Mitä teksin ARA-asunnoille

Moni haikailee kohtu­uhin­tais­ten asun­to­jen puoles­ta ja kaipaa Helsinki­in vuokrasään­nöste­lyä. “Sil­loin minäkin pää­sisin asumaan halvem­mal­la”. Ei pää­sisi, vaan pää­sisi jonoon. Tukhol­mas­sa jono on yli kymme­nen vuot­ta. Jonon ohi pääsee vain pimeille markki­noille. Onnek­si pääsee, kos­ka kaupun­ki ei voisi toimia, jos asumaan pääsee vas­ta seu­raaval­la vuosikymmenel­lä. On siis hyväksyt­tävä, että kun asun­to­ja on vähän, ne ovat kalli­ita. Sitä sen sijaan ei pidä hyväksyä, että tästä syn­tyvät rahavir­rat menevät aivan vääri­in taskui­hin taval­la, joka ei syn­nytä lisää asun­to­ja.

Asun­to-ohjel­man mukaan ARA-asun­to­ja, eri­ty­is­ryh­mien asun­not kuten opiske­li­ja-asun­not mukaan luet­tuna olisi 25 %, ARA-rahoit­teisia asum­isoikeusasun­to­ja 10 % ja jonkin ver­ran lyhy­ta­iais­es­ti (10 ja 20 vuot­ta) hin­tasään­nel­tyjä vuokra-asun­to­ja yhdessä Hitasasun­to­jen kanssa 20 %.

Suh­taudun hyvin epäillen asum­isoikeusasun­toi­hin.. Vuokra-asun­to, johon pääsee kyn­nys­ra­hal­la ja jos­sa vuokralaiset mak­sa­vat lainan lyhen­nyk­set vuokris­saan ja kar­tut­ta­vat omis­ta­jan var­al­lisu­ut­ta. En kir­joi­ta tästä enem­pää, kos­ka tähän asi­aan pitää var­maankin tutus­tua lisää. Ties vaik­ka Verde-lehti paneu­tu­isi asiaan.

Nuo lyhy­taikaises­ti säädel­lyt vuokra-asun­not ovat vähän hölmö asia Helsingis­sä. Vähän aikaa kohtu­uhin­tauinen vuolkra ja sen jäl­keen  raken­nut­ta­ja pääsee rahas­ta­maan mielin määrin. On kuitenkin saanut ton­tin sop­uhin­taan, kos­ka ARA. Mik­si ei annet­taisi näitä pitkäaikaiseen ARAan mielu­um­min tai suo­raan kovan­ra­han vuokra-asun­noik­si, jol­loin edes ton­tista menisi käypä hinta/vuokra.

Keski­tys tässä varsi­naisi­in ARA-asuntoihin.

Olen saanut viime vuosi­na erään­laisen ekon­o­misti­tar­tun­nan, onhan min­ul­la työpöytä Aal­to-yliopis­ton talousti­eteen­laitok­sel­la. Ekon­o­mistit eivät pidä ARA-asun­noista vaan kan­nat­ta­vat sen sijaan asum­is­tukea. Jos laskemme yhteen­sä sen tuen, jon­ka ARA-asun­nois­sa asu­vat saa­vat markki­navuokraa halvem­mista vuokrista ja asum­istuen saa­vat asum­is­tuke­na, nämä ovat Helsingis­sä suu­ru­us­lu­okaltaan suun­nilleen samaa kokoa, mut­ta jakau­tu­vat eri lail­la. Asum­is­tu­ki menee kokon­aan pien­i­t­u­loisille, kos­ka se on tulosi­don­nainen, kun taas ARA:n vuokratukea val­uu kaikki­in tulolu­okki­in. Kun on ker­ran elämässään onnis­tunut pääsemään ARA-asun­toon, voi naut­tia hal­vas­ta vuokras­ta hamaan ikuisu­u­teen, vaik­ka tulot nousi­si­vat, ja siirtää edun vielä lap­silleenkin, jos halu­aa itse muut­taa isoon  omakotitaloon.

Mut­ta eikö asum­is­tu­ki nos­ta vuokria? Kaik­ki tavat tehdä pien­i­t­u­loisille tilaa asun­tomarkki­noil­la merk­it­sevät, että muiden väestöryh­mien kil­pail­tavak­si jää vähem­män asun­to­ja, mikä nos­taa vuokria. Ara-asun­not nos­ta­vat mui­ta vuokria itse asi­as­sa vähän enem­män kuin asum­is­tu­ki kahdes­ta syys­tä. (1) Kun tukea val­uu myös kes­ki- ja suu­rit­u­loisille, se syr­jäyt­tää mui­ta asun­tomarkki­noil­ta enem­män, jos tarkoi­tus on tukea yhtä suur­ta määrää pien­i­t­u­loisia. (2) ARA-poli­ti­ikan yht­enä tavoit­teena on paran­taa asum­is­ta­soa eli mah­dol­lis­taa väl­jem­pi asum­i­nen, jol­loin sama määrä asukkai­ta varaa suurem­man määrän asuntopinta-alaa.

