Mitä teksin ARA-asunnoille

Moni hai­kai­lee koh­tuu­hin­tais­ten asun­to­jen puo­les­ta ja kai­paa Hel­sin­kiin vuo­kra­sään­nös­te­lyä. “Sil­loin minä­kin pää­si­sin asu­maan hal­vem­mal­la”. Ei pää­si­si, vaan pää­si­si jonoon. Tuk­hol­mas­sa jono on yli kym­me­nen vuot­ta. Jonon ohi pää­see vain pimeil­le mark­ki­noil­le. Onnek­si pää­see, kos­ka kau­pun­ki ei voi­si toi­mia, jos asu­maan pää­see vas­ta seu­raa­val­la vuo­si­kym­me­nel­lä. On siis hyväk­syt­tä­vä, että kun asun­to­ja on vähän, ne ovat kal­lii­ta. Sitä sen sijaan ei pidä hyväk­syä, että täs­tä syn­ty­vät raha­vir­rat mene­vät aivan vää­riin tas­kui­hin taval­la, joka ei syn­ny­tä lisää asun­to­ja.

Asun­to-ohjel­man mukaan ARA-asun­to­ja, eri­tyis­ryh­mien asun­not kuten opis­ke­li­ja-asun­not mukaan luet­tu­na oli­si 25 %, ARA-rahoit­tei­sia asu­mi­soi­keus­a­sun­to­ja 10 % ja jon­kin ver­ran lyhy­tai­ai­ses­ti (10 ja 20 vuot­ta) hin­ta­sään­nel­ty­jä vuo­kra-asun­to­ja yhdes­sä Hita­sa­sun­to­jen kans­sa 20 %.

Suh­tau­dun hyvin epäil­len asu­mi­soi­keus­a­sun­toi­hin.. Vuo­kra-asun­to, johon pää­see kyn­nys­ra­hal­la ja jos­sa vuo­kra­lai­set mak­sa­vat lai­nan lyhen­nyk­set vuo­kris­saan ja kar­tut­ta­vat omis­ta­jan varal­li­suut­ta. En kir­joi­ta täs­tä enem­pää, kos­ka tähän asi­aan pitää var­maan­kin tutus­tua lisää. Ties vaik­ka Ver­de-leh­ti paneu­tui­si asiaan.

Nuo lyhy­tai­kai­ses­ti sää­del­lyt vuo­kra-asun­not ovat vähän höl­mö asia Hel­sin­gis­sä. Vähän aikaa koh­tuu­hin­taui­nen vuol­kra ja sen jäl­keen  raken­nut­ta­ja pää­see rahas­ta­maan mie­lin mää­rin. On kui­ten­kin saa­nut ton­tin sopu­hin­taan, kos­ka ARA. Mik­si ei annet­tai­si näi­tä pit­kä­ai­kai­seen ARAan mie­luum­min tai suo­raan kovan­ra­han vuo­kra-asun­noik­si, jol­loin edes ton­tis­ta meni­si käy­pä hinta/vuokra.

Kes­ki­tys täs­sä var­si­nai­siin ARA-asuntoihin.

Olen saa­nut vii­me vuo­si­na erään­lai­sen eko­no­mis­ti­tar­tun­nan, onhan minul­la työ­pöy­tä Aal­to-yli­opis­ton talous­tie­teen­lai­tok­sel­la. Eko­no­mis­tit eivät pidä ARA-asun­nois­ta vaan kan­nat­ta­vat sen sijaan asu­mis­tu­kea. Jos las­kem­me yhteen­sä sen tuen, jon­ka ARA-asun­nois­sa asu­vat saa­vat mark­ki­na­vuo­kraa hal­vem­mis­ta vuo­kris­ta ja asu­mis­tuen saa­vat asu­mis­tu­ke­na, nämä ovat Hel­sin­gis­sä suu­ruus­luo­kal­taan suun­nil­leen samaa kokoa, mut­ta jakau­tu­vat eri lail­la. Asu­mis­tu­ki menee koko­naan pie­ni­tu­loi­sil­le, kos­ka se on tulos­i­don­nai­nen, kun taas ARA:n vuo­kra­tu­kea valuu kaik­kiin tulo­luok­kiin. Kun on ker­ran elä­mäs­sään onnis­tu­nut pää­se­mään ARA-asun­toon, voi naut­tia hal­vas­ta vuo­kras­ta hamaan ikui­suu­teen, vaik­ka tulot nousi­si­vat, ja siir­tää edun vie­lä lap­sil­leen­kin, jos halu­aa itse muut­taa isoon  omakotitaloon.

Mut­ta eikö asu­mis­tu­ki nos­ta vuo­kria? Kaik­ki tavat teh­dä pie­ni­tu­loi­sil­le tilaa asun­to­mark­ki­noil­la mer­kit­se­vät, että mui­den väes­tö­ryh­mien kil­pail­ta­vak­si jää vähem­män asun­to­ja, mikä nos­taa vuo­kria. Ara-asun­not nos­ta­vat mui­ta vuo­kria itse asias­sa vähän enem­män kuin asu­mis­tu­ki kah­des­ta syys­tä. (1) Kun tukea valuu myös kes­ki- ja suu­ri­tu­loi­sil­le, se syr­jäyt­tää mui­ta asun­to­mark­ki­noil­ta enem­män, jos tar­koi­tus on tukea yhtä suur­ta mää­rää pie­ni­tu­loi­sia. (2) ARA-poli­tii­kan yhte­nä tavoit­tee­na on paran­taa asu­mis­ta­soa eli mah­dol­lis­taa väl­jem­pi asu­mi­nen, jol­loin sama mää­rä asuk­kai­ta varaa suu­rem­man mää­rän asuntopinta-alaa.

