Segregaatio on viheliäinen ongelma

Hel­sin­ki käyt­tää huo­mat­ta­van pal­jon rahaa sosi­aa­li­seen sekoit­ta­mi­seen, lähin­nä sii­hen, että hyvä­osais­ten asui­na­lueil­la on asun­to­ja myös vähä­va­rai­sil­le. Tämä ei näy meno­na kau­pun­gin bud­je­tis­sa, vaan tulo­jen pie­ne­mi­se­nä puut­tee­na tulopuolella.

Eko­no­mis­ti ajat­te­lee yksi­löä, sosio­lo­gi yhteisöä

Eko­no­mis­teis­ta monet pitä­vät tätä rahan haas­kauk­se­na, kun taas sosio­lo­git erit­täin kan­na­tet­ta­va­na asia­na. Kol­man­nen ryh­män muo­dos­ta­vat ne, joi­den kyky tul­ki­ta tilas­to­ja on vaja­vai­nen. Aja­tel­laan, että yksi­löi­den väli­set tuloe­rot oli­si­vat joten­kin pie­nen­ty­neet, jos aluei­den väli­set tuloe­rot pienenevät.

Aloi­te­taan eko­no­mis­tien ajat­te­lu­ta­vas­ta. Moni kysyy, että kun vali­taan sat­tu­man­va­rai­ses­ti joi­tain onnek­kai­ta pie­ni­tu­loi­sia asu­maan kal­liil­la asui­na­lueil­la, eikö voi­tai­si yhtä hyvin jakaa lot­to­ku­pon­ke­ja. Edel­leen kysy­tään, että jos ollaan val­mii­ta uhraa­maan 500 €/kk sii­hen, että Lah­ti­nen siir­re­tään Mel­lun­mäes­tä asu­maan Jät­kä­saa­reen, eikö voi­tai­si tar­jo­ta Lah­ti­sel­le vaih­toeh­to­na 500 € puh­taa­na käteen kuus­sa. Sit­ten Lah­ti­nen saa vali­ta, käyt­tää­kö sen asun­toon Jät­kä­saa­res­sa vai johon­kin muuhun.

Eko­no­mis­ti ajat­te­lee asioi­ta yksi­lön kan­nal­ta. Niin aja­tel­len täs­sä sosi­aa­li­ses­sa sekoit­ta­mi­ses­sa ei todel­la ole mitään jär­keä. Yksi­lö­ta­son oikeu­den­mu­kai­suut­ta aja­tel­len asu­mis­tu­keen käy­te­tyt rahat ovat pal­jon tehok­kaam­pia kuin ARA-asun­toi­hin käy­te­tyt, kos­ke ne mene­vät pie­nui­tu­loi­sil­le ja vain heil­le, kun taas ARA-asun­nois­sa asuu kai­ken­tu­loi­sia, toki suh­tees­sa enem­män pie­ni­tu­loi­sia kuin suurituloisia.

Sosio­lo­gi taas ajat­te­lee yhtei­sön kan­nal­ta. Asiat ovat parem­min, kun eri tulo­luok­kiin kuu­lu­via ihmi­siä asuu samoil­la alueil­la sekai­sin. Näin päin kat­soen pää­dy­tään aivan eri tulokseen

Sosio­lo­geil­la on osoit­taa, mitä voi tapah­tuu, jos yhtei­sö­ta­son asioi­ta ei ote­ta huo­mioon. Koke­muk­set huo­no-osais­ten eris­tä­mi­ses­tä omiin eril­li­siin kau­pun­gi­no­siin­sa ovat todel­la huo­no­ja niin Ruot­sis­sa kuin Parii­sis­sa­kin. Sik­si kan­nat­taa raken­taa ARA-asun­to­ja myös Jät­kä­saa­reen. Vai kannattaako?

ARA-poli­tiik­kaa puo­lus­te­taan juu­ri sosi­aa­li­sel­la sekoit­ta­mi­sel­la, ARA-asun­to­ja voi­daan sijoit­taa koh­den­ne­tus­ti esi­mer­kik­si Jät­kä­saa­reen, kun taas asu­mis­tu­kea saa­va Lah­ti­nen voi aja­tel­la, ettei hänen asu­mis­tues­ta huo­li­mat­ta kan­na­ta mak­saa asun­nos­ta Jät­kä­saa­res­sa, kos­ka voi asua hal­vem­mal­la Mel­lun­mäes­sä ja käyt­tää sääs­ty­neet rahat johon­kin muuhun.

https://vatt.fi/fi/who-benefits-from-public-housing-

Kuu­los­taa jär­keen­käy­väl­tä, mut­ta kau­pun­ki­ta­lous­tie­teen pro­fes­so­ri Tuuk­ka Saa­ri­maa on yhdes­sä VATT:in tut­ki­mus­joh­ta­ja Essi Eero­lan kans­sa havain­nut, että näin se ei ole. He ovat jul­kis­ta­neet tulok­set tut­ki­muk­ses­sa Who Bene­fits from Public Housing?, VATT wor­king papers 68. Tut­ki­muk­sen kiusal­li­sim­pia tulok­sia on, että sosi­aa­li­sen asun­to­kan­nan sisäl­lä köy­him­mät kes­kit­ty­vät sosi­aa­li­ses­ti lei­mau­tu­neim­mil­le alueil­le jopa jyr­kem­min kuin vapaa­ra­hoit­tei­ses­sa asun­to­kan­nas­sa. Kun ver­ra­taan alim­paan tulo­vii­den­nek­seen kuu­lu­via asuk­kai­ta ARA-asun­nois­sa ja vapaa­ra­hoit­tei­sil­la vuo­kra­mark­ki­noil­la, ARA-kan­nan asuk­kaat asu­vat toden­nä­köi­sem­min alueil­la, joil­la tulo­ta­so on mata­la kou­lu­tus­ta­so heik­ko ja työt­tö­myys kor­kea. Asia on siis päin­vas­toin kuin väi­te­tään. ARA-asun­not edis­tä­vät aluei­den välis­tä segregaatiota.

Tämä havain­to on vai­et­tu kuo­li­aak­si. Ei sii­tä kui­ten­kaan pää­se sil­lä, että sanoo Tuuk­ka Saa­ri­maan nyt vain ole­van pahis, joten hänen sano­mi­sis­taan ei pidä välit­tää. Hänen saa­man­sa tulos pitäi­si joten­kin kumo­ta tai selit­tää pätemättömäksi.

Voi tätä kyl­lä yrit­tää selit­tää tyh­jäk­si. Havain­to saat­taa selit­tyä van­hoil­la syn­neil­lä. Ennen ARA-asun­not kes­ki­tet­tiin Hel­sin­gis­sä­kin kau­pun­gi­no­siin. Kun uudet ARA-asun­not sijoi­te­taan tasai­ses­ti ympä­ri kau­pun­kia, efek­ti heik­ke­nee. Ehkä se on jo hei­ken­ty­nyt. Tuo tut­ki­mus on jul­kais­tu vii­si vuot­ta sit­ten ja aineis­to kerät­ty noin kah­dek­san vuot­ta sitten.

Mut­ta ei tämä täl­lä ole tyh­jen­net­ty. Ara-asun­nois­sa, jot­ka ovat kal­liil­la alueil­la, asuu sel­väs­ti hyvä­tu­loi­sem­pia kuin ARA-asun­nois­sa, jot­ka ovat hal­voil­la alueil­la. Kun asun­toon liit­ty­vä vuo­kran alen­nus on sitä suu­rem­pi, mitä kal­liim­mas­ta asui­na­lu­ees­ta on kyse, tämä menee aivan vää­rin päin. Eni­ten tue­taan ylituloisia.

Mis­tä tämä vali­koi­tu­mi­nen joh­tuu? En tie­dä tätä tut­ki­tun, mut­ta löy­dän kol­me poten­ti­aa­lis­ta selitystä.

  1. Huo­no-osai­set eivät hae asun­to­ja hyvä­osais­ten aluei­ta, kos­ka hei­dän kave­rin­sa ja maan­mie­hen­sä asu­vat siel­lä mis­sä asuvat.
  2. Hyvä­osai­sel­la haki­jal­la on varaa odot­taa sopi­vaa asun­toa, eikä hän sik­si jou­du hyväk­sy­män ensim­mäis­tä tarjottua.
  3. Jos enti­nen pie­ni­tu­loi­nen vau­ras­tuu, hän muut­taa pois ARA-asun­nos­ta, jos se on hal­val­la asui­na­lu­eel­la, mut­ta ei muu­ta, jos se on kal­liil­la asuinalueelle.

Ajan kulues­sa tämä kol­mas teki­jä voi­mis­tuu. Sitä vah­vis­taa se, että ARA-asun­nos­ta muut­ta­va voi siir­tää vuo­kra­oi­keu­den lähi­su­ku­lai­sel­leen, esi­mer­kik­si lap­sel­leen. En pääs­syt vii­me val­tuus­ton kokouk­seen, mut­ta jos oli­si pääs­syt, oli­si kan­nat­ta­nut Otto Meren (kok) aloi­tet­ta sii­tä, että oikeus siir­tää vuo­kra-oikeut­ta peril­li­sil­le pois­tet­tai­siin lain­sää­dän­nös­tä ARA-asun­to­jen osal­ta. Olen huo­nos­ti moti­voi­tu­nut varaa­maan tont­te­ja ARA-asun­noil­le kal­liil­la alueil­la, jos ne tosia­sias­sa pää­ty­vät ylituloisille.

On muu­ten vei­keä­tä, kuin­ka rin­ta­ma­lin­jat ARA-asun­to­jen yli­tu­loi­suuson­gel­man kans­sa ovat kum­mal­li­ses­ti vää­rin päin. Yleen­sä­hän kokoo­mus on aja­nut sitä, että kau­pun­gis­sa teh­dään tilaa rik­kail­le ja vasem­mis­to on halun­nut puo­lus­taa köy­hiä. Luu­li­si siis kokoo­muk­sen ole­van sitä tyy­ty­väi­sem­pi, mitä enem­män ARA-asu­nois­sa asuu”hyviä veron­mak­sa­jia” ja vasem­mis­ton puo­lus­ta­van edes näi­tä asun­to­ja köy­hil­le kuu­lu­vi­na. Vasem­mis­to kui­ten­kin puo­lus­taa rik­kai­den oikeut­ta asua ARA-asun­nois­sa ja kokoo­mus vastustaa.

Segre­gaa­tion tor­ju­mi­ses­sa ARA-poli­tii­kan kei­noin on toi­nen­kin ongel­ma. Pahin­ta segre­gaa­tios­sa on huo­no-osais­ten asui­na­luei­den, eri­lais­ten köy­hyys­tas­ku­jen syn­ty. Tam­mi­sa­lon kal­tai­set rik­kai­den ghe­tot eivät ole yhtä hai­tal­li­sia, vaik­ka yhteis­kun­nal­li­sen kohe­rens­sin kan­nal­ta oli­si hyvä, ettei sel­lai­sia syn­tyi­si. Kal­leim­mat segre­gaa­tion tor­ju­mi­seen suun­na­tut kei­not täh­tää­vät kui­ten­kin varak­kai­den kes­kit­ty­mien hajot­ta­mi­seen. Köy­hyys­tas­ku­jen syn­ty­mis­tä ne tor­ju­vat huo­nos­ti, kos­ka ei ole tapaa ohja­ta hyvä­osai­sia huo­no-osais­ten asuinalueille.

Voim­me sää­del­lä vain sitä, ket­kä muut­ta­vat mil­le­kin alu­eel­le ensim­mäi­se­nä, mut­ta emme sitä, keil­le he luo­vut­ta­vat asun­ton­sa pois muut­taes­saan. Hitas-asun­non avul­la kes­ki­tu­loi­nen­kin voi ostaa asun­non Jät­kä­saa­res­ta, mut­ta kun hin­ta­sään­te­ly 30 vuo­den pääs­tä lop­puu, rik­kaat val­taa­vat alu­een, jos alu­een hype jat­kuu nykyi­se­nä. Sii­hen men­nes­sä myös ARA-asuk­kai­den suh­teel­li­nen tulo­ta­so on nous­sut mel­koi­ses­ti, jos nykyi­set sään­nöt saa­vat jatkua.

Hyvis­tä alueis­ta tup­paa tul­la kaal­lii­ta ja sik­si rik­kai­den aluei­ta, kun taas huo­noil­le alueil­le vali­koi­tu­vat ennen pit­kää vain köyhimmät.

Jos Jät­kä­saa­ren kal­tai­sel­le alu­eel­le raken­net­tai­siin Hitas-asun­to­jen ja ARA-asun­to­jen sijas­ta edel­li­ses­sä pos­tauk­ses­sa mai­nit­tu­ja kau­pun­gin omis­ta­mia kovan rahan vuo­kra-asun­to­ja, pie­ni­tu­loi­nen voi­si asua niis­sä asu­mis­tuen avul­la yhtä edul­li­ses­ti kuin nyt ARA-vuo­kra-asun­nois­sa, mut­ta suu­ri­tu­loi­nen mak­sai­si niis­tä mark­ki­na­vuo­kraa. Tähän siis liit­tyi­si asu­mis­tuen sään­tö­jen uudis­ta­mi­nen niin, että se kor­vai­si Hel­sin­gis­sä mak­set­ta­via kes­ki­vuo­kria. Näi­den asun­to­jen sosi­aa­li­nen koh­taan­to pysyi­si sama­na vie­lä sen­kin jäl­keen, kun Hitas-asun­to­jen hin­ta­sään­nös­te­ly päät­tyy. Itse asias­sa nuo asun­not voi­si­vat antaa kau­pun­gil­le moni­puo­li­set kei­not sään­nel­lä asui­na­luei­den sosi­aa­lis­ta jakaumaa.

Köy­hyys­tas­ku­jen torjunta

Narul­la ei kui­ten­kaan voi työn­tää. Hyvä­osai­sia ei voi pakot­taa muut­ta­maan huo­no-osais­ten alueille.

Ainoa kei­no estää köy­hyys­tas­ku­jen syn­ty­mis­tä on pitää huol­ta sii­tä, ettei huo­no­ja aluei­ta raken­ne­ta ja jos on raken­net­tu, nii­tä nii­tä tulee kohen­taa.

Tämän takia Hel­sin­ki on aloit­ta­nut kau­pun­ki­uu­dis­tus­pro­jek­tin. Juu­ri nyt lau­ta­kun­nan pöy­däl­lä on tii­vis­tys­suun­ni­tel­mat Mel­lun­mäen, Kon­tu­lan ja Vesa­lan alueil­le. Se on osa tätä pro­jek­tia. Samal­la on tar­koi­tus edis­tää vähän gent­ri­fi­kaa­tio­ta alueilla.

Se tie­de­tään, että jos halu­taan edis­tää kes­ki­luo­kan muut­ta­mis­ta pie­ni­tu­loi­suu­den ja työt­tö­myy­den vai­vaa­miin kau­pun­gi­no­siin, on pidet­tä­vä huol­ta kou­luis­ta. Kou­lu­te­tut van­hem­mat eivät ei halua lap­sil­leen huo­noa kou­lua. Mik­ko Sil­li­man on osoit­ta­nut tut­ki­muk­ses­saan, että posi­tii­vi­nen dis­kri­mi­naa­tio on jopa yllät­tä­vän tulok­sel­lis­ta. Sii­hen siis lisää rahaa. https://vatt.fi/-/helsinkilaisnuoret-hyotyvat-positiivisen-diskriminaation-rahoituksesta.

Segre­gaa­tion tor­ju­mi­nen on kal­lis­ta, teh­dään se sit­ten rik­kait­ten ghet­to­jen hajot­ta­mi­se­na tai köy­hien asui­na­luei­den kohen­ta­mi­se­na. Jos molem­piin on rahaa niin hyvä. Jos vain toi­seen on, kan­nat­taa kohen­taa köy­hien asui­na­luei­ta. Tämä on minun mutu-arvio­ni asias­ta. En voi tie­tää eikä­voi kukaan muukaan.

Tar­vi­taan tutkimusta

Yleis­tun­tu­ma­ni täs­tä ongel­mas­ta on val­ta­va epä­var­muus. Me yksin­ker­tai­ses­ti tie­däm­me täs­tä asias­ta aivan lii­an vähän ja luu­lem­me aivan lii­an pal­jon. Tämä on asia­na val­ta­van tär­keä. Sik­si sitä pitäi­si tut­kia. Mis­sä ovat sosio­lo­git, kun hei­tä tar­vit­tai­siin?

= = = =

Koko tätä argu­men­toin­tia vas­taan on sanot­tu, että vaik­ka ARA-vuo­kra alit­taa Jät­kä­saa­res­sa mark­ki­na­vuo­kran 500 euroal­la kuus­sa, kau­pun­gin tap­pio ARA-asun­nois­ta on olen­nai­ses­ti pie­nem­pi. Se ei saa kovan rahan asun­to­ton­tis­ta vuo­kraa niin pal­jon enem­män kuin mark­ki­na­vuo­krien poh­jal­ta näyt­täi­si saa­van. Ei saakaan.