On san­ot­tu, etteivät yli­t­u­loiset ole iso ongel­ma, kos­ka heitä on kaupun­gin asun­nois­sa vain viisi pros­ent­tia. Tuo yli­t­u­loisu­us­ra­ja on kuitenkin niin korkea, että yli 80 pros­ent­tia kaupun­gin ruokakun­nista mah­tuu sen sisälle. Lisäk­si nuo yli­t­u­loiset naut­ti­vat mui­ta suurem­paa vuokratukea, kos­ka he asu­vat kalli­il­la asuinalueil­la. Palaan tähän seu­raavas­sa kirjoituksessani.

ARA-poli­ti­ikkaa puoltaa kuitenkin yksi näköko­h­ta: niitä voidaan kaupun­gin päätök­sel­lä rak­en­taa myös kalli­isi­in kaupungi­nosi­in, kun taas asum­is­tu­ki ohjaa ihmisiä asumaan sinne, mis­sä heil­lä on varaa asua. Teen eril­lisen postauk­sen seg­re­gaa­tion edis­tämis­es­tä, jos­sa tarkaste­len tätä asi­aa. Sekään ei ole ihan sitä miltä se näyttää.

Van­hat asukkaat sub­ven­toi­vat uusia

Huo­mat­takoon, että uusista ARA-asun­noista saadaan Helsingis­sä edullisem­pia kuin muual­la maas­sa, kos­ka meil­lä on hyvin edullisia van­ho­ja ARA-asun­to­ja, joiden velat inflaa­tio ja lyhen­tämiset ovat hoi­ta­neet. Vuokrien tasauk­sen kaut­ta van­ho­jen ARA-asun­to­jen asukkaat sub­ven­toi­vat uusia ARA-asun­to­ja. Tämä rahavir­ta ei ole aivan pieni.

Köy­hät omi­in taloihinsa

Minä en pidä ARA-taloista myöskään sik­si, että on vähän epäsym­pa­at­tista eristää köy­hät omi­in eril­lisi­in taloi­hin­sa. Kuvitelka­amme, että köy­hät ja keski­t­u­loiset asu­isi­vat tois­tansa naa­pureina samoissa rapuis­sa ja vähä­varaisia tuet­taisi­in asum­istuel­la. Sit­ten joku, kut­su­taan hän­tä vaik­ka Nallek­si, vaatisi, että tämän on muu­tut­ta­va. Raken­netaan köy­hille omat vuokrakasar­mit, jot­ta hei­dät saataisi­in siiv­o­tuk­si pois kun­non ihmis­ten taloista. Pitäisimme Nallen esi­tys­tä todel­la törkeänä, mut­ta niin­hän me juuri olemme tehneet.

Vuokran piäisi riip­pua tuloista

Kaik­ki olisi helpom­paa, jos vuokra ARA-asun­nois­sa nousisi tulo­jen noustes­sa kohti markki­navuokraa. Sil­loin tuki kohdis­tu­isi niille, joille se on tarkoitet­tu, eikä ketään pitäisi häätää yli­t­u­loisu­u­den vuok­si kotoaan. Mut­ta tätä laki tietenkään ei sal­li. Olen saanut 20 vuot­ta elämässäni palkkaa lakien muut­tamis­es­ta, joten en pidä tätäkään ylivoimaise­na esteenä.

Olete­taan, että lait olisi muutet­tavis­sa järke­viksi. Sil­loin voisimme kor­va­ta nämä ARA-asun­not edel­lisessä postauk­ses­sa esit­tämil­läni kaupun­gin markki­nahin­taisil­la vuokra-asun­noil­la, jois­sa asukas­ta tuet­taisi­in asum­istuel­la. Sen asum­istuen pitäisi kor­va­ta selvästi korkeampia vuokria kuin Kelan mak­sama asum­is­tu­ki kor­vaa nyt, jot­ta nämä markki­nae­htoiset + asum­is­tu­ki vas­taisi­vat nyky­istä ARA-asuntoa.

Se voisi olla myös erään­lainen kun­nalli­nen asum­is­tu­ki, jota kun­ta mak­saisi vain omi­in asun­toi­hin­sa. Jot­ta yksi­ty­isille vuokranan­ta­jille ei tulisi paha mieli, sen voisi toteut­taa vas­taa­van suu­ruise­na vuokran alennuksena.

Näi­hin vuokra-asun­toi­hin voitaisi­in ottaa tas­a­puolis­es­ti kaiken tuloisia ihmisiä, jol­loin taloko­htainen seg­re­gaa­tio lievenisi merkit­tävästi. Yli­t­u­loi­sista ei tarvit­si mure­htia, kos­ka ha mak­saisi­vat markkinavuokraa.

