Segregaatio on viheliäinen ongelma

65 vastausta artikkeliin “Segregaatio on viheliäinen ongelma”

1. Jutus­sa oli käytet­ty pien­i­t­u­loi­sista ARA-asukkaista kuvit­teel­lista nimeä Lahti­nen. Muitakin vai­h­toe­hto­ja suku­nimik­si Vir­tas­ten ja Lahtis­ten sijaan olisi toki ollut.

   Vastaa

2. “Hitas-asun­non avul­la keski­t­u­loinenkin voi ostaa asun­non Jätkäsaares­ta, mut­ta kun hin­tasään­te­ly 30 vuo­den päästä lop­puu, rikkaat val­taa­vat alueen, jos alueen hype jatkuu nykyisenä.”

   Noin muuten olen sitä mieltä, että jos 30 vuo­den päästä har­mitel­laan, kuin­ka hin­tasään­te­ly tuot­taa ansiot­to­mia voit­to­ja Jätkäsaa­res­sa, ollaan tosi hyvässä tilanteessa. Itse pelkään, etteivät alle +5 metriä nykyis­es­tä meren­pin­nas­ta ole­vien asuinaluei­den käm­pät käy enää kirveel­läkään kaupaksi.

   Vastaa

3. Eikös ihan ensim­mäisek­si pitäisi lähteä liik­keelle parista aivan peruskysymyksestä?

   I. Ovatko seg­re­gaa­tion tor­jun­taan käyte­tyt keinot (so. sosi­aa­li­nen sekot­ta­mi­nen) yleen­säkin tehokkaita?

   Vaikut­taa siltä, että yksilön kohdal­la varsi­naisia hyö­tyjä on aika vaikea löytää vaan enem­min herää kysymys, että ovatko vaiku­tuk­set pääasi­as­sa negati­ivisia. Tietysti jää jäl­jelle kysymys siitä, että hyö­tyykö yhteiskun­ta kokon­aisuute­na sosi­aalis­es­ta sekot­tamis­es­ta — mut­ta tätä lie­nee vaikea osoit­taa. Kuitenkin on ole­mas­sa viit­teitä, että eriy­hteiskun­talu­okat elävät samal­la alueel­la enem­min kuin “lai­vat yössä” kuin iloise­na kaupunkiosayhteisönä.

   II. Onko seg­re­gaa­tion tor­ju­mi­nen tehokkain keino estää huono-osaisu­ut­ta ja syrjäytymistä?

   Vaik­ka ensim­mäi­nen kysymys jäisikin vaille kaikille kel­paavaa lop­ullista tot­tuut­ta ja sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen pidet­täisi­in mukana keino­va­likoimas­sa, niin onko se tosi­aan tehokkain keino hoitaa ongelmia? Kuten OS tote­si, seg­re­gaa­tion tor­jun­ta on aina kallista — ja jos ide­ol­o­gis­ten päämäärien sijaan olisi tosi­aan tarkoi­tus vähen­tää vaikka­pa köy­hyy­den tuo­mia ongelmia, niin lie­nee luon­nol­lista kysyä, että tule­vatko yhteiskun­nan rahat parhait­en käyte­tyk­si lait­ta­mal­la ne sosi­aaliseen sekoittamiseen.

   Voisi kai OS:n linkaa­man posi­ti­ivisen diskrim­i­naa­tion viaku­tuk­sia selvit­täneen tutkimuk­sen poh­jal­ta kysyä, että mon­ta koulu­avus­ta­jaa saisi palkat­tua heikko­jen aluei­den koului­hin yhden Jätkäsaa­reen raken­net­ta­van ARA-talon aiheut­tamil­la tulon­mene­tyk­sil­lä — ja kuin­ka mon­ta syr­jäy­tymis­vaaras­sa ole­vaa nuor­ta tämä vuosit­tain pelastaisi?

   Vastaa

   1. ksee:

      I. Ovatko seg­re­gaa­tion tor­jun­taan käyte­tyt keinot (so. sosi­aa­li­nen sekot­ta­mi­nen) yleen­säkin tehokkaita?

      Vaikut­taa siltä, että yksilön kohdal­la varsi­naisia hyö­tyjä on aika vaikea löytää vaan enem­min herää kysymys, että ovatko vaiku­tuk­set pääasi­as­sa negati­ivisia. Tietysti jää jäl­jelle kysymys siitä, että hyö­tyykö yhteiskun­ta kokon­aisuute­na sosi­aalis­es­ta sekot­tamis­es­ta – mut­ta tätä lie­nee vaikea osoit­taa. Kuitenkin on ole­mas­sa viit­teitä, että eriy­hteiskun­talu­okat elävät samal­la alueel­la enem­min kuin ”lai­vat yössä” kuin iloise­na kaupunkiosayhteisönä.

      II. Onko seg­re­gaa­tion tor­ju­mi­nen tehokkain keino estää huono-osaisu­ut­ta ja syrjäytymistä?

      Vaik­ka ensim­mäi­nen kysymys jäisikin vaille kaikille kel­paavaa lop­ullista tot­tuut­ta ja sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen pidet­täisi­in mukana keino­va­likoimas­sa, niin onko se tosi­aan tehokkain keino hoitaa ongelmia? Kuten OS tote­si, seg­re­gaa­tion tor­jun­ta on aina kallista – ja jos ide­ol­o­gis­ten päämäärien sijaan olisi tosi­aan tarkoi­tus vähen­tää vaikka­pa köy­hyy­den tuo­mia ongelmia, niin lie­nee luon­nol­lista kysyä, että tule­vatko yhteiskun­nan rahat parhait­en käyte­tyk­si lait­ta­mal­la ne sosi­aaliseen sekoittamiseen.

      Voisi kai OS:n linkaa­man posi­ti­ivisen diskrim­i­naa­tion viaku­tuk­sia selvit­täneen tutkimuk­sen poh­jal­ta kysyä, että mon­ta koulu­avus­ta­jaa saisi palkat­tua heikko­jen aluei­den koului­hin yhden Jätkäsaa­reen raken­net­ta­van ARA-talon aiheut­tamil­la tulon­mene­tyk­sil­lä – ja kuin­ka mon­ta syr­jäy­tymis­vaaras­sa ole­vaa nuor­ta tämä vuosit­tain pelastaisi?

      Mikäli emme todel­lakaan halua Suomeen saman­laista jengiy­tymistä kuin on nähty Ruot­sis­sa niin sosi­aa­li­nen sekot­ta­mi­nen on vält­tämätön­tä. Seg­re­gaa­tio on yhteiskun­nal­lis­es­ti hyvin kallista pitkäl­lä aikavälil­lä. Sitä kut­su­taan myös nimel­lä ghet­tou­tu­mi­nen. Tulon­si­ir­rot ovat yksi keino myös tor­jua eri­ar­voisu­ut­ta mut­ta sosi­aa­li­nen sekot­ta­mi­nen kaupun­ki suun­nit­telus­sa on myös iso kysymys joka on kallista mut­ta sil­lä väl­itämme myös polar­isoi­tu­misen. Ruot­sis­sa sosi­olog­it on jo ajat pitäneet huole­na Ruotsin lähiöi­den huonos­ta sosi­aalis­es­ta eri­ar­vois­tu­mis­es­ta kun sosi­aa­li­nen sekot­tamista ei ole tehnyt kaavoituk­sen yhtey­dessä tarpeek­si. Suo­mi voi vält­tyä Ruotsin lähiö väki­val­las­ta kun asuin aluei­ta sosi­aalis­es­ti sekoite­taan. Tämä on maa­han­muut­ta­jien inte­graa­tios­sa suo­ma­laiseen yhteiskun­taan erit­täin tärkeä asia että asuinalueet ovat monipuolisia ja niis­sä asuu myös niin maa­han­muut­ta­jia kuin val­taväestöä siis Mat­ti Meikäläisiä

      Vastaa

      1. Rahul Somani: Mikäli emme todel­lakaan halua Suomeen saman­laista jengiy­tymistä kuin on nähty Ruot­sis­sa niin sosi­aa­li­nen sekot­ta­mi­nen on vält­tämätön­tä. Seg­re­gaa­tio on yhteiskun­nal­lis­es­ti hyvin kallista pitkäl­lä aikavälil­lä. Sitä kut­su­taan myös nimel­lä ghet­tou­tu­mi­nen. Tulon­si­ir­rot ovat yksi keino myös tor­jua eri­ar­voisu­ut­ta mut­ta sosi­aa­li­nen sekot­ta­mi­nen kaupun­ki suun­nit­telus­sa on myös iso kysymys joka on kallista mut­ta sil­lä väl­itämme myös polar­isoi­tu­misen. Ruot­sis­sa sosi­olog­it on jo ajat pitäneet huole­na Ruotsin lähiöi­den huonos­ta sosi­aalis­es­ta eri­ar­vois­tu­mis­es­ta kun­sosi­aa­li­nen sekot­tamista ei ole tehnyt kaavoituk­sen yhtey­dessä tarpeek­si. Suo­mi voi vält­tyä Ruotsin lähiö väki­val­las­ta kun asuin aluei­ta sosi­aalis­es­ti sekoite­taan. Tämä on maa­han­muut­ta­jien inte­graa­tios­sa suo­ma­laiseen yhteiskun­taan erit­täin tärkeä asia että asuinalueet ovat monipuolisia ja niis­sä asuu myös niin maa­han­muut­ta­jia kuin val­taväestöä siis Mat­ti Meikäläisiä

         Miten pystyt län­si­maises­sa demokra­ti­as­sa (yksilö saa vapaasti vali­ta asuin­paikkansa) estämään ghet­tou­tu­misen sosi­aalisen sekoit­tamisen keinoin? Maa­han­muut­ta­jat kun tup­paa­vat hakeu­tu­maan samoille alueille asumaan, kos­ka maan­mi­esten ja oman kult­tuurin seu­raus­sa lie­nee niin paljon mukavam­paa kuin sopeu­tu­mi­nen ympäröivään yhteiskun­taan. Lop­ul­ta tämä sama keskit­tymi­nen saa kan­taväestön muut­ta­maan ongel­mallisil­ta alueil­ta — ei sik­si, että jokaisen sisäl­lä asu­isi pieni rastisti vaan sik­si, että muual­la asum­i­nen alka­akin tun­tu­maan kivem­mal­ta.

         Kun muut­tamiseen ei tarvi­ta vira­nomaisen tai kort­te­likomitean lupaa eikä liikku­miseen maan sisäistä pas­sia, niin olisi mie­lenki­in­toista kuul­la järke­viä ehdo­tuk­sia ongel­man ehkäisyyn…

         Sinän­sä olisi edelleen mie­lenki­in­toista kuul­la miten sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen oikeasti ratkoo eri­ar­vois­tu­misen ongelmia — tutkimus­tu­lok­sista kun täl­laisille johtopäätök­sille ei oikein näytä löy­tyvän tukea. Päin­vas­toin näyt­tää jopa siltä, että kun huono-osainen per­he siir­retään huonol­ta alueelta varakkaiden alueelle, poikien opiskelumen­estys kär­sii ja he ajau­tu­vat helpom­min rikol­lisu­u­teen — eli voidaan hel­posti ajatel­la, että sosialli­nen sekoit­ta­mi­nen voi jopa vahvis­taa jengiytymistä.

         Se, että osa sosi­olo­geista näkee sosi­aalisen sekoit­tamisen “ain­oana ratkaisuna” ei riitä perustele­maan niitä kulu­ja, joi­ta tästä aiheu­tu­isi — eikä myöskään se, että mon­en net­tikir­joit­teli­jan mielestä asia kuu­lostaa ihan järkeenkäypältä.

      2. ksee: Miten pystyt län­si­maises­sa demokra­ti­as­sa (yksilö saa vapaasti vali­ta asuin­paikkansa) estämään ghet­tou­tu­misen sosi­aalisen sekoit­tamisen keinoin? Maa­han­muut­ta­jat kun tup­paa­vat hakeu­tu­maan samoille alueille asumaan, kos­ka maan­mi­esten ja oman kult­tuurin seu­raus­sa lie­nee niin paljon mukavam­paa kuin sopeu­tu­mi­nen ympäröivään yhteiskun­taan. Lop­ul­ta tämä sama keskit­tymi­nen saa kan­taväestön muut­ta­maan ongel­mallisil­ta alueil­ta – ei sik­si, että jokaisen sisäl­lä asu­isi pieni rastisti vaan sik­si, että muual­la asum­i­nen alka­akin tun­tu­maan kivemmalta

         Sinän­sä olisi edelleen mie­lenki­in­toista kuul­la miten sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen oikeasti ratkoo eri­ar­vois­tu­misen ongelmia – tutkimus­tu­lok­sista kun täl­laisille johtopäätök­sille ei oikein näytä löy­tyvän tukea. Päin­vas­toin näyt­tää jopa siltä, että kun huono-osainen per­he siir­retään huonol­ta alueelta varakkaiden alueelle, poikien opiskelumen­estys kär­sii ja he ajau­tu­vat helpom­min rikol­lisu­u­teen – eli voidaan hel­posti ajatel­la, että sosialli­nen sekoit­ta­mi­nen voi jopa vahvis­taa jengiytymistä.
         Se, että osa sosi­olo­geista näkee sosi­aalisen sekoit­tamisen ”ain­oana ratkaisuna” ei riitä perustele­maan niitä kulu­ja, joi­ta tästä aiheu­tu­isi – eikä myöskään se, että mon­en net­tikir­joit­teli­jan mielestä asia kuu­lostaa ihan järkeenkäypältä. 