Mik­si ei saa, on ongel­ma erik­seen. Mik­si kau­pun­gin ton­teil­la Koja­mon kal­tai­set vuo­kra­ta­lo­yh­tiöt saa­vat niin käsit­tä­mät­tö­miä voit­to­ja. Ei pitäi­si saa­da. Hypo-pan­kin Ari Pau­nan mukaan Koja­mo saa vuo­kra-asun­nois­taan lii­ke­voit­toa kuu­kau­des­sa 600 euroa. Sil­le ei voi mitään, että asun­to­pu­la nos­taa asu­mi­sen hin­taa, mut­ta kau­pun­gin maal­la teh­tä­vä voit­to menee nyt aivan vää­riin tas­kui­hin. Jo sik­si­kin kau­pun­gin pitäi­si alkaa tuot­taa kovan rahan vuo­kra-asun­to­ja itse. (Lii­ke­voit­to on voit­to ennen muun muas­sa kor­ko­ja. Reaa­li­ko­rot ovat nyt nega­tii­vi­sia, mut­ta eivät tie­tys­ti loputtomiin.)

65 vastausta artikkeliin “Segregaatio on viheliäinen ongelma”

  1. Jutus­sa oli käy­tet­ty pie­ni­tu­loi­sis­ta ARA-asuk­kais­ta kuvit­teel­lis­ta nimeä Lah­ti­nen. Mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja suku­ni­mik­si Vir­tas­ten ja Lah­tis­ten sijaan oli­si toki ollut.

  2. Hitas-asun­non avul­la kes­ki­tu­loi­nen­kin voi ostaa asun­non Jät­kä­saa­res­ta, mut­ta kun hin­ta­sään­te­ly 30 vuo­den pääs­tä lop­puu, rik­kaat val­taa­vat alu­een, jos alu­een hype jat­kuu nykyisenä.”

    Noin muu­ten olen sitä miel­tä, että jos 30 vuo­den pääs­tä har­mi­tel­laan, kuin­ka hin­ta­sään­te­ly tuot­taa ansiot­to­mia voit­to­ja Jät­kä­saa­res­sa, ollaan tosi hyväs­sä tilan­tees­sa. Itse pel­kään, ettei­vät alle +5 met­riä nykyi­ses­tä meren­pin­nas­ta ole­vien asui­na­luei­den käm­pät käy enää kir­veel­lä­kään kaupaksi.

  3. Eikös ihan ensim­mäi­sek­si pitäi­si läh­teä liik­keel­le paris­ta aivan peruskysymyksestä?

    I. Ovat­ko segre­gaa­tion tor­jun­taan käy­te­tyt kei­not (so. sosi­aa­li­nen sekot­ta­mi­nen) yleen­sä­kin tehokkaita?

    Vai­kut­taa sil­tä, että yksi­lön koh­dal­la var­si­nai­sia hyö­ty­jä on aika vai­kea löy­tää vaan enem­min herää kysy­mys, että ovat­ko vai­ku­tuk­set pää­asias­sa nega­tii­vi­sia. Tie­tys­ti jää jäl­jel­le kysy­mys sii­tä, että hyö­tyy­kö yhteis­kun­ta koko­nai­suu­te­na sosi­aa­li­ses­ta sekot­ta­mi­ses­ta — mut­ta tätä lie­nee vai­kea osoit­taa. Kui­ten­kin on ole­mas­sa viit­tei­tä, että eriyh­teis­kun­ta­luo­kat elä­vät samal­la alu­eel­la enem­min kuin “lai­vat yös­sä” kuin iloi­se­na kaupunkiosayhteisönä.

    II. Onko segre­gaa­tion tor­ju­mi­nen tehok­kain kei­no estää huo­no-osai­suut­ta ja syrjäytymistä?

    Vaik­ka ensim­mäi­nen kysy­mys jäi­si­kin vail­le kai­kil­le kel­paa­vaa lopul­lis­ta tot­tuut­ta ja sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen pidet­täi­siin muka­na kei­no­va­li­koi­mas­sa, niin onko se tosi­aan tehok­kain kei­no hoi­taa ongel­mia? Kuten OS tote­si, segre­gaa­tion tor­jun­ta on aina kal­lis­ta — ja jos ideo­lo­gis­ten pää­mää­rien sijaan oli­si tosi­aan tar­koi­tus vähen­tää vaik­ka­pa köy­hyy­den tuo­mia ongel­mia, niin lie­nee luon­nol­lis­ta kysyä, että tule­vat­ko yhteis­kun­nan rahat par­hai­ten käy­te­tyk­si lait­ta­mal­la ne sosi­aa­li­seen sekoittamiseen.

    Voi­si kai OS:n lin­kaa­man posi­tii­vi­sen dis­kri­mi­naa­tion via­ku­tuk­sia sel­vit­tä­neen tut­ki­muk­sen poh­jal­ta kysyä, että mon­ta kou­lua­vus­ta­jaa sai­si pal­kat­tua heik­ko­jen aluei­den kou­lui­hin yhden Jät­kä­saa­reen raken­net­ta­van ARA-talon aiheut­ta­mil­la tulon­me­ne­tyk­sil­lä — ja kuin­ka mon­ta syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­sa ole­vaa nuor­ta tämä vuo­sit­tain pelastaisi?

    1. ksee:

      I. Ovat­ko segre­gaa­tion tor­jun­taan käy­te­tyt kei­not (so. sosi­aa­li­nen sekot­ta­mi­nen) yleen­sä­kin tehokkaita?

      Vai­kut­taa sil­tä, että yksi­lön koh­dal­la var­si­nai­sia hyö­ty­jä on aika vai­kea löy­tää vaan enem­min herää kysy­mys, että ovat­ko vai­ku­tuk­set pää­asias­sa nega­tii­vi­sia. Tie­tys­ti jää jäl­jel­le kysy­mys sii­tä, että hyö­tyy­kö yhteis­kun­ta koko­nai­suu­te­na sosi­aa­li­ses­ta sekot­ta­mi­ses­ta – mut­ta tätä lie­nee vai­kea osoit­taa. Kui­ten­kin on ole­mas­sa viit­tei­tä, että eriyh­teis­kun­ta­luo­kat elä­vät samal­la alu­eel­la enem­min kuin ”lai­vat yös­sä” kuin iloi­se­na kaupunkiosayhteisönä.

      II. Onko segre­gaa­tion tor­ju­mi­nen tehok­kain kei­no estää huo­no-osai­suut­ta ja syrjäytymistä?

      Vaik­ka ensim­mäi­nen kysy­mys jäi­si­kin vail­le kai­kil­le kel­paa­vaa lopul­lis­ta tot­tuut­ta ja sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen pidet­täi­siin muka­na kei­no­va­li­koi­mas­sa, niin onko se tosi­aan tehok­kain kei­no hoi­taa ongel­mia? Kuten OS tote­si, segre­gaa­tion tor­jun­ta on aina kal­lis­ta – ja jos ideo­lo­gis­ten pää­mää­rien sijaan oli­si tosi­aan tar­koi­tus vähen­tää vaik­ka­pa köy­hyy­den tuo­mia ongel­mia, niin lie­nee luon­nol­lis­ta kysyä, että tule­vat­ko yhteis­kun­nan rahat par­hai­ten käy­te­tyk­si lait­ta­mal­la ne sosi­aa­li­seen sekoittamiseen.

      Voi­si kai OS:n lin­kaa­man posi­tii­vi­sen dis­kri­mi­naa­tion via­ku­tuk­sia sel­vit­tä­neen tut­ki­muk­sen poh­jal­ta kysyä, että mon­ta kou­lua­vus­ta­jaa sai­si pal­kat­tua heik­ko­jen aluei­den kou­lui­hin yhden Jät­kä­saa­reen raken­net­ta­van ARA-talon aiheut­ta­mil­la tulon­me­ne­tyk­sil­lä – ja kuin­ka mon­ta syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­sa ole­vaa nuor­ta tämä vuo­sit­tain pelastaisi?

      Mikä­li emme todel­la­kaan halua Suo­meen saman­lais­ta jen­giy­ty­mis­tä kuin on näh­ty Ruot­sis­sa niin sosi­aa­li­nen sekot­ta­mi­nen on vält­tä­mä­tön­tä. Segre­gaa­tio on yhteis­kun­nal­li­ses­ti hyvin kal­lis­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Sitä kut­su­taan myös nimel­lä ghet­tou­tu­mi­nen. Tulon­siir­rot ovat yksi kei­no myös tor­jua eriar­voi­suut­ta mut­ta sosi­aa­li­nen sekot­ta­mi­nen kau­pun­ki suun­nit­te­lus­sa on myös iso kysy­mys joka on kal­lis­ta mut­ta sil­lä väli­täm­me myös pola­ri­soi­tu­mi­sen. Ruot­sis­sa sosio­lo­git on jo ajat pitä­neet huo­le­na Ruot­sin lähiöi­den huo­nos­ta sosi­aa­li­ses­ta eriar­vois­tu­mi­ses­ta kun sosi­aa­li­nen sekot­ta­mis­ta ei ole teh­nyt kaa­voi­tuk­sen yhtey­des­sä tar­peek­si. Suo­mi voi vält­tyä Ruot­sin lähiö väki­val­las­ta kun asuin aluei­ta sosi­aa­li­ses­ti sekoi­te­taan. Tämä on maa­han­muut­ta­jien inte­graa­tios­sa suo­ma­lai­seen yhteis­kun­taan erit­täin tär­keä asia että asui­na­lu­eet ovat moni­puo­li­sia ja niis­sä asuu myös niin maa­han­muut­ta­jia kuin val­ta­väes­töä siis Mat­ti Meikäläisiä

      1. Rahul Soma­ni: Mikä­li emme todel­la­kaan halua Suo­meen saman­lais­ta jen­giy­ty­mis­tä kuin on näh­ty Ruot­sis­sa niin sosi­aa­li­nen sekot­ta­mi­nen on vält­tä­mä­tön­tä. Segre­gaa­tio on yhteis­kun­nal­li­ses­ti hyvin kal­lis­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Sitä kut­su­taan myös nimel­lä ghet­tou­tu­mi­nen. Tulon­siir­rot ovat yksi kei­no myös tor­jua eriar­voi­suut­ta mut­ta sosi­aa­li­nen sekot­ta­mi­nen kau­pun­ki suun­nit­te­lus­sa on myös iso kysy­mys joka on kal­lis­ta mut­ta sil­lä väli­täm­me myös pola­ri­soi­tu­mi­sen. Ruot­sis­sa sosio­lo­git on jo ajat pitä­neet huo­le­na Ruot­sin lähiöi­den huo­nos­ta sosi­aa­li­ses­ta eriar­vois­tu­mi­ses­ta kun­so­si­aa­li­nen sekot­ta­mis­ta ei ole teh­nyt kaa­voi­tuk­sen yhtey­des­sä tar­peek­si. Suo­mi voi vält­tyä Ruot­sin lähiö väki­val­las­ta kun asuin aluei­ta sosi­aa­li­ses­ti sekoi­te­taan. Tämä on maa­han­muut­ta­jien inte­graa­tios­sa suo­ma­lai­seen yhteis­kun­taan erit­täin tär­keä asia että asui­na­lu­eet ovat moni­puo­li­sia ja niis­sä asuu myös niin maa­han­muut­ta­jia kuin val­ta­väes­töä siis Mat­ti Meikäläisiä

        Miten pys­tyt län­si­mai­ses­sa demo­kra­tias­sa (yksi­lö saa vapaas­ti vali­ta asuin­paik­kan­sa) estä­mään ghet­tou­tu­mi­sen sosi­aa­li­sen sekoit­ta­mi­sen kei­noin? Maa­han­muut­ta­jat kun tup­paa­vat hakeu­tu­maan samoil­le alueil­le asu­maan, kos­ka maan­mies­ten ja oman kult­tuu­rin seu­raus­sa lie­nee niin pal­jon muka­vam­paa kuin sopeu­tu­mi­nen ympä­röi­vään yhteis­kun­taan. Lopul­ta tämä sama kes­kit­ty­mi­nen saa kan­ta­väes­tön muut­ta­maan ongel­mal­li­sil­ta alueil­ta — ei sik­si, että jokai­sen sisäl­lä asui­si pie­ni ras­tis­ti vaan sik­si, että muu­al­la asu­mi­nen alkaa­kin tun­tu­maan kivem­mal­ta.

        Kun muut­ta­mi­seen ei tar­vi­ta viran­omai­sen tai kort­te­li­ko­mi­tean lupaa eikä liik­ku­mi­seen maan sisäis­tä pas­sia, niin oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la jär­ke­viä ehdo­tuk­sia ongel­man ehkäisyyn…

        Sinän­sä oli­si edel­leen mie­len­kiin­tois­ta kuul­la miten sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen oikeas­ti rat­koo eriar­vois­tu­mi­sen ongel­mia — tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta kun täl­lai­sil­le joh­to­pää­tök­sil­le ei oikein näy­tä löy­ty­vän tukea. Päin­vas­toin näyt­tää jopa sil­tä, että kun huo­no-osai­nen per­he siir­re­tään huo­nol­ta alu­eel­ta varak­kai­den alu­eel­le, poi­kien opis­ke­lu­me­nes­tys kär­sii ja he ajau­tu­vat hel­pom­min rikol­li­suu­teen — eli voi­daan hel­pos­ti aja­tel­la, että sosial­li­nen sekoit­ta­mi­nen voi jopa vah­vis­taa jengiytymistä.

        Se, että osa sosio­lo­geis­ta näkee sosi­aa­li­sen sekoit­ta­mi­sen “ainoa­na rat­kai­su­na” ei rii­tä perus­te­le­maan nii­tä kulu­ja, joi­ta täs­tä aiheu­tui­si — eikä myös­kään se, että monen net­ti­kir­joit­te­li­jan mie­les­tä asia kuu­los­taa ihan järkeenkäypältä.

      2. ksee: Miten pys­tyt län­si­mai­ses­sa demo­kra­tias­sa (yksi­lö saa vapaas­ti vali­ta asuin­paik­kan­sa) estä­mään ghet­tou­tu­mi­sen sosi­aa­li­sen sekoit­ta­mi­sen kei­noin? Maa­han­muut­ta­jat kun tup­paa­vat hakeu­tu­maan samoil­le alueil­le asu­maan, kos­ka maan­mies­ten ja oman kult­tuu­rin seu­raus­sa lie­nee niin pal­jon muka­vam­paa kuin sopeu­tu­mi­nen ympä­röi­vään yhteis­kun­taan. Lopul­ta tämä sama kes­kit­ty­mi­nen saa kan­ta­väes­tön muut­ta­maan ongel­mal­li­sil­ta alueil­ta – ei sik­si, että jokai­sen sisäl­lä asui­si pie­ni ras­tis­ti vaan sik­si, että muu­al­la asu­mi­nen alkaa­kin tun­tu­maan kivemmalta

        Sinän­sä oli­si edel­leen mie­len­kiin­tois­ta kuul­la miten sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen oikeas­ti rat­koo eriar­vois­tu­mi­sen ongel­mia – tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta kun täl­lai­sil­le joh­to­pää­tök­sil­le ei oikein näy­tä löy­ty­vän tukea. Päin­vas­toin näyt­tää jopa sil­tä, että kun huo­no-osai­nen per­he siir­re­tään huo­nol­ta alu­eel­ta varak­kai­den alu­eel­le, poi­kien opis­ke­lu­me­nes­tys kär­sii ja he ajau­tu­vat hel­pom­min rikol­li­suu­teen – eli voi­daan hel­pos­ti aja­tel­la, että sosial­li­nen sekoit­ta­mi­nen voi jopa vah­vis­taa jengiytymistä.
        Se, että osa sosio­lo­geis­ta näkee sosi­aa­li­sen sekoit­ta­mi­sen ”ainoa­na rat­kai­su­na” ei rii­tä perus­te­le­maan nii­tä kulu­ja, joi­ta täs­tä aiheu­tui­si – eikä myös­kään se, että monen net­ti­kir­joit­te­li­jan mie­les­tä asia kuu­los­taa ihan järkeenkäypältä. 

        Maa­han­muut­ta­jat yleen­sä toi­ses­sa ja kol­man­nes­sa suku­pol­ves­sa muut­taa pois asui­na­lu­eel­ta mis­sä on pal­jon maa­han­muut­ta­jia. Syy­nä on opis­ke­lu tai työ­pai­kan saan­ti muu­al­ta ja per­heen perus­ta­mi­nen. Menes­tys kou­lu ja työn saan­ti muu­al­ta on myös osa teki­jä ettei jen­giy­ty­mis­tä synny. 

        Sosi­aa­li­nen eris­täy­ty­mi­nen ei ole maa­han­muut­ta­jien yski­noi­keus vaan sitä syn­tyy mones­sa­kin yhtei­sös­sä joil­la ei ole myös­kään maa­han­muut­ta­ja taus­taa ja syyt ovat monen­lai­sia esim huu­meet, alko­ho­lis­mi, yli­pai­no ja van­hem­pien heik­ko­kou­lu­tus taso. 

        Suo­mes­sa­kin on nous­tu yhdes­sä suku­pol­ves­ta sosio­eko­no­mi­ses­sa luo­kas­sa esim työ­väen­luo­kas­ta tai maan­ta­los­ta aka­tee­mi­seen kou­lu­tuk­sen ja työ­pai­kan kaut­ta sosio­eko­no­mi­ses­sa hie­rar­kias­sa ja yleen­sä tämä joh­taa asuin­pai­kan vaihtoon. 