 

16 vastausta artikkeliin “Mitä teksin ARA-asunnoille”

  1. Nyt olen jois­takin erimieltä.
    En oikein usko ara vuokrat­alois­sa asu­isi hyvä­tu­loisia, jos nyt siihen ei las­ke­ta sairaan­hoita­ja bus­si kus­ki pariskun­taa. Jot­ka eivät saa asum­is­tukea. Ainakin Espoos­sa nyky­isin läh­es puo­let val­i­tu­ista asukkaista on tur­va­paikan, oleskelu­lu­van tai maa­han­muut­ta­jia. Toinen iso ryh­mä on mie­len­ter­veys poti­laat avo­hoi­dos­sa. Tai syrjäytyneet.
    Eikö ole hyvä jos näis­sä asu­isi myös työssäkäyviä vähän ihan nor­maale­ja ihmisiä. Jot­ka yrit­tävät pitää jotain tolkkua taloissa. ? 

    Onko sit­ten vuokrat ara talois­sa enää kovinkaan paljon halvem­paa? Var­maan pienis­sä asun­nois­sa, keskus­ta alueil­la. En tunne hekan tilan­net­ta. Mut­ta aikakin espoos­sa kiven­lahdes­ta tah­too 80–100 neliön vuokra-asun­non yksi­tyiseltä saa­da melkein samaan hin­taan vuokrat­tua kuin espoon asun­noil­ta. Lisäk­si ara asun­not on huo­mat­tavasti huomin varustet­tu sekä tehty. Van­hat vieläkin huonom­min kor­jauk­sia ei vuosikymmeniin.
    Voi vaku­ut­taa yksikään hyvä tuloinen ei asu­isi kaupun­gin ara vuokra asun­nos­sa jos fyrkkaa mak­saa asumis­es­ta enem­män!! Niin hur­jaa meno niis­sä on, on narkkare­i­ta, hul­lu­ja, juop­po­ja. Huume kaup­pi­ai­ta. Viineistään siinä vai­heessa muut­taisi pois kun saanut muu­ta­man ker­ran turpi­in pihal­la. Tai varastet­tu kel­lareista tavarat. Mitään vaiku­tus mah­dol­lisu­ut­ta asukkail­la oikeas­t­aan ei ole. Mut­ta mak­sa­vat kaik­ki kulut 100%
    Jopa täysin tehot­toman hallinnon kulut ja todel­la val­taa­van määrän yhtiön työn­tek­i­jöi­den palkat joista suurin osa näyt­tää ole­van johta­jia tai pääliköitä! 

    Vaik­ka läh­es kaik­ki on ulkois­tet­tu, mitään kun­non valvon­taa ei töi­den tilauk­sien laadus­ta ole. Jokainen taho kup­paa kil­paa rahaa, asukkaiden kukkaros­ta!! Sit­ten vielä kukaan ei val­vo. On hal­li­tus­ta jon­ka paikat on eripuoluei­den jäsenet miehit­tänyt, isoine palkkioi­neen, Toim­i­tusjo­hta­ja taitaa tien­ata enem­män kuin yksikään kaupun­gin johtaja.
    Tuo hyvä­tu­lois­t­en asum­i­nen on aivan urbaani leg­en­da jota varsinkin nuoret kokoomus poli­itikot har­ras­taa jot­ta saisi­vat ääniä asun­top­u­lan varjolla. 

    Asum­isoikeus talois­sa on todel­la turhan korkeat vuokrat.
    Asum­is­tu­ki jota hui­jataan todel­la paljon siirtämäl­lä kir­jat toiselta asun­nos­ta pois, 

    Sekä asum­is­tu­ki näyt­tää vain nos­ta­van vuokria ara talois­sa, yhtiöt kil­paa nos­ta­vat vuo­ria vain,

    1. Hyvä­tu­loisenkaan on vaikea perustel­la itselleen pitkäaikaista kaupun­gin asun­nos­sa asumisen järkevyyt­tä nykyään, kos­ka korkoku­lut vas­taa­van omis­tusasun­non lainas­ta voi olla 0,5 % kokon­aisko­rol­la esim 60 euroa kuussa.

      Kaupun­gin kak­sios­sa pääo­maku­lut ja hoitoku­lut esim 300 € +300 €. (Mil­lä perustel­laan iso korko?!)
      Omis­tuskak­sios­sa pääo­maku­lut ja hoito­vastike esim 60 € + 200 €, jos­ta tuon 60 euroa kuus­sa toden­näköis­es­ti siir­tyy inflaa­tion myötä omak­si pääo­mak­si asun­non arvoon, puhu­mat­takaan muus­ta arvon­nousus­ta muuttovoittoalueilla.

