Kategoria: _

Koron­aepi­demia – entä jos?

Varoi­tan, että nyt tulee speku­lati­ivista tek­stiä, jos­sa ei esitetä väit­teitä vaan kysymyk­siä ja mah­dol­lisia hypoteeseja.

Seu­raavas­sa kuvas­sa esitän aikasar­jan korona-kuolleisu­ud­es­ta miljoon­aa asukas­ta kohden eräis­sä mais­sa. Pitäisi esit­tää aikasar­jat sairas­tunei­den määristä, mut­ta ne ovat ihan mitä sat­tuu. Kuolleisu­udessa taas on se ongel­ma, että sitä domi­noi taudin lev­iämi­nen hyvin van­hoi­hin ja eri­tyis­es­ti hoivakotei­hin sekä ter­vey­den­huol­lon muu taso: antibioot­tire­sistenssi ja hoita­mat­toman dia­betek­sen määrä. Lisäk­si siihen vaikut­taa eri veriryh­mien yleisyys, ilmeis­es­ti myös muut perin­nöl­liset tek­i­jät. Jätin kuvas­ta pois Espan­jan, kos­ka hei­dän tilas­tois­saan on jokin vialla.

Kuva on log­a­r­it­mi­asteikol­la, sil­lä jos tau­ti lev­iäisi vapaasti, epi­demia lev­iäisi eksponentiaalisesti.

Min­ua ihme­tyt­tää näi­den käyrien samankaltaisu­us, vaik­ka eri maid­en koron­apoli­ti­ik­ka on ollut kovin eri­laista. Vielä oudom­paa on, etteivät tar­tun­nat eivät ole lisään­tyneet, vaik­ka rajoituk­sia on pois­tet­tu. (Voisiko OAJ myön­tää olleen­sa väärässä, kun se vas­tusti koulu­jen avaamista toukokuussa?)

Jotain eroa kuitenkin on. Ruot­si ja Bri­tan­nia käyt­täy­tyvät vähän eri taval­la, mut­ta eivät kovin eri taval­la. Brasil­ia on joukon uusi tulokas. Käyrä näyt­tää tässä kuvas­sa eri­laiselta, mut­ta näyt­täisi saman­laiselta, jos käyrää siir­ret­täisi­in pari kuukaut­ta aiem­mak­si. Brasil­ias­sa on nyt talvi.

Ikään kuin toimet koron­aa vas­taan oli­si­vat tehot­to­mia ja jokin muu syy aset­taa kuollei­den määrälle katon. Tai sit­ten mikä tahansa tehoaa, kos­ka kaik­ki toimet saa­vat ihmiset varovaisiksi.

Jos näi­den käyrien kaareu­tu­misen aiheut­taa katon läh­estymi­nen, kat­to näyt­tää ole­van aivan eri korkeudel­la eri maanti­eteel­lisil­lä alueil­la. Jos ei men­nä aivan yksit­täisi­in kyli­in vaan yli miljoo­nan asukkaan väestöpo­hji­in, suurin silmi­i­ni tul­lut kokon­aiskuolleisu­us on New Yorkin Bronxis­sa, jos­sa kuollei­ta väestöstä on 3,2 promil­lea. Ruot­sis­sa kuolleisu­us on 0,47 promil­lea ja Suomes­sa 0,06 promil­lea. Bronxis­sa epi­demia näyt­tää jo pysähtyneen.

Suures­sa kuvas­sa näyt­tää siltä, että suuret kaupun­git ja joukkoli­ikenne oli­si­vat edis­täneet infek­tio­ta, mut­ta tämäkään ei ole johdonmukaista.

Mik­si epi­demia ei ole men­estynyt Roomas­sa, vaik­ka se on riehunut Milanos­sa? Sil­loin, kun epi­demia lev­isi Pohjois-Ital­ias­sa val­toime­naan, 130 junaa vuorokaudessa kul­ki Rooman ja Milanon välil­lä. Pohjois-Ita­laista matkustet­ti­in Etelä-Ital­i­aan paljon enem­män kuin Ruot­si­in. Ulkoil­mas­sa oleskelu ja teras­sikausi? D‑vitamiini? Ilmankosteus?

Mysti­nen on aikasar­ja Espan­jan ter­vey­den­huolto­henkilökun­nan tar­tun­noista. Toukoku­un alkupäiv­inä tästä joukos­ta oli noin 20 % saanut infek­tion ja siihen uusien tapausten lisään­tymi­nen sit­ten lop­pui. Ikään kuin kaik­ki, jot­ka ylipään­sä voisi­vat sairas­tua, oli­si­vat jo sairas­tuneet. Tar­tun­noille he kyl­lä altis­tu­i­v­at edelleen.

Suo­mi (ja Nor­ja) on aivan kum­malli­nen tapaus. Meil­lä koronara­joituk­set ovat olleet todel­la lieviä mui­hin maid­en ver­rat­tuina, mut­ta koron­akuole­mis­sa olemme aivan eri tasol­la muiden Euroopan maid­en kanssa.

Väistämät­tä tulee mieleen toinen kum­ma­jaisu­us: mik­si HIV lev­isi Suomes­sa sukupuo­liteitse niin huonos­ti. Sitä piti käy­dä hake­mas­sa Tallinnan ja Thaimaan bor­delleista, mut­ta Suomes­sa se ei pystynyt lev­iämään. R0 oli voimakkaasti alle yhden. Sukupuolimoraal­ista ei ollut kyse, kos­ka muut sukupuoli­tau­dit lev­i­sivät hyvin. Tar­tun­nan kyl­lä sai, jos virus­ta pisti suo­raan omaan suoneen­sa huumet­ta piikit­täessä. Geneet­tiset erot?

Olen saanut eri­laisia tiedon­siru­ja. SARS‑1 ‑taudin immu­ni­teet­ti tehoaa myös SARS-CoV­‑2 ‑viruk­seen niin, että sitä sairas­tanei­den veren avul­la voidaan valmis­taa paran­tavaa ja suo­jaavaa seeru­mia. Vas­ta-aineet eivät hyökkää viruk­sen piikki­in vaan mui­hin osi­in. Voisiko osa virus­ta sairas­taneista kehit­tää virus­ta vas­taan väärän­laisia vas­ta-ainei­ta? Väärän­laisia siinä mielessä, ettei vas­ta-ainetesti tun­nista niitä? Viruk­sen ne kyl­lä nujertavat.

Super­levit­täjät ovat jo sairastuneet

Yksi seli­tys voisi olla se, että toiset levit­tävät tau­tia val­ta­van paljon enem­män kuin toiset. Jos nämä super­levit­täjät sairas­tu­vat myös itse herkem­min, lev­iämi­nen alkaa hidas­tua paljon ennen lau­maim­mu­ni­teet­ti­in riit­tävää 60 pros­ent­tia. Tämä yhdis­tet­tynä melko lievi­in rajoi­tus­toimi­in voi pysäyt­tää epidemian.

Tämän ohel­la kaupungis­tu­misas­te vaikut­taa tau­ti­in. Vaik­ka super­tar­tut­ta­jien määrän vähen­e­m­i­nen alen­taa tar­tut­tavu­ut­ta, urbaani elämän­muo­to kas­vat­taa sitä. Eri­tyis­es­ti ahtaasti asum­i­nen joukkoa­sun­tolois­sa (Sin­ga­poren vierastyöläiset, Helsin­gin raken­nustyöläiset, maahanmuuttajat).