On sanot­tu, ettei­vät yli­tu­loi­set ole iso ongel­ma, kos­ka hei­tä on kau­pun­gin asun­nois­sa vain vii­si pro­sent­tia. Tuo yli­tu­loi­suus­ra­ja on kui­ten­kin niin kor­kea, että yli 80 pro­sent­tia kau­pun­gin ruo­ka­kun­nis­ta mah­tuu sen sisäl­le. Lisäk­si nuo yli­tu­loi­set naut­ti­vat mui­ta suu­rem­paa vuo­kra­tu­kea, kos­ka he asu­vat kal­liil­la asui­na­lueil­la. Palaan tähän seu­raa­vas­sa kirjoituksessani.

ARA-poli­tiik­kaa puol­taa kui­ten­kin yksi näkö­koh­ta: nii­tä voi­daan kau­pun­gin pää­tök­sel­lä raken­taa myös kal­lii­siin kau­pun­gi­no­siin, kun taas asu­mis­tu­ki ohjaa ihmi­siä asu­maan sin­ne, mis­sä heil­lä on varaa asua. Teen eril­li­sen pos­tauk­sen segre­gaa­tion edis­tä­mi­ses­tä, jos­sa tar­kas­te­len tätä asi­aa. Sekään ei ole ihan sitä mil­tä se näyttää.

Van­hat asuk­kaat sub­ven­toi­vat uusia

Huo­mat­ta­koon, että uusis­ta ARA-asun­nois­ta saa­daan Hel­sin­gis­sä edul­li­sem­pia kuin muu­al­la maas­sa, kos­ka meil­lä on hyvin edul­li­sia van­ho­ja ARA-asun­to­ja, joi­den velat inflaa­tio ja lyhen­tä­mi­set ovat hoi­ta­neet. Vuo­krien tasauk­sen kaut­ta van­ho­jen ARA-asun­to­jen asuk­kaat sub­ven­toi­vat uusia ARA-asun­to­ja. Tämä raha­vir­ta ei ole aivan pieni.

Köy­hät omiin taloihinsa

Minä en pidä ARA-talois­ta myös­kään sik­si, että on vähän epä­sym­paat­tis­ta eris­tää köy­hät omiin eril­li­siin taloi­hin­sa. Kuvi­tel­kaam­me, että köy­hät ja kes­ki­tu­loi­set asui­si­vat tois­tan­sa naa­pu­rei­na samois­sa rapuis­sa ja vähä­va­rai­sia tuet­tai­siin asu­mis­tuel­la. Sit­ten joku, kut­su­taan hän­tä vaik­ka Nal­lek­si, vaa­ti­si, että tämän on muu­tut­ta­va. Raken­ne­taan köy­hil­le omat vuo­kra­ka­sar­mit, jot­ta hei­dät saa­tai­siin sii­vo­tuk­si pois kun­non ihmis­ten talois­ta. Pitäi­sim­me Nal­len esi­tys­tä todel­la tör­keä­nä, mut­ta niin­hän me juu­ri olem­me tehneet.

Vuo­kran piäi­si riip­pua tuloista

Kaik­ki oli­si hel­pom­paa, jos vuo­kra ARA-asun­nois­sa nousi­si tulo­jen nous­tes­sa koh­ti mark­ki­na­vuo­kraa. Sil­loin tuki koh­dis­tui­si niil­le, joil­le se on tar­koi­tet­tu, eikä ketään pitäi­si hää­tää yli­tu­loi­suu­den vuok­si koto­aan. Mut­ta tätä laki tie­ten­kään ei sal­li. Olen saa­nut 20 vuot­ta elä­mäs­sä­ni palk­kaa lakien muut­ta­mi­ses­ta, joten en pidä tätä­kään yli­voi­mai­se­na esteenä.

Ole­te­taan, että lait oli­si muu­tet­ta­vis­sa jär­ke­vik­si. Sil­loin voi­sim­me kor­va­ta nämä ARA-asun­not edel­li­ses­sä pos­tauk­ses­sa esit­tä­mil­lä­ni kau­pun­gin mark­ki­na­hin­tai­sil­la vuo­kra-asun­noil­la, jois­sa asu­kas­ta tuet­tai­siin asu­mis­tuel­la. Sen asu­mis­tuen pitäi­si kor­va­ta sel­väs­ti kor­keam­pia vuo­kria kuin Kelan mak­sa­ma asu­mis­tu­ki kor­vaa nyt, jot­ta nämä mark­ki­naeh­toi­set + asu­mis­tu­ki vas­tai­si­vat nykyis­tä ARA-asuntoa.

Se voi­si olla myös erään­lai­nen kun­nal­li­nen asu­mis­tu­ki, jota kun­ta mak­sai­si vain omiin asun­toi­hin­sa. Jot­ta yksi­tyi­sil­le vuo­kra­nan­ta­jil­le ei tuli­si paha mie­li, sen voi­si toteut­taa vas­taa­van suu­rui­se­na vuo­kran alennuksena.