      Siitä olen samaa mieltä että vuokra-asum­i­nen pitäisi olla edullista ja myös kil­pailukykyi­nen vai­h­toe­hto varakkaille, jot­ka eivät halua ker­ryt­tää pääo­maansa omis­tusasun­non lainaa lyhen­tämäl­lä. Moni pakkosäästää rahaa vain kos­ka se on kokon­aistaloudel­lisin asumismuoto..

  2. Todel­la hyvä kir­joi­tus. Jäin kuitenkin ihmettelemään mis­tä joh­tui Nalle esimerkkinä? Selvä viit­taus Wahlroosi­in, jota esimerk­ki kuvaa varsin törkeästi. Eikö täysin kuvit­teel­lisen hah­mon käyt­tö olisi ollut inhimil­lisem­pää kuin täl­lainen demon­isoin­ti? Ei Wahlroos tarvi kuvit­teel­lisia har­joituk­sia lisäämään vihaa hän­tä kohtaan. Nallen kärkevä kieli on onnis­tunut innoit­ta­maan tarpeek­si ihan itsekin.

  3. Kiitos kir­joituk­ses­tasi Osmo. Huo­m­a­sitko että mon­et ehdo­tuk­sis­tasi lisäävät pieni- ja keski­t­u­loisen tosi­asial­lista vero­pro­gres­sio­ta entisestään?
    Tun­tuu että tässä harhaudu­taan pitämään ihmisiä staat­tisi­na olen­toina, jot­ka eivät reagoi ajassa.

    Esimerk­ki omas­ta elämästäni: muutin avio­eron jäl­keen las­teni kanssa Ruo­ho­lahte­laiseen 4h+k ARA asun­toon. Paris­sa vuodessa pääsin taloudel­lis­es­ti jaloil­leni ja lop­pu­vu­osi­na asuin samas­sa ARA käm­pässä yli 150k€ vuosi­t­u­loil­la. Tässä tilanteessa asumiseeni kohdis­tui korkea mar­gin­aaliv­ero, kos­ka asum­is­mukavu­u­den nos­to olisi mak­sanut aivan kohtu­ut­tomasti saa­tu­i­hin etu­i­hin näh­den, mut­ta oha­jus­vaiku­tus kohdis­tui vain asum­is- mut­ta ei työelämän valintoihini.
    Jos vuokra olisi nous­sut tulo­jeni tahdis­sa, olisi ohjaus­vaiku­tus asum­is­val­in­to­jeni sijas­ta kohdis­tunut työelämän val­in­toi­hin, enkä var­masti olisi ollut yhtä innokas haal­i­maan lisää töitä ja tulo­ja, kos­ka muutenkin niuk­ka vapaa-aika olisi samal­la tul­lut suh­teel­lis­es­ti halvemmaksi.

    Kumpaa kelot­tu­va Suo­mi nyt tarvit­see? Lisää draivia työn­tekoon ja tulon­muo­dos­tuk­seen vai asumisen optimointiin?

    1. Ota kuitenkin huomioon, että Oden malli on vai­h­toe­hto sille laidoil­ta huude­tulle ratkaisulle, jos­sa sin­ut ja laps­esi olisi häädet­ty asun­nos­ta heti kun palkkat­u­lo ylit­ti 40k€ vuodessa. Olisitko pitänyt tätä hyvin työn­tekoon motivoivana kannusteena?
      Yhteiskun­nan kannal­ta voi ajatel­la myös niin, että sin­un vai­hdet­tuasi aikanaan tulota­soa vas­taavaan asun­toon olisi vuokra-asun­toon tul­lut toinen per­he, jolle edulli­nen asum­i­nen mah­dol­lis­taisi “taloudel­lisen jaloilleen pääsyn”. Esimerkik­si kah­den vas­tavalmis­tuneen van­hem­man per­he, jos­sa toinen on van­hempainva­paal­la, ja joil­la ei ole varaa kovan rahan per­hea­sun­toon pääkaupunkiseudul­ta (ymmärtääk­seni tar­jon­ta on myös aika niukkaa avoimil­la vuokra­markki­noil­la). Kun näin ei käynyt, he eivät ole pääkaupunkiseudun työ­markki­noiden käytet­tävis­sä, ja kaik­ki häviävät (pait­si sinä).
      Perus­teet tue­tun asumisen kehit­tämiselle niin, että se ei jäyk­istä asum­is­markki­noi­ta eikä ker­ran saadus­ta tues­ta muo­dos­tu ikuista etua, kyl­lä löy­tyvät muual­takin kuin moral­isoin­nin kaut­ta. En myöskään kan­na­ta sitä “kan­nustemallia” mis­sä tue­tus­ta asum­ista on väk­isin tehtävä niin kur­jaa slum­mia, että kaik­ki kyn­nelle kykenevät pak­enevat sieltä.