        His­to­rial­li­sia esi­merk­ke­jä täs­tä sosio­eko­no­mi­sis­ta muu­tok­ses­ta voi esim ottaa Hel­sin­gin Kamp­pi joka oli 1900-luvun alus­sa suh­teel­lis­ten köy­hien juu­ta­lais­ten ja tataa­rien asut­ta­ma asui­na­lue jos­ta Hel­sin­gin syna­go­ga on esi­merk­ki­nä täs­tä ajas­ta mut­ta Kamp­pi ei ole asui­na­lu­ee­na miten­kään rau­ha­ton tai huo­no-osai­nen asui­na­lue enää.

        Suo­men tataa­rit ja juu­ta­lai­set ovat esi­merk­ki van­has­ta maa­han­muut­ta­jien yhtei­sös­tä jot­ka ovat onnis­tu­neet nouse­maan sosio­eko­no­mi­ses­sa ase­mas­sa ylös päin noin 100 vuo­den aika­na jo nyt mones­sa sukupolvessa. 

        Sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen ei ole ainoa rat­kai­su vaan kou­lu­tuk­sen, kie­len­ope­tus ja talou­del­li­sen ase­man paran­ta­mi­nen on myös tär­keä teki­jä maa­han­muut­ta­jil­la jot­ta he pää­se­vät pois täs­tä segre­graa­tion loukusta. 

        Myös yhteis­kun­nal­li­nen epä-tasa-arvo kuten etni­nen syr­jin­tä ja viran­omais­ten väki­val­ta on osa segre­graa­tio­ta kos­ka arki­päi­vän syr­jin­tä ja koke­mus epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­des­ta ruok­ki­vat auto­maat­ti­ses­ti segregraatiota. 

        Koke­mus toi­sen luo­kan kan­sa­lai­se­na on myös syy mik­si yleen­sä maa­han­muut­ta­jat segregroituvat. 

        Yhteis­kun­nal­lis­ten ase­man paran­ta­mi­nen ja maa­han­muut­ta­jien tasa-arvoi­nen koh­te­lu ympä­ris­tös­sä, kou­luis­sa ja työ­pai­kal­la ja har­ras­tuk­sis­sa paran­taa maa­han­muut­ta­jien ase­maa yhteis­kun­nas­sa ja vähen­tää segre­graa­tion ris­kiä myös kaa­voi­tus­po­li­tii­kal­la on täs­sä oma roolinsa. 

        Osmo Soi­nin­vaa­ra otti tämän segre­graa­tion vit­sauk­sen hyvin esil­le blo­gis­saan ja minus­ta his­to­rial­li­set esi­mer­kit voi­vat aut­taa myös löy­tä­mään rat­kai­su­ja mit­kä ovat his­to­riall­set onnis­tu­mi­set kun kat­so­taan maa­han­muut­toa pit­käl­lä aikä­vä­lil­lä myös Suo­men kohdalla.

        Aihees­ta on kir­joi­tet­tu kak­si hyvää kirjaa 

        Ulko­maa­lai­set Suo­mes­sa 1812–1972 (2008)

        Suo­men tataa­rit : vuo­si­na 1868–1944 muo­dos­tu­neen mus­li­miyh­tei­sön menes­tys­ta­ri­na (2006 )

      3. ksee:

        ksee: Miten pys­tyt län­si­mai­ses­sa demo­kra­tias­sa (yksi­lö saa vapaas­ti vali­ta asuin­paik­kan­sa) estä­mään ghet­tou­tu­mi­sen sosi­aa­li­sen sekoit­ta­mi­sen keinoin?
        Kun muut­ta­mi­seen ei tar­vi­ta viran­omai­sen tai kort­te­li­ko­mi­tean lupaa eikä liik­ku­mi­seen maan sisäis­tä pas­sia, niin oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la jär­ke­viä ehdo­tuk­sia ongel­man ehkäisyyn…

        Kyl­lä län­si­mai­sis­sa yhteis­kun­nis­sa on ollut his­to­rial­li­set esim sisäi­nen pas­si eikä niin­kään kau­an sit­ten kun niis­tä esim luo­vut­tiin. Kana­das­sa oli sisäi­nen pas­si joka kos­ki alku­pe­räis­kan­so­ja joka otet­tiin käyt­töön 1885 ja oli käy­tös­sä 60 vuot­ta . Rans­kas­sa oli sisäi­nen pas­si vuo­si­na 1795-186 kai­kil­le maas­sa asu­vil­la asuk­kail­la, Yhdys­val­lois­sa ete­lä­val­tiois­sa oli sisäi­nen pas­si joka kos­ki vain afroa­me­rik­ka­lai­sia. Ruot­sis­sa oli sisäi­nen pas­si vuo­teen 1860 asti. 

        Vii­mei­si­nä sisäi­sen pas­si oli käy­tös­sä Ete­lä-Afri­kas­sa maan väril­li­sel­lä väes­töl­lä vuo­si­na 1952–1986 apart­he­din hal­lin­non aika­na ja mones­sa maas­sa jos­sa oli rotue­rot­te­lu ihan lähi­his­to­rias­sa kuten Ete­lä-Afri­kas­sa ja Yhdys­val­tain ete­lä­val­tiois­sa oli sisäi­nen pas­sit. Myös vira­noa­mi­sil­ta piti kysyä lupa muut­taa asuin­paik­kaa esim Yhdys­val­lois­sa täl­lä ongel­mal­la on edel­leen his­to­rial­li­set juu­ret afroa­me­rik­ka­lais­ten alhai­ses­sa kou­lu­tus­ta­sos­sa ja sosio­eko­no­mi­ses­sa ase­mas­sa ja Ete­lä-Afri­kas­sa väril­lis­ten väes­tön kes­kuu­des­sa suh­tees­sa maa­ta pit­kään hal­lin­neen val­koi­seen väestöön.

      4. ksee: Miten pys­tyt län­si­mai­ses­sa demo­kra­tias­sa (yksi­lö saa vapaas­ti vali­ta asuin­paik­kan­sa) estä­mään ghet­tou­tu­mi­sen sosi­aa­li­sen sekoit­ta­mi­sen keinoin? 

        Tans­kas­sa on otet­tu käyt­töön segre­gaa­tion tor­ju­mi­ses­sa aika rajut kei­not, jot­ka alka­vat jo hipoa län­si­mai­sen libe­raa­lin oikeus­val­tion rajo­ja. Yle­kin uuti­soi täs­tä ihan äsket­täin.

        Rahul Soma­ni: Vii­mei­si­nä sisäi­sen pas­si oli käy­tös­sä Ete­lä-Afri­kas­sa maan­vä­ril­li­sel­lä väes­töl­lä vuo­si­na 1952–1986aparthedin hal­lin­non aika­na ja mones­sa maas­sa jos­sa oli rotue­rot­te­lu ihan lähi­his­to­rias­sa kuten Ete­lä-Afri­kas­sa ja Yhdys­val­tain ete­lä­val­tiois­sa oli sisäi­nen passit. 

        Venä­jäl­lä on kai­kil­la vie­lä tänä­kin päi­vä­nä. Tosin Neu­vos­to­lii­ton hajoa­mi­sen jäl­keen se on muut­tu­nut entis­tä enem­män hen­ki­löl­li­syys­to­dis­tuk­seen ja vähem­män ulko­maan­pas­siin rin­nas­tu­vak­si, mut­ta kuitenkin.

      5. Tom­mi Uscha­nov:

        Venä­jäl­lä on kai­kil­la vie­lä tänä­kin päi­vä­nä. Tosin Neu­vos­to­lii­ton hajoa­mi­sen jäl­keen se on muut­tu­nut entis­tä enem­män hen­ki­löl­li­syys­to­dis­tuk­seen ja vähem­män ulko­maan­pas­siin rin­nas­tu­vak­si, mut­ta kuitenkin.

        Venä­jäl­lä on käy­tös­sä molem­mat niin ulko­maan­pas­si kuin sisäi­nen passi.Venäjän sisäi­sel­lä pas­sil­la voi mat­kus­taa esim Venä­jän fede­raa­tion ulko­puo­lel­le kuten Abha­si­aan, Val­ko-Venä­jäl­le, Kazaks­ta­niin ja Kirgisiaan.

      6. Rahul Soma­ni: Venä­jäl­lä on kai­kil­la vie­lä tänä­kin päi­vä­nä. Tosin Neu­vos­to­lii­ton hajoa­mi­sen jäl­keen se on muut­tu­nut entis­tä enem­män hen­ki­löl­li­syys­to­dis­tuk­seen ja vähem­män ulko­maan­pas­siin rin­nas­tu­vak­si, mut­ta kuitenkin.

        Venä­jäl­lä on käy­tös­sä molem­mat niin ulko­maan­pas­si kuin sisäi­nen passi.Venäjän sisäi­sel­lä pas­sil­la voi mat­kus­taa esim Venä­jän fede­raa­tion ulko­puo­lel­le kuten Abhasiaan,Valko-Venäjälle, Kazaks­ta­niin ja Kirgisiaan.

        Suo­mes­sa oli pal­ve­lus­pak­ko pit­käl­le 1800-luvul­le, ja maan sisäi­seen mat­kus­ta­mi­seen tar­vit­tiin kirk­ko­her­ran kir­joit­ta­ma mat­ka­pas­si, ja sen jäl­keen irto­lais­la­ki. Vie­lä nykyi­sin­kin suo­ma­lai­nen tar­vit­see luvan muut­ta­mi­seen. Se on nimel­tään muut­toil­moi­tus ja se on sakol­la sank­tioi­tu. Suo­ma­lais­ten on myös pak­ko kuu­lua johon­kin kun­taan. Sivis­tys­mais­sa ei ole kes­ki­tet­tyä hen­ki­lö­re­kis­te­riä. Ne oppi­vat sen vii­me uuni­tuk­sien jälkeen.

      7. uuni­mag­ga­ra: Suo­mes­sa oli pal­ve­lus­pak­ko pit­käl­le Vie­lä nykyi­sin­kin suo­ma­lai­nen tar­vit­see luvan muut­ta­mi­seen. Se on nimel­tään muut­toil­moi­tus ja se on sakol­la sanktioitu.Suomalaisten on myös pak­ko kuu­lua johon­kin kuntaan.Sivistysmaissa ei ole kes­ki­tet­tyä hen­ki­lö­re­kis­te­riä. Ne oppi­vat sen vii­me uuni­tuk­sien jälkeen. 

        Voit­ko antaa esi­merk­ke­jä mai­nit­se­mas­ta­si sivis­tys­mais­ta mis­sä ei ole kes­ki­tet­tyä henkilörekisteriä?

        Liit­to­val­tiois­sa kuten Sak­sa, Sveit­si, Yhdys­val­lat, Kana­da ja Austra­lia asuin­paik­ka mää­ri­tyy osa­val­tion (pro­vins­si tai kan­to­ni) mukaan Suo­mes­sa tämä on kun­ta jako. 

        Esi­mer­kik­si Sveit­sis­sä asuin­paik­ka mää­rit­tyy kan­to­nin mukaan ja nimis­mies­pii­rin (vapaas­ti kään­net­ty) (Bür­ger­ge­mein­de) mukaan. 

        Yhdys­val­lois­sa asuin­paik­ka mää­ri­tyy osa­val­tion ja pii­ri­kun­nan (coun­ty) mukaan. 

        Sak­sas­sa asuin­paik­ka mää­ri­tyy osa­val­tion ja pii­ri­kun­nan (Land­kreis) mukaan.

        Suo­mes­sa maa­kun­nil­la ei ole mitään isoa hal­lin­nol­lis­ta roo­li on asuin­paik­ka mää­ri­tel­ty kunnittain.

        Esi­mer­kik­si äänes­tä­mi­nen on annet­tu mones­sa liit­to­val­tios­sa osa­val­tioi­den vas­tuul­le. Suo­mes­sa on kes­kus­vaa­li­lau­ta­kun­ta joka val­voo vaa­le­ja valtakunnallisesti.

      8. uuni­mag­ga­ra: Suo­mes­sa oli pal­ve­lus­pak­ko pit­käl­le 1800-luvul­le, ja maan sisäi­seen mat­kus­ta­mi­seen tar­vit­tiin kirk­ko­her­ran kir­joit­ta­ma matkapassi,Sivistysmaissa ei ole kes­ki­tet­tyä henkilörekisteriä. 

        Nimel­tä mainitsemattomissa
        sivis­tys­val­tiois­sa seu­ra­kun­nat eivät ole hoi­ta­neet maal­lis­ten viran­omais­ten vel­vol­li­suuk­sia kuten mat­kus­tus­lu­pa ja muut­to lupa asioi­ta. Vas­tuu on mones­sa mais­sa ollut esi­mer­kik­si asuin­pai­kan raatimiehillä

      9. Tom­mi Uscha­nov: Tans­kas­sa on otet­tu käyt­töön segre­gaa­tion tor­ju­mi­ses­sa aika rajut kei­not, jot­ka alka­vat jo hipoa län­si­mai­sen libe­raa­lin oikeus­val­tion rajo­ja. Yle­kin uuti­soi täs­tä ihan äsket­täin.

        Olen kyl­lä ihme­tel­lyt ettei kukaan tans­ka­lai­nen ole val­lit­ta­nut tuos­ta toi­men­pi­tees­tä tans­ka­lai­siin oikeus­e­li­miin. Toki asui­na­luei­ta voi uudel­leen suun­ni­tel­la ja ihmi­sil­le voi osoit­taa uudet asun­not kun­nal­li­sis­ta vuor­kra-asun­nois­ta mut­ta perus­te­lut pitäi­si olla hyvät. Tämä toi­men­pi­de on Tans­kan koh­dal­la aika raju ja vii­mek­si Tans­ka teki näin 1950-luvul­la Grön­lan­nis­sa inuiit­ti väestölle.

  4. Kau­pun­gin vuo­kra-asuin­nois­sa asu­vat voi­vat myös vaih­taa asun­to­ja keskenään:

    https://www.hekaoy.fi/asunnonvaihtoporssi/

    Sanoi­sin, että tulo­ta­son paran­tues­sa läh­de­tään pyr­ki­mään kivem­mal­le alu­eel­le kal­liim­paan kau­pun­gin vuo­kra-asun­toon (jos ei halua luo­pua kau­pun­gin käm­päs­tä koko­naan), kun taas kal­liim­mal­ta alu­eel­ta kal­liim­man vuo­kra-asun­non saa­neel­la saat­taa olla int­res­si vaih­taa hal­vem­paan. Tämä lie­nee yksi poten­ti­aa­li­nen seli­tys mui­den jou­kos­sa hyvä­tu­lois­ten pää­ty­mi­sel­le kal­liim­mil­le alueille. 

    Toki suu­rin osa sisäi­sis­tä vaih­dois­ta on muut­tu­neen elä­män­ti­lan­teen aikaan­saa­maa eli vaih­de­taan lyhyem­män työ­mat­kan peräs­sä tai muut­tu­neen tilan­tar­peen vuok­si tms.

  5. Kun 40 asun­non ker­ros­ta­los­sa asuu yksi segre­gaa­tio­nes­to­per­he, niin se vie­lä menee läpi kurio­si­teet­ti­na. Mut­ta mitä enem­män tätä segre­gaa­tio­nes­toa har­joi­te­taan, sitä her­kem­min ne “hyvät” per­heet muut­ta­vat muu­al­le, kos­ka niil­lä on sii­hen mah­dol­li­suus. Ja kos­ka Hel­sin­ki ei ole muu­rin ympä­röi­mä, segre­gaa­tio­nes­ton seu­rauk­sis­ta vapaa koti saat­taa hyvin­kin löy­tyä naapurikunnasta.

    Miten Hel­sin­gin kun­na­lis­ve­ro­tu­lo per asu­kas on kehit­ty­nyt vii­mei­sen 10 tai 20 vuo­den aika­na? Vir­taa­ko kau­pun­gis­ta ulos hyviä veron­mak­sa­jia ja tulee­ko tilal­le huonoja?

    1. Daniel Feder­ley: Miten Hel­sin­gin kun­na­lis­ve­ro­tu­lo per asu­kas on kehit­ty­nyt vii­mei­sen 10 tai 20 vuo­den aika­na? Vir­taa­ko kau­pun­gis­ta ulos hyviä veron­mak­sa­jia ja tulee­ko tilal­le huonoja? 

      Kun­nal­lis­ve­ron tuot­to Hel­sin­gis­sä asu­kas­ta koh­ti inflaa­tio­kor­jat­tu­na ja vuo­den vii­mei­sen päi­vän asu­kas­lu­vun mukaan laskettuna:

      2019: 4045 e
      2018: 4033 e
      2017: 4130 e
      2016: 4199 e
      2015: 4088 e
      2014: 4052 e
      2013: 4161 e
      2012: 4059 e
      2011: 4056 e
      2010: 3952 e

      Ei täs­sä aina­kaan mitään las­ke­vaa tren­diä näy, satun­nais­vaih­te­lua enem­män­kin. Ja jos joku ihmet­te­lee not­kah­dus­ta 2017 -> 2018, niin sen seli­tys on Vapaa­vuo­ri­no­mics eli vero­pro­sen­tin alen­nus 18,5 % -> 18,0 %.