Näi­hin vuo­kra-asun­toi­hin voi­tai­siin ottaa tas­a­puo­li­ses­ti kai­ken tuloi­sia ihmi­siä, jol­loin talo­koh­tai­nen segre­gaa­tio lie­ve­ni­si mer­kit­tä­väs­ti. Yli­tu­loi­sis­ta ei tar­vit­si mureh­tia, kos­ka ha mak­sai­si­vat markkinavuokraa.

 

16 vastausta artikkeliin “Mitä teksin ARA-asunnoille”

  1. Nyt olen jois­ta­kin erimieltä.
    En oikein usko ara vuo­kra­ta­lois­sa asui­si hyvä­tu­loi­sia, jos nyt sii­hen ei las­ke­ta sai­raan­hoi­ta­ja bus­si kus­ki paris­kun­taa. Jot­ka eivät saa asu­mis­tu­kea. Aina­kin Espoos­sa nykyi­sin lähes puo­let vali­tuis­ta asuk­kais­ta on tur­va­pai­kan, oles­ke­lu­lu­van tai maa­han­muut­ta­jia. Toi­nen iso ryh­mä on mie­len­ter­veys poti­laat avo­hoi­dos­sa. Tai syrjäytyneet.
    Eikö ole hyvä jos näis­sä asui­si myös työs­sä­käy­viä vähän ihan nor­maa­le­ja ihmi­siä. Jot­ka yrit­tä­vät pitää jotain tolk­kua taloissa. ? 

    Onko sit­ten vuo­krat ara talois­sa enää kovin­kaan pal­jon hal­vem­paa? Var­maan pie­nis­sä asun­nois­sa, kes­kus­ta alueil­la. En tun­ne hekan tilan­net­ta. Mut­ta aika­kin espoos­sa kiven­lah­des­ta tah­too 80–100 neliön vuo­kra-asun­non yksi­tyi­sel­tä saa­da mel­kein samaan hin­taan vuo­krat­tua kuin espoon asun­noil­ta. Lisäk­si ara asun­not on huo­mat­ta­vas­ti huo­min varus­tet­tu sekä teh­ty. Van­hat vie­lä­kin huo­nom­min kor­jauk­sia ei vuosikymmeniin.
    Voi vakuut­taa yksi­kään hyvä tuloi­nen ei asui­si kau­pun­gin ara vuo­kra asun­nos­sa jos fyrk­kaa mak­saa asu­mi­ses­ta enem­män!! Niin hur­jaa meno niis­sä on, on nark­ka­rei­ta, hul­lu­ja, juop­po­ja. Huu­me kaup­piai­ta. Vii­neis­tään sii­nä vai­hees­sa muut­tai­si pois kun saa­nut muu­ta­man ker­ran tur­piin pihal­la. Tai varas­tet­tu kel­la­reis­ta tava­rat. Mitään vai­ku­tus mah­dol­li­suut­ta asuk­kail­la oikeas­taan ei ole. Mut­ta mak­sa­vat kaik­ki kulut 100%
    Jopa täy­sin tehot­to­man hal­lin­non kulut ja todel­la val­taa­van mää­rän yhtiön työn­te­ki­jöi­den pal­kat jois­ta suu­rin osa näyt­tää ole­van joh­ta­jia tai pääliköitä! 

    Vaik­ka lähes kaik­ki on ulkois­tet­tu, mitään kun­non val­von­taa ei töi­den tilauk­sien laa­dus­ta ole. Jokai­nen taho kup­paa kil­paa rahaa, asuk­kai­den kuk­ka­ros­ta!! Sit­ten vie­lä kukaan ei val­vo. On hal­li­tus­ta jon­ka pai­kat on eri­puo­luei­den jäse­net mie­hit­tä­nyt, isoi­ne palk­kioi­neen, Toi­mi­tus­joh­ta­ja tai­taa tie­na­ta enem­män kuin yksi­kään kau­pun­gin johtaja.
    Tuo hyvä­tu­lois­ten asu­mi­nen on aivan urbaa­ni legen­da jota var­sin­kin nuo­ret kokoo­mus polii­ti­kot har­ras­taa jot­ta sai­si­vat ääniä asun­to­pu­lan varjolla. 

    Asu­mi­soi­keus talois­sa on todel­la tur­han kor­keat vuokrat.
    Asu­mis­tu­ki jota hui­ja­taan todel­la pal­jon siir­tä­mäl­lä kir­jat toi­sel­ta asun­nos­ta pois, 

    Sekä asu­mis­tu­ki näyt­tää vain nos­ta­van vuo­kria ara talois­sa, yhtiöt kil­paa nos­ta­vat vuo­ria vain,

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Hyvä­tu­loi­sen­kaan on vai­kea perus­tel­la itsel­leen pit­kä­ai­kais­ta kau­pun­gin asun­nos­sa asu­mi­sen jär­ke­vyyt­tä nyky­ään, kos­ka kor­ko­ku­lut vas­taa­van omis­tusa­sun­non lai­nas­ta voi olla 0,5 % koko­nais­ko­rol­la esim 60 euroa kuussa.

      Kau­pun­gin kak­sios­sa pää­oma­ku­lut ja hoi­to­ku­lut esim 300 € +300 €. (Mil­lä perus­tel­laan iso korko?!)
      Omis­tus­kak­sios­sa pää­oma­ku­lut ja hoi­to­vas­ti­ke esim 60 € + 200 €, jos­ta tuon 60 euroa kuus­sa toden­nä­köi­ses­ti siir­tyy inflaa­tion myö­tä omak­si pää­omak­si asun­non arvoon, puhu­mat­ta­kaan muus­ta arvon­nousus­ta muuttovoittoalueilla.

      Sii­tä olen samaa miel­tä että vuo­kra-asu­mi­nen pitäi­si olla edul­lis­ta ja myös kil­pai­lu­ky­kyi­nen vaih­toeh­to varak­kail­le, jot­ka eivät halua ker­ryt­tää pää­omaan­sa omis­tusa­sun­non lai­naa lyhen­tä­mäl­lä. Moni pak­ko­sääs­tää rahaa vain kos­ka se on koko­nais­ta­lou­del­li­sin asumismuoto..

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Todel­la hyvä kir­joi­tus. Jäin kui­ten­kin ihmet­te­le­mään mis­tä joh­tui Nal­le esi­merk­ki­nä? Sel­vä viit­taus Wahl­roo­siin, jota esi­merk­ki kuvaa var­sin tör­keäs­ti. Eikö täy­sin kuvit­teel­li­sen hah­mon käyt­tö oli­si ollut inhi­mil­li­sem­pää kuin täl­lai­nen demo­ni­soin­ti? Ei Wahl­roos tar­vi kuvit­teel­li­sia har­joi­tuk­sia lisää­mään vihaa hän­tä koh­taan. Nal­len kär­ke­vä kie­li on onnis­tu­nut innoit­ta­maan tar­peek­si ihan itsekin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Kii­tos kir­joi­tuk­ses­ta­si Osmo. Huo­ma­sit­ko että monet ehdo­tuk­sis­ta­si lisää­vät pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­sen tosia­sial­lis­ta vero­progres­sio­ta entisestään?
    Tun­tuu että täs­sä har­hau­du­taan pitä­mään ihmi­siä staat­ti­si­na olen­toi­na, jot­ka eivät rea­goi ajassa.

    Esi­merk­ki omas­ta elä­mäs­tä­ni: muu­tin avio­eron jäl­keen las­te­ni kans­sa Ruo­ho­lah­te­lai­seen 4h+k ARA asun­toon. Paris­sa vuo­des­sa pää­sin talou­del­li­ses­ti jaloil­le­ni ja lop­pu­vuo­si­na asuin samas­sa ARA käm­päs­sä yli 150k€ vuo­si­tu­loil­la. Täs­sä tilan­tees­sa asu­mi­see­ni koh­dis­tui kor­kea mar­gi­naa­li­ve­ro, kos­ka asu­mis­mu­ka­vuu­den nos­to oli­si mak­sa­nut aivan koh­tuut­to­mas­ti saa­tui­hin etui­hin näh­den, mut­ta oha­jus­vai­ku­tus koh­dis­tui vain asu­mis- mut­ta ei työ­elä­män valintoihini.
    Jos vuo­kra oli­si nous­sut tulo­je­ni tah­dis­sa, oli­si ohjaus­vai­ku­tus asu­mis­va­lin­to­je­ni sijas­ta koh­dis­tu­nut työ­elä­män valin­toi­hin, enkä var­mas­ti oli­si ollut yhtä inno­kas haa­li­maan lisää töi­tä ja tulo­ja, kos­ka muu­ten­kin niuk­ka vapaa-aika oli­si samal­la tul­lut suh­teel­li­ses­ti halvemmaksi.

    Kum­paa kelot­tu­va Suo­mi nyt tar­vit­see? Lisää drai­via työn­te­koon ja tulon­muo­dos­tuk­seen vai asu­mi­sen optimointiin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ota kui­ten­kin huo­mioon, että Oden mal­li on vaih­toeh­to sil­le lai­doil­ta huu­de­tul­le rat­kai­sul­le, jos­sa sinut ja lap­se­si oli­si hää­det­ty asun­nos­ta heti kun palk­ka­tu­lo ylit­ti 40k€ vuo­des­sa. Oli­sit­ko pitä­nyt tätä hyvin työn­te­koon moti­voi­va­na kannusteena?
      Yhteis­kun­nan kan­nal­ta voi aja­tel­la myös niin, että sinun vaih­det­tua­si aika­naan tulo­ta­soa vas­taa­vaan asun­toon oli­si vuo­kra-asun­toon tul­lut toi­nen per­he, jol­le edul­li­nen asu­mi­nen mah­dol­lis­tai­si “talou­del­li­sen jaloil­leen pää­syn”. Esi­mer­kik­si kah­den vas­ta­val­mis­tu­neen van­hem­man per­he, jos­sa toi­nen on van­hem­pain­va­paal­la, ja joil­la ei ole varaa kovan rahan per­hea­sun­toon pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta (ymmär­tääk­se­ni tar­jon­ta on myös aika niuk­kaa avoi­mil­la vuo­kra­mark­ki­noil­la). Kun näin ei käy­nyt, he eivät ole pää­kau­pun­ki­seu­dun työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä, ja kaik­ki häviä­vät (pait­si sinä).
      Perus­teet tue­tun asu­mi­sen kehit­tä­mi­sel­le niin, että se ei jäy­kis­tä asu­mis­mark­ki­noi­ta eikä ker­ran saa­dus­ta tues­ta muo­dos­tu ikuis­ta etua, kyl­lä löy­ty­vät muu­al­ta­kin kuin mora­li­soin­nin kaut­ta. En myös­kään kan­na­ta sitä “kan­nus­te­mal­lia” mis­sä tue­tus­ta asu­mis­ta on väki­sin teh­tä­vä niin kur­jaa slum­mia, että kaik­ki kyn­nel­le kyke­ne­vät pake­ne­vat sieltä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. sini­vih­reä:

        Yhteis­kun­nan kan­nal­ta voi aja­tel­la myös niin, että sinun vaih­det­tua­si aika­naan tulo­ta­soa vas­taa­vaan asun­toon oli­si vuo­kra-asun­toon tul­lut toi­nen per­he, jol­le edul­li­nen asu­mi­nen mah­dol­lis­tai­si ”talou­del­li­sen jaloil­leen pää­syn”. Esi­mer­kik­si kah­den vas­ta­val­mis­tu­neen van­hem­man per­he, jos­sa toi­nen on van­hem­pain­va­paal­la, ja joil­la ei ole varaa kovan rahan per­hea­sun­toon pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta (ymmär­tääk­se­ni tar­jon­ta on myös aika niuk­kaa avoi­mil­la vuo­kra­mark­ki­noil­la). Kun näin ei käy­nyt, he eivät ole pää­kau­pun­ki­seu­dun työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä, ja kaik­ki häviä­vät (pait­si sinä).

        Tämä on hyvä point­ti ja alle­vii­vaa miten han­ka­las­ta asias­ta on kyse. Teho­kas alt­ruis­mi on usein aika pit­kän päät­te­ly­ket­jun päässä.
        Voi myös aja­tel­la että hyvis­tä tulois­ta mak­set­ta­vil­la veroil­la kus­tan­ne­taan mel­ko monen ihmi­sen asu­mis­tuet tai ARA asun­to­jen raken­ta­mis­ta. Mikä näi­den (ja var­mas­ti monen muun­kin sei­kan) net­to­vai­ku­tus oli, on var­mas­ti vähin­tään väi­tös­tut­ki­muk­sen kokoi­nen asia.
        Itse olen sii­nä uskos­sa että tulon­muo­dos­tuk­sen edis­tä­mi­nen oli­si Suo­men sur­keis­sa tule­vai­suu­den­nä­ky­mis­sä se tär­kein jut­tu, jos­ta hyö­dyt jakau­tu­vat laa­jem­mal­le, kuin asuk­kai­den ja asun­to­jen allo­kaa­tio­ta optimoimalla.

        Aina­kin Englan­nis­sa oli/on käy­tös­sä sys­tee­mi, jos­sa vuo­kra-asuk­kaal­la on mah­dol­li­suus lunas­taa asun­ton­sa, ja osa mak­se­tuis­ta vuo­kris­ta kat­sot­tiin asun­non etu­mak­suk­si. Jos täl­lai­nen mah­dol­li­suus oli­si ollut tar­jol­la, oli­sin osta­nut käm­pän itsel­le­ni sen keh­nos­ta laa­dus­ta huo­li­mat­ta, sil­lä muut­ta­mi­sen han­ka­luus oli isos­sa roo­lis­sa tuol­loin. Voi­si­han tämä myös­kin estää “huo­no­jen talo­jen” syn­ty­mis­tä, kun asuk­kai­den jou­kos­sa on nii­tä, joi­ta mui­den per­sei­ly kir­pai­see lom­pa­kos­ta täry­kal­vo­jen lisäksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. AV:
      Huo­ma­sit­ko että monet ehdo­tuk­sis­ta­si lisää­vät pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­sen tosia­sial­lis­ta vero­progres­sio­ta entisestään?
      Tun­tuu että täs­sä har­hau­du­taan pitä­mään ihmi­siä staat­ti­si­na olen­toi­na, jot­ka eivät rea­goi ajassa.

