joukkoliikenne, Kaupunkisuunnittelu

Miten kattaa HSL:n tappiot?

Kaupunkiympäristölautakunnan listalla on lausunto HSL:n toimintasuunnitelmasta. Siinä merkittävin kysymys on, miten kattaa korona-pandemian aiheuttama lipputulojen väheneminen. Etätyö on vähentänyt työmatkaliikennettä ja vähentynyt liikkumisen tarve on tyydytetty autoilla ja merkittävässä määrin fillareilla.

Lautakunnan lausuntoluonnoksen mukaan taakka jaettaisiin kolmeen osaan, hintojen nostoon, palvelutason alentamiseen ja kuntaosuuksien nostoon.

Mietitäänpä, miten ravintolan pitäisi tehdä saadakseen korona-aikaiset tappionsa maksetuksi? Pitäisikö nostaa hintoja, huonontaa ruokaa vai kärsiä vain tappiot nahoissaan? Tuskin kukaan järkevä esittäisi muuta kuin tappioiden nielemistä, koska hintojen nosto tai ruuan huonontaminen vain lisäisivät ravintolan ahdinkoa.

Se yhteiskunnallinen optimi, jonka mukaan on päädytty nykyiseen palvelutasoon ja lipunhintoihin, ei ole muuksi muuttunut. Siksi kuntien on maksettava HSL:n tappiot ja jatkettava normaalia elämää – siis sitten, kun pandemia on joskus toivottavasti ohi. Tietysti valtio voisi niihin osallistua niin kuin se osallistuu muihnkin vastaavin tulonmenetysten korvaamiseen.

Tässä kuntien edut menevät ristiin. Toimiva joukkoliikenne on edellytys Helsingin ja erityisesti sen keskustan toimivuudelle. Jos kuntien kesken ei päästä yksimielisyyteen HSL:n tappioiden kattamistavasta, pitäisi harkita sitäkin, että näyttölippujen hinta helsinkiläisille olisi alempi kuin esimerkiksi Espoolaisille. Kertamaksujen osalta tätä ei voida tehdä.

Samasta syystä seudun kunnilla pitäisi olla nykyistä suurempi valta joukkoliikenteen palvelutasoon omalla alueellaan – ja tietysti taloudellinen vastuu asiasta.

Kun koronarajoituksia ilmeisesti joudutaan jatkamaan ensi kesään saakka, HSL:llä on houkutus harventaa vuorovälejään vastaamaan vähenevää matkustajamäärää. Vaikka tämä olisi liikennettä ajatellen perusteltua, tartuntojen torjumisen kannalta se olisi kovin huono asia. Täpötäydessä ratikassa ei oikein voi pitää turvavälejä. Jos HSL:ää velvoitetaan mahdollistamaan väljä matkustaminen tartuntojen estämiseksi. tämä pitäisi korvata rahoista, joita käytetään pandemian torjumiseen.

 

Tagged

40 thoughts on “Miten kattaa HSL:n tappiot?

  1. > joukkoliikenne on edellytys Helsingin ja
    > erityisesti sen keskustan toimivuudelle

    Se tarkoittaa, että Helsingin kaupungin ja erityisesti sen keskustan yritysten pitää osallistua kustannuksiin muita enemmän. – Tietenkin vain siltä osin kuin halutaan yritysten pysyvän keskustassa. Tästä kaupunki päättää poliittisin, yritykset taloudellisin perustein

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Minä yritin tuossa esittää, että Helsinki saisi HSL:n sisällä oikeuden maksaa siitä, että helsinkiläiset saisivat näyttölippunsa muiden kuntien asukkaita halvemmalla.

        Itse tulkitsin niin, että Helsinki ja helsinkiläiset niputetaan yhteen ja lasketaan paljonko maksu on; siis lasketaan yhteen helsinkiläisten maksama hinta lipuista ja päälle tuleva Helsingin kaupungin tukimaksu.

        Siitä seuraa, että jos tukimaksua tai lipun hintaa, vain toista, alennetaan toista korottamatta, niin kokonaismaksu vähenee.

        Siispä esitin mielipiteenäni, että kokonaismaksun pitää nousta, ei aleta.

        Olen ehkä liikaa tottunut siihen, että poliitikko aina puhuu ketun häntä kainalossa, että sanat pitää aina kompromissitilanteessa pystyä tulkitsemaan aivan päinvastaisiksi, jotta “uskottavuus” säilyisi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:
        Minä yritin tuossa esittää, että Helsinki saisi HSL:n sisällä oikeuden maksaa siitä, että helsinkiläiset saisivat näyttölippunsa muiden kuntien asukkaita halvemmalla.

        Ei tuo organisaatio mitenkään taivu siihen, että yhdelle piskuiselle (!) jäsenkunnalle jotain erivapauksia annettaisiin. Jos taipuisi, niin raitiovaunujenkin poskettomat hinnankorotukset olisivat jääneet toteutumatta.

        Höseli on ollut olemassa nyt 9 vuotta. Luettelo HSL:n hyödyistä Helsingille ja helsinkiläisille on yhtä lyhyt kuin saksalainen vitsikirja. Mutta kumileimasinhallituksen jäsenistä puolet lie edelleen Helsinkiläisiä. Alkaisiko olla jo korkea aika Helsingin ryhtyä ohjeistamaan tuota kuntayhtymää vähän raskaammalla kädellä?