      1. sinivihreä:

        Yhteiskun­nan kannal­ta voi ajatel­la myös niin, että sin­un vai­hdet­tuasi aikanaan tulota­soa vas­taavaan asun­toon olisi vuokra-asun­toon tul­lut toinen per­he, jolle edulli­nen asum­i­nen mah­dol­lis­taisi ”taloudel­lisen jaloilleen pääsyn”. Esimerkik­si kah­den vas­tavalmis­tuneen van­hem­man per­he, jos­sa toinen on van­hempainva­paal­la, ja joil­la ei ole varaa kovan rahan per­hea­sun­toon pääkaupunkiseudul­ta (ymmärtääk­seni tar­jon­ta on myös aika niukkaa avoimil­la vuokra­markki­noil­la). Kun näin ei käynyt, he eivät ole pääkaupunkiseudun työ­markki­noiden käytet­tävis­sä, ja kaik­ki häviävät (pait­si sinä).

        Tämä on hyvä point­ti ja alle­vi­ivaa miten han­kalas­ta asi­as­ta on kyse. Tehokas altru­is­mi on usein aika pitkän päät­te­lyketjun päässä.
        Voi myös ajatel­la että hyvistä tuloista mak­set­tavil­la veroil­la kus­tan­netaan melko mon­en ihmisen asum­istuet tai ARA asun­to­jen rak­en­tamista. Mikä näi­den (ja var­masti mon­en muunkin seikan) net­to­vaiku­tus oli, on var­masti vähin­tään väitös­tutkimuk­sen kokoinen asia.
        Itse olen siinä uskos­sa että tulon­muo­dos­tuk­sen edis­tämi­nen olisi Suomen surkeis­sa tule­vaisu­u­den­näkymis­sä se tärkein jut­tu, jos­ta hyödyt jakau­tu­vat laa­jem­malle, kuin asukkaiden ja asun­to­jen allokaa­tio­ta optimoimalla.

        Ainakin Englan­nis­sa oli/on käytössä sys­tee­mi, jos­sa vuokra-asukkaal­la on mah­dol­lisu­us lunas­taa asun­ton­sa, ja osa mak­se­tu­ista vuokrista kat­sot­ti­in asun­non etu­mak­suk­si. Jos täl­lainen mah­dol­lisu­us olisi ollut tar­jol­la, olisin ostanut käm­pän itsel­leni sen kehnos­ta laadus­ta huoli­mat­ta, sil­lä muut­tamisen han­kalu­us oli isos­sa roolis­sa tuol­loin. Voisi­han tämä myöskin estää “huono­jen talo­jen” syn­tymistä, kun asukkaiden joukos­sa on niitä, joi­ta muiden per­seily kir­paisee lom­pakos­ta tärykalvo­jen lisäksi.

    2. AV:
      Huo­m­a­sitko että mon­et ehdo­tuk­sis­tasi lisäävät pieni- ja keski­t­u­loisen tosi­asial­lista vero­pro­gres­sio­ta entisestään?
      Tun­tuu että tässä harhaudu­taan pitämään ihmisiä staat­tisi­na olen­toina, jot­ka eivät reagoi ajassa.

      Hyvä point­ti. Vuokran tulee nous­ta maltil­lis­es­ti, kos­ka niin mon­et muutkin asi­at nousee palkko­jen kas­vaes­sa, esimerkik­si päivähoit­o­mak­sut. 4h+k asun­nos­sa Ruo­ho­lahdessa vuokratu­ki voi hel­posti olla 800 €/kk. Täl­löin voi olla järkevää, että käytän­nössä kukaan ei mak­sa markki­navuokraa asunnostaan.

  4. Mikä olisi vaiku­tus jos asum­istuet pois­tet­taisi­in kokon­aan ja säästyneet rahat käytet­täisi­in esim. terveydenhoitoon?
    Kaik­ki tuet vääristää markki­noi­ta enem­män tai vähemmän.
    Täl­lä asum­is­tukien pois­tol­la jäisi pois vuokrata­son vääristymi­nen. Toki yli­menokausi olisi mie­lenki­in­toinen härdel­li, mut­ta hyväl­lä suun­nit­telul­la siitäkin selvittäisiin.