      Hyvä point­ti. Vuo­kran tulee nous­ta mal­til­li­ses­ti, kos­ka niin monet muut­kin asiat nousee palk­ko­jen kas­vaes­sa, esi­mer­kik­si päi­vä­hoi­to­mak­sut. 4h+k asun­nos­sa Ruo­ho­lah­des­sa vuo­kra­tu­ki voi hel­pos­ti olla 800 €/kk. Täl­löin voi olla jär­ke­vää, että käy­tän­nös­sä kukaan ei mak­sa mark­ki­na­vuo­kraa asunnostaan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Mikä oli­si vai­ku­tus jos asu­mis­tuet pois­tet­tai­siin koko­naan ja sääs­ty­neet rahat käy­tet­täi­siin esim. terveydenhoitoon?
    Kaik­ki tuet vää­ris­tää mark­ki­noi­ta enem­män tai vähemmän.
    Täl­lä asu­mis­tu­kien pois­tol­la jäi­si pois vuo­kra­ta­son vää­ris­ty­mi­nen. Toki yli­me­no­kausi oli­si mie­len­kiin­toi­nen här­del­li, mut­ta hyväl­lä suun­nit­te­lul­la sii­tä­kin selvittäisiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Minus­ta ARA-asun­to­ja pitäi­si raken­taa mer­kit­tä­väs­ti enem­män kuten esim. Wie­nis­sä, jos­sa ken­ties jopa yli puo­let asuk­kais­ta asuu sään­nel­lyis­sä vuo­kra­ta­lois­sa jol­loin rahaa jää enem­män kulu­tuk­seen. Kos­ka vuo­kra-asun­not kus­tan­ta­vat itsen­sä voi­si kuvi­tel­la että ongel­mat liit­ty­vät enem­män kaa­voit­ta­mi­seen? Lisäk­si on sel­vä että esim. par­haat meren­ran­ta­ton­tit tuli­si vara­ta omi­tusa­sun­noil­le. Toi­nen seik­ka on se että vuo­kra-asun­to­jen raken­ta­mi­nen voi tasa­ta suh­dan­ne­vah­te­lui­ta, puhu­mat­ta­kaan sosi­aa­li­sen sekoit­ta­mi­sen hyö­dyis­tä ver­rat­tu­na segre­gaa­tioon. Asu­mi­soi­keus­a­sun­non jär­ke­vyys taa­sen voi perus­tua sii­hen että jos lyhen­tää lai­naa omao­suu­des­ta varo­ja voi teo­rias­sa myö­hem­min käyt­tää omis­tusa­sun­toa ostet­tet­taes­sa, jol­loin asun­to vapau­tuu vähä­va­rai­sem­mal­le. Sen sijaan mää­rä­ai­kai­sia ARA-rakai­su­ja tuli­si vält­tää, ne kai teke­vät Hitak­ses­ta­kin hie­man ongel­mal­li­sen rat­kai­sun puhu­mat­ta­kaan eri­lais­ten kiin­teis­töyh­tiöi­den keplot­te­lus­ta. Hie­man myös ihmet­te­len aja­tus­ta että kau­pun­gin asun­nois­sa asui­si vain alko­ho­lis­te­ja ym. väkeä kos­ka aika monet aka­va­lai­set­kaan eivät ole “suu­ri­tu­loi­sia” aina­kaan Hel­sin­gin hintatasolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Libe­ro:
      Minus­ta ARA-asun­to­ja pitäi­si raken­taa mer­kit­tä­väs­ti enem­män kuten esim. Wie­nis­sä, jos­sa ken­ties jopa yli puo­let asuk­kais­ta asuu sään­nel­lyis­sä vuo­kra­ta­lois­sa jol­loin rahaa jää enem­män kulu­tuk­seen. Kos­ka vuo­kra-asun­not kus­tan­ta­vat itsen­sä voi­si kuvi­tel­la että ongel­mat liit­ty­vät enem­män kaavoittamiseen? 

      Ker­ra­taan nyt Wie­nin erityispiirteet
      Wie­nis­sä oli n 2,5 mil­joo­naa asu­kas­ta ennen 1. maa­il­man­so­taa. Sodan jäl­keen asu­kas­mää­rä romah­ti mil­joo­nal­la. Sama kuvio tois­tui toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen. Wie­nis­sä ei asu edes täl­lä het­kel­lä yhtä pal­jon ihmi­siä kuin 1910-luvul­la. Rakenn­nuk­set pysyy­vät kui­ten­kin ihmeen kau­pal­la ehji­nä molem­mis­sa sodis­sa eli asu­mis­väl­jyys kas­voi sel­väs­ti eikä tar­vit­tu raken­taa kovin­kaan pal­jon uutta.
      Wie­nis­sä on vuo­kra­sään­nös­te­ly ja sen takia edul­lis­ta tuet­tua vuo­kra-asun­toa jou­tuu jonot­ta­maan kau­an, ja suu­rin osa asuk­kais­ta elä­ke­läi­siä. Muis­sa on sit­ten kal­lis vuo­kra. Yksi­tyi­sil­lä mark­ki­noil­la vuo­kria nos­taa myös kau­pun­gis­sa tila­päi­ses­ti asun­toa tar­vit­se­vat esit­tä­vät tai­tei­li­jat, onhan Wien Euroo­pan joh­ta­via kulttuurikaupunkeja.
      Wie­nin kes­ki­luok­kai­set työs­sä­käy­vät per­heel­li­set asu­vat naa­pu­ri- ja kehys­kun­nis­sa omis­tusa­sun­nois­sa. Nii­den neliö­hin­ta­ta­so on Hel­sin­gin seu­dun luokkaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Hei kii­tos tar­ken­nuk­ses­ta! Lisäi­sin kui­ten­kin tuo­hon että Wie­ni­sä asun­to-ongel­maa on aktii­vi­sest pyrit­ty rat­kai­se­maan jo I maa­il­man­so­dan jäl­keen, ja että kes­kus­tas­sa näkyi vii­mek­si käy­des­sä­ni myös lap­si­per­hei­ta, jos­kin kuvaa­ma­si jono­tus­mal­li tuo mie­leen esim. Tuk­hol­man, jos­sa toi­saal­ta maa­han­mut­ta­jia ei juu­ri­kaan näe kes­kus­tan hin­ta­vam­mil­la alueilla. 

        Ja toi­nen seik­ka kos­kee Wie­nin kor­kei­ta tulo­ra­jo­ja, tyy­liin 3200€ net­to, jol­loin on epä­to­den­nä­köis­tä ettei­kö kes­ki­luok­kaa asui­si pal­jon myös vuo­kral­la ero­tuk­se­na esim suo­ma­lai­ses­ta mallista.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Saa­ko yhteis­kun­ta täs­tä pako­te­tus­ta yhteis­kun­ta­luok­kien sekoit­ta­mi­ses­ta enem­män hyö­tyä, kuin mitä köy­hät sii­nä häviä­vät? Odo­tan mie­len­kiin­nol­la pos­taus­ta segre­gaa­tion vähen­tä­mi­sen yksi­löl­le tuo­mis­ta kon­kreet­ti­sis­ta hyödyistä.