  6. Asun Las­si­las­sa jok­seen­kin Ben Zys­kowiczin naa­pu­ri­na. Hän on viih­ty­nyt mai­se­mis­sa yli 20 vuot­ta. Niin tun­tu­vat viih­ty­vän myös kau­pun­gin vuo­kra-asun­nois­sa asu­vat parin­sa­dan met­rin pääs­sä hänen kotio­vel­taan. Arve­len että kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­jen tuot­ta­mi­nen joka kul­mal­le on rat­kai­su, jol­la eriy­ty­mi­nen voi­daan estää. Näh­tä­väs­ti tuet­tu omis­tusa­su­mi­nen joh­taa jok­seen­kin väis­tä­mät­tä kei­not­te­lun tyyp­pi­seen toi­min­taan. Kau­pun­gin vuo­kra-asun­to ei periy­dy, vaan se osoi­te­taan aina eni­ten tarvitsevalle.

    1. Kau­pun­gin vuo­kra-asun­to ei periy­dy, vaan se osoi­te­taan aina eni­ten tarvitsevalle.

      Vuo­kra­oi­keu­den voi siir­tää lähisukulaiselle.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vuo­kra­oi­keu­den voi siir­tää lähisukulaiselle.

        Miten tuo käy­tän­nös­sä toi­mii? Jos se menee niin, että asun­nos­sa jo asu­nut lähi­su­ku­lai­nen saa jat­kaa asu­mis­ta sen jäl­keen kun pää­vuo­kra­lai­nen kuo­lee, se on ihan rei­lua. Jos se taas menee niin, että kämp­pän­sä voi siir­tää vaik­ka sis­kol­leen kun muut­taa itse ulko­mail­le, sys­tee­miä on syy­tä korjata.

      2. Peter: Miten tuo käy­tän­nös­sä toi­mii? Jos se menee niin, että asun­nos­sa jo asu­nut lähi­su­ku­lai­nen saa jat­kaa asu­mis­ta sen jäl­keen kun pää­vuo­kra­lai­nen kuo­lee, se on ihan rei­lua. Jos se taas menee niin, että kämp­pän­sä voi siir­tää vaik­ka sis­kol­leen kun muut­taa itse ulko­mail­le, sys­tee­miä on syy­tä korjata. 

        Miten eriar­voi­suus ja yli­mää­räi­set ja ansait­se­mat­to­mat edut noin toi­mi­vat yleen­sä maa­il­mal­la — ihan samal­la taval­la. Täs­sä var­sin­kin on erit­täin suu­res­ta rahal­li­ses­ta edus­ta kyse, HeKA:n asun­to­jen hin­nat ver­rat­tu­na vaik­ka Koja­moon ovat aivan eri sfää­reis­sä. Toki sit­ten vas­ta­pai­no­na on legen­dat sii­tä kuin­ka HeKA:n asun­not ovat hir­vei­tä slum­me­ja, mitä hie­man epäilen.

      3. Peter: Miten tuo käy­tän­nös­sä toi­mii? Jos se menee niin, että asun­nos­sa jo asu­nut lähi­su­ku­lai­nen saa jat­kaa asu­mis­ta sen jäl­keen kun pää­vuo­kra­lai­nen kuo­lee, se on ihan rei­lua. Jos se taas menee niin, että kämp­pän­sä voi siir­tää vaik­ka sis­kol­leen kun muut­taa itse ulko­mail­le, sys­tee­miä on syy­tä korjata.

        Sis­ko kun muut­taa kir­joil­le kämp­pään pari kol­me kuu­kaut­ta ennen kuin itse muu­tat käm­päs­tä pois niin voit muut­taa käm­pän vuo­kra­so­pi­muk­sen siskolle.

  7. Väit­täi­sin että segre­gaa­tio ei joh­du edes pel­käs­tään asun­to­jen eri hin­nois­ta eri alu­eel­la, vaan sii­tä että ihmi­nen luon­nos­taan “juur­tuu” paik­kaan jos­sa on elä­nyt kau­an. Jos on asu­nut Kon­tu­las­sa koko ikän­sä, sitä ei ehkä pidä niin paha­na että haluai­si vaih­taa saman­lai­seen asun­toon jos­sain “hie­nom­mal­la” alu­eel­la vaik­ka hin­tae­roa ei oli­si­kaan. Samoin Kon­tu­las­sa lap­suu­ten­sa asu­nut ihmi­nen saat­taa halu­ta jat­kaa siel­lä asu­mis­ta ihan vain ollak­seen lähel­lä van­hem­pi­aan ja kavereitaan.

    Eko­no­mis­tien tapaan aja­tel­la asu­mi­ses­ta liit­tyy, että ihmi­sen pitäi­si jous­ta­vas­ti vaih­taa asun­to­aan ja asuin­paik­kaan­sa talou­del­lis­ta tehok­kuut­ta opti­moi­dak­seen. Kaik­ki asun­not ja asuin­pai­kat ovat kuvat­ta­vis­sa kou­ral­li­sel­la para­met­re­ja ja jokai­nen asun­to jos­sa nuo para­met­rit ovat samat, on ihan yhtä hyvä. Oikeas­ti ihmi­set tyk­kää­vät asua samal­la alu­eel­la ja mah­dol­li­ses­ti jopa samas­sa asun­nos­sa ihan vain sik­si, että ajan myö­tä nii­hin kehit­tyy jon­kin­lai­nen tun­ne­si­de. Eikä minus­ta aina­kaan voi­da miten­kään jär­ke­väs­ti argu­men­toi­da, että jon­kun yhteis­kun­nan tai talou­den opti­moin­nin pitäi­si men­nä tämän tun­ne­si­teen edel­le. Täl­lä argu­men­til­la voi­daan ehkä jopa esit­tää, että kaik­ki alu­eet pitäi­si pitää mah­dol­li­sim­man saman­lai­si­na kuin ennen­kin, jot­ta aiem­min alu­eel­la asu­neel­la ihmi­sel­lä on mah­dol­li­suus asua siel­lä jat­kos­sa­kin (täs­tä syys­tä gent­ri­fi­kaa­tio­ta pide­tään niin usein paha­na asiana).

  8. Suur­kau­pun­geis­sa ei pää­se koko­naan eroon segre­gaa­tios­ta miten­kään. Osa kau­pun­gi­no­sis­ta segre­goi­tuu mm huo­no­jen ja yksi­puo­lis­ten työ- ja opis­ke­lu­mah­dol­li­suuk­sien takia mut­ta eräs var­tee­no­tet­ta­va seik­ka ovat saas­teet ja melu.
    Moot­to­ri­tiet, varas­tot ja teh­taat ja rek­ka­ral­lit nii­hin, sata­mat, len­to­ken­tät, rata­pi­hat sekä baa­ri­kort­te­lit jois­sa käy huli­na aamu­yö­hön ovat seik­ko­ja joi­ta ei noin vaan voi kor­ja­ta, tai pro­ses­si on kal­lis ja hidas.

  9. Jo läh­tö­koh­ta, että ihmi­nen segre­goi­tuu tulo­jen mukaan on vää­rä. Se ei ole ihmis­luon­non mukai­nen luon­nol­li­nen toi­min­ta­mal­li. Segre­goi­tu­mi­sen tär­kein teki­jä on klaa­ni. Ihmi­nen pyr­kii oman klaa­nin­sa asut­ta­maan ympäristöön.

    Demo­kra­tia on onnis­tu­nut ehdol­lis­ta­maan ihmi­sil­le lei­mau­tu­mi­sen puo­lu­ee­seen klaa­nin sijas­ta. Ja niin­hän puo­lu­een kan­nat­ta­jal­la on ystä­vät ja vihol­li­set puo­lue­kan­nan mukaan aivan kuten klaa­nei­hin lei­mau­tu­neil­la­kin yksi­löil­lä klaa­nin mukaan. Demo­kra­tian avul­la ollut mah­dol­lis­ta hal­li­ta mil­joo­nien suu­rui­sia popu­laa­tioi­ta yhden kes­kus­hal­lin­non alaisuudessa.

    Aja­tel­laan­pa jotain pai­kal­lis­ta klaa­ni­joh­ta­jaa. Ase­man­sa avul­la hän on tul­lut hyvin rik­kaak­si ja saa­vut­ta­nut van­kan ase­man oman klaa­nin­sa kes­kuu­des­sa. Muut­taa­ko hän asu­maan jon­ne­kin rik­kai­den asui­na­lu­eel­le, naut­ti­maan varal­li­suu­den tuo­mas­ta ylel­li­syy­des­tä ja yksi­näi­syy­des­tä: Ei muuta.

    Hän on lei­mau­tu­nut klaa­niin­sa ja klaa­ni häneen. Ja täl­lä asial­la ei ole mitään teke­mis­tä tulo­jen kans­sa. Yksi­näi­set sudet vaih­ta­vat lau­maa, mut­ta hekin jou­tu­vat alis­tet­tuun ase­maan uudes­sa laumassa.

    (Oli­si­ko aja­tel­ta­vis­sa tule­vai­suu­den vir­tu­aa­li­set klaa­nit, joi­den avul­la hal­li­taan mil­jar­de­ja ihmi­siä? – Mut­ta ei kuu­lu tämän blo­gin aiheeseen.)

    Kau­pun­ki­ra­ken­net­ta ei muu­te­ta otta­mal­la rahaa pois yhdel­tä asuk­kaal­ta ja anta­mal­la sitä toi­sel­le. On vai­ku­tet­ta­va kau­pun­gin alu­eel­la asu­viin klaaneihin.

    1. K‑Veikko:

      Aja­tel­laan­pa jotain pai­kal­lis­ta klaa­ni­joh­ta­jaa. Ase­man­sa avul­la hän on tul­lut hyvin rik­kaak­si ja saa­vut­ta­nut van­kan ase­man oman klaa­nin­sa kes­kuu­des­sa. Muut­taa­ko hän asu­maan jon­ne­kin rik­kai­den asui­na­lu­eel­le, naut­ti­maan varal­li­suu­den tuo­mas­ta ylel­li­syy­des­tä ja yksi­näi­syy­des­tä: Ei muuta.

      Hän on lei­mau­tu­nut klaa­niin­sa ja klaa­ni häneen. Ja täl­lä asial­la ei ole mitään teke­mis­tä tulo­jen kans­sa. Yksi­näi­set sudet vaih­ta­vat lau­maa, mut­ta hekin jou­tu­vat alis­tet­tuun ase­maan uudes­sa laumassa.

      On vai­ku­tet­ta­va kau­pun­gin alu­eel­la asu­viin klaaneihin.

      Kyl­lä sosio­eko­no­mi­ses­ta ase­mas­ta nous­seet yhtei­söt (klaa­nit) joil­la on tuon kal­tai­nen klaa­ni­taus­ta ylei­ses­ti muut­ta­vat pois sii­tä asui­na­lu­eel­ta mihin hän tuli alun­pe­rin asumaan. 

      His­to­rial­li­ses­ti voi ihan osoit­taa esi­mer­kin. 1600-luvul­la Englan­tiin pake­ni pro­tes­tant­tis­ta huge­not­ti­pa­ko­lais­ta Rans­kas­ta ne jot­ka asut­tui asu­maan Lon­toon East Endin asui­na­lu­eel­le jois­ta suu­rin osa muut­ti muu­al­le kun sosio­eko­no­mi­nen ase­ma muut­tui ja tilal­le tuli myö­hem­min 1870 ja 1880-luvuil­la aške­na­si­juu­ta­lai­sia pako­lai­sia Venä­jäl­tä ja 1950-luvul­la alu­eel­le muut­ti itä­pa­kis­ta­ni­lai­sia maa­han­muut­ta­jia ja nyky­ään alu­eel­la sijit­see muun muas­sa Cana­ry Wharf joka on Lon­toon yksi tun­ne­tuim­mis­ta liikekeskuksista. 

      East End on hyvä esi­merk­ki sii­tä kuin­ka eri maa­han­muut­ta­jien sosio­eko­no­mi­nen ase­ma on tuo­nut eri vuo­si­kym­me­ni­nä uusi tulok­koi­ta jois­ta van­hat muut­ta­jat ovat läh­te­neet kun hei­dän talou­del­li­nen ase­ma muut­tui myö­hem­min paremmaksi.

      Täs­sä on hiu­kan his­to­ri­aa kuin­ka East End ja maa­han­mut­ta­jien sosio­eko­no­mi­nen ase­ma muut­tuu ja asui­na­lu­eet muuttuvat 

      https://areena.yle.fi/audio/1–50418669

      https://www.bbc.co.uk/programmes/b052j0tp

      1. Kii­tos hyvis­tä huomioista.

        On huo­mat­ta­va, että slum­mi on sin­ne muut­ta­jal­le aina parem­pi paik­ka asua kuin se mis­tä hän läk­si pois ja par­haim­mil­laan slum­mit ovat sin­ne muut­ta­jil­le mah­dol­li­suus. Paik­ka, jos­ta pon­nis­taa koh­ti vie­lä­kin parem­paa elämää.

        – Ainoa mitä voim­me näil­le hen­ki­löil­le on, että emme estä hei­tä havait­se­mas­ta nii­tä mah­dol­li­suuk­sia, joi­ta “slum­min ulko­puo­lel­la” on olemassa.
        – Emme voi paran­taa tilan­net­ta tuki­toi­mil­la, kos­ka jokai­nen tuki­toi­mi itses­sään on kym­me­nel­le muul­le mah­dol­li­suus parem­paan elä­mään; slum­mis­sa. Tuos­ta mah­dol­li­suu­des­ta sit­ten lyp­se­tään man­naa niin kau­an kuin sitä on jaos­sa. Jos muut­taa pois ei tie­ten­kään ole enää tukeen oikeutettu.

        Eivät kui­ten­kaan kaik­ki halua pois slum­mis­ta. Se on hei­dän rakas koti­seu­tu jon­ka arvoi­hin on kas­vet­tu jo vau­vas­ta asti. Siel­lä syn­ty­vät, siel­lä asu­vat ja sin­ne kuolevat.

        – Pitäi­si­kö nämä ihmi­set repäis­tä pois juu­ril­taan ja asut­taa paik­kaan, jota eivät tun­ne kodikseen.

      2. K‑veikko:
        On huo­mat­ta­va, että slum­mi on sin­ne muut­ta­jal­le aina parem­pi paik­ka asua kuin se mis­tä hän läk­si pois ja par­haim­mil­laan slum­mit ovat sin­ne muut­ta­jil­le mah­dol­li­suus. Paik­ka, jos­ta pon­nis­taa koh­ti vie­lä­kin parem­paa elämää.

        Ainoa mitä voim­me näil­le hen­ki­löil­le on, että emme estä hei­tä havait­se­mas­ta nii­tä mah­dol­li­suuk­sia, joi­ta “slum­min ulko­puo­lel­la” on olemassa.

        Emme voi paran­taa tilan­net­ta tuki­toi­mil­la, kos­ka jokai­nen tuki­toi­mi itses­sään on kym­me­nel­le muul­le mah­dol­li­suus parem­paan elä­mään; slum­mis­sa. Tuos­ta mah­dol­li­suu­des­ta sit­ten lyp­se­tään man­naa niin kau­an kuin sitä on jaos­sa. Jos muut­taa pois ei tie­ten­kään ole enää tukeen oikeutettu.

        Pitäi­si­kö nämä ihmi­set repäis­tä pois juu­ril­taan ja asut­taa paik­kaan, jota eivät tun­ne kodikseen.

        Maa­han­muut­ta­jat eivät kyl­lä tee asuin­pai­kas­ta slum­mia kuten ei East Endin huge­noit ja aške­naa­si­juu­ta­lai­set tai itä­pa­kis­ta­ni­lai­set maa­han­muut­ta­jat. Päin­vas­toin se oli ainoa paik­ka mis­tä sai asun­non hal­val­la mut­ta ei lop­pu­tu­los sil­lä moni läh­ti pois. Kyl­lä slum­min asuk­kai­den sosi­aa­lis­ta ase­maa voi paran­taa sosi­aa­li­tur­va jär­jes­tel­män kehit­tä­mi­sel­lä joka kan­nus­taa opis­ke­luun ja sitä kaut­ta työ­elä­mään. Myös slum­min infra­struk­tuu­ria voi yhteis­kun­ta paran­taa esi­mer­kik­si paran­ta­mal­la kou­lu­ja ja ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lui­ta. Slum­mis­ta voi teh­dä viih­tyi­sän paran­ta­mal­la sen mil­jöö­tä . Kyl­lä monien maa­han­muut­ta­ja läh­ti pois esi­mer­kik­si East Endis­tä kos­ka nousi­vat sosio-eko­no­mi­ses­sä asemassa. 

        Hel­sin­gin Kamp­pi on var­maan hyvä esi­merk­ki van­han ajan slum­mis­ta jos­ta kehit­tyi myö­hem­min arvos­tet­tu asuinalue.

        Lon­toos­sa esi­mer­kik­si toi­nen East Endin kal­tai­nen asuin­paik­ka oli Wap­pin ja yksi Lon­toon paha­mai­nei­se­mis­ta asui­na­luis­ta kos­ka se oli Docks­lan­din sata­mas­sa. Toden­nä­köi­ses­ti Kata­ja­nok­ka on esi­merk­ki­nä sil­le Hel­sin­gis­sä vie­lä 1900-luvun alus­sa. Nyt Wap­pin­gis­sä on suur­ten kan­sain­vä­lis­ten media yhtiöi­den pää­kont­to­rit kun ne siir­tyi­vät aivan Lon­toon ydin­kes­kus­tas­ta sin­ne 1980-luvulla. 