        Kuulostan katkerammalta kuin haluaisin, mutta näiden 9 vuoden aikana suuret odotukset ovat niin monta kertaa vaihtuneet suuriin pettymyksiin, etten oikein voi itselleni mitään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Daniel Federley: Ei tuo organisaatio mitenkään taivu siihen, että yhdelle piskuiselle (!) jäsenkunnalle jotain erivapauksia annettaisiin. Jos taipuisi, niin raitiovaunujenkin poskettomat hinnankorotukset olisivat jääneet toteutumatta.

        Aikoinaan YTV:n aikaan oli kuukausiseutulipulla eri hinta riippuen missä asui. Helsingillä halvin, Espoo, Vantaa vähän kalliipmpi ja Kauniaisilla kallein. Ero kalleimman ja halvimman välillä oli n 10 mk luokkaa/kuukausi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. R.Silfverberg: Aikoinaan YTV:n aikaan oli kuukausiseutulipulla eri hinta riippuen missä asui. Helsingillä halvin, Espoo, Vantaa vähän kalliipmpi ja Kauniaisilla kallein. Ero kalleimman ja halvimman välillä oli n 10 mk luokkaa/kuukausi.

        En ole koskaan liikkunut YTV:n aikana julkisissa mutta kyllä HSL on parempi vaihtoehto kuin se millainen rakenne oli YTV (perehtymällä sen historiaan). Vyöhykkeet ABCD ei ole vaikea hahmottaa loppujen lopuksi. Lippujen hinnat löytyvät tässäkin kohtaa Reittoppaasta aina joka kerta kun reittejä haetaan. HSL voisi olla paljon vähemmän byrokraattinen kuin nyt organisaationa hyvä esimerkki on HelMet joka on hyvin joustava organisaatio. Palvelu on kirjastojen kohdalla erittäin hyvä ja kattava. Mutta toki HelMetin budjetti on pienempi kuin HSL:n HSL:n asiakaspalvelu on välillä aika epätoivoista mutta se ei ole HSL:n vika.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Rahul Somani: En ole koskaanliikkunut YTV:n aikana julkisissa mutta kyllä HSL on parempi vaihtoehto kuin se millainen rakenne oli YTV (perehtymällä sen historiaan). Vyöhykkeet ABCD ei ole vaikea hahmottaa loppujen lopuksi. Lippujen hinnat löytyvät tässäkin kohtaa Reittoppaasta aina joka kerta kun reittejä haetaan. HSL voisi olla paljon vähemmän byrokraattinen kuin nyt organisaationa hyvä esimerkki on HelMet joka on hyvin joustava organisaatio. Palvelu on kirjastojen kohdalla erittäin hyvä ja kattava. Mutta toki HelMetinbudjetti on pienempi kuin HSL:n HSL:n asiakaspalvelu on välillä aika epätoivoista mutta se ei ole HSL:n vika.

        YTV -ajalla tarkoitan siis aikaa ennen 2000-lukua ja matkakortteja, ja silloin lipputyyppeinä oli joko seutulippu (3 vyöhykettä) tai sitten pelkän yhden kaupungin kattava vyöhyke. Jokainen yhden kaupungin vyöhyke oli eri hintainen koska ne rahoitettiin kysisen kaupungin budjetista, mutta seutukuukausilipullakin oli eri hinta asuinpaikkakunnasta riippuen, koska jotkut kaupungit maksoivat enemmän ja toiset vähemmän. En tiedä millaisella formulalla se hinta laskettiin. Lisäksi oli paljon päällekkäisiä reittejä Helsingin sisääntuloteillä ja tyhjäajoa paljon.

        Kyllä tätä voisi soveltaa HSL:ssäkin, koskemaan nimenomaan kausilippuja. Se on sitten asukkaiden oma asia valitta kaupunkinsa päättäjlle jos heistä tuntuu että liput ovat liian kalliita. Ovathan ne kuitenkin halvemmat kuin ns haltijakohtaiset liput jotka myydään HSL-alueen ulkopuolelta tuleville.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Daniel Federley: Ei tuo organisaatio mitenkään taivu siihen, että yhdelle piskuiselle (!) jäsenkunnalle jotain erivapauksia annettaisiin. Jos taipuisi, niin raitiovaunujenkin poskettomat hinnankorotukset olisivat jääneet toteutumatta.
        Höseli on ollut olemassa nyt 9 vuotta. Luettelo HSL:n hyödyistä Helsingille ja helsinkiläisille on yhtä lyhyt kuin saksalainen vitsikirja. Mutta kumileimasinhallituksen jäsenistä puolet lie edelleen Helsinkiläisiä. Alkaisiko olla jo korkea aika Helsingin ryhtyä ohjeistamaan tuota kuntayhtymää vähän raskaammalla kädellä?

        Eikös Helsinki ole HSL:n suurin netto maksaja ja käyttäjä määrältään suurin ? Kerava, Kirkkonummi, Sipoo, Tuusula ja Siuntio ovat kyllä tässä kohtaa niitä puskuisia jäsenkuntia joiden osuus on koko HSL:ssä on hyvin vaatimaton ainakin kun vertailee sitä että näissäkin kunnissa on yleisesti juna ja bussi ainoa julkisen liikenteen kulkuneuvo ja nekin sijaitsee vyöhykkeellä D. Paitsi Sipoossa jossa on vain bussi yhteydet. Ei edes junaa. Kyllä HSL reittiopas on esimerkiksi vertailussa muiden maiden isojen kaupunkien mobiili reittioppaisiin hyvin kehitetty ja uudistettu. Vertailussa on minulla tässäkin kaupungit kuten Tukholma, Wien ja Lontoo. Ainostaan Lontoo on onnistunut kehittämään hyvän version mobiilisovellukseta joka vastaa HSL:n reittiopasta. HSL:n kuntayhtymä pohjanen rakenne ei ole kyllä organisaationa mitenkään erityisen tehokas mutta se johtuu siitä että pääkaupunkiseudun välinen yhteistyö perustuu kuntayhtymä järjestelyille koska poliittinen päätös on tähän suuntaan viety. Keskitetty metropolihalllinto vaatisi sitten ihan toisenlaisia uudelleen järjestelyitä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soininvaara:
        Minä yritin tuossa esittää, että Helsinki saisi HSL:n sisällä oikeuden maksaa siitä, että helsinkiläiset saisivat näyttölippunsa muiden kuntien asukkaita halvemmalla.

        Saako kysyä miksi se ei ole nyt halvempaa helsinkiläisille kuin esimerkiksi espoolaisille tai vantaalaisille? Yksi vaihtoehto saada ihmiset käyttämään pääkaupunkiseudulla joukkoliikennettä olisi alennukset kaikkiin alennus ryhmiin (Eläkeläiset, työttömät, varusmiehet) ja ympäri vuorokaudeksi. Eläkeläisten alennus on nytkin eri eläke ryhmissä eri . Tämä on myös syrjivää jo ihan tasa-arvon nimissä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Osmo Soininvaara:
        Minä yritin tuossa esittää, että Helsinki saisi HSL:n sisällä oikeuden maksaa siitä, että helsinkiläiset saisivat näyttölippunsa muiden kuntien asukkaita halvemmalla.

        Saattaako muuten nykyinen perustuslaki kieltää hinnoittelemasta hintoja eri hintaisiksi kuntalaisuuden perusteella silloin, jos palvelua ei ole rajattu vain oman kunnan asukkaille? Esimerkiksi korkein hallinto-oikeus on ollut siinä asiassa aika tarkkana muilla toimialoilla. Vuosikirjapäätöksen 2016:189 mukaan oli perustuslain 6 § § ja 2 momentin sekä 121 § 1 momentin nojalla kiellettyä periä eri hintaa kunnan yleiseen toimialaan (eli muista kuin lakisääteisen järjestämisvelvoitteen piiriin) kuuluvasta palvelusta sillä perusteella, että toinen oli kunnan vakituinen asiakas ja toinen ei. Kunnan olisi pitänyt ilmeisesti rajata yleinen palvelu pelkille kuntalaisilleen, jotta olisi saanut subventoida yleisen palvelun hintaa.

        Joukkoliikenteen osalta mahdollisesti kukaan ei ole vielä kannellut oikeuskanslerille tai oikeusasiamiehelle siitä, että joissain kunnissa on eri hintoja joukkoliikenteessä kuntalaisuuden perusteella tai myöskään vienyt hinnoitteluasiaa hallinto-oikeuteen vielä nykyisen perustuslain aikana, koska joukkoliikenteen osalta mistään ei Googlella ainakaan näy löytyvän laillisuusvalvojien tai oikeuslaitoksen päätöksiä siitä, että onko erillishinnoittelu kuntalaisuuden perusteella nykyään laillista vai eikö ole.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. miete: Saattaako muuten nykyinen perustuslaki kieltää hinnoittelemasta hintoja eri hintaisiksi kuntalaisuuden perusteella silloin, jos palvelua ei ole rajattu vain oman kunnan asukkaille? Esimerkiksi korkein hallinto-oikeus on ollut siinä asiassa aika tarkkana muilla toimialoilla.Vuosikirjapäätöksen 2016:189 mukaan oliperustuslain 6 § § ja 2 momentin sekä 121 § 1 momentin nojalla kiellettyä periä eri hintaa kunnan yleiseen toimialaan (eli muista kuin lakisääteisen järjestämisvelvoitteen piiriin) kuuluvasta palvelusta sillä perusteella, että toinen oli kunnan vakituinen asiakas ja toinen ei. Kunnan olisi pitänyt ilmeisesti rajata yleinen palvelu pelkille kuntalaisilleen, jotta olisi saanut subventoida yleisen palvelun hintaa.

        Joukkoliikenteen osalta mahdollisesti kukaan ei ole vielä kannellut oikeuskanslerille tai oikeusasiamiehelle siitä, että joissain kunnissa on eri hintoja joukkoliikenteessä kuntalaisuuden perusteella tai myöskään vienyt hinnoitteluasiaa hallinto-oikeuteen vielä nykyisen perustuslain aikana, koska joukkoliikenteen osalta mistään ei Googlella ainakaan näy löytyvän laillisuusvalvojien tai oikeuslaitoksen päätöksiä siitä, että onko erillishinnoittelu kuntalaisuuden perusteella nykyään laillista vai eikö ole.

        Mä luulen etttä jos palautettaisiin vanha kuntakohtainen hinnoittelu myös kunnanrajan ylitäville HSL:n matkoille, niin valittajille voi sanoa: ”Muuta Helsinkiin”, tai ”sen takiahan asut Kauniaisissa koska haluat maksaa vähemmän veroa” ja pulinat pois.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Pandemian aikaiset tappiot jäävät hyvinvointitappioksi ja niihin ei auta kuin kattaminen omistajien rahalla.