    Jos Jako­mäes­sä asu­val­le pie­ni­tu­loi­sel­le yksin­huol­ta­jal­le tar­jo­taan Skat­tal­ta 600e/kk hin­taan vuo­kra­kämp­pä jon­ka mark­ki­na­vuo­kra oli­si 1200e/kk, niin onko hänen elä­män­sä parem­pi vs tilan­ne jos­sa hänel­le anne­taan­kin 600e/kk ja anne­taan hänen itse päät­tää, että miten hän ne rahat käyttää?

    Yhteis­kun­ta hävi­ää kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa 600e. Jos Skat­tan kämp­pä vuo­krat­tai­siin mark­ki­na­vuo­kral­la ja kun­ta antai­si tuon 600e/kk suo­raan sil­le pie­ni­tu­loi­sel­le palk­ka­tu­ke­na kou­raan, niin ehkä hän muut­tai­si Jako­mäes­tä Huo­pa­lah­teen (jos­sa nyt vaik­ka sat­tu­mal­ta asuu iso­äi­ti) mak­saen 200e/kk aikai­sem­paa enem­män kk-vuo­kraa ja panos­taen loput 400e/kk omiin ja lap­sen­sa har­ras­tuk­siin, kult­tuu­ri­pal­ve­lui­hin, vaat­tei­siin ja ylei­seen elin­ta­soon. Kaik­ki asioi­ta jot­ka vähen­tä­vät syr­jäy­ty­mis­ris­kiä. Ehkä osa rahas­ta menee lap­sen val­men­nus­kurs­siin, jot­ta tämä voi kil­pail­la tasa­ver­tai­sem­min nii­den skat­ta­lais­per­hei­den las­ten kans­sa oikeus­tie­teel­li­sen pää­sy­ko­keis­sa. Köy­häl­lä skat­tal­le siir­re­tyl­lä per­heel­le ei varaa val­men­nus­kurs­siin jää…

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti vie­ras­tan tosi pal­jon tuo­ta asun­noil­la tuke­mis­ta, kos­ka se työn­tää ihmi­set asu­maan heil­le epäe­dul­li­siin sijain­tei­hin suh­tees­sa työ­paik­koi­hin ja suku­lais­ten asuin­paik­koi­hin, aiheut­taa luki­tus­vai­ku­tus­ta kämp­piin ja muu­ta ikä­vää. Muu­ten­kin minus­ta on vää­rin hol­ho­ta pie­ni­tu­loi­sia ja teh­dä elä­män­va­lin­to­ja hei­dän puo­les­taan jos kui­ten­kin aiom­me hei­dän elin­ta­so­aan joka tapauk­ses­sa tukea.


    Voi­daan tiet­ty argu­men­toi­da että yhteis­kun­ta hyö­tyy sii­tä, kun mark­ki­naeh­toi­ses­ti skat­tal­la asu­vat saa­vat sin­ne omil­le kul­mil­leen vähän elä­män makua, kun kaik­ki naa­pu­rit eivät ole pelk­kiä perin­tö­käm­pis­sä asu­via ruot­sia puhuvia.

    Mut­ta miten tuon vai­ku­tus­ta mita­taan? Jako­mäen kur­juut­ta tämä yhden per­heen kokoi­nen inter­ven­tio ei käy­tän­nös­sä vähen­nä, kos­ka sen asun­toar­von­nas­sa voit­ta­neen tilal­le muut­taa vain infi­ni­te­si­maa­li­ses­ti parem­min tienaava.

    Jos Jako­mä­keen halu­taan parem­pio­sai­sia, niin hei­tä pitää lah­joa sin­ne. Tai sit­ten alu­ees­ta pitää joten­kin sys­te­maat­ti­ses­ti onnis­tua teke­mään parem­pi. Ja vaik­ka yhdes­tä alu­ees­ta parem­pi saa­daan­kin, niin joku alue on aina se huo­noin johon huo­no-osai­suus tup­paa kasautumaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tämä aihe pul­pah­te­lee sään­nöl­li­sin välia­join esiin — ja vas­tauk­sek­si tun­tuu aina riit­tä­vän sama linkki:

      Paul Ches­hi­re, Are mixed com­mu­ni­ties the answer to segre­ga­tion and pover­ty?, Joseph Rownt­ree Foun­da­tion, 2007

      Lyhyes­ti — sosi­aa­li­seen sekoit­ta­mi­seen käy­te­tyt varat ovat huk­kaan hei­tet­tyä rahaa ja pois­sa toi­mis­ta, jot­ka oikeas­ti voi­si­vat vai­kut­taa eriarvoisuuteen.

      It seems from this review of the evi­dence that crea­ting mixed neigh­bour­hoods treats a symp­tom of inequa­li­ty, not its cause. The problem is pover­ty – what makes people poor and what keeps them poor – not the type of neigh­bour­hood in which people live.

      Trying to crea­te mixed neigh­bour­hoods costs subs­tan­tial resources that could be used direct­ly to relie­ve pover­ty. The onus of proof should be on the advoca­tes of mixed neigh­bour­hoods to demon­stra­te that they are an effec­ti­ve way of relie­ving pover­ty and reducing social exclusion. A care­ful exa­mi­na­tion of the evi­dence does not pro­vi­de much sup­port for this conclusion.