Vas­ta-ainetestit anta­vat väärää tietoa?

Jok­seenkin kaik­ki sairaan­hoitoa vaati­neet koronat­a­pauk­set ovat tuot­ta­neet lab­o­ra­to­rios­sa havait­tavia vas­ta-ainei­ta. Mut­ta tuot­ta­vatko kaik­ki lievän infek­tion sairas­ta­neet? Jois­sakin tutkimuk­sis­sa on todet­tu, että enem­mistö sairas­taneista ei näy vas­ta-ainetesteis­sä. Tässä artikke­lis­sa väitetään, että peräi­ti vain 10 % tausin sairas­taneista antaisi posi­ti­ivisen vas­ta-ainetestin. Kan­nat­taa kuitenkin huo­ma­ta että New York Cityn asukkaista posi­ti­ivisen vas­ta-ainetestin on antanut 20 % koko väestöstä, tosin otos kos­ki jonkin automar­ketin asi­akkai­ta. (Täl­laista on tutkimus, kun ei ole kun­nan väestörekisteriä.)

Väite menee niin, että nuoret tor­ju­vat taudin puoli­huoli­mat­tomasti T‑soluillaan vas­ta-ainei­ta tuot­ta­mat­ta. Tämä puo­lus­tusjär­jestelmä heikke­nee iän mukana. Se selit­täisi sen, mik­si vas­ta-ainei­ta löy­tyi Espan­jas­sa enem­män ikään­tyneil­lä, vaik­ka nuo­ril­la luulisi ole­van enem­män sosi­aal­isia kontakteja.

On myös san­ot­tu, että jos oikea vas­ta-aine löy­tyy nopeasti, niitä riit­tää niin pieni määrä, ettei lab­o­ra­to­rio huo­maa niitä.

Muiden koron­avirusten tuo­ma immuniteetti

On havait­tu, että muiden koron­avirusten tuot­ta­ma immu­ni­teet­ti pelit­tää myös SARS-CoV­‑2 ‑viruk­seen. Näitä nuhaku­umeita­han on ollut paljon. Erään tutkimuk­sen mukaan jopa puolel­la sel­l­ai­sista henkilöistä, joil­ta on otet­tu näyte ennen vuot­ta 2020, on vas­ta-ainei­ta (tai T‑soluja) , jot­ka selät­tävät SARS-CoV‑2:n. En osaa päätel­lä, mil­lainen oli otos. Uni­ver­saali tämä tulos ei voi olla, kos­ka on kyliä, jos­sa melkein kaik­ki ovat sairas­tuneet koron­aan tänä keväänä. Noiden van­ho­jen epi­demioiden kulku voi osit­tain selit­tää sen, mik­si väestö on yhtääl­lä paljon alt­ti­im­paa sairas­tu­maan COVID-19:ään kuin toisaalla.

Yksinker­tais­es­ti vain kesä

Kesä on yksinker­taisin seli­tys siihen, että epi­demia on pysähtynyt Euroopas­sa. Emme tiedä, miten tämä virus reagoi kesään, mut­ta kaik­ki muut koron­aviruk­set kesä nujer­taa. Brasil­ias­sa epi­demia käyn­nistyi kun­nol­la vas­ta toukoku­us­sa, joka vas­taa mei­dän marraskuutamme.

Peru­utet­ti­inko kesä­ta­pah­tu­mat siis turhaan?

Mar­rasku­us­sa se nähdään, tuleeko virus takaisin. Jos tulee, uuden aal­lon raju­us riip­puu kaikesta siitä, mitä olen yrit­tänyt speku­loi­da yllä. Onko niin, että paljon use­ampi on taudin sairas­tanut läh­es oireet­tomana tai niin, että huo­mat­ta­va osa on sille valmi­ik­si immuuneja.

Voi myös olla niin, että ruot­salais­ten nyt vähän ala­mais­sa ole­va itse­tun­to on tam­miku­us­sa paljon korkeam­mal­la kuin nyt.

Mitä ajat­te­len juuri nyt?

Kukaan ei voi tietää, miten asi­at ovat, mut­ta vaaran­nan maineeni ja ker­ron, mihin tiedot nyt viit­taa­vat. Nämä kuu­lu­vat kaik­ki sar­jaan, näinkin voi olla, mah­dol­lisia, mut­ta eivät var­mo­ja eivätkä edes todennäköisimpiä

• Super­tar­tut­ta­jat ovat jo sairas­ta­neet eivätkä tar­tu­ta enää.
• Vas­ta-ainetestit anta­vat aivan väärän kuvan taudin lievän muodon sairas­tanei­den määrästä. Eri­tyis­es­ti nuorten sairas­tanei­den määrä on vah­vasti aliarvioitu.
• Osal­la väestöä, eri­tyis­es­ti taas nuo­ril­la, on immu­ni­teet­tia muiden koron­avirusten vuoksi.
• Urbaani elämä lisää tar­tun­nan varaa.
• Tois­taisek­si tun­tem­at­tomat geneet­tiset erot tuot­ta­vat ero­ja maid­en ja aluei­den välille.
• Kesäl­lä ei ole vaaraa tar­tun­nas­ta. (Älä kuitenkaan luo­ta tähän!)

Mar­rasku­us­sa tiedämme enem­män. Jos mikään ylläole­vista seli­tyk­sistä taudin hidas­tu­miseen ei päde pait­si kesä, uusi aal­to tulee mar­rasku­us­sa. Tai sit­ten ei tule.

[Olen muut­tanut tämän luet­telon selostus­ta, kos­ka niin moni kom­men­toi­ja on tässä vai­heessa jo uno­htanut, mitä koko jutun otsikos­sa san­ot­ti­in. Kyse on pääske­naar­i­on haas­tavista epävarmuuksista.]

Tilanne on muut­tunut melkois­es­ti siitä, kun maalisku­us­sa aloin kir­joit­taa näitä koron­akir­joituk­sia. Tiedämme nyt paljon enem­män, mut­ta ymmär­rämme samal­la, että on todel­la paljon, mitä emme tiedä. Tule­vaisu­us on yhä todel­la epäselvä.

Kuusi viikkoa sit­ten kir­joitin, että en tiedä, kumpi on valin­nut viisaam­min, Suo­mi vai Ruot­si. Voi olla, että kun tilin­päätöstä tehdään kah­den vuo­den päästä, Suomes­sa ja Ruot­sis­sa on tau­ti­in lop­ul­ta kuol­lut suh­teessa yhtä paljon, mut­ta Ruotsin talous on parem­mas­sa kunnossa.

Alkaa vah­vasti näyt­tää siltä, että Ruot­sis­sa on veikat­tu väärää hevos­ta. Tie lau­maim­mu­ni­teet­ti­in on paljon luul­tua tuskallisem­pi. Ruotsin talous ei höl­lästä koron­apoli­ti­ikas­ta huoli­mat­ta ole selvin­nyt juuri sen parem­min, kos­ka muu maail­ma ei ole omak­sunut Ruotsin ren­toa lin­jaa. Tosin lop­pusal­do las­ke­taan aikaisin­taan vuon­na 2022.