    Joukkoliikenteen tulevaisuudenkuvassa on kuitenkin synkkiä pilviä. Joukkoliikenteessä on voimakas verkostovaikutus eli palvelu on sitä parempaa, mitä useampi kuluttaja käyttää sitä. Sen vuoksi joukkoliikenteessä on ollut historian saatossa sekä positiivisia että negatiivisia kierteitä – viimeiset n. 10 vuotta pääkaupunkiseudulla positiivinen kierre. Pandemian jälkeenkin käyttäjämäärät jäävät edeltänyttä aikaa alhaisemmiksi: ainakin talous on sakannut ja sen seurauksena työttömyys kasvanut. Etätyön määrä on lisääntynyt. Ehkä myös kehyskunnissa asumisenkin suhteellinen suosio kasvaa. Koska myös autoliikenne vähenee, vähenevät myös ruuhkat ja parkkipaikan saaminen on helpompaa. Kaikki tämä vähentää joukkoliikenteen käyttöä merkittävästi. Kun kuntatalouskin on ongelmissa, ei voida olettaa etteikö tarjontaa vähennettäisi kysynnän laskiessa merkittävästi. Negatiivinen kierre on siis odotettavissa. Ennustan itse, että joukkoliikenne ei palaa vanhaan kukoistukseensa ennen kuin automaattiajo mullistaa koko liikenteen.

    Koronan torjunnan kannalta vuorovälien tihentäminen (tai harventamatta jättäminen) on todella kallis keino eikä merkittävä tihentäminen olisi edes mahdollista, koska uusia ratikoita ei saataisi tehtaalta saman tien. Joukkoliikenteen kustannustehokkuus perustuu joukkojen kuljettamiseen ja kahden metrin (tai edes yhden metrin) turvavälit vaatisivat aivan erilaista matkustajamitoitusta kuin millä tarjonta on tähän asti mitoitettu (4 matkustajaa / neliömetri). Turvavälien tarjoamisen kustannus olisi siis posketon ja siksi ympäri maailmaa joukkoliikenteessä onkin päädytty kasvomaskien käyttöön. Halvemmaksi tulisi vaikka jakaa ilmaisia kasvomaskeja ja edellyttää käyttämään niitä. Tietysti niin kauan kun maskit jäävät matkustajan itsensä maksettavaksi, tuovat ne ikävän lisäkustannuksen joukkoliikenteen käyttöön ja taas vähentävät joukkoliikenteen houkuttelevuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. HSLn talouden tasapainotukseen voi myös käyttää loogista reittisuunnittelua ts aikataulujen reittien vaihtomahdollisuuksien suunnittelu sekä toteutus matkustajan kannalta järkevästi. Kaikki bussien ”kokoontumisajot” pitää estää suunnittelulla. Vain toisensa risteilevien bussien on lupa ja pakko olla samalla pysäkillä yhtäaikaa ynnä vielä siten, että kummastakin pääsee kumpaankin. Kuljettaja ei ole kingi vaan matkustaja. Bussien isoja päätepisteitä ei saa olla vaan Hgin sisäisen 66A 65A mukaisesti laidalta laidalle. Eikä kuljettajan pidä ajaa max sallittua nopeutta tien ollessa vähäliikenteinen vaan ajoittaa silloin pysäkkiaikataulun mukaiseen nopeuteen. 550 on tästä kuljettajan ajonopeusvallasta surullinen toteutus jopa liikennöintiyrityksestä Hkl Nobina riippumatta ! Olen sentään kovin usein seurannut matkustajana noita nopeuksia. Kuljettajan motiivi on vain max oma aika pääteasemalla.
    Eli Hsl pystyy parantamaan pienemmin kustannuksin, jos vain poliitikot niin määräävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Hsl voi myös kehittyä ja suunnitella reitit ja aikataulut matkustajien mukaan, jos vain politikot niin määräävät. Bussikeskittymät pois (66A 65A oikea tapa) ja vaihtomahdollisuudet toimiviksi kummastakin toiseen. Ai vaikeaa. Niin se on matkustajalle elämä nyt. Ai kuljettajan pitää odottaa 1 min pysäkillä toista bussia. Parempi sekin kuin matkustaja odottaa 20 min.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Mukavaa on ollut huomata että julkista liikennettä voi välttää hyvin paljon. HSL lähetti kyselytutkimuksen kevään aikana että syksyllä saa lipun halvemmalla. Nyt sitten teko oli nostaa hintoja. Väärää markkinointia ja maskipakko ja korona. Jatkan oman auton käyttöä kun nyt keskustakin on hiljainen ja sekaan mahtuu hyvin ruuhkitta.

    Jätkäsaarenkin liikenne sujui hyvin kun henkilöautot oli poissa. Rekat ei ollut ongelma vaan ne henkilöautot hotelleihin ja verkkokauppaan ja töihin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. On hyvä, että edes yksi poliitikko on herännyt huomaamaan Höselin huonot puolet nimenomaan Helsingin näkökulmasta.

    Kirjoitin jo kauan ennen koronaa, että Höseli näyttäytyy meille matkustajille julkean ylimielisenä organisaationa (ajatellaan vaikkapa matkalippujärjestelmän ”kehittämistä”), ja näinhän se on korona-aikaankin: turvavälejä pitäisi pitää, mutta Höseli pidentää vuorovälejä ja heikentää tarjontaa, jolloin jäljellejääneet pakkokäyttäjät ängetään entistä tiiviimmin sinne kulkineeseen.

    Sääliksi käy heitä, joilla ei ole joukkoliikenteelle vaihtoehtoja.

    Kesäkuussa (mm.) Berliinissä nimenomaan korostettiin, että linjat kulkevat normaalein vuorovälein, vaikka matkustajamäärät olivat tippuneet murto-osaan – näin viranomainen kantoi vastuunsa siitä, että etäisyyksiä pystyy edes jonkin verran pitämään (ja maskipakko oli, tottakai).

    Surulliseksi tulee, kun tätä Höselin touhua seuraa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. En kyllä nouse bussiin ennen kuin on maskipakko. Helsinkiin (lapsuuden maisemiin) en tule muutenkaan, kun lähiostarista saa kaikkea. On ympäristöeettista matkustaa vähemmän. Terkkuja Helsinkiin, pärjäilkää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. erkki niini:
      En kyllä nouse bussiin ennen kuin on maskipakko.Helsinkiin (lapsuuden maisemiin) en tule muutenkaan, kun lähiostarista saa kaikkea. On ympäristöeettista matkustaa vähemmän.Terkkuja Helsinkiin, pärjäilkää.

      Kyllä jokainen voi itse vaikuttaa miten hän käyttäytyy joukkoliikenne välineessä. Onko esimerkiksi junissa pakko istua niin tiiviisti? Itse kävin viikonloppuna esimerkiksi elokuvissa ja otin mukaan kasvomaskit. Otin liityntä bussin Matinkylän metroasemalle josta matkustin Kaisaniemeen mutta en tarvinnut maskia ollenkaan koska oli niin vähän ihmisiä. Valitsin hyvissä ajoin ennen metron lähtöä istumapaikan. Tilaa on yleensä joko edessä tai takana. Paluumatkalla otin lähijunan ja valitsin istumapaikan niin että väitän ihmis konteksteja. Ei viranomaisten määräyksiä pidä jäädä odottamaan voimme jokainen käyttäytyä kyllä vastuullisesti ilman mitään viranomaisten mahti käskyä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Realisti:
      HSL on päästettävä konkkaan. Stadin keskusta on kaupallisesti jo nyt tapettu. Kehä3 on useille tärkein kauppakatu.

      Onko joukkoliikenteen alas ajo päämääräsi kun ajaisit HSL: n konkurssiin?vai miksi yhdistät HSL:n siihen kehitykseen mitä Helsingin keskustassa tapahtuu? Helsingin keskusta ei ole HSL:n toimesta ajettu taloudellisesti alas vaan kyllä syy on verkkokauppa joiden moni toimipiste on Helsingin keskustan ulkopuolella. Syyt ovat muun muassa ydinkeskustan korkeat vuokrat jne. Esimerkiksi verkkokaupassa tehdyt ostokset nousivat ihan maailmanlaajuisesti ja myös Suomessa kevään aikana. Tuokin väite että Helsingin keskusta olisi ajettu jotenkin liikenne järjestelyiden kautta alas ei ihan nyt pidä sinänsä paikkansa. Kyllä varmaan Aleksanterinkadun kohdalla näin on tapahtunut että kaupallista toimintaa on vähemmän mutta todellisuudessa Helsingin keskustan yöelämä ja vilkas kaupallinen toiminta ravintoloiden, kahviloiden ja muiden kaupallisten toimijoiden kohdalla on huomattavasti lisääntynyt mutta painopiste on siirtynyt muualle kuin perinteisesti Aleksanterinkadulle. Lisäksi suurin osa ydinkeskustassa asioivat eivät ole autoilijoita vaan käyttävät julkisia

      Suosittelen käyttämään illalla Helsingin keskustassa ja kyllä vilkas yöelämä on edelleen siellä hyvässä vauhdissa. Toki talvella tilanne on erilainen kuin muualla Euroopassa. Helsingin keskustan kaupallinen muutos seuraa kansainvälistä trendiä jonka keskeinen osa on lisääntynyt verkkokauppa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Daniel Federley:
    Kirjoitin jo kauan ennen koronaa, että Höseli näyttäytyy meille matkustajille julkean ylimielisenä organisaationa ja näinhän se on korona-aikaankin: turvavälejä pitäisi pitää, mutta Höseli pidentää vuorovälejä ja heikentää tarjontaa, jolloin jäljellejääneet pakkokäyttäjät ängetään entistä tiiviimmin sinne kulkineeseen.

    Kesäkuussa (mm.) Berliinissä nimenomaan korostettiin, että linjat kulkevat normaalein vuorovälein, vaikka matkustajamäärät olivat tippuneet murto-osaan – näin viranomainen kantoi vastuunsa siitä, että etäisyyksiä pystyy edes jonkin verran pitämään (ja maskipakko oli, tottakai).

    Berliinin julkisesta liikenteestä vastaa Berliinin osavaltion oma liikennelaitos Berliner Verkehrsbetriebe. Ero HSL:n ja Berliner Verkehrsbetrieben väillä on se että HSL on kuntayhtymä ja Berliner Verkehrsbetriebe on oma itsenäinen liikennelaitos. Berliinin osavaltiolla on Saksan liittovaltiossa oma budjetti ja osavaltiolla verotus oikeus . Toisin kuin pääkaupunkiseudun kunnat eivät ole yhden yhteisen metropolialueen kokonaisuutta jossa olisi jotenkin yhteinen budjetti kokonaisuus edes tälläisessä asioissa. . Kyseessä on tietääkseni aivan erilaiset organisaatiot niin Berliinissä kuin pääkaupunkiseudulla. Osmo Soininvaara voi tästä vielä kertoa omat näkemykset miten hän esimerkiksi näkee HSL:n tulevaisuuden. Vaihtoehto olisi tietenkin muuttaa koko HSL:n luonnetta yhteiseksi kokonaisuudeksi ja keskittää sille rahoitus ns pääkaupunkiseudun metropolihallinnon omasta budjetista mutta kun sellaista metropolihalllintoa ei ole tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla on tälläinen kollektiivinen HSL kuntayhtymä nykyisellä järjestelmällä ainoa vaihtoehto. Koko pääkaupunkiseudun yhteisestä metropolihalllinnosta pitäisi monessakin syystä keskustella senkin takia että pääkaupunkiseudun kaupunkien taloudet menevät miinukselle . On selvä että vanhanaikainen kuntayhtymä mikä HSL on nykyään on raskaampi organisaatio kuin itsenäinen liikennelaitos kuten Berliner Verkehrsbetriebe. Kuitenkin esimerkiksi HSL reittiopas on monestakin syystä toimiva mobiili aikataulu sovellus mihin olen itse törmännyt muiden Euroopan kaupunkien joukkoliikenteen aikatauluissa. Lontoon mobiili sovellus on lähellä nykyistä reittiopasta mutta esimerkiksi Tukholman kohdalla kehumista ei ole paljonkaan eikä ole edes Wienin vastaavassa sovelluksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Voisivatko hyvät helsinkiläiset sopeutua tähän. Meille espoo on keskus, Helsinki kuuluu kehyskuntiin. Asumme täällä hieman väljemmin, kotiovelta ei joudu heti autokadulle, luontoonkin pääsee helposti. Ruokakauppa lähellä, ostari kohtuu matkan päässä. Yhä enemmän ostoksia tilataan verkosta. Elokuvat ja muu viihde tulevat netistä. Elokuvateatterissa käynti tuntuu kivikautiselta. Liikenne on hyvässä mallissa ja paranee. Tesla on lupaillut itse ohjautuvaa autoa alkuvuoteen. Espoo on työpaikkaomavarainen tietääkseni. Koemme, että Helsingillä on ajatus, että Espoo on kehyskunta, josta ihmisten kuuluu käydä toissä. ostoksilla ja huvittelemassa Helsingissä. Miksi ihmeessä. Bussiliikenteen tukemiseksi? Aleksin kauppojen tukemiseksi?
    Voi olla, että tuo Corona ei suostu häviämään. Tesla valmistaa meille pieniä itseohjaavia sähköautoja ja tartuntavaaralliset bussit häviävä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. erkki niini:
      Voisivatko hyvät helsinkiläiset sopeutua tähän. Meille espoo on keskus, Helsinkikuuluu kehyskuntiin. Asumme täällä hieman väljemmin, kotiovelta ei joudu heti autokadulle, luontoonkin pääsee helposti. Ruokakauppa lähellä, ostari kohtuu matkan päässä. Yhä enemmän ostoksia tilataan verkosta. Elokuvat ja muu viihde tulevat netistä. Elokuvateatterissa käynti tuntuu kivikautiselta. Liikenne on hyvässä mallissa ja paranee. Tesla on lupaillut itse ohjautuvaa autoa alkuvuoteen.Espoo on työpaikkaomavarainen tietääkseni. Koemme, että Helsingillä on ajatus, että Espoo on kehyskunta, josta ihmisten kuuluu käydä toissä. ostoksilla ja huvittelemassa Helsingissä. Miksi ihmeessä. Bussiliikenteen tukemiseksi? Aleksin kauppojen tukemiseksi?
      Voi olla, että tuo Corona ei suostu häviämään. Tesla valmistaa meille pieniä itseohjaavia sähköautoja ja tartuntavaaralliset bussit häviävä.

      Ainoa huono puoli Espoossa (jossa itsekin asun) on kulttuuri tarjonnan vähäisyys. Yksi näytös teatteri Tapiolassa. Helsingin keskustassa on kolme hyvää isoa näytös teatteria joiden tarjonta on erittäin korkea tasoista sekä ooppera ja baletti. Ja lukuisia pieniä teattereita. Lisäksi taidemuseoista suurin osa on Helsingissä.

      Muuten kaikki palvelut löytyvät Espoosta ja Vantaalta. Corona saadaan kyllä kontrolliin ennemmin tai myöhemmin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. erkki niini:
      Voisivatko hyvät helsinkiläiset sopeutua tähän. Meille espoo on keskus, Helsinkikuuluu kehyskuntiin. Asumme täällä hieman väljemmin, kotiovelta ei joudu heti autokadulle, luontoonkin pääsee helposti. Ruokakauppa lähellä, ostari kohtuu matkan päässä. Yhä enemmän ostoksia tilataan verkosta. Elokuvat ja muu viihde tulevat netistä. Elokuvateatterissa käynti tuntuu kivikautiselta. Liikenne on hyvässä mallissa ja paranee. Tesla on lupaillut itse ohjautuvaa autoa alkuvuoteen.Espoo on työpaikkaomavarainen tietääkseni. Koemme, että Helsingillä on ajatus, että Espoo on kehyskunta, josta ihmisten kuuluu käydä toissä. ostoksilla ja huvittelemassa Helsingissä. Miksi ihmeessä. Bussiliikenteen tukemiseksi? Aleksin kauppojen tukemiseksi?
      Voi olla, että tuo Corona ei suostu häviämään. Tesla valmistaa meille pieniä itseohjaavia sähköautoja ja tartuntavaaralliset bussit häviävä.