      The­re is a dan­ger that trying to crea­te mixed neigh­bour­hoods diverts efforts away from tackling the under­lying causes of pover­ty and social exclusion, lul­ling us into a com­for­ting but fal­se belief that we are doing somet­hing positive.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Tuos­sa link­kaa­mas­sa­si tut­ki­muk­ses­sa mitat­tiin ainoas­taan talou­del­lis­ta menes­ty­mis­tä ja lisäk­si anglo­sak­si­mais­sa jois­sa on kai­kis­sa kor­keat luku­kausi­mak­sut. Ilman muu­ta esim. ilmai­nen kou­lu­tus tai omis­tusa­su­mi­nen voi­si teo­rias­sa olla tehok­kaam­pi kei­no vau­ras­tut­taa ihmi­siä. Toi­saal­ta täs­sä ei huo­mioi­tu ympä­ris­tön vai­ku­tus­ta esim. opis­ke­lu­mo­ti­vaa­tioon, tai toi­saal­ta segre­gaa­tion aiheut­ta­mia kulu­ja mm. asun­non osta­jil­le ja yhteis­kun­nal­le jot­ka ote­taan itses­tään­sel­vyy­te­nä. Ehkä aihees­ta löy­tyi­si myös suo­ma­lai­sia tai poh­jois­mai­sia tutkimuksia?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Sepi:
      Saa­ko yhteis­kun­ta täs­tä pako­te­tus­ta yhteis­kun­ta­luok­kien sekoit­ta­mi­ses­ta enem­män hyö­tyä, kuin mitä köy­hät sii­nä häviä­vät? Odo­tan mie­len­kiin­nol­la pos­taus­ta segre­gaa­tion vähen­tä­mi­sen yksi­löl­le tuo­mis­ta kon­kreet­ti­sis­ta hyödyistä.

      Jos Jako­mäes­sä asu­val­le pie­ni­tu­loi­sel­le yksin­huol­ta­jal­le tar­jo­taan Skat­tal­ta 600e/kk hin­taan vuo­kra­kämp­pä jon­ka mark­ki­na­vuo­kra oli­si 1200e/kk, niin onko hänen elä­män­sä parem­pi vs tilan­ne jos­sa hänel­le anne­taan­kin 600e/kk ja anne­taan hänen itse päät­tää, että miten hän ne rahat käyttää?

      Näh­däk­se­ni pie­ni­tu­loi­nen yksin­huol­ta­ja valit­see vää­rin, eli hän valit­see 600 €/kk asun­non ja 600 € rahaa vaik­ka 1 200 € asun­to on yhteis­kun­nan kan­nal­ta parem­pi vaihtoehto. 

      Sepi:
      Jos Jako­mä­keen halu­taan parem­pio­sai­sia, niin hei­tä pitää lah­joa sinne. 

      Jako­mä­keen ei miten­kään saa var­si­nai­sia hyvä­osai­sia, mut­ta jos hyvil­lä pai­koil­la on pal­jon sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa, muo­dos­tuu ket­ju, jon­ka toi­ses­sa pääs­sä lopul­ta Jako­mä­keen työn­tyy hyvä­osai­sem­pia ihmi­siä kuin sin­ne muu­ten oli­si työn­ty­nyt. Samoin huo­no-osai­sia on vähem­män, kos­ka hei­dät on sijoi­tet­tu joka paik­kaan tasai­ses­ti sen sijaan että asu­mi­sen tuet kor­vaa asu­mi­sen hal­voil­la alueil­la ja kaik­ki vuo­krat on markkinaperustaisia. 

      Käy­tet­tä­vis­sä ole­vin kei­noin Jako­mä­keen voi­daan saa­da asu­maan Subu­tex-nis­te­jä, sii­voo­jia ja sai­raan­hoi­ta­jia sen sijaan että siel­lä asuu Subu­tex-nis­te­jä ja pari sii­voo­jaa. Lää­kä­rei­tä emme saa miten­kään asu­maan Jakomäkeen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Näh­däk­se­ni pie­ni­tu­loi­nen yksin­huol­ta­ja valit­see vää­rin, eli hän valit­see 600 €/kk asun­non ja 600 € rahaa vaik­ka 1 200 € asun­to on yhteis­kun­nan kan­nal­ta parem­pi vaihtoehto. 

        Jako­mä­keen ei miten­kään saa var­si­nai­sia hyvä­osai­sia, mut­ta jos hyvil­lä pai­koil­la on pal­jon sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa, muo­dos­tuu ket­ju, jon­ka toi­ses­sa pääs­sä lopul­ta Jako­mä­keen työn­tyy hyvä­osai­sem­pia ihmi­siä kuin sin­ne muu­ten oli­si työn­ty­nyt. Samoin huo­no-osai­sia on vähem­män, kos­ka hei­dät on sijoi­tet­tu joka paik­kaan tasai­ses­ti sen sijaan että asu­mi­sen tuet kor­vaa asu­mi­sen hal­voil­la alueil­la ja kaik­ki vuo­krat on markkinaperustaisia. 

        Käy­tet­tä­vis­sä ole­vin kei­noin Jako­mä­keen voi­daan saa­da asu­maan Subu­tex-nis­te­jä, sii­voo­jia ja sai­raan­hoi­ta­jia sen sijaan että siel­lä asuu Subu­tex-nis­te­jä ja pari sii­voo­jaa. Lää­kä­rei­tä emme saa miten­kään asu­maan Jakomäkeen.

        Mites se (Oden­kin jos­sain teks­tis­sä mai­nit­se­ma) täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen? Lähiöis­sä on tilaa. Anne­taan raken­nus­liik­keel­le tont­ti Jakik­ses­ta sil­lä ehdol­la, että raken­ta­vat laa­duk­kai­ta 140 neliöi­siä kämppiä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.