Vaik­ka Suomes­sa ja Ruot­sis­sa lop­ul­ta sairas­tu­isi suh­teessa yhtä paljon, Ruot­sis­sa kuolee enem­män kahdes­ta syystä.

Ensik­sikin tau­tia on opit­tu nyt hoita­maan parem­min. Ruot­sis­sa on kuoltu taval­laan turhaan, kos­ka moni on ehtinyt kuol­la ennen kuin sairaut­ta on opit­tu hoitamaan.

Toisek­si Ruot­si on epäon­nis­tunut ikäih­mis­ten suo­jelus­sa. Sik­si siel­lä on niin paljon kuolonuhre­ja. Myös Suomes­sa puo­let kuolleista on van­hus­ten hoivakodeis­sa. Sen sijaan ikäryh­mässä 70–79 vuot­ta tar­tun­to­ja ja kuollei­ta on mui­hin mai­hin ver­rat­tuna vähän. Ohje riskiryh­mien eristäy­tymis­es­tä on toimin­ut hyvin.

Ruot­sis­sa on vähän yli viisik­er­tainen määrä tar­tun­to­ja Suomeen näh­den mut­ta läh­es 14-ker­tainen määrä kuolemia. Tar­tun­to­jen määrän tilas­toin­ti tosin on vähän mitä sattuu.

Olen edelleen inho­re­al­isti siinä, että en usko viruk­sen nujer­tamiseen ilman, että lau­maim­mu­ni­teet­ti han­ki­taan joko sairas­ta­mal­la tai rokot­ta­mal­la. Siinä olen joutunut tark­ista­maan kan­taani, että näyt­tää sit­tenkin real­is­tiselta elää nyky­istä eristäy­tynyt­tä elämää niin kauan, että rokote on saatavil­la. Se voi tosin kestää kauan.

Puhe tukah­dut­tamis­es­ta tun­tui ensin vier­aal­ta ter­miltä, kos­ka virus ei hen­gitä. Hyvä ver­taus se on sikäli, että huoneistopalon voi tukah­dut­taa sulke­mal­la ovet ja ikku­nat. Tuli ei sam­mu vaan jää kytemään. Kun oven avaa, palo alkaa roi­huta uudestaan.

Tukah­dut­ta­mi­nen toimii, mut­ta tulee erit­täin kalli­ik­si. Vai­h­toe­htoa ei kuitenkaan ole. Vaik­ka kaik­ki kiel­lot pois­tet­taisi­in, käyt­täy­tymi­nen ei palaisi ennalleen. Pelko näyt­tää ole­van tehokkaampi kuin hal­li­tusten määräämät rajoitukset.

Pidän toden­näköisenä, että tar­tun­to­jen määrä kään­tyy nousu­un nyt, kun monia määräyk­siä on höl­len­net­ty. Se ei ehkä johdu määräyk­sistä vaan erään­lais­es­ta vaara ohi ‑tun­teesta. Esimerkik­si kaupois­sa ei enää nou­date­ta sel­l­aisia tur­vaväle­jä kuin vielä pari viikkoa sit­ten. Vas­ta ensi viikol­la on edes teo­ri­as­sa nähtävis­sä höl­len­net­ty­jen määräys­ten vaiku­tus tar­tun­toi­hin. Mikä sitä ennen näkyy, johtuu pelon vähenemisestä.

Päivit­täiset tar­tun­tamäärät ovat olleet viime päiv­inä pienessä nousus­sa, vaik­ka höl­len­nyk­set astu­vat voimaan vas­ta tänään. Jos tar­tun­nat tapah­tu­isi­vat sat­un­nais­es­ti toi­sis­taan riip­pumat­ta, päivit­täis­ten tar­tun­to­jen määrät oli­si­vat Pois­son-jakau­tunei­ta. Tämän ole­tuk­sen val­os­sa käänne olisi jo tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevä, mut­ta ole­tus on väärä. Tar­tun­nat tapah­tu­vat ryp­päinä, mikä tarkoit­taa, että päivit­täis­ten tar­tun­tamäärien var­i­anssi on huo­mat­tavasti suurem­pi. Kuten poikani huo­maut­ti, viikkover­tailua häir­it­see hela­torstai, jon­ka vuok­si edel­lisen viikon tar­tun­to­ja on jonkin ver­ran siir­tynyt kir­ja­tuik­si päät­tyneelle viikolle.

Viikon kulut­tua tiedämme enemmän.

Oliko mon­en maan lock down ‑poli­ti­ikas­ta mitään hyötyä?

Use­ampikin henkilö on postan­nut min­ulle tutkimuk­sen, jon­ka otsikos­sa san­o­taan raflaavasti, että lock down ‑poli­ti­ikas­ta ei ollut havait­tavaa hyö­tyä. Kuolleisu­us kään­tyi Ran­skas­sa, Ital­ias­sa, Espan­jas­sa ja Bri­tan­ni­as­sa lasku­un heti, kun rajoituk­set tuli­vat voimaan, eli siis kolme viikkoa liian aikaisin. Tar­tun­nas­ta nimit­täin menee keskimäärin kolme viikkoa kuolemaan.

Näyt­tää siltä, että pelkkä tietoisu­us vaaras­ta sai ihmiset varovaisek­si. Suomes­sa määräyk­set oli­vat paljon höllem­piä. Kaik­ki kau­pat sai­vat olla auki, tehtai­ta ja raken­nustyö­mai­ta ei sul­jet­tu eikä mitään ulkon­ali­ikku­miskiel­to­ja ollut. Silti epi­demia kuukahti meil­lä yhtä tehokkaasti kuin muualla.

Tekivätkö Italia, Espan­ja, Ran­s­ka ja Bri­tan­nia siis kalli­in ylireagoin­nin? Samal­la tämä tarkoit­taa, ettei elämä palaa nor­maa­lik­si, vaik­ka kaik­ki määräyk­set pois­tet­taisi­in, jos pelko ei poistu.

Ennustin myös, että nuoret kyl­lästyvät eristäy­tymiseen eri­tyis­es­ti, kos­ka sairaus ei ole heille kovinkaan vaar­alli­nen. Tätä käsi­tys­tä min­un ei ole tarvin­nut muuttaa.

Vielä yksi epä­var­muus. Influ­enssa ja muut tavanomaiset koron­aviruk­set riehu­vat talvisin ja sam­mu­vat kesähel­teil­lä. Nähtäväk­si jää tekeekö myös Sars-Cov­‑2 näin. Tätä vas­taan puhuu se, että hyvin se on levin­nyt ikuisen kesän Sin­ga­pores­sa ja Ecuadoris­sa, mut­ta pian nähdään.

Lau­maim­mu­ni­teetin tavoit­telu henkitoreissaan

Tiedot vas­ta-aine­tutkimuk­sista ker­to­vat, että COVID-19 on levin­nyt paljon luul­tua vähem­män. Toisin sanoan lieviä ja oireet­to­mia tapauk­sia on luul­tua vähem­män. Se tarkoit­taa toisaal­ta, että tavoitel­tu­un lau­maim­mu­ni­teet­ti­in on paljon pidem­pi mat­ka ja että tar­tun­nan saami­nen on paljon luul­tua vaar­al­lisem­paa. Peräti noin pros­ent­ti väestöstä kuolisi tau­ti­in ennen lau­maim­mu­ni­teet­tia. Se ei sinän­sä olisi kuollei­den määrinä tai ainakaan menetet­ty­inä elin­vu­osi­na enem­pää kuin paha influ­enssaepi­demia ennen rokot­tei­ta, mut­ta lääketi­eteen kehi­tyt­tyä vau­rais­sa län­si­mais­sa ei enää hyväksytä näin suur­ta kuolleisuutta.

Hongkongi­lainen tap­poi vuon­na 1968 maail­mas­sa 700 000 – 1 000 000 ihmistä ja nämä oli­vat paljon nuorem­pia kuin koro­nan tappamat.

Olen saanut paljon vieste­jä sekä kom­ment­teina tälle blogille että sähkö­posti­i­ni siitä, ettei tämä olisi täl­lä taputel­tu. Euroopan osalta täl­lä tiedol­la ei ole merk­i­tys­tä, kos­ka tau­ti aio­taan pitää tukah­tuneena aina rokot­teen valmis­tu­miseen saak­ka, mut­ta muual­la maail­mas­sa, eri­tyis­es­ti Lati­nalaises­sa Amerikas­sa asial­la on merk­i­tys­tä, ja var­maan se kiin­nos­taa ruot­salaisi­akin. Esimerkik­si Brasil­ias­sa epi­demia on täy­dessä roi­hus­sa, eikä Rion favelois­sa ole mah­dol­lisu­ut­ta tar­tun­noil­ta suo­jau­tu­miseen. Siel­lä se näyt­tää menevän läpi koko yhteiskunnan.

Esitän seu­raavas­sa min­ulle tul­lut­ta pos­tia, jois­sa kyseenalais­te­taan pes­simis­mi lau­ma­suo­jan suh­teen. En ota kan­taa itse asi­aan, kos­ka se ylit­tää osaamiseni, mut­ta väl­itän tiedot.
Lau­maim­mu­ni­teetin tavoit­telemisen real­is­tisu­u­den puoles­ta on väitet­ty muun muas­sa, että

1. Aiem­pi immu­ni­teet­ti. Voi olla, että osal­la väestöä on jo immu­ni­teet­ti taudille aiem­pi­en koron­avirusepi­demioiden muo­dos­sa. Tavalli­nen nuhaku­ume voi suo­ja­ta sen mukaan SARS-Cov­‑2 ‑viruk­selta kokon­aan tai ainakin saa­da aikaan sen, että tau­ti ilme­nee hyvin lievänä. Tämä tarkoit­taa, että immu­ni­teet­tia on paljon mitat­tua enem­män tai että lau­maim­mu­ni­teet­ti­in vaa­dit­ta­va tar­tun­to­jen määrä on paljon alem­pi, miten päin asian nyt vain halu­aa sanoa. Tähän liit­tyvät seu­raavas­sa kohdas­sa maini­tut solu­vas­teet. Se voisi selit­tää myös sen, mik­si nuoret ihmiset sairas­tu­vat tau­ti­in vähem­män, vaik­ka heil­lä luulisi ole­van enem­män kon­tak­te­ja. Se voi selit­tää myös nim­imerk­ki Spot­tun kom­men­tis­sa olleen oudon havain­non, jon­ka mukaan Espan­jan ter­vey­den­huolto­henkilökun­nan sairas­tu­mi­nen näyt­tää tör­män­neen kat­toon toukoku­un alus­sa, vaik­ka sairas­tunei­ta oli vas­ta 21 %.

2. Väärät negati­iviset. Ihmisel­lä on kak­si immuu­nipuo­lus­tusjär­jestelmää, robustimpi T‑soluvaste ja vas­ta-ainei­ta tuot­ta­va B‑soluvaste. Vas­ta-ainei­ta ei tarvitse olla immu­ni­teetin syn­tymisek­si niin paljon, että mikään lab­o­ra­to­ri­otesti ne havait­sisi, kos­ka jär­jestelmäl­lä on muisti, joka käyn­nistää vas­ta-aine­tuotan­non nopeasti, jos aihet­ta ilme­nee. Tästä olen tosin saanut ris­tiri­itaista tietoa. Olen saanut myös ris­tiri­itaisia vas­tauk­sia kysymyk­seen, näkyykö sairaus lainkaan vas­ta-ainetestis­sä, jos T‑soluvaste on nujer­tanut sen alku­un­sa. Nämä molem­mat tapauk­set, T‑soluvaste ja hyvin pieni vas­ta-ainepi­toisu­us, voivat aiheut­taa merkit­tävän määrän vääriä negati­ivisia tulok­sia vas­ta-ainetesteis­sä tai sit­ten eivät. Min­ua viisaam­mat osaa­vat vas­ta­ta tähän paremmin.

Min­ul­la on ollut tilaisu­us kysyä tätä asi­aa varsin huo­mat­tavil­ta asiantun­ti­joil­ta. Tulk­it­sen vas­tauk­sia niin, ettei kukaan osaa sanoa asi­as­ta mitään var­maa. Tämä on niin toisen­lainen virus, sanotaan.

3. Verkos­ton avain­henkilöt. Tavanomainen kiin­teään tar­tut­tavu­us­luku­un perus­tu­va matemaat­ti­nen malli on tämän vas­taväit­teen mukaan liian yksinker­tainen. Ihmiset muo­dosta­vat eri­laisia verkos­to­ja, jos­sa on keskushenkilöitä. Keskushenkilöt ovat paljon kon­tak­teis­sa verkos­ton sisäl­lä ja sen ulkop­uolel­la. Useim­mat saa­vat tar­tun­tansa heiltä ja he taas ovat run­saiden kon­tak­tien­sa vuok­si herkkiä saa­maan tar­tun­nan itse. Niin­pä keskushenkilöt ovat pian kaik­ki sairas­tuneet ja siihen lev­iämi­nen lop­puu. Näin muodoin lau­maim­mu­ni­teet­ti­in riit­tää paljon vähem­män tar­tun­to­ja kuin julk­isu­udessa usein esitet­ty 60 %. Tämä on min­ulle vähän tun­tem­aton­ta matem­ati­ikkaa, vaik­ka hah­motan idean. Intu­itioni sanoo, ettei tuo lau­ma­suo­jara­jaa paljon alem­mas laske, mut­ta intu­itiotani ei ole tässä ehkä koulutet­tu tarpeek­si. Pitäisi simuloida.

Asi­as­sa näyt­tää ole­van paljon epä­var­muuk­sia. Kun teo­ria ei anna var­mo­ja vas­tauk­sia, tilas­toti­eteil­i­jä kat­soo tilas­to­ja. Jos katon läh­estymi­nen todel­la vaikut­taa epi­demi­an kulku­un, sen pitäisi vaikut­taa niin, että epi­demia on maid­en sisäl­lä hidas­tunut eniten siel­lä, mis­sä tar­tun­to­ja on suh­teessa eniten. Kat­soin tilas­tois­tani kolmea tapaus­ta: Tukholma/muu Ruot­si, Lobardia/muu Italia ja New York/muu USA. Valitet­tavasti min­ul­la ei ole aikasar­jo­ja Helsingistä. Pitäisi var­maan ruina­ta niitä THL:stä.

Kat­soin, miten tar­tun­to­jen ja kuolemien määrä on kehit­tynyt viimeisen kah­den viikon aikana. Oikeas­t­aan pitäisi tutkia vain tar­tun­to­ja, mut­ta kos­ka tar­tun­tati­las­to­ja domi­noi tes­tauskäytän­tö­jen muu­tok­set enem­män kun tar­tun­to­jen muu­tok­set, tutkin myös kuolleisu­ut­ta, vaik­ka se tieto siis on taval­laan kolme viikkoa van­haa. Kuolleisu­us ei oikeas­t­aan ker­ro tar­tun­to­jen määristä vaan siitä, paljonko van­husväestöä on saanut tar­tun­nan. Se on aivan eri asia, mikä näkyy erossa Suomen ja Ruotsin kuolleisuudessa..

Mit­ta­ri­na on kuolemien ja tar­tun­to­jen kokon­ais­määrän pros­en­tu­aa­li­nen kasvu viimeisen kah­den viikon aikana. Joku voi protestoi­da pros­en­tu­aalisen kasvun käyt­töä sen sijaan, että olisi suh­teut­tanut uudet tar­tun­nat ja kuolemat asukasluku­un, mut­ta näin se menee. Jos epi­demia ete­nee häir­iöt­tä, jokainen tar­tun­ta syn­nyt­tää tietyn määrän uusia tar­tun­to­ja ja syn­tyy ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu. Häir­iötä voi aiheut­taa, että kat­to tulee vas­taan, kun tar­tutet­ta­vat lop­pu­vat kesken.

(Olisi tietysti pitänyt yrit­tää esti­moi­da R0-luvun kehi­tys­tä, mut­ta siihen min­ul­la ei ole riit­tävää dataa. Jos epi­demia on eden­nyt häir­iöt­tä kau­ni­ina ekspo­nen­ti­aalise­na kasvu­na, tässä ei olisi mitään eroa. Myös ekspo­nent­ti­funk­tion derivaat­ta on ekspo­nent­ti­funk­tio.) Oheuises­sa taulukos­sa on kumu­lati­ivisen määrän kasvu pros­ent­teina kahdessa viikos­sa. Tein laskel­man viime torstaina.

	Kuolemat	Tar­tun­nat
Tukhol­ma	13,32	14,37
muu Ruot­si	20,88	30,99
New York	8,12	6,57
muu USA	19,01	26,04
Lom­bar­dia	4,43	5,21
muu Italia	6,82	3,07

Tämä meni viidessä tapauk­ses­sa kuud­es­ta oikein päin ja vieläpä aika selvästi. Tukhol­mas­sa ja New Yorkissa (osaval­tio) sekä kuolemien määrä että tar­tun­to­jen määrä oli kas­vanut selvästi  muu­ta maa­ta hitaam­min  Lom­bar­dias­sa tar­tun­to­jen määrä on kas­vanut enem­män kuin muual­la Ital­ias­sa. Nämä Lom­bar­dian van­hat tar­tun­tamäärät voivat olla kuitenkin aivan poskel­laan. Testeistä oli aikanaan kol­mannes posi­ti­ivisia eli teste­jä tehti­in todel­la vähän.

Eikö tämä siis osoi­ta, että lau­ma­suo­jaa läh­estytään? Ei todel­lakaan. Se voi yhtä hyvin osoit­taa, että siel­lä, mis­sä tau­tia on paljon liik­keel­lä, ihmiset ovat käyt­täy­tymisessään varovaisem­pia. Tämä ei siis osoi­ta mitään, mut­ta tätä kehi­tys­tä kan­nat­taa seu­ra­ta. Lisäk­si määräyk­set New Yorkissa ovat aivan eri­laisia kuin vaikka­pa Utahissa.

Saamme valitet­tavasti kohta­laisen pian tieto­ja lau­ma­suo­jas­ta. Lati­nalaises­sa Amerikas­sa epi­demia roi­huaa täysil­lä, eivätkä nuo yhteiskun­nat pysty sitä pysäyttämään.

Hin­taa pitäisi alentaa

Yhteiskun­nan osit­taista sulkua jatke­taan siis kunnes rokote saadaan. Se voi kestää todel­la kauan, vaik­ka eri­laiset myyn­timiehet lupaa­vatkin nopei­ta tuloksia.

Yhteiskun­taa pitäisi osa­ta ava­ta niin, että hyödyt­tömät rajoituk­set pois­tet­taisi­in. Pitäisi keskit­tyä kus­tan­nuste­hokkaisi­in rajoituk­si­in ja pois­taa kus­tan­nuste­hot­tomat, kun­han kus­tan­nuste­hokku­udessa ote­taan huomioon myös kaikki­nainen hait­ta ja har­mi, ei vain rahaa.

Tästä kus­tanuste­hokkud­es­ta teen ehkä jos­sain vai­heessa oman postauk­sen. Siitä tiede­tään aika vähän, mut­ta jotain kuitenkin. Lai­tan tähän vain yhden asian, joka min­ua ihme­tyt­tää suuresti. Se kos­kee jumalanpalveluksia.

Tiedämme, että eri puo­lil­la maail­maa epi­demia on levin­nyt voimakkaasti uskon­nol­li­sis­sa tilaisuuk­sis­sa. On paljon näyt­töä siitä, että huu­t­a­mi­nen, hur­raami­nen ja laulami­nen levit­tää tau­tia. Tähän on ilmi­selvät syyt, joi­ta täl­lä blogilla on aiem­min käsitelty.

Jumalan­palveluk­sis­sa veisa­taan vir­siä. Osal­lis­tu­jat pain­ot­tuvat suuresti riskiryh­mi­in, joten tämän riskin merk­i­tys ei ole vähäinen.

Helsin­gin San­omista luin, että Sak­sas­sa jumalan­palveluk­sis­sa ei saa korona-aikana veisa­ta virsiä.

 

= = = =

Vähän näi­den kir­joi­tusten luon­teesta. Laadin ensim­mäiset kir­joituk­seni, kos­ka julk­isu­udessa ole­va keskustelu sisäl­si mielestäni selviä aja­tusvirheitä. Toimit­ta­jak­oulus­sa ei ilmeis­es­ti opete­ta ekspo­nen­ti­aalisen kasvun ominaisuuksia.

Sen jäl­keen ole saanut todel­la paljon korkeata­soisia vieste­jä, jois­sa on vinkat­tu maail­mal­la julka­is­tu­i­hin tutkimuk­si­in. Osa niistä on tul­lut kom­ment­teina blogille, mut­ta huo­mat­ta­va määrä sähkö­pos­tivi­esteinä. Olen näh­nyt hyväk­si levit­tää niiden välit­tämiä tieto­ja. Nimi­in en vetoa, kos­ka en ole pyytänyt siihen lupaa.

On myös san­ot­ta­va, että kaikessa karmeudessaan tämä epi­demia on entisen tilas­toti­eteil­i­jän silmis­sä kiehto­va ongelma.

On myös san­ot­ta­va, että suuri luk­i­jamäärä – näitä postauk­sia on luet­tu yhteen­sä yli puoli miljoon­aa ker­taa – on rohkaissut kirjoittamaan.

Moni on irvinyt, että olen muut­tanut kan­taani mon­ta ker­taa. Aion tehdä näin jatkos­sakin aina, kun uudet tiedot anta­vat siihen aihet­ta. Enem­män kuin julis­taa varminta totu­ut­ta – siihen viral­liset tahot ovat parhai­ta – halu­an käsitel­lä pan­demi­aan liit­tyviä epä­var­muuk­sia. Niin teen tässäkin postauksessa.

Moni on myös pahoit­tanut mie­len­sä näistä kir­joituk­sista. Tähän min­ul­la ei ole kuin yksi neu­vo: ei kan­na­ta lukea, jos se tuot­taa pahan mielen. .

En tiedä, ymmärtävätkö kaik­ki, kuin­ka huono uuti­nen oli Espan­jan SARS-CoV­‑2 ‑viruk­sen vas­ta-ainetestin tulos. Sen mukaan espan­jalai­sista taudin oli sairas­tanut vas­ta 5 pros­ent­tia. Luku on vain vähän yli kahdek­san ker­taa suurem­pi kun todet­tu­jen tar­tun­to­jen määrä. ”Vain”, kos­ka on oletet­tu, että lieväoireisia tai muuten vain tes­taa­mat­to­mia on 15 – 30 ker­taa niin paljon kuin var­men­net­tu­ja tapauk­sia.  Madridis­sakin posi­ti­ivisia vas­ta-ainetesti­t­u­lok­sia oli vain 11,3 %.

Mik­si tämä tieto on niin surullinen?

Se osoit­taa, että tau­ti on tap­pavampi kuin on luul­tu tähän asti ja että sitä sairaste­taan pitkään – niin pitkään, että joskus saadaan rokote, jos saadaan.

Jos tätä tulosta ei saa­da hor­jute­tuk­si, minä esimerkik­si joudun nos­ta­maan arvioni taudin tap­pavu­ud­es­ta neljästä promilles­ta liki prosenttiin

Tästä voi tul­la meille pysyvä seu­ralainen. On nimit­täin esitet­ty var­teenotet­tavia epäi­lyjä, syn­tyykö tau­tia vas­taan pitkäaikaista immu­ni­teet­tia. Jos sitä ei syn­ny sairas­ta­mal­la, ei sitä syn­ny rokot­ta­mal­lakaan, kos­ka rokot­ta­mi­nen käyt­tää samaa vas­ta-ainereak­tio­ta kuin sairas­t­a­mi­nen. Jos virus muun­tau­tuu niin, että se voi pala­ta uud­estaan ja sairas­tut­taa niitäkin, jot­ka ovat taudin jo sairas­ta­neet, se pystyy sairas­tut­ta­maan myös ne, jot­ka ovat saa­neet rokot­teen sitä van­haa muo­toa vastaan.

Espan­jan tulok­si­in liit­tyy kuitenkin muu­ta­ma outo luku, jot­ka kieliv­ät (ehkä) siitä, että vas­ta-ainetesti aiheut­taa vääriä negati­ivisia tuloksia.

Niiden kesku­udessa, joil­la on havait­tu tar­tun­ta PCR-testil­lä (joka sekin tuot­taa run­saasti vääriä negati­ivisia) vas­ta-ainetesti oli kuitenkin negati­ivi­nen 17 pros­en­til­la tapauksista.

Yht­enä COVID-19:n oireista on pidet­ty maku- ja hajuaistin menet­tämistä. Näyt­täisi ole­van liik­keel­lä toinenkin samo­ja oire­i­ta aiheut­ta­va tau­ti, kos­ka tässä joukos­sa vas­ta-ainetesti oli posi­ti­ivi­nen vain 43,3 pros­en­til­la tutkituista.

Kum­mallisin on kuitenkin ikä­jakau­ma. Sen mukaan taudin sairas­taneis­sa on ikään­tyneitä paljon enem­män kuin nuo­ria. Voisi kuvitel­la, että nuoret aikuiset elävät sosi­aalis­es­ti vilkkaam­paa elämää kuin 70-vuo­ti­aat, Jokin seli­tys tähän out­oon ikäri­ip­pu­vu­u­teen on oltava.

1. Vaik­ka nuo­ril­la on enem­män kon­tak­te­ja, ikään­tyneil­lä on enem­män sel­l­aisia kon­tak­te­ja, jot­ka saa­vat aikaan tar­tun­nan. Me tiedämme aivan vähän siitä, mil­lai­sis­sa olo­suhteis­sa virus tart­tuu, joten en pysty kom­men­toimaan tätä mah­dol­lisu­ut­ta enempää.

2. Nuo­ril­la ja taudin lievänä sairas­taneil­la syn­tyy vas­ta-ainei­ta niin vähän, ettei testi huo­maa niitä. Pienikin määrä vas­ta-ainei­ta saa kuitenkin aikaan vas­tus­tuskyvyn, kos­ka elim­istö muo­dostaa vas­ta-ainei­ta lisää, kun niille on tarvet­ta ja resep­ti on muistissa.

Blogi­ni kom­men­toi­jat ovat opet­ta­neet min­ulle, että ihmisel­lä on itse asi­as­sa kak­si immuu­nipuo­lus­tus­mekanis­mia (erään kom­men­toi­jan mukaan kolme)  joista T‑solut saat­ta­vat tuho­ta viruk­sen ilman, että syn­tyy testis­sä näkyviä vas­ta-ainei­ta. Ilmeis­es­ti täl­läkin puo­lus­tusjär­jestelmäl­lä on kuitenkin muisti, joten viruk­sen ei kan­na­ta yrit­tää toista ker­taa ihan heti uud­estaan. Näin ainakin jotkut kom­men­toi­jista ovat sanoneet.

3. Nuo­ril­la ja lap­sil­la on enem­män koke­mus­ta muista koron­aviruk­sista ja tämä antaa joillekin suo­jan COV-19:ää vas­taan. Tähän mah­dol­lisu­u­teen tör­mää aika usein. Jos tästä on kyse, se muut­taa tämän huonon uutisen hyväk­si. Tau­ti ei ole levin­nyt niin laa­jalle kuin on luul­tu, kos­ka monel­la on jo immu­ni­teet­ti. Tosin taudin tap­pavu­u­teen se ei vaiku­ta mitään henkilö­ta­sol­la, mut­ta väestö­ta­sol­la tietysti vaikut­taa, kos­ka pienem­pi määrä ihmisiä voi taudin saa­da. Esimerkik­si nim­imerk­ki Olli S kir­joit­ti tästä tänään:

 

Olli S sanoo:

17.5.2020 14:54 Muokkaa

Joitakin tutkimuk­sia, jot­ka viit­taa­vat mui­hin koron­aviruk­si­in perus­tu­vaan risti-immu­ni­teet­ti­in SARS-kakkos­ta vastaan:

https://www.cell.com/cell/fulltext/S0092-8674(20)30610–3

                               Tässä vielä toinen

Hyviä uutisia, jos totta!

 

Elämme mie­lenki­in­toisia aikoja!

 

Olemme viikko viikol­ta viisaampia koronas­ta. Min­un näke­myk­seni ei ole muut­tunut kuukaudessa yhtään opti­mistisem­mak­si. Meil­lä on yhä vain huono­ja ja vielä huonom­pia vaihtoehtoja.

Kuukausi sit­ten en uskonut, että tau­ti on ylipään­sä mah­dol­lista painaa säästöliekille. Nykyiset rajoi­tus­toimet ja ihmis­ten muut­tumi­nen pelokkaam­mik­si on ollut paljon tehokkaam­paa kuin luulin. Nyt on mah­dol­lista pityää virus säästöliekil­lä siihen saak­ka, että rokote on saatavil­la, mut­ta se ei tule ole­maan help­poa eikä se tapah­du nopeasti.

Tähän liit­tyy suuri epä­var­muus. On väit­teitä, että rokote saisi myyn­tilu­van jo tam­miku­us­sa. Sen ver­ran tot­tunut olen kuun­tele­maan eri­lais­ten start up ‑porukoiden myyn­tipuhei­ta, että suh­taudun näi­hinkin tietoi­hin vähän epäillen, mut­ta on mah­dol­lista, että epi­demia talt­tuisi rokot­teen ansios­ta jo vuo­den kulut­tua. Tähän ei kuitenkaan voi luot­taa.  Voi myös käy­dä niinkin, että rokotet­ta ei tule lainkaan. Yhteenkään koron­aviruk­seen ei tietääk­seni ole rokotetta. 

Viruk­sen ”tukah­dut­tamisel­la” ei päästä nor­maali­in elämään

Haave, että tuti voidaan tukah­dut­taa ja sen jäl­keen pala­ta nor­maali­in elämään on min­un silmis­säni yhä pelkkää haave-ajat­telua. Tar­tut­tavu­us­luku on pidet­tävä alle yhden, tai tau­ti alkaa taas lev­itä eksponentiaalisesti.

Yksilö­ta­sol­la on loogista alkaa käyt­täy­tyä rohkeam­min, jos tar­tun­to­ja on liik­keel­lä vähän. Ris­ki saa­da tar­tun­ta vaik­ka rav­in­to­las­sa on pieni, mut­ta viruk­sen kannal­ta kat­sot­tuna viruk­sen lev­iämi­nen ei ole kiin­ni siitä, paljonko viruk­sia on liik­keel­lä, vaan kuin­ka help­poa sen on lev­itä. Jos siis ihmiset vaaran vähen­net­tyä muut­ta­vat käyt­täy­tymistään nor­maa­lik­si, koh­ta ollaan taas epi­demi­an nopean lev­iämisen vai­heessa ja koko jut­tu aloite­taan alus­ta. Ekspo­nent­ti­funk­ti­ol­la on veikeitä ominaisuuksia.

Niin­pä tässä men­nään vuo­den 2021 lop­pu­un saak­ka tiukko­jen rajoi­tus­toimien val­lites­sa. Ehkä sit­ten on käytössä rokote tai sit­ten ei ole.

Mei­dän pitää siis pitää tar­tut­tavu­us­luku alle yhden. Jos tukhol­malai­sista 20 % on sairas­tunut, heille riit­tää, että R0 pide­tään alle 1,25:n, kos­ka R=(1‑p)R0, jos­sa p on immuu­nien osuus.

Tämä tar­tut­tavu­usker­roin taitaa kuitenkin antaa asi­as­ta huonon kuvan. Keskimäärin virus on huono tart­tumaan, mut­ta näyt­tää ole­van tilantei­ta, jois­sa se taas tart­tuu todel­la riehakkaasti. Olen miel­tynyt omaan teo­ri­aani, että laulami­nen ja huu­t­a­mi­nen (urheilukat­so­mot) irrot­taa virus­ta kurkusta.

Jumalan­palveluk­sia ja klas­sisen musi­ikin kon­sert­te­ja ei tul­la näkemään ennen vuot­ta 2022. Molem­mis­sa osal­lis­tu­jat pain­ot­tuvat riskiryh­mään ja jumalan­palveluk­sis­sa veisa­taan vielä virsiä.

Suurin epä­var­muus tar­tun­to­jen määristä

Vaik­ka tar­tun­tati­las­tot ovat olev­inaan tarkko­ja, val­taisa epäti­etopisu­us liit­tyy siihen, kuin­ka moni on taudin sairas­tunut ja kuin­ka moni on sairas­tut­tuaan tul­lut sille immuu­niksi. Jos vain toden­netut tapauk­set oli­si­vat havaitut 4 311 795 tapaus­ta eikä mui­ta olisi, taudin tap­pavu­us olisi Ital­ias­sa yli 15 %, mut­ta Sin­ga­pores­sa vain promille ja Islannis­sakin vain viisi promil­lea. Kaik­ki riip­puu siitä, paljonko on lieviä, havait­se­mat­to­mia tapauk­sia. Jotkut väit­tävät niitä ole­van kolmekym­menker­tainen määrä ja joidenkin mukaan korkein­taan toinen moko­ma. Arvioin kuukausi sit­ten, että taudin tap­pavu­us on neljä promil­lea enkä ole tätä arviotani muut­tanut, mut­ta on san­ot­ta­va, että olen tul­lut siitä koko ajan epävarmemmaksi.

Vas­ta-ainetestit tuot­ta­vat häm­men­täviä tulok­sia. Hal­vat vas­ta-ainetestit tuot­ta­vat vääriä posi­ti­ivisia, mut­ta myös vääriä negati­ivisia. THL:n varmis­tuk­seen käyt­tämä neu­tral­isoin­titesti ei tuo­ta vääriä posi­ti­ivisia, mut­ta tuot­taako se vääriä negati­ivisia? On lievän muodon sairas­ta­neel­la ver­essään niin paljon vas­ta-ainei­ta, että se riit­tää neu­tral­isoimaan viruk­sen? Oli miten oli, Suomes­sa, jopa Helsingis­sä, tau­ti on levin­nyt niin vähän, ettei sil­lä ole väestö­ta­sol­la merk­i­tys­tä. Tukhol­ma on mie­lenki­in­toisem­pi tapaus.

Hoivako­tien asukkaiden eristäminen

Hoivako­tien osalta on pakko harki­ta uud­estaan. Niiden asukkaat elävät siel­lä elämän­sä kak­si viimeistä vuot­ta. Jos tau­ti pääsee lev­iämään niihin, noin joka kol­mas kuolee. Se puoltaa eristämistä, mut­ta erist6äminen merk­it­see, että val­ta osa nyky­i­sistä asukkaista ei tule enää koskaan tapaa­maan omaisi­aan. Hyväkun­toinen voi keskustel­la omais­ten­sa kanssa puhe­limel­la ja vilkutel­la ikku­nan takaa, mut­ta jos­sain vai­heessa kädestä pitämi­nen ja kos­ket­ta­mi­nen on ain­oa tapa saa­da kon­tak­ti; tästä min­ul­la on henkilöko­htaista koke­mus­ta. Onko yksiselit­teis­es­ti hyvä aja­tus eristää hei­dät omai­sis­taan kuole­maansa asti vain, jot­ta kuole­maa voidaan pitkit­tää? Saisiko van­hus itse vali­ta – tai jos ei siihen enää pysty, omaiset? Sil­loin samaan yksikköön pitäisi lait­taa tietysti samoin valinneita.

Kesä­tauko?

Yksi ske­naario on, että virus menee kesä­tauolle, kuten muutkin koron­aviruk­set tekevät – tai siis siir­tyy eteläisen pal­lon­puoliskon murheek­si.  Jos näin on, kesä­ta­pah­tu­mat kiel­let­ti­in turhaan.

Joskus mar­rasku­us­sa se tulee siinä tapauk­ses­sa takaisin. Suo­mi, joka on päässyt pan­demi­as­ta todel­la vähäl­lä, on sil­loin otol­li­sista maaperää viruk­sel­la. Vaik­ka olemme ehkä voineet vähän höl­lätä alkusyksys­tä, rajoituk­set tule­vat uud­estaan voimaan.

Jos kesä ei karko­ta virus­ta, ennus­tan että epi­demia saa vähän vauh­tia. Ei sik­si, että koulut avat­ti­in vaan kos­ka ihmis­ten pelokku­us on vähen­tynyt. Met­rossakaan ei enää saanut omaa vaunua. Paljon enem­män on ihmisiä liik­keel­lä ja enem­män näkee ihmisiä mon­en hen­gen joukkoina. On myös enem­män kasvomaskeja.

Palaako virus muuntuneena?

Muut koron­aviruk­set muun­tu­vat koko ajan ja vält­tävät näin immu­ni­teetin. Nähtäväk­si jää, tekeekä SARS ‑COV2 myös näin. Sil­loin se saat­taa sairas­tut­taa uud­estaan (joskin toden­näköis­es­ti lievem­min) taidin jo sairas­tanei­ta. Sil­loin myös rokot­teen valmis­t­a­mi­nen vaikeu­tuu. Rokote saat­taa olla jo van­hen­tunut, kun se on saanut myyntiluvan.

Toden­näköis­es­ti muuntues­saan virus muut­tuu vähem­män tap­pavak­si, mut­ta var­muut­ta tästä ei ole. Virus men­estyy parem­min, jos se ei tapa isän­tään­sä vaan päästää tämän levit­tämään tau­tia. Tämä SARS-Cov2 on sikäli ikävä, että se on lieväoireinen viikon, jol­loin isän­tä ehtii tar­tut­taa mui­ta, ja kaataa tämän sänkyyn vas­ta seu­raaval­la viikolla.

Jos virus on kova muun­tu­maan, mut­ta pysyy yhtä vaar­al­lise­na ikäih­misille, siitä tulee vak­i­tu­inen seu­ralaisemme ja tulemme näkemään eli­na­jan odot­teen jyrkän laskun jon­nekin 1970-luvun tasolle.

Taloudelli­nen hin­ta on järkyttävä

Epi­demia ja sen aiheut­ta­mat rajoituk­set mak­sa­vat noin 1,2 mil­jar­dia euroa viikos­sa. Siitä ei pääse eroon, vaik­ka pois­taisi kaik­ki rajoituk­set. Kukaan ei ole kieltänyt ketään men­emästä ostok­sille Stock­alle, mut­ta niin vain on siel­lä todel­la väljää. (Nyt saa hyvää palvelua, voin suositel­la!) Suomen vien­ti sakkaa joka tapauk­ses­sa. Koko Varsi­nais-Suo­mi voi joutua vaikeuk­si­in, kos­ka lois­toris­teil­i­jöitä ei taide­ta tila­ta enää täl­lä vuosikymmenel­lä. Jos sak­salaiset joutu­vat lakkaut­ta­maan yhden autote­htaan kysyn­nän heikken­e­misen vuosi, eivät ne sitä Sak­sas­ta lakkauta.

Ris­telijöistä voi muuten tul­la Finnver­alle todel­la iso lasku.

Jos tämä mak­saa jatkos­sakin kansan­taloudelle 1,2 mil­jar­dia euroa viikos­sa, vuo­den 2021 lop­pu­un men­nessä laskua on tul­lut 90 mil­jar­dia. Kansan­talous on aivan kural­la eikä hyv­in­voin­ti­val­tios­ta ole jäl­jel­lä mitään. Edessä on aivan järkyt­tävä meno­jen ja etuuk­sien karsin­ta. Ysikään taloustyöryh­mä ei ole uskaltanut laskea, mitä vuo­den 2021 lop­pu­un saak­ka jatku­va epi­demia tulee mak­samaan. Vihriälän työryh­mäkin pehmoili ja puhui muu­ta­man mil­jardin euron kipupaketista.

Jokaista suo­ma­laista kohden lasku olisi 16 000 euroa ja jokaista tulon­saa­jaa kohden 36 000 euroa.

Veikkaan, että tämä rahoite­taan niin kuin sodatkin, setelipain­ol­la ja inflaa­ti­ol­la. Sak­san perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­imelle vain pitäisi tehdä sitä ennen jotain.

Tietysti tuo­ta 1,2 mil­jar­dia voidaan pienen­tää pois­ta­mal­la turhia mut­ta kalli­ita rajoituk­sia ja kehit­tämäl­lä tehokkaampia. Koulut onnek­si avau­tu­vat torstaina.

Olisi taloudel­lis­es­ti todel­la arvokas­ta tietää, mil­lai­sis­sa olois­sa virus tart­tuu ja mil­lai­sis­sa ei tar­tu. Kun Helsingis­säkin on kym­meniä tar­tun­taketju­jen jäljit­täjiä, toivoisin, että nämä keräävät tietoa myös tar­tun­tati­lanteista. Ainakaan ruokakaup­po­jen työn­tek­i­jät eivät näytä ole­van suures­sa riskissä. Tuskin sil­loin myöskään asi­akkaat ovat.

Mitä tehokkaam­min pystytään uudet tar­tun­nat jäljit­tämään, sitä vähem­män tarvi­taan mui­ta rajoi­tus­toimia. Jos tar­tun­to­ja on päivässä 20, jäljit­tämi­nen on toki helpom­paa kuin jos niitä olisi 500.

Jot­ka halu­a­vat ottaa mallia Etelä-Kore­as­ta ymmärtävät kai, että kän­nykän jälji­tyssovel­luk­sen pitää olla yhtä ihmisoikeusvas­tainen, jot­ta se olisi yhtä tehokas.

Suomeen suun­nitel­tu pehmo­ma­lli on teholtaan mur­to-osa kore­alais­es­ta. Kun se on vapaaehtoinen,ehkä joka toisel­la on sel­l­ainen. (Se myös syö akkua) Sil­loin se rek­isteröi vain joka neljän­nen kohtaamisen. Anonyymisyys tarkoit­taa, ettei lait­teen rak­isteröi­tyneitä voidan alis­taa karan­tee­nille. Kun se ei ker­ro, mis­sä tuo kohtaami­nen tapah­tui (ei sijain­ti­ti­eto­ja) ei voi­da myöskään löytää tar­tut­tamisti­lantei­ta.  Sik­si en tämän vem­paimen tehoon oikein osaa luot­taa. Käsipelik­si se menee ja siinä on rajoitteensa.

Etelä-Kore­as­sa se kyl­lä toimii, mut­ta sil­lä in hin­tansa. Nyt siel­lä on tuhat ihmistä alit­stunut homobaaris­sa. Vira­nomaiset otta­vat hei­hin kaikki­in “diskreetisti” yhteyt­tä. Työ­nan­ta­jalle ei ker­ro­ta, että Kim altis­tui homobaaris­sa. Ker­ro­taan vain se, että Kim ei tule kah­teen viikkoon töi­hin. Kaik­ki tietävät, mis­sä se suuri altistu­mi­nen tapah­tui. Ei tee hyvää työu­ralle Etelä-Koreassa.

= = =

Olen lisän­nyt 13.5. kur­si­ivil­la lisä­tyt tek­stit huo­mat­tuani, että ne oli­vat jääneet pois suun­nit­tele­mas­tani tekstistä.