      Mä olen kanssa espoolainen mutta kyllä mä väitän että se Helsingin keskusta on meidän, ainakin alle 70-vuotiaiden, espoolaistenkin keskusta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Niin, itsehän siis vaihdoin Höselin (kesä)autolla ja sähkötsygällä tehtyihin työmatkoihin, ja takaisin en vaihda enää ikinä. Pitäkööt huonosti toimivan tunkkinsa, koska duuniin Höselillä puolesta tunnista kolmeen varttiin, vs. sähköpyörällä parikymmentä minuuttia ja autolla nopeimmillaan 12 minuuttia.

    Eli ajakoot mokoma ylimielinen putka vaikka tyhjillä värkeillä jos minusta on kiinni, koska ”palveluaan” en enää tule käyttämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Maurizio:
      Niin, itsehän siis vaihdoin Höselin (kesä)autolla ja sähkötsygällä tehtyihin työmatkoihin, ja takaisin en vaihda enää ikinä.

      Toivottavasti pistät sähkötsygän nätisti seinään vasten etkä jätä sitä poikittain pitkin katuja. Tämä ilmiö on sähkötsygien kohdalla pelkkään huolimattomuutta niiden käyttäjiltä. HSL on kyllä parempi vaihtoehto pitkillä matkoilla kuin sähkötsygät mutta ymmärrän että Helsingin ydinkeskustassa ja lähiöissä sähkötsygillä pääsee nopeammin mutta niiden parkkeeraus pitäisi järjestää jatkossa paremmin kuin nyt on tehty.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Rahul Somani: Toivottavasti pistät sähkötsygän nätisti seinään vasten etkä jätä sitä poikittain pitkin katuja. Tämä ilmiö on sähkötsygien kohdalla pelkkään huolimattomuutta niiden käyttäjiltä. HSL on kyllä parempi vaihtoehto pitkillä matkoilla kuin sähkötsygät mutta ymmärrän että Helsingin ydinkeskustassa ja lähiöissä sähkötsygillä pääsee nopeammin mutta niiden parkkeeraus pitäisi järjestää jatkossa paremmin kuin nyt on tehty.

        ”Tsygä” (ruotsin kielestä ”cyckel”) on kuitenkin polkupyörä eikä potkulauta. Palstalaiset voisivat olla edukseen ja välttää slangisanoja.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Maurizio: Pitäkööt huonosti toimivan tunkkinsa, koska duuniin Höselillä puolesta tunnista kolmeen varttiin, vs. sähköpyörällä parikymmentä minuuttia ja autolla nopeimmillaan 12 minuuttia.

      Pitää siis saada paremin toimiva tunkki eli HSL:lle kaupunkisähköpyörät.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. spottu: Pitää siis saada paremin toimiva tunkki eli HSL:lle kaupunkisähköpyörät.

        Myös niille järkevämmät parkkeeraus pisteet eivät olisi pahitteeksi! Nyt ne jätetään sikin sokin lojumaan ympäri katuja.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. spottu: Pitää siis saada paremin toimiva tunkki eli HSL:lle kaupunkisähköpyörät.

        Meidän sosialistihallitushan voisi laatia lain, jonka mukaan sähköpyörät, -potkulaudat yms. -viipottimet ovat joukkoliikennettä. Ja kun joukkoliikenteen järjestäminen on kuntien yksinoikeus, niin HSL saisi näppärästi monopolin tähänkin pk-seudulle.

        Sitten vain tilaamaan Tiedolta tai muulta hovihankkijalta miljardilla aateekoota, jonka avulla sähköpyörät sun muut integroidaan vyöhykemalliin ja matkajärjestemään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Ei ole mitenkään sanottua, että koronan aiheuttama notkahdus joukkoliikenteen matkustajämääriin on tilapäinen. Etätyö, elintarvikkeiden nettikauppa ja muut koronan töytäisemät kehityskulut saattavat vaikuttaa jl-matkustamiseen pysyvästi.

    Siksi sietää miettiä, pitäisikö myös HSL-liikenteen ottaa harppaus kohti kustannustehokkaampaa tulevaisuutta, toteuttaa niitä pitkän aikavälin visioita, jotka ovat olleet suunnittelupöydällä, mutta joita ei ole poliittisen vastustuksen vuoksi saatu aikaan. Ilmeisin kehityssuunta on tietysti kohti runkolinjoja liityntöineen, pois tilataksikapasiteetin spagettilinjastosta. Tämän yhteydessä voisi sitten pohtia, että pitäisikö kaikki keskustaan suuntautuvat seutubussilinjat katkaista kantakaupungin rajoilla juna- ja metroasemille.

    Kantakaupungissa bussien liikennöinti on kalleinta, koska se on hitainta. Junalla ja metrolla tätä kustannusongelmaa ei ole, koska ne ovat täysin eristettyjä järjestelmiä, eivätkä liikennevalot tai muu liikenne hidasta kulkua. Tavoitteeksi voisi ottaa, että kantakaupungissa joukkoliikenne kulkee 10 vuoden päästä vain raiteilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. j-lu:

      Kantakaupungissa bussien liikennöinti on kalleinta, koska se on hitainta. Junalla ja metrolla tätä kustannusongelmaa ei ole, koska ne ovat täysin eristettyjä järjestelmiä, eivätkä liikennevalot tai muu liikenne hidasta kulkua. Tavoitteeksi voisi ottaa, että kantakaupungissa joukkoliikenne kulkee 10 vuoden päästä vain raiteilla.

      Metron rakentaminen kantakaupunkiin ei olisi huonompi Idea. Tulevaisuudessa

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. j-lu:
      Ei ole mitenkään sanottua, että koronan aiheuttama notkahdus joukkoliikenteen matkustajämääriin on tilapäinen. Etätyö, elintarvikkeiden nettikauppa ja muut koronan töytäisemät kehityskulut saattavat vaikuttaa jl-matkustamiseen pysyvästi.

      Noiden lisäksi joukkoliikenteen suosiota syö myös mm. sähköpyörien yleistyminen, jotka korvaavat nimenomaan joukkoliikenteen käyttöä lyhyemmillä matkoilla (pyöräilijät ovat usein myös joukkoliikenteen käyttäjiä) ja esimerkiksi etäopiskelun yleistyminen. Esimeriksi se, että syksyllä 2020 yliopistojen massaluennot on korvattu pääasiassa verkkoluennoilla, näkynee väistämättä joukkoliikenteen käytössä. Helsingin yliopistokin monien muiden suomalaisten yliopistojen tavoin on suositellut syksyksi 2020 ensisijaisena opetustapana etäopetusta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Keskustelu on hieman huvittavaa. Olen kommentoinut tänne aikaisemmin, varmaan jo lähemmäs vuosi sitten että mahdollisesti paljon lisääntyvä pyöräily (tätähän on suositeltu) johtaa samaan tulokseen. Nyt yhtäkkiä ilmastomyönteiset toimet ovatkin jonkinlainen kriisi. Kyllä tässä on kyseessä täysin tavoiteltu lopputulos, ihmiset eivät vain ymmärtäneet etteivät halunneetkaan sitä mitä tavoiteltiin.

    Hintojen nostolla tai linjojen leikkauksilla sitten ajaudutaan nopeasti tilanteeseen että ihmiset vähentävät joukkoliikenteen käyttöä samalla tahdilla kun joukkoliikenteen kustannustehokkuutta parannetaan. Joukkoliikenne on volyymibisnestä. Lähes tyhjinä ajavat bussit ovat huonoa bisnestä, oli voimanlähteenä sitten sähkö tai fossiiliset.
    Nähtiinhän vastaava VR:lläkin, näennäisen irrationaalisesti lippujen hintojen lasku taisi parantaa VR:n kannattavuutta. Moni ekonomisti ja talousviisas on vain niin ”tehokas” (mielipidekysymys) laskuissaan, ettei osaa laskea yhtä viikkoa tai kuukautta pidemmälle kun puhutaan kokonaisvaikutusten arvioinnista. Samaa viisautta todistetaan ja nautitaan nyt mm. Yhdysvalloissa. Suomessakin moni vakava ihminen koitti selittää kuinka on tärkeää olla tekemättä mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. ”Mietitäänpä, miten ravintolan pitäisi tehdä saadakseen korona-aikaiset tappionsa maksetuksi? Pitäisikö nostaa hintoja, huonontaa ruokaa vai kärsiä vain tappiot nahoissaan? Tuskin kukaan järkevä esittäisi muuta kuin tappioiden nielemistä, koska hintojen nosto tai ruuan huonontaminen vain lisäisivät ravintolan ahdinkoa.”

    Tuossa on väärät vastausvaihtoehdot. On muitakin vaihtoehtoja kuin esitetyt. Jos ateriat eivät käy kaupaksi paikanpäällä syötyinä aiempaan tapaan, ravintola voi myös alkaa myydä esimerkiksi uusia tuotteita. Niin moni ravintola tekikin. Osa ravintoloista aloitti ruoan ulosmyynnin, ja osa alkoi myydä ihan muitakin tuotteita kuin vain ruokaa. Jotkut ravintolat kehittivät verkkokauppapuoltaan, kun paikan päältä myynti hyytyi ja niin edelleen.

    Joukkoliikenteeseen pätee myös se, että siellä olisi hyvä osata nyt myydä myös uusia tuotteita. Jos ei muuta keksi, niin HSL voisi huutokaupata vaikka oikeuden myydä metroissa ja ratikoissa kasvomaskeja, ja saada siitä tuloa itselleen.

    Joukkoliikenteen ympäristöystävällisyyden kannalta väljillä joukkoliikennevälineillä ajelu on huono asia. Jos bussissa on paljon tyhjää tilaa, perheen täysi uudehko yksityisauto alkaa olla kasvihuonekaasupäästöjä matkustajakilometriä kohti vähemmän tuottava kuin vaikka dieselbussi. Metro toki kulkee sähköllä, mutta busseista aika moni käyttää fossiilista polttoainetta. Joukkoliikenteen taloustilannetta heikentää vielä 1.8.2020 voimaan astunut polttoaineveron korotus, joka on lisännyt bussien liikennöintikustannuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.