  5. Minus­ta ARA-asun­to­ja pitäisi rak­en­taa merkit­tävästi enem­män kuten esim. Wienis­sä, jos­sa ken­ties jopa yli puo­let asukkaista asuu sään­nel­lyis­sä vuokrat­alois­sa jol­loin rahaa jää enem­män kulu­tuk­seen. Kos­ka vuokra-asun­not kus­tan­ta­vat itsen­sä voisi kuvitel­la että ongel­mat liit­tyvät enem­män kaavoit­tamiseen? Lisäk­si on selvä että esim. parhaat meren­ran­ta­ton­tit tulisi vara­ta omi­tusasun­noille. Toinen seik­ka on se että vuokra-asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen voi tasa­ta suh­dan­nevahtelui­ta, puhu­mat­takaan sosi­aalisen sekoit­tamisen hyödy­istä ver­rat­tuna seg­re­gaa­tioon. Asum­isoikeusasun­non järkevyys taasen voi perus­tua siihen että jos lyhen­tää lainaa omao­su­ud­es­ta varo­ja voi teo­ri­as­sa myöhem­min käyt­tää omis­tusasun­toa ostet­tet­taes­sa, jol­loin asun­to vapau­tuu vähä­varaisem­malle. Sen sijaan määräaikaisia ARA-rakaisu­ja tulisi vält­tää, ne kai tekevät Hitak­ses­takin hie­man ongel­mallisen ratkaisun puhu­mat­takaan eri­lais­ten kiin­teistöy­htiöi­den keplot­telus­ta. Hie­man myös ihmette­len aja­tus­ta että kaupun­gin asun­nois­sa asu­isi vain alko­holis­te­ja ym. väkeä kos­ka aika mon­et akavalaisetkaan eivät ole “suu­rit­u­loisia” ainakaan Helsin­gin hintatasolla.

    1. Libero:
      Minus­ta ARA-asun­to­ja pitäisi rak­en­taa merkit­tävästi enem­män kuten esim. Wienis­sä, jos­sa ken­ties jopa yli puo­let asukkaista asuu sään­nel­lyis­sä vuokrat­alois­sa jol­loin rahaa jää enem­män kulu­tuk­seen. Kos­ka vuokra-asun­not kus­tan­ta­vat itsen­sä voisi kuvitel­la että ongel­mat liit­tyvät enem­män kaavoittamiseen? 

      Ker­rataan nyt Wienin erityispiirteet
      Wienis­sä oli n 2,5 miljoon­aa asukas­ta ennen 1. maail­man­so­taa. Sodan jäl­keen asukas­määrä rom­ahti miljoon­al­la. Sama kuvio tois­tui toisen maail­man­so­dan jäl­keen. Wienis­sä ei asu edes täl­lä het­kel­lä yhtä paljon ihmisiä kuin 1910-luvul­la. Rakennnuk­set pysyyvät kuitenkin ihmeen kau­pal­la ehjinä molem­mis­sa sodis­sa eli asum­isväljyys kasvoi selvästi eikä tarvit­tu rak­en­taa kovinkaan paljon uutta.
      Wienis­sä on vuokrasään­nöste­ly ja sen takia edullista tuet­tua vuokra-asun­toa joutuu jonot­ta­maan kauan, ja suurin osa asukkaista eläkeläisiä. Muis­sa on sit­ten kallis vuokra. Yksi­ty­isil­lä markki­noil­la vuokria nos­taa myös kaupungis­sa tilapäis­es­ti asun­toa tarvit­se­vat esit­tävät taiteil­i­jat, onhan Wien Euroopan johtavia kulttuurikaupunkeja.
      Wienin keskilu­okkaiset työssäkäyvät per­heel­liset asu­vat naa­puri- ja kehyskun­nis­sa omis­tusasun­nois­sa. Niiden neliöhin­tata­so on Helsin­gin seudun luokkaa.

      1. Hei kiitos tarken­nuk­ses­ta! Lisäisin kuitenkin tuo­hon että Wienisä asun­to-ongel­maa on akti­ivis­est pyrit­ty ratkaise­maan jo I maail­man­so­dan jäl­keen, ja että keskus­tas­sa näkyi viimek­si käy­dessäni myös lap­siper­hei­ta, joskin kuvaa­masi jono­tus­malli tuo mieleen esim. Tukhol­man, jos­sa toisaal­ta maa­han­mut­ta­jia ei juurikaan näe keskus­tan hin­tavam­mil­la alueilla. 

        Ja toinen seik­ka kos­kee Wienin korkei­ta tulo­rajo­ja, tyyli­in 3200€ net­to, jol­loin on epä­to­den­näköistä etteikö keskilu­okkaa asu­isi paljon myös vuokral­la ero­tuk­se­na esim suo­ma­lais­es­ta mallista.

  6. Saako yhteiskun­ta tästä pakote­tus­ta yhteiskun­talu­okkien sekoit­tamis­es­ta enem­män hyö­tyä, kuin mitä köy­hät siinä häviävät? Odotan mie­lenki­in­nol­la postaus­ta seg­re­gaa­tion vähen­tämisen yksilölle tuomista konkreet­ti­sista hyödyistä.

    Jos Jakomäessä asu­valle pien­i­t­u­loiselle yksin­huolta­jalle tar­jo­taan Skat­tal­ta 600e/kk hin­taan vuokrakämp­pä jon­ka markki­navuokra olisi 1200e/kk, niin onko hänen elämän­sä parem­pi vs tilanne jos­sa hänelle annetaankin 600e/kk ja annetaan hänen itse päät­tää, että miten hän ne rahat käyttää?