         Maa­han­muut­ta­jat yleen­sä toises­sa ja kol­man­nes­sa sukupolves­sa muut­taa pois asuinalueelta mis­sä on paljon maa­han­muut­ta­jia. Syynä on opiskelu tai työ­paikan saan­ti muual­ta ja per­heen perus­t­a­mi­nen. Men­estys koulu ja työn saan­ti muual­ta on myös osa tek­i­jä ettei jengiy­tymistä synny. 

         Sosi­aa­li­nen eristäy­tymi­nen ei ole maa­han­muut­ta­jien yski­noikeus vaan sitä syn­tyy mon­es­sakin yhteisössä joil­la ei ole myöskään maa­han­muut­ta­ja taus­taa ja syyt ovat mon­en­laisia esim huumeet, alko­holis­mi, yli­paino ja van­hempi­en heikkok­oulu­tus taso. 

         Suomes­sakin on nous­tu yhdessä sukupolves­ta sosioekonomises­sa luokas­sa esim työväen­lu­okas­ta tai maan­talosta aka­teemiseen koulu­tuk­sen ja työ­paikan kaut­ta sosioekonomises­sa hier­arki­as­sa ja yleen­sä tämä johtaa asuin­paikan vaihtoon. 

         His­to­ri­al­lisia esimerkke­jä tästä sosioekonomi­sista muu­tok­ses­ta voi esim ottaa Helsin­gin Kamp­pi joka oli 1900-luvun alus­sa suh­teel­lis­ten köy­hien juu­ta­lais­ten ja tataarien asut­ta­ma asuinalue jos­ta Helsin­gin syn­a­goga on esimerkkinä tästä ajas­ta mut­ta Kamp­pi ei ole asuinalueena mitenkään rauha­ton tai huono-osainen asuinalue enää.

         Suomen tataar­it ja juu­ta­laiset ovat esimerk­ki van­has­ta maa­han­muut­ta­jien yhteisöstä jot­ka ovat onnis­tuneet nouse­maan sosioekonomises­sa ase­mas­sa ylös päin noin 100 vuo­den aikana jo nyt mon­es­sa sukupolvessa. 

         Sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen ei ole ain­oa ratkaisu vaan koulu­tuk­sen, kie­lenope­tus ja taloudel­lisen ase­man paran­t­a­mi­nen on myös tärkeä tek­i­jä maa­han­muut­ta­jil­la jot­ta he pää­sevät pois tästä seg­re­graa­tion loukusta. 

         Myös yhteiskun­nalli­nen epä-tasa-arvo kuten etni­nen syr­jin­tä ja vira­nomais­ten väki­val­ta on osa seg­re­graa­tio­ta kos­ka arkipäivän syr­jin­tä ja koke­mus epäoikeu­den­mukaisu­ud­es­ta ruokki­vat automaat­tis­es­ti segregraatiota. 

         Koke­mus toisen luokan kansalaise­na on myös syy mik­si yleen­sä maa­han­muut­ta­jat segregroituvat. 

         Yhteiskun­nal­lis­ten ase­man paran­t­a­mi­nen ja maa­han­muut­ta­jien tasa-arvoinen kohtelu ympäristössä, kouluis­sa ja työ­paikalla ja har­ras­tuk­sis­sa paran­taa maa­han­muut­ta­jien ase­maa yhteiskun­nas­sa ja vähen­tää seg­re­graa­tion riskiä myös kaavoitus­poli­ti­ikalla on tässä oma roolinsa. 

         Osmo Soin­in­vaara otti tämän seg­re­graa­tion vit­sauk­sen hyvin esille blo­gis­saan ja minus­ta his­to­ri­al­liset esimerk­it voivat aut­taa myös löytämään ratkaisu­ja mitkä ovat his­to­ri­allset onnis­tu­miset kun kat­so­taan maa­han­muut­toa pitkäl­lä aikävälil­lä myös Suomen kohdalla.

         Aiheesta on kir­joitet­tu kak­si hyvää kirjaa 

         Ulko­maalaiset Suomes­sa 1812–1972 (2008)

         Suomen tataar­it : vuosi­na 1868–1944 muo­dos­tuneen mus­limiy­hteisön men­estys­ta­ri­na (2006 )

      3. ksee:

         ksee: Miten pystyt län­si­maises­sa demokra­ti­as­sa (yksilö saa vapaasti vali­ta asuin­paikkansa) estämään ghet­tou­tu­misen sosi­aalisen sekoit­tamisen keinoin?
         Kun muut­tamiseen ei tarvi­ta vira­nomaisen tai kort­te­likomitean lupaa eikä liikku­miseen maan sisäistä pas­sia, niin olisi mie­lenki­in­toista kuul­la järke­viä ehdo­tuk­sia ongel­man ehkäisyyn…

         Kyl­lä län­si­mai­sis­sa yhteiskun­nis­sa on ollut his­to­ri­al­liset esim sisäi­nen pas­si eikä niinkään kauan sit­ten kun niistä esim luovut­ti­in. Kanadas­sa oli sisäi­nen pas­si joka kos­ki alku­peräiskan­so­ja joka otet­ti­in käyt­töön 1885 ja oli käytössä 60 vuot­ta . Ran­skas­sa oli sisäi­nen pas­si vuosi­na 1795-186 kaikille maas­sa asuvil­la asukkail­la, Yhdys­val­lois­sa etelä­val­tiois­sa oli sisäi­nen pas­si joka kos­ki vain afroamerikkalaisia. Ruot­sis­sa oli sisäi­nen pas­si vuo­teen 1860 asti. 

         Viimeis­inä sisäisen pas­si oli käytössä Etelä-Afrikas­sa maan väril­lisel­lä väestöl­lä vuosi­na 1952–1986 aparthedin hallinnon aikana ja mon­es­sa maas­sa jos­sa oli rotuerot­telu ihan lähi­his­to­ri­as­sa kuten Etelä-Afrikas­sa ja Yhdys­val­tain etelä­val­tiois­sa oli sisäi­nen pas­sit. Myös vira­noamisil­ta piti kysyä lupa muut­taa asuin­paikkaa esim Yhdys­val­lois­sa täl­lä ongel­mal­la on edelleen his­to­ri­al­liset juuret afroamerikkalais­ten alhaises­sa koulu­tus­ta­sos­sa ja sosioekonomises­sa ase­mas­sa ja Etelä-Afrikas­sa väril­lis­ten väestön kesku­udessa suh­teessa maa­ta pitkään hallinneen valkoiseen väestöön.

      4. ksee: Miten pystyt län­si­maises­sa demokra­ti­as­sa (yksilö saa vapaasti vali­ta asuin­paikkansa) estämään ghet­tou­tu­misen sosi­aalisen sekoit­tamisen keinoin? 

         Tan­skas­sa on otet­tu käyt­töön seg­re­gaa­tion tor­ju­mises­sa aika rajut keinot, jot­ka alka­vat jo hipoa län­si­maisen lib­er­aalin oikeusval­tion rajo­ja. Ylekin uuti­soi tästä ihan äsket­täin.

         Rahul Somani: Viimeis­inä sisäisen pas­si oli käytössä Etelä-Afrikas­sa maan­väril­lisel­lä väestöl­lä vuosi­na 1952–1986aparthedin hallinnon aikana ja mon­es­sa maas­sa jos­sa oli rotuerot­telu ihan lähi­his­to­ri­as­sa kuten Etelä-Afrikas­sa ja Yhdys­val­tain etelä­val­tiois­sa oli sisäi­nen passit. 

         Venäjäl­lä on kaikil­la vielä tänäkin päivänä. Tosin Neu­vos­toli­iton hajoamisen jäl­keen se on muut­tunut entistä enem­män henkilöl­lisyys­todis­tuk­seen ja vähem­män ulko­maan­pas­si­in rin­nas­tu­vak­si, mut­ta kuitenkin.

      5. Tom­mi Uschanov:

         Venäjäl­lä on kaikil­la vielä tänäkin päivänä. Tosin Neu­vos­toli­iton hajoamisen jäl­keen se on muut­tunut entistä enem­män henkilöl­lisyys­todis­tuk­seen ja vähem­män ulko­maan­pas­si­in rin­nas­tu­vak­si, mut­ta kuitenkin.

         Venäjäl­lä on käytössä molem­mat niin ulko­maan­pas­si kuin sisäi­nen passi.Venäjän sisäisel­lä pas­sil­la voi matkus­taa esim Venäjän fed­er­aa­tion ulkop­uolelle kuten Abhasi­aan, Valko-Venäjälle, Kazak­stani­in ja Kirgisiaan.

      6. Rahul Somani: Venäjäl­lä on kaikil­la vielä tänäkin päivänä. Tosin Neu­vos­toli­iton hajoamisen jäl­keen se on muut­tunut entistä enem­män henkilöl­lisyys­todis­tuk­seen ja vähem­män ulko­maan­pas­si­in rin­nas­tu­vak­si, mut­ta kuitenkin.

         Venäjäl­lä on käytössä molem­mat niin ulko­maan­pas­si kuin sisäi­nen passi.Venäjän sisäisel­lä pas­sil­la voi matkus­taa esim Venäjän fed­er­aa­tion ulkop­uolelle kuten Abhasiaan,Valko-Venäjälle, Kazak­stani­in ja Kirgisiaan.

         Suomes­sa oli palvelus­pakko pitkälle 1800-luvulle, ja maan sisäiseen matkus­tamiseen tarvit­ti­in kirkko­her­ran kir­joit­ta­ma matka­pas­si, ja sen jäl­keen irto­lais­la­ki. Vielä nyky­isinkin suo­ma­lainen tarvit­see luvan muut­tamiseen. Se on nimeltään muut­toil­moi­tus ja se on sakol­la sank­tioitu. Suo­ma­lais­ten on myös pakko kuu­lua johonkin kun­taan. Sivistys­mais­sa ei ole keskitet­tyä henkilörek­ister­iä. Ne oppi­vat sen viime uuni­tuk­sien jälkeen.

      7. uunimag­gara: Suomes­sa oli palvelus­pakko pitkälle Vielä nyky­isinkin suo­ma­lainen tarvit­see luvan muut­tamiseen. Se on nimeltään muut­toil­moi­tus ja se on sakol­la sanktioitu.Suomalaisten on myös pakko kuu­lua johonkin kuntaan.Sivistysmaissa ei ole keskitet­tyä henkilörek­ister­iä. Ne oppi­vat sen viime uuni­tuk­sien jälkeen. 

         Voitko antaa esimerkke­jä mainit­se­mas­tasi sivistys­maista mis­sä ei ole keskitet­tyä henkilörekisteriä?

         Liit­to­val­tiois­sa kuten Sak­sa, Sveit­si, Yhdys­val­lat, Kana­da ja Aus­tralia asuin­paik­ka määri­tyy osaval­tion (provinssi tai kan­toni) mukaan Suomes­sa tämä on kun­ta jako. 

         Esimerkik­si Sveit­sis­sä asuin­paik­ka määrit­tyy kan­tonin mukaan ja nimis­miespi­irin (vapaasti kään­net­ty) (Bürg­erge­meinde) mukaan. 

         Yhdys­val­lois­sa asuin­paik­ka määri­tyy osaval­tion ja piirikun­nan (coun­ty) mukaan. 

         Sak­sas­sa asuin­paik­ka määri­tyy osaval­tion ja piirikun­nan (Land­kreis) mukaan.

         Suomes­sa maakun­nil­la ei ole mitään isoa hallinnol­lista rooli on asuin­paik­ka määritel­ty kunnittain.

         Esimerkik­si äänestämi­nen on annet­tu mon­es­sa liit­to­val­tios­sa osaval­tioiden vas­tu­ulle. Suomes­sa on keskus­vaalilau­takun­ta joka valvoo vaale­ja valtakunnallisesti.

      8. uunimag­gara: Suomes­sa oli palvelus­pakko pitkälle 1800-luvulle, ja maan sisäiseen matkus­tamiseen tarvit­ti­in kirkko­her­ran kir­joit­ta­ma matkapassi,Sivistysmaissa ei ole keskitet­tyä henkilörekisteriä. 

         Nimeltä mainit­se­mat­tomis­sa
         sivistys­val­tiois­sa seu­rakun­nat eivät ole hoi­ta­neet maal­lis­ten vira­nomais­ten velvol­lisuuk­sia kuten matkus­tuslu­pa ja muut­to lupa asioi­ta. Vas­tuu on mon­es­sa mais­sa ollut esimerkik­si asuin­paikan raatimiehillä

      9. Tom­mi Uschanov: Tan­skas­sa on otet­tu käyt­töön seg­re­gaa­tion tor­ju­mises­sa aika rajut keinot, jot­ka alka­vat jo hipoa län­si­maisen lib­er­aalin oikeusval­tion rajo­ja. Ylekin uuti­soi tästä ihan äsket­täin.

         Olen kyl­lä ihme­tel­lyt ettei kukaan tan­skalainen ole val­lit­tanut tuos­ta toimen­piteestä tan­skalaisi­in oikeuse­limi­in. Toki asuinaluei­ta voi uudelleen suun­nitel­la ja ihmisille voi osoit­taa uudet asun­not kun­nal­li­sista vuorkra-asun­noista mut­ta peruste­lut pitäisi olla hyvät. Tämä toimen­pide on Tan­skan kohdal­la aika raju ja viimek­si Tan­s­ka teki näin 1950-luvul­la Grön­lan­nis­sa inui­it­ti väestölle.