        Enti­ses­tä Wap­pin­gin slum­mis­ta tuli halut­tu asui­na­lue ja myös East End muut­tui asui­na­lu­eek­si johon muut­ti nuo­ria aikui­sia joil­la oli per­he ja työ mones­sa alu­eel­la sijait­se­vis­sa yrityksissä.

  10. Yksi poten­ti­aa­li­nen seli­tys lisää: Suo­mes­sa huo­not­kin alu­eet (ja kou­lut) ovat mel­ko hyviä, “ihan ookoo”. Jos ne oli­si­vat todel­la huo­no­ja, elä­män­sä jos­sa­kin jär­jes­tyk­ses­sä pitä­vien ja itsel­leen tai aina­kin lap­sil­leen tule­vai­suu­den­toi­vei­ta omaa­vien vähä­tu­lois­ten pako oli­si voi­mak­kaam­paa. He läh­ti­si­vät hin­nal­la ja kons­til­la mil­lä hyvän­sä ja alu­eel­li­set erot kas­vai­si­vat nopeam­min huo­no­jen aluei­den huonontuessa.

    1. Tane­li Neval­la: Yksi poten­ti­aa­li­nen seli­tys lisää: Suo­mes­sa huo­not­kin alu­eet (ja kou­lut) ovat mel­ko hyviä, ”ihan ookoo”. Jos ne oli­si­vat todel­la huo­no­ja, elä­män­sä jos­sa­kin jär­jes­tyk­ses­sä pitä­vien ja itsel­leen tai aina­kin lap­sil­leen tule­vai­suu­den­toi­vei­ta omaa­vien vähä­tu­lois­ten pako oli­si voi­mak­kaam­paa. He läh­ti­si­vät hin­nal­la ja kons­til­la mil­lä hyvän­sä ja alu­eel­li­set erot kas­vai­si­vat nopeam­min huo­no­jen aluei­den huonontuessa.

      Kou­lu­ja on Suo­mes­sa isom­mis­sa kau­pun­geis­sa mah­dol­lis­ta vali­koi­da myös oman alu­een ulko­puo­lel­ta. Hakee vain mie­lei­sen­sä pai­no­tuk­sen mukai­sen kou­lun, niin se on perus­te olla käy­mät­tä lähi­kou­lua. Eri­kois­kou­lu­ja käy­vien sosio­eko­no­mi­nen taus­ta ero­aa eri­kois­tu­mat­to­mien pai­kal­lis­kou­lu­jen oppi­lai­den sosio­eko­no­mi­ses­ta taustasta.

  11. Tämä havain­to on vai­et­tu kuo­li­aak­si. Ei sii­tä kui­ten­kaan pää­se sil­lä, että sanoo Tuuk­ka Saa­ri­maan nyt vain ole­van pahis, joten hänen sano­mi­sis­taan ei pidä välit­tää. Hänen saa­man­sa tulos pitäi­si joten­kin kumo­ta tai selit­tää pätemättömäksi.

    Yleis­tun­tu­ma­ni täs­tä ongel­mas­ta on val­ta­va epä­var­muus. Me yksin­ker­tai­ses­ti tie­däm­me täs­tä asias­ta aivan lii­an vähän ja luu­lem­me aivan lii­an pal­jon. Tämä on asia­na val­ta­van tär­keä. Sik­si sitä pitäi­si tut­kia. Mis­sä ovat sosio­lo­git, kun hei­tä tarvittaisiin?”

    Samas­sa kir­joi­tuk­ses­sa­si ker­rot ensin mis­sä ne sosio­lo­git ja tut­ki­jat ovat kun nii­tä tar­vit­tai­siin — ei halu­ta kuul­la, hel­pos­ti saa tuu­tin täy­del­tä vihaa ja vih­jai­lu­ja äärioi­keis­to­lai­ses­ta sie­lun­mai­se­mas­ta tai vaih­toeh­toi­ses­ti viit­tauk­sia neu­vos­to­liit­toon vähän aihees­ta riip­puen. Lop­pu­puo­lel­la esi­tät hyvin pai­nok­kaan (reto­ri­sen) kysy­myk­sen hei­dän poissaolostaan.

  12. Kan­nat­tai­si sääs­tää pau­kut sii­hen mil­lä on vai­ku­tus­ta, eli gee­nei­hin. Seu­raa­vak­si mer­kit­tä­vin on ver­tais­ten hyvä tai huo­no vai­ku­tus, mikä on juu­ri syy­nä hyvän asui­na­lu­een ja kou­lun hake­mi­seen. Oli­si pal­jon hal­vem­paa lait­taa mätä­mu­nat eroon muis­ta ihmi­sis­tä jo var­hai­ses­ta iäs­tä läh­tien ja ottaa käyt­töön Duter­ten lin­ja huu­mei­den suhteen.

    Van­hem­mil­la on vah­va tun­ne, että kas­va­tuk­sel­la ja perus­kou­lu­tuk­sel­la on suu­ri mer­ki­tys lap­sen tule­vai­suu­den suh­teen. Tämä huo­li lap­sis­ta on jään­ne ajal­ta jol­loin näh­tiin jat­ku­vaa näl­kää ja isot kis­sat vaa­ni­vat vii­da­kos­sa. Nyky­ään se on vah­van nega­tii­vi­sen valin­nan kohteena.

    1. Olli S: Tuuk­ka Saarimaa

      Olli S:
      Kan­nat­tai­si sääs­tää pau­kut sii­hen mil­lä on vai­ku­tus­ta, eli gee­nei­hin. Seu­raa­vak­si mer­kit­tä­vin on ver­tais­ten hyvä tai huo­no vai­ku­tus, mikä on juu­ri syy­nä hyvän asui­na­lu­een ja kou­lun hake­mi­seen. Oli­si pal­jon hal­vem­paa lait­taa mätä­mu­nat eroon muis­ta ihmi­sis­tä jo var­hai­ses­ta iäs­tä läh­tien ja ottaa käyt­töön Duter­ten lin­ja huu­mei­den suhteen.

      Onko Olli S val­mis kan­nat­ta­maan tuo­ta Dutar­ten lin­jaa suo­ma­lais­ten katu­juop­po­jen koh­dal­la? Olen yksin­ker­tai­ses­ti ihme­tel­lyt että suo­ma­lais­ten ylei­nen suh­tau­tu­mi­nen katu­juop­poi­hin ei ole niin­kään nega­tii­vi­nen kuin ylei­ses­ti pitäi­si olla eli mätä­mu­nis­ta eroon ker­ta hei­tol­la niin­kö Olli S ? Aloi­te­taan­ko ensin täs­tä ikiai­kai­ses­ta suo­ma­lai­ses­ta katu­juop­po ongel­mas­ta kos­ka alko­ho­lin yli­käyt­tö kuu­luu osa­na suo­ma­lai­sen kadun mie­hen ja nai­sen har­ras­tuk­seen. Maa­han­muut­ta­jien eten­kin Lähi-idäs­tä tul­lei­den mus­li­mi­taus­tais­ten maa­han­muut­ta­jien alko­ho­lin käyt­tö on pie­me­pää kos­ka islam ja kult­tuu­ri­taus­ta on enem­män alko­ho­li kiel­tei­sem­pää ja tapa­kult­tuu­riin ei kuu­lu sinän­sä mus­li­meil­le alko­ho­li kos­ka mones­sa mus­li­mi­maas­sa alko­ho­lia ei myy­dä ollen­kaan. Suo­ma­lais­ten katu­juop­po­jen ongel­maa on var­maan monen työ­ryh­män toi­mes­ta yri­tet­ty kar­sia mut­ta tulok­set eivät ole miten­kään kehut­ta­via. Joten eikö­hän Dutar­ten lin­jaa voi­si kokei­la siel­tä aluk­si suo­ma­lais­ten katu­juop­po­jen koh­dal­la. Klo 23.00 Rau­ta­tien­to­ril­ta voi­si aloit­ta ja siel­tä siir­tyä lähiöi­hin (sic)?

  13. Var­min kei­no asu­mi­seen kun­nol­li­sel­la alu­eel­la on vali­ta pien­ta­loa­lue, jos­sa kau­pun­ki ei omis­ta mer­kit­tä­väs­sä mää­rin maa­ta ja joka on täy­teen raken­net­tu. Lähie­täi­syy­del­la ei pidä olla mitään vuo­kra­ka­sar­me­ja. Noi­ta paik­ko­ja löy­tyy esim. Poh­jois-Hel­sin­gis­tä. Noil­la alueil­la ei ole oikeas­taan mitään sos­suon­gel­mia, kuten huu­me­hör­hö­jä. Elä­mä on valintoja.

  14. ” Huo­no-osai­set eivät hae asun­to­ja hyvä­osais­ten aluei­ta, kos­ka hei­dän kave­rin­sa ja maan­mie­hen­sä asu­vat siel­lä mis­sä asuvat.
    Hyvä­osai­sel­la haki­jal­la on varaa odot­taa sopi­vaa asun­toa, eikä hän sik­si jou­du hyväk­sy­män ensim­mäis­tä tarjottua.
    Jos enti­nen pie­ni­tu­loi­nen vau­ras­tuu, hän muut­taa pois ARA-asun­nos­ta, jos se on hal­val­la asui­na­lu­eel­la, mut­ta ei muu­ta, jos se on kal­liil­la asuinalueelle.”

    Voi olla jotain tuol­lais­ta­kin, mut­ta yksi toden­nä­köi­nen seli­tys on raa­dol­li­sem­pi. Eli se, että vähä­va­rai­sim­mil­la ei ole varaa asua kuin niis­sä ARA-asun­nois­sa, jot­ka ovat van­ho­ja, huo­no­kun­toi­sia ja hal­val­la asui­na­lu­eel­la. Niis­sä voi saa­da tar­vit­se­man­sa kokoi­sen asun­non, kun taas saman­ko­koi­nen uusi ARA-asun­to voi olla yli­hin­tai­nen vähä­va­rai­sel­le. Täl­löin nii­hin uudem­piin ARA-koh­tei­siin vali­koi­tuu kes­ki­va­rai­sia, ja van­hoi­hin remont­tia odot­te­le­viin koh­tei­siin kes­kit­tyy sitä poruk­kaa, joka on ulos­o­tos­sa. Pie­ni­tu­loi­suus­kin ei ole sama asia kuin vähä­va­rai­suus. Asu­mis­tu­kea­han voi saa­da kuin­ka suu­ri­va­rai­nen tahan­sa, kos­ka sii­nä ei ole varal­li­suus­ra­jo­ja, vaan vain tulo­ra­jat. Eli jos on vaik­ka vuo­kral­la asu­va mil­joo­nää­ri, ja sit­ten jää pois töis­tä ja jää vaik­ka kotiin las­ten kans­sa, voi saa­da asu­mis­tuen, kos­ka asu­mis­tu­kea haet­taes­sa ei kysy­tä varo­ja, vaan tuloja.

    Vii­mek­si mai­ni­tus­ta syys­tä joh­tuen en ole vakuut­tu­nut niis­tä teo­reet­ti­sis­ta argu­men­teis­ta, joi­den mukaan asu­mis­tu­ki auto­maat­ti­ses­ti oli­si parem­pi vaih­toeh­to kuin ARA-tuet. Suo­mes­ta ei ole tie­toa sii­tä, kuin­ka hyvin asu­mis­tu­ki koh­dis­tuu lopul­ta vähä­va­rai­sil­le, ja pal­jon­ko pie­ni­tu­loi­sis­ta ja vähä­va­rai­sis­ta on sen ulko­puo­lel­la, on vain teo­reet­ti­sia argu­ment­te­ja. Asu­mis­tuen saa­jien tie­dot pitäi­si yhdis­tää tulo­re­kis­te­riin, ja kat­soa sit­ten, että miten mis­sä­kin tulo­luo­kas­sa asu­mis­tuen saa­jia esiin­tyy ja ei esiin­ny. Kela on men­nei­syy­des­sä jul­kais­sut jotain tilas­to­ja sii­tä, moni­ko toi­meen­tu­lo­tuen saa­ja ei saa lain­kaan asu­mis­tu­kea, ja se mää­rä on ollut kyl­lä huo­mat­ta­van suu­ri toi­meen­tu­lo­tuen saa­jien koko­nais­mää­rään näh­den. Jos­tain syys­tä moni toi­meen­tu­lo­tuen saa­ja ei saa yhtään asu­mis­tu­kea, vaik­ka toi­meen­tu­lo­tuen saa­jil­ta vii­me­si­jai­sen tuen haki­joi­na edel­ly­te­tään, että asu­mis­tu­kea on haet­tu. Syi­tä sii­hen lie­nee monia, läh­tien vaik­ka sii­tä, että toi­meen­tu­lo­tu­kea voi saa­da asunn­o­ton­kin, mut­ta tilan­ne pätee ilmei­ses­ti myös yllät­tä­vän moneen, jol­la on asunto.

    1. Suo­mes­ta ei ole tie­toa sii­tä, kuin­ka hyvin asu­mis­tu­ki koh­dis­tuu lopul­ta vähä­va­rai­sil­le, ja pal­jon­ko pie­ni­tu­loi­sis­ta ja vähä­va­rai­sis­ta on sen ulko­puo­lel­la, on vain teo­reet­ti­sia argumentteja

      Avaa se pos­tauk­ses­sa mai­nit­tu Saa­ri­maan ja Eero­lan artik­ke­li. Sii­nä tätä asi­aa on selvitetty. 

      A

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Avaa se pos­tauk­ses­sa mai­nit­tu Saa­ri­maan ja Eero­lan artik­ke­li. Sii­nä tätä asi­aa on selvitetty. 

        Olen avan­nut sen. Kysei­ses­sä artik­ke­lis­sa on sel­vi­tet­ty monia asioi­ta, mut­ta sitä sii­nä ei ole käsi­tel­ty, mis­sä mää­rin asu­mis­tu­ki koh­den­tuu vähä­va­rai­sil­le, eikä sii­nä ole käsi­tel­ty myös­kään sitä, moni­ko pie­ni­tu­loi­nen on asu­mis­tuen ulko­puo­lel­la. Sii­nä käy­tet­tiin sel­lais­ta tie­to­kan­taa koti­ta­louk­sis­ta, joka ei sisäl­tä­nyt tie­toa koti­ta­louk­sien varal­li­suu­des­ta eikä näi­den asu­mis­me­nois­ta, eli aineis­to ei edes mah­dol­lis­ta­nut vähä­va­rai­suus­ky­sy­mys­ten tar­kas­te­lua. Aineis­to oli­si kai­ke­ti mah­dol­lis­ta­nut sen tar­kas­te­lun, mis­sä mää­rin pie­ni­tu­loi­set ovat asu­mis­tuen ulko­puo­lel­la, mut­ta se ei ollut tuos­sa artik­ke­lis­sa tutkimuskysymyksenä.

  15. uuni­mag­ga­ra: suo­ma­lai­nen tar­vit­see luvan muut­ta­mi­seen. Se on nimel­tään muuttoilmoitus 

    Tuo on aivan tot­ta. Asuin­paik­ka vaa­di­taan vaik­ka sen vaa­ti­mi­nen on kiel­let­ty perustuslaissa:

    > Suo­men kan­sa­lai­sel­la ja maas­sa laillisesti
    > oles­ke­le­val­la ulko­maa­lai­sel­la on vapaus
    > liik­kua maas­sa ja vali­ta asuinpaikkansa.

    Tuos­sa pykä­läs­sä ei puhu­ta oikeu­des­ta vali­ta asuin­paik­kaa, jol­loin muut­toil­moi­tuk­sen vaa­ti­mi­nen oli­si lail­lis­ta, vaan vapau­des­ta vali­ta asuin­paik­ka. Täs­sä on vis­si ero.
    – Jot­ta hen­ki­löl­lä oli­si vapaus vali­ta asuin­paik­ka, pitää sil­loin myös olla vapaus olla valit­se­mat­ta asuinpaikkaansa.

    En tie­dä mik­si asuin­pai­kan suh­teen ei nou­da­te­ta perus­tus­la­kia, kun esi­mer­kik­si yhdis­tys­va­pau­den osal­ta taas ylei­ses­ti ymmär­re­tään, että yhdis­ty­mis­va­pau­teen kuu­luu vapaus olla yhdistymättä.
    – Ehkä kyse on vain rahas­ta, verot, ja sosi­aa­li­sen hie­rar­kian mukai­sis­ta alistussuhteista.

  16. ATRA asun­not sitä ja tätä, Hitas sitä ja tätä… kuin­ka kau­an näis­tä asu­mi­sen inno­vaa­tiois­ta on? 70 vuotta…

    Mis­sä uudet asu­mi­sen rat­kai­su­jen inno­vaa­tiot!? Eikö vaan ketään kiin­nos­ta kehit­tää, tukea ja/tai rahoittaa?

    Esi­mer­kik­si vaik­ka asu­mi­soi­keus­o­suus­kun­nat (ei nää nyky­set ASO lain mukai­set viri­tel­mät) voi­si­vat teh­dä mata­lan­kyn­nyk­sen asu­mis­ta eri alueil­le. Kokei­lu­ja on, mut­ta kun ei suo­raan heti sel­lai­sia voit­to­ja kun van­hois­ta sys­tee­mies­tä tai kovan­ra­han tuo­tan­nos­ta… tart­tis mää­rä­tie­tois­ta kau­pun­kien tukea ja toteu­tus­mal­le­ja, sekä takauk­sia, että pank­ke­ja kiinnostas…

    Ja ei, ei ole vii­sas­ten kivi osuus­kun­nat, eikä sel­las­ta ole mul­la täs­sä tarjota…
    … mut­ta hyvä­nen aika, mis­sä uudet asu­mis­muo­toin­no­vaa­tiot eri­lais­ten asu­mi­seen liit­ty­vien ja kau­pun­ki­ra­ken­teen ongel­mien rat­kai­se­mik­se­si on? 

    Kau­pun­geil­la oli­si mah­dol­li­suus täm­mö­siä kehit­tää, kun bis­ne­ris­kiä ei ole, mut­ta on hel­pom­paa ostaa ”ylei­ses­ti mark­ki­noil­la saa­ta­vil­la ole­via tuot­tei­ta” (kuten kun­nal­li­sien han­kin­to­jen inno­vaa­tion­tap­pa­ja kla­suu­li yleen­sä kuuluu)

    Haloo Suo­mi, sin­ne viis­kyt­lu­vul­lek­ko on täs­sä jääty?

  17. Soi­nin­vaa­ra kysyi sosio­lo­ge­ja apuun, olen sosio­lo­gi, mut­ta vähän kyl­lä nyt pet­ty­nyt keskustelunavaukseen. 

    Eero­la ja Saa­ri­maa ovat nyt (vii­si vuot­ta sit­ten) löy­tä­neet tulok­sen, jon­ka rapor­toim­me Vaa­to­vaa­ran kans­sa jo 20 vuot­ta sit­ten: tulo­muu­ton sosi­aa­li­nen koos­tu­mus vaih­te­lee (hal­lin­ta­muo­dos­ta riip­pu­mat­ta, siis läpi eri hal­lin­ta­muo­to­jen) aluei­den halut­ta­vuu­den ja sosek tason mukaan niin, että itäi­sel­le suur­alu­eel­le suun­tau­tu­va muut­to on huo­no-osai­sem­paa kuin länteen. 

    Olem­me myös esit­tä­neet täl­le tul­kin­nan, jon­ka mukaan sosi­aa­li­sen sekoit­ta­mi­sen kaut­ta ei voi­da estää muut­to­liik­keen kaut­ta tapah­tu­vaa alu­eel­lis­ta eriy­ty­mis­tä, joka – ero­jen ker­ran syn­nyt­tyä – alkaa ruok­kia niitä. 

    Ja poh­ja­na oli/on tulo­jen ja varal­li­suu­den nousu, osa­na ITn poh­jal­le käyn­nis­ty­nyt­tä nousu­kaut­ta, joka kas­vat­ti hyvä­osais­ten tulo­ja nopeam­min kuin asun­to­jen hin­nat nousi­vat: oli /on varaa valita. 

    Soi­nin­vaa­ra nyt näyt­täi­si perään­kuu­lut­ta­van sosio­lo­ge­ja teh­tä­vään, jon­ka ydin oli­si sen ker­to­mi­ses­sa, että jol­la­kin taval­la ”yhtei­sön” kan­nal­ta sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen oli­si kui­ten­kin kan­na­tet­ta­va pro­jek­ti. En tie­dä mitään näyt­töä, jon­ka mukaan näin oli­si: sosi­aa­lis­ta tukea ei syn­ny, kont­rol­lia ja lei­maa­mis­ta kyllä. 

    Tee­mu Kemp­pai­sen tuo­re väi­tös­kir­ja näyt­tää perus­te­le­van kan­taa, jon­ka mukaan alu­eel­li­nen sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen oli­si teho­kas juu­ri täs­sä tar­koi­tuk­ses­sa: riit­tä­vä osa­ke­ta­lo­jen osuus pitää yllä sosi­aa­lis­ta jär­jes­tys­tä (tai aina­kin estää epä­jär­jes­tys­tä), yhteys on tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­se­vä, ja tulos siis löy­tyy juu­ri alku­pe­räi­sen tavoit­teen koh­dal­ta (vrt. Sii­li­tien mellakka).. 

    Täs­sä suh­tees­sa siis poli­tiik­ka on ollut – tut­ki­mus­tie­to­jen ja seu­ran­nan valos­sa – onnistunutta. 

    Kyse ei siis ole kui­ten­kaan ollut tasa-arvos­ta eikä yhtei­söl­li­syy­des­tä vaan huo­no-osais­ten pai­kal­lis­ten yhtei­sö­jen hajot­ta­mi­ses­ta ja kes­ki­luo­kan sosi­aa­li­ses­ta kont­rol­lis­ta, pai­kal­li­sen sosi­aa­li­sen jär­jes­tyk­sen puolustamiseksi. 

    On sel­vää, että täs­tä jou­tuu mak­sa­maan (vrt. Eero­la – Saa­ri­maa) mut­ta on täl­lä kyl­lä oma mer­ki­tyk­sen­sä­kin (Kemp­pai­nen), mut­ta en usko, että yhtei­söl­lä täs­sä sosio­lo­gi ‑tilauk­ses­sa tar­koi­te­taan tätä (vaik­ka mel­la­koi­hin viit­taa­kin), vai olen­ko väärässä?

    Y.t.

    Mat­ti Kortteinen
    Kau­pun­ki­so­sio­lo­gian emeritusprofessori

    1. Mat­ti Kortteinen,
      Kii­tos, jotain tuol­lais­ta perään kuu­lu­tin. Tut­ki­muk­ses­ta ei ole hyö­tyä, ellei sii­tä ker­ro­ta kenel­le­kään. Eko­no­mis­tit ovat joten­kin innok­kaam­pia jul­kai­se­maan tulok­si­aan ja ker­to­maan niis­tä jul­ki­ses­sa keskustelussa.
      Tuo ei oikein moti­voi­nut käyt­tä­mään rahaa sekoit­ta­mi­seen. Olen näh­nyt ulko­mai­sia tut­ki­muk­sia sii­tä, että sekoit­ta­mi­nen vai­kut­taa las­ten tule­vai­suu­teen. Ne ovat kui­ten­kin peräi­sin angt­lo­sak­si­sis­ta mais­ta, jois­sa kou­lu­lai­tok­sen taso vaih­te­lee alueit­tain suu­res­ti. Aikuis­ten osal­ta vai­ku­tus­ta ei oikein löy­dy niissäkään.

    2. Tie­teel­li­seen tie­toon / tut­ki­muk­seen perus­tu­va päät­tä­mi­nen näyt­tää ylei­ses­ti tar­koit­ta­van sitä, että etsi­tään tut­ki­jaa tai tut­ki­mus­tu­los­ta, joka vah­vis­taa omat ideo­lo­gi­aan perus­tu­vat pre­fe­rens­sit. Jos sopi­vaa tulos­ta ei löy­dy, niin sit­ten tar­vit­taes­sa vaik­ka pol­kais­taan pys­tyyn uusi suun­nat­tu tut­ki­mus­ra­hoi­tus­oh­jel­ma, jon­ka hakueh­dot takaa­vat halut­tu­jen tulos­ten saa­mi­sen. Odo­tel­les­sa voi sit­ten lakais­ta “vää­rän tie­don” maton alle ja valit­taa “oikean tut­ki­mus­tie­don” puutetta…

      1. ksee:
        Tie­teel­li­seen tie­toon / tut­ki­muk­seen perus­tu­va päät­tä­mi­nen näyt­tää ylei­ses­ti tar­koit­ta­van sitä, että etsi­tään tut­ki­jaa tai tut­ki­mus­tu­los­ta, joka vah­vis­taa omat ideo­lo­gi­aan perus­tu­vat pre­fe­rens­sit. Jos sopi­vaa tulos­ta ei löy­dy, niin sit­ten tar­vit­taes­sa vaik­ka pol­kais­taan pys­tyyn uusi suun­nat­tu tut­ki­mus­ra­hoi­tus­oh­jel­ma, jon­ka hakueh­dot takaa­vat halut­tu­jen tulos­ten saa­mi­sen. Odo­tel­les­sa voi sit­ten lakais­ta ”vää­rän tie­don” maton alle ja valit­taa ”oikean tut­ki­mus­tie­don” puutetta… 

        Kei­den pitäi­si sit­ten tuot­taa tut­ki­mus­ta ja tut­ki­ja jos se on joi­den­kin mie­les­tä lop­pu­jen lopuk­si vain tut­ki­jan tuot­ta­ma tie­to perus­tuu vain ideo­lo­gi­siin pre­fe­rens­sei­hin? Ttut­ki­mus­ta tulos­ta ei aina löy­dy ihan sen­kin takia kos­ka dataa ei löy­dy. Tuol­la sinun logii­kal­la­si kaik­ki yli­opis­tot pitäi­si lak­kaut­taa ja ne kor­vat­tai­siin pel­kil­lä aja­tus­hau­to­moil­la! En edes läh­de arvai­le­maan mikä oli­si tämän lop­pu­tu­lok­se­na kon­kreet­ti­nen tulos ja mil­lai­nen yhteis­kun­ta oli­si sel­lai­nen jos­sa vain aja­tus­hau­to­mot sai­si tut­kia kun yli­opis­tot ovat sit­ten monien mie­les­tä vain idea­lo­gi­sia lai­tok­sia. Hyväs­sä tie­don tuot­ta­mi­ses­sa pitää erot­taa idea­lo­gia ja fak­tat ja kat­soa onko aihet­ta tut­kit­tu muu­al­la ja mikä on siel­lä lop­pu­tu­los. Ei tämän pitäi­si olla niin vaikeaa

      2. Rahul Soma­ni: Kei­den pitäi­si sit­ten tuot­taa tut­ki­mus­ta ja tut­ki­ja jos se on joi­den­kin mie­les­tä lop­pu­jen lopuk­si vain tut­ki­jan tuot­ta­ma tie­to perus­tuu vain ideo­lo­gi­siin pre­fe­rens­sei­hin? Ttut­ki­mus­ta tulos­ta ei aina löy­dy ihan sen­kin takia kos­ka dataa ei löy­dy. Tuol­la sinun logii­kal­la­si kaik­ki yli­opis­tot pitäi­si lak­kaut­taa ja ne kor­vat­tai­siin pel­kil­lä aja­tus­hau­to­moil­la! En edes läh­de arvai­le­maan mikä oli­si tämän lop­pu­tu­lok­se­na kon­kreet­ti­nen tulos ja mil­lai­nen yhteis­kun­ta oli­si sel­lai­nen jos­sa vain aja­tus­hau­to­mot sai­si tut­kia kun yli­opis­tot ovat sit­ten monien mie­les­tä vain idea­lo­gi­sia laitoksia.Hyvässä tie­don tuot­ta­mi­ses­sa pitää erot­taa idea­lo­gia ja fak­tat ja kat­soa onko aihet­ta tut­kit­tu muu­al­la ja mikä on siel­lä lop­pu­tu­los. Ei tämän pitäi­si olla niin vaikeaa

        Aika jän­nä tul­kin­ta — joka on kui­ten­kin niin täy­sin met­säs­sä kuin olla ja voi.

        Sinän­sä joka iki­nen tut­ki­ja on enem­män tai vähem­män sub­jek­tii­vi­nen tut­ki­mus­koh­teen­sa suh­teen — myös ne jot­ka omas­ta mie­les­tään pyr­ki­vät suu­rim­paan mah­dol­li­seen objek­tii­vi­suu­teen. Sik­si yksi­täi­siin tut­ki­muk­siin ei ole syy­tä suo­raan luot­taa vain sen takia, että ne sat­tu­vat ole­maan pape­ril­le pai­net­tu­na (tai tar­jol­la pdf­fi­nä mak­sul­li­sel­la sivus­tol­la). Tie­teel­li­sen tie­don perus­vaa­ti­muk­se­na on tulos­ten tois­tet­ta­vuus ja sik­si ensin­nä­kin kai­ken datan ja mene­tel­mien pitäi­si olla avoi­mes­ti saa­ta­vil­la rea­na­lyy­sia varten.

        Kos­ka yksit­täi­sil­lä tut­ki­joil­la ja tut­ki­mus­ryh­mil­lä on omia tie­dos­tet­tu­ja tai tie­dos­ta­mat­to­mia agen­do­jaan ja jouk­koon mah­tuu aina hui­jaa­maan val­mii­ta mätiä ome­nia (ja/tai uras­taan ja toi­meen­tu­los­taan huo­les­tu­nei­ta “mä olen tääl­lä vain töis­sä” ‑tut­ki­joi­ta), niin yleen­sä aina löy­tyy jos­tain (jopa ver­tai­sar­voi­tu­ja) tulok­sia tuke­maan lähes mitä tahan­sa poliit­tis­ta / yhteis­kun­nal­lis­ta kan­taa / aatetta.

        Tämän vuok­si oli­si tär­ke­ää, että pää­tök­sen teko ei perus­tui­si yksit­täi­siin kir­si­kan­poi­min­nal­la valit­tui­hin tut­ki­muk­siin vaan laa­joi­hin kat­sauk­siin, jois­sa pun­ni­taan myös yksit­täis­ten tulos­ten uskottavuus.

        Toi­nen seik­ka on sit­ten poliit­tis­ten toi­mi­joi­den pyr­ki­myk­set vai­kut­taa tut­ki­muk­sen sisäl­töön rahoi­tuk­sen kaut­ta. Tämä­hän on ver­hot­tu kau­niis­ti sel­lai­siin perus­te­lui­hin kuin että tut­ki­mus pitää saa­da parem­min pal­ve­le­maan yhteis­kun­taa jne. Kui­ten­kin aika monia hakueh­to­ja lues­kel­lee­na ei voi vält­tyä mie­li­ku­val­ta, että “yhteis­kun­nan pal­ve­le­mi­nen” tar­koit­taa etu­pääs­sä kul­loi­sil­le­kin päät­tä­jil­le mie­leis­ten tut­ki­mus­tu­los­ten tehtailua.

        Tie­tys­ti voi koit­taa leik­kiä urhe­aa ja joko ehdot­taa “vää­riä” aihei­ta / käsit­te­ly­ta­paa tai tuot­taa “vää­riä” tulok­sia. Sii­nä vain käy äkkiä niin, ettei useim­mi­ten saa euroa­kaan rahoi­tus­ta — tai jos onkin saa­nut, niin raha­ha­nat voi­vat men­nä kes­ken­kai­ken kiin­ni (been the­re, done that).

        Täs­sä­kin ajas­sa oli­si ehkä perus­tel­tua laka­ta aja­mas­ta sosi­aa­lis­ta sekoit­ta­mis­ta, kos­ka tut­kit­tua tie­toa on sii­tä, ettei koko hom­mas­sa ole oikeas­taan mitään tolk­kua. Samoin nykyi­sen hal­li­tuk­sen oli­si valit­ta­va pitää­kö se kiin­ni “tie­toon poh­jau­tu­vas­ta pää­tök­sen­teos­ta” ja alkaa siten ottaa huo­mioon mm. arviot talous- ja työl­li­syys­po­li­tii­kan vai­ku­tuk­sis­ta — tai sit­ten luo­pua ko. peri­aat­tees­ta ja jat­kaa nykyis­tä poli­tii­kan hulabaloota.

      3. ksee:

        Täs­sä­kin ajas­sa oli­si ehkä perus­tel­tua laka­ta aja­mas­ta sosi­aa­lis­ta sekoit­ta­mis­ta, kos­ka tut­kit­tua tie­toa on sii­tä, ettei koko hom­mas­sa ole oikeas­taan mitään tolk­kua. Samoin nykyi­sen hal­li­tuk­sen oli­si valit­ta­va pitää­kö se kiin­ni ”tie­toon poh­jau­tu­vas­ta pää­tök­sen­teos­ta” ja alkaa siten ottaa huo­mioon mm. arviot talous- ja työl­li­syys­po­li­tii­kan vai­ku­tuk­sis­ta – tai sit­ten luo­pua ko. peri­aat­tees­ta ja jat­kaa nykyis­tä poli­tii­kan hulabaloota.

        Sosi­aa­li­nen sekot­ta­mi­nen on kyl­lä ilmiö­nä sel­lai­nen ettei sii­tä aina tie­ten­kään saa­da mitään täy­del­lis­tä lop­pu­tu­los­ta edes eri tut­ki­mus­ten perus­teel­la. Voim­me yhtä hyvin esi­mer­kik­si kysee­na­lais­taa onko ylei­nen ase­vel­vol­li­suus esi­mer­kik­si kan­san­ta­lou­del­le ja työl­li­syy­del­le hyö­dyl­lis­tä. Ase­vel­vol­li­suu­den vai­ku­tuk­ses­ta esi­mer­kik­si työl­li­syy­teen kiel­tei­ses­ti on myös Suo­mes­sa pal­jon tut­kit­tua tie­toa kan­san­ta­lou­den eri tut­ki­mus­lai­tok­sil­ta. Pitäi­si ase­vel­vol­li­suus esi­mer­kik­si lak­kaut­taa kos­ka sil­lä on myös työl­li­syy­den koh­dal­la nega­tii­vi­sia vaikutuksia?

      4. Rahul Soma­ni: Sosi­aa­li­nen sekot­ta­mi­nen on kyl­lä ilmiö­nä sel­lai­nen ettei sii­tä aina tie­ten­kään saa­da mitään täy­del­lis­tä lop­pu­tu­los­ta edes eri tut­ki­mus­ten perusteella.

        Lähes kaik­ki tut­ki­mus­tu­lok­set osoit­ta­vat sosi­aa­li­sen sekoit­ta­mi­sen hyö­dyt ole­mat­to­mik­si ja hai­tat todel­li­sik­si” => “On kyl­lä niin vai­kea ilmiö, ettei sii­tä tie­teel­lä tah­do saa­da sel­vää — joten jake­taan sitä, mak­soi mitä maksoi”

        Näin­hän se “tut­ki­mus­tie­toon perus­tu­va päät­tä­mi­nen” yleen­sä tai­taa mennä.

      5. ksee: ”Lähes kaik­ki tut­ki­mus­tu­lok­set osoit­ta­vat sosi­aa­li­sen sekoit­ta­mi­sen hyö­dyt ole­mat­to­mik­si ja hai­tat todel­li­sik­si” => ”On kyl­lä niin vai­kea ilmiö, ettei sii­tä tie­teel­lä tah­do saa­da sel­vää – joten jake­taan sitä, mak­soi mitä maksoi”

        Näin­hän se ”tut­ki­mus­tie­toon perus­tu­va päät­tä­mi­nen” yleen­sä tai­taa mennä.

        Kun­nol­li­sen lop­pu­tu­lok­sen sosi­aa­li­ses­ta sekoit­ta­mi­ses­ta voi­si saa­da siten että jot­kin lähiö ote­taan sosi­aa­li­sen sekoit­ta­mi­sen koh­teek­si ja lähiös­sä toteu­te­taan ruo­hon­juu­ri­ta­son tut­ki­mus sosi­aa­li­sen sekoit­ta­mi­sen lop­pu­tu­lok­ses­ta. Turus­sa on teh­ty vas­taa­van­lai­nen tut­ki­mus Varis­suos­ta (Hel­sin­gin Sano­mien artik­ke­li https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006596896.html?share=296e28689f40028096d993e5c1dacdff)

      6. ksee: Aika jän­nä tul­kin­ta – joka on kui­ten­kin niin täy­sin met­säs­sä kuin olla ja voi.

        Sinän­sä joka iki­nen tut­ki­ja on enem­män tai vähem­män sub­jek­tii­vi­nen tut­ki­mus­koh­teen­sa suh­teen – myös ne jot­ka omas­ta mie­les­tään pyr­ki­vät suu­rim­paan mah­dol­li­seen objek­tii­vi­suu­teen. Sik­si yksi­täi­siin tut­ki­muk­siin ei ole syy­tä suo­raan luot­taa vain sen takia, että ne sat­tu­vat ole­maan pape­ril­le pai­net­tu­na (tai tar­jol­la pdf­fi­nä mak­sul­li­sel­la sivustolla).
        Kos­ka yksit­täi­sil­lä tut­ki­joil­la ja tut­ki­mus­ryh­mil­lä on omia tie­dos­tet­tu­ja tai tie­dos­ta­mat­to­mia agen­do­jaan ja jouk­koon mah­tuu aina hui­jaa­maan val­mii­ta mätiä ome­nia (ja/tai uras­taan ja toi­meen­tu­los­taan huo­les­tu­nei­ta ”mä olen tääl­lä vain töis­sä” ‑tut­ki­joi­ta), niin yleen­sä aina löy­tyy jos­tain (jopa ver­tai­sar­voi­tu­ja) tulok­sia tuke­maan lähes mitä tahan­sa poliit­tis­ta / yhteis­kun­nal­lis­ta kan­taa / aatetta.
        Toi­nen seik­ka on sit­ten poliit­tis­ten toi­mi­joi­den pyr­ki­myk­set vai­kut­taa tut­ki­muk­sen sisäl­töön rahoi­tuk­sen kaut­ta. Tämä­hän on ver­hot­tu kau­niis­ti sel­lai­siin perus­te­lui­hin kuin että tut­ki­mus pitää saa­da parem­min pal­ve­le­maan yhteis­kun­taa jne. Kui­ten­kin aika monia hakueh­to­ja lues­kel­lee­na ei voi vält­tyä mie­li­ku­val­ta, että ”yhteis­kun­nan pal­ve­le­mi­nen” tar­koit­taa etu­pääs­sä kul­loi­sil­le­kin päät­tä­jil­le mie­leis­ten tut­ki­mus­tu­los­ten tehtailua.

        Tie­tys­ti voi koit­taa leik­kiä urhe­aa ja joko ehdot­taa ”vää­riä” aihei­ta / käsit­te­ly­ta­paa tai tuot­taa ”vää­riä” tulok­sia. Sii­nä vain käy äkkiä niin, ettei useim­mi­ten saa euroa­kaan rahoi­tus­ta – tai jos onkin saa­nut, niin raha­ha­nat voi­vat men­nä kes­ken­kai­ken kiin­ni (been the­re, done that). 

        Ensim­mäi­nen kom­ment­ti oli pie­ni pro­vo­kaa­tio ihan sil­lä perus­teel­la että mikä­li yli­opis­to­jen tut­ki­muk­sia ale­taan poli­ti­soi­maan tai kysee­na­lais­ta­maan niin toden­nä­köi­ses­ti tut­ki­mus­työ pai­not­tuu lop­pu­jen lopuk­si eri­lais­ten aja­tus­hau­to­mo­jen tut­ki­muk­siin ja niil­lä on myös Suo­mes­sa pal­jon poliit­ti­sia päämääriä.
        Yhteen­sä nii­den­kin rahoi­tus tulee val­tioi­ta. Esi­mer­kik­si tämän vuo­den kesäl­lä jul­kais­tu erään filo­so­fin kir­ja Totuus Kii­hot­taa oli erään aja­tus­hau­to­mon jul­kai­su ja rahoi­tus tuli veron­mak­sa­jien rahois­ta. Lop­pu­tu­los oli se että tämän aja­tus­hau­to­mon lähel­lä ole­va poliit­ti­nen puo­lue päät­ti hyvin nopeas­ti ja toden­nä­köi­ses­ti ennak­ko suun­ni­tel­mien mukai­ses­ti onnis­tui puheen­joh­ta­jan suul­la sano­tu­maan totaa­li­ses­ti kir­jan sisäl­lös­tä irti vaik­ka oli itse alus­ta alkaen esi­mer­kik­si kysei­sen kir­jan jul­kis­ta­mis­ti­lai­suu­des­sa joka vie­lä oli videoitu. 

        Täs­sä oli klas­si­nen esi­merk­ki sii­tä miten aja­tus­hau­to­mo­jen tut­ki­muk­set ovat myös mones­sa suh­tees­sa pyr­ki­vät teke­mään objek­tii­vis­ta tut­ki­mus­ta mut­ta lop­pu­tu­los oli itse asias­sa oli fars­si. Kui­ten­kin tämä kir­ja jul­kais­tiin veron­mak­sa­jien rahoil­la ja nyt nii­tä onnek­si peri­tään takaisin.

      7. ksee:
        Täs­sä­kin ajas­sa oli­si ehkä perus­tel­tua laka­ta aja­mas­ta sosi­aa­lis­ta sekoit­ta­mis­ta, kos­ka tut­kit­tua tie­toa on sii­tä, ettei koko hom­mas­sa ole oikeas­taan mitään tolk­kua. Samoin nykyi­sen hal­li­tuk­sen oli­si valit­ta­va pitää­kö se kiin­ni ”tie­toon poh­jau­tu­vas­ta pää­tök­sen­teos­ta” ja alkaa siten ottaa huo­mioon mm. arviot talous- ja työl­li­syys­po­li­tii­kan vai­ku­tuk­sis­ta – tai sit­ten luo­pua ko. peri­aat­tees­ta ja jat­kaa nykyis­tä poli­tii­kan hulabaloota. 

        Tämä segre­gaa­tio kes­kus­te­lu mitä Osmo Soi­nin­vaa­ra nos­taa esil­le on myös yhteis­kun­nal­li­nen ongel­ma jol­la on toden­nä­köi­ses­ti pit­kä­kan­tai­sia ongel­mia myös suo­ma­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa mikä­li segre­gaa­tioon ei puu­tu­ta. Osmo Soi­nin­vaa­ra myös ana­ly­soi segre­gaa­tion yhteis­kun­nal­li­set ongel­mat segre­gaa­tioon jos­ta pitäi­si kyl­lä kes­kus­tel­la ja olen sitä miel­tä että sii­hen puut­tua ajois­sa. Kun moni maa­han­muu­tos­ta ongel­mis­ta varoit­te­le­va taho nos­taa Ruot­sin ongel­mat tikun nok­kaan niin unoh­ta­vat että Ruot­sis­sa läh­det­tiin juu­ri segre­gaa­tion lin­jal­le ei inte­graa­tion. Assi­mi­laa­tion­ta on esi­mer­kik­si Rans­ka har­joit­ta­nut pit­kään eikä sekään ole miten­kään lop­pu­tu­lok­sen kan­nal­ta hyvä läh­tö­koh­ta mut­ta inte­graa­tio jos­sa tun­nus­te­taan myös maa­han­muut­ta­jien läh­tö maan tapa­kult­tuu­rin jot­kut eri­tyis­piir­teet ja tie­ten­kin uskon­non vapaa har­joit­ta­mi­nen uudes­sa koti­maas­sa on asiat mit­kä pitää ottaa huo­mioon mikä­li haluam­me integroi­da maa­han­muut­ta­jia yhteis­kun­taan. Segre­gaa­tio on päin­vas­tai­nen toi­men­pi­de. Assi­mi­laa­tio on koko­naan alku­pe­räi­sen kult­tuu­ri taus­tan häi­vyt­tä­mi­nen (ennen kaik­kea kie­len ja uskonnon)

      8. Rahul Soma­ni: Tämä segre­gaa­tio kes­kus­te­lu mitä Osmo Soi­nin­vaa­ra nos­taa esil­le on myös yhteis­kun­nal­li­nen ongel­ma jol­la on toden­nä­köi­ses­ti pit­kä­kan­tai­sia ongel­mia myös suo­ma­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa mikä­li segre­gaa­tioon ei puu­tu­ta. Osmo Soi­nin­vaa­ra myös ana­ly­soi segre­gaa­tion yhteis­kun­nal­li­set ongel­mat­segre­gaa­tioon jos­ta pitäi­si kyl­lä kes­kus­tel­la ja olen sitä miel­tä että sii­hen puut­tua ajoissa.

        Kes­kus­te­lun jat­ka­mi­sek­si oli­si muka­vaa, jos segre­gaa­tio­mör­köä sosi­aa­li­sel­la sekoit­ta­mi­sel­la vas­taan käy­vil­lä löy­tyi­si jotain fak­taa asias­ta pel­kän muka­van jutus­te­lun ja näp­pä­rien anek­doot­tien lisäksi.

        Tämä menee vähän jank­kaa­mi­sek­si, mut­ta tut­ki­mus­tu­los­ten mukaan sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen on tosi­aan käy­tän­nös­sä huk­kaan hei­tet­tyä rahaa — ja lisäk­si segre­gaa­tion mer­ki­tys­tä ongel­mien selit­tä­jä­nä voi­daan perus­tel­lus­ti kysee­na­lais­taa — näyt­tää ennem­min jopa sil­tä, että sil­lä voi­si olla hyö­ty­jä ja juu­ri nime­no­maan huo­noim­mas­sa ase­mas­sa oleville.

        Tähän toi­voi­si mie­lel­lää jotain muu­ta­kin vas­ta-argu­ment­tia kuin “kat­so­pas mitä Ruot­sis­sa tapah­tuu” — mut­ta se lie­nee tur­ha toivo?

      9. ksee: Kes­kus­te­lun jat­ka­mi­sek­si oli­si muka­vaa, jos segre­gaa­tio­mör­köä sosi­aa­li­sel­la sekoit­ta­mi­sel­la vas­taan käy­vil­lä löy­tyi­si jotain fak­taa asias­ta pel­kän muka­van jutus­te­lun ja näp­pä­rien anek­doot­tien lisäksi.

        Tämä menee vähän jank­kaa­mi­sek­si, mut­ta tut­ki­mus­tu­los­ten mukaan sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen on tosi­aan käy­tän­nös­sä huk­kaan hei­tet­tyä rahaa – ja lisäk­si segre­gaa­tion mer­ki­tys­tä ongel­mien selit­tä­jä­nä voi­daan perus­tel­lus­ti kysee­na­lais­taa – näyt­tää ennem­min jopa sil­tä, että sil­lä voi­si olla hyö­ty­jä ja juu­ri nime­no­maan huo­noim­mas­sa ase­mas­sa oleville.

        Tähän toi­voi­si mie­lel­lää jotain muu­ta­kin vas­ta-argu­ment­tia kuin ”kat­so­pas mitä Ruot­sis­sa tapah­tuu” – mut­ta se lie­nee tur­ha toivo?

        Olen kyl­lä perus­te­lut täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa mit­kä aiheut­ta­vat segre­gaa­tio­ta ja miten sitä voi­si tor­jua pel­käs­tään sosi­aa­li­sen sekoit­ta­mi­sen kaut­ta enkä ole vain otta­nut esiin yksit­täi­siä anek­doot­te­ja. Päin­vas­toin olen aiem­mis­sa vies­teis­sä esi­mer­kik­si otta­nut esi­mer­kik­si ihan esi­merk­ke­jä muis­ta mais­ta miten asiat siel­lä on hoi­det­tu eräi­den asui­na­luei­den koh­dal­la. Täs­sä kes­kus­te­lus­sa esi­mer­kik­si on myös otet­tu esiin Tans­kas­sa ote­tut toi­men­pi­teet sosi­aa­li­seen sekoit­ta­mi­seen tor­ju­mi­seen. Tans­kas­sa on ihmi­siä alet­tu maa­han­muut­ta­ja val­tai­sis­ta asun-alueil­ta sijoit­ta­maan uudel­lee. Toki tans­ka­lais­ten viran­omais­ten ohjauk­sel­la ja myös pak­ko kei­noin. Itse koros­tin aiem­min esi­mer­kik­si huo­non kou­lu­tuk­sen ja syr­jin­nän vas­tais­ta toi­men­pi­tei­tä myös segre­gaa­tion pois­ta­mi­seen. Myös lähiöi­den infra­struk­tuu­rin ja ympä­ris­tön paran­ta­mi­nen on yksi toi­men­pi­de jol­la voi teh­dä alu­ees­ta viih­tyi­sän . Esi­mer­kik­si Turus­sa on Varis­suo lähiön paran­ta­mi­nen teh­nyt Varis­suos­ta myös asuin­pai­kan johon ei muu­ta pel­käs­tään maa­han­muut­ta­jia. Turun Varis­suos­ta Hel­sin­gin Sano­mat teki vähän aikaan sit­ten artik­ke­lin otsi­kol­la Varis­suo on Suo­men moni­kult­tuu­ri­sim­pia lähiöi­tä (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006596896.html?share=296e28689f40028096d993e5c1dacdff)

        Sosi­aa­li­sen sekoit­ta­mi­sen lisäk­si voi paran­taa esi­mer­kik­si lähiöi­den infra­struk­tuu­ria ja mil­jöö­tä. Korot­ta­mal­la lähiöi­den vii­vyt­tää ja ympä­ris­töä voi saa­vut­taa paljon. 

        Toki kaik­ki tämä lähiöi­den ympä­ris­tön paran­ta­mi­nen tulee myös mak­sa­maan mut­ta ei var­maan niin­kään pal­jon kuin pel­käs­tään esi­mer­kik­si sosi­aa­li­nen sekottaminen . 

        Mikä luu­lee että lähiöi­den ympä­ris­tön paran­ta­mi­nen ei sai­si mak­saa mitään niin sil­loin kyl­lä ei näe koko­ku­vaa ja samal­la tois­te­taan esi­mer­kik­si Ruot­sin vir­heet ihan sen­kin takia kos­ka Suo­mes­sa on ylei­nen kes­kus­te­lu men­nyt sii­hen että moni halu­aa Suo­mes­sa vält­tää aidos­ti Ruot­sin vir­heet lähiöi­den hoi­dos­sa mut­ta nämä tahot Suo­mes­sa myös sano­vat ääneen ettei sen pidä mak­saa ollen­kaan vaan kai­ken on olta­va puo­li-ilmais­ta. Tähän voin tode­ta että kos­meet­ti­set toi­men­pi­teet eivät ole iki­nä olleet lop­pu­tu­lok­sen kan­nal­ta hyviä kos­ka ne ovat kos­meet­ti­sia. Lähiöi­den ympä­ris­tön paran­ta­mi­nen vaa­tii toi­men­pi­tee­nä talou­del­li­sia resurs­se­ja mut­ta toki voim­me jär­ke­väs­ti nii­tä koh­den­taa sel­lai­siin paik­koi­hin jois­sa lop­pu­tu­los on kui­ten­kin posi­tii­vi­sen tulok­sen seurausta. 

        Täs­sä nime­no­maan esi­mer­kik­si hyvä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu on ykkössijalla .

  18. Tämä havain­to on vai­et­tu kuo­li­aak­si. Ei sii­tä kui­ten­kaan pää­se sil­lä, että sanoo Tuuk­ka Saa­ri­maan nyt vain ole­van pahis, joten hänen sano­mi­sis­taan ei pidä välittää.”

    Ker­too kovin surul­lis­ta vies­tiä suo­ma­lais­ten ajat­te­lun ja kes­kus­te­lun tasos­ta, kun jopa täl­lä blo­gil­la jou­du­taan viit­taa­maan ylei­seen kes­kus­te­luun käyt­tä­mäl­lä lap­sel­lis­ta ter­miä “pahis”. Ja että talous­tie­tei­li­jää pide­tään läh­tö­koh­tai­ses­ti joten­kin huo­no­na tai ilkeä­nä ihmisenä.

    Suo­men piti olla kou­lu­tuk­sen mal­li­maa, mis­tä siis kum­pu­aa täl­lai­nen ajat­te­lun kehittymättömyys?

    Mil­lai­nen valis­tus­pro­jek­ti pitäi­si aloit­taa, vaik­ka aluk­si vih­rei­den talous­osaa­mi­sen kohot­ta­mi­sek­si? Roh­ke­ai­si­ko vih­rei­den joh­to näyt­tää esi­merk­kiä ja suo­rit­taa talous­tie­tees­tä muu­ta­man perus­kurs­sin? Nyt kun puo­lu­eel­la on perä­ti minis­te­ri­ta­son vas­tui­ta koko maan asioi­den (toi­vot­ta­vas­ti) tai­ta­vas­sa ja valis­tu­nees­sa joh­ta­mi­ses­sa, eikö tätä voi­si pitää mel­kein itses­tään­sel­vyy­te­nä, perus­am­mat­ti­tai­don hankkimisena?

    1. Johan­nes: Ker­too kovin surul­lis­ta vies­tiä suo­ma­lais­ten ajat­te­lun ja kes­kus­te­lun tasos­ta, kun jopa täl­lä blo­gil­la jou­du­taan viit­taa­maan ylei­seen kes­kus­te­luun käyt­tä­mäl­lä lap­sel­lis­ta ter­miä ”pahis”.

      Täs­sä on nyt täl­lä nimen­omai­sel­la ker­ral­la muka­na se näkö­koh­ta, että ennen pro­fes­so­ri­ni­mi­tys­tään Saa­ri­maa ilmei­sen tie­toi­ses­ti raken­si itse itsel­leen jul­ki­suus­ku­vaa “pahik­se­na”, mm. laa­jaa huo­mio­ta herät­tä­nees­sä blo­gis­sa jota piti toi­sen saman­lai­sen eli Heik­ki Pur­siai­sen kans­sa. Nyt kun pitäi­si pys­tyä käy­mään ihan oike­aa jul­kis­ta kes­kus­te­lua kui­va­kan tek­no­kraat­ti­sin sanan­kään­tein ja vai­kut­ta­maan sii­hen, niin voi olla että van­ha mai­ne on hie­man kive­nä kengässä.

      1. Tom­mi Uscha­nov: Täs­sä on nyt täl­lä nimen­omai­sel­la ker­ral­la muka­na se näkö­koh­ta, että ennen pro­fes­so­ri­ni­mi­tys­tään Saa­ri­maa ilmei­sen tie­toi­ses­ti raken­si itse itsel­leen jul­ki­suus­ku­vaa ”pahik­se­na”, mm. laa­jaa huo­mio­ta herät­tä­nees­sä blo­gis­sa jota piti toi­sen saman­lai­sen eli Heik­ki Pur­siai­sen kanssa. 

        Luin jos­kus itse­kin tuon blo­gin jut­tu­ja. Tosi­aan ei-kui­vak­kaas­ti kir­joi­tet­tu­ja, mut­ta eikös niis­sä pyr­ki­myk­se­nä kui­ten­kin koko ajan ollut ana­lyyt­ti­ses­ti tar­kas­tel­la ja haas­taa suo­ma­lai­ses­sa medias­sa esiin­ty­nei­tä aja­tuk­sia ja väit­tei­tä? Itse koin, että laa­jem­pa­na pyr­ki­myk­se­nä oli teräs­tää suo­ma­lais­ta ajat­te­lua ja sitä kaut­ta paran­taa maailmaa.

        Minus­ta on aika vah­va sta­te­ment että jol­lain oli­si ollut pyr­ki­mys­tä raken­taa itsel­leen pahan ihmi­sen jul­ki­suus­ku­vaa. Voi­sin joten­kin ymmär­tää tämän, mikä­li kes­kus­te­li­ja esi­mer­kik­si sol­vai­si, pilk­kai­si tai levit­täi­si pahan­suo­via juo­ru­ja tai väit­tei­tä nimel­tä mai­ni­tuis­ta ihmi­sis­tä tai hei­dän motii­veis­taan. Tai esit­täi­si vaik­ka rasis­ti­sia tai ter­ro­ris­miin yllyt­tä­viä kom­ment­te­ja. Mitään tämän tapais­ta­kaan en itse huo­man­nut kysei­ses­sä blo­gis­sa olevan.

      2. Johan­nes: Luin jos­kus itse­kin tuon blo­gin jut­tu­ja. Tosi­aan ei-kui­vak­kaas­ti kir­joi­tet­tu­ja, mut­ta eikös niis­sä pyr­ki­myk­se­nä kui­ten­kin koko ajan ollut ana­lyyt­ti­ses­ti tar­kas­tel­la ja haas­taa suo­ma­lai­ses­sa medias­sa esiin­ty­nei­tä aja­tuk­sia ja väit­tei­tä? Itse koin, että laa­jem­pa­na pyr­ki­myk­se­nä oli teräs­tää suo­ma­lais­ta ajat­te­lua ja sitä kaut­ta paran­taa maailmaa.

        Minus­ta on aika vah­va sta­te­ment että jol­lain oli­si ollut pyr­ki­mys­tä raken­taa itsel­leen pahan ihmi­sen jul­ki­suus­ku­vaa. Voi­sin joten­kin ymmär­tää tämän, mikä­li kes­kus­te­li­ja esi­mer­kik­si sol­vai­si, pilk­kai­si tai levit­täi­si pahan­suo­via juo­ru­ja tai väit­tei­tä nimel­tä mai­ni­tuis­ta ihmi­sis­tä tai hei­dän motii­veis­taan. Tai esit­täi­si vaik­ka rasis­ti­sia tai ter­ro­ris­miin yllyt­tä­viä kom­ment­te­ja. Mitään tämän tapais­ta­kaan en itse huo­man­nut kysei­ses­sä blo­gis­sa olevan.

        Ei tar­vit­se kuin lukea Saa­ri­maan Twit­ter-vies­te­jä, niin pää­tyy sii­hen tulok­seen, että ei täs­sä nyt eri­tyi­sen hyvä­ta­pai­nen ja ystä­väl­li­nen kes­kus­te­li­ja ole. Voi­han hänel­lä olla jär­ke­viä­kin aja­tuk­sia, en tie­dä, mut­ta kukaan ihmi­nen ei jak­sa kiin­nos­tua jär­ke­vis­tä­kään aja­tuk­sis­ta, jos ne esi­te­tään kes­ken­kas­vui­sen rii­dan­ha­kui­seen tyy­liin aivan kuin perus­kou­lun yläasteella.

      3. Pet­te­ri: Ei tar­vit­se kuin lukea Saa­ri­maan Twit­ter-vies­te­jä, niin pää­tyy sii­hen tulok­seen, että ei täs­sä nyt eri­tyi­sen hyvä­ta­pai­nen ja ystä­väl­li­nen kes­kus­te­li­ja ole. Voi­han hänel­lä olla jär­ke­viä­kin aja­tuk­sia, en tie­dä, mut­ta kukaan ihmi­nen ei jak­sa kiin­nos­tua jär­ke­vis­tä­kään aja­tuk­sis­ta, jos ne esi­te­tään kes­ken­kas­vui­sen rii­dan­ha­kui­seen tyy­liin aivan kuin perus­kou­lun yläasteella.

        Jos­pa Pet­te­ri vaik­ka vii­mei­sen vuo­den ajal­ta mai­nit­set jon­kin Saa­ri­maan rii­dan­ha­kui­sen ajatuksen.

      4. Yleen­sä olen Uscha­no­vin kans­sa samaa miel­tä mel­kein kai­kes­ta, mut­ta en täs­tä. Saa­ri­maan ja Pur­siai­sen blo­git oli­vat hyvin älyk­käi­tä ja niis­sä teh­tiin terä­viä havain­to­ja. Kum­pi­kaan ei vain osan­nut eikä oikein osaa vie­lä­kään kes­kus­tel­la nii­den kans­sa, jot­ka eivät tun­ne talous­tie­tei­den ter­mi­no­lo­gi­aa ja nii­den taus­tal­la ole­vaa teo­ri­aa. Sik­si he puhu­vat ohi ylei­sö­nä­sä. Molem­mat myös koros­ta­vat lii­ak­si nii­tä puoia asiois­ta, joi­ta hei­dän oppi­nei­suu­ten­sa tukee — mut­ta kuka­pa ei näin tekisi.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Yleen­sä olen Uscha­no­vin kans­sa samaa miel­tä mel­kein kai­kes­ta, mut­ta en täs­tä. Saa­ri­maan ja Pur­siai­sen blo­git oli­vat hyvin älyk­käi­tä ja niis­sä teh­tiin terä­viä havain­to­ja. Kum­pi­kaan ei vain osan­nut eikä oikein osaa vie­lä­kään kes­kus­tel­la nii­den kans­sa, jot­ka eivät tun­ne talous­tie­tei­den ter­mi­no­lo­gi­aa ja nii­den taus­tal­la ole­vaa teo­ri­aa. Sik­si he puhu­vat ohi yleisönäsä. 

        Et ole eri miel­tä nyt­kään. Tämä on käy­tän­nös­sä sanas­ta sanaan se mitä tar­koi­tin – minä vain muo­toi­lin sen täl­lä ker­taa epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sel­la taval­la. Luin blo­gia mie­lel­lä­ni, mut­ta tämän täs­tä tur­hau­tu­nee­na tähän mai­nit­tuun ilmiöön.

  19. Kir­joi­tat, että “Narul­la ei kui­ten­kaan voi työn­tää. Hyvä­osai­sia ei voi pakot­taa muut­ta­maan huo­no-osais­ten alueil­le.” Pakot­taa ei voi, mut­ta kan­nus­taa voi­si. Tähän yksi mal­li oli­si (var­mas­ti­kin käy­tän­nös­sä hyvin han­ka­las­ti toteu­tet­ta­va!) vero­kan­nus­te. Vero­tuk­sen progres­sion tason muo­dos­tai­si sinul­le lähim­pien (vaik­ka­pa 15) naa­pu­rin kes­kiar­vo (vaik­ka­pa niin, että jos oma tulo­ta­so­si ylit­tää kes­kiar­von, tulee vero­pro­sent­ti naa­pu­rus­ton kes­ki­tu­lo­jen mukaan, mut­ta jos alit­taa, tulee palk­ka­si mukaan). Näin hyvä­tu­lois­ten kan­nat­tai­si muut­taa huo­no­tu­lois­ten keskelle!

    1. Tou­ko Apa­ja­lah­ti:
      Kir­joi­tat, että ”Narul­la ei kui­ten­kaan voi työn­tää. Hyvä­osai­sia ei voi pakot­taa muut­ta­maan huo­no-osais­ten alueil­le.” Pakot­taa ei voi, mut­ta kan­nus­taa voi­si. Tähän yksi mal­li oli­si (var­mas­ti­kin käy­tän­nös­sä hyvin han­ka­las­ti toteu­tet­ta­va!) vero­kan­nus­te. Vero­tuk­sen progres­sion tason muo­dos­tai­si sinul­le lähim­pien (vaik­ka­pa 15) naa­pu­rin kes­kiar­vo (vaik­ka­pa niin, että jos oma tulo­ta­so­si ylit­tää kes­kiar­von, tulee vero­pro­sent­ti naa­pu­rus­ton kes­ki­tu­lo­jen mukaan, mut­ta jos alit­taa, tulee palk­ka­si mukaan). Näin hyvä­tu­lois­ten kan­nat­tai­si muut­taa huo­no­tu­lois­ten keskelle! 

      Kun­nal­lis­ve­ro ei ole progres­sii­vi­nen ja val­tio ei läh­de tuol­lai­seen mukaan.
      Ainoas­taan sel­lai­nen toi­min­ta että hyvä­osai­set aloit­tai­si­vat jotain kon­kreet­tis­ta yri­tys­toi­min­taa joka työl­lis­täi­si­vät ihmi­siä segra­gaa­tios­ta kär­si­vil­lä alueil­la voi­si olla vero­tuk­sel­li­ses­ti kan­nus­ta­va idea jos samal­la muut­taa itse sin­ne. Muu­ten ei.

    2. Tou­ko Apa­ja­lah­ti:
      Kir­joi­tat, että ”Narul­la ei kui­ten­kaan voi työn­tää. Hyvä­osai­sia ei voi pakot­taa muut­ta­maan huo­no-osais­ten alueil­le.” Pakot­taa ei voi, mut­ta kan­nus­taa voi­si. Tähän yksi mal­li oli­si (var­mas­ti­kin käy­tän­nös­sä hyvin han­ka­las­ti toteu­tet­ta­va!) vero­kan­nus­te. Vero­tuk­sen progres­sion tason muo­dos­tai­si sinul­le lähim­pien (vaik­ka­pa 15) naa­pu­rin kes­kiar­vo (vaik­ka­pa niin, että jos oma tulo­ta­so­si ylit­tää kes­kiar­von, tulee vero­pro­sent­ti naa­pu­rus­ton kes­ki­tu­lo­jen mukaan, mut­ta jos alit­taa, tulee palk­ka­si mukaan). Näin hyvä­tu­lois­ten kan­nat­tai­si muut­taa huo­no­tu­lois­ten keskelle!

      Joh­tai­si kei­not­te­luun. Pidet­täi­siin luuk­kua Kon­tu­las­sa, vaik­ka oikeas­ti asu­taan Kaskisaaressa.
      Joh

      1. Rea­lis­ti: Joh­tai­si kei­not­te­luun. Pidet­täi­siin luuk­kua Kon­tu­las­sa, vaik­ka oikeas­ti asu­taan Kaskisaaressa.
        Joh

        Lon­toos­sa on alet­tu rajoit­taa kah­den omis­tusa­sun­non yllä­pi­toa mikä­li toi­nen on tyh­jil­lään nime­no­maan kei­not­te­lun takia eli arvon nousun yllä­pi­tä­mi­seen ei asu­mi­seen tai vuo­krauk­seen. Suo­mes­sa voi­si sää­tää myös lais­sa täs­tä jot­ta kei­not­te­lu lop­pui­si. Esi­mer­kik­si Kii­nas­sa on sää­det­ty vas­taa­van­lai­nen kei­not­te­lun estä­mi­nen. Ongel­ma on todel­li­nen Kii­nan suurkaupungeissa.

      2. Rahul Soma­ni: Lon­toos­sa on alet­tu rajoit­taa kah­den omis­tusa­sun­non yllä­pi­toa mikä­li toi­nen on tyh­jil­lään nime­no­maan kei­not­te­lun takia eli arvon nousun yllä­pi­tä­mi­seen ei asu­mi­seen tai vuo­krauk­seen. Suo­mes­sa voi­si sää­tää myös lais­sa täs­tä jot­ta kei­not­te­lu lop­pui­si. Esi­mer­kik­si Kii­nas­sa on sää­det­ty vas­taa­van­lai­nen kei­not­te­lun estä­mi­nen. Ongel­ma on todel­li­nen Kii­nan suurkaupungeissa.

        Ei onnis­tu hel­pos­ti. Yksi­tyi­nen omis­tusoi­keus on Suo­mes­sa kova jut­tu ihan perus­tus­lai mukaan.

      3. Rea­lis­ti: Ei onnis­tu hel­pos­ti. Yksi­tyi­nen omis­tusoi­keus on Suo­mes­sa kova jut­tu ihan perustuslaimukaan.

        Kor­jaan edel­li­seen tie­toon sen tar­ken­nuk­sen että Lon­toos­sa on rajoi­tet­tu ulko­maa­lais­ten asun­to sijoit­ta­jien omis­tus­ta niin että tyh­jiä asun­to­ja ei voi ulko­maa­lai­nen ostaa pel­käs­tään tyh­jil­lä pitä­mi­sel­lä. Moni Lon­toos­sa ole­va asun­to on ulko­maa­lai­ses­sa omistuksessa.

      4. pel­käs­tään tyh­jil­lä pitämisellä

        Suo­men perus­tus­lain omai­suu­den­suo­ja­py­kä­lä tekee tuon mah­dot­to­mak­si. Ja hyvä niin, vaik­kei­vät kaik­ki nenään­sä tältä(kään) her­ne­suih­ku­ge­ne­raat­to­ril­ta var­je­le­maan kyke­ne­kään. Omai­suu­den suo­jan mur­ta­mi­nen, tai huo­non­ta­mi­nen, kun on jo niin iso asia, ettei sel­lai­ses­ta kai­ken muun ohel­la enää viit­si­si ruve­ta kärsimään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.