    Yhteiskun­ta häviää kum­mas­sakin tapauk­ses­sa 600e. Jos Skat­tan kämp­pä vuokrat­taisi­in markki­navuokral­la ja kun­ta antaisi tuon 600e/kk suo­raan sille pien­i­t­u­loiselle palkkatuke­na kouraan, niin ehkä hän muut­taisi Jakomäestä Huopalah­teen (jos­sa nyt vaik­ka sat­tumal­ta asuu isoäi­ti) mak­saen 200e/kk aikaisem­paa enem­män kk-vuokraa ja panos­taen lop­ut 400e/kk omi­in ja lapsen­sa har­ras­tuk­si­in, kult­tuuri­palvelui­hin, vaat­teisi­in ja yleiseen elin­ta­soon. Kaik­ki asioi­ta jot­ka vähen­tävät syr­jäy­tymis­riskiä. Ehkä osa rahas­ta menee lapsen val­men­nuskurssi­in, jot­ta tämä voi kil­pail­la tasaver­taisem­min niiden skat­ta­lais­per­hei­den las­ten kanssa oikeusti­eteel­lisen pääsykokeis­sa. Köy­häl­lä skat­talle siir­retyl­lä per­heelle ei varaa val­men­nuskurssi­in jää…

    Henkilöko­htais­es­ti vieras­tan tosi paljon tuo­ta asun­noil­la tukemista, kos­ka se työn­tää ihmiset asumaan heille epäedullisi­in sijain­tei­hin suh­teessa työ­paikkoi­hin ja suku­lais­ten asuin­paikkoi­hin, aiheut­taa luk­i­tus­vaiku­tus­ta kämp­pi­in ja muu­ta ikävää. Muutenkin minus­ta on väärin hol­ho­ta pien­i­t­u­loisia ja tehdä elämän­val­in­to­ja hei­dän puolestaan jos kuitenkin aiomme hei­dän elin­ta­soaan joka tapauk­ses­sa tukea.


    Voidaan tiet­ty argu­men­toi­da että yhteiskun­ta hyö­tyy siitä, kun markki­nae­htois­es­ti skat­tal­la asu­vat saa­vat sinne omille kul­milleen vähän elämän makua, kun kaik­ki naa­pu­rit eivät ole pelkkiä per­in­tökämp­is­sä asu­via ruot­sia puhuvia.

    Mut­ta miten tuon vaiku­tus­ta mitataan? Jakomäen kur­ju­ut­ta tämä yhden per­heen kokoinen inter­ven­tio ei käytän­nössä vähen­nä, kos­ka sen asun­toar­von­nas­sa voit­ta­neen tilalle muut­taa vain infin­i­tes­i­maalis­es­ti parem­min tienaava.

    Jos Jakomä­keen halu­taan parem­pio­saisia, niin heitä pitää lahjoa sinne. Tai sit­ten alueesta pitää jotenkin sys­temaat­tis­es­ti onnis­tua tekemään parem­pi. Ja vaik­ka yhdestä alueesta parem­pi saadaankin, niin joku alue on aina se huonoin johon huono-osaisu­us tup­paa kasautumaan.

    1. Tämä aihe pul­pahtelee sään­nöl­lisin väli­a­join esi­in — ja vas­tauk­sek­si tun­tuu aina riit­tävän sama linkki:

      Paul Cheshire, Are mixed com­mu­ni­ties the answer to seg­re­ga­tion and pover­ty?, Joseph Rown­tree Foun­da­tion, 2007

      Lyhyesti — sosi­aaliseen sekoit­tamiseen käyte­tyt varat ovat hukkaan heit­et­tyä rahaa ja pois­sa toimista, jot­ka oikeasti voisi­vat vaikut­taa eriarvoisuuteen.

      It seems from this review of the evi­dence that cre­at­ing mixed neigh­bour­hoods treats a symp­tom of inequal­i­ty, not its cause. The prob­lem is pover­ty – what makes peo­ple poor and what keeps them poor – not the type of neigh­bour­hood in which peo­ple live.

      Try­ing to cre­ate mixed neigh­bour­hoods costs sub­stan­tial resources that could be used direct­ly to relieve pover­ty. The onus of proof should be on the advo­cates of mixed neigh­bour­hoods to demon­strate that they are an effec­tive way of reliev­ing pover­ty and reduc­ing social exclu­sion. A care­ful exam­i­na­tion of the evi­dence does not pro­vide much sup­port for this conclusion.

      There is a dan­ger that try­ing to cre­ate mixed neigh­bour­hoods diverts efforts away from tack­ling the under­ly­ing caus­es of pover­ty and social exclu­sion, lulling us into a com­fort­ing but false belief that we are doing some­thing positive.