4. Kaupun­gin vuokra-asuin­nois­sa asu­vat voivat myös vai­h­taa asun­to­ja keskenään:

   https://www.hekaoy.fi/asunnonvaihtoporssi/

   Sanois­in, että tulota­son parantues­sa lähde­tään pyrkimään kivem­malle alueelle kalli­im­paan kaupun­gin vuokra-asun­toon (jos ei halua luop­ua kaupun­gin käm­pästä kokon­aan), kun taas kalli­im­mal­ta alueelta kalli­im­man vuokra-asun­non saa­neel­la saat­taa olla intres­si vai­h­taa halvem­paan. Tämä lie­nee yksi poten­ti­aa­li­nen seli­tys muiden joukos­sa hyvä­tu­lois­t­en pää­tymiselle kalli­im­mille alueille. 

   Toki suurin osa sisäi­sistä vai­h­doista on muut­tuneen elämän­ti­lanteen aikaansaa­maa eli vai­hde­taan lyhyem­män työ­matkan perässä tai muut­tuneen tilan­tarpeen vuok­si tms.

   Vastaa

5. Kun 40 asun­non ker­rostalos­sa asuu yksi seg­re­gaa­tion­estop­er­he, niin se vielä menee läpi kuriosi­teet­ti­na. Mut­ta mitä enem­män tätä seg­re­gaa­tion­estoa har­joite­taan, sitä herkem­min ne “hyvät” per­heet muut­ta­vat muualle, kos­ka niil­lä on siihen mah­dol­lisu­us. Ja kos­ka Helsin­ki ei ole muurin ympäröimä, seg­re­gaa­tion­e­ston seu­rauk­sista vapaa koti saat­taa hyvinkin löy­tyä naapurikunnasta.

   Miten Helsin­gin kun­nal­isvero­tu­lo per asukas on kehit­tynyt viimeisen 10 tai 20 vuo­den aikana? Vir­taako kaupungista ulos hyviä veron­mak­sajia ja tuleeko tilalle huonoja?

   Vastaa

   1. Daniel Fed­er­ley: Miten Helsin­gin kun­nal­isvero­tu­lo per asukas on kehit­tynyt viimeisen 10 tai 20 vuo­den aikana? Vir­taako kaupungista ulos hyviä veron­mak­sajia ja tuleeko tilalle huonoja? 

      Kun­nal­lisveron tuot­to Helsingis­sä asukas­ta kohti inflaa­tioko­r­jat­tuna ja vuo­den viimeisen päivän asukaslu­vun mukaan laskettuna:

      2019: 4045 e
      2018: 4033 e
      2017: 4130 e
      2016: 4199 e
      2015: 4088 e
      2014: 4052 e
      2013: 4161 e
      2012: 4059 e
      2011: 4056 e
      2010: 3952 e

      Ei tässä ainakaan mitään laske­vaa trendiä näy, sat­un­nais­vai­htelua enem­mänkin. Ja jos joku ihmettelee notkah­dus­ta 2017 -> 2018, niin sen seli­tys on Vapaavuori­nomics eli vero­pros­entin alen­nus 18,5 % -> 18,0 %.

      Vastaa

   2. Tilas­tokeskuk­sen 2005–2018 vero­tu­loaineis­ton mukaan Helsin­gin tulota­so suh­teessa Espoosen ja Kirkkon­um­meen näyt­tää pysyneen vakaana:

      https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/ChartHandler.ashx?ver=0%3a11%3a42&legendheight=20&legend=true&guidelinesvertical=false&guidelineshorizontal=true&labelorientation=Horizontal&linethickness=3&height=500&width=900&title=Yleisesti+verovelvollisten+tulonsaajien+luku%2c+tulot+ja+verot+muuttujina+Kunta+ja+Vuosi.+Veronalaiset+tulot+ml.+verovapaat+osingot+ja+korot+keskim%c3%a4%c3%a4rin%2c+euroa.&charttype=chartViewLine&px_tableid=statfin_tvt_pxt_11i8.px&px_path=StatFin__tul__tvt&px_language=fi&px_db=StatFin

      Vastaa

6. Asun Las­si­las­sa jok­seenkin Ben Zyskow­iczin naa­pu­ri­na. Hän on viihtynyt maise­mis­sa yli 20 vuot­ta. Niin tun­tu­vat viihtyvän myös kaupun­gin vuokra-asun­nois­sa asu­vat parin­sadan metrin päässä hänen kotioveltaan. Arve­len että kaupun­gin vuokra-asun­to­jen tuot­ta­mi­nen joka kul­malle on ratkaisu, jol­la eriy­tymi­nen voidaan estää. Nähtävästi tuet­tu omis­tusasum­i­nen johtaa jok­seenkin väistämät­tä keinot­telun tyyp­piseen toim­intaan. Kaupun­gin vuokra-asun­to ei periy­dy, vaan se osoite­taan aina eniten tarvitsevalle.

   Vastaa

   1. Kaupun­gin vuokra-asun­to ei periy­dy, vaan se osoite­taan aina eniten tarvitsevalle.

      Vuokraoikeu­den voi siirtää lähisukulaiselle.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara: Vuokraoikeu­den voi siirtää lähisukulaiselle.

         Miten tuo käytän­nössä toimii? Jos se menee niin, että asun­nos­sa jo asunut lähisuku­lainen saa jatkaa asum­ista sen jäl­keen kun päävuokralainen kuolee, se on ihan reilua. Jos se taas menee niin, että kämp­pän­sä voi siirtää vaik­ka siskolleen kun muut­taa itse ulko­maille, sys­teemiä on syytä korjata.

      2. Peter: Miten tuo käytän­nössä toimii? Jos se menee niin, että asun­nos­sa jo asunut lähisuku­lainen saa jatkaa asum­ista sen jäl­keen kun päävuokralainen kuolee, se on ihan reilua. Jos se taas menee niin, että kämp­pän­sä voi siirtää vaik­ka siskolleen kun muut­taa itse ulko­maille, sys­teemiä on syytä korjata. 

         Miten eri­ar­voisu­us ja ylimääräiset ja ansait­se­mat­tomat edut noin toimi­vat yleen­sä maail­mal­la — ihan samal­la taval­la. Tässä varsinkin on erit­täin suures­ta rahal­lis­es­ta edus­ta kyse, HeKA:n asun­to­jen hin­nat ver­rat­tuna vaik­ka Kojamoon ovat aivan eri sfääreis­sä. Toki sit­ten vastapain­ona on leg­en­dat siitä kuin­ka HeKA:n asun­not ovat hirveitä slum­me­ja, mitä hie­man epäilen.

      3. Peter: Miten tuo käytän­nössä toimii? Jos se menee niin, että asun­nos­sa jo asunut lähisuku­lainen saa jatkaa asum­ista sen jäl­keen kun päävuokralainen kuolee, se on ihan reilua. Jos se taas menee niin, että kämp­pän­sä voi siirtää vaik­ka siskolleen kun muut­taa itse ulko­maille, sys­teemiä on syytä korjata.

         Sisko kun muut­taa kir­joille kämp­pään pari kolme kuukaut­ta ennen kuin itse muu­tat käm­pästä pois niin voit muut­taa käm­pän vuokra­sopimuk­sen siskolle.

7. Väit­täisin että seg­re­gaa­tio ei johdu edes pelkästään asun­to­jen eri hin­noista eri alueel­la, vaan siitä että ihmi­nen luon­nos­taan “juur­tuu” paikkaan jos­sa on elänyt kauan. Jos on asunut Kon­tu­las­sa koko ikän­sä, sitä ei ehkä pidä niin pahana että halu­aisi vai­h­taa saman­laiseen asun­toon jos­sain “hienom­mal­la” alueel­la vaik­ka hin­taeroa ei olisikaan. Samoin Kon­tu­las­sa lap­suuten­sa asunut ihmi­nen saat­taa halu­ta jatkaa siel­lä asum­ista ihan vain ollak­seen lähel­lä van­hempiaan ja kavereitaan.

   Ekon­o­mistien tapaan ajatel­la asumis­es­ta liit­tyy, että ihmisen pitäisi jous­tavasti vai­h­taa asun­toaan ja asuin­paikkaansa taloudel­lista tehokku­ut­ta opti­moidak­seen. Kaik­ki asun­not ja asuin­paikat ovat kuvat­tavis­sa koural­lisel­la para­me­tre­ja ja jokainen asun­to jos­sa nuo para­metrit ovat samat, on ihan yhtä hyvä. Oikeasti ihmiset tykkäävät asua samal­la alueel­la ja mah­dol­lis­es­ti jopa samas­sa asun­nos­sa ihan vain sik­si, että ajan myötä niihin kehit­tyy jonkin­lainen tun­neside. Eikä minus­ta ainakaan voi­da mitenkään järkevästi argu­men­toi­da, että jonkun yhteiskun­nan tai talouden opti­moin­nin pitäisi men­nä tämän tun­nesi­teen edelle. Täl­lä argu­men­til­la voidaan ehkä jopa esit­tää, että kaik­ki alueet pitäisi pitää mah­dol­lisim­man saman­laisi­na kuin ennenkin, jot­ta aiem­min alueel­la asuneel­la ihmisel­lä on mah­dol­lisu­us asua siel­lä jatkos­sakin (tästä syys­tä gen­tri­fikaa­tio­ta pide­tään niin usein pahana asiana).

   Vastaa

8. Suurkaupungeis­sa ei pääse kokon­aan eroon seg­re­gaa­tios­ta mitenkään. Osa kaupungi­nosista seg­re­goituu mm huono­jen ja yksipuolis­ten työ- ja opiskelumah­dol­lisuuk­sien takia mut­ta eräs var­teenotet­ta­va seik­ka ovat saas­teet ja melu.
   Moot­tori­ti­et, varas­tot ja tehtaat ja rekkar­al­lit niihin, sata­mat, lento­ken­tät, rat­api­hat sekä baariko­rt­telit jois­sa käy huli­na aamuyöhön ovat seikko­ja joi­ta ei noin vaan voi kor­ja­ta, tai pros­es­si on kallis ja hidas.

   Vastaa

9. Jo lähtöko­h­ta, että ihmi­nen seg­re­goituu tulo­jen mukaan on väärä. Se ei ole ihmis­lu­on­non mukainen luon­nolli­nen toim­inta­malli. Seg­re­goi­tu­misen tärkein tek­i­jä on klaani. Ihmi­nen pyrkii oman klaanin­sa asut­ta­maan ympäristöön.

   Demokra­tia on onnis­tunut ehdol­lis­ta­maan ihmisille leimau­tu­misen puolueeseen klaanin sijas­ta. Ja niin­hän puolueen kan­nat­ta­jal­la on ystävät ja vihol­liset puoluekan­nan mukaan aivan kuten klaanei­hin leimau­tuneil­lakin yksilöil­lä klaanin mukaan. Demokra­t­ian avul­la ollut mah­dol­lista hal­li­ta miljoonien suu­ruisia pop­u­laa­tioi­ta yhden keskushallinnon alaisuudessa.

   Ajatel­laan­pa jotain paikallista klaani­jo­hta­jaa. Ase­mansa avul­la hän on tul­lut hyvin rikkaak­si ja saavut­tanut vankan ase­man oman klaanin­sa kesku­udessa. Muut­taako hän asumaan jon­nekin rikkaiden asuinalueelle, naut­ti­maan var­al­lisu­u­den tuo­mas­ta ylel­lisyy­destä ja yksinäisyy­destä: Ei muuta.

   Hän on leimau­tunut klaani­in­sa ja klaani häneen. Ja täl­lä asial­la ei ole mitään tekemistä tulo­jen kanssa. Yksinäiset sudet vai­h­ta­vat lau­maa, mut­ta hekin joutu­vat alis­tet­tuun ase­maan uudessa laumassa.

   (Olisiko ajateltavis­sa tule­vaisu­u­den vir­tu­aaliset klaan­it, joiden avul­la hal­li­taan mil­jarde­ja ihmisiä? – Mut­ta ei kuu­lu tämän blo­gin aiheeseen.)

   Kaupunki­raken­net­ta ei muute­ta otta­mal­la rahaa pois yhdeltä asukkaal­ta ja anta­mal­la sitä toiselle. On vaikutet­ta­va kaupun­gin alueel­la asu­vi­in klaaneihin.

   Vastaa

   1. K‑Veikko:

      Ajatel­laan­pa jotain paikallista klaani­jo­hta­jaa. Ase­mansa avul­la hän on tul­lut hyvin rikkaak­si ja saavut­tanut vankan ase­man oman klaanin­sa kesku­udessa. Muut­taako hän asumaan jon­nekin rikkaiden asuinalueelle, naut­ti­maan var­al­lisu­u­den tuo­mas­ta ylel­lisyy­destä ja yksinäisyy­destä: Ei muuta.

      Hän on leimau­tunut klaani­in­sa ja klaani häneen. Ja täl­lä asial­la ei ole mitään tekemistä tulo­jen kanssa. Yksinäiset sudet vai­h­ta­vat lau­maa, mut­ta hekin joutu­vat alis­tet­tuun ase­maan uudessa laumassa.

      On vaikutet­ta­va kaupun­gin alueel­la asu­vi­in klaaneihin.

      Kyl­lä sosioekonomis­es­ta ase­mas­ta nousseet yhteisöt (klaan­it) joil­la on tuon kaltainen klaan­i­taus­ta yleis­es­ti muut­ta­vat pois siitä asuinalueelta mihin hän tuli alun­perin asumaan. 

      His­to­ri­al­lis­es­ti voi ihan osoit­taa esimerkin. 1600-luvul­la Englan­ti­in pak­eni protes­tant­tista hugenot­ti­pako­laista Ran­skas­ta ne jot­ka asut­tui asumaan Lon­toon East Endin asuinalueelle joista suurin osa muut­ti muualle kun sosioekonomi­nen ase­ma muut­tui ja tilalle tuli myöhem­min 1870 ja 1880-luvuil­la aške­nasi­ju­u­ta­laisia pako­laisia Venäjältä ja 1950-luvul­la alueelle muut­ti itä­pak­istani­laisia maa­han­muut­ta­jia ja nykyään alueel­la sijit­see muun muas­sa Canary Wharf joka on Lon­toon yksi tun­ne­tu­im­mista liikekeskuksista. 

      East End on hyvä esimerk­ki siitä kuin­ka eri maa­han­muut­ta­jien sosioekonomi­nen ase­ma on tuonut eri vuosikym­meninä uusi tulokkoi­ta joista van­hat muut­ta­jat ovat läht­e­neet kun hei­dän taloudelli­nen ase­ma muut­tui myöhem­min paremmaksi.

      Tässä on hiukan his­to­ri­aa kuin­ka East End ja maa­han­mut­ta­jien sosioekonomi­nen ase­ma muut­tuu ja asuinalueet muuttuvat 

      https://areena.yle.fi/audio/1–50418669

      https://www.bbc.co.uk/programmes/b052j0tp

      Vastaa

      1. Kiitos hyvistä huomioista.

         On huo­mat­ta­va, että slum­mi on sinne muut­ta­jalle aina parem­pi paik­ka asua kuin se mis­tä hän läk­si pois ja parhaim­mil­laan slum­mit ovat sinne muut­ta­jille mah­dol­lisu­us. Paik­ka, jos­ta pon­nistaa kohti vieläkin parem­paa elämää.

         – Ain­oa mitä voimme näille henkilöille on, että emme estä heitä havait­se­mas­ta niitä mah­dol­lisuuk­sia, joi­ta “slum­min ulkop­uolel­la” on olemassa.
         – Emme voi paran­taa tilan­net­ta tuk­i­toimil­la, kos­ka jokainen tuk­i­toi­mi itsessään on kymmenelle muulle mah­dol­lisu­us parem­paan elämään; slum­mis­sa. Tuos­ta mah­dol­lisu­ud­es­ta sit­ten lypsetään man­naa niin kauan kuin sitä on jaos­sa. Jos muut­taa pois ei tietenkään ole enää tukeen oikeutettu.

         Eivät kuitenkaan kaik­ki halua pois slum­mista. Se on hei­dän rakas kotiseu­tu jon­ka arvoihin on kasvet­tu jo vau­vas­ta asti. Siel­lä syn­tyvät, siel­lä asu­vat ja sinne kuolevat.

         – Pitäisikö nämä ihmiset repäistä pois juuril­taan ja asut­taa paikkaan, jota eivät tunne kodikseen.

      2. K‑veikko:
         On huo­mat­ta­va, että slum­mi on sinne muut­ta­jalle aina parem­pi paik­ka asua kuin se mis­tä hän läk­si pois ja parhaim­mil­laan slum­mit ovat sinne muut­ta­jille mah­dol­lisu­us. Paik­ka, jos­ta pon­nistaa kohti vieläkin parem­paa elämää.

         Ain­oa mitä voimme näille henkilöille on, että emme estä heitä havait­se­mas­ta niitä mah­dol­lisuuk­sia, joi­ta “slum­min ulkop­uolel­la” on olemassa.

         Emme voi paran­taa tilan­net­ta tuk­i­toimil­la, kos­ka jokainen tuk­i­toi­mi itsessään on kymmenelle muulle mah­dol­lisu­us parem­paan elämään; slum­mis­sa. Tuos­ta mah­dol­lisu­ud­es­ta sit­ten lypsetään man­naa niin kauan kuin sitä on jaos­sa. Jos muut­taa pois ei tietenkään ole enää tukeen oikeutettu.

         Pitäisikö nämä ihmiset repäistä pois juuril­taan ja asut­taa paikkaan, jota eivät tunne kodikseen.

         Maa­han­muut­ta­jat eivät kyl­lä tee asuin­paikas­ta slum­mia kuten ei East Endin hugenoit ja aške­naasi­ju­u­ta­laiset tai itä­pak­istani­laiset maa­han­muut­ta­jat. Päin­vas­toin se oli ain­oa paik­ka mis­tä sai asun­non hal­val­la mut­ta ei lop­putu­los sil­lä moni lähti pois. Kyl­lä slum­min asukkaiden sosi­aal­ista ase­maa voi paran­taa sosi­aal­i­tur­va jär­jestelmän kehit­tämisel­lä joka kan­nus­taa opiskelu­un ja sitä kaut­ta työelämään. Myös slum­min infra­struk­tu­uria voi yhteiskun­ta paran­taa esimerkik­si paran­ta­mal­la koulu­ja ja ter­vey­den­huol­lon palvelui­ta. Slum­mista voi tehdä viihty­isän paran­ta­mal­la sen miljöötä . Kyl­lä monien maa­han­muut­ta­ja lähti pois esimerkik­si East Endis­tä kos­ka nousi­vat sosio-ekonomisessä asemassa. 

         Helsin­gin Kamp­pi on var­maan hyvä esimerk­ki van­han ajan slum­mista jos­ta kehit­tyi myöhem­min arvostet­tu asuinalue.

         Lon­toos­sa esimerkik­si toinen East Endin kaltainen asuin­paik­ka oli Wap­pin ja yksi Lon­toon pahamaineisemista asuinaluista kos­ka se oli Dock­slandin sata­mas­sa. Toden­näköis­es­ti Kata­janok­ka on esimerkkinä sille Helsingis­sä vielä 1900-luvun alus­sa. Nyt Wap­pingis­sä on suurten kan­sain­välis­ten media yhtiöi­den pääkont­torit kun ne siir­tyivät aivan Lon­toon ydinkeskus­tas­ta sinne 1980-luvulla. 

         Entis­es­tä Wap­pin­gin slum­mista tuli halut­tu asuinalue ja myös East End muut­tui asuinalueek­si johon muut­ti nuo­ria aikuisia joil­la oli per­he ja työ mon­es­sa alueel­la sijait­se­vis­sa yrityksissä.

10. Yksi poten­ti­aa­li­nen seli­tys lisää: Suomes­sa huonotkin alueet (ja koulut) ovat melko hyviä, “ihan ookoo”. Jos ne oli­si­vat todel­la huono­ja, elämän­sä jos­sakin järjestyk­sessä pitävien ja itselleen tai ainakin lap­silleen tule­vaisu­u­den­toivei­ta omaavien vähä­tu­lois­t­en pako olisi voimakkaam­paa. He lähti­sivät hin­nal­la ja kon­stil­la mil­lä hyvän­sä ja alueel­liset erot kas­vaisi­vat nopeam­min huono­jen aluei­den huonontuessa.

    Vastaa

    1. Taneli Neval­la: Yksi poten­ti­aa­li­nen seli­tys lisää: Suomes­sa huonotkin alueet (ja koulut) ovat melko hyviä, ”ihan ookoo”. Jos ne oli­si­vat todel­la huono­ja, elämän­sä jos­sakin järjestyk­sessä pitävien ja itselleen tai ainakin lap­silleen tule­vaisu­u­den­toivei­ta omaavien vähä­tu­lois­t­en pako olisi voimakkaam­paa. He lähti­sivät hin­nal­la ja kon­stil­la mil­lä hyvän­sä ja alueel­liset erot kas­vaisi­vat nopeam­min huono­jen aluei­den huonontuessa.

       Koulu­ja on Suomes­sa isom­mis­sa kaupungeis­sa mah­dol­lista valikoi­da myös oman alueen ulkop­uolelta. Hakee vain mieleisen­sä pain­o­tuk­sen mukaisen koulun, niin se on peruste olla käymät­tä lähik­oulua. Erikoisk­oulu­ja käyvien sosioekonomi­nen taus­ta eroaa erikois­tu­mat­tomien paikallisk­oulu­jen oppi­laiden sosioekonomis­es­ta taustasta.

       Vastaa

11. “Tämä havain­to on vai­et­tu kuo­li­aak­si. Ei siitä kuitenkaan pääse sil­lä, että sanoo Tuuk­ka Saari­maan nyt vain ole­van pahis, joten hänen sanomi­sis­taan ei pidä välit­tää. Hänen saa­mansa tulos pitäisi jotenkin kumo­ta tai selit­tää pätemättömäksi.

    …

    Yleis­tun­tu­mani tästä ongel­mas­ta on val­ta­va epä­var­muus. Me yksinker­tais­es­ti tiedämme tästä asi­as­ta aivan liian vähän ja luulemme aivan liian paljon. Tämä on asiana val­ta­van tärkeä. Sik­si sitä pitäisi tutkia. Mis­sä ovat sosi­olog­it, kun heitä tarvittaisiin?”

    Samas­sa kir­joituk­ses­sasi ker­rot ensin mis­sä ne sosi­olog­it ja tutk­i­jat ovat kun niitä tarvit­taisi­in — ei halu­ta kuul­la, hel­posti saa tuutin täy­deltä vihaa ja vih­jailu­ja ääri­oikeis­to­lais­es­ta sielun­maise­mas­ta tai vai­h­toe­htois­es­ti viit­tauk­sia neu­vos­toli­it­toon vähän aiheesta riip­puen. Lop­pupuolel­la esität hyvin pain­okkaan (retorisen) kysymyk­sen hei­dän poissaolostaan.

    Vastaa

12. Kan­nat­taisi säästää paukut siihen mil­lä on vaiku­tus­ta, eli geenei­hin. Seu­raavak­si merkit­tävin on ver­tais­ten hyvä tai huono vaiku­tus, mikä on juuri syynä hyvän asuinalueen ja koulun hakemiseen. Olisi paljon halvem­paa lait­taa mätä­mu­nat eroon muista ihmi­sistä jo varhais­es­ta iästä läh­tien ja ottaa käyt­töön Duterten lin­ja huumei­den suhteen.

    Van­hem­mil­la on vah­va tunne, että kas­vatuk­sel­la ja perusk­oulu­tuk­sel­la on suuri merk­i­tys lapsen tule­vaisu­u­den suh­teen. Tämä huoli lap­sista on jäänne ajal­ta jol­loin nähti­in jatku­vaa nälkää ja isot kissat vaani­vat viidakos­sa. Nykyään se on vah­van negati­ivisen valin­nan kohteena.

    Vastaa

    1. Olli S: Tuuk­ka Saarimaa

       Olli S:
       Kan­nat­taisi säästää paukut siihen mil­lä on vaiku­tus­ta, eli geenei­hin. Seu­raavak­si merkit­tävin on ver­tais­ten hyvä tai huono vaiku­tus, mikä on juuri syynä hyvän asuinalueen ja koulun hakemiseen. Olisi paljon halvem­paa lait­taa mätä­mu­nat eroon muista ihmi­sistä jo varhais­es­ta iästä läh­tien ja ottaa käyt­töön Duterten lin­ja huumei­den suhteen.

       Onko Olli S valmis kan­nat­ta­maan tuo­ta Dutarten lin­jaa suo­ma­lais­ten katu­juop­po­jen kohdal­la? Olen yksinker­tais­es­ti ihme­tel­lyt että suo­ma­lais­ten yleinen suh­tau­tu­mi­nen katu­juop­poi­hin ei ole niinkään negati­ivi­nen kuin yleis­es­ti pitäisi olla eli mätä­mu­nista eroon ker­ta heitol­la niinkö Olli S ? Aloite­taanko ensin tästä iki­aikaises­ta suo­ma­lais­es­ta katu­juop­po ongel­mas­ta kos­ka alko­holin ylikäyt­tö kuu­luu osana suo­ma­laisen kadun miehen ja naisen har­ras­tuk­seen. Maa­han­muut­ta­jien etenkin Lähi-idästä tullei­den mus­lim­i­taus­tais­ten maa­han­muut­ta­jien alko­holin käyt­tö on piemepää kos­ka islam ja kult­tuu­ri­taus­ta on enem­män alko­holi kiel­teisem­pää ja tapakult­tuuri­in ei kuu­lu sinän­sä mus­limeille alko­holi kos­ka mon­es­sa mus­lim­i­maas­sa alko­ho­lia ei myy­dä ollenkaan. Suo­ma­lais­ten katu­juop­po­jen ongel­maa on var­maan mon­en työryh­män toimes­ta yritet­ty kar­sia mut­ta tulok­set eivät ole mitenkään kehut­tavia. Joten eiköhän Dutarten lin­jaa voisi kokeila sieltä aluk­si suo­ma­lais­ten katu­juop­po­jen kohdal­la. Klo 23.00 Rauta­tien­to­ril­ta voisi aloit­ta ja sieltä siir­tyä lähiöi­hin (sic)?

       Vastaa

13. Varmin keino asumiseen kun­nol­lisel­la alueel­la on vali­ta pien­taloalue, jos­sa kaupun­ki ei omista merkit­tävässä määrin maa­ta ja joka on täy­teen raken­net­tu. Lähi­etäisyy­del­la ei pidä olla mitään vuokrakasarme­ja. Noi­ta paikko­ja löy­tyy esim. Pohjois-Helsingistä. Noil­la alueil­la ei ole oikeas­t­aan mitään sos­suon­gelmia, kuten huume­hörhöjä. Elämä on valintoja.

    Vastaa

14. ” Huono-osaiset eivät hae asun­to­ja hyväo­sais­ten aluei­ta, kos­ka hei­dän kaverin­sa ja maan­miehen­sä asu­vat siel­lä mis­sä asuvat.
    Hyväo­saisel­la hak­i­jal­la on varaa odot­taa sopi­vaa asun­toa, eikä hän sik­si joudu hyväksymän ensim­mäistä tarjottua.
    Jos enti­nen pien­i­t­u­loinen vauras­tuu, hän muut­taa pois ARA-asun­nos­ta, jos se on hal­val­la asuinalueel­la, mut­ta ei muu­ta, jos se on kalli­il­la asuinalueelle.”

    Voi olla jotain tuol­lais­takin, mut­ta yksi toden­näköi­nen seli­tys on raadol­lisem­pi. Eli se, että vähä­varaisim­mil­la ei ole varaa asua kuin niis­sä ARA-asun­nois­sa, jot­ka ovat van­ho­ja, huonokun­toisia ja hal­val­la asuinalueel­la. Niis­sä voi saa­da tarvit­se­mansa kokoisen asun­non, kun taas samankokoinen uusi ARA-asun­to voi olla yli­hin­tainen vähä­varaiselle. Täl­löin niihin uudem­pi­in ARA-kohteisi­in valikoituu keski­varaisia, ja van­hoi­hin remont­tia odot­tele­vi­in kohteisi­in keskit­tyy sitä porukkaa, joka on uloso­to­ssa. Pien­i­t­u­loisu­uskin ei ole sama asia kuin vähä­varaisu­us. Asum­is­tukea­han voi saa­da kuin­ka suuri­varainen tahansa, kos­ka siinä ei ole var­al­lisu­us­ra­jo­ja, vaan vain tulo­ra­jat. Eli jos on vaik­ka vuokral­la asu­va miljoonääri, ja sit­ten jää pois töistä ja jää vaik­ka koti­in las­ten kanssa, voi saa­da asum­istuen, kos­ka asum­is­tukea haet­taes­sa ei kysytä varo­ja, vaan tuloja.

    Viimek­si maini­tus­ta syys­tä johtuen en ole vaku­ut­tunut niistä teo­reet­ti­sista argu­menteista, joiden mukaan asum­is­tu­ki automaat­tis­es­ti olisi parem­pi vai­h­toe­hto kuin ARA-tuet. Suomes­ta ei ole tietoa siitä, kuin­ka hyvin asum­is­tu­ki kohdis­tuu lop­ul­ta vähä­varaisille, ja paljonko pien­i­t­u­loi­sista ja vähä­varai­sista on sen ulkop­uolel­la, on vain teo­reet­tisia argu­ment­te­ja. Asum­istuen saa­jien tiedot pitäisi yhdis­tää tulorek­isteri­in, ja kat­soa sit­ten, että miten mis­säkin tulolu­okas­sa asum­istuen saa­jia esi­in­tyy ja ei esi­in­ny. Kela on men­neisyy­dessä julkaissut jotain tilas­to­ja siitä, moniko toimeen­tu­lotuen saa­ja ei saa lainkaan asum­is­tukea, ja se määrä on ollut kyl­lä huo­mat­ta­van suuri toimeen­tu­lotuen saa­jien kokon­ais­määrään näh­den. Jostain syys­tä moni toimeen­tu­lotuen saa­ja ei saa yhtään asum­is­tukea, vaik­ka toimeen­tu­lotuen saa­jil­ta viime­si­jaisen tuen hak­i­joina edel­lytetään, että asum­is­tukea on haet­tu. Syitä siihen lie­nee monia, läh­tien vaik­ka siitä, että toimeen­tu­lo­tukea voi saa­da asun­no­tonkin, mut­ta tilanne pätee ilmeis­es­ti myös yllät­tävän mon­een, jol­la on asunto.

    Vastaa

    1. Suomes­ta ei ole tietoa siitä, kuin­ka hyvin asum­is­tu­ki kohdis­tuu lop­ul­ta vähä­varaisille, ja paljonko pien­i­t­u­loi­sista ja vähä­varai­sista on sen ulkop­uolel­la, on vain teo­reet­tisia argumentteja

       Avaa se postauk­ses­sa mainit­tu Saari­maan ja Eerolan artikke­li. Siinä tätä asi­aa on selvitetty. 

       A

       Vastaa

       1. Osmo Soin­in­vaara:

          Avaa se postauk­ses­sa mainit­tu Saari­maan ja Eerolan artikke­li. Siinä tätä asi­aa on selvitetty. 

          Olen avan­nut sen. Kyseisessä artikke­lis­sa on selvitet­ty monia asioi­ta, mut­ta sitä siinä ei ole käsitel­ty, mis­sä määrin asum­is­tu­ki kohden­tuu vähä­varaisille, eikä siinä ole käsitel­ty myöskään sitä, moniko pien­i­t­u­loinen on asum­istuen ulkop­uolel­la. Siinä käytet­ti­in sel­l­aista tietokan­taa koti­talouk­sista, joka ei sisältänyt tietoa koti­talouk­sien var­al­lisu­ud­es­ta eikä näi­den asum­is­menoista, eli aineis­to ei edes mah­dol­lis­tanut vähä­varaisu­uskysymys­ten tarkastelua. Aineis­to olisi kaiketi mah­dol­lis­tanut sen tarkastelun, mis­sä määrin pien­i­t­u­loiset ovat asum­istuen ulkop­uolel­la, mut­ta se ei ollut tuos­sa artikke­lis­sa tutkimuskysymyksenä.

15. uunimag­gara: suo­ma­lainen tarvit­see luvan muut­tamiseen. Se on nimeltään muuttoilmoitus 

    Tuo on aivan tot­ta. Asuin­paik­ka vaa­di­taan vaik­ka sen vaa­timi­nen on kiel­let­ty perustuslaissa:

    > Suomen kansalaisel­la ja maas­sa laillisesti
    > oleskel­e­val­la ulko­maalaisel­la on vapaus
    > liikkua maas­sa ja vali­ta asuinpaikkansa.

    Tuos­sa pykälässä ei puhuta oikeud­es­ta vali­ta asuin­paikkaa, jol­loin muut­toil­moituk­sen vaa­timi­nen olisi lail­lista, vaan vapaud­es­ta vali­ta asuin­paik­ka. Tässä on vis­si ero.
    – Jot­ta henkilöl­lä olisi vapaus vali­ta asuin­paik­ka, pitää sil­loin myös olla vapaus olla val­it­se­mat­ta asuinpaikkaansa.

    En tiedä mik­si asuin­paikan suh­teen ei nou­date­ta perus­tus­lakia, kun esimerkik­si yhdis­tys­va­pau­den osalta taas yleis­es­ti ymmär­retään, että yhdis­tymis­va­pau­teen kuu­luu vapaus olla yhdistymättä.
    – Ehkä kyse on vain rahas­ta, verot, ja sosi­aalisen hier­arkian mukai­sista alistussuhteista.

    Vastaa

16. ATRA asun­not sitä ja tätä, Hitas sitä ja tätä… kuin­ka kauan näistä asumisen inno­vaa­tioista on? 70 vuotta…

    Mis­sä uudet asumisen ratkaisu­jen inno­vaa­tiot!? Eikö vaan ketään kiin­nos­ta kehit­tää, tukea ja/tai rahoittaa?

    Esimerkik­si vaik­ka asum­isoikeu­so­su­uskun­nat (ei nää nyky­set ASO lain mukaiset viritelmät) voisi­vat tehdä mata­lankyn­nyk­sen asum­ista eri alueille. Kokeilu­ja on, mut­ta kun ei suo­raan heti sel­l­aisia voit­to­ja kun van­hoista sys­teemiestä tai kovan­ra­han tuotan­nos­ta… tart­tis määräti­etoista kaupunkien tukea ja toteu­tus­mall­e­ja, sekä takauk­sia, että pankke­ja kiinnostas…

    Ja ei, ei ole viisas­ten kivi osu­uskun­nat, eikä sel­l­as­ta ole mul­la tässä tarjota…
    … mut­ta hyvä­nen aika, mis­sä uudet asum­is­muo­toin­no­vaa­tiot eri­lais­ten asumiseen liit­tyvien ja kaupunki­rak­en­teen ongelmien ratkaisemik­sesi on? 

    Kaupungeil­la olisi mah­dol­lisu­us täm­mösiä kehit­tää, kun bis­ner­iskiä ei ole, mut­ta on helpom­paa ostaa ”yleis­es­ti markki­noil­la saatavil­la ole­via tuot­tei­ta” (kuten kun­nal­lisien han­k­in­to­jen inno­vaa­tion­tap­pa­ja kla­su­uli yleen­sä kuuluu)

    Haloo Suo­mi, sinne viiskytlu­vullekko on tässä jääty?

    Vastaa

17. Soin­in­vaara kysyi sosi­olo­ge­ja apu­un, olen sosi­olo­gi, mut­ta vähän kyl­lä nyt pet­tynyt keskustelunavaukseen. 

    Eero­la ja Saari­maa ovat nyt (viisi vuot­ta sit­ten) löytäneet tulok­sen, jon­ka rapor­toimme Vaa­to­vaaran kanssa jo 20 vuot­ta sit­ten: tulo­muu­ton sosi­aa­li­nen koos­t­u­mus vai­htelee (hallinta­muo­dos­ta riip­pumat­ta, siis läpi eri hallinta­muo­to­jen) aluei­den halut­tavu­u­den ja sosek tason mukaan niin, että itäiselle suu­ralueelle suun­tau­tu­va muut­to on huono-osaisem­paa kuin länteen. 

    Olemme myös esit­täneet tälle tulkin­nan, jon­ka mukaan sosi­aalisen sekoit­tamisen kaut­ta ei voi­da estää muut­toli­ik­keen kaut­ta tapah­tu­vaa alueel­lista eriy­tymistä, joka – ero­jen ker­ran syn­nyt­tyä – alkaa ruokkia niitä. 

    Ja poh­jana oli/on tulo­jen ja var­al­lisu­u­den nousu, osana ITn poh­jalle käyn­nistynyt­tä nousukaut­ta, joka kas­vat­ti hyväo­sais­ten tulo­ja nopeam­min kuin asun­to­jen hin­nat nousi­vat: oli /on varaa valita. 

    Soin­in­vaara nyt näyt­täisi peräänku­u­lut­ta­van sosi­olo­ge­ja tehtävään, jon­ka ydin olisi sen ker­tomises­sa, että jol­lakin taval­la ”yhteisön” kannal­ta sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen olisi kuitenkin kan­natet­ta­va pro­jek­ti. En tiedä mitään näyt­töä, jon­ka mukaan näin olisi: sosi­aal­ista tukea ei syn­ny, kon­trol­lia ja leimaamista kyllä. 

    Teemu Kemp­paisen tuore väitöskir­ja näyt­tää perustel­e­van kan­taa, jon­ka mukaan alueelli­nen sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen olisi tehokas juuri tässä tarkoituk­ses­sa: riit­tävä osake­talo­jen osu­us pitää yllä sosi­aal­ista järjestys­tä (tai ainakin estää epäjärjestys­tä), yhteys on tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevä, ja tulos siis löy­tyy juuri alku­peräisen tavoit­teen kohdal­ta (vrt. Siil­i­tien mellakka).. 

    Tässä suh­teessa siis poli­ti­ik­ka on ollut – tutkimusti­eto­jen ja seu­ran­nan val­os­sa – onnistunutta. 

    Kyse ei siis ole kuitenkaan ollut tasa-arvos­ta eikä yhteisöl­lisyy­destä vaan huono-osais­ten paikallis­ten yhteisö­jen hajot­tamis­es­ta ja keskilu­okan sosi­aalis­es­ta kon­trol­lista, paikallisen sosi­aalisen järjestyk­sen puolustamiseksi. 

    On selvää, että tästä joutuu mak­samaan (vrt. Eero­la – Saari­maa) mut­ta on täl­lä kyl­lä oma merk­i­tyk­sen­säkin (Kemp­painen), mut­ta en usko, että yhteisöl­lä tässä sosi­olo­gi ‑tilauk­ses­sa tarkoite­taan tätä (vaik­ka mel­lakoi­hin viit­taakin), vai olenko väärässä?

    Y.t.

    Mat­ti Kortteinen
    Kaupunkiso­si­olo­gian emeritusprofessori

    Vastaa

    1. Mat­ti Kortteinen,
       Kiitos, jotain tuol­laista perään kuu­lutin. Tutkimuk­ses­ta ei ole hyö­tyä, ellei siitä ker­ro­ta kenellekään. Ekon­o­mistit ovat jotenkin innokkaampia julkaise­maan tulok­si­aan ja ker­tomaan niistä julkises­sa keskustelussa.
       Tuo ei oikein motivoin­ut käyt­tämään rahaa sekoit­tamiseen. Olen näh­nyt ulko­maisia tutkimuk­sia siitä, että sekoit­ta­mi­nen vaikut­taa las­ten tule­vaisu­u­teen. Ne ovat kuitenkin peräisin angt­losak­si­sista maista, jois­sa koul­u­laitok­sen taso vai­htelee alueit­tain suuresti. Aikuis­ten osalta vaiku­tus­ta ei oikein löy­dy niissäkään.

       Vastaa

    2. Tieteel­liseen tietoon / tutkimuk­seen perus­tu­va päät­tämi­nen näyt­tää yleis­es­ti tarkoit­ta­van sitä, että etsitään tutk­i­jaa tai tutkimus­tu­losta, joka vahvis­taa omat ide­olo­giaan perus­tu­vat pref­er­enssit. Jos sopi­vaa tulosta ei löy­dy, niin sit­ten tarvit­taes­sa vaik­ka polka­istaan pystyyn uusi suun­nat­tu tutkimus­ra­hoi­tu­so­hjel­ma, jon­ka hakue­hdot takaa­vat halut­tu­jen tulosten saamisen. Odotel­lessa voi sit­ten lakaista “väärän tiedon” maton alle ja valit­taa “oikean tutkimustiedon” puutetta…

       Vastaa

       1. ksee:
          Tieteel­liseen tietoon / tutkimuk­seen perus­tu­va päät­tämi­nen näyt­tää yleis­es­ti tarkoit­ta­van sitä, että etsitään tutk­i­jaa tai tutkimus­tu­losta, joka vahvis­taa omat ide­olo­giaan perus­tu­vat pref­er­enssit. Jos sopi­vaa tulosta ei löy­dy, niin sit­ten tarvit­taes­sa vaik­ka polka­istaan pystyyn uusi suun­nat­tu tutkimus­ra­hoi­tu­so­hjel­ma, jon­ka hakue­hdot takaa­vat halut­tu­jen tulosten saamisen. Odotel­lessa voi sit­ten lakaista ”väärän tiedon” maton alle ja valit­taa ”oikean tutkimustiedon” puutetta… 

          Kei­den pitäisi sit­ten tuot­taa tutkimus­ta ja tutk­i­ja jos se on joidenkin mielestä lop­pu­jen lopuk­si vain tutk­i­jan tuot­ta­ma tieto perus­tuu vain ide­ol­o­gisi­in pref­er­ens­sei­hin? Ttutkimus­ta tulosta ei aina löy­dy ihan senkin takia kos­ka dataa ei löy­dy. Tuol­la sin­un logi­ikallasi kaik­ki yliopis­tot pitäisi lakkaut­taa ja ne kor­vat­taisi­in pelkil­lä aja­tushau­to­moil­la! En edes lähde arvaile­maan mikä olisi tämän lop­putu­lok­se­na konkreet­ti­nen tulos ja mil­lainen yhteiskun­ta olisi sel­l­ainen jos­sa vain aja­tushau­to­mot saisi tutkia kun yliopis­tot ovat sit­ten monien mielestä vain ide­al­o­gisia laitok­sia. Hyvässä tiedon tuot­tamises­sa pitää erot­taa ide­alo­gia ja fak­tat ja kat­soa onko aihet­ta tutkit­tu muual­la ja mikä on siel­lä lop­putu­los. Ei tämän pitäisi olla niin vaikeaa

       2. Rahul Somani: Kei­den pitäisi sit­ten tuot­taa tutkimus­ta ja tutk­i­ja jos se on joidenkin mielestä lop­pu­jen lopuk­si vain tutk­i­jan tuot­ta­ma tieto perus­tuu vain ide­ol­o­gisi­in pref­er­ens­sei­hin? Ttutkimus­ta tulosta ei aina löy­dy ihan senkin takia kos­ka dataa ei löy­dy. Tuol­la sin­un logi­ikallasi kaik­ki yliopis­tot pitäisi lakkaut­taa ja ne kor­vat­taisi­in pelkil­lä aja­tushau­to­moil­la! En edes lähde arvaile­maan mikä olisi tämän lop­putu­lok­se­na konkreet­ti­nen tulos ja mil­lainen yhteiskun­ta olisi sel­l­ainen jos­sa vain aja­tushau­to­mot saisi tutkia kun yliopis­tot ovat sit­ten monien mielestä vain ide­al­o­gisia laitoksia.Hyvässä tiedon tuot­tamises­sa pitää erot­taa ide­alo­gia ja fak­tat ja kat­soa onko aihet­ta tutkit­tu muual­la ja mikä on siel­lä lop­putu­los. Ei tämän pitäisi olla niin vaikeaa

          Aika jän­nä tulk­in­ta — joka on kuitenkin niin täysin met­sässä kuin olla ja voi.

          Sinän­sä joka iki­nen tutk­i­ja on enem­män tai vähem­män sub­jek­ti­ivi­nen tutkimusko­hteen­sa suh­teen — myös ne jot­ka omas­ta mielestään pyrkivät suurim­paan mah­dol­liseen objek­ti­ivi­su­u­teen. Sik­si yksitäisi­in tutkimuk­si­in ei ole syytä suo­raan luot­taa vain sen takia, että ne sat­tuvat ole­maan paper­ille painet­tuna (tai tar­jol­la pdffinä mak­sullisel­la sivus­tol­la). Tieteel­lisen tiedon perus­vaa­timuk­se­na on tulosten tois­tet­tavu­us ja sik­si ensin­näkin kaiken datan ja menetelmien pitäisi olla avoimesti saatavil­la reana­lyysia varten.

          Kos­ka yksit­täisil­lä tutk­i­joil­la ja tutkimus­ryh­mil­lä on omia tiedostet­tu­ja tai tiedosta­mat­to­mia agen­do­jaan ja joukkoon mah­tuu aina hui­jaa­maan valmi­ita mätiä ome­nia (ja/tai uras­taan ja toimeen­tu­lostaan huolestunei­ta “mä olen tääl­lä vain töis­sä” ‑tutk­i­joi­ta), niin yleen­sä aina löy­tyy jostain (jopa ver­tais­ar­voitu­ja) tulok­sia tuke­maan läh­es mitä tahansa poli­it­tista / yhteiskun­nal­lista kan­taa / aatetta.

          Tämän vuok­si olisi tärkeää, että päätök­sen teko ei perus­tu­isi yksit­täisi­in kir­sikan­poimin­nal­la valit­tui­hin tutkimuk­si­in vaan laa­joi­hin kat­sauk­si­in, jois­sa pun­ni­taan myös yksit­täis­ten tulosten uskottavuus.

          Toinen seik­ka on sit­ten poli­it­tis­ten toim­i­joiden pyrkimyk­set vaikut­taa tutkimuk­sen sisältöön rahoituk­sen kaut­ta. Tämähän on ver­hot­tu kau­ni­isti sel­l­aisi­in perustelui­hin kuin että tutkimus pitää saa­da parem­min palvele­maan yhteiskun­taa jne. Kuitenkin aika monia hakue­hto­ja lueskelleena ei voi vält­tyä mieliku­val­ta, että “yhteiskun­nan palvelem­i­nen” tarkoit­taa etupäässä kul­loisillekin päät­täjille mieleis­ten tutkimus­tu­losten tehtailua.

          Tietysti voi koit­taa leikkiä urheaa ja joko ehdot­taa “vääriä” aihei­ta / käsit­te­ly­ta­paa tai tuot­taa “vääriä” tulok­sia. Siinä vain käy äkkiä niin, ettei useim­miten saa euroakaan rahoi­tus­ta — tai jos onkin saanut, niin raha­hanat voivat men­nä keskenkaiken kiin­ni (been there, done that).

          Tässäkin ajas­sa olisi ehkä perustel­tua laka­ta aja­mas­ta sosi­aal­ista sekoit­tamista, kos­ka tutkit­tua tietoa on siitä, ettei koko hom­mas­sa ole oikeas­t­aan mitään tolkkua. Samoin nykyisen hal­li­tuk­sen olisi valit­ta­va pitääkö se kiin­ni “tietoon poh­jau­tu­vas­ta päätök­sen­teosta” ja alkaa siten ottaa huomioon mm. arviot talous- ja työl­lisyyspoli­ti­ikan vaiku­tuk­sista — tai sit­ten luop­ua ko. peri­aat­teesta ja jatkaa nyky­istä poli­ti­ikan hulabaloota.

       3. ksee:

          Tässäkin ajas­sa olisi ehkä perustel­tua laka­ta aja­mas­ta sosi­aal­ista sekoit­tamista, kos­ka tutkit­tua tietoa on siitä, ettei koko hom­mas­sa ole oikeas­t­aan mitään tolkkua. Samoin nykyisen hal­li­tuk­sen olisi valit­ta­va pitääkö se kiin­ni ”tietoon poh­jau­tu­vas­ta päätök­sen­teosta” ja alkaa siten ottaa huomioon mm. arviot talous- ja työl­lisyyspoli­ti­ikan vaiku­tuk­sista – tai sit­ten luop­ua ko. peri­aat­teesta ja jatkaa nyky­istä poli­ti­ikan hulabaloota.

          Sosi­aa­li­nen sekot­ta­mi­nen on kyl­lä ilmiönä sel­l­ainen ettei siitä aina tietenkään saa­da mitään täy­del­listä lop­putu­losta edes eri tutkimusten perus­teel­la. Voimme yhtä hyvin esimerkik­si kyseenalais­taa onko yleinen asevelvol­lisu­us esimerkik­si kansan­taloudelle ja työl­lisyy­delle hyödyl­listä. Asevelvol­lisu­u­den vaiku­tuk­ses­ta esimerkik­si työl­lisyy­teen kiel­teis­es­ti on myös Suomes­sa paljon tutkit­tua tietoa kansan­talouden eri tutkimus­laitok­sil­ta. Pitäisi asevelvol­lisu­us esimerkik­si lakkaut­taa kos­ka sil­lä on myös työl­lisyy­den kohdal­la negati­ivisia vaikutuksia?

       4. Rahul Somani: Sosi­aa­li­nen sekot­ta­mi­nen on kyl­lä ilmiönä sel­l­ainen ettei siitä aina tietenkään saa­da mitään täy­del­listä lop­putu­losta edes eri tutkimusten perusteella.

          “Läh­es kaik­ki tutkimus­tu­lok­set osoit­ta­vat sosi­aalisen sekoit­tamisen hyödyt olemat­tomik­si ja hai­tat todel­lisik­si” => “On kyl­lä niin vaikea ilmiö, ettei siitä tieteel­lä tah­do saa­da selvää — joten jake­taan sitä, mak­soi mitä maksoi”

          Näin­hän se “tutkimusti­etoon perus­tu­va päät­tämi­nen” yleen­sä taitaa mennä.

       5. ksee: ”Läh­es kaik­ki tutkimus­tu­lok­set osoit­ta­vat sosi­aalisen sekoit­tamisen hyödyt olemat­tomik­si ja hai­tat todel­lisik­si” => ”On kyl­lä niin vaikea ilmiö, ettei siitä tieteel­lä tah­do saa­da selvää – joten jake­taan sitä, mak­soi mitä maksoi”

          Näin­hän se ”tutkimusti­etoon perus­tu­va päät­tämi­nen” yleen­sä taitaa mennä.

          Kun­nol­lisen lop­putu­lok­sen sosi­aalis­es­ta sekoit­tamis­es­ta voisi saa­da siten että jotkin lähiö ote­taan sosi­aalisen sekoit­tamisen kohteek­si ja lähiössä toteutetaan ruo­hon­ju­u­ri­ta­son tutkimus sosi­aalisen sekoit­tamisen lop­putu­lok­ses­ta. Turus­sa on tehty vas­taa­van­lainen tutkimus Varis­su­os­ta (Helsin­gin Sanomien artikke­li https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006596896.html?share=296e28689f40028096d993e5c1dacdff)

       6. ksee: Aika jän­nä tulk­in­ta – joka on kuitenkin niin täysin met­sässä kuin olla ja voi.

          Sinän­sä joka iki­nen tutk­i­ja on enem­män tai vähem­män sub­jek­ti­ivi­nen tutkimusko­hteen­sa suh­teen – myös ne jot­ka omas­ta mielestään pyrkivät suurim­paan mah­dol­liseen objek­ti­ivi­su­u­teen. Sik­si yksitäisi­in tutkimuk­si­in ei ole syytä suo­raan luot­taa vain sen takia, että ne sat­tuvat ole­maan paper­ille painet­tuna (tai tar­jol­la pdffinä mak­sullisel­la sivustolla).
          Kos­ka yksit­täisil­lä tutk­i­joil­la ja tutkimus­ryh­mil­lä on omia tiedostet­tu­ja tai tiedosta­mat­to­mia agen­do­jaan ja joukkoon mah­tuu aina hui­jaa­maan valmi­ita mätiä ome­nia (ja/tai uras­taan ja toimeen­tu­lostaan huolestunei­ta ”mä olen tääl­lä vain töis­sä” ‑tutk­i­joi­ta), niin yleen­sä aina löy­tyy jostain (jopa ver­tais­ar­voitu­ja) tulok­sia tuke­maan läh­es mitä tahansa poli­it­tista / yhteiskun­nal­lista kan­taa / aatetta.
          Toinen seik­ka on sit­ten poli­it­tis­ten toim­i­joiden pyrkimyk­set vaikut­taa tutkimuk­sen sisältöön rahoituk­sen kaut­ta. Tämähän on ver­hot­tu kau­ni­isti sel­l­aisi­in perustelui­hin kuin että tutkimus pitää saa­da parem­min palvele­maan yhteiskun­taa jne. Kuitenkin aika monia hakue­hto­ja lueskelleena ei voi vält­tyä mieliku­val­ta, että ”yhteiskun­nan palvelem­i­nen” tarkoit­taa etupäässä kul­loisillekin päät­täjille mieleis­ten tutkimus­tu­losten tehtailua.

          Tietysti voi koit­taa leikkiä urheaa ja joko ehdot­taa ”vääriä” aihei­ta / käsit­te­ly­ta­paa tai tuot­taa ”vääriä” tulok­sia. Siinä vain käy äkkiä niin, ettei useim­miten saa euroakaan rahoi­tus­ta – tai jos onkin saanut, niin raha­hanat voivat men­nä keskenkaiken kiin­ni (been there, done that). 

          Ensim­mäi­nen kom­ment­ti oli pieni pro­vokaa­tio ihan sil­lä perus­teel­la että mikäli yliopis­to­jen tutkimuk­sia ale­taan poli­ti­soimaan tai kyseenalais­ta­maan niin toden­näköis­es­ti tutkimustyö pain­ot­tuu lop­pu­jen lopuk­si eri­lais­ten aja­tushau­to­mo­jen tutkimuk­si­in ja niil­lä on myös Suomes­sa paljon poli­it­tisia päämääriä.
          Yhteen­sä niidenkin rahoi­tus tulee val­tioi­ta. Esimerkik­si tämän vuo­den kesäl­lä julka­istu erään filosofin kir­ja Totu­us Kiihot­taa oli erään aja­tushau­tomon julka­isu ja rahoi­tus tuli veron­mak­sajien rahoista. Lop­putu­los oli se että tämän aja­tushau­tomon lähel­lä ole­va poli­it­ti­nen puolue päät­ti hyvin nopeasti ja toden­näköis­es­ti ennakko suun­nitelmien mukaises­ti onnis­tui puheen­jo­hta­jan suul­la san­otu­maan totaalis­es­ti kir­jan sisäl­löstä irti vaik­ka oli itse alus­ta alka­en esimerkik­si kyseisen kir­jan julk­istamisti­laisu­udessa joka vielä oli videoitu. 

          Tässä oli klassi­nen esimerk­ki siitä miten aja­tushau­to­mo­jen tutkimuk­set ovat myös mon­es­sa suh­teessa pyrkivät tekemään objek­ti­ivista tutkimus­ta mut­ta lop­putu­los oli itse asi­as­sa oli farssi. Kuitenkin tämä kir­ja julka­isti­in veron­mak­sajien rahoil­la ja nyt niitä onnek­si per­itään takaisin.

       7. ksee:
          Tässäkin ajas­sa olisi ehkä perustel­tua laka­ta aja­mas­ta sosi­aal­ista sekoit­tamista, kos­ka tutkit­tua tietoa on siitä, ettei koko hom­mas­sa ole oikeas­t­aan mitään tolkkua. Samoin nykyisen hal­li­tuk­sen olisi valit­ta­va pitääkö se kiin­ni ”tietoon poh­jau­tu­vas­ta päätök­sen­teosta” ja alkaa siten ottaa huomioon mm. arviot talous- ja työl­lisyyspoli­ti­ikan vaiku­tuk­sista – tai sit­ten luop­ua ko. peri­aat­teesta ja jatkaa nyky­istä poli­ti­ikan hulabaloota. 

          Tämä seg­re­gaa­tio keskustelu mitä Osmo Soin­in­vaara nos­taa esille on myös yhteiskun­nalli­nen ongel­ma jol­la on toden­näköis­es­ti pitkäkan­taisia ongelmia myös suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa mikäli seg­re­gaa­tioon ei puu­tu­ta. Osmo Soin­in­vaara myös analysoi seg­re­gaa­tion yhteiskun­nal­liset ongel­mat seg­re­gaa­tioon jos­ta pitäisi kyl­lä keskustel­la ja olen sitä mieltä että siihen puut­tua ajois­sa. Kun moni maa­han­muu­tos­ta ongelmista varoit­tel­e­va taho nos­taa Ruotsin ongel­mat tikun nokkaan niin uno­hta­vat että Ruot­sis­sa lähdet­ti­in juuri seg­re­gaa­tion lin­jalle ei inte­graa­tion. Assim­i­laa­tion­ta on esimerkik­si Ran­s­ka har­joit­tanut pitkään eikä sekään ole mitenkään lop­putu­lok­sen kannal­ta hyvä lähtöko­h­ta mut­ta inte­graa­tio jos­sa tun­nuste­taan myös maa­han­muut­ta­jien lähtö maan tapakult­tuurin jotkut eri­ty­ispi­ir­teet ja tietenkin uskon­non vapaa har­joit­ta­mi­nen uudessa koti­maas­sa on asi­at mitkä pitää ottaa huomioon mikäli halu­amme inte­groi­da maa­han­muut­ta­jia yhteiskun­taan. Seg­re­gaa­tio on päin­vas­tainen toimen­pide. Assim­i­laa­tio on kokon­aan alku­peräisen kult­tuuri taus­tan häivyt­tämi­nen (ennen kaikkea kie­len ja uskonnon)

       8. Rahul Somani: Tämä seg­re­gaa­tio keskustelu mitä Osmo Soin­in­vaara nos­taa esille on myös yhteiskun­nalli­nen ongel­ma jol­la on toden­näköis­es­ti pitkäkan­taisia ongelmia myös suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa mikäli seg­re­gaa­tioon ei puu­tu­ta. Osmo Soin­in­vaara myös analysoi seg­re­gaa­tion yhteiskun­nal­liset ongel­mat­seg­re­gaa­tioon jos­ta pitäisi kyl­lä keskustel­la ja olen sitä mieltä että siihen puut­tua ajoissa.

          Keskustelun jatkamisek­si olisi mukavaa, jos seg­re­gaa­tiomörköä sosi­aalisel­la sekoit­tamisel­la vas­taan käyvil­lä löy­ty­isi jotain fak­taa asi­as­ta pelkän muka­van jutustelun ja näp­pärien anek­doot­tien lisäksi.

          Tämä menee vähän jankkaamisek­si, mut­ta tutkimus­tu­losten mukaan sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen on tosi­aan käytän­nössä hukkaan heit­et­tyä rahaa — ja lisäk­si seg­re­gaa­tion merk­i­tys­tä ongelmien selit­täjänä voidaan perustel­lusti kyseenalais­taa — näyt­tää ennem­min jopa siltä, että sil­lä voisi olla hyö­tyjä ja juuri nimeno­maan huonoim­mas­sa ase­mas­sa oleville.

          Tähän toivoisi mielel­lää jotain muu­takin vas­ta-argu­ment­tia kuin “kat­sopas mitä Ruot­sis­sa tapah­tuu” — mut­ta se lie­nee turha toivo?

       9. ksee: Keskustelun jatkamisek­si olisi mukavaa, jos seg­re­gaa­tiomörköä sosi­aalisel­la sekoit­tamisel­la vas­taan käyvil­lä löy­ty­isi jotain fak­taa asi­as­ta pelkän muka­van jutustelun ja näp­pärien anek­doot­tien lisäksi.

          Tämä menee vähän jankkaamisek­si, mut­ta tutkimus­tu­losten mukaan sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen on tosi­aan käytän­nössä hukkaan heit­et­tyä rahaa – ja lisäk­si seg­re­gaa­tion merk­i­tys­tä ongelmien selit­täjänä voidaan perustel­lusti kyseenalais­taa – näyt­tää ennem­min jopa siltä, että sil­lä voisi olla hyö­tyjä ja juuri nimeno­maan huonoim­mas­sa ase­mas­sa oleville.

          Tähän toivoisi mielel­lää jotain muu­takin vas­ta-argu­ment­tia kuin ”kat­sopas mitä Ruot­sis­sa tapah­tuu” – mut­ta se lie­nee turha toivo?

          Olen kyl­lä peruste­lut tässäkin keskustelus­sa mitkä aiheut­ta­vat seg­re­gaa­tio­ta ja miten sitä voisi tor­jua pelkästään sosi­aalisen sekoit­tamisen kaut­ta enkä ole vain ottanut esi­in yksit­täisiä anek­doot­te­ja. Päin­vas­toin olen aiem­mis­sa viesteis­sä esimerkik­si ottanut esimerkik­si ihan esimerkke­jä muista maista miten asi­at siel­lä on hoidet­tu eräi­den asuinaluei­den kohdal­la. Tässä keskustelus­sa esimerkik­si on myös otet­tu esi­in Tan­skas­sa ote­tut toimen­piteet sosi­aaliseen sekoit­tamiseen tor­ju­miseen. Tan­skas­sa on ihmisiä alet­tu maa­han­muut­ta­ja val­tai­sista asun-alueil­ta sijoit­ta­maan uudellee. Toki tan­skalais­ten vira­nomais­ten ohjauk­sel­la ja myös pakko keinoin. Itse korostin aiem­min esimerkik­si huonon koulu­tuk­sen ja syr­jin­nän vas­taista toimen­piteitä myös seg­re­gaa­tion pois­tamiseen. Myös lähiöi­den infra­struk­tu­urin ja ympäristön paran­t­a­mi­nen on yksi toimen­pide jol­la voi tehdä alueesta viihty­isän . Esimerkik­si Turus­sa on Varis­suo lähiön paran­t­a­mi­nen tehnyt Varis­su­os­ta myös asuin­paikan johon ei muu­ta pelkästään maa­han­muut­ta­jia. Turun Varis­su­os­ta Helsin­gin Sanomat teki vähän aikaan sit­ten artikke­lin otsikol­la Varis­suo on Suomen monikult­tuurisimpia lähiöitä (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006596896.html?share=296e28689f40028096d993e5c1dacdff)

          Sosi­aalisen sekoit­tamisen lisäk­si voi paran­taa esimerkik­si lähiöi­den infra­struk­tu­uria ja miljöötä. Korot­ta­mal­la lähiöi­den viivyt­tää ja ympäristöä voi saavut­taa paljon. 

          Toki kaik­ki tämä lähiöi­den ympäristön paran­t­a­mi­nen tulee myös mak­samaan mut­ta ei var­maan niinkään paljon kuin pelkästään esimerkik­si sosi­aa­li­nen sekottaminen . 

          Mikä luulee että lähiöi­den ympäristön paran­t­a­mi­nen ei saisi mak­saa mitään niin sil­loin kyl­lä ei näe kokoku­vaa ja samal­la tois­te­taan esimerkik­si Ruotsin virheet ihan senkin takia kos­ka Suomes­sa on yleinen keskustelu men­nyt siihen että moni halu­aa Suomes­sa vält­tää aidosti Ruotsin virheet lähiöi­den hoi­dos­sa mut­ta nämä tahot Suomes­sa myös sanovat ääneen ettei sen pidä mak­saa ollenkaan vaan kaiken on olta­va puoli-ilmaista. Tähän voin tode­ta että kos­meet­tiset toimen­piteet eivät ole ikinä olleet lop­putu­lok­sen kannal­ta hyviä kos­ka ne ovat kos­meet­tisia. Lähiöi­den ympäristön paran­t­a­mi­nen vaatii toimen­piteenä taloudel­lisia resursse­ja mut­ta toki voimme järkevästi niitä kohden­taa sel­l­aisi­in paikkoi­hin jois­sa lop­putu­los on kuitenkin posi­ti­ivisen tulok­sen seurausta. 

          Tässä nimeno­maan esimerkik­si hyvä kaupunkisu­un­nit­telu on ykkössijalla .

18. “Tämä havain­to on vai­et­tu kuo­li­aak­si. Ei siitä kuitenkaan pääse sil­lä, että sanoo Tuuk­ka Saari­maan nyt vain ole­van pahis, joten hänen sanomi­sis­taan ei pidä välittää.”

    Ker­too kovin surullista viestiä suo­ma­lais­ten ajat­telun ja keskustelun tasos­ta, kun jopa täl­lä blogilla joudu­taan viit­taa­maan yleiseen keskustelu­un käyt­tämäl­lä lapsel­lista ter­miä “pahis”. Ja että talousti­eteil­i­jää pide­tään lähtöko­htais­es­ti jotenkin huonona tai ilkeänä ihmisenä.

    Suomen piti olla koulu­tuk­sen malli­maa, mis­tä siis kumpuaa täl­lainen ajat­telun kehittymättömyys?

    Mil­lainen val­is­tus­pro­jek­ti pitäisi aloit­taa, vaik­ka aluk­si vihrei­den talousosaamisen kohot­tamisek­si? Rohkeaisiko vihrei­den johto näyt­tää esimerkkiä ja suorit­taa talousti­eteestä muu­ta­man peruskurssin? Nyt kun puolueel­la on peräti min­is­ter­i­ta­son vas­tui­ta koko maan asioiden (toiv­ot­tavasti) taitavas­sa ja val­is­tuneessa johtamises­sa, eikö tätä voisi pitää melkein itses­tään­selvyytenä, perusam­mat­ti­taidon hankkimisena?

    Vastaa

    1. Johannes: Ker­too kovin surullista viestiä suo­ma­lais­ten ajat­telun ja keskustelun tasos­ta, kun jopa täl­lä blogilla joudu­taan viit­taa­maan yleiseen keskustelu­un käyt­tämäl­lä lapsel­lista ter­miä ”pahis”.

       Tässä on nyt täl­lä nimeno­maisel­la ker­ral­la mukana se näköko­h­ta, että ennen pro­fes­sorinim­i­tys­tään Saari­maa ilmeisen tietois­es­ti rak­en­si itse itselleen julk­isu­usku­vaa “pahik­se­na”, mm. laa­jaa huomio­ta herät­täneessä blo­gis­sa jota piti toisen saman­laisen eli Heik­ki Pur­si­aisen kanssa. Nyt kun pitäisi pystyä käymään ihan oikeaa julk­ista keskustelua kuiv­akan teknokraat­tisin sanankään­tein ja vaikut­ta­maan siihen, niin voi olla että van­ha maine on hie­man kivenä kengässä.

       Vastaa

       1. Tom­mi Uschanov: Tässä on nyt täl­lä nimeno­maisel­la ker­ral­la mukana se näköko­h­ta, että ennen pro­fes­sorinim­i­tys­tään Saari­maa ilmeisen tietois­es­ti rak­en­si itse itselleen julk­isu­usku­vaa ”pahik­se­na”, mm. laa­jaa huomio­ta herät­täneessä blo­gis­sa jota piti toisen saman­laisen eli Heik­ki Pur­si­aisen kanssa. 

          Luin joskus itsekin tuon blo­gin jut­tu­ja. Tosi­aan ei-kuiv­akkaasti kir­joitet­tu­ja, mut­ta eikös niis­sä pyrkimyk­senä kuitenkin koko ajan ollut ana­lyyt­tis­es­ti tarkastel­la ja haas­taa suo­ma­laises­sa medi­as­sa esi­in­tyneitä ajatuk­sia ja väit­teitä? Itse koin, että laa­jem­pana pyrkimyk­senä oli terästää suo­ma­laista ajat­telua ja sitä kaut­ta paran­taa maailmaa.

          Minus­ta on aika vah­va state­ment että jol­lain olisi ollut pyrkimys­tä rak­en­taa itselleen pahan ihmisen julk­isu­usku­vaa. Voisin jotenkin ymmärtää tämän, mikäli keskusteli­ja esimerkik­si solvaisi, pilkkaisi tai levit­täisi pahan­suovia juoru­ja tai väit­teitä nimeltä maini­tu­ista ihmi­sistä tai hei­dän moti­iveis­taan. Tai esit­täisi vaik­ka rasis­tisia tai ter­ror­is­mi­in yllyt­täviä kom­ment­te­ja. Mitään tämän tapais­takaan en itse huo­man­nut kyseisessä blo­gis­sa olevan.

       2. Johannes: Luin joskus itsekin tuon blo­gin jut­tu­ja. Tosi­aan ei-kuiv­akkaasti kir­joitet­tu­ja, mut­ta eikös niis­sä pyrkimyk­senä kuitenkin koko ajan ollut ana­lyyt­tis­es­ti tarkastel­la ja haas­taa suo­ma­laises­sa medi­as­sa esi­in­tyneitä ajatuk­sia ja väit­teitä? Itse koin, että laa­jem­pana pyrkimyk­senä oli terästää suo­ma­laista ajat­telua ja sitä kaut­ta paran­taa maailmaa.

          Minus­ta on aika vah­va state­ment että jol­lain olisi ollut pyrkimys­tä rak­en­taa itselleen pahan ihmisen julk­isu­usku­vaa. Voisin jotenkin ymmärtää tämän, mikäli keskusteli­ja esimerkik­si solvaisi, pilkkaisi tai levit­täisi pahan­suovia juoru­ja tai väit­teitä nimeltä maini­tu­ista ihmi­sistä tai hei­dän moti­iveis­taan. Tai esit­täisi vaik­ka rasis­tisia tai ter­ror­is­mi­in yllyt­täviä kom­ment­te­ja. Mitään tämän tapais­takaan en itse huo­man­nut kyseisessä blo­gis­sa olevan.

          Ei tarvitse kuin lukea Saari­maan Twit­ter-vieste­jä, niin pää­tyy siihen tulok­seen, että ei tässä nyt eri­tyisen hyvä­ta­painen ja ystävälli­nen keskusteli­ja ole. Voihan hänel­lä olla järke­viäkin ajatuk­sia, en tiedä, mut­ta kukaan ihmi­nen ei jak­sa kiin­nos­tua järke­vistäkään ajatuk­sista, jos ne esitetään keskenkasvuisen riidan­hakuiseen tyyli­in aivan kuin perusk­oulun yläasteella.

       3. Pet­teri: Ei tarvitse kuin lukea Saari­maan Twit­ter-vieste­jä, niin pää­tyy siihen tulok­seen, että ei tässä nyt eri­tyisen hyvä­ta­painen ja ystävälli­nen keskusteli­ja ole. Voihan hänel­lä olla järke­viäkin ajatuk­sia, en tiedä, mut­ta kukaan ihmi­nen ei jak­sa kiin­nos­tua järke­vistäkään ajatuk­sista, jos ne esitetään keskenkasvuisen riidan­hakuiseen tyyli­in aivan kuin perusk­oulun yläasteella.

          Jospa Pet­teri vaik­ka viimeisen vuo­den ajal­ta mainit­set jonkin Saari­maan riidan­hakuisen ajatuksen.

       4. Yleen­sä olen Uschanovin kanssa samaa mieltä melkein kaikesta, mut­ta en tästä. Saari­maan ja Pur­si­aisen blog­it oli­vat hyvin älykkäitä ja niis­sä tehti­in teräviä havain­to­ja. Kumpikaan ei vain osan­nut eikä oikein osaa vieläkään keskustel­la niiden kanssa, jot­ka eivät tunne talousti­etei­den ter­mi­nolo­giaa ja niiden taustal­la ole­vaa teo­ri­aa. Sik­si he puhu­vat ohi yleisönäsä. Molem­mat myös korosta­vat liiak­si niitä puoia asioista, joi­ta hei­dän oppineisuuten­sa tukee — mut­ta kuka­pa ei näin tekisi.

       5. Osmo Soin­in­vaara:
          Yleen­sä olen Uschanovin kanssa samaa mieltä melkein kaikesta, mut­ta en tästä. Saari­maan ja Pur­si­aisen blog­it oli­vat hyvin älykkäitä ja niis­sä tehti­in teräviä havain­to­ja. Kumpikaan ei vain osan­nut eikä oikein osaa vieläkään keskustel­la niiden kanssa, jot­ka eivät tunne talousti­etei­den ter­mi­nolo­giaa ja niiden taustal­la ole­vaa teo­ri­aa. Sik­si he puhu­vat ohi yleisönäsä. 

          Et ole eri mieltä nytkään. Tämä on käytän­nössä sanas­ta sanaan se mitä tarkoitin – minä vain muo­toilin sen täl­lä ker­taa epä­tarkoituk­sen­mukaisel­la taval­la. Luin blo­gia mielel­läni, mut­ta tämän tästä turhau­tuneena tähän mainit­tuun ilmiöön.

19. Kir­joi­tat, että “Narul­la ei kuitenkaan voi työn­tää. Hyväo­saisia ei voi pakot­taa muut­ta­maan huono-osais­ten alueille.” Pakot­taa ei voi, mut­ta kan­nus­taa voisi. Tähän yksi malli olisi (var­mas­tikin käytän­nössä hyvin han­kalasti toteutet­ta­va!) verokan­nuste. Vero­tuk­sen pro­gres­sion tason muo­dostaisi sin­ulle lähimpi­en (vaikka­pa 15) naa­purin keskiar­vo (vaikka­pa niin, että jos oma tulota­sosi ylit­tää keskiar­von, tulee vero­pros­ent­ti naa­pu­rus­ton keski­t­u­lo­jen mukaan, mut­ta jos alit­taa, tulee palkkasi mukaan). Näin hyvä­tu­lois­t­en kan­nat­taisi muut­taa huono­tu­lois­t­en keskelle!

    Vastaa

    1. Touko Apa­jalahti:
       Kir­joi­tat, että ”Narul­la ei kuitenkaan voi työn­tää. Hyväo­saisia ei voi pakot­taa muut­ta­maan huono-osais­ten alueille.” Pakot­taa ei voi, mut­ta kan­nus­taa voisi. Tähän yksi malli olisi (var­mas­tikin käytän­nössä hyvin han­kalasti toteutet­ta­va!) verokan­nuste. Vero­tuk­sen pro­gres­sion tason muo­dostaisi sin­ulle lähimpi­en (vaikka­pa 15) naa­purin keskiar­vo (vaikka­pa niin, että jos oma tulota­sosi ylit­tää keskiar­von, tulee vero­pros­ent­ti naa­pu­rus­ton keski­t­u­lo­jen mukaan, mut­ta jos alit­taa, tulee palkkasi mukaan). Näin hyvä­tu­lois­t­en kan­nat­taisi muut­taa huono­tu­lois­t­en keskelle! 

       Kun­nal­lisvero ei ole pro­gres­si­ivi­nen ja val­tio ei lähde tuol­laiseen mukaan.
       Ain­oas­taan sel­l­ainen toim­inta että hyväo­saiset aloit­taisi­vat jotain konkreet­tista yri­tys­toim­intaa joka työl­listäi­sivät ihmisiä seg­ra­gaa­tios­ta kär­sivil­lä alueil­la voisi olla vero­tuk­sel­lis­es­ti kan­nus­ta­va idea jos samal­la muut­taa itse sinne. Muuten ei.

       Vastaa

    2. Touko Apa­jalahti:
       Kir­joi­tat, että ”Narul­la ei kuitenkaan voi työn­tää. Hyväo­saisia ei voi pakot­taa muut­ta­maan huono-osais­ten alueille.” Pakot­taa ei voi, mut­ta kan­nus­taa voisi. Tähän yksi malli olisi (var­mas­tikin käytän­nössä hyvin han­kalasti toteutet­ta­va!) verokan­nuste. Vero­tuk­sen pro­gres­sion tason muo­dostaisi sin­ulle lähimpi­en (vaikka­pa 15) naa­purin keskiar­vo (vaikka­pa niin, että jos oma tulota­sosi ylit­tää keskiar­von, tulee vero­pros­ent­ti naa­pu­rus­ton keski­t­u­lo­jen mukaan, mut­ta jos alit­taa, tulee palkkasi mukaan). Näin hyvä­tu­lois­t­en kan­nat­taisi muut­taa huono­tu­lois­t­en keskelle!

       Johtaisi keinot­telu­un. Pidet­täisi­in luukkua Kon­tu­las­sa, vaik­ka oikeasti asu­taan Kaskisaaressa.
       Joh

       Vastaa

       1. Real­isti: Johtaisi keinot­telu­un. Pidet­täisi­in luukkua Kon­tu­las­sa, vaik­ka oikeasti asu­taan Kaskisaaressa.
          Joh

          Lon­toos­sa on alet­tu rajoit­taa kah­den omis­tusasun­non ylläpi­toa mikäli toinen on tyhjil­lään nimeno­maan keinot­telun takia eli arvon nousun ylläpitämiseen ei asumiseen tai vuokrauk­seen. Suomes­sa voisi säätää myös lais­sa tästä jot­ta keinot­telu lop­puisi. Esimerkik­si Kiinas­sa on säädet­ty vas­taa­van­lainen keinot­telun estämi­nen. Ongel­ma on todel­li­nen Kiinan suurkaupungeissa.

       2. Rahul Somani: Lon­toos­sa on alet­tu rajoit­taa kah­den omis­tusasun­non ylläpi­toa mikäli toinen on tyhjil­lään nimeno­maan keinot­telun takia eli arvon nousun ylläpitämiseen ei asumiseen tai vuokrauk­seen. Suomes­sa voisi säätää myös lais­sa tästä jot­ta keinot­telu lop­puisi. Esimerkik­si Kiinas­sa on säädet­ty vas­taa­van­lainen keinot­telun estämi­nen. Ongel­ma on todel­li­nen Kiinan suurkaupungeissa.

          Ei onnis­tu hel­posti. Yksi­tyi­nen omis­tu­soikeus on Suomes­sa kova jut­tu ihan perus­tus­lai mukaan.

       3. Real­isti: Ei onnis­tu hel­posti. Yksi­tyi­nen omis­tu­soikeus on Suomes­sa kova jut­tu ihan perustuslaimukaan.

          Kor­jaan edel­liseen tietoon sen tarken­nuk­sen että Lon­toos­sa on rajoitet­tu ulko­maalais­ten asun­to sijoit­ta­jien omis­tus­ta niin että tyhjiä asun­to­ja ei voi ulko­maalainen ostaa pelkästään tyhjil­lä pitämisel­lä. Moni Lon­toos­sa ole­va asun­to on ulko­maalaises­sa omistuksessa.

       4. pelkästään tyhjil­lä pitämisellä

          Suomen perus­tus­lain omaisu­u­den­suo­japykälä tekee tuon mah­dot­tomak­si. Ja hyvä niin, vaikkeivät kaik­ki nenään­sä tältä(kään) her­ne­suihku­gen­er­aat­to­ril­ta var­jele­maan kykenekään. Omaisu­u­den suo­jan mur­t­a­mi­nen, tai huonon­t­a­mi­nen, kun on jo niin iso asia, ettei sel­l­ais­es­ta kaiken muun ohel­la enää viit­sisi ruve­ta kärsimään.