain netsca­pe navigatoria.

        No, eikö­hän ne mark­ki­nat kek­si suo­ma­lai­sil­le jotain mie­le­käs­tä tekemistä.

      3. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen: Kai­po­lan lope­tus­tuo­mion saa­nut pape­ri­teh­das on/oli huo­mat­ta­va säh­kön­käyt­tä­jä, sil­lä tuo­tan­to perus­tui mekaa­ni­seen kuu­ma­hier­ret­tyyn kuusikuituun.
        Joh­to mai­nit­si lopet­ta­mis­pe­rus­teis­sa mm ener­gia­ve­rot ja logistiikkakustannukset.

        Sak­san teh­taat ovat lähem­pä­nä kulut­ta­jaa ja kivi­hii­lel­lä tuo­te­tun säh­kön saan­ti on var­maa. Tuo­te­lin­jan joh­ta­ja on myös sak­sa­lai­nen. Las­ke­vil­la mark­ki­noil­la Suo­ma­lai­sen teh­taan lopet­ta­mi­nen sujuu rutii­nil­la ja kliinisesti.

        Suu­ris­sa lin­ja­pää­tök­sis­sä on aina outo­ja yksi­tyis­koh­tia. Sano­ma­leh­ti­pa­pe­ri on jat­kos­sa Suo­mes­sa tuon­ti­ta­va­raa. Myös keräys­pa­pe­rin uusio­käyt­tö pape­rik­si lop­puu ja se on vie­tä­vä jat­kos­sa ulko­mail­le kierrätettäväksi.

        Sak­sas­sa teh­taan lopet­ta­mi­nen ja irti­sa­no­mi­set ovat kal­lis­ta puu­haa. Suo­mes­sa hal­paa ja help­poa. Sik­si­kin Suo­mes­ta läh­tee supis­tu­vil­la mark­ki­noil­la työ­pai­kat ensik­si. Tuo­tan­nol­lis-talou­del­li­sis­sa irti­sa­no­mi­ses­sa pitäi­si irti­sa­no­mis­kor­vauk­set saa­da euroop­pa­lai­sel­le tasolle.

  28. Tie­tääk­se­ni Kai­po­lan lähel­lä Män­täs­sä on toi­nen suu­ri kier­rä­tys­kui­dun käyt­tä­jä Met­sä Tis­sue, jon­ka tuot­teis­sa on sekä uut­ta että kierrätyskuitua.

    1. Count­ry­boy:
      Tie­tääk­se­ni Kai­po­lan lähel­lä Män­täs­sä on toi­nen suu­ri kier­rä­tys­kui­dun käyt­tä­jä Met­sä Tis­sue, jon­ka tuot­teis­sa on sekä uut­ta että kierrätyskuitua.

      Keräy­pa­pe­ri kul­kee siis­taa­mon kaut­ta jot­ta savi, pai­no­mus­te ym saa­daan kier­rä­tys­kui­dus­ta eril­leen. Kai­po­lan siis­taa­mon kapa­si­teet­ti on monin­ker­tai­nen Met­sä-Tis­sue Mänt­tään ver­rat­tu­na, eikä kier­rä­tys­kui­dun käyt­tö voi Män­tän nyky­ko­neil­la mer­kit­tä­väs­ti lisääntyä.
      (Pape­rin tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti: Mänt­tä 120 000 t/v, Kai­po­la 700 000 t/v)

      Jon­kun pape­ri­teh­taan pitäi­si ensin inves­toi­da siis­taa­moon, jot­ta keräys­pa­pe­ril­le voi­si löy­tyä Kai­po­laa kor­vaa­vaa käyttöä.

  29. Tur­ve on polt­toai­neis­ta suu­ri­pääs­töi­sin, rus­ko­hiil­tä­kin pahempi. ”

    Näin­hän ne Vih­reät toi­tot­ta­vat. Tur­peen koh­dal­la kun vain hait­ta­te­ki­jät ote­taan las­kel­mis­sa huo­mioon, pol­ton tuot­ta­mia etu­ja taas ei suos­tu­ta hyväk­si lukemaan.

    Suo­mes­sa ener­gia­tur­vet­ta nos­te­taan pää­asias­sa men­nei­nä vuo­si­kym­me­ni­nä oji­te­tuil­ta suo­a­lueil­ta. (Näil­le, aikoi­naan hyväs­sä uskos­sa teht­dyi­le toi­mil­le emme enää voi juu­ri mitään.) Luon­non­ti­laisl­le soil­le on vai­kea saa­da nos­to­lu­pia. Täs­tä huo­li­mat­ta Vih­reät perus­te­le­vat tur­ve­tuo­tan­non alas­ajoa sil­lä, että tur­pees­ta aiheu­tu­vat pääs­töt samal­la joko voi­mak­kass­ti vähe­ne­vät tai jopa tyys­tin loppuvat. 

    Tämä­hän on täyt­tä pup­pua. Ojiet­tu­jen soi­den tur­ve­ker­ros­tu­mat “pala­vat” maa­tu­mi­sen seu­rauk­se­na joka tapauk­ses­sa, kos­ket­tiin­pa nii­tä tai ei. Kun tur­ve­ker­ros­tu­ma ei enää ole hap­pa­man veden ymä­röi­mä­nä, tur­ve­ker­ros­tu­ma maa­tuu tai alao­sis­taan mätä­nee hajot­ta­ja­mik­ro­bien toi­mes­ta. Täs­tä aiheu­tuu lyhyel­lä aika­vä­lil­lä samat kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töt, kuin tur­peen pol­tos­ta ja pitem­mäl­lä aika­vä­lil­lä pahem­mat sel­lai­set. Näin sik­si, että maa­tu­mi­nen ja mätä­ne­mi­nen tuot­ta­vat hii­li­diok­si­dia 300 ker­taa pahem­paa kas­vi­huo­ne­kaa­sua eli typ­piok­si­duu­lia sekä metaa­nia ja hii­li­diok­si­dia myös. 

    Mut­ta jos tur­ve­ker­ros­tu­mia kuo­ri­taan ja pol­te­taan, Kasi­huo­ne­kaa­su­jen muo­dos­tu­mi­nen lak­kaa sen alu­een osal­ta lopul­li­ses­ti. Muo­dos­tuu vain ker­ta­luon­tei­ses­ti hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä, mit­kä palau­tu­vat takai­sin kas­vien yhteyt­tä­mi­sen tulok­se­na. Kos­ke­mat­to­mien oji­tusa­luei­den tuot­ta­mat typ­piok­si­duu­li- ja metaa­ni­pääs­töt taas jää­vät lähes “loput­to­mik­si” ajoik­si ilma­ke­hää lämmittämään.

    Sitä, mitä kos­ke­mat­ta jäte­tyil­le oji­tusa­luei­den tur­ve­ker­ros­tu­mil­le tapah­tuu, ei näis­sä Vih­rei­den kan­na­no­tois­sa, eikä myös­kään pääs­tö­kau­pois­sa puhu­ta mitään. Itse asias­sa on mer­kit­tä­vä ympä­ris­tö­te­ko kuo­ria oji­tusa­luei­den tur­ve­ker­ros­tu­mia pois ja polt­taa ne kat­ti­lois­sa; vaik­ka­pa uusia pel­to­rai­vioi­ta teh­täes­sä tai suo­met­sien pää­te­hak­kui­den yhteydessä.

    Kos­ke­mat­ta jätet­ty kivi­hii­li­ker­ros­tu­ma ei tuo­ta pääs­tö­jä, kos­ke­mat­ta jätet­ty oji­tusa­luei­den tur­ve­ker­ros­tu­ma taas tuot­taa paho­ja sel­lai­sia; mikä on mit­tauk­sin maa­ta­lou­den tur­ve­mail­la (siis siel­lä ojan taka­na met­sä­ta­lou­den tur­ve­maas­ta) kiis­tat­ta osoi­tett­tu. Tämä ei vain mil­lään mene Vih­rei­den kes­kuu­des­sa jake­luun. Ei ihme sil­lä ei näy­tä mene­vän jake­luun edes maam­me mer­kit­tä­vim­piin äly­kö­hin usein mai­nos­te­tun, Vih­rei­siin lukeu­tu­van Osmo Soi­nin­vaa­ran­kaan kohdalla.

      1. Aina­han ne ojat voi täyttää”

        Voi­han ne täyt­tää eli enti­söi­dä suo, mut­ta sen seu­rauk­se­na pääs­töt eivät katoa. Näin sik­si, että oji­tusa­lu­een kunt­ta on jo aivan muu­ta, kuin luon­non­ti­lais­ten soi­den sam­mal­ta; on muo­dos­tu­nut vah­vaa var­pu­kas­vil­li­suut­ta eli suo­pur­sua, vai­vais­koi­vua, juo­luk­kaa ja mus­tik­kaa. Kun nii­den elin­mah­dol­li­suu­det veden­pin­nan nos­ton takia katoa­vat, ne alka­vat maa­tua tai mädän­tyä, jos­ta muo­dos­tuu typ­piok­si­duu­lia ja metaa­nia. Samaa tapah­tuu suon pin­nal­la ole­val­le hak­kuu­jätt­teel­le, kan­noil­le ja juu­ra­koil­le. Ja enti­söin­ti­vaih­toeh­dos­sa vas­tas­sa on aivan muu­ta, kuin har­va­lu­kui­sia ikään­ty­nei­tä maan­vil­je­li­jöi­tä tai tur­veu­ra­koit­si­joi­ta. Astu­taan met­sä­teol­li­suu­den raa­ka-aine­huol­lon var­pail­le, kau­pun­ki­lais­ten äänes­tä­jien työ­pai­kat vaa­ran­tu­vat ja samal­la viher­va­sem­mis­ton äänes­tä­jien edut kärsivät.

        Nopein ja tehok­kain tie vapau­tua oji­tusa­lu­een pääs­töis­tä on tur­ve­ker­ros­tu­mien pois kuo­ri­mi­nen. Sil­loin ne muut­tu­vat ker­ral­la hii­li­nie­luik­si ja maa­tu­mi­sen sekä mätä­ne­mi­sen aiheut­ta­mat pääs­töt lop­pu­vat. Puus­to pää­see ulot­ta­maan juu­ris­ton­sa ravin­teik­kaa­seen kiven­näis­maa­han tai alu­een vil­je­ly muut­tuu kiven­näis­maan viljelyksi.

        Usko nyt jo Osmo: Kun bio­mas­sa mik­ro­bi­toi­min­nan tulok­se­na hajo­aa, pro­ses­si tuot­taa kiis­tat­ta pahem­pia kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä, kuin bio­mas­san polt­ta­mi­nen. Kun tätä ilmiö­tä yrit­tää oji­tusa­lu­een tur­ve­ker­ros­tu­mis­ta puhut­taes­sa Vih­reil­le täh­den­tää, asia kui­ta­taan vai­ke­ne­mi­sel­la. Suh­tau­tu­mis­ta­pa tun­tuu todel­la eri­koi­sel­ta ja hoo­pol­ta, sil­lä Vih­rei­den polii­ti­koi­hin kuu­luu lukui­sia kor­kes­ti kou­lu­tet­tu­ja hen­ki­löi­tä. Äly­köi­hin lukeu­tu­val­ta Osmo Soi­nin­vaa­ral­ta odot­tai­si vai­ke­mi­sen sijaan tosiai­sat huo­mioon otta­vaa, jär­ki­pe­räis­tä kan­naot­toa ja suh­tau­tu­mis­ta asiaan.

      2. Arvo­mies: Voi­han ne täyt­tää eli enti­söi­dä suo, mut­ta sen seu­rauk­se­na pääs­töt eivät katoa. Näin sik­si, että oji­tusa­lu­een kunt­ta on jo aivan muu­ta, kuin luon­non­ti­lais­ten soi­den sam­mal­ta; on muo­dos­tu­nut vah­vaa var­pu­kas­vil­li­suut­ta eli suo­pur­sua, vai­vais­koi­vua, juo­luk­kaa ja mus­tik­kaa. Kun nii­den elin­mah­dol­li­suu­det veden­pin­nan nos­ton takia katoa­vat, ne alka­vat maa­tua tai mädän­tyä, jos­ta muo­dos­tuu typ­piok­si­duu­lia ja metaa­nia. Samaa tapah­tuu suon pin­nal­la ole­val­le hak­kuu­jätt­teel­le, kan­noil­le ja juurakoille.

        Kuvaat nyt kui­va­te­tun peit­tei­sen suon ennal­lis­ta­mi­sen pro­ses­sia. Tur­ve­tuo­tan­nos­sa ole­val­la suol­la ei ole kunt­taa eikä var­pu­ja, vaan pelk­kää tuhan­sia vuo­sia van­haa tur­vet­ta, jos­sa on enää hyvin vähän maa­tu­vaa tai mädän­ty­vää aines­ta. Jos täl­lai­sen suon kui­va­tus- ja las­kuo­jat tuki­taan, pro­ses­si on erilainen.

      3. Jep. Ojien täyt­tä­mi­nen ei ole edes mitään huip­pu­tek­niik­kaa tai rakettitiedettä.

        Arva­ten­kin vas­ta-argu­ment­ti on luok­kaa ”ojien täyt­tä­mi­nen­hän myl­lää koko suon pilal­le, kun sin­ne pitää ajaa työ­ko­neel­la. Parem­pi vaan polt­taa koko paska”. 😉

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Aina­han ne ojat voi täyttää-

        Vaik­ka olen tääl­lä tur­peen polt­toa puo­lus­ta­nut, on totuu­den nimes­sä kom­pat­ta­va blo­gis­tia täs­sä yksi­tyis­koh­das­sa. Oji­te­tun suon voi todel­la­kin ennal­lis­taa, mil­lä usko­taan ole­van pit­käl­lä aika­vä­lil­lä (usei­den kym­me­nien tai sato­jen vuo­sien kulues­sa) myön­tei­siä vai­ku­tuk­sia niin kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jen kuin (muun­kin) luon­non­suo­je­lun kan­nal­ta. Lyhyel­lä aika­vä­lil­lä vai­ku­tuk­set ovat ymmär­tääk­se­ni kui­ten­kin kiel­tei­siä sekä kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jen että ravin­ne­va­lu­mien kannalta.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Aina­han ne ojat voi täyttää-

        Las­kel­mis­sa kivas­ti käyt­täy­ty­viä hii­li­nie­lu­ja tosi­aan syn­tyy ojia tuk­ki­mal­la, kos­ka sehän tapah­tuu ihmi­sen aktii­vi­sen toi­men joh­dos­ta ja voi­daan siten ottaa las­kel­mis­sa huo­mioon Suo­men ansioksi.

        Ojit­ta­mat­to­man luon­non­suon hii­li­nie­lu sen sijaan ote­taan annet­tu­na itses­tään­sel­vyy­te­nä, kos­ka ihmi­nen ei sitä pro­ses­sia ole aikaan­saa­nut. Näi­tä hii­li­nie­lu­ja ei voi las­kea Suo­men ansioksi.

        Hmmmmm
        Suu­ri osa teh­dyis­tä met­sä­ojis­ta kas­vaa umpeen luon­non­mu­kai­ses­ti kym­me­nis­sä vuo­sis­sa jos nii­tä ei huolleta/perata. Jot­ta näis­tä luon­non­mu­kai­sen­kal­tai­sik­si palau­tu­vis­ta sois­ta oli­si Suo­mel­le las­ken­nal­lis­ta hii­li­nie­lu­hyö­tyä pitää vii­sai­den filo­so­fien teh­dä asias­ta lausun­to, jot­ta tämä luon­non­pro­ses­si voi­daan todis­taa aiheu­tu­neen ihmi­sen har­ki­tus­ti päät­tä­mäs­tä teke­mät­tä­jät­tä­mät­tö­myy­des­tä. (Har­kit­tu pää­tös jät­tää ojat perkaamatta)

        No, onhan sil­lä­kin työl­lis­tä­vä vai­ku­tus, jos koneel­li­ses­ti tuki­taan ojat jot­ka muu­toin­kin kas­vai­si­vat umpeen. Eli val­tio tulee tuke­neek­si sekä hyö­dyt­tö­mäk­si osoit­tau­tu­nut­ta ojien kai­vua että samo­jen ojien tar­pee­ton­ta tukkimista.

  30. Arvomies:“uusia pel­to­rai­vioi­ta teh­täes­sä tai suo­met­sien pää­te­hak­kui­den yhteydessä.”

    Juu­ri noin. Jul­ki­nen kes­kus­te­lu viher­pu­na­me­dian masi­noi­ma­na pro­pa­goi tur­ve­pel­to­jen vil­je­lyn ja lisä­rai­vauk­sen kiel­toa. Samaan aikaan vaa­di­taan kar­jan­lan­nan levi­tyk­sen ravin­ne­ra­jo­ja kiris­tet­tä­väk­si. Vih­rei­den rat­kai­su­na on kiel­to ja rajoi­tuk­set. Ts. ruu­an­tuot­ta­jien pitäi­si vähen­tää tuo­tan­to­aan ja siten hei­ken­tää omia tulo­jaan glo­baa­lin ilmas­ton hyväk­si. Vaa­tii kyl­lä anka­raa vakau­mus­ta ja pak­sua lom­pak­koa muis­ta tulonlähteistä.

    Täl­lai­seen on varaa vain kokoo­muk­se­lai­sil­la sika­rik­kail­la lii­tu­rai­ta­vil­je­li­jöil­lä. Jär­ki­vih­reän ruu­an­tuo­tan­non kei­no­na on lisä­tä lan­nan­käyt­töä ja rai­va­ta sil­le levi­ty­sa­laa aina lisää kun vih­reät tahot kiris­tä­vät fos­fo­ri­ra­jo­ja. Toi­se­na kehi­tys­suun­ta­na on lisä­tä lan­nan pro­ses­soin­tia biokaasuksi. 

    Tosie­lä­mäs­sä vil­jel­ty pel­to sitoo hiil­tä oli se sit­ten vil­jan­vil­je­lys­sä tai nur­mi­tuo­tan­nos­sa kar­jan rehuk­si. Itä­me­ri­tut­ki­jat halua­vat ihmis­ten vähen­tä­vän lihan­syön­tiä ja mui­ta eläin­pe­räi­siä tuot­tei­ta. Se on kuo­li­nis­ku hiil­tä sito­val­le ruu­an­tuo­tan­nol­le. Hei­dän rat­kai­su­naan on ruu­an­tuo­tan­non vähen­tä­mi­nen ja pel­to­jen jät­tä­mi­nen luon­non­ti­laan. Tuo­daan sen tilal­le ulko­mail­ta herk­ku­ja kuten soi­ja­to­fua ja avo­ka­do­ja. Suu­rin osa kas­vis­ruu­is­ta tuo­daan ulko­mail­ta, ja ilmas­to kiittää.

  31. O.S:” Jos on kak­si vaih­toeh­toa, sääs­tää suo tai polt­ty­aa, polt­ta­mi­nen lisää pääs­tö­jä, eikä se kor­vausu satoi­hin vuosiin.Viereisen suon nie­lul­la ei ole täs­sä mitään merk,itystä, kos­ka polt­to ei vai­ku­ta sen nie­luun mitään.”

    Tuo aja­tus perus­tuu sii­hen, että suot oli­si­vat yhteis­kun­nan omai­suut­ta. Suon tosia­sial­li­sel­la omis­ta­jal­la ei tämän ismin mukaan oli­si sii­hen lain­kaan vapaa­ta käyt­tö­oi­keut­ta. Soi­den hii­li­va­ran­to on yhteis­kun­nan omai­suut­ta, jota se pitää pant­ti­na voi­dak­seen tuot­taa pääs­tö­jä muun yhteis­kun­nan sek­to­reil­la. Mitä suu­rem­pi varan­to = pant­ti, sitä enem­män muu talou­del­li­nen toi­min­ta voi tuot­taa pääs­tö­jä. Se on tae parem­mas­ta tuot­ta­vuu­des­ta muil­la talou­den aloil­la, kos­ka vero­tuk­sen ja hait­ta­mak­su­jen pai­ne vähenee.

    Toi­nen­kin aja­tus­har­ha sisäl­tyy O.S:n ideo­lo­gi­aan. Hän edel­lyt­tää uusiu­tu­van ener­gian kate­go­ri­aan ainoas­taan yhtä­ai­kai­sen hii­len vapaut­ta­mi­sen ja nie­lun. Ts. jos suo jyr­si­tään tänä vuon­na , niin sen pitäi­si uusiu­tua jo sama­na vuo­te­na tai aina­kin seu­raa­va­na. Mui­den n. 9 mil­joo­nan suo­heh­taa­rin 1–2 mm pak­suus­kas­vu ei kom­pen­soi yhtään mitään jyr­si­tys­tä pinta-alasta.

    Bio­lo­gi­ses­ti O.S:n väi­te ei myös­kään kes­tä tar­kem­paa ana­lyy­sia. Foto­syn­tee­si sitoo ilmas­ta hiil­tä ja on käy­nyt jopa niin, että ilmas­ton­muu­tos on läm­pö­vai­ku­tuk­sel­laan kiih­dyt­tä­nyt kas­vua Suo­mes­sa­kin. Soi­den pin­nal­la ole­va kas­vus­to rehe­vöi­tyy ja maa­tu­mi­sel­le tar­vit­ta­vaa bio­mas­saa on entis­tä enem­män. Sama­ten tur­vea­luei­den vil­je­ly tai met­sit­tä­mi­nen on tehos­tu­nut hii­li­nie­lun kannalta.

    1. Tuo aja­tus perus­tuu sii­hen, että suot oli­si­vat yhteis­kun­nan omai­suut­ta. Suon tosia­sial­li­sel­la omis­ta­jal­la ei tämän ismin mukaan oli­si sii­hen lain­kaan vapaa­ta käyt­tö­oi­keut­ta. Soi­den hii­li­va­ran­to on yhteis­kun­nan omai­suut­ta, jota se pitää pant­ti­na voi­dak­seen tuot­taa pääs­tö­jä muun yhteis­kun­nan sektoreilla. 

      Vaih­da suon pai­kal­le kivi­hii­lie­siin­ty­mä ja lue teks­ti näin muu­tet­tu­na uudes­taan, niin huo­maat, mitä tulit kirjoittaneksi.
      Jos­tur­ve jyr­si­tään suol­ta poisd, kes­tää tuhan­sia vuo­sia, ennen kuin sii­nä on yhtä pal­jon sitou­tu­nut­ta hiil­tä. Tuhan­sien vuo­si­ken pää­hän ulot­tu­va uusiu­tu­mi­nen ei oikein auta. Jopa met­siem­me noin 70 vuo­den uusiu­tu­mi­sai­kaa pide­tään ongel­mal­li­sen pitkänä.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vaih­da suon pai­kal­le kivi­hii­lie­siin­ty­mä ja lue teks­ti näin muu­tet­tu­na uudes­taan, niin huo­maat, mitä tulit kirjoittaneksi.
        Jos­tur­ve jyr­si­tään suol­ta poisd, kes­tää tuhan­sia vuo­sia, ennen kuin sii­nä on yhtä pal­jon sitou­tu­nut­ta hiil­tä. Tuhan­sien vuo­si­ken pää­hän ulot­tu­va uusiu­tu­mi­nen ei oikein auta. Jopa met­siem­me noin 70 vuo­den uusiu­tu­mi­sai­kaa pide­tään ongel­mal­li­sen pitkänä.

        Osmo, Eemil yrit­tää teh­dä tur­pees­ta oman mie­li­pi­teen kaut­ta uusiu­tu­vak­si ener­giak­si . Kuu­los­taa alke­mial­ta. Tätä on minus­ta tur­ha jat­kaa hen­ki­löl­tä jol­le tur­ve on pit­kä aikai­sel­la pro­pa­gan­dal­la, edus­kun­nan ympä­ris­tö­va­lio­kun­nan äänes­tä­mi­sen kaut­ta ja val­ta suh­tei­den kaut­ta, yri­tet­ty saa­da tie­toon että kysees­sä on muka uudis­tu­va ener­gia­muo­to. Tur­ve on itse asias­sa ris­teys uusiu­tu­van ener­gian ja fos­sii­lis­ten ener­gian välimaastossa.

      2. OS:“Josturve jyr­si­tään suol­ta poisd, kes­tää tuhan­sia vuo­sia, ennen kuin sii­nä on yhtä pal­jon sitou­tu­nut­ta hiiltä. ”

        Ja höpö höpö, Osmo.

        Kun tur­ve kuo­ri­taan suol­ta pois ja se muu­te­taan hii­li­nie­luk­si, ei kukaan täy­si­jär­ki­nen ryh­dy sii­nä enti­seen tapaan sam­mal­ta kas­vat­ta­maan. Sam­ma­leen kas­va­tus­han on huo­noin mah­dol­li­nen mne­tel­mä perus­taa hiilinielu.

        Sam­mal kas­vaa n. mil­li­met­rin vuo­des­sa, rau­dus­koi­vu kas­vaa par­haim­mil­laan puo­li­tois­ta met­riä, mei­dän­kin olois­sa menes­ty­vä rehu­mais­si yli kol­me met­riä, samoin ener­gia­pa­ju. Näi­den sito­ma hii­li ei vält­tä­mä palau­du kos­kaan ilma­ke­hän hiileksi.

        Eli se ker­ros bio­mas­saa, mikä tur­ve­ker­ros­tu­ma­na vatii 5000 vuot­ta kas­vaak­seen, saa­vu­te­taan näil­lä em. pui­den ja vil­je­lyl­kas­vien avul­la muu­ta­mas­sa vuosikymmenessä.

        Tei­dän kau­pun­geis­sa kas­va­nei­den Vih­rei­tä edus­ta­vien joh­to­hen­ki­löi­den ja polii­tik­ko­jen kans­sa on todel­la työ­läs­tä kes­kus­tel­la tur­ve­ky­sy­myk­ses­tä ja lähes mah­do­ton­ta saa­da edes mil­lään tosi­asioi­den esit­te­lyl­lä tei­dän luu­tu­nei­ta asen­tei­ta muuttumaan.

      3. Ilma­son kan­nal­ta olen­nais­ta on, mityä tapah­tuu hii­li­va­ran­noil­le Joas pois­tat kym­me­ne met­riä tur­vet­ta, en suo­as­tu usko­maan, että koi­vui­hin sitou­tui­si yhtä pal­jon hiil­tä kuin sii­nä suos­sa oli.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vaih­da suon pai­kal­le kivi­hii­lie­siin­ty­mä ja lue teks­ti näin muu­tet­tu­na uudes­taan, niin huo­maat, mitä tulit kirjoittaneksi.
        Jos­tur­ve jyr­si­tään suol­ta poisd, kes­tää tuhan­sia vuo­sia, ennen kuin sii­nä on yhtä pal­jon sitou­tu­nut­ta hiil­tä. Tuhan­sien vuo­si­ken pää­hän ulot­tu­va uusiu­tu­mi­nen ei oikein auta. Jopa met­siem­me noin 70 vuo­den uusiu­tu­mi­sai­kaa pide­tään ongel­mal­li­sen pitkänä.

        Wiki­pe­dian mukaan “Uusiu­tu­vat ener­gia­muo­dot hyö­dyn­tä­vät läh­tei­tä, jot­ka ovat inhi­mil­li­ses­tä näkö­kul­mas­ta kat­soen loput­to­mia tai uusiutuvia.”

        Kivi­hii­li ja öljy eivät ole uusiu­tu­via ener­gia­muo­to­ja, kos­ka nii­tä ei inhi­mil­li­ses­tä näkö­kul­mas­ta kat­soen ole jär­ke­vää käyt­tää niin hitaas­ti kuin ne uusiu­tu­vat. Se sijaan puu ja tur­ve ovat uusiu­tu­via, kos­ka nii­tä on jär­ke­vä käyt­tää jopa hitaam­min kuin ne uusiutuvat. 

        Sen sijaan että uusiu­tu­vuut­ta tar­kas­tel­tai­siin koko maa­pal­loa kos­kien, voi­daan tar­kas­te­lus­sa toki rajau­tua jon­kin val­tion alu­eel­le. Sen sijaan ei ole perus­tel­tua rajau­tua kovin pie­nil­le alueil­le — met­sä uusiu­tuu, vaik­ka tie­tyl­tä neliö­met­ril­tä kaa­de­tun puun tilal­le kas­vaa­kin puu vain vie­rei­sel­le neliöl­le. Ei siis tule tar­kas­tel­la käyt­töä rajoit­tuen pie­neen pin­ta-alaan vaan suh­tees­sa suu­reen pin­ta-alaan, lähin­nä val­tion tai maa­pal­lon. Näin tar­kas­tel­len tur­ve on (nykyi­sel­lä nos­to­tah­dil­la) uusiu­tu­va ener­gia­muo­to Suo­mes­sa; voi­tai­siin­han tur­vet­ta peri­aat­tees­sa kuo­ria vuo­sit­tain ohut ker­ros koko suopinta-alalta.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vaih­da suon pai­kal­le kivi­hii­lie­siin­ty­mä ja lue teks­ti näin muu­tet­tu­na uudes­taan, niin huo­maat, mitä tulit kirjoittaneksi.
        Jos­tur­ve jyr­si­tään suol­ta poisd, kes­tää tuhan­sia vuo­sia, ennen kuin sii­nä on yhtä pal­jon sitou­tu­nut­ta hiil­tä. Tuhan­sien vuo­si­ken pää­hän ulot­tu­va uusiu­tu­mi­nen ei oikein auta. Jopa met­siem­me noin 70 vuo­den uusiu­tu­mi­sai­kaa pide­tään ongel­mal­li­sen pitkänä.

        Taas OS:llä sama vir­he, että tar­kas­te­lee vain yhtä suo­ta tai puu­ta. Suo­ta, met­siä ja kivi­hii­lie­siin­ty­mää pitää tar­kas­tel­la koko­nai­suu­te­na eli poo­li­na. Tie­tääk­se­ni Suo­men soi­den tur­ve­va­ran­to ei koko­nai­suu­te­na vähe­ne (GTK ym tut­ki­muk­se), met­sien puu­va­ran­to on kas­va­nut roi­mas­ti 70 % vii­mei­sen 50 vuo­den vuo­den aika­na ja kivi­hii­len mää­rä ei ole kas­va­nut yhtään maa­il­mas­sa. Tie­tys­ti on toi­saal­ta niin, että jos lope­tet­tai­siin kaik­ki time­liai­suus, sitou­tui­si hiil­tä enem­män aina­kin jon­kin aikaa. Met­siin on eri­tyi­ses­ti vai­kut­ta­nut nii­den raken­teen muu­tos. Meil­lä on pal­jon nopeas­sa kas­vuiäs­sä ole­vaa met­sää ja vähän met­sä­pa­lo­ja, onnek­si, vaik­ka moni­muo­toi­suus kärsii.

      6. Kysy­mys on minun sil­mis­sä­ni sii­tä, pahen­taa­ko­tur­peen polt­to ilmas­ton­muu­tos­ta vbai ei, ja kyl­lä se pahentaa.

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kysy­mys on minun sil­mis­sä­ni sii­tä, pahen­taa­ko­tur­peen polt­to ilmas­ton­muu­tos­ta vbai ei, ja kyl­lä se pahentaa.

        Oikea kysy­mys oli­si itse asias­sa se että onko tur­peen pääs­töt yhtä suu­ret kuin kivi­hii­len pääs­töt niin että vas­taus on kyl­lä ja toden­nä­köi­ses­ti hiu­kan kor­keam­mat! Eikös näin ole?!

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kysy­mys on minun sil­mis­sä­ni sii­tä, pahen­taa­ko­tur­peen polt­to ilmas­ton­muu­tos­ta vbai ei, ja kyl­lä se pahentaa.

        Kysy­mys sii­tä, pahen­taa­ko tur­peen polt­to ilmas­ton­muu­tos­ta, on kovin yksi­sil­mäi­nen. Mel­kein kaik­ki ihmi­sen toi­min­ta ja toi­mi­mat­ta jät­tä­mi­nen pahen­taa ilmas­ton­muu­tos­ta — sil­ti on sel­vää, että näkö­pii­ris­sä ole­vas­sa tule­vai­suu­des­sa sekä toi­mi­taan että jäte­tään toi­mi­mat­ta ilmas­ton­muu­tos­ta pahen­taen. Esi­mer­kik­si pää­kau­pun­ki­seu­dun jät­tä­mi­nen met­sit­tä­mät­tä pahen­taa ilmastonmuutosta. 

        Pitää­kin kysyä oikei­ta kysy­myk­siä: Kuin­ka pide­tään huol­ta Suo­men met­sis­tä tule­vai­suu­des­sa­kin? Kuin­ka luo­daan glo­baa­lit kan­nus­teet sil­le, että hii­li­diok­si­dia pääs­te­tään vain nie­lu­jen ver­ran (mark­ki­nat, tul­lit, pakot­teet, …)? Kuin­ka luo­daan, eri­tyi­ses­ti Suo­mel­le ja suo­ma­lai­sil­le maa­no­mis­ta­jil­le, mah­dol­li­suuk­sia tie­na­ta net­to­nie­lul­la (nie­lun arvo samak­si kuin pääs­tön kus­tan­nus)? Kuin­ka vähen­ne­tään Suo­men riip­pu­vuut­ta tuon­tie­ner­gias­ta, eri­tyi­ses­ti Venäjältä?

      9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kysy­mys on minun sil­mis­sä­ni sii­tä, pahen­taa­ko­tur­peen polt­to ilmas­ton­muu­tos­ta vbai ei, ja kyl­lä se pahentaa.

        GTK:n Juk­ka Turunen,Tuija Vähä­kuo­pus, Samu Val­po­la rapor­toi­vat 4.7.19, että Suo­men ojit­ta­mat­to­mien soi­den hii­li­nie­lu on noin 3 MT CO2/a. SYKEn Jyri Sep­pä­lä puo­les­taan rapor­toi 13.11.19, että tur­peen polt­to Suo­mes­sa syn­nyt­tää 5.7 MT CO2/a.

        Toki soi­den hii­li­ta­seen arvioi­mi­nen on han­ka­laa, mut­ta ero on niin suu­ri, että eikö­hän tämä asia ole täs­sä tapu­tel­tu. Eivät ne mil­li­met­rit rii­tä isoa kuvaa muuttamaan.

    2. Eemil: Tuo aja­tus perus­tuu sii­hen, että suot oli­si­vat yhteis­kun­nan omai­suut­ta. Suon tosia­sial­li­sel­la omis­ta­jal­la ei tämän ismin mukaan oli­si sii­hen lain­kaan vapaa­ta käyttöoikeutta.

      Tosi­aan met­sät ja kaik­ki muu­kin maa­omai­suus pitäi­si saa­da kiin­teis­tö­ve­rol­le. Ei ole mitään syy­tä mik­si yhtä omai­suus­tyyp­piä koh­del­tai­siin toi­sin kuin muita.

    3. Eemil:

      Toi­nen­kin aja­tus­har­ha sisäl­tyy O.S:nideologiaan. Hän edel­lyt­tää uusiu­tu­van ener­gian kate­go­ri­aan ainoas­taan yhtä­ai­kai­sen hii­len vapaut­ta­mi­sen ja nielun. 

      Bio­lo­gi­ses­ti O.S:n väi­te ei myös­kään kes­tä tar­kem­paa ana­lyy­sia. Foto­syn­tee­si sitoo ilmas­ta hiil­tä ja on käy­nyt jopa niin, että ilmas­ton­muu­tos on läm­pö­vai­ku­tuk­sel­laan kiih­dyt­tä­nyt kas­vua Suomessakin. 

      Eemi­lin on ihan tur­ha läh­teä muut­ta­maan luon­non­tie­tei­tä. Ei tur­pees­ta voi teh­dä hal­lin­nol­li­sel­la pää­tök­sel­lä uusiu­tu­vaa . Tur­ve on pit­käl­lä aika­vä­lil­lä uusiu­tu­va mut­ta käy­tän­nös­sä fos­sii­li­nen. Tur­ve on ris­teys uudis­tu­van ja fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den välil­lä. Tur­peen pääs­tö­jä voi jo nykyis­ten tur­ve voi­ma­loi­den kaut­ta mita­ta suh­tees­sa kivi­hii­len päästöihin .

      1. Rahul Soma­ni: Eemi­lin on ihan tur­ha läh­teä muut­ta­maan luon­non­tie­tei­tä. Ei tur­pees­ta voi teh­dä hal­lin­nol­li­sel­la pää­tök­sel­lä uusiu­tu­vaa . Tur­ve on pit­käl­lä aika­vä­lil­lä uusiu­tu­va mut­ta käy­tän­nös­sä fos­sii­li­nen. Tur­ve on ris­teys uudis­tu­van ja fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den välil­lä. Tur­peen pääs­tö­jä voi jo nykyis­ten tur­ve voi­ma­loi­den kaut­ta mita­ta suh­tees­sa kivi­hii­len päästöihin .

        Eihän Emil luon­non­tie­tä muu­ta­kaan. Tur­pees­ta on nime­no­maan hal­lin­nol­li­sel­la pää­tök­sel­lä teh­ty uusiu­tu­ma­ton kuten kivi­hii­li­kin. Tur­ve kui­ten­kin uusiu­tuu hitaas­ti ja luon­non­va­rai­nen­kin suo on useim­mi­ten pääs­tö­läh­de metaa­nin vuoksi.

        Tur­peen vero on tie­tääk­se­ni 3 euroa/MWh, ei siis mikään vero­tu­ki (aina­kin vii­me vuon­na ) Tääl­lä on saa­nut sen käsi­tyk­sen, että tur­peel­le mak­set­tai­siin jota­kin eril­lis­tä vero­tu­kea. Alem­pi vero­kan­ta ei ole tuki kos­ka sii­hen ei kulu val­tion rahaa. Itse asias­sa suu­rin osa elin­kei­no­tus­ta on käy­tän­nös­sä alem­pia verokantoja.

      2. Count­ry­boy: Eihän Emil luon­non­tie­tä muu­ta­kaan. Tur­pees­ta on nime­no­maan hal­lin­nol­li­sel­la pää­tök­sel­lä teh­ty uusiu­tu­ma­ton kuten kivi­hii­li­kin. Tur­ve kui­ten­kin uusiu­tuu hitaas­ti ja luon­non­va­rai­nen­kin suo on useim­mi­ten pääs­tö­läh­de metaa­nin vuoksi.
        Tääl­lä on saa­nut sen käsi­tyk­sen, että tur­peel­le mak­set­tai­siin jota­kin eril­lis­tä vero­tu­kea. Alem­pi vero­kan­ta ei ole tuki kos­ka sii­hen ei kulu val­tion rahaa. 

        Epä­suo­ras­ti vero­tu­ki on kyl­lä val­tion bud­je­tis­ta mak­set­tua tukea sii­tä syys­tä että se on pois val­tion vero­tu­lois­ta. Täs­sä kes­kus­te­lus­sa on otet­tu ver­tai­lus­sa vero tuek­si Suo­men Kan­sal­li­soop­pe­ran ja bale­tin tuke­mi­nen val­tion bud­je­tis­ta. Toi­sin Oop­pe­ra ja balet­ti on val­tion yllä­pi­tä­mä kult­tuu­ri ins­ti­tuut­ti ja tur­ve suot ovat yksi­tyi­sel­lä mailla. 

        Tur­pees­ta on teh­ty tie­tääk­se­ni edus­kun­nan ympä­ris­tö­va­lio­kun­nan äänes­tyk­sel­lä uusiu­tu­va mut­ta Euroo­pan par­la­men­tin ympä­ris­tö­va­lio­kun­ta on otta­nut kan­nan että tur­ve on uusiu­tu­ma­ton kuten kivi­hii­li. Todel­li­suu­des­sa tur­ve on hitaas­ti uusiu­tu­va (uusiu­tu­va aika­vä­li on 100 000 vuot­ta jos muis­tan oikein. Osmo Soi­nin­vaa­ra voi täs­men­tää oli­ko luku oikein vai ei) . Tur­ve on fos­sii­lis­ten ja uusiu­tu­vien ener­gia­läh­tei­den ris­teys. Hybridi.

      3. Count­ry­boy: Eihän Emil luon­non­tie­tä muu­ta­kaan. Tur­pees­ta on nime­no­maan hal­lin­nol­li­sel­la pää­tök­sel­lä teh­ty uusiu­tu­ma­ton kuten kivi­hii­li­kin. Tur­ve kui­ten­kin uusiu­tuu hitaas­ti ja luon­non­va­rai­nen­kin suo on useim­mi­ten pääs­tö­läh­de metaa­nin vuoksi.

        Tur­peen vero on tie­tääk­se­ni 3 euroa/MWh, ei siis mikään vero­tu­ki (aina­kin vii­me vuon­na ) Tääl­lä on saa­nut sen käsi­tyk­sen, että tur­peel­le mak­set­tai­siin jota­kin eril­lis­tä vero­tu­kea. Alem­pi vero­kan­ta ei ole tuki kos­ka sii­hen ei kulu val­tion rahaa. Itse asias­sa suu­rin osa elin­kei­no­tus­ta onkäy­tän­nös­sä alem­pia verokantoja.

        Kyl­lä­pä sitä nyt jak­se­taan. Alem­pi vero­kan­ta on poliit­ti­ses­ti suo­sit­tu tuki­muo­to juu­ri sik­si, että sil­lä ei ole suo­raa kas­sa­vir­taa. Niin­pä se ei näyt­täy­dy samal­la taval­la tuke­na kuin rahan­siir­to. Mut­ta kyl­lä se yksi tuki­muo­to on. Vii­mei­ses­sä lausees­sa myön­nät tuon itse­kin, eli kumoat oman aiem­man väitteesi.

  32. Kan­na­tan mark­ki­na­ta­lout­ta, jos­sa teol­li­suu­del­le ei mak­se­ta ympä­ris­töl­le hai­tal­li­sia tukia. Sil­loin marrk­ki­na­me­ka­nis­mi toi­mi­si kuten sen pitäisi.

    Jos­tain syys­tä Kokoo­mus, EK, Yrit­tä­jät ja teol­li­suu­den yli­joh­to vas­tus­taa mark­ki­na­ta­lout­ta kai­kin mah­dol­li­sin keinoin.

    Muu­ten: 85 000 euroa mak­set­tu­na verol­li­se­na tulo­na tur­ve­työn­te­ki­jäl­le käteen elä­vöit­täi­si maa­seu­tua enem­män kuin vesis­töt tuhoa­vat turvepellot.

    1. JTS:
      Kan­na­tan mark­ki­na­ta­lout­ta, jos­sa teol­li­suu­del­le ei mak­se­ta ympä­ris­töl­le hai­tal­li­sia tukia. Sil­loin marrk­ki­na­me­ka­nis­mi toi­mi­si kuten sen pitäisi.

      Jos­tain syys­tä Kokoo­mus, EK, Yrit­tä­jät ja teol­li­suu­den yli­joh­to vas­tus­taa mark­ki­na­ta­lout­ta kai­kin mah­dol­li­sin keinoin.

      Muu­ten: 85 000 euroa mak­set­tu­na verol­li­se­na tulo­na tur­ve­työn­te­ki­jäl­le käteen elä­vöit­täi­si maa­seu­tua enem­män kuin vesis­töt tuhoa­vat turvepellot.

      Ovat­ko teol­li­suu­den vero alen­nuk­set sit­ten sinus­ta tätä hai­tal­lis­ta tukea? Yhdys­val­lois­sa on saman­lai­nen talous­po­li­tii­kan lin­ja republi­kaa­neil­la että yri­tys­tu­kien sijas­ta isoil­le suu­ryh­tiöil­le on annet­tu 2016–2017 mil­jar­din dol­la­rin edes­tä vero­jen keven­nyk­siä joka on liit­to­val­tion bud­je­tis­ta epä­vi­ral­lis­ta tukea. Ovat­ko republi­kaa­nit sit­ten mark­ki­na­ta­lou­den vas­tus­ta­jia kun lupaa­vat joka vaa­li­kau­den aina vain vero­jen alentamista?

  33. ” Joas pois­tat kym­me­ne met­riä tur­vet­ta, en suo­as­tu usko­maan, että koi­vui­hin sitou­tui­si yhtä pal­jon hiil­tä kuin sii­nä suos­sa oli.”

    Ote­taan sit­ten yksin­ker­tai­sem­pi eimerk­ki: Jos tur­pees­ta kuo­ri­tul­la suol­la vil­jel­lään tavan­omais­ta timo­tei-hei­nää, sii­tä saa­daan Suo­men olois­sa kah­des­ta kol­meen satoa. Peit­tei­syy­del­tään timo­tei päi­hit­tää sam­mal­kas­vus­ton. Kas­vu­kau­des­sa timo­tei kas­vaa 1000–1500 mil­li­met­riä ja se sam­mal, mis­tä tur­ve­ker­ros­tu­ma muo­dos­tuu, n. yhden mil­li­met­rin. Tilas­to­tie­ti­li­jä huo­maa heti, mikä val­ta­va ero hii­len sitou­mi­ses­ta koi­tuu, kun tur­ve kuo­ri­taan pois ja alue muu­te­taan hii­li­nie­luk­si. Yhdes­sä kas­vu­kau­des­sa siis sitou­tuu alu­eel­le enem­män hiil­tä, kuin sam­ma­leen kas­vu sitout­taa tuhan­nes­sa vuodessa.

    Kysy­mys on minun sil­mis­sä­ni sii­tä, pahen­taa­ko­tur­peen polt­to ilmas­ton­muu­tos­ta vbai ei, ja kyl­lä se pahentaa.”

    Kyl­lä tur­peen polt­to pahen­taa ilmas­to­muu­tos­ta sii­nä mis­sä min­kä tahan­sa pala­van aineen polt­to. Mut­ta oji­tusa­luei­den tur­ve­ker­ros­tu­mien maa­tu­maan jät­tä­mi­nen pahen­taa ilmas­to­muu­tos­ta tur­peen polt­toa enem­män. Näin sik­si, että bio­mas­san muut­tu­mi­nen humuk­ses­ki maa­tu­mi­sen ja alao­sis­taan mätä­ne­mi­sen kaut­ta tuot­taa polt­ta­mis­ta enem­män ja pahem­pia pääs­tö­jä eli typ­piok­si­duu­lia metaa­nia sekä myös hiilidioksidia.

    Mut­ta yri­tä­pä näi­tä tosi­asioi­ta Vih­rei­den polii­ti­koil­le esittää…

    Suo­mes­sa kuu­luu Vih­rei­den toi­min­nan kes­kei­sim­piin perus­tei­siin vas­tus­taa tur­peen käyt­töä ener­gian raa­ka-ainee­na. Tämä perus­ta on puo­lu­een ideo­lo­gian kan­nal­ta niin mer­kit­tä­vä, ettei­vät mit­kään tur­peen käyt­töä puo­lus­ta­vat, tai vir­heel­lis­ten väit­tä­mien oikai­se­mi­sek­si esiin tuo­dut tosi­asiat vai­ku­ta. Ne kiis­te­tään, nii­tä tor­ju­taan asian sivus­ta esi­te­tyil­lä veruk­keil­la, tai aiheen käsit­te­ly tor­ju­taan vaikenemalla.

    1. Arvo­mies: Ote­taan sit­ten yksin­ker­tai­sem­pi eimerk­ki: Jos tur­pees­ta kuo­ri­tul­la suol­la vil­jel­lään tavan­omais­ta timo­tei-hei­nää, sii­tä saa­daan Suo­men olois­sa kah­des­ta kol­meen satoa. Peit­tei­syy­del­tään timo­tei päi­hit­tää sam­mal­kas­vus­ton. Kas­vu­kau­des­sa timo­tei kas­vaa 1000–1500 mil­li­met­riä ja se sam­mal, mis­tä tur­ve­ker­ros­tu­ma muo­dos­tuu, n. yhden mil­li­met­rin. Tilas­to­tie­ti­li­jä huo­maa heti, mikä val­ta­va ero hii­len sitou­mi­ses­ta koi­tuu, kun tur­ve kuo­ri­taan pois ja alue muu­te­taan hii­li­nie­luk­si. Yhdes­sä kas­vu­kau­des­sa siis sitou­tuu alu­eel­le enem­män hiil­tä, kuin sam­ma­leen kas­vu sitout­taa tuhan­nes­sa vuodessa.

      Mul­la oli­si sul­le myy­tä­vä­nä yri­tysklus­te­ri joka tekee b2b-pal­ve­luil­la sadan mil­jar­din euron lii­ke­vaih­toa. Läh­tee hal­val­la, vaan pari mil­joo­naa euroa…

      Eli kyse ei ole sii­tä, kuin­ka pal­jon bio­mas­saa jol­lain maaplän­til­lä kas­vaa vuo­des­sa, vaan sii­tä, kuin­ka pal­jon hiil­tä maaplän­til­lä abso­luut­ti­ses­ti on sitou­tu­nee­na. Ja suos­sa sitä nyt vaan on ihan käsit­tä­mät­tö­män pal­jon enem­män kuin jos­sain hei­nä­pel­los­sa, vaik­ka hei­nä kas­vai­si vuo­des­sa kuin­ka pal­jon tahan­sa. Ja joo, soi­den ojit­ta­mi­nen on ollut hii­li­diok­si­di­pääs­tö­mie­les­sä ihan hir­veän synk­kä asia, mut­ta onnek­si ne ojat pys­tyy tuk­ki­maan hel­pos­ti ja suot palautettua.

    2. Arvo­mies: Ote­taan sit­ten yksin­ker­tai­sem­pi esi­merk­ki: Jos tur­pees­ta kuo­ri­tul­la suol­la vil­jel­lään tavan­omais­ta timo­tei-hei­nää, sii­tä saa­daan Suo­men olois­sa kah­des­ta kol­meen satoa. Peit­tei­syy­del­tään timo­tei päi­hit­tää sam­mal­kas­vus­ton. Kas­vu­kau­des­sa timo­tei kas­vaa 1000–1500 mil­li­met­riä ja se sam­mal, mis­tä tur­ve­ker­ros­tu­ma muo­dos­tuu, n. yhden mil­li­met­rin. Tilas­to­tie­ti­li­jä huo­maa heti, mikä val­ta­va ero hii­len sitou­mi­ses­ta koi­tuu, kun tur­ve kuo­ri­taan pois ja alue muu­te­taan hii­li­nie­luk­si. Yhdes­sä kas­vu­kau­des­sa siis sitou­tuu alu­eel­le enem­män hiil­tä, kuin sam­ma­leen kas­vu sitout­taa tuhan­nes­sa vuodessa.

      Mut­ta se timo­tein sito­ma hii­li palaa kier­toon saman tien, esim. jos syö­te­tään leh­mil­le, nämä märeh­ti­vät sen metaa­nik­si. Ja suon kui­va­tus rehe­vöit­tää ja pilaa vesistöjä…
      Uusiu­tu­vaan ener­gi­aan liit­ty­vis­sä hii­li­las­kel­mis­sa on aina epä­var­muut­ta. Eivät kaik­ki haka­tut met­sät­kään tah­do kas­vaa uudel­leen, jos eroo­sio ehtii ensin.

  34. R.Somani:” Tur­ve on ris­teys uudis­tu­van ja fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den välillä. ”

    Soma­ni tulee näin myön­tä­neek­si tur­peen ole­van uudis­tu­va polt­toai­ne. Mut­ta poliit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä sii­tä on teh­ty fos­sii­li­nen polt­toai­ne ja pääs­tö­ker­roin on täten vir­heel­li­ses­ti las­ket­tu suu­rem­mak­si kuin kivi­hii­lel­lä. Ker­toi­men las­kus­sa ei ote­ta huo­mioon tur­vea­lan (9 milj. ha) vuo­tuis­ta 1–2 mm:n paksuuskasvua.

    On todel­la surul­lis­ta huo­ma­ta O.Soininvaaran vas­toin luon­non­tie­tei­tä ole­va beto­noi­tu kiel­tei­nen asen­ne. Ei vih­reä blok­ki häviäi­si mitään myön­tä­mäl­lä tur­peen uusiu­tu­vuu­den sen oikeas­sa mit­ta­kaa­vas­sa. Nyt se tekee hal­laa täl­lä jär­jet­tö­mäl­lä hirt­täy­ty­mi­sel­lä vää­rään totuu­teen. Muis­tut­taa Trum­pin vaih­toeh­tois­ta totuus­po­li­tiik­kaa, samoin itä­blo­kin diktatuuripolitiikkaa. 

    Eipä sii­nä , poliit­ti­nen kan­na­tus ei syö maa­seu­dun puo­luei­den kan­na­tus­ta täl­lä agen­dal­la. Ja hyvä näin.Soininvaaran kun­niak­si on todet­ta­va, että hän jul­kai­see kai­ken­lai­sia kir­joi­tuk­sia, myös­kin oman maa­il­man­ku­van­sa vas­tai­sia. Sii­tä kor­keat pisteet.

    1. Eemil:
      R.Somani:” Tur­ve on ris­teys uudis­tu­van ja fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den välillä. ”

      Soma­ni tulee näin myön­tä­neek­si tur­peen ole­van uudis­tu­va polt­toai­ne. Mut­ta poliit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä sii­tä on teh­ty fos­sii­li­nen polt­toai­ne ja pääs­tö­ker­roin on täten vir­heel­li­ses­ti las­ket­tu suu­rem­mak­si kuin kivi­hii­lel­lä. Ker­toi­men las­kus­sa ei ote­ta huo­mioon tur­vea­lan (9 milj. ha) vuo­tuis­ta 1–2 mm:n paksuuskasvua.

      Eemil luit­ko mitä kir­joi­tin oikein? Pidän tur­vet­ta uusiu­tu­van ja fos­sii­lis­ten ener­gian ris­teyk­se­nä. Se ei tar­koi­ta että pidän sitä perin­tei­se­nä uusiu­tu­va­na ene­gia­muo­to­na. Näen että tur­ve on hydri­di. Sen pääs­töt ovat ihan luon­non­tie­teen mukai­ses­ti suu­rem­mat kuin hii­les­sä (kivi ja rus­ko­hii­len erois­sa on myös pääs­tö erot). Jos haluam­me edis­tää kes­tä­vää ener­gia talout­ta hii­li ja tur­ve eivät ole sii­hen ratkaisu.

    2. Eemil:

      On todel­la surul­lis­ta huo­ma­ta O.Soininvaaran vas­toin luon­non­tie­tei­tä ole­va beto­noi­tu kiel­tei­nen asen­ne. Ei vih­reä blok­ki häviäi­si mitään myön­tä­mäl­lä tur­peen uusiu­tu­vuu­den sen oikeas­sa mit­ta­kaa­vas­sa. Nyt se tekee hal­laa täl­lä jär­jet­tö­mäl­lä hirt­täy­ty­mi­sel­lä vää­rään totuu­teen. Muis­tut­taa Trum­pin vaih­toeh­tois­ta totuus­po­li­tiik­kaa, samoin itä­blo­kin diktatuuripolitiikkaa. 

      Eipä sii­nä , poliit­ti­nen kan­na­tus ei syö maa­seu­dun puo­luei­den kan­na­tus­ta täl­lä agen­dal­la. Ja hyvä näin.Soininvaaran kun­niak­si on todet­ta­va, että hän jul­kai­see kai­ken­lai­sia kir­joi­tuk­sia, myös­kin oman maa­il­man­ku­van­sa vas­tai­sia. Sii­tä kor­keat pisteet.

      Eemi­lil­le vain sel­lai­nen huo­mau­tus että luo­tan kyl­lä itse enem­män Osmo Soi­ni­vaa­ran tilas­to­tie­tei­li­jän osaa­mi­seen ymmär­tää ja ana­ly­soi­da tie­teel­li­seen tut­kit­tuun tie­toon perus­tu­via ana­lyy­se­jä jot­ka ovat valo­vuo­den pääs­sä kau­ka­na Donald Trum­pin todel­li­suu­des­ta ja vaih­toeh­toi­ses­ta totuus­po­li­tiik­kas­ta. Sen voin sanoa että kun Donald Trump alle­kir­joit­ti mel­ko heti vir­kaan astut­tua 2017 prei­den­til­li­sen ase­tuk­sen (Execu­ti­ve order) jon­ka jäl­keen hän puo­lus­ti ja tote­si että hii­li on puh­das­ta ene­gi­aa. (https://www.youtube.com/watch?v=kmvW25iKd9M)

      Eemil­le vain tie­to että en todel­la­kaan ole kos­kaan kuul­lut, tör­män­nyt tai luke­nut täs­sä Osmo Soi­nin­vaa­ran blo­gis­sa tai Vih­rei­den kan­na­no­tos­sa että he peus­te­le­vat tur­peen puh­taak­si ener­gia­muo­dok­si. Mikä­li Eemil löy­tää sel­lai­sen kir­joi­tuk­sen Osmo Soi­nin­vaa­ran blo­gis­ta niin voin tode­ta Eemil on ete­väm­pi kuin kaik­ki vaih­toeh­tois­ten fak­to­jen julis­ta­jat yhteensä.Siitä pis­teet Eemil­le jos onnis­tuu löy­tä­mään täl­läi­sen kir­joi­tuk­sen Osmo Soi­nin­vaa­ran blo­gis­ta tai Vih­rei­den puo­lu­een tiedotteista. 

      Eemi­lin koh­dal­la voin tode­ta että Eemi­lil­le tur­peen puo­lus­ta­mi­nen puh­taak­si ener­gia­muo­dok­si on vaih­toeh­tois­ten fak­to­jen puo­lus­ta­mis­ta luon­non­tie­tei­tä vas­taan. Tie­ten­kin jos Eemil itse on kreo­tio­nis­ti niin var­maan usko tähän­kin Eemi­lil­tä löytyy! 

      Osmo Soi­nin­vaa­ra on minus­ta myös onnis­tu­nut perus­te­le­maan hänen mie­li­pi­teen­sä myös sii­tä mik­si hän on muut­ta­nut mie­li­pi­teen­sä pit­kä­ai­kai­se­na ydin­voi­ma­lan vas­tus­ta­ja­na ydin­voi­ma­lan kannt­ta­jak­si. Osmo Soi­nin­vaa­ra uuden tie­don ja tek­no­lo­gian kehi­tyk­sen kaut­ta ymmär­tä­nyt ydin­voi­man mer­ki­tyk­sen. Niin muu­ten eräs toi­nen poliit­ti­nen vai­kut­ta­ja nykyi­nen val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Mat­ti Van­ha­nan on muut­ta­nut kan­taan­sa ydin­voi­mas­ta. Mat­ti Van­ha­nen joh­ti 1992 ydin­voi­man­vas­tais­ta lii­ket­tä Eduskunnassa. 

      Jos Eemi­lin ja mui­den maa­seu­dun maan­vil­je­li­jöi­den aja­tuk­se­na on se että suo­ma­lai­nen maa­seu­tu näi­vet­tyi­si mikä­li tur­peen käyt­tö ener­gia­na lopet­tai­siin on kyl­lä todet­ta­va että maa­seu­dul­la ei pal­jon­kaan uusia inno­vaa­tioi­ta ole vii­mei­set 40 vuo­den aika­na osat­tu hyö­dyn­tää kun sen talou­del­li­nen ase­ma perus­tuu tur­peel­le perin­tei­sen maan­vil­jel­tyk­sen lisäk­si. Kes­ki-Euroo­pan maa­seu­tu (johon las­ken myös mukaan Englan­nin) on elä­väm­pi kuin suo­ma­lai­sen maa­seu­dun sen­kin takia että maa­seu­tu elin­kei­no­ra­ken­ne ei perus­tu pel­käs­tään maa­ta­lou­del­le johon sivu osa­na on luo­tu tur­ve teol­li­suus joka on val­tion omis­ta­ma kon­ser­ni siis suu­ryh­tiö mitä Eemil muis­sa yhteyk­sis­sä kri­ti­soi men­nen­tul­leen ties mis­tä ongel­mis­ta. Kes­kus­te­lus­sa jos­sa Eemil sekoit­taa kolo­nia­lis­min, holo­kaus­tin ja muut his­to­rial­li­set ilmiöt yhteen ei ole miten­kään his­to­rial­li­ses­ti kes­tä­vää kes­kus­te­lua tai edes fak­ta­poh­jais­ta ana­lyyt­tis­tä tie­to­poh­jais­ta perus­tie­toa maa­il­man historiasta. 

      Tähän lopuk­si Eemil voi lukea ja kuun­nel­la you­tu­be videol­ta Yhdys­val­tain pre­si­den­tin Trum­pin ase­tuk­sen hänen näke­myk­ses­tä puh­taas­ta ja kes­tä­väs­tä ener­gia­po­li­tii­kas­ta johon kuu­luu Trum­pin omien sano­jen mukaan puh­taan hii­len, maa­kaa­sun ja raa­ka-öljyn hyö­ty käy­tön koti­mai­ses­sa (siis Yhdys­val­tain oman tuo­tan­non) energiateollisuudessa.

      https://www.whitehouse.gov/presidential-actions/presidential-executive-order-promoting-energy-independence-economic-growth/

      https://www.youtube.com/watch?v=6pRE7cJN9ys

      1. Rahul Soma­ni: Osmo Soi­nin­vaa­ra on minus­ta myös onnis­tu­nut perus­te­le­maan hänen mie­li­pi­teen­sä myös sii­tä mik­si hän on muut­ta­nut mie­li­pi­teen­sä pit­kä­ai­kai­se­na ydin­voi­ma­lan vas­tus­ta­ja­na ydin­voi­ma­lan kannt­ta­jak­si. Osmo Soi­nin­vaa­ra uuden tie­don ja tek­no­lo­gian kehi­tyk­sen kaut­ta ymmär­tä­nyt ydin­voi­man mer­ki­tyk­sen. Niin muu­ten eräs toi­nen poliit­ti­nen vai­kut­ta­ja nykyi­nen val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Mat­ti Van­ha­nan on muut­ta­nut kan­taan­sa ydin­voi­mas­ta. Mat­ti Van­ha­nen joh­ti 1992 ydin­voi­man­vas­tais­ta lii­ket­tä Eduskunnassa. 

        Taat­tuun libe­raa­lien tapaan vas­tuu omis­ta teois­ta on varat­tu vain kon­ser­va­tii­veil­le sekä ‘popu­lis­teil­le’. Ylei­sem­min aina jon­kun muun vika. Vih­reät­kin pro­fi­loi­tu­vat ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan tais­te­le­vi­na ja ylei­ses­ti luon­non puo­lus­ta­ji­na, mut­ta jos hei­dän esit­tä­män­sä rat­kai­sut lähen­te­le­vät eko-anar­ki­aa (ja ovat olleet sitä jo vuo­sia) niin eivät­hän nämä ole mitään rat­kai­su­ja. Ydin­voi­man vas­tus­ta­mi­nen on epä-älyl­lis­tä, mut­ta har­voin vih­rei­tä on kyl­lä voi­nut lii­as­ta älyl­li­syy­des­tä syyt­tää, kysees­sä on libe­raa­li popu­lis­ti­nen puo­lue, joka ei perin­tei­seen libe­raa­lien tapaan ota mitään vas­tuu­ta poli­tiik­kan­sa vai­ku­tuk­sis­ta. Kun­han nyt vain rat­sas­taa popu­lis­tis-mora­lis­ti­sel­la aal­lon­har­jal­la ilman rat­kai­su­ja, joten ei täs­sä mie­les­sä eroa pal­joa­kaan perus­suo­ma­lai­sis­ta, mut­ta äänes­tä­jät ovat vain ‘parem­paa’ väkeä kuin perussuomalaisilla.

      2. Sta­dist: Taat­tuun libe­raa­lien tapaan vas­tuu omis­ta teois­ta on varat­tu vain kon­ser­va­tii­veil­le sekä ’popu­lis­teil­le’. Ylei­sem­min aina jon­kun muun vika. Vih­reät­kin pro­fi­loi­tu­vat ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan tais­te­le­vi­na ja ylei­ses­ti luon­non puo­lus­ta­ji­na, mut­ta jos hei­dän esit­tä­män­sä rat­kai­sut lähen­te­le­vät eko-anar­ki­aa (ja ovat olleet sitä jo vuo­sia) . Ydin­voi­man vas­tus­ta­mi­nen on epä-älyl­lis­tä, mut­ta har­voin vih­rei­tä on kyl­lä voi­nut lii­as­ta älyl­li­syy­des­tä syyt­tää, kysees­sä on libe­raa­li popu­lis­ti­nen puo­lue, joka ei perin­tei­seen libe­raa­lien tapaan ota mitään vas­tuu­ta poli­tiik­kan­sa vai­ku­tuk­sis­ta. Kun­han nyt vain rat­sas­taa popu­lis­tis-mora­lis­ti­sel­la aal­lon­har­jal­la ilman rat­kai­su­ja, joten ei täs­sä mie­les­sä eroa pal­joa­kaan perus­suo­ma­lai­sis­ta, mut­ta äänes­tä­jät ovat vain ’parem­paa’ väkeä kuin perussuomalaisilla.

        Haas­tan ja hei­tän haas­teen nimi­merk­ki Sta­dis­til­le tuos­sa vih­rei­den ver­tai­lus­sa suh­tees­sa Perus­suo­ma­lai­siin niin kyl­lä ero on todel­la iso vih­rei­den ja Perus­suo­ma­lais­ten koh­dal­la että nime­no­maan Perus­suo­ma­lai­set ovat hajal­laan kysy­myk­ses­sä ydin­voi­mas­ta. Itse asias­sa hyvin mie­len­kiin­toi­nen pie­ni esi­merk­ki sii­tä että Perus­suo­ma­lais­ten enti­nen puheen­joh­ta­ja Timo Soi­ni oli ydin­voi­man kan­nat­ta­ja mut­ta SMP:n suh­de ydin­voi­maan oli taas kiel­tei­nen ja kun edus­kun­nas­sa edus­kun­nas­sa äänes­tet­tiin vii­mek­si ydin­voi­ma luvan puo­les­ta niin enem­mis­tö Perus­suo­ma­lai­sis­ta äänes­ti vas­taan lupaa mut­ta Timo Soi­ni taas sen puo­les­ta. Ei Timo Soi­ni teh­nyt täs­tä mitään isoa nume­roa. Vih­reät kyl­lä esi­mer­kik­si läh­ti­vät 2002 Lip­po­sen II hal­li­tuk­ses­ta ydin­voi­ma pää­tök­sen jäl­keen! Jos nimi­merk­ki Sta­dis­ti muis­taa lähi­his­to­rias­ta. Vih­reät eivät läh­te­neet Van­ha­sen II hal­li­tuk­ses­ta vaik­ka hal­li­tus toi edus­kun­taan ydin­voi­ma lupa käsit­te­lyn. Mikä­li oli vih­reil­le lop­pu­tu­los vaa­leis­sa 2011? Vaa­li tap­pio. Katai­sen hal­li­tuk­sen ydin­voi­ma pää­tök­sen jäl­keen vih­reät jät­ti hal­li­tuk­sen ja onnis­tui­vat nos­ta­maan kan­na­tus­ta 2015. Kyl­lä minus­ta vih­reät ovat suh­tees­sa Perus­suo­ma­lai­siin pal­jon enem­män yhteis­työ­hön kyke­ne­vä puo­lue sen takia että Perus­suo­ma­lai­set liet­so­vat vas­tak­kai­na­set­te­lua ja pola­ri­soi­tu­mis­ta. Perus­suo­ma­lai­set toi­mi­va kuten SKDL /SKP 1945. Voit lukea lisää Paa­si­ki­ven päi­vä­kir­jois­ta . Pit­kän oppo­si­tio kau­den jäl­keen SKDL/SKP vii­saus­tui 1966 . Toi­vot­ta­vas­ti Perus­suo­ma­lai­set jos­kus viisss­tu­vat kun ovi hal­li­tuk­seen ei auke­ne kos­ka luot­ta­mus­ta ei ole muil­la puo­lueil­la sii­hen että Perus­suo­ma­lai­set todel­la sitou­tu­vat yhteistyöhön.

  35. OS.“Joas pois­tat kym­me­ne met­riä tur­vet­ta, en suo­as­tu usko­maan, että koi­vui­hin sitou­tui­si yhtä pal­jon hiiltä…”

    Niin, näi­tä kym­me­nen met­rin tur­ve­ker­ros­tu­mia­han ei Suo­mes­sa ole ole­mas­sa­kaan. Näin sik­si, että olois­sam­me sel­lais­ten muo­dos­tu­mi­nen oli­si kes­tä­nyt 10 000 vuot­ta. Kym­me­nen tuhat­ta vuot­ta sit­ten jää­kausi lopet­te­li ole­mas­sao­lo­aan. Sen jäl­keen Suo­men tur­ve­tuo­tan­toa­lu­eet oli­vat vuo­si­tu­han­sia veden peit­tä­miä. Jo vii­den met­rin ker­ros­tu­mat ovat maas­sam­me todel­la har­vi­nai­sia. Tuo­tan­toa­lueil­la alle kah­den met­rin ker­rok­set ovat tavanomaisia.

    Vetoo­mus Osmol­le: Voi­sit­ko lopet­taa näi­den lap­sel­lis­ten veruk­kei­den käyt­tä­mi­sen, kun väit­te­lem­me tur­ve­ky­sy­myk­ses­tä. Kos­ka sinul­la on aihee­seen vah­va kan­ta, on syy­tä uskoa, että tie­dät aivan hyvin, kuin­ka pit­kän aika­vä­lin tur­ve­ker­ros­tu­mien muo­dos­tu­mi­set Suo­mes­sa ovat vaa­ti­neet, kuin­ka pak­su­ja ne enim­mil­lään ovat, ja min­kä pak­sui­sis­ta ker­ros­tu­mis­ta tuo­tan­toa har­joi­te­taan. Sana­va­lin­ta­si kie­li­vät, että har­joi­tat näi­tä heit­to­ja tahallasi.

    Minua nämä hei­tot eivät suu­rem­min hait­taa, mut­ta olet niin vai­ku­tus­val­tai­nen hen­ki­lö, että mitä annat tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti (vää­rin­kin) ymmär­tää, nii­tä ale­taan nuo­rem­pien polii­tik­ko­jen kes­kuu­des­sa pitää tote­na. Ymmär­rän kyl­lä, että tur­peen vas­tus­ta­mi­nen, kei­nol­la mil­lä hyvän­sä, on Vih­reil­le hei­dän toi­min­tan­sa kan­nal­ta elin­tär­keä kysy­mys. Mut­ta tun­tuu mur­heel­li­sel­ta havai­ta, että jopa oikea­mie­li­syy­des­tään tun­ne­tun Osmo Soi­nin­vaa­ran kana­no­tois­sa alkaa ilme­tä oirei­ta moraa­lin jous­ta­mis­ta, mil­loin ener­gia­tur­peen vas­tus­ta­mi­sel­le kek­si­tään verukkeita.

  36. Arkkitehti:“Tosiaan met­sät ja kaik­ki muu­kin maa­omai­suus pitäi­si saa­da kiin­teis­tö­ve­rol­le. Ei ole mitään syy­tä mik­si yhtä omai­suus­tyyp­piä koh­del­tai­siin toi­sin kuin muita.”

    Björn Wahlroos:“Wahlroos moit­tii myös met­sä­ve­ro­tus­ta. Suo­mes­sa veroa mak­se­taan nykyi­sin puun myyn­ti­tu­lois­ta, kun aiem­min veroa mak­set­tiin met­sien kas­vun mukaan joka vuo­si saman verran.
    Täy­tyy lopul­ta­kin myön­tää, että vero­uu­dis­tus oli tyh­mä. Pin­ta-ala­ve­ro on maa­il­man paras vero.
    Wahl­roo­sin tul­kin­nan mukaan van­ha pin­ta-ala­ve­ro kan­nus­taa myy­mään, kos­ka puun myyn­ti­tu­loil­la mak­se­taan vuo­tui­set met­sä­ve­rot. Sen sijaan nykyi­nen myyn­ti­ve­ro ei kan­nus­ta, kos­ka verot vält­tää sil­lä, ettei myy puuta.”

    Tuol­loin vero­tus oli kol­min­ker­tai­nen, pin­ta-alan ja myyn­tien sekä lakiin perus­tu­van met­sän­hoi­to­mak­sun mukaan. Joten, kun nyt on vain yksi­ker­tai­nen vero­tus (+/- alv) , niin tilaa kiin­teis­tö­ve­rol­le todel­la­kin on. Sehän on sosia­li­soi­vien pii­rien ikiai­kai­nen päi­vä­uni. Kehoi­tan­kin kaik­kia hank­ki­maan met­sä­pals­to­ja. Voi tul­la yllä­tyk­se­nä osta­mi­sen jäl­kei­set jat­ku­vat menot ja vel­voit­ta­vat laki­py­kä­lät met­sän omistamisessa. 

    Han­kin­taa puol­taa sekin seik­ka, että muu­al­la Euroo­pas­sa tun­te­mat­to­mat suo­ma­lai­set joka­mie­soi­keu­det pois­tu­vat samointein.

  37. Vero­tuis­ta vie­lä sen ver­ran, että itse hyväk­syn mie­luim­min sel­lai­set “yri­tys­tuet ” joi­hin ei tar­vit­se kerä­tä veroil­la tai velal­la rahaa. Mik­si juu­ri se kor­kein vero­kan­ta on se oikea.

    1. Sii­nä ei ole sen kum­mem­min yri­tyk­sen kuin val­tion­kaan kan­nal­ta väliä, että saa­ko jokin yri­tys X € enem­män tukea vai mak­saa­ko X € vähem­män veroa.

      1. Jos edus­kun­ta päät­täi­si, että hal­li­tus­puo­luei­den jäse­net mak­sai­si­vat vähem­män vero­ja kuin muut, yrit­täi­si­kö joku väit­tää, ettei täs­sä ole mitään tukea?

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos edus­kun­ta päät­täi­si, että hal­li­tus­puo­luei­den jäse­net mak­sai­si­vat vähem­män vero­ja kuin muut, yrit­täi­si­kö joku väit­tää, ettei täs­sä ole mitään tukea?

        Hyvä point­ti. Ote­taan esi­mer­kik­si met­sä­no­mis­ta­jien vapau­tus koko­naan kiin­teis­tö­ve­ros­ta eikös se ole etua met­sä­no­mis­ta­jil­le? Mut­ta muut yrit­tä­jät mak­sa­vat kyl­lä kiin­teis­tö­ve­roa . Entäs maan­vil­je­li­jäin vapau­tus koko­naan perin­tö­ve­ros­ta tilal­la toteu­te­tun suku­pol­ven vaih­dok­sen jäl­keen? Se on vero­ton­ta etua mut­ta ei tämä kos­ke muu­ta yritystoimintaa.

      3. Rahul Soma­ni: Hyvä point­ti. Ote­taan esi­mer­kik­si met­sä­no­mis­ta­jien vapau­tus koko­naan kiin­teis­tö­ve­ros­ta eikös se ole etua met­sä­no­mis­ta­jil­le? Mut­ta muut yrit­tä­jät mak­sa­vat kyl­lä kiinteistöveroa . 

        Onhan tuo etu met­sä­no­mis­ta­jal­le, ja iso hait­ta pai­kal­li­sel­le kun­nal­le. Jos met­sien vero­tus oli­si toteu­tet­tu vuo­si­kym­men­ten ajan kiin­teis­tö­ve­ro­poh­jai­ses­ti, itä-Suo­men kun­nat oli­si­vat nyky­ään vau­rai­ta, sil­lä kiin­teis­tö­ve­ro peri­tään kun­nil­le. Nyt met­siin liit­ty­vät verot peri­tään val­tion kas­saan lukuu­not­ta­mat­ta Met­sä­hal­li­tuk­sen tulok­seen liit­ty­vää yhtei­sö­ve­roa, jota jae­taan myös kun­nil­le sii­nä suh­tees­sa, kuin val­tio omis­taa niis­sä met­siä. Mut­ta lähes kaik­ki met­siin liit­ty­vät vero­tuo­tot peri­tään nykyi­sin val­tion kas­saan, ja met­sä­val­tai­set kun­nat jou­tu­vat hake­maan vero­tu­lon­sa lähin­nä ansio- ja yhtei­sö­ve­ro­tu­lois­ta, kos­ka met­sis­tä ei niil­le kiin­teis­tö­ve­ro­tu­loa kerry.

      4. Ossi Sare­so­ja:
        Sii­nä ei ole sen kum­mem­min yri­tyk­sen kuin val­tion­kaan kan­nal­ta väliä, että saa­ko jokin yri­tys X € enem­män tukea vai mak­saa­ko X € vähem­män veroa.

        Puhu­mi­nen suo­ras­ta tues­ta voi ken­ties hel­pom­min har­haan­joh­taa luu­le­maan, että val­tio voi­si sääs­tää tuen ver­ran euro­ja lopet­ta­mal­la tuen mak­sa­mi­sen, vaik­ka sen seu­rauk­se­na yri­tys lopet­tai­si toimintansa.

      5. Puhu­mi­nen suo­ras­ta tues­ta voi ken­ties hel­pom­min har­haan­joh­taa luu­le­maan, että val­tio voi­si sääs­tää tuen ver­ran euro­ja lopet­ta­mal­la tuen mak­sa­mi­sen, vaik­ka sen seu­rauk­se­na yri­tys lopet­tai­si toimintansa.

        Eikö tämä kos­ke myös suo­ria tukia. Aika mon­ta maa­ti­laa lopet­tai­si toi­min­tan­sa, jos maa­ta­lous­tu­ki lopetettaisiin.

  38. R.Somani:” uusiu­tu­van ja fos­sii­lis­ten ener­gian ris­teyk­se­nä. Se ei tar­koi­ta että pidän sitä perin­tei­se­nä uusiu­tu­va­na enegiamuotona. ”

    Juu­ri sitä tar­koi­tin. Tur­ve luo­ki­tel­laan viral­li­ses­ti hitaas­ti uusiu­tu­vak­si , mut­ta sen pääs­tö­ker­roin ei ota tätä huo­mioon. Pääs­töt las­ke­taan savu- (höy­ry) pii­pun pääs­tä. Las­ken­ta­kaa­va ei huo­mioi miten­kään tur­peen kas­vua , ts. ainoas­taan bru­ton ei net­toa. Oikea las­ken­ta­pa oli­si: hii­li­vuo­to mii­nus hii­len nie­lu = toteu­tu­neet pääs­töt. MTK:n Juha Mart­ti­la tote­aa tur­peen taseen ole­van posi­tii­vi­nen. Se kas­vaa enem­män kuin sitä poltetaan.

    R.Somani:” luo­tan kyl­lä itse enem­män Osmo Soi­ni­vaa­ran tilas­to­tie­tei­li­jän osaa­mi­seen ymmär­tää ja ana­ly­soi­da tie­teel­li­seen tut­kit­tuun tie­toon perus­tu­via ana­lyy­se­jä jot­ka ovat valo­vuo­den pääs­sä kau­ka­na Donald Trum­pin todel­li­suu­des­ta ja vaih­toeh­toi­ses­ta totuuspolitiikkasta. 

    Samoin minä, sik­si ihmet­te­len Soi­nin­vaa­ran hirt­täy­ty­mis­tä tur­peen fos­sii­li­suu­teen. Se kyl­lä syö uskot­ta­vuut­ta rotan lail­la ja osoit­taa ympä­ris­tö­asioi­den poli­ti­soi­tu­neen. Fak­to­ja ei tun­nus­te­ta, kos­ka puo­lu­een etu vaa­tii toisin.

    Stadist:“heidän esit­tä­män­sä rat­kai­sut lähen­te­le­vät eko-anarkiaa ”
    Ympä­ris­tö­ak­ti­vis­tit teke­vät rikok­sia, tun­keu­tu­vat yksi­tyi­sa­lueil­le, sala­ku­vaa­vat , häi­rit­se­vät tar­hae­läi­miä , pääs­tä­vät nii­tä vapaak­si luon­toon kuo­le­maan… Tämä on tun­nus­tet­tu fak­ta, mut­ta mis­sään en ole näh­nyt vih­rei­den tuo­mit­se­van näi­tä rikok­sia. Olen saat­ta­nut mis­sa­ta, joten parem­min tie­tä­vät voi­vat kor­ja­ta erheeni.

    Läpi viher­pu­na­me­dian ja eko­kan­san mie­les­tä nämä ovat ns. har­maa­ta aluet­ta. Rikos on sal­lit­tu, kos­ka se teh­dään hyvän asian puo­les­ta. Näin ei voi jatkua.

    1. Eemil:

      Juu­ri sitä tar­koi­tin. Tur­ve luo­ki­tel­laan viral­li­ses­ti hitaas­ti uusiu­tu­vak­si , mut­ta sen pääs­tö­ker­roin ei ota tätä huomioon

      Samoin minä, sik­si ihmet­te­len Soi­nin­vaa­ran hirt­täy­ty­mis­tä tur­peen fos­sii­li­suu­teen. Se kyl­lä syö uskot­ta­vuut­ta rotan lail­la ja osoit­taa ympä­ris­tö­asioi­den poli­ti­soi­tu­neen. Fak­to­ja ei tun­nus­te­ta, kos­ka puo­lu­een etu vaa­tii toisin.

      Läpi viher­pu­na­me­dian ja eko­kan­san mie­les­tä nämä ovat ns. har­maa­ta aluet­ta. Rikos on sal­lit­tu, kos­ka se teh­dään hyvän asian puo­les­ta. Näin ei voi jatkua.

      Donald Trump kyl­lä on toden­nut että kivi­hii­li on puh­das­ta ener­gia mut­ta en ole mis­sään vai­hees­sa kuul­lut että Osmo Soi­nin­vaa­ra ja vih­reät totea­vat että tur­peen pääs­töt eivät oli­si alka­mi­se­pia kuin kivi­hii­len. Mut­ta se Eemi uskoo sii­hen että tur­peen pääs­töt ovat alhai­sem­mat kuin kvi­hil­len?! Ja Trump uskoo että hii­li on erit­täin puh­das­ta ener­gi­aa . Eemil suo­sit­te­len läm­pi­mäs­ti tutus­tu­maan Donald Trum­pin ener­gia poli­tiik­kaan. Mitä yhteis­tä Eemi­lil­lä, MTK:lla ja Donald Trum­pil­la on täs­sä ener­gia­po­li­tii­kas­sa? Molem­mat van­no­vat hen­keen ja vereen koti­mai­suu­den nimeen. Eemi­lil­le se on tur­ve , Donald Trum­pil­le kivi­hii­li, rus­ko­hii­li ja raa­ka-öljy molem­mat ovat pääs­töil­tä huo­no­ja vaih­toeh­to­ja. Eemi­lil­le suo­sit­te­len kat­so­maan MTV Kat­so­mos­ta Suo­miA­ree­na vuo­del­ta 2014 panee­li­kes­kus­te­lu otsi­kol­la Huh, mikä ener­gia­tu­le­vai­suu­des­sa jos­sa kes­kus­te­li­joi­na oli muun muas­sa Osmo Soi­nin­vaa­ra ja Juha Sipi­lä ja täs­sä panee­lis­sa Osmo Soi­nin­vaa­ra ja Juha Sipi­lä kes­kus­te­li­vat muun muas­sa tur­pees­ta ja tämä kes­kus­te­lu oli erit­täin hyvä ja raken­ta­va ilman idea­lo­gias­ta vas­tak­kai­na­set­te­lu jos­sa puhut­tiin nime­no­maan pääs­tö­jen ja eko­lo­gi­suu­den eli uusiu­tu­vien ener­gia­läh­tei­den käy­tös­tä ilman idea­lo­gis­ses­ti välit­ty­nyt­tä kes­kus­te­lua ja fak­to­jen otta­mis­ta fak­toi­na eikä nii­den näen­näis tul­kin­taa. Täl­lais­tä kes­kus­te­lua mitä tämä Suo­miA­ree­nan panee­li 2014 minä kai­paan kyl­lä täl­lä het­kel­lä koko keskustelussa

      Link­ki kes­kus­te­luun löy­tyy tästä

      https://www.mtv.fi/sarja/33001006/368964 osa 1

      https://www.mtv.fi/sarja/33001006/368966 osa 2

      https://www.mtv.fi/sarja/33001006/368967 osa 3

      https://www.mtv.fi/sarja/33001006/368971 osa 4

    2. Eemil: Tur­ve luo­ki­tel­laan viral­li­ses­ti hitaas­ti uusiu­tu­vak­si , mut­ta sen pääs­tö­ker­roin ei ota tätä huo­mioon. Pääs­töt las­ke­taan savu- (höy­ry) pii­pun pääs­tä. Las­ken­ta­kaa­va ei huo­mioi miten­kään tur­peen kas­vua , ts. ainoas­taan bru­ton ei net­toa. Oikea las­ken­ta­pa oli­si: hii­li­vuo­to mii­nus hii­len nie­lu = toteu­tu­neet pääs­töt. MTK:n Juha Mart­ti­la tote­aa tur­peen taseen ole­van posi­tii­vi­nen. Se kas­vaa enem­män kuin sitä poltetaan.

      GTK:n ja SYKE:n jul­kai­se­mien tie­to­jen ver­tai­lu ei tue Juha Mart­ti­lan väi­tet­tä: Luon­non­ti­lais­ten soi­den hii­li­nie­lu kat­taa vain rei­lut puo­let tur­peen­pol­ton aiheut­ta­mis­ta päästöistä.

  39. Somani:“on elä­väm­pi kuin suo­ma­lai­sen maa­seu­dun sen­kin takia että maa­seu­tu elin­kei­no­ra­ken­ne ei perus­tu pel­käs­tään maataloudelle”

    Ja mil­lai­nen kom­pe­tens­si R.S:lla on arvioi­da maa­ta­lou­den inno­vaa­tioi­ta ja kehi­tys­suun­tia. On epä-älyl­lis­tä ver­ra­ta suo­ma­lais­ta maa­seu­tua kes­ki­sen, ete­läi­sen Euroo­pan ja brit­tien vas­taa­vaan. Väki­rik­kaus ja tiheys on aivan eri luok­kaa kuin Suo­mes­sa. Täl­löin osta­jia ja kulut­ta­jia on rat­kai­se­vas­ti toi­seen mal­liin Suo­meen verrattuna. 

    Suo­mes­sa on myös­kin raa­ka-ainei­den osta­jien mark­ki­nat (kar­tel­lin piir­teet), jol­loin meil­le tuot­ta­jil­le mak­se­taan vähem­män kuin muis­sa mais­sa. Nyt tie­ten­kin sanot­te muun Euroo­pan tuot­tei­den ole­van laa­dul­li­ses­ti parem­pia. Asia on kui­ten­kin päin­vas­toin, sen todis­ta­vat vaik­ka­pa tilas­tot kas­vin­suo­je­luai­nei­den ja eläin­ten lääk­kei­den käytöstä. 

    Sekin ero on vie­lä mui­hin mai­hin, että muu­al­la koti­mais­ta ruu­an­tuo­tan­toa arvos­te­taan aivan eri lail­la kuin Suo­mes­sa omaa tuotantoa.

    1. Eemil:

      Ja mil­lai­nen kom­pe­tens­si R.S:lla on arvioi­da maa­ta­lou­den inno­vaa­tioi­ta ja kehityssuuntia.On epä-älyl­lis­tä ver­ra­ta suo­ma­lais­ta maa­seu­tua kes­ki­sen, ete­läi­sen Euroo­pan­ja brit­tien vas­taa­vaan. Väki­rik­kaus ja tiheys on aivan eri luok­kaa kuin Suo­mes­sa. Täl­löin osta­jia ja kulut­ta­jia on rat­kai­se­vas­ti­toi­seen mal­liin Suo­meen verrattuna. 

      Suo­mes­sa on myös­kin raa­ka-ainei­den osta­jien mark­ki­nat (kar­tel­lin piir­teet), jol­loin meil­le tuot­ta­jil­le mak­se­taan­vä­hem­män kuin muis­sa mais­sa. Nyt tie­ten­kin sanot­te muun Euroo­pan tuot­tei­den ole­van laa­dul­li­ses­ti parem­pia. Asia on kui­ten­kin päin­vas­toin, sen todis­ta­vat vaik­ka­pa tilas­tot kas­vin­suo­je­luai­nei­den ja eläin­ten lääk­kei­den käytöstä. 

      Sekin ero on vie­lä mui­hin mai­hin, että muu­al­la koti­mais­ta ruu­an­tuo­tan­toa arvos­te­taan aivan eri lail­la kuin Suo­mes­sa omaa tuotantoa.

      Tuo Eemi­lin esi­merk­ki vähit­täis­kau­pan kar­tel­lis­ta on hyvä esi­merk­ki sii­tä että Suo­mes­sa mak­se­taan tuot­ta­jil­le vähem­män mut­ta sopii myös tuot­ta­jil­ta kysyä että ket­kä tahot alun­pe­rin pit­kään vas­tus­ti yhdes­sä vähit­täis­kau­pan kans­sa kil­pai­lun lisää­mis­tä vähit­täis­kau­pan alal­la pit­kään ja myös esti elin­tar­vik­kei­den tuon­nin Suo­men mark­ki­noil­le mut­ta oli ilo­mie­lin myy­mäs­sä suu­ria yli tuo­tan­to eriä itäi­seen naa­pu­rin Venä­jän ja enti­sen Neu­vos­to­lii­ton mark­ki­noil­le vaik­ka Venä­jän laa­jan pin­ta-alan mukai­ses­ti se on yksi maa­il­man vil­kai­si val­tio ollut aikoi­naan. Niin tämä taho oli MTK joka pit­kään vas­tus­ti yhdes­sä vähit­täis­kau­pan kans­sa kil­pai­lua. Itse pilk­koi­sin kah­den suu­ren vähit­täis­kau­pan kah­tia. Lid­lin tuloa mark­ki­noil­le 2000-luvun alus­sa vas­tus­tet­tiin vil­je­li­jä pii­reis­sä hen­keen ja vereen. Tuol­loin vil­je­li­jät puo­lus­ti­vat kyl­lä kar­tel­li muo­tois­ta vähit­täis­kaup­paa. Kan­sain­vä­li­set talous­jär­jes­töt kuten OECD, WTO ja Euroo­pan komis­sio ovat kyl­lä huo­mau­ta­neet että kes­ki­tet­ty vähit­täis­kaup­pa on käy­tän­nös­sä kar­tel­li joka pitäi­si purkaa.

      Alku­pe­räi­ses­sä näkö­kul­mas­sa­ni jota Eemil tul­kit­si taas ker­ran tapan­sa mukai­ses­ti ihan vää­rin mitä tar­koi­tin alun­pe­rin . Tote­sin seu­raa­vaa :“On Elä­väm­pi Kuin Suo­ma­lai­sen Maa­seu­dun Sen­kin Takia Että Maa­seu­tu Elin­kei­no­ra­ken­ne Ei Perus­tu Pel­käs­tään Maataloudelle”

      Maa­seu­tu voi­si tar­jo­ta monia mui­ta pai­kal­li­sia vapaa-ajan ja mat­kai­luu liit­ty­viä elin­kei­no pal­ve­lui­ta kuin se että maa­ta­lou oli pää­asial­li­nen elinkeino. 

      Kyl­lä ehdot­to­mas­ti mal­lia voi­si ottaa Kes­ki-Euroo­pas­ta jos­sa maa­seu­tu on pal­jon enem­män muu­ta­kin kuin maataloutta. 

      Mitä tulee Eemi­lin väit­tee­seen että näis­sä hänen mai­nit­se­mas­sa mais­su arvos­te­taan enem­män koti­mais­ta ruu­an­tuo­tan­toa arvos­te­taan aivan eri lail­la kuin Suo­mes­sa omaa tuo­tan­toa. Osa syy on var­maan se että kil­pai­lu esi­mer­kik­si ruu­an vähit­täis­myyn­nis­sä on Kes­ki-Euroo­pas­sa pal­jon enem­män kil­pai­lua ja siel­lä ei kil­pai­lua pelä­tä toi­sin kuin Suo­mes­sa sen­kin takia että Suo­mes­sa perin­tei­ses­ti kes­ki­tet­ty vähit­täis­kaup­pa pit­kään MTK:n kans­sa sel­lai­ses­sa lii­tos­sa että vähit­täis­kaup­pa itse esti pit­kään kil­pai­lun avaa­mi­ses­ta vaik­ka sitä ei hai­tan­nut ollen­kaan että Suo­mes­ta vies­tii yli tuo­tan­nos­ta syn­ty­neet yli jää­mät pilk­ka hin­taa itäi­seen naa­pu­rin mark­ki­noil­le vien­ti­nä mut­ta samal­la ulko­maa­lai­nen tuon­ti oli lähes tul­koon kiin­ni. Joi­ta­kin kiin­tiöi­tä sal­lit­tiin tuo­da. Sama tilan­ne tois­tui 2014 Venä­jän geo­po­li­tii­kan ja voi­ma poli­tii­kan takia Ukrai­nas­sa. Maa­ta­lous­ta syn­ty­neet yli tuo­tan­non takia vien­ti itäi­sen naa­pu­rin mark­ki­noil­le oli­kin yhtäk­kiä tukos­sa. Miten kukaan voi rehel­li­ses­ti puo­lus­taa koti­mais­ta tuo­tan­to kun sii­tä menee myös osa vien­tiin vaik­ka samal­la tuon­tia pide­tään lähes tul­koon rikol­li­se­na toi­min­ta­na ? Mitä Eemil sanoi­si että jos yhtäk­kiä met­sä­teol­li­suus jou­tui­si ulkoa päin tule­van kaup­pa­so­dan koh­teek­si ja koko puu ja sel­lu bis­nes jou­tui­si suu­rien tul­li muu­rien taak­se. Mik­si puu­ta saa kui­ten­kin vie­dä ulko­mail­le? Mik­si Eemil sal­lii vien­nin mut­ta ei tuon­nin. Eemi­lin joh­don­mu­kai­sel­la logii­kal­la pitäi­si itse asias­sa kiel­tää maa­ta­lous­tuot­tei­den vien­ti kuin tuon­ti ja tuot­taa kaik­ki ruo­ka pel­käs­tään koti­maan mark­ki­noil­le. Näin lopet­tai­siin Eemi­lin teko­py­hä vii­sas­te­lu että Suo­mes­sa ei arvos­te­ta koti­mais­ta tuo­tan­toa. Kos­ka lop­pu­tu­los oli­si vain koti­mais­ta tuo­tan­toa. Ei mitään muu­ta. Kun tuon­ti ja vien­ti ovat kiin­ni maa­ta­lou­den koh­dal­la kokonaan

      1. Rahul Soma­ni: Mik­si Eemil sal­lii vien­nin mut­ta ei tuonnin.

        Olem­me Eu:ssa yhtei­sil­lä maa­ta­lous­tuo­te­mark­ki­noil­la, mut­ta sii­hen se yhtä­läi­syys loppuu.

        Vil­je­lyn sään­te­ly, tuet, valuut­ta ja vero­tus ovat eri mais­sa eri­lais­ta, ja mar­ke­tis­sa kulut­ta­ja kat­soo hin­ta­lap­pua. Aina kil­pai­lu­ti­lan­ne ei tun­nu reilulta.

        Täs­sä tilan­tees­sa jot­kut asiat alka­vat pän­niä. Rehu­teh­taan sii­los­sa on koti­mai­nen ja tuon­ti­vil­ja sekai­sin. Tuon­ti­vil­jan gly­fo­saat­ti­kä­sit­te­ly on Ok, mut­ta koti­mais­ta vas­taa­vaa ei edes suos­tu­ta osta­maan, saa­tik­ka että“puhtaudesta” sai­si lisähintaa.

        Tukien maa­koh­tai­sis­sa erois­sa on vain mie­li­ku­vi­tus raja­na. Eikä logiik­ka aina auke­ne. Rans­kan pel­to­heh­taa­ri saa kol­min­ker­tai­sen tuen Suo­meen ver­rat­tu­na, kos­ka Rans­kan sato­ta­so on kol­min­ker­tai­nen. Vuo­ris­to­tu­kea saa vuo­ris­tos­sa ja poh­joi­ses­sa. Kor­keus meren­pin­nas­ta on pysy­vä hait­ta, mut­ta ete­lä­suo­ma­lai­nen tal­vi on tila­päi­nen hait­ta joka vähi­tel­len pois­tuu kun­han vain sopeu­dum­me yhtei­siin mark­ki­noi­hin. Uskoo ken tahtoo.

      2. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen: Olem­me Eu:ssa yhtei­sil­lä maa­ta­lous­tuo­te­mark­ki­noil­la, mut­ta sii­hen se yhtä­läi­syys loppuu.

        Vil­je­lyn sään­te­ly, tuet, valuut­ta ja vero­tus ovat eri mais­sa eri­lais­ta, ja mar­ke­tis­sa kulut­ta­ja kat­soo hin­ta­lap­pua. Aina kil­pai­lu­ti­lan­ne ei tun­nu rei­lul­ta. kun­han vain sopeu­dum­me yhtei­siin mark­ki­noi­hin. Uskoo ken tahtoo.

        Voi­sin antaa tuo­hon vas­ta argu­men­tin tuohon.

        Kyl­lä olem­me yhtei­sil­lä maa­ta­lous­tuo­te­mark­ki­noil­la mut­ta olem­me myös yhtei­sol­lä teol­li­suu­den, pal­ve­lui­den ja tie­to­lii­ken­teen ja verk­ko­kau­pan yhtei­sil­lä mark­ki­noil­lam niin oli­sim­me­ko voi­neet Suo­mes­sa jää­dä kai­ken tämän ulko­puo­lel­le ja samal­la saa­da tuot­teem­me esi­mer­kik­si teol­li­suu­des­sa, pal­ve­lus­sa ja tie­to­lii­ken­tees­sä sil­le tasol­le mikä se on nyt esi­mer­kik­si tie­to­lii­ken­teen koh­dal­la? Teol­li­suu­den? Palveluiden?

        Emme oli­si. Met­sä­teol­li­suu­den puu­tul­lit toden­nä­köi­ses­ti oli­si jo 1995 kurit­ta­net met­sä­teol­li­suut­ta jo ajat sitten. 

        GSM stan­dar­di jon­ka Nokia sai läpi yhtei­sek­si euroop­pa­lai­sek­si mat­ka­pu­he­lin stan­dar­dik­si 1996 läpi Euroo­pan unio­nis­sa vaik­ka France Telecom vas­tus­ti Rans­kan hal­li­tuk­sen pai­nos­tuk­se­na sitä mut­ta kun Sie­mens tuli Sak­san liit­to­hal­li­tuk­sen taak­se ja vaa­ti että GSM ote­taan osak­si euroop­pa­lais­ta yhteis­tä mat­ka­pu­he­lin­verk­koa ja Nokia ja Sie­mens sol­mi yhteis­työ­so­pi­muk­sen sen kehit­tä­mi­sek­si niin otim­me Euroo­pas­sa itse asias­sa sel­lai­sen aske­leen eteen­päin täs­sä kehi­tyk­ses­sä että Yhdys­val­lat jäi monek­si vuo­si­kym­me­nek­si jäl­keen kun siel­lä ole­vat alu­eel­li­set ope­raat­to­rit rii­te­le­vät kes­ke­nään kenen stan­dar­di ote­taan koko liit­to­val­tion tasol­la käyt­töö. Yhdys­val­lois­sa on edel­leen se ongel­ma että siel­lä on hyvin seka­va inter­net yhtey­det alueit­tain . Uskoo ken tah­too mut­ta näin se on Yhdys­val­tain koh­dal­la. 5g ver­kon poten­ti­aa­li­nen vaih­toeh­to on päi­vä päi­väl­tä enem­män menos­sa Nokian verk­ko­ja koh­den kun kii­na­lai­set toi­mi­vat tul­laan sul­ke­maan pois ihan tur­val­li­suus­ris­kin takia. Jos oli­sim­me Suo­me­na jää­neet pois 1995 Euroo­pan unio­nis­ta oli­sim­me vain pelk­kä Nor­jan kal­tai­nen tark­kai­li­ja­maa. GSM ei oli­si nyt käy­tös­sä koko Euroo­pan sisä­mark­ki­noil­la ellei Suo­mi oli­si 1996 Nokian aloit­tees­ta aja­nut sen käyt­töä koko Euroo­pan sisä­mark­ki­noil­le vaik­ka France Telecom vas­tus­ti lop­puun asti. Ei maa­ta­lous voi olla koko­naan sisä­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­la kos­ka muu­ten ei ole mitään sisä­mark­ki­noi­ta. Näin se vain on. Olen kui­ten­kin sitä miel­tä että maa­ta­lou­den mak­sa­tuk­set pitäi­si siir­tää takai­sin jäsen­val­tioil­le jot­ta tuki poli­tiik­kaa hiu­kan sel­ke­ni­si. Olen täs­sä koh­taa itse asias­sa sii­nä lin­jal­la mik on edus­kun­nan suu­ren valio­kun­nan lin­ja eli maa­ta­lous­tu­kien mak­sa­tuk­set pitäi­si siir­tää takai­sin jäsen­val­tioil­le. Mut­ta ilman yhteis­tä maa­ta­lous­po­li­tiik­kaa ei ole sisä­mark­ki­noi­ta edes nykyi­sel­le tie­to­lii­ken­teel­le jos­ta saam­me naut­tia joka päi­vä kun otam­me yhtey­den muu­al­le Euroop­paa niin että myös täl­läis­ten hyvin poik­keuk­sel­lis­ten aiko­jen aika­na voim­me olla yhtey­des­sä kan­sain­vä­li­ses­ti myös Suo­men ulkopuolelle

  40. R.S:“Maaseutu voi­si tar­jo­ta monia mui­ta pai­kal­li­sia vapaa-ajan ja mat­kai­luu liit­ty­viä elin­kei­no pal­ve­lui­ta kuin se että maa­ta­lou oli pää­asial­li­nen elinkeino. ”

    Soma­ni ei osaa yhdis­tää väki­rik­kaut­ta ja pal­ve­lue­lin­kei­no­jen tuot­ta­vuut­ta. Suo­mes­sa ei rii­tä osta­jia samal­la taval­la kuin väki­rik­kais­sa mais­sa. Onko­han täs­sä jokin kie­li­muu­ri vaik­ka Soma­ni kir­joit­taa muu­ten hyvää suomenkieltä?

    Somani:“maksetaan tuot­ta­jil­le vähem­män, Lid­lin tuloa mark­ki­noil­le…” LIDL:n ulko­mai­set tuot­teet eivät ole yhtä kor­kea­laa­tui­sia kuin suo­ma­lai­set. Mut­ta kulut­ta­ja ei tie­dä tätä ja sik­si kil­pai­lu ei ole ter­vet­tä. LIDL:n hal­vem­mat hin­nat eivät nos­ta mei­dän tuot­ta­jien saa­maa hin­taa , päin­vas­toin aiheut­ta­vat laskupaineita.

    Ter­ve kil­pai­lu on hyväk­si , mut­ta laa­tus­tan­dar­de­ja­ja etiik­kaa pol­ke­va kaup­pa on epä­ter­veel­li­nen ilmiö.

    1. Eemil:

      Soma­ni ei osaa yhdis­tää väki­rik­kaut­ta ja pal­ve­lue­lin­kei­no­jen tuot­ta­vuut­ta. Suo­mes­sa ei rii­tä osta­jia samal­la taval­la kuin väki­rik­kais­sa mais­sa. Onko­han täs­sä jokin kie­li­muu­ri vaik­ka Soma­ni kir­joit­taa muu­ten hyvää suomenkieltä?

      En oikein ymmär­rä Eeme­lin logiik­kaa sil­lä että ver­tai­le­mal­la esi­mer­kik­si Kes­ki-Euroo­pan mai­den osto­voi­maa Suo­men osto­voi­maan oli­si mitään teke­mis­tä koko asian kans­sa sil­lä oikeas­taan pää­asial­li­nen ongel­ma esi­mer­kik­si suo­ma­lai­sen maa­ta­lou­den heik­koon ase­maan Kes­ki-Euroo­pan mai­den kans­sa ei ole miten­kään ver­tai­lu kel­poi­nen mut­ta en ole edes mil­lään lail­la ver­tai­lu Suo­men maa­ta­lout­ta Kes­ki-Euroo­pan maa­ta­lou­teen kos­ka kyl­lä minä sen ver­ran olen tie­dän että Kes­ki-Euroo­pan isot maat kuten Sak­sa, Ita­lia, Rans­ka, Espan­ja ja Bri­tan­nia ovat ihan eri luok­kaa täs­sä koko ase­tel­mas­sa mut­ta en ver­tai­le nii­tä Suo­men koh­dal­la vaan Suo­men koh­dal­la ver­tai­lu koh­teek­si maat kuten Tans­ka (asuk­kai­ta 5 827 463 ), Hol­lan­ti (asuk­kai­ta 17 407 585), Bel­gia (asuk­kai­ta 10 449 361), Ruot­si (asuk­kai­ta 10 230 185), Sveit­si (asuk­kai­ta 8 606 033 ) ja myös otin yhdes­sä kom­men­tis­sa esil­le myös Israe­lin (asuk­kai­ta 8 345 000)

      Eemi­lil­le vain tie­dok­si että nämä esi­mer­kit (toki mui­ta­kin mai­ta voi­si lue­tel­la) ovat onnis­tu­neet myös lisää­mään elin­tar­vik­kei­den kor­kea jalos­tus­ta ulko­maill­le eli vien­tiä mut­ta samal­la sal­li­vat tuon­nin. Eeme­lin lin­ja on ollut kyl­lä ihan päin­vas­tai­nen. Vien­ti on hyvä asia mut­ta tuon­ti pahas­ta (pait­si Venä­jäl­le jon­ka mark­ki­noil­la suo­ma­lai­set elin­tar­vik­keet näkö­jään ovat aina kil­pai­lu­ky­kyi­siä oli talous jär­jes­tel­mä sit­ten kom­mu­nis­ti­nen suun­ni­tel­ma­ta­lous tai riis­to kapi­ta­lis­ti­nen oli­gar­kia. Venä­jän vien­nin varaan näkö­jään maa­ta­lous on aina onnis­tu­nut Suo­mes­sa lisää­mään elin­tar­vik­kei­den vien­tiä kun Venä­jän oma kan­san­ta­lous on kun­nos­sa pää­asias­sa sil­loin kun raa­ka-öljyn bar­re­li hin­ta on yli $100 kym­men­vuo­den aika­na. Mut­ta heti kun raa­ka-öljyn bar­re­li hin­ta las­kee niin onkin suo­ma­lai­nen hätää kär­si­mäs­sä . Tämä tapah­tui 1986 ja 2014. Oli­si­ko vih­doin­kin myös maan­vil­je­li­jöi­den etu­jär­jes­tö MTK tajut­ta­va että Venä­jän kan­san­ta­lou­den varaan ei voi aina las­kea joka ker­ta kun raa­ka-öljyn hin­nas­sa tulee piik­ki ylös ja piik­ki alas . Tänään (2.9.2020) jul­kais­tiin Tam­pe­reen yli­opis­ton vie­rai­le­van pro­fes­so­rin Mat­ti Apusen pamflet­ti nimel­tään SEISOVA PÖYTÄ: MIKSI Suo­ma­lai­sen Ruo­an Arvo Ei Kas­va?. Jul­kai­sia on SOK. Suo­sit­te­len Eemi­lil­le tutus­tu­maan tähän tut­ki­muk­seen min­kä Mat­ti Apu­nen on teh­nyt sii­tä mik­si suo­ma­lai­sen ruu­an vien­ti on jäl­jes­sä mui­den Poh­jois­mai­den ruo­ka vien­nis­tä. Mik­si suo­ma­lai­set maan­vil­je­li­jät vie­vät itse asias­sa bulk­kia pää­asis­sa Venä­jän mark­ki­noil­le kun voi­vat val­loit­taa maa­il­man­mark­ki­nat mui­den Poh­jois­mai­den tapaan brän­däyk­sel­lä. Olen itse osit­tain tutus­tu­nut Mat­ti Apusen pamflet­tiin. Mat­ti Apu­nen toi­mi EVA:n pää­joh­ta­ja­na vuo­si­na 2010–2019.

      Juu­ri sen takia minus­ta Mat­ti Apu­nen ver­tai­lee täs­sä pamflet­tis­sä Suo­mea mui­den Poh­jois­mai­den kans­sa. Ei vain pel­käs­tään maa­ta­lou­den raken­teen ja ilmas­ton näkö­kul­mas­ta vaan tar­kis­te­lee koko laa­jaa kuvaa hyvin laa­jas­ti ja ana­ly­soi suo­ma­lai­sen maa­ta­lou­den heik­kouk­sia ja vah­vuuk­sia. Ei vain ver­tai­le epä­koh­tia mitä Eemil joka ker­ta tuo esil­le. Itse asias­sa Mat­ti Apu­nen pitää suu­re­na etu­na että eri­lai­set suo­ma­lai­sis­sa elin­tar­vik­keis­sa ei käy­te­tä niin­kään pal­jon eri­lai­sia kas­vin­tur­jun­ta kemi­kaa­le­ja ja myös ottaa esil­le anti­bioot­ti­va­pau­den . Näin ollen mik­si suo­ma­lai­sen maa­ta­lou­den vien­ti mah­dol­li­suu­det ovat edel­leen erit­täin hei­kot ver­rat­tu­na mui­hin Poh­jois­mai­hin. Tähän Mat­ti Apu­nen yrit­tää etsiä vastauksia. 

      Eeme­lin lin­ja ei toi­mi sil­lä se on yksin­ker­tai­ses­ti pro­tek­tio­nis­ti­nen; ulko­maa­lai­sen tuon­ti ruu­al­le stop­pi, suo­ma­lai­sel­le elin­tar­vik­kei­den vien­nil­le täy­del­li­set vapau­det . Eemi­lil­le vain se tie­dok­si että kan­sain­vä­li­ses­sä kau­pas­sa ei voi­da enää toi­mia näin. Se aika­kausi meni jo 30 vuot­ta sit­ten. Ei sen­kään takia että lii­tyim­me Euroo­pan unio­niin 1995 (ulko­puo­lel­la oli­sim­me kui­ten­kin jou­tu­neet ETA maa­na Nor­jan mal­lin mukaan nou­da­ta­maan sisä­mark­ki­noi­den maa­ta­lous­po­li­tiik­kaa) mut­ta kun Suo­mi liit­tyi vuon­na 1994 GATT sopi­muk­seen jos­ta syn­tyi vuon­na 1995 WTO emme voi­neet enää yllä­pi­tää pro­tek­tio­nis­tis­ta maa­ta­lous­po­li­tiik­kaa joka sul­kee pois ulko­maa­lai­sen tuon­ti ruu­an mut­ta hakeen kui­ten­kin vapau­den vie­dä suo­ma­lai­sia teol­li­suu­den ja pal­ve­lu­jen tuot­tei­ta ulko­mail­le alhai­sem­mil­la tulleilla. 

      Tämä kes­kus­te­lu käy­tiin 1992–1994 mones­sa yhtey­des­sä. Olen jäl­ki­kä­teen lähin­nä arkis­to mate­ri­aa­lin kaut­ta tutus­tu­nut sil­loi­seen EY jäse­nyy­den kes­kus­te­lui­hin ennen kansanäänestystä. 

      Oleel­li­nen asia oli se että ei Suo­mi oli­si voi­nut teol­li­suus­maa­na yllä­pi­tää pro­tek­tio­nis­tis­ta maa­ta­lous­po­li­tiik­kaa edes GATT:issa tai WTO:ssa ilman että teol­li­suus ja pal­ve­lut m sek­to­ri oli­si kär­si­nyt suo­ja­tul­leis­ta. Eten­kin met­sä­teol­li­suus oli­si jou­tu­nut heti kär­si­mään jos Suo­mi oli­si jat­ka­nut pro­tek­tio­nis­tis­ta maa­ta­lous­po­li­tiik­kaa vie­lä pit­käl­le 2000-luvul­le asti

      Täs­sä vie­lä lopuk­si Eeme­lil­le link­ki Mat­ti Apusen pamflett­tiin (PDF ver­sio löy­tyy linkistä)

      https://s‑ryhma.fi/uutinen/matti-apunen-ruokaketjulla-miljardien-eurojen-paik/69j9oa7OxZMcWsImocN7Qo

    2. Eemil:

      LIDL:n ulko­mai­set tuot­teet eivät oleyh­tä kor­kea­laa­tui­sia kuin suo­ma­lai­set. Mut­ta kulut­ta­ja ei tie­dä tätä ja sik­si kil­pai­lu ei ole ter­vet­tä. LIDL:n hal­vem­mat hin­nat eivät nos­ta mei­dän tuot­ta­jien saa­maa hin­taa , päin­vas­toin aiheut­ta­vat laskupaineita.
      Ter­ve kil­pai­lu on hyväk­si , mut­ta laa­tus­tan­dar­de­ja­ja etiik­kaa pol­ke­va kaup­pa on epä­ter­veel­li­nen ilmiö.

      Lid­lin ulko­maa­lai­set tuot­teet eivät kyl­lä kil­pai­le miten­kään eri­tyi­ses­ti suo­ma­lais­ten elin­tar­vik­kei­den kans­sa miten­kään eri­tyi­sen edes laa­dun kans­sa kos­ka Lid­lin ulko­maa­lai­set tuot­tei­ta ei edes kas­va­te­ta tai tuo­tet­ta Suo­mes­sa. Olii­viöl­jyä, muna­koi­soa ja mui­ta saman­kal­tai­sia vihan­nek­sia jou­dum­me kui­ten­kin tuo­maan ulko­mail­ta oli se sit­ten Lidl, Kes­ko tai S‑ryhmä. Kos­ka nii­tä ei yksin­ker­tai­ses­ti vil­jel­lä Suo­mes­sa. Kyl­lä tämä on suo­ma­lais­ten kulut­ta­jien tie­dos­sa. Eivät ne ihan tie­tä­mät­tö­miä ole. Epäi­len että Eemil ei vain halua myön­tää että on myös pal­jon elin­tar­vik­kei­ta mitä ei yksin­ker­tai­ses­ti Suo­mes­sa kas­va mut­ta kui­ten­kin kulu­tam­me nii­tä arjes­sa ja niin uskon että myös näin tekee suo­ma­lai­set maan­vil­je­li­jät. He eivät sitä vain muis­ta ja tie­dos­ta. Lid­lis­tä löy­tyy kuten sanoin aiem­min pal­jon sel­lai­sia elin­tar­vik­kei­ta mitä ei yksin­ker­tai­ses­ti Suo­mes­sa kas­va. Nii­den laa­tua ei voi ver­ra­ta koti­mais­ten elin­tar­vik­kei­den kans­sa kos­ka ei ole mitään vas­taa­vaa ver­tai­lu koh­det­ta yksin­ker­tai­ses­ti. Kala ja liha on tuot­tee­na pää­osis­sa koti­mais­ta mut­ta niin on muis­sa­kin ket­juis­sa (Kes­ko ja S‑ryhmä) . Sitä voi kyl­lä ver­ra­ta ja kyl­lä ostan kalan ja lihan ihan perin­tei­ses­ti suo­ma­lai­sis­ta vähit­täis­kau­pan liikkeistä. 

      Mikä on sit­ten ter­ve kil­pai­lu? Mikä on rei­lu­kil­pai­lu? Se on ter­mi mitä niin Eemel kuin Yhdys­val­tain pre­si­dent­ti Donald Trump hake­vat mut­ta eivät anna kon­kreet­ti­sia esi­merk­ke­jä sii­tä miten esi­mer­kik­si hei­dän arvos­te­le­mat kil­pai­lu­ja maat ja yhtiöt todel­li­suu­des­sa toi­mi­vat. Työ­eh­to­so­pi­muk­set joo ovat yksi tapa aina kri­ti­soi­da kun ei löy­dy oikeas­taan mitään jär­ke­vää ja kon­kreet­tis­ta esi­merk­kiä mut­ta kun tar­kem­min kat­soo esi­mer­kik­si Yhdys­val­tain työ­mark­ki­noi­ta ja Suo­men ja Sak­san työ­mark­ki­noi­ta niin voi teh­dä nopeas­ti joh­to­pää­tök­sen kum­pi toi­mii tehok­kaas­ti ja samal­la oikeu­den­mu­kai­ses­ti. Hyvä etiik­kaa ja kor­keat laa­tus­tan­dar­dit ovat kan­sain­vä­li­ses­sä kau­pas­sa jok­seen­kin aina suh­teel­li­nen käsi­te. Jos todel­la haluam­me men­nä vain etiik­ka edel­lä emme voi käy­dä esi­mer­kik­si elin­tark­kei­den koh­dal­la kaup­paa Venä­jän kans­sa sen vii­me aikais­ten tapah­tu­mien ja Val­ko-Venä­jän tilan­teen takia . Ainoa koh­de maa oli­si siis toden­nä­köi­ses­ti Ruot­si jon­ka kans­sa Suo­mi voi­si käy­dä kaup­paa jos mit­taam­me sitä pel­käs­tään etii­kan nimis­sä. Sama kos­kee Yhdys­val­tain koh­dal­la. Jos Kii­nan kaup­paa Yhdys­val­tain pre­si­dent­ti pitää hai­tal­li­se­na nime­no­maan ver­tai­lus­sa etiik­kaan Kii­nan koh­dal­la niin voi­ko edes Yhdys­val­lat sanoa miten­kään että sen maan sisäi­nen tilan­ne oli­si vii­me aikais­ten tapah­tu­mien koh­dal­la miten­kään kor­keas­ti eet­tis­tä toimintaa?

      Eeme­lil­le vain sel­lai­nen huo­mio että todel­li­suu­des­sa kan­sain­vä­li­nen kil­pai­lu eten­kin täl­läi­ses­sä asias­sa kuin elin­tar­vik­keet ovat erit­täin kovaa ja jo nyt ja Suo­men pitää olla sii­nä muka­na mikä­li haluam­me jat­kos­sa menes­tyä. Mut­ta jos pii­lou­dum­me aina sii­hen että mui­den mai­den esi­mer­kik­si Sak­san maa­ta­lou­den laa­tus­tan­dar­dit ja etiik­ka ovatb­huo­nom­pi kuin Suo­mes­sa niin voi­sim­me­ko tuol­la logii­kal­la ostaa esi­mer­kik­si sak­sa­lai­sia autoja?

    3. Eemil:

      LIDL:n ulko­mai­set tuot­teet eivät oleyh­tä kor­kea­laa­tui­sia kuin suo­ma­lai­set. Mut­ta kulut­ta­ja ei tie­dä tätä ja sik­si kil­pai­lu ei ole ter­vet­tä. LIDL:n hal­vem­mat hin­nat eivät nos­ta mei­dän tuot­ta­jien saa­maa hin­taa , päin­vas­toin aiheut­ta­vat laskupaineita.

      Ter­ve kil­pai­lu on hyväk­si , mut­ta laa­tus­tan­dar­de­ja­ja etiik­kaa pol­ke­va kaup­pa on epä­ter­veel­li­nen ilmiö. 

      Eemi­lil­le suo­sit­te­len läm­pi­mäs­ti tutus­tu­maan sel­lai­sen oleel­li­sen tär­keän suo­ma­lai­sil­le kulut­ta­jil­le ole­van tuot­teen alku­pe­rää kuin kah­vin sii­tä näkö­kul­mas­ta että kun Eemil on niin otta­nut mones­ti esil­le sak­sa­lais­ten, hol­lan­ti­lais­ten eten­kin Kes­ki-Euroo­pas­sa tuo­te­tun elin­tar­vik­kei­den laa­tus­tan­dar­dit niin suo­sit­te­len Eemi­liä todel­la ver­tai­le­maan kah­vin hin­taa nii­hin olo­suh­tei­siin mitä kah­vi plan­taa­sin työn­te­ki­jät kah­vin vil­je­li­jä­mais­sa tie­naa­vat eurois­sa ja ver­tai­le kah­vin maa­il­man­mark­ki­na hin­to­ja ja suo­ma­lai­sen vähit­täis­kau­pan hin­to­ja ja Suo­men hin­ta­ta­soa kah­vin­tuo­ta­ja mai­den elin­ta­soon ja hin­ta­ta­soon ja yri­tä hah­mot­taa sen tosi asian että Suo­mes­sa kulu­te­taan vuo­des­sa noin 53 mil­joo­naa kiloa eli kah­via nau­ti­taan Suo­mes­sa vuo­sit­tain noin 9,6 kg hen­keä kohden. 

      Pää­asias­sa suu­rim­mat tuon­ti­maat ovat kah­vil­le Bra­si­lia Kolum­bia ja Hon­du­ras, joi­den osuus on koko Suo­men tuon­nis­ta on 80 % raa­ka­kah­via eli yhteen­sä 67 mil­joo­naa kiloa jos­ta koti­mai­set suo­ma­lai­set paah­ti­mot toi­mit­ta­vat koti­mai­seen kulu­tuk­seen 43 mil­joo­naa kiloa paah­det­tua kah­via ja vien­tiin toi­mi­tet­tiin 9 mil­joo­naa kiloa paah­det­tua kah­via pää­asias­sa Bal­tian mai­hin ja Ruot­siin. Maa­il­man suu­rim­mat kah­vin tuot­ta­ja maat ovat Bra­si­lia, Viet­nam, Kolum­bia, Indo­ne­sa, Etio­pia, Intia, Hon­du­ras, Gua­te­ma­la, Peru ja Uga­na. Siis pää­asias­sa kehi­tys­mai­ta. Pää­asias­sa ete­läi­sel­lä pallonpuoliskolla.

      Kun olet Eemil suun­nan­nut koko tämän asian yhteen jon­ka äsken sinul­le sopi­vas­ti esi­tin kah­vin tuo­tan­nos­ta, kulu­tuk­ses­ta ja vien­nis­tä niin mie­ti ihan kai­kes­sa rau­has­sa niin mie­ti seu­raa­vaa kysy­mys­tä lopuk­si. Onko täs­sä Suo­men ja suo­ma­lais­ten kah­vin kulu­tuk­ses­sa yhtään mitään jär­keä? Kun näi­tä luku­ja tar­kis­te­lee ja tuon­toa ket­jua ja sen eri vai­hei­ta ja kah­vin­tuo­ta­ja mai­den elin­ta­so­ja, olo­suh­tei­ta ja poliit­tis­ta ase­maa tut­kii syvemmin

      Kui­ten­kin olem­me kulut­ta­ji­na Suo­mes­sa jat­ka­neet tätä kehi­tys­tä sano­taan sii­tä läh­tien kun kah­vin sään­nös­te­ly päät­tyi 1950-luvul­ta alkaen.

      Kui­ten­kin sal­lim­me tämän itsellemme!?

      Mik­si emme kui­ten­kaan mora­li­soi Suo­mes­sa tätä kah­vin ostoa ulko­mail­ta eten­kin kehi­tys­mais­ta? Mora­li­soin­me Eeme­lin kal­tais­ten pro­tek­tio­nis­tis­tä maa­ta­lous­po­li­tii­kan kan­nat­ta­jien kans­sa yheen ääneen Kes­ki-Euroo­pas­ta tuo­tu­jen elin­tark­kei­ta laa­tus­tan­dar­de­ja ja nii­den epäeet­ti­siä ns. “vir­hei­tä” !

      Mikä­li sal­lim­me kah­vin tuon­nin kehi­tys­mais­ta Suo­meen on hiu­kan teko­py­hää ja sur­ku­hu­pai­saa jat­ku­vas­ti mora­li­soi­da että kuin­ka epä­on­nis­tu­nut­ta on kes­keu­roop­pa­lai­nen maa­ta­lou­den laa­tus­tan­dar­dit jot­ka kui­ten­kin lop­pu­jen lopuk­si tule­vat OECD eli teol­li­suus­mais­ta eikä kehi­tys­mais­ta tai glo­baa­lis­ta ete­läs­tä kuten nyky­ään sano­taan sitä osaa maa­pal­loa mitä me kut­suim­me vie­lä joi­ta­kin vuo­si­kym­me­niä sit­ten kol­man­nek­si maa­il­mak­si . Itsel­lä­ni on veres­sä puo­lik­si tätä kehi­tys­maa taus­taa ja puo­lik­si kehit­ty­neen teol­li­suus­maa Suo­men taustaa

      Tämän kom­men­tin jäl­keen Eemil totean vain että meil­lä on hyvin eri­lai­nen maa­il­man­ku­va jopa näem­me eri samaa luok­kaa ole­vat Euroo­pan maat eri taval­la kuin sinä joten emme vali­tet­ta­vas­ti pys­ty yhdes­sä edes hah­mot­ta­maan Euroo­pan mai­ta ja kehi­tys­mai­ta toi­sis­taan Suo­mi ver­tai­lun kaut­ta. Olem­me kuin Yhdys­val­tain Republi­kaa­nit ja Demo­kraa­tit. Voin kyl­lä sanoa että itse olen enem­män demo­kraat­ti mitä tulee Yhdys­val­tain poli­tiik­kaan kos­ka olen myös Yhdys­val­tain kan­sa­lai­nen (olen kaksoiskuntalainen).

      PS. En juo ollen­kaan kah­via mut­ta tie­dän että kah­vi on ollut suo­ma­lai­sil­le pyhä asia . Se on ollut kor­til­la ja sään­nös­te­ly alai­suu­des­sa pit­kään sodan aika­na ja myös pit­käl­le sen jälkeen

  41. Vih­rei­den Rahul Soma­nil­la näyt­tää ole­van kovas­ti sup­pea käsi­tys maa­seu­dus­ta Suo­mes­sa. Ensin­nä­kin maa­seu­dul­la­kin maan­vi­je­li­jöi­tä on pie­ni vähem­mis­tö, ehkä max 10–15% jos sitä­kään. Kir­joit­te­len tätä kesä­pai­kas­ta­ni van­has­ta maa­lais­ky­läs­tä, jos­sa on noin 50 talout­ta kesä­asuk­kaat huo­mioi­den. Tääl­lä on tasan yksi maan­vil­je­li­jä­per­he. Sen sijaan tääl­lä asuu mm. kol­me lää­kä­riä, usei­ta opet­ta­jia, kon­sult­te­ja, diplo­mi-insi­nöö­re­jä ym amma­tin­har­joit­ta­jia. Jos ajat ohjan­maan läpi huo­maat esi­mer­kik­si, että lähes jokai­sen kir­kon­ky­län lähis­töl­lä on jon­kin­lai­nen teol­li­suusa­lue. On pal­jon esi­mer­kik­si puuse­pän­teol­li­suut­ta (ikku­noi­ta, ovia, por­tai­ta, ele­ment­ti­ta­lo­ja, huo­ne­kau­teh­tai­ta yms), metal­li­teol­li­suut­ta (esim När­ko, Mir­ka, Här­män useat Lill­bac­kan teh­taa jne), ein­tar­vi­ke­teol­li­suut­ta, elektr­niik­ka­teol­li­suut­ta yms.

    Toi­sek­si työt­tö­myys on aina­kin tääl­lä Pir­kan­maal­la suu­rin Tam­pe­reel­la 12–14 % ja pie­nin maa­seu­tu­mai­ses­sa Pun­ka­lai­tu­men kun­nas­sa. Näin on lähes kaik­kial­la eri puo­lel­la Suo­mea. Pie­nin työt­tö­myys ei ole Hel­sin­gis­sä, vaan jois­sa­kin Poh­jan­maan kun­nis­sa kuten När­piö. Tämä joh­tuu var­maan osin sii­tä että työt­tö­mät ovat muut­ta­neet asu­mis­tuen avul­la kes­kus­kau­pun­kiin sekä maa­han­mut­ta­jien suu­res­ta osuu­des­ta keskuskaupungissa.

    Yleen­sä on vali­tet­ta­vas­ti ollut niin, että vih­reät usein vas­tus­ta­vat maa­seu­dun kehit­tä­mis­tä monil­la tavoin. Met­sien hak­kui­ta pitäi­si rajoit­taa, kai­vok­sia ei sai­si perus­taa, ran­noil­le ei sai­si raken­taa (Hel­sin­gis­sä kyl­lä saa), asu­tus­ta pitäi­si kes­kit­tää Hel­sin­kiin yms. Kui­ten­kin Hel­sin­ki “ryös­tää” veten­sä Päi­jän­tees­tä, sijoit­taa tuu­li­voi­ma­lan­sa Poh­jan­maal­le ja kul­jet­taa jät­teen­sä Espoo­seen tai Van­taal­le. Eikö kes­tä­vän kau­pun­gin pitäi­si pys­tyä käsit­te­le­määm omat jät­teen­sä itse. Puh­das vesi ja CO2-vapaa ener­gia tulee pal­jol­ti maaseudulta.

    1. Count­ry­boy:
      Vih­rei­den Rahul Soma­nil­la näyt­tää ole­van kovas­ti sup­pea käsi­tys maa­seu­dus­ta Suomessa.

      En ole Vih­rei­den jäsen. Olem täl­lä het­kel­lä sitou­tu­ma­ton. En kuu­lu mihin­kään puo­lu­ee­seen. Tämä ensik­si tie­dok­si nimi­mer­kil­lä kir­joi­ta­mal­le henkilölle.

    2. Count­ry­boy:
      .Ensin­nä­kin maa­seu­dul­la­kin maan­vi­je­li­jöi­tä on pie­ni vähem­mis­tö, ehkä max 10–15% jos sitä­kään. Kir­joit­te­len tätä kesä­pai­kas­ta­ni van­has­ta maa­lais­ky­läs­tä, jos­sa on noin 50 talout­ta kesä­asuk­kaat huo­mioi­den. Jos ajat ohjan­maan läpi huo­maat esi­mer­kik­si, että lähes jokai­sen kir­kon­ky­län lähis­töl­lä on jon­kin­lai­nen teol­li­suusa­lue. On pal­jon esi­mer­kik­si puuse­pän­teol­li­suut­ta (ikku­noi­ta, ovia, por­tai­ta, ele­ment­ti­ta­lo­ja, huo­ne­kau­teh­tai­ta yms), metal­li­teol­li­suut­ta (esim När­ko, Mir­ka, Här­män useat Lill­bac­kan teh­taa jne), ein­tar­vi­ke­teol­li­suut­ta, elektr­niik­ka­teol­li­suut­ta yms.

      Toi­sek­si työt­tö­myys on aina­kin tääl­lä Pir­kan­maal­la suu­rin Tam­pe­reel­la 12–14 % ja pie­nin maa­seu­tu­mai­ses­sa Pun­ka­lai­tu­men kunnassa.Näin on lähes kaik­kial­la eri puo­lel­la Suo­mea. Pie­nin työt­tö­myys ei ole Hel­sin­gis­sä, vaan jois­sa­kin Poh­jan­maan kun­nis­sa kuten När­piö. Tämä joh­tuu var­maan osin sii­tä että työt­tö­mät ovat muut­ta­neet asu­mis­tuen avul­la kes­kus­kau­pun­kiin sekä maa­han­mut­ta­jien suu­res­ta osuu­des­ta keskuskaupungissa.

      Kyl­lä ollen hyvin­kin tie­toi­nen Tam­pe­reen seu­dun teol­li­ses­ta raken­tees­ta. Päin­vas­toin. Tam­pe­reen roo­li iso­na kes­kuk­se­na Pir­kan­maal­la on erit­täin mer­kit­tä­vä talous­a­lue. Myös olen tie­toi­nen Poh­jan­maan erit­täin laa­jas­ta vireäs­tä yri­tys toi­min­nas­ta. När­piön työl­li­syys joh­tuu pää­asias­sa sii­tä että se on ruot­sin­kie­li­nen kun­ta (81,4 % ruot­sin­kie­li­siä) ja myös sen takia että När­piö on otta­nut pit­käl­lä aika­vä­lil­lä kun­nan pie­nen koon (asu­kas­lu­vun ja pin­ta-alan) huo­mioon toden­nä­köi­ses­ti enem­män maa­han­muut­ta­jia (tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta ja pako­lai­sia) kuin vas­taa­vat suo­men­kie­li­set kun­nat yhteen­sä Poh­jan­maal­la ja Pir­kan­maal­la. När­piön ulko­maa­lais­väes­tön osuus on noin 13 pro­sent­tia kun­nan väes­tös­tä. On myös otet­ta­va huo­mioon että ruot­sin­kie­li­set kun­nat ja kau­pun­git mukaa lukien Ahve­nan­maan kaik­ki kun­nat, Kör­näs ja När­piö Poh­jan­maal­la sekä kak­si­kie­li­sis­sä kau­pun­gis­sa. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ja Turus­sa ja Pie­tar­saa­res­sa ovat suu­rim­mat ulko­maa­lais­väes­tö kes­kit­ty­miä. Niis­sä on myös alhai­sin työt­tö­myys. Sopii kysyä mik­si monet muut pää­asias­sa suo­men­kie­li­set kun­nat myös Poh­jan­maal­la tai yli­pää­tään muu­al­la Suo­mea ei ole sii­nä ase­mas­sa kuin När­piö esi­mer­kik­si?! När­piön kun­nan päät­tä­jät ja asuk­kaat ovat yksin­ker­tai­ses­ti onnis­tu­neet täs­sä­kin asias­sa parem­min kuin vas­taa­vat suo­men­kie­li­set pik­ku­ku­nat . Mik­si När­piön mal­li ei ole levin­nyt esi­mer­kik­si sisä­maan suo­men­kie­li­siin kun­tiin? Kyy­jär­vi on nyt hil­jat­tain esi­merk­ki sii­tä että asen­teet muut­tu­vat myös sisä­maan suo­men­kie­li­sis­sä kun­nis­sa. Mut­ta vali­tet­ta­van hitaas­ti. Onnek­si on Kyy­jär­ven kal­tai­sia vie­lä poikkeuksia

      Tätä kaik­kea nimi­merk­ki Count­ry­boy voi todel­la pohtia.

    3. Count­ry­boy:

      Met­sien hak­kui­ta pitäi­si rajoit­taa, kai­vok­sia ei sai­si perus­taa, ran­noil­le ei sai­si raken­taa (Hel­sin­gis­sä kyl­lä saa), asu­tus­ta pitäi­si kes­kit­tää Hel­sin­kiin yms. Kui­ten­kin Hel­sin­ki ”ryös­tää” veten­sä Päi­jän­tees­tä, sijoit­taa tuu­li­voi­ma­lan­sa Poh­jan­maal­le ja kul­jet­taa jät­teen­sä Espoo­seen tai Van­taal­le. Eikö kes­tä­vän kau­pun­gin pitäi­si pys­tyä käsit­te­le­määm omat jät­teen­sä itse. Puh­das vesi ja CO2-vapaa ener­gia tulee pal­jol­ti maaseudulta.

      Met­sä hak­kuis­ta tie­tääk­se­ni päät­tää Met­sä­hal­li­tus ja maa-met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riö ja kai­vok­sis­ta ELY-kes­kus eikä Hel­sin­gin, Van­taan tai Espoon kau­pun­git. Koko pää­kau­pun­ki­seu­dun vesi tulee kyl­lä Päi­jän­tees­tä tun­ne­lia pit­kin jon­ka Suo­men val­tio on raken­ta­nut eikä Hel­sin­gin, Espoon tai Van­taan kau­pun­git. Jät­teen­kä­sit­te­ly on kes­ki­tet­ty pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kun­tayh­ty­mäl­le jon­ka nimi on HSY ja sii­tä on edus­kun­ta päät­tä­nyt val­tio­neu­vos­ton pää­tök­sel­lä lail­la. Saman­lai­nen kun­tayht­mä on HUS ja HSL .Mik­si tuu­li­voi­maa ei ole raken­net­tu Hel­sin­gin rannikolle?Suurin jar­rut­ta­ja on ollut Suo­men ran­nik­ko­var­tios­to ja puo­lus­tus­voi­mat liit­ty­vät joten­kin ran­nik­ko puo­lus­tuk­seen häi­riöi­hin . Osmo Soi­nin­vaa­ra voi tar­ken­taa asi­aa tar­kem­min mut­ta tuu­li­voi­man kiel­to liit­tyy muis­taak­se­ni joten­kin ran­nik­ko puo­lus­tuk­sen tutkiin. 

      Ei CO2-vapaa ener­gia tulee pel­käs­tään maa­seu­dul­ta vaan ympä­ris­tö­lain­sää­dän­nön kaut­ta jos­ta päät­tää edus­kun­ta. Itä­me­ren suu­rin saas­tu­ja val­tiot Venä­jä ja Puo­la mut­ta Suo­men­lah­den suu­rim­mat pääs­töt tulee Itse asias­sa kyl­lä maa­ta­lou­den pääs­töis­tä tie­dok­si vain nimi­merk­ki Count­ry­bo­yl­le. Sini­le­vä ongel­ma tulee pää­asias­sa maa­ta­lou­den pääs­töis­tä ja sen ikä­vä kyl­lä huo­ma­si tänä kesä­nä. Suo­mes­sa on kyl­lä poik­keuk­sel­li­sen puh­das vesi koko maas­sa sii­tä ei maa­seu­tu eikä pää­kau­pun­ki­seu­tu ota miten­kään yksi­mie­li­ses­ti kun­ni­aa. Mut­ta maa­ta­lou­den pääs­töis­tä ei Hel­sin­ki ota vas­tuu­ta yksin kyl­lä se on maa­ta­lou­den ja maa­seu­dun yksi iso tabu. Vali­tet­ta­vas­ti .Kysyn nimi­merk­ki Count­ry­bo­yl­tä mis­sä sijait­see Suo­mea sijait­see Suo­men pilaan­tu­nein jär­vi Pukin­jär­vi? Ja min­kä takia se saas­tu­nut? Mis­tä jär­ven pilaan­tu­nei­suus joh­tuu? Mikä on se teol­li­suu­den teki­jä joka on tämän aiheuttanut?

    4. Count­ry­boy:

      Toi­sek­si työt­tö­myys on aina­kin tääl­lä Pir­kan­maal­la suu­rin Tam­pe­reel­la 12–14 % ja pie­nin maa­seu­tu­mai­ses­sa Pun­ka­lai­tu­men kunnassa.Näin on lähes kaik­kial­la eri puo­lel­la Suo­mea. Pie­nin työt­tö­myys ei ole Hel­sin­gis­sä, vaan jois­sa­kin Poh­jan­maan kun­nis­sa kuten När­piö. Tämä joh­tuu var­maan osin sii­tä että työt­tö­mät ovat muut­ta­neet asu­mis­tuen avul­la kes­kus­kau­pun­kiin sekä maa­han­mut­ta­jien suu­res­ta osuu­des­ta keskuskaupungissa.

      Todet­ta­koon, että Pun­ka­lai­tu­men asuk­kais­ta enem­män kuin 30 % on yli 65-vuo­tiai­ta. Eivät ole työt­tö­miä, mut­ta eipä kovin moni tai­da olla töis­sä­kään. Tam­pe­reen väes­tö­ra­ken­ne onkin sit­ten jo ihan toisenlainen.

  42. R.S:“Sinilevä ongel­ma tulee pää­asias­sa maa­ta­lou­den pääs­töis­tä ja sen ikä­vä kyl­lä huo­ma­si tänä kesänä.”

    Vää­rin, pääs­töt tule­vat ruu­an­tuo­tan­nos­ta. Me ruu­an tuot­ta­jat nou­da­tam­me EU:n ja Suo­men ympä­ris­tö­sää­dök­siä pil­kul­leen. Lan­noit­tei­den mää­riä olem­me vähen­tä­neet hal­lin­non vaa­ti­muk­ses­ta, mut­ta pääs­töt eivät ilmei­ses­ti ole vähen­ty­neet. R. Soma­ni, mis­tä tämä joh­tuu ? Tuli­si­vat­ko pääs­töt jos­ta­kin muu­al­ta, esim. kau­pun­geis­ta, vil­je­le­mät­tö­mäl­tä maal­ta , puis­tois­ta ja metsistä.

    Totuus on, että kau­pun­kien jäte­ve­si­puh­dis­ta­mot pois­ta­vat osan ravin­teis­ta , mut­ta eivät kaik­kia. Types­tä pahim­mil­laan jopa 30 % pää­tyy vesis­töi­hin. Ennen nyky­muo­tois­ta jäte­ve­sien käsit­te­lyä kaik­ki pääs­tet­tiin suo­raan mereen käy­tän­nös­sä puh­dis­ta­mat­to­mi­na. Tuol­loin oli myös ruu­an­tuo­tan­nos­sa vapaa lan­noi­tus­käy­tän­tö. Nämä sei­kat yhdes­sä ovat saa­neet vesis­tö­jen poh­ja­se­di­men­tin rikas­tu­maan ravin­teis­ta. Tämä ilmiö on taus­tal­la sii­nä, että levä­kas­vus­tot kuk­ki­vat vie­lä­kin pääs­tö­jen vähen­nyt­tyä radikaalisti.

    Kau­pun­ki­lai­sil­la on mones­ti kadon­nut arki­jär­ki, kaik­ki ilmiöt eivät luon­nos­sa tapah­du ente­riä painamalla.

    1. Eemil, levä­ku­kin­not joh­tu­vat fos­fo­ris­ta, kos­ka sini­le­vä osaa ottaa typen ilmasta.
      En tie­dä, mis­tä nuo puh­dis­ta­mo­lu­vut ova­ty peräi­sin, mut­ta esi­mer­kik­si HSY pois­taa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la types­tä 90 % ja fos­fo­ris­ta 96 %.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Eemil, levä­ku­kin­not joh­tu­vat fos­fo­ris­ta, kos­ka sini­le­vä osaa ottaa typen ilmasta.
        En tie­dä, mis­tä nuo puh­dis­ta­mo­lu­vut ova­ty peräi­sin, mut­ta esi­mer­kik­siH­SY pois­taa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la types­tä 90 % ja fos­fo­ris­ta 96 %.

        HSY:n puh­dis­ta­mot pois­taa nuo pro­sent­ti­mää­rät nor­maa­lis­ti toimiessaan

        Sen lisäk­si vuo­sit­tain jou­du­taan teke­mään puh­dis­ta­moil­la ohi­juok­su­tuk­sia, jois­ta rapor­toi­daan hyvin epä­mää­räi­ses­ti (tar­koi­tuk­sel­la), hule­ve­si­vie­mä­rei­tä pää­tyy sel­lai­se­naan Van­taan­jo­keen ja mereen, ja löy­tyy­pä vie­lä seka­vie­mä­rei­tä­kin suo­raan mereen, jopa pre­si­den­tin lin­nan edus­tal­la on median mukaan yksi pur­ku­paik­ka. Kaik­ki ei mene Hel­sin­gis­sä­kään vie­lä puh­dis­ta­mon kautta

        Pois­to­pro­sent­ti 90% mil­joo­nan asuk­kaan HSY:n alu­een jäte­ve­sis­sä muu­ten tar­koit­taa samaa, kuin 100 000 asuk­kaan kau­pun­gin jäte­ve­sien typ­pi meni­si puh­dis­ta­mat­to­ma­na vesis­töön. Ei siis aivan pik­ku­jut­tu. Tek­ni­ses­ti ei oli­si mikään ongel­ma puh­dis­taa 99%, mik­si HSY ei niin tee?

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Eemil, levä­ku­kin­not joh­tu­vat fos­fo­ris­ta, kos­ka sini­le­vä osaa ottaa typen ilmasta.
        En tie­dä, mis­tä nuo puh­dis­ta­mo­lu­vut ova­ty peräi­sin, mut­ta esi­mer­kik­siH­SY pois­taa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la types­tä 90 % ja fos­fo­ris­ta 96 %.

        Nuo Soi­nin­vaa­ran luvut ovat tämän het­ken tie­to­ja. Kun men­nään muu­ta­ma vuo­si taak­se­päin, niin luvut oli­vat mai­nit­se­mal­la­ni tasol­la. Simo Laak­ko­nen :“Hajau­tet­tu puh­dis­ta­mo­jär­jes­tel­mä osoit­tau­tui kui­ten­kin monin tavoin ongel­mal­li­sek­si ja se kor­vat­tiin vuon­na 1994 käyt­töö­no­te­tul­la Vii­kin­mäen kes­kus­jä­te­ve­den­puh­dis­ta­mol­la. Vii­kin­mäen ja Espoon Suo­me­no­jan puh­dis­ta­mot puh­dis­ta­vat pää­kau­pun­ki­seu­dun ja kes­ki­sen Uuden­maan yli mil­joo­nan asuk­kaan ja teol­li­suu­den jäte­ve­det, jot­ka joh­de­taan puh­dis­tet­tui­na kah­des­sa meri­vie­mä­ris­sä kilo­met­rien pää­hän ulos avo­me­rel­le. Berg­ma­nin ja von Greyerzin vuon­na 1928 laa­ti­ma kes­kus­puh­dis­ta­mo­pe­ri­aa­te meri­vie­mä­rei­neen toteu­tui vas­ta 2000-luvun vaih­tees­sa. Jäte­ve­sien tehok­kaan käsit­te­lyn ansios­ta Hel­sin­gin ran­ta­ve­det ovat­kin puh­dis­tu­neet mer­kit­tä­väs­ti ja kau­pun­gin vana, jäte­ve­teen piir­ret­ty his­to­ria, on siir­ty­nyt ulkomerelle.”

        https://blogs.helsinki.fi/envirohist/helsinki-etusivu/laakkonen_johtop1/

        Heli Saa­va­lai­nen kir­joit­taa tänään Hesa­ris­sa Itä­me­ren sini­le­vä­on­gel­mas­ta. Hän näkee sen yksi­no­maan maa­ta­lou­den syy­nä, Hel­sin­gin his­to­rial­li­seen taak­kaan hän ei viit­taa sanal­la­kaan. Soi­nin­vaa­ran­kin mie­les­tä jäte­ve­sien typ­pi­jää­mät ovat ilmei­ses­ti tois­si­jai­nen seik­ka. Mik­si fos­fo­ri­kuor­ma on edel­leen suur­ta? Maa­ta­lou­des­sa fos­fo­rin käyt­töä on lei­kat­tu niin pal­jon, että se hait­taa sadontuottokykyä.

        Hil­jat­tain ker­rot­tiin Itä­me­ren kalo­jen kär­si­vän mik­ro­muo­vis­ta. “Eni­ten mik­ro­muo­via syö­nei­tä kalo­ja löy­tyi Hel­sin­gin Kivi­no­kan edus­tal­ta. Siel­lä mik­ro­muo­ve­ja oli pop­si­nut 27,5 pro­sent­tia kalois­ta. Toi­sek­si eni­ten mik­ro­muo­ve­ja löy­tyi Por­voon Sköld­vi­kin kalois­ta, jois­sa mik­ro­muo­ve­ja löy­tyi joka kuu­den­nes­ta yksilöstä.Tulosta selit­tää se, että Sköld­vi­kis­sä on sata­ma, jos­sa on ras­kas­ta lai­va­lii­ken­net­tä ja pet­ro­ke­mian teh­das, joka tuot­taa muo­vi­pel­let­te­jä. Alu­een ihmis­kuor­mi­tus on suu­ri. Kivi­no­kal­le muo­via taas kul­keu­tuu toden­nä­köi­ses­ti Van­taan­joes­ta ja Itä­väy­läl­tä, jos­sa käy vil­kas liikenne.”

        Täs­tä ei itä­me­ri­toi­mit­ta­ja Saa­va­lai­nen halun­nut mai­ni­ta yhtään mitään. En ymmär­rä myös­kään sitä, että Hel­sin­ki ja muut meren­ran­ta­kau­pun­git ovat vuo­si­kym­me­net kipan­neet auraus­lu­met mereen. Meri on niil­le kaa­to­paik­ka, mut­ta suu­rin syn­ti­puk­ki on maa­ta­lous ruuantuotantoineen.

      3. Eemil: Nuo Soi­nin­vaa­ran luvut ovat tämän het­ken tie­to­ja. Kun men­nään muu­ta­ma vuo­si taak­se­päin, niin luvut oli­vat mai­nit­se­mal­la­ni tasolla.

        Heli Saa­va­lai­nen kir­joit­taa tänään Hesa­ris­sa Itä­me­ren sini­le­vä­on­gel­mas­ta. Hän näkee sen yksi­no­maan maa­ta­lou­den syy­nä, Hel­sin­gin his­to­rial­li­seen taak­kaan hän ei viit­taa sanallakaan. 

        His­to­rial­li­seen taak­kaan ei voi oikein vedo­ta nyky­het­keen sen­kin takia että vesis­töt ovat teol­li­suu­den pääs­töis­tä puh­dis­tet­tu pit­kän aika­vä­lin aika­na ei niin­kään ainos­taan Suo­men­lah­den ran­ni­kol­la Suo­men alue­ve­sil­lä vaan sama tren­di on tapah­tu­nut kaik­kial­la teol­li­suus­mais­sa. Yhdys­val­tain ja Kana­dan rajal­la ole­va Suu­ret Jär­vet oli­vat samas­sa tilas­sa kuin aikoi­naan Suo­men­lah­ti kun teol­li­suu­den pääs­töt oli­vat suu­rin kuor­mit­ta­ja. Ottaen myös huo­mioon sen että esi­mer­kik­si Tha­mes­jo­ki Englan­nis­sa oli erit­täin saas­tu­nut vie­lä pit­käl­le 1990-luvul­le asti. Teol­li­suu­den ja val­tion yhtei­sel­lä pää­tök­sel­lä vesis­töt kui­ten­kin puh­dis­tet­tiin mukaan lukien Töö­lön­lah­ti. Nyt Eemi­lin on vain hyvä tun­nus­taa tosi­asiat maa­ta­lou­den pääs­töis­tä Suo­men­lah­teen. Myös toki Puo­lan maa­ta­lou­den pääs­töt ovat myös otet­ta­va huo­mioon koko Itä­me­ren koh­dal­la ja samoin Pie­ta­rin kau­pun­gin asuk­kai­den pääs­töt jot­ka ovat yhtä suu­ret väki­lu­kuun suh­tees­sa kuin koko Suo­men kan­sa yhteen­sä. Tämä on tosi asia mikä pitää tun­nus­taa. Tosi­asioi­den tun­nus­ta­mi­nen on vii­sau­den alku. Eläm­me nyt 2020-lukua emme vuot­ta 1994 tai 1928.

    2. Eemil:

      Totuus on, että kau­pun­kien jäte­ve­si­puh­dis­ta­mot pois­ta­vat osan ravin­teis­ta , mut­ta eivät kaik­kia. Types­tä pahim­mil­laan jopa 30 % pää­tyy vesis­töi­hin. Ennen nyky­muo­tois­ta jäte­ve­sien käsit­te­lyä kaik­ki pääs­tet­tiin suo­raan mereen käy­tän­nös­sä puh­dis­ta­mat­to­mi­na. Tuol­loin oli myös ruu­an­tuo­tan­nos­sa vapaa lan­noi­tus­käy­tän­tö. Nämä sei­kat yhdes­sä ovat saa­neet vesis­tö­jen poh­ja­se­di­men­tin rikas­tu­maan ravin­teis­ta. Tämä ilmiö on taus­tal­la sii­nä, että levä­kas­vus­tot kuk­ki­vat vie­lä­kin pääs­tö­jen vähen­nyt­tyä radikaalisti.

      Kau­pun­ki­lai­sil­la on mones­ti kadon­nut arki­jär­ki, kaik­ki ilmiöt eivät luon­nos­sa tapah­du ente­riä painamalla.

      Itä­me­ren alu­een suu­rin pääs­tö­jä las­ke­va kau­pun­ki on Pie­ta­ri. Tämä unoh­tuu aina välil­lä maa­lai­sil­le että Itä­me­ren suu­rin met­ro­po­li on Pie­ta­ri. 5 mil­joo­nan asuk­kaan Pie­ta­ri las­kee myös pääs­töt Suo­men­lah­teen. Myös Puo­lan maa­ta­lou­del­la on täs­sä iso osuus sini­le­vän kukinn­nois­sa Itä­me­rel­lä. Veden­puh­dis­tus on Suo­mes­sa erit­täin kor­keal­la tasol­la ja kaik­kien Suo­men kau­pun­gien hana­ve­si on juo­ma­kel­pois­ta. Pie­ta­rin hana­vet­tä en suo­sit­te­le juo­maan edes keitettynä.

    3. Eemil:

      Me ruu­an tuot­ta­jat nou­da­tam­me EU:n ja Suo­men ympä­ris­tö­sää­dök­siä pilkulleen. 

      Itse asias­sa se menee niin­päin että Suo­men ympä­ris­tö­vi­ran­omai­set tul­kit­se­vat pil­kul­leen EU direk­tii­ve­jä ja vali­tet­ta­vas­ti maan­vil­je­li­jät jou­tu­vat nou­da­ta­maan tätä type­ryyt­tä sen­kin takia kos­ka esi­val­lan pel­ko on toden­nä­köi­ses­ti vie­lä niin juur­tu­nut maa­lais­ten her­ran pel­koon. Onnek­si on Mänt­sä­läs­sä yksi maan­vil­je­li­jä joka on ymmär­tä­nyt mis­tä on kyse ja hän on ollut täs­sä asias­sa hyvin­kin aktii­vi. Voit lukea hänes­tä lisää https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/02/24/mantsalan-isannan-kapina-kasikirjoitus.

  43. Nyt ymmär­rän, mik­si en ole ymmär­tä­nyt ener­gia­ve­ro­tus­ta. Ymmär­tä­mi­seen tar­vi­taan sel­lai­nen juris­ti, joka osaa pykä­lät mut­ta ei tun­ne oikeut­ta. Tai sel­lai­nen kon­sult­ti, joka sisäis­tää edun­val­von­nan historian. 

    Tie­to tur­peen­tuo­tan­non työl­lis­tä­mi­sen hin­nas­ta antaa aiheen ihme­tel­lä, mik­sei kes­kus­ta ehdo­ta tur­ve­mai­den pake­toin­tia met­sä­ke­san­noik­si, mikä oli­si hal­pa rat­kai­su hii­li­vä­hen­nyk­seen. Kes­kus­ta meik­kai­si samal­la myr­kyn­vih­re­ää tur­peen­rus­keut­taan. Tosin samaan paket­tiin tuli­si kää­riä lisä­leh­män hank­ki­mat­to­muus­kor­vaus tur­ve­mai­den rai­vaa­jil­le. Hal­val­la pääs­tään, kun Luken mukaan maa­ta­lous­yrit­tä­jän tun­ti­palk­ka on run­saat 5 euroa tunnissa.

    Kir­joi­tin jos­kus Man­ka­la-peri­aat­tees­ta herät­tee­nä huo­mio, että Kymi­fuusion jäl­keen syn­ty­nyt UPM hank­kiu­tui pikai­ses­ti eroon Poh­jo­lan Voi­man enem­mis­tös­tään myy­mäl­lä vaa’an­kie­lio­mis­tuk­sen vakuu­tus­yh­tiöl­le. UPM ei siis tah­to­nut kon­so­li­doi­da tasee­seen­sa voi­ma­loi­ta, jot­ka toi­mi­vat oma­kus­tan­nus­pe­ri­aat­teel­la eikä sijoi­te­tun pää­oman tuot­to oli­si mai­ri­tel­lut joh­toa. Taas esi­merk­ki sii­tä, miten joh­to ei aina ajat­te­le osak­kee­no­mis­ta­jan etua, mikä UPM:ssä oli jo Yhty­neil­tä perittyä.

    Oma­kus­tan­nus­hin­taan ener­gi­aa hank­ki­neen met­sä­teol­li­suu­den kan­nat­ta­vuus ei ollut sil­loin kehut­ta­va, joten oli pää­tel­tä­vä, että säh­kön­tuo­tan­non hyvä kate valui met­sä­teol­li­suu­den palk­ka­kus­tan­nuk­siin ja puun hin­taan jot­ka molem­mat oli­va ver­rok­kei­hin näh­den vähin­täin­kin tyy­dyt­tä­vät. Roh­ke­nin täl­löin vinoil­la, että osak­kee­no­mis­ta­jan kan­nal­ta oli­si parem­pi sul­kea pape­ri­teh­taat ja pitää ener­gia, ja näin­hän on käy­nyt­kin, pape­ri­ko­nei­den pit­kän 20–40 vuo­ti­sen elin­kaa­ren puitteissa.

    Ilmei­ses­ti on edul­li­sem­paa kui­dut­taa puu keit­tä­mäl­lä sel­lu­kat­ti­las­sa eri tar­koi­tuk­siin kuin hier­tä­mäl­lä raa’al­la voi­mal­la pai­no­pa­pe­rin raa­ka-aineek­si. Sel­lu­teh­tai­ta on kui­ten­kin har­vas­sa, mikä tie­tää pit­kiä kul­je­tus­mat­ko­ja ja koh­dis­taa huo­mion vaik­ka­pa die­se­lin hin­taan. Olen Osmon kans­sa yhtä miel­tä, että maa­seu­dun ties­tö met­sä­tei­neen sisäl­tää sub­ven­tio­ta met­sä­no­mis­ta­jil­le ja maa­ta­lou­del­le. Yli­pää­tään ties­tön raken­teet mää­räy­ty­vät tuk­ki­rek­ko­jen ynnä mai­toau­to­jen mukaan mut­ta mak­sut pai­not­tu­vat hen­ki­lö­au­toi­li­joil­le vaik­ka he ovat syyt­tö­miä sub­ven­tio­tar­pee­seen. Meil­lä on ehdo­tet­tu seu­ran­taan perus­tu­vaa kilo­met­ri­ve­roa, joka oli­si maa­seu­dul­la taa­ja­mia hal­vem­pi, vaik­ka siel­lä mat­kaa koh­den ties­tön yllä­pi­to­kus­tan­nuk­set ovat kor­keat. Maa­seu­tu­ret­ki oli­si kuin oop­pe­ras­sa kävi­si, pelk­kää tuloa! 

    Meil­lä on usein ollut ener­gia­mi­nis­te­ri­nä kes­kus­ta­lai­sia, joi­den huo­mas­sa on val­mis­tel­tu nykyi­nen säh­kön­siir­ron hin­ta­mal­li. Säh­kön­siir­ron kus­tan­nuson­gel­mat kos­ke­vat lähin­nä pie­niä maa­seu­tusäh­kö­lai­tok­sia, jot­ka sijait­se­vat äiti­maan sydä­mes­sä. Onko­han täs­sä­kin niin, että maa­su­tusäh­kö­lai­tok­sen hal­li­tus­pai­kat säi­ly­te­tään kepu­li­kons­tein ja oheis­va­hin­ko­na Helen­kin hyötyy?

    Sum­ma sum­ma­rum: Jos kes­kus­tal­la on ollut vai­kea toi­mia “viher­va­sem­mis­ton” kans­sa niin voim­me­ko olet­taa sen pys­ty­vän toi­mi­maan yhteis­työs­sä mui­den­kaan kans­sa sen parem­min, kuin vaik­ka­pa vih­rei­den, dema­rien ja kokoo­muk­sen yhteis­työ voi­si toi­mia, jos ole­tam­me kokoo­muk­ses­sa­kin ole­van edis­tyk­sel­li­siä voi­mia, jos ei nyt, niin aina­kin tule­vai­suu­des­sa, kun osa vih­reis­tä sin­ne lohkeaa.

    1. UPM ei siis tah­to­nut kon­so­li­doi­da tasee­seen­sa voi­ma­loi­ta, jot­ka toi­mi­vat oma­kus­tan­nus­pe­ri­aat­teel­la eikä sijoi­te­tun pää­oman tuot­to oli­si mai­ri­tel­lut johtoa. 

      Ei se Man­ka­la­pe­ri­aa­te noin toi­mi. Vaik­ka man­ka­layh­tiön tulos on aina nol­la, hal­pa säh­kö nos­taa emo­yh­tiön tulosta.
      Niinp’ niin, UPM on tuot­tois­da ener­giayh­ti­pöm, jol­la on kal­lii­na har­ras­tuk­se­na pape­rin valmistus.

  44. Yri­tys­ten tuet jakaan­tui­vat 2019 nel­jään kategoriaan:
    Vero­tuet 3,345 Mrd EUR
    Suo­rat tuet 1,364 Mrd EUR
    Alen­ne­tut alv-kan­nat 3,190 Mrd EUR
    Muut veroe­tuu­det 0,880 Mrd EUR

    Kar­keas­ti ottaen näyt­tää sil­tä, että tuen tar­ve alkaa muo­dos­tua sil­loin, kun johon­kin hyö­dyk­kee­seen tai pal­ve­luun koh­dis­te­taan vero tai muu hal­lin­non mää­rää­mä mak­su. Nämä kun vai­kut­ta­vat suo­raan joko pai­kal­li­seen tai kan­sain­vä­li­seen kil­pai­lu­ky­kyyn. Nämä tuet pää­te­tään mak­saa, jot­ta ei tapet­tai­si lyp­sä­vää leh­mää. Yhteis­tä näi­den tukien saa­jil­le on myös se, että niil­lä on yleen­sä oma edun­val­von­ta­jär­jes­tö valis­ta­mas­sa kan­san­edus­ta­jia vero­jen ja mak­su­jen hai­tal­li­sis­ta vai­ku­tuk­sis­ta. Sanoi­sin, että edun­val­von­ta­jär­jes­tö­jen puheis­sa kui­ten­kin on mones­ti myös totuu­den siemen.

    Alkusyy yri­tys­tu­kien­kin ongel­mil­le on kui­ten­kin se, että Suo­men (hyvinvointi)yhteiskuntaa on raken­net­tu lii­ak­si jul­ki­sen sek­to­rin varaan ja jul­kis­ten pal­ve­lui­den varaan. Tämä puo­les­taan on edel­lyt­tä­nyt (ja edel­lyt­tää) run­saas­ti vero­tu­lo­ja. Var­sin­kin vien­tiy­ri­tyk­set jou­tu­vat toi­mi­maan kan­sain­vä­li­sen kus­tan­nus­kil­pai­lun puit­teis­sa ja tähän vai­kut­taa voi­mak­kaas­ti nii­den työn­te­ki­jö­lil­le mak­sa­mat pal­kat. Suu­ret pal­kat ja vähäi­set työ­tun­te­ja tar­koit­ta­vat heik­koa kus­tan­nus­kil­pai­lu­ky­kyä. Suu­ret nimel­lis­pal­kat puo­les­taan joh­tu­vat mones­ti kovas­ta veroas­tees­ta, joko nos­taa hin­to­ja. Osto­voi­maa­han pal­kan­saa­jat pyr­ki­vät hakemaan.

    Olem­me siis luo­neet (hyvinvointi)yhteiskunnan, joka on raken­net­tu jul­ki­sen sek­to­rin pal­ve­lui­den varaan koval­la veroas­teel­la ja mah­dol­li­sim­man vähäl­lä työn­teol­la. Nyt ollaan sii­nä pis­tees­sä, että pää alkaa tul­la vetä­vän käteen.

    Yri­tys­maa­il­mas­sa toi­mii yleen­sä sel­lai­nen peri­aa­te, että kun vii­meis­tään sii­nä vai­hees­sa kun raha käy vää­hiin niin sil­loin ale­taan käyt­tä­mään jär­keä. Toi­nen yri­tys­maa­il­mas­sa toi­mi­va peri­aa­te on, että prio­ri­soi­daan varo­ja sel­lai­siin toi­min­toi­hin, joil­la var­mis­te­taan yri­tyk­sen jat­ku­vuus ensin lyhyel­lä täh­täi­mel­lä, jot­ta saa­daan aikaa löy­tää kei­no­ja joil­la var­mis­te­taan yri­tyk­sen toi­min­nan jat­ku­vuus myös tule­vai­suu­des­sa. Tämä vali­tet­ta­vas­ti edel­lyt­tää vähem­män tar­peel­lis­ten toi­min­to­jen kar­si­mis­ta (lue YT-neu­vot­te­lui­ta/­lo­mau­tuk­sia/ir­ti­sa­no­mi­sia).

    Nyt alkaa olla kor­kea aika Suo­ma­lai­ses­sa­kin yhteis­kun­nas­sa herä­tä sii­hen, että kaik­kia jul­ki­sen sek­to­rin pal­ve­lui­ta ei yksin­ker­tai­ses­ti ole mah­dol­lis­ta rahoit­taa. Suu­ri osa jul­kis­ra­hoit­tis­ta teh­tä­vis­tä lie­nee saa­tet­tu kun­tien hoi­det­ta­vak­si. Vuon­na 2012 jul­kais­tiin kun­nil­le mää­ri­te­tyis­tä teh­tä­vis­tä ja jo tuol­loin kun­nil­la oli aina­kin 535 laki­sää­teis­tä teh­tä­vää, jois­ta 192 oli STM:n alai­sia ja 82 YM:n alai­sia. Minun on mah­do­ton uskoa, että kaik­ki 535 teh­tä­vää ovat tar­peel­li­sia saa­ti sel­lai­sia, jot­ka oli­si hoi­det­ta­va jul­ki­sen sek­to­rin toimesta.

    Mikä­li haluam­me säi­lyt­tää edes jon­kin astei­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan, on mei­dän kar­sit­ta­va jul­kis­ra­hoit­tei­sia teh­tä­viä, alen­net­ta­va hitaas­ti veroas­tet­ta sekä lisät­tä­vä teh­ty­jen työ­tun­tien mää­rää Suomessa.

  45. Hyvä kom­ment­ti, pal­jol­ti samaa miel­tä. Kun­tien teh­tä­viä pitää karsia.

  46. Täs­sä pal­jon puhu­va tilas­to suu­rim­mis­ta CO2-pääs­tä­jis­tä Suo­mes­sa. Kär­ki­jou­kos­ta puut­tuu kyl­lä Fin­nair, kos­ka sen pääs­töt tapah­tu­vat val­tao­sin Suo­men ulko­puo­lel­la. Sen pääs­töt ovat samaa luok­kaa Hele­nin kans­sa eli noin 3 milj CO2-tonnia.

    https://energiavirasto.fi/documents/11120570/12957131/Yrityskohtaiset+p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6tiedot+2013–2018.pdf/bab9cd5f-7669-ad5b-220c-5cbbd1f992c4/Yrityskohtaiset+p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6tiedot+2013–2018.pdf

    Tau­lu­kois­ta huo­ma­taan , että Hele­nin pääs­töt eivät ole vähen­ty­neet ollen­kaan 2013–2018 välil­lä, toi­sin kuin esim. For­tu­min. Helen esiin­tyy tääl­lä kaup­pa­kes­kuk­sis­sa ym pai­koiss­sa puh­taan säh­kön myy­jä­nä, ilmei­ses­ti myy likai­sen hiili/maakaasusähkönsä verk­koon ja välit­tää sit­ten puh­taam­paa Hel­sin­gin ulko­puo­lel­ta tule­vaa säh­köä. Tulee viher­pe­sun lei­ma. Suu­rin osa Hele­nin CO2-vapaas­ta säh­kös­tä tai­taa tul­la Hel­sin­gin ulko­puo­lel­ta (Olki­luo­to, vesi­voi­ma­lat, tuu­li­puis­tot yms).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.