      1. Tuos­sa linkkaa­mas­sasi tutkimuk­ses­sa mitat­ti­in ain­oas­taan taloudel­lista men­estymistä ja lisäk­si anglosak­si­mais­sa jois­sa on kaikissa korkeat lukukausi­mak­sut. Ilman muu­ta esim. ilmainen koulu­tus tai omis­tusasum­i­nen voisi teo­ri­as­sa olla tehokkaampi keino vauras­tut­taa ihmisiä. Toisaal­ta tässä ei huomioitu ympäristön vaiku­tus­ta esim. opiskelu­mo­ti­vaa­tioon, tai toisaal­ta seg­re­gaa­tion aiheut­tamia kulu­ja mm. asun­non osta­jille ja yhteiskun­nalle jot­ka ote­taan itses­tään­selvyytenä. Ehkä aiheesta löy­ty­isi myös suo­ma­laisia tai pohjo­is­maisia tutkimuksia?

    2. Sepi:
      Saako yhteiskun­ta tästä pakote­tus­ta yhteiskun­talu­okkien sekoit­tamis­es­ta enem­män hyö­tyä, kuin mitä köy­hät siinä häviävät? Odotan mie­lenki­in­nol­la postaus­ta seg­re­gaa­tion vähen­tämisen yksilölle tuomista konkreet­ti­sista hyödyistä.

      Jos Jakomäessä asu­valle pien­i­t­u­loiselle yksin­huolta­jalle tar­jo­taan Skat­tal­ta 600e/kk hin­taan vuokrakämp­pä jon­ka markki­navuokra olisi 1200e/kk, niin onko hänen elämän­sä parem­pi vs tilanne jos­sa hänelle annetaankin 600e/kk ja annetaan hänen itse päät­tää, että miten hän ne rahat käyttää?

      Nähdäk­seni pien­i­t­u­loinen yksin­huolta­ja val­it­see väärin, eli hän val­it­see 600 €/kk asun­non ja 600 € rahaa vaik­ka 1 200 € asun­to on yhteiskun­nan kannal­ta parem­pi vaihtoehto. 

      Sepi:
      Jos Jakomä­keen halu­taan parem­pio­saisia, niin heitä pitää lahjoa sinne. 

      Jakomä­keen ei mitenkään saa varsi­naisia hyväo­saisia, mut­ta jos hyvil­lä paikoil­la on paljon sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, muo­dos­tuu ketju, jon­ka toises­sa päässä lop­ul­ta Jakomä­keen työn­tyy hyväo­saisem­pia ihmisiä kuin sinne muuten olisi työn­tynyt. Samoin huono-osaisia on vähem­män, kos­ka hei­dät on sijoitet­tu joka paikkaan tasais­es­ti sen sijaan että asumisen tuet kor­vaa asumisen halvoil­la alueil­la ja kaik­ki vuokrat on markkinaperustaisia. 

      Käytet­tävis­sä olevin keinoin Jakomä­keen voidaan saa­da asumaan Sub­u­tex-nis­te­jä, siivoo­jia ja sairaan­hoita­jia sen sijaan että siel­lä asuu Sub­u­tex-nis­te­jä ja pari siivoo­jaa. Lääkäre­itä emme saa mitenkään asumaan Jakomäkeen.

      1. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Nähdäk­seni pien­i­t­u­loinen yksin­huolta­ja val­it­see väärin, eli hän val­it­see 600 €/kk asun­non ja 600 € rahaa vaik­ka 1 200 € asun­to on yhteiskun­nan kannal­ta parem­pi vaihtoehto. 

        Jakomä­keen ei mitenkään saa varsi­naisia hyväo­saisia, mut­ta jos hyvil­lä paikoil­la on paljon sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, muo­dos­tuu ketju, jon­ka toises­sa päässä lop­ul­ta Jakomä­keen työn­tyy hyväo­saisem­pia ihmisiä kuin sinne muuten olisi työn­tynyt. Samoin huono-osaisia on vähem­män, kos­ka hei­dät on sijoitet­tu joka paikkaan tasais­es­ti sen sijaan että asumisen tuet kor­vaa asumisen halvoil­la alueil­la ja kaik­ki vuokrat on markkinaperustaisia. 

        Käytet­tävis­sä olevin keinoin Jakomä­keen voidaan saa­da asumaan Sub­u­tex-nis­te­jä, siivoo­jia ja sairaan­hoita­jia sen sijaan että siel­lä asuu Sub­u­tex-nis­te­jä ja pari siivoo­jaa. Lääkäre­itä emme saa mitenkään asumaan Jakomäkeen.

        Mites se (Odenkin jos­sain tek­stis­sä mainit­se­ma) täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen? Lähiöis­sä on tilaa. Annetaan raken­nus­li­ik­keelle tont­ti Jakik­ses­ta sil­lä ehdol­la, että rak­en­ta­vat laadukkai­ta 140 neliöisiä kämppiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *