Helsingin on kiihdytettävä asuntotuotantoa

Hel­sin­gis­sä käsi­tel­lään maan­käy­tön ja asu­mi­sen ohjel­maa. Se on äärim­mäi­sen mer­kit­tä­vä pape­ri, joka sätei­lee vähän kaik­keen, mitä Hel­sin­gis­sä tapahtuu.

Olen esi­tyk­seen pet­ty­nyt. Pit­kään on puhut­tu sii­tä, että asun­to­po­liit­tis­ta väli­neis­töäm­me pitäi­si moder­ni­soi­da ja että eri­tyi­ses­ti Hitas-tuo­tan­non tilal­le pitäi­si kehit­tää parem­min toi­mi­va väli­muo­don rat­kai­su. Kai­ken tämämn piti tapah­tua AM-ohjel­man käsit­te­lys­sä, mut­ta ei sii­tä ole esi­tyk­ses­sä jälkeäkään.

Täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa kes­ki­tyn vain asun­to­tuo­tan­non mää­rään. Tähän väli­neis­töön paneu­dun seu­raa­vas­sa kir­joi­tuk­ses­sa, mil­loin sen nyt vaan ehdin raapustamaan.

Ei ole mitään tapaa pois­taa asun­to­pu­laa, jos­sa ei raken­net­tai­si pal­jon uusia asun­to­ja. Kaik­ki muu on höl­mö­läis­ten pei­ton jat­ka­mis­ta. Tie­tys­ti voim­me teh­dä kau­pun­gis­ta niin huo­non, ettei sii­nä halu­ta asua, mut­ta en nyt paneu­du tähän vaih­toeh­toon sen tar­kem­min. Mik­ko Ala­ta­lo on tosin ehdot­ta­nut tätä­kin, tar­koit­taen tosin Tamperetta.

Asun­to-ohjel­mas­sa asun­to­ra­ken­ta­mi­sen volyy­mi pide­tään 7 000 asun­nos­sa uusia asun­to­ja tai asun­noik­si muu­tet­ta­via mui­ta raken­nuk­sia. On sii­hen sen­tään lisät­ty sana ”vähin­tään” ker­to­mas­sa, että yli saa mennä.

Tämä on lii­an vähän. Mää­rää pitäi­si lisä­tä 10 000 asun­nol­la vuo­sit­tain, ellei nopeam­min­kin. Jos kat­som­me, miten muut kas­va­vat kau­pun­git maa­il­mal­la ovat pys­ty­neet asun­to­tuo­tan­toa lisää­mään, pitäi­si Hel­sin­gis­sä­kin pys­tyä pal­jon parempaan.

Nyt pitää puhua rahas­ta. Suu­ri syy sii­hen, ettei kau­pun­ki luo­vu­ta tont­te­ja nopeam­min on raha, eikä nyt puhu­ta mus­teen osta­mi­ses­ta kaa­voit­ta­jan kynään. Ton­tit pitää saat­taa raken­nus­kel­poi­sek­si raken­ta­mal­la tiet, vie­mä­rit, vesi­joh­dot, ratik­ka­lin­jat ynnä muu­ta. Uudet asuk­kaat tar­vit­se­vat kou­lu­ra­ken­nuk­sia ja päi­vä­ko­te­ja ja kaik­kea muu­ta kun­nan vas­tuul­la ole­vaa. Vajaa kym­me­nen vuot­ta sit­ten kysyin kau­pun­gin raha­kirs­tun val­vo­jil­ta, pal­jon­ko kym­me­nen edel­li­sen vuo­den aika­na on ollut kas­vuun liit­ty­viä inves­toin­te­ja. Sil­loin sain luvun, joka vas­ta­si 750 €/k‑m2 Luku on sen jäl­keen var­maan­kin kas­va­nut. Täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen tulee kau­pun­gil­le hal­vem­mak­si, kos­ka voi tukeu­tua ole­mas­sa ole­vaan infraan ja kouluihin.

Tuon mukaan 7 000 asun­non asun­to­tuo­tan­to vaa­tii kau­pun­gil­ta inves­toin­te­ja noin 400 M€ ja 10 000 asun­non tuot­ta­mi­nen noin 600 M€. (Asun­non koko 75 k‑m2 eli noin 60 m².)

Kala­sa­ta­mas­sa myy­dään täs­sä lau­ta­kun­nan kokouk­ses­sa tont­ti hin­taan 1200 €/k‑m2, mut­ta tämä ei kuvaa tilan­net­ta koko kau­pun­gin alu­eel­la ja se kuvaa vain kovan rahan tont­te­ja. Kas­vun kiih­dyt­tä­mi­nen tulee kau­pun­gil­le kal­liik­si, mut­ta ei tol­kut­to­man kal­liik­si, kos­ka Hel­sin­ki on vii­saas­ti hank­ki­nut kaa­voi­tet­ta­vaa tont­ti­maa­ta itsel­leen. Näin kau­pun­gin maa­no­mis­ta­ja­na saa­mat tulot peit­tä­vät suu­ren osan kas­vun aiheut­ta­mis­ta inves­toi­neis­ta, vaan ei nii­tä kaikkia.

Lau­ta­kun­ta käsit­te­lee myös bud­jet­tie­si­tys­tä. Infrain­ves­toin­te­ja on vähen­net­ty niin, että se tulee hait­taa­maan asun­to­tuo­tan­toa aikaa myö­ten. Näin ei pitäi­si teh­dä. Päin­vas­toin, kun raken­ta­mi­nen muu­al­la hidas­tuu, Hel­sin­gin tuli­si hou­ku­tel­la vapau­tu­vaa kapa­si­teet­tia raken­ta­maan Helsinkiä.

On jat­ku­vas­ti kiis­tel­ty sii­tä, tukee­ko kau­pun­ki ARA-tuo­tan­ta vai onko se itsen­sä kus­tan­ta­maa. Jos kat­som­me pelk­kää taloa ja unoh­dam­me ton­tin, ei tue. Olen­nais­ta kui­ten­kin on, ettei ARA-tuo­tan­to osal­lis­tu yllä mai­nit­tui­hin infra- ja mui­den inves­toin­tien rahoit­ta­mi­seen kuin hyvin vähäi­sel­tä osal­ta. Niin­pä, mitä suu­rem­pi on ARA-tuo­tan­non osuus, sitä pie­nem­pään asun­to­tuo­tan­toon kau­pun­gil­la on varaa.

Nyt esi­te­tys­sä ohjel­mas­sa eri­lai­sia ARA-asun­to­ja on 35 % asun­to­tuo­tan­nos­ta, eli 2 450 asun­toa vuo­des­sa, jos tuo­tan­to on 7000 as/vuosi.

Mik­ko Säre­lä on esit­tä­nyt, että kiin­ni­te­tään tuo 2 450 asun­to­ja ja nos­te­taan asun­to­tuo­tan­to 10 000 asun­toon lisää­mäl­lä kovan rahan tuo­tan­non mää­rää. ARA-asun­to­ja tulee täs­sä vaih­toeh­dos­sa yhtä pal­jon, mut­ta asun­to­pu­la hel­pot­tuu 3 000 asun­non ver­ran. Voit­ta­jia täs­sä oli­si­vat ne pie­ni­pak­kai­set, jot­ka eivät ole riit­tä­vän pie­ni­palk­kai­sia tai onnek­kai­ta pääs­täk­seen ARA-asun­toon, sil­lä he ovat asun­to­pu­lan var­si­nai­sia mak­sa­jia. Tämän perus­te­len seu­raa­vas­sa kirjoituksessani.

 

 

 

 

32 vastausta artikkeliin “Helsingin on kiihdytettävä asuntotuotantoa”

  1. Tah­ti tulee tuos­ta vie­lä sak­kaa­maan kun kau­pun­ki lyk­kää inves­toin­te­jaan tule­vil­le vuo­sil­le koro­nan aiheut­ta­mien tap­pioi­den täyt­tä­mi­sek­si. Raken­nusoi­keu­den hin­ta (uusil­la kovan rahan ton­teil­la) on aut­ta­mat­to­mas­ti lii­an pie­ni kun raken­nus­liik­keet eri tut­ki­mus­ten perus­teel­la hil­loa­vat kan­ta­kau­pun­gin koh­teis­ta usei­den kym­me­nien pro­sent­tien tuottoja.

    1. Suun­nit­te­li­ja:
      Tah­ti tulee tuos­ta vie­lä sak­kaa­maan kun kau­pun­ki lyk­kää inves­toin­te­jaan tule­vil­le vuo­sil­le koro­nan aiheut­ta­mien tap­pioi­den täyt­tä­mi­sek­si. Raken­nusoi­keu­den hin­ta (uusil­la kovan rahan ton­teil­la) on aut­ta­mat­to­mas­ti lii­an pie­ni kun raken­nus­liik­keet eri tut­ki­mus­ten perus­teel­la hil­loa­vat kan­ta­kau­pun­gin koh­teis­ta usei­den kym­me­nien pro­sent­tien tuottoja.

      Jän­nä, kun raken­nus­yh­tiöi­den tulok­set ovat jär­jes­täen mel­ko huo­no­ja ja samaan aikaan ne teke­vät “kym­me­nien pro­sent­tien tuottoja”…

      Hel­sin­kiin suun­ni­tel­tu­jen asun­to­koh­tei­den inves­toin­ti­las­kel­mia näh­nee­nä voin ker­toa, että ei niis­sä mitään kym­me­nien pro­sent­tien yli­tuot­to­ja ole.

      1. Esa: Jän­nä, kun raken­nus­yh­tiöi­den tulok­set ovat jär­jes­täen mel­ko huo­no­ja ja samaan aikaan ne teke­vät ”kym­me­nien pro­sent­tien tuottoja”…

        Hel­sin­kiin suun­ni­tel­tu­jen asun­to­koh­tei­den inves­toin­ti­las­kel­mia näh­nee­nä voin ker­toa, että ei niis­sä mitään kym­me­nien pro­sent­tien yli­tuot­to­ja ole.

        Ote­taan nyt vaik­ka tuo tämän­viik­koi­sel­la lis­tal­la ole­va ton­tin­myyn­ti, jos­sa myy­dään vapaa­ra­hoi­tei­sen asun­to­tuo­tan­non tont­ti Kala­sa­ta­mas­ta hin­taan n. 1,5 mil­joo­naa. Kysei­sel­lä ton­til­la on talo, jos­sa kiin­teis­tö­re­kis­te­rin mukai­nen asuin­huo­neis­toa­la on n. 1000 neliö­tä, eli ton­tin hin­ta 1500 euroa per asuin­ne­liö. Kala­sa­ta­mas­sa vapaa­ra­hoit­teis­ten asun­to­jen mark­ki­na­hin­ta on noin 8000 euroa neliö. Vuo­kra­ton­til­la ole­via HITAS-asun­to­ja myy­dään Kala­sa­ta­mas­sa n. 5500 eurol­la neliö, jon­ka siis pitäi­si vas­ta­ta koh­tuul­lis­ta katet­ta raken­nus­kus­tan­nus­ten päälle.

        Jon­ne­kin tuos­sa kato­aa vapaa­ra­hoit­tei­ses­ta tuo­tan­nos­ta tuhat euroa neliöl­tä ver­rat­tu­na HITAS-tuo­tan­toon, ja tosi­aan jo se HITAS-hin­ta on sel­lai­nen, että raken­nus­lii­ke on sil­lä suos­tu­nut talon ole­tet­ta­vas­ti voi­tol­li­ses­ti raken­ta­maan. Ja kus­tan­nus­las­kel­mia itse­kin näh­nee­nä en suos­tu usko­maan että täs­sä vapaa­ra­hoit­tei­ses­sa koh­tees­sa se ton­ni oli­si käy­tet­ty parem­paan raken­ta­mi­sen laatuun.

      2. ark­ki­teh­ti:
        Kala­sa­ta­mas­sa vapaa­ra­hoit­teis­ten asun­to­jen mark­ki­na­hin­ta on noin 8000 euroa neliö. Vuo­kra­ton­til­la ole­via HITAS-asun­to­ja myy­dään Kala­sa­ta­mas­sa n. 5500 eurol­la neliö, jon­ka siis pitäi­si vas­ta­ta koh­tuul­lis­ta katet­ta raken­nus­kus­tan­nus­ten päälle.

        Minua kum­mas­tut­taa niin maan kovas­ti se mik­si vuo­kra­ton­til­la ole­vat uudis­koh­teet mak­sa­vat Hel­sin­gis­sä enem­män kuin vas­taa­vat uudis­koh­teet omal­la ton­til­la muu­al­la Suo­mes­sa? Ovat­ko tont­ti­hin­nat muu­al­la nega­tii­vi­sia, vai onko beto­ni­laa­ti­kon pys­tyt­tä­mi­nen Hel­sin­gis­sä 2000€/m² kal­liim­paa kuin Lahdessa?

        Ker­to­kaa minul­le te viisaammat!

      3. AV: Minua kum­mas­tut­taa niin maan kovas­ti se mik­si vuo­kra­ton­til­la ole­vat uudis­koh­teet mak­sa­vat Hel­sin­gis­sä enem­män kuin vas­taa­vat uudis­koh­teet omal­la ton­til­la muu­al­la Suo­mes­sa? Ovat­ko tont­ti­hin­nat muu­al­la nega­tii­vi­sia, vai onko beto­ni­laa­ti­kon pys­tyt­tä­mi­nen Hel­sin­gis­sä 2000€/m² kal­liim­paa kuin Lahdessa?

        Ker­to­kaa minul­le te viisaammat! 

        Sen lisäk­si että kau­pun­ki myy tont­te­ja ali­hin­taan, se myös vuo­kraa nii­tä lii­an hal­val­la. Edul­li­ses­ta vuo­kra­so­pi­muk­ses­ta kan­nat­taa mak­saa rahaa.

        Lisäk­si väi­tän että ihmi­set eivät oikeas­taan ymmär­rä ollen­kaan mitä vuo­kra­tont­ti tar­koit­taa, ja mak­sa­vat lii­kaa vuo­kra­ton­til­la ole­vas­ta asun­nos­ta ihan osaa­mat­to­muut­taan. Tähän tar­vit­si kyl­lä vähän tut­ki­mus­näyt­töä tuek­si; käyt­tä­vät­kö vuo­kra­ton­teil­la asu­vat ihmi­set suu­rem­man osan tulois­taan asu­mi­seen kuin omal­la ton­til­la asuvat?

        Mut­ta kyl­lä Hel­sin­gis­sä raken­ta­mi­nen­kin on kal­liim­paa; ton­tit ovat huo­nom­pia joka tekee poh­ja­töis­tä arvok­kaam­pia, ja pie­niä, mikä han­ka­loit­taa työ­maa­lo­gis­tiik­kaa ja pakot­taa teke­mään kal­liim­pia rat­kai­sui­ta esi­mer­kik­si pysä­köin­nin suhteen.

      4. ark­ki­teh­ti: Tähän tar­vit­si kyl­lä vähän tut­ki­mus­näyt­töä tuek­si; käyt­tä­vät­kö vuo­kra­ton­teil­la asu­vat ihmi­set suu­rem­man osan tulois­taan asu­mi­seen kuin omal­la ton­til­la asuvat?

        Ilman tut­ki­mus­näyt­töä veik­kai­sin näin ole­van, sil­lä vuo­kra­ton­teil­la asu­vat lie­ne­vät omis­tus­tont­tia­suk­kai­ta pienituloisempia.

    2. Suun­nit­te­li­ja: Raken­nusoi­keu­den hin­ta (uusil­la kovan rahan ton­teil­la) on aut­ta­mat­to­mas­ti lii­an pie­ni kun raken­nus­liik­keet eri tut­ki­mus­ten perus­teel­la hil­loa­vat kan­ta­kau­pun­gin koh­teis­ta usei­den kym­me­nien pro­sent­tien tuottoja.

      Aika har­vas­sa ovat ne koh­teet, jois­ta joku hil­lo­aa usei­den kym­me­nien pro­sent­tien tuot­to­ja. Sel­lai­sia­kin koh­tei­ta on, aina­kin jos joku pää­see osta­maan ton­tin jol­tain tie­tä­mät­tö­mäl­tä myy­jäl­tä ohi kil­pai­lu­tus­ten, mut­ta ovat aika har­vas­sa. Vii­mek­si kun kat­soin kon­kurs­si­re­kis­te­rei­tä, oli aika mon­ta raken­nus­lii­ket­tä men­nyt hil­jat­tain nurin. Aiem­min kat­tei­ta ton­teil­la oli hel­pom­pi saa­da, mut­ta nykyi­sin asun­to- ja tont­ti­ra­has­tot sekä elä­keyh­tiöt ovat aktii­vi­sia tont­ti­bis­nek­ses­sä myös, ja hin­noit­te­lu­vir­hei­tä on har­vem­mas­sa. Seu­ra­sin taan­noin yhden hyväl­lä pai­kal­la ole­van ton­tin kil­pai­lu­tus­ta. Sii­tä oli ollut noin 30 kiin­nos­tu­nut. Mark­ki­na­hin­ta löy­tyi. Toi­si­naan taas joku peri­kun­ta tai talo­yh­tiö myy ton­tin jol­le­kin sii­tä tar­jouk­sen jät­tä­neel­le, ja hyväk­syt­ty hin­ta voi olla rei­lus­ti alle mark­ki­na­hin­nan, kun myy­jä ei tie­dä, mikä on nykyhintataso.

  2. Ei ole mitään tapaa pois­taa asun­to­pu­laa, jos­sa ei raken­net­tai­si pal­jon uusia asun­to­ja. Kaik­ki muu on höl­mö­läis­ten pei­ton jat­ka­mis­ta. Tie­tys­ti voim­me teh­dä kau­pun­gis­ta niin huo­non, ettei sii­nä halu­ta asua,”

    Uusien asun­to­jen mas­sii­vi­nen raken­ta­mi­nen kau­pun­kei­hin on osaop­ti­moin­nin seu­raus ja sel­lai­se­na vir­hein­ves­toin­ti. Kau­pun­git on suun­ni­tel­tu lähin­nä mah­dol­li­sim­man tehok­kaik­si kulu­tus- ja huvi­tus­kes­kuk­sik­si. Tär­kein­tä on, että mark­ki­nat tuot­ta­vat par­hai­ten, kun väki saa­daan koot­tua samaan paik­kaan. Kukaan ei ajat­te­le yli huo­mi­sen kes­tä­vää kehi­tys­tä ja kan­sa­lais­ten perim­mäis­tä tur­val­li­suut­ta, elä­män jat­ku­mis­ta. Voi kysyä ovat­ko kau­pun­git kan­sa­lai­sia vai mark­ki­na­ta­lout­ta varten?

    Pan­de­mioi­ta, sotia ja suu­ria luon­non­ka­ta­stro­fe­ja sat­tuu aina­kin ker­ran sadas­sa vuo­des­sa, mut­ta pie­nes­tä toden­nä­köi­syy­des­tä huo­li­mat­ta sel­lai­nen voi sat­tua jo vaik­ka­pa huo­men­na. Väes­tön kokoa­mi­nen suur­kau­pun­kei­hin altis­taa suu­rel­le tuhol­le. Tau­dit voi­vat levi­tä kuin kulo­val­kea, kau­pun­git on help­po tuho­ta maan tasal­le jopa minuu­teis­sa ja vaik­ka­pa aurin­ko- tai tuli­vuo­ren­pur­kaus voi nopeas­ti lamaut­taa elä­mää yllä­pi­tä­vät jär­jes­tel­mät. Nyky­päi­vä­nä ei esi­mer­kik­si Hel­sin­gin eva­kuoin­ti tal­vi­so­dan tapaan onnistuisi.

    Ainoa kei­no koh­da­ta todel­la suu­ria kata­stro­fe­ja, jot­ka siis eivät ole mitään kuvit­teel­li­sia, on hajaut­taa asu­tus ympä­ri val­ta­kun­nan. Se ei suin­kaan tuli­si kan­sa­lai­sil­le kal­liik­si. Ainoas­taan lii­ke-elä­män kier­rok­set las­ki­si­vat, mut­ta sehän on joka tapauk­ses­sa väis­tä­mä­tön­tä tilan­tees­sa, jos­sa maa­pal­lon resurs­sit on jo nyt ylitetty.

    1. Puo­lus­tus­mää­rä­ra­ho­jen nos­ta­mi­nen muu­ta­mal­la mil­jar­dil­la /v tulee hal­vem­mak­si kuin kes­kus­ta­lai­nen hajasijoitus.

      1. Puo­lus­tus­mää­rä­ra­ho­jen nos­ta­mi­nen on vaih­toeh­to vain soti­laal­li­sen tur­val­li­suu­den kan­nal­ta. Kui­ten­kin asu­tuk­sen hajaut­ta­mi­nen — en nyt puhu mis­tään kes­kus­ta­lai­ses­ta haja­si­joi­tuk­ses­ta — oli­si myös soti­laal­li­ses­ti erit­täin tär­ke­ää. Jo nykyi­sel­lä­kin kau­pun­gis­tu­mi­sas­teel­la Suo­mi on lamau­tet­ta­vis­sa puo­les­sa tun­nis­sa. Riit­tä­väl­lä hajau­tuk­sel­la se oli­si mah­do­ton­ta eikä se suin­kaan tuli­si kal­liim­mak­si. Kau­pun­geis­sa­han lähes kaik­ki tulee kan­sa­lai­sil­le kal­liim­mak­si. Esi­mer­kik­si asu­mis­tu­ki on tuhoi­sa, kos­ka se kus­tan­nus­ten lisäk­si kiih­dyt­tää kaupungistumista.

        Minus­ta tun­tuu, ettei juu­ri kukaan notee­raa mas­sii­vi­sen aurin­ko- tai tuli­vuo­ren­pur­kauk­sen uhkaa, vaik­ka sel­lai­nen tulee ennem­min tai myö­hem­min. Myös­kään nii­den vai­ku­tuk­sia ei ole otet­tu todes­ta. Esi­mer­kik­si säh­kö­ver­kon häviä­mi­nen vuo­dek­si aiheut­tai­si kau­pun­geis­sa suun­nat­to­mia ongelmia.

    2. Olet vapaa muut­ta­maan maal­le. Mut­ta älä yri­tä pakot­taa mei­tä mui­ta teke­mään samoin.

      1. En tie­ten­kään yri­tä pakot­taa ketään mihin­kään, mut­ta jos olen kans­sa­si eri miel­tä, odot­tai­sin asial­lis­ta kes­kus­te­lua. Et mil­lään taval­la yrit­tä­nyt­kään kumo­ta perus­te­lu­ja­ni vaan väis­tit ne tyh­jil­lä heitoilla.

  3. Kuu­los­taa hyvältä!
    Muu­ta­ma ajatus:
    Toi­vot­ta­vas­ti myös kes­kus­taa ja sen lähel­lä ole­via aluei­ta tii­vis­te­tään, kau­pun­ki on mel­ko hajau­tu­nut ja nyt tuot­taa vain hie­man lie­vem­män ver­sion Espoon lähiöverkostosta.
    Jos kaa­voi­te­taan kovan rahan asun­to­ja, pitää kai­ken men­nä ker­ral­la nap­piin, kos­ka asun­to-osa­keyh­tiöi­den omis­ta­mien talo­jen pur­ka­mi­nen ja uudel­la kor­vaa­mi­nen on osoit­tau­tu­nut toi­vot­to­man hitaak­si ja vaikeaksi.
    Mik­sei kau­pun­ki vuo­kraa tont­te­jaan? Mitä etu­ja myy­mi­ses­tä on vuo­kraa­mi­seen ver­rat­tu­na, ja mik­sei tont­te­ja huutokaupata?

  4. Asun­to­pu­lan pois­ta­mi­sek­si ei tar­vit­se raken­taa uusia asun­to­ja eikä teh­dä kau­pun­gis­ta huo­noa — riit­tää teh­dä muis­ta, kil­pai­le­vis­ta asuin­pai­kois­ta parempia.

  5. Osmo, olet­ko luke­nut tämän: https://worthwhile.typepad.com/worthwhile_canadian_initi/2016/02/anti-urban-economics.html ?

    Sii­nä teh­dään ero posi­tii­vis­ten ver­kos­to­vai­ku­tus­ten (doo äx doo yy) ja posi­tii­vis­ten ulkois­vai­ku­tus­ten (doo yy) välil­lä, mikä usein unoh­tuu mark­ki­na­ta­lous­i­deo­lo­gi­aan poh­jau­tu­vas­sa alue­po­liit­ti­ses­sa ajat­te­lus­sa. Ts. on täy­sin mah­dol­lis­ta, että posi­tii­vi­set ver­kos­to­vai­ku­tuk­set lisää­vät kau­pun­kiin muut­ta­mi­sen mie­lek­kyyt­tä mitä useam­pi muut­taa kau­pun­kiin, mut­ta sil­ti kaik­ki kär­si­vät kun joku muut­taa kaupunkiin.

    Olen havain­nut fik­sum­pien tyyp­pien tajua­van tämän mah­dol­li­suu­den intui­tii­vi­ses­ti, ja joi­den­kin väit­tä­vän näin myös ole­van. Vähem­män­kin fik­sut jo ymmär­tä­vät tämän kun puhu­taan Face­boo­kis­ta kau­pun­ki­na. Mut­ta uskon että Nick Rowen teke­mä teo­reet­ti­nen erit­te­ly on myös monel­le tarpeen.

  6. Vas­tus­tan täl­lais­ta tavoi­tet­ta. Jo 5000 asun­non tavoi­te on lii­an kor­kea. Syy­nä se, etten halua oman asun­to­ni hin­nan las­ke­van. Tämä on tie­tys­ti iro­ni­aa, mut­ta voi vai­kut­taa tie­dos­ta­mat­ta taus­tal­la monel­la­kin polii­ti­kol­la. Niin­hän me kaik­ki väi­täm­me, ettei mai­nos­tus tai s‑etukortin kan­ta­mi­nen vai­ku­ta valintoihimme.

  7. Tie­tys­ti asun­to­ja tar­vi­taan mut­ta mill­lai­sia ja keil­le? Työt­tö­myys on Hel­sin­gis­sä lisään­ty­nyt ja työ­mark­ki­nat ovat yksi­puo­lis­tu­neet. Hel­sin­gis­tä puut­tu­vat nykyi­sin teol­li­suus­työ­pai­kat, joi­ta muu­al­la Suo­mes­sa kehu­taan (tai hau­ku­taan sik­si että lopet­ta­vat). Hel­sin­gin seu­dul­la oli­si toi­mi­vam­pi infra­struk­tuu­ri ras­kas­ta teol­li­suut­ta aja­tel­len kuin sisä-Suo­mes­sa, kos­ka tääl­lä tava­ra saa­daan suo­raan lai­vaan, tai aina­kaan kul­je­tus­mat­ka ei ole yli­pit­kä. Työ­voi­mas­ta jot­ka tääl­lä ovat vail­la töi­tä har­va osaa koo­da­ta pelioh­jel­mia tai halu­aa ali­pal­kat­tu­na kebab-ravin­to­laan töihin.
    Asun­not sai­si­vat olla voit­to­puo­lei­ses­ti omis­tusa­sun­to­ja että asuk­kaat ymmär­tä­vät pitää yllä ammat­ti­tai­to­aan että menes­tyy työ­mark­ki­noil­la. Pel­käs­tään puo­li-ilmai­sia vuo­kra­kämp­piä raken­ta­mal­la se tavoi­te ei toteudu.

    1. Itsea­sias­sa hyvä huomio.

      Mik­si vaik­ka­pa Pons­se siir­täi­si tuo­tan­ton­sa Vie­re­mäl­tä Helsinkiin?

      Hel­sin­ki ei oikein voi kas­vaa ikui­ses­ti ilman, että se kaa­voit­taa myös ras­kaal­le teol­li­suu­del­le ja kokoon­pa­no­teol­li­suu­del­le tont­te­ja. Ne ovat hyvä­palk­kais­ten duu­na­rei­den työ­paik­ko­ja, juu­ri sitä sel­kä­ran­kaa, jol­la kan­san­ta­lous pysyy vahvana.

      Suo­mes­sa pitäi­si ymmär­tää, että suo­ma­lai­sil­le duu­na­rin työ teh­taas­sa sopii kuin nyrk­ki sil­mään ja inves­toin­tien sijoit­tu­mis­ta Suo­meen pitäi­si edis­tää häikäilemättä.

      Hel­sin­gis­tä tulee kuin New York. Kan­ta­kau­pun­gis­sa Bätt­re folk kivi­ta­lois­saan ja ympä­ril­lä per­sau­ki­set kan­ta­suo­ma­lai­set ja maa­han­muut­ta­jat neuk­ku­kuu­tiois­saan. Kes­ki­luok­ka ajaa säh­kö­au­toil­laan kehys­kun­tien oma­ko­ti­ta­lo­lä­hiöis­tä töi­hin jon­ne­kin Hel­sin­gin lie­peil­le, min­ne vie­lä ruuh­ka­mak­su­jen jäl­kee­kin voi ajaa ja vie­lä nastarenkailla.

      Tur­haut­ta­va tulevaisuudenkuva.

      1. säh­kö­au­toil­laan kehys­kun­tien omakotitalolähiöistä

        Ei ollen­kaan. Itse kes­ki­luo­kan tyy­pil­li­se­nä edus­ta­ja­na ajan ben­sa-autol­la­ni hel­sin­ki­läi­ses­tä OKT-lähiös­tä kehys­kun­taan (Van­taa) super­mar­ket­tiin, kos­ka toi­sin kuin Hel­sin­gin kes­kus­taan, sin­ne pää­see hel­pos­ti ja nopeas­ti, ja sekä vali­koi­ma että hin­ta­ta­so ovat pal­jon parem­min kohdillaan.

        Jot­kut ehkä haluai­si­vat rajoit­taa tätä­kin, mut­ta voi voi.

    2. R.Silfverberg:
      Tie­tys­ti asun­to­ja tar­vi­taan mut­ta mill­lai­sia ja keil­le? Työt­tö­myys on Hel­sin­gis­sä lisään­ty­nyt ja työ­mark­ki­nat ovat yksi­puo­lis­tu­neet. Hel­sin­gis­tä puut­tu­vat nykyi­sin teol­li­suus­työ­pai­kat, joi­ta muu­al­la Suo­mes­sa kehu­taan (tai hau­ku­taan sik­si että lopet­ta­vat). Hel­sin­gin seu­dul­la oli­si toi­mi­vam­pi infra­struk­tuu­ri ras­kas­ta teol­li­suut­ta aja­tel­len kuin sisä-Suo­mes­sa, kos­ka tääl­lä tava­ra saa­daan suo­raan lai­vaan, tai aina­kaan kul­je­tus­mat­ka ei ole yli­pit­kä. Työ­voi­mas­ta jot­ka tääl­lä ovat vail­la töi­tä har­va osaa koo­da­ta pelioh­jel­mia tai halu­aa ali­pal­kat­tu­na kebab-ravin­to­laan töihin.
      Asun­not sai­si­vat olla voit­to­puo­lei­ses­ti omis­tusa­sun­to­ja että asuk­kaat ymmär­tä­vät pitää yllä ammat­ti­tai­to­aan että menes­tyy työ­mark­ki­noil­la. Pel­käs­tään puo­li-ilmai­sia vuo­kra­kämp­piä raken­ta­mal­la se tavoi­te ei toteudu. 

      Väes­tö­kes­kit­ty­män lähel­le ei sovi kovin hyvin pääs­tö­jä aiheut­ta­va ras­kas teol­li­suus tai vaa­ral­li­sia ainei­ta käyt­tä­vä teol­li­suus. Eikä ole fik­su jär­jes­te­ly, että run­saas­ti rah­ti­lii­ken­net­tä kul­kee asui­na­luei­den läpi. On vää­rin aja­tel­la, että kaik­kien työ­paik­ko­jen pitäi­si olla Hel­sin­gis­sä. Oikea rat­kai­su oli­si, että työ­mat­ka­lii­ken­net­tä suun­tau­tuu entis­tä enem­män Hel­sin­gis­tä ympä­ris­töön päin. Perin­tei­nen esi­kau­pun­gis­ta kes­kus­taan tapah­tu­va työ­mat­ka­lii­ken­ne on muu­al­la maa­il­mas­sa hii­pu­nut ja juu­ri­kin asu­mi­nen kes­kus­tas­sa ja työs­ken­te­ly kau­em­pa­na on yleistynyt.
      Jos vero­tus­jär­jes­tel­mä aiheut­taa kan­nus­tei­ta, joi­den vuok­si Hel­sin­gin pitäi­si haa­lia työ­paik­ko­ja, pitää muut­taa verotusjärjestelmää.

      1. Vil­le: Väes­tö­kes­kit­ty­män lähel­le ei sovi kovin hyvin pääs­tö­jä aiheut­ta­va ras­kas teol­li­suus tai vaa­ral­li­sia ainei­ta käyt­tä­vä teol­li­suus. Eikä ole fik­su jär­jes­te­ly, että run­saas­ti rah­ti­lii­ken­net­tä kul­kee asui­na­luei­den läpi. On vää­rin aja­tel­la, että kaik­kien työ­paik­ko­jen pitäi­si olla Helsingissä. 

        En nyt tar­koit­ta­nut että teol­li­suu­den pitäi­si pala­ta kan­ta­kau­pun­kiin, vaan esim Vuo­saa­reen, Van­taal­le, Kera­val­le, Espoo­seen ja Kirk­ko­num­mel­le, jos­sa sitä on jo ennes­tään ollut, mut­ta hiipunut.
        Jos esim Mal­min len­to­ken­tän asun­to­ra­ken­ta­mi­nen ei läh­de käyn­tiin jos­tain syys­tä, niin sin­ne­kin voi­si pys­tyt­tää teool­li­suus­rak­ken­nuk­sia ja jät­tää yksi kii­to­ra­ta len­to­ko­neil­le. Teol­li­suusa­luei­ta eivät tai­da len­to­ko­nei­den melu häiritä. 

        Vil­le:
        Oikea rat­kai­su oli­si, että työ­mat­ka­lii­ken­net­tä suun­tau­tuu entis­tä enem­män Hel­sin­gis­tä ympä­ris­töön päin. Perin­tei­nen esi­kau­pun­gis­ta kes­kus­taan tapah­tu­va työ­mat­ka­lii­ken­ne on muu­al­la maa­il­mas­sa hii­pu­nut ja juu­ri­kin asu­mi­nen kes­kus­tas­sa ja työs­ken­te­ly kau­em­pa­na on yleistynyt. 

        En toi­saal­ta ymmär­rä kuka Puna­vuo­ren hips­te­ri nyt haluai­si teh­taal­la käy­dä töis­sä, ne työ­pai­kat oli­si­vat kyl­lä lähi­lä­hiöi­den asukkaille.

      2. kuka Puna­vuo­ren hips­te­ri nyt haluai­si tehtaalla

        Kuka hyvän­sä sii­nä vai­hees­sa, kun se pre­kaa­ri­nen elä­män­ta­pa-ylei­se­ri­kois­asian­tun­ti­jan pät­kä­duu­ni lähe­nee lop­pu­aan, ja star­tup-fir­man rahoi­tus on ns. kintaalla.

      3. Vil­le: Perin­tei­nen esi­kau­pun­gis­ta kes­kus­taan tapah­tu­va työ­mat­ka­lii­ken­ne on muu­al­la maa­il­mas­sa hii­pu­nut ja juu­ri­kin asu­mi­nen kes­kus­tas­sa ja työs­ken­te­ly kau­em­pa­na on yleistynyt. 

        Höpö höpö. Ote­taan vaik­ka glo­baa­li top100 lis­ta kau­pun­geis­ta, niin aivan var­mas­ti pen­de­löin­ti on vain lisään­ty­nyt, kos­ka duu­na­ril­la ei ole varaa asua kes­kus­tas­sa, jol­loin duu­na­rei­den tilal­le tulee rik­kai­ta. Kii­nas­sa työ­mat­koi­hin kuluu jopa 4–6 tun­tia päivässä.

        Sama tapah­tuu Hel­sin­gis­sä­kin, joka ei muu­ten tuol­le lis­tal­le mah­du. Se toi­mis­toa jyns­sää­vä sii­voa­ja asuu entis­tä kau­em­pa­na sii­tä hips­te­ri­toi­mis­tos­ta jos­sa hän on totaa­li­sen näky­mä­tön, kos­ka kes­kus­tas­sa asun­to­jen hin­nat nousevat.

        Kes­kus­tas­sa asuu vähän väkeä, kos­ka asun­to­ja kan­nat­taa pitää jopa tyh­jil­lään, ja lopuis­sa asu­vat ne vähät kova­tu­loi­set vuo­kra­lai­set ja perijät.

        Tam­pe­reel­la haa­veil­laan ruuh­ka­mak­suis­ta ja kes­kus­tan uudet kol­miot ovat luok­kaa puo­li­mil­joo­naa euroa. Täl­lä kehi­tyk­sel­lä kes­kus­tas­sa ei pian ole kuin venä­läi­siä mil­jo­nää­re­jä asuk­kai­na ja nark­ka­rei­ta kusek­si­mas­sa hei­dän porttikongeihinsa.

        Aamul­la duu­na­rit mat­kaa­vat bus­sil­la ja rati­kal­la jyns­sää­mään toi­mis­tot ja pal­ve­le­maan asiak­kaat, ja ilta­päi­väl­lä takai­sin sin­ne jon­ne­kin perukoille.

        Ja sur­ku­hu­pai­sin­ta on, ettei Hel­sin­gis­sä­kään ole edes mil­joo­naa asu­kas­ta ja kau­pun­ki alkaa olla yhtä jakau­tu­nut kuin Lontoo.

      4. duu­na­rit mat­kaa­vat bus­sil­la ja ratikalla

        Tai autol­la. Riip­puu työajasta.

      5. Mau­rizio: Tai autol­la. Riip­puu työajasta.

        Eivät aja, kos­ka eivät saa niin pal­jon palk­kaa, että voi­si­vat mak­saa pysäköinnistä.

      6. Pysä­köin­ti löy­tyy joil­ta­kin kiin­teis­töil­tä omas­ta takaa ilmai­sek­si, kuten meil­tä. Point­ti on sii­nä, että kaik­kia kul­ku­muo­to­ja kan­nat­taa tilan­teen sal­lies­sa käyt­tää sil­loin, kun sii­tä on ilmeis­tä hyö­tyä. Joi­den­kin henk. koht. ideo­lo­gi­nen jäyk­kyys estää heil­tä tie­ten­kin tämän­kin, mut­ta jää­köön se hei­dän huolekseen.

        Moni­ko viro­lai­nen rak­sa­duu­na­ri muu­ten mak­saa pysä­köin­nis­tään mitään, kun se SUV sei­soo siel­lä työ­maan aidan taka­na jättömaalla?

      7. Mau­rizio
        Ymmär­tä­net, että kysy­mys pysä­köin­nin hin­nas­ta kosd­kee aluei­ta, joil­la sen järjs­tä­mi­nen on kal­lis­ta, siis kau­pun­ki­mai­ses­sa ympä­ris­tös­sä, jos­sa hal­li­pai­kan raken­ta­mi­nen mak­saa noin 50 000 €. Kes­kel­lä autio­ta aluet­ta Poh­jan­maan lakeuk­sil­la se ei mak­sa mitään.

      8. Ymmär­tä­net

        Sanoin­kin tuos­sa yllä, että “tilan­teen sal­lies­sa” sil­loin, kun sii­tä on ilmeis­tä hyö­tyä (esim. epä­tyy­pil­li­set työ­ajat, työ­mat­kat ruuh­ka-aiko­jen ulko­puo­lel­la yms.).

  8. Kau­pun­ki­luon­to ry kat­soo, että sen teh­tä­vä­nä ei ole ottaa kan­taa muu­ten ohjel­man tavoit­tei­siin täs­sä vai­hees­sa kuin toi­voa, että AM-ohjel­man stra­te­gi­nen ohjai­lu­vai­ku­tus poh­jau­tuu sel­lai­siin maan­käyt­tö­ta­voit­tei­siin, joi­den viher- ja mui­hin vir­kis­ty­sa­luei­siin aiheu­tu­va vai­ku­tus on mah­dol­li­sim­man vähäi­nen. Tämän mini­moi­dun luon­to­vai­ku­tuk­sen eli luon­to­vii­sau­den – kau­pun­ki­luon­non itsei­sar­von — oli­sim­me toi­vo­neet myös ohjel­man yhdek­si jat­ko­työs­töä ohjaa­vak­si tee­mak­si, mikä oli­si hel­pot­ta­nut ohjel­man jatkotyöstöä. 

    Kau­pun­ki­luon­to ry toi­voo myös, että AM-ohjel­mas­sa nos­te­taan esiin ilmas­to­vii­sau­den lisäk­si myös luon­to­vii­saus, ja että tar­kas­te­lu­yk­sik­kö­nä oli­si kun­ta ja kau­pun­gin­osa. Tämä oli­si lin­jas­sa myös val­lit­se­van Maan­käyt­tö- ja raken­nus­lain osal­li­suus­tul­kin­nan kans­sa, jos­sa osal­li­suus tul­ki­taan ensi­si­jai­ses­ti maan­tie­teel­li­sen lähei­syys­pe­ri­aat­teen mukaisesti.

    Kau­pun­ki­luon­to ry kiit­tää sii­tä, että ilmas­to­vii­saus on mai­nit­tu tee­mo­jen ingres­seis­sä, mut­ta yksin ilmas­to­vii­saus ei rii­tä Hel­sin­gin stra­te­gi­sek­si ympä­ris­tö­ta­voit­teek­si, kos­ka ilmas­to­vii­saat rat­kai­sut eivät aina vält­tä­mät­tä ole luon­to­vii­sai­ta tai edes ilmas­to­vii­sai­ta koko kun­nan saa­ti kau­pun­gin­osan tasol­la; lähi­luon­toa eli pai­kal­lis­ta eko­sys­tee­mi­pal­ve­lua ei voi ulkois­taa toi­seen kun­taan tai kau­pun­gin­osaan. Näin kui­ten­kin tapah­tuu, jos yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta levi­te­tään luon­to- ja vir­kis­ty­sa­lueil­le kut­suen sitä vir­heel­li­ses­ti tii­vis­tä­mi­sek­si. Oikean tii­vis­tä­mi­sen yksi tär­keis­tä tavoit­teis­ta ja syis­tä tulee olla luon­toon raken­ta­mi­sen vält­tä­mi­nen. Jos luon­non stra­te­gi­sen itsei­sar­von ohjai­lu­vai­ku­tus­ta ei nos­te­ta jo tee­ma­vai­hee­seen, vaa­ra­na on että asi­aan jou­du­taan kiin­nit­tä­mään huo­mio­ta kaa­voi­tus­vai­hees­sa, sil­loin kun AM-ohjel­man stra­te­gi­sia lin­jauk­sia läh­de­tään jat­ko­työs­tä­mään ja implementoimaan.

  9. Ihmis­mää­rän rajoit­ta­mi­ses­sa ihan niin­kuin hii­li­diok­si­di­pääs­töis­sä Suo­men ja Hel­sin­gin pitää teh­dä osuu­ten­sa. Tämä tar­koi­taa nykyi­ses­tä väes­tö­ta­voit­tees­ta luo­pu­mis­ta (+250 000 asu­kas­ta lisää yleis­kaa­van tar­kas­te­lu­kau­del­la Hel­sin­kiin, 50000 Suo­mes­ta ja 200000 ulko­mail­ta) ja kei­no­na on yli­suu­ren asun­to­tuo­tan­non rajoit­ta­mi­nen tääl­lä sekä val­ta­kun­nan tasol­la sel­lai­nen elin­kei­no­po­li­tiik­ka, että koko maan alue on elin­voi­mai­nen, ei vain Hel­sin­gin seu­tu. Asun­to­tuo­tan­non pain­opis­te tulee siir­tää kor­jaus­ra­ken­ta­mi­seen ja nykyi­sil­le ton­teil­le tapah­tu­vaan täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­seen. Näin vihe­ra­lu­eet säi­ly­vät tääl­lä ja Hel­sin­ki säi­lyy asu­mis­kel­poi­sem­pa­na nykyi­sil­le asuk­kail­le. Asun­to­ra­ken­ta­mi­sen vaih­toeh­to ei ole Nur­mi­jär­vi vaan esi­mer­kik­si Savon­lin­na, Pie­tar­saa­ri, Iisal­mi, Mik­ke­li ja pie­nem­mät­kin kunnat.

    1. Mat­ti Arpo­nen:
      Asun­to­ra­ken­ta­mi­sen vaih­toeh­to ei ole Nur­mi­jär­vi vaan esi­mer­kik­si Savon­lin­na, Pie­tar­saa­ri, Iisal­mi, Mik­ke­li ja pie­nem­mät­kin kunnat. 

      Paik­ka­kun­nat, joil­la ei ole mah­dol­li­suuk­sia työ­hön ja toi­meen­tu­loon, eivät voi olla vaih­toeh­to­ja asuin­pai­koik­si niil­le, jot­ka aiko­vat elät­tää itsen­sä palk­ka­työl­lä tai muu­ten ilman yhteis­kun­nan tukia ja avus­tuk­sia. Vii­me laman jäl­keen lähes kaik­ki uudet työ­pai­kat ovat syn­ty­neet muu­ta­maan suu­rim­paan kau­pun­kiin. Työ­paik­ko­jen mää­rän kehi­tys on myös ylei­ses­ti ottaen ollut var­sin nega­tii­vis­ta Pie­tar­saa­ren ja Iisal­men kokoi­sis­sa seu­tu­kau­pun­geis­sa [1], ja sama kehi­tys on toden­nä­köi­ses­ti jat­ku­nut vuo­den 2015 jäl­keen. Kor­ke­aan osaa­mi­seen perus­tu­vat työ­pai­kat syn­ty­vät Suo­mes­sa lähin­nä muu­ta­maan suu­rim­paan yli­opis­to­kau­pun­kiin. Näi­hin muut­ta­vat yli­opis­toon opis­ke­le­maan läh­te­vät nuo­ret ja muis­ta nuo­ris­ta ne, joi­ta pik­ku­kau­pun­ki tai maa­seu­tu ei elätä.

      Kor­kea­kou­lus­ta val­mis­tu­neel­le nuo­rel­le on usein tar­jol­la mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja kuin suo­ma­lai­set yli­opis­to­kau­pun­git ympä­ris­töi­neen, seu­tu­kau­pun­git tai maa­seu­tu. Moni kor­kea­kou­lus­ta val­mis­tu­va nuo­ri puhuu ja kir­joit­taa sen ver­ran hyvää englan­tia tai jotain muu­ta kiel­tä, että myös ulko­mail­le työl­lis­ty­mi­nen on mah­dol­lis­ta. Moni kou­lu­tet­tu nuo­ri saat­taa­kin vali­ta muu­ton ulko­mail­le, jos Suo­mes­sa tar­jol­la ole­vat vaih­toeh­dot ovat työt­tö­myys tai kou­lu­tus­ta vas­taa­ma­ton työ pik­ku­kau­pun­gis­sa tai työ suu­res­sa yli­opis­to­kau­pun­gis­sa pal­kal­la, joka ei rii­tä oman asun­non ostamiseen.

      [1] https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/T55%20seutukaupunkianalyysi_21.5.2018_1.pdf

  10. Olen muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen aika­na kom­men­toi­nut asun­to­asioi­ta Hesa­rin ylei­sön­osas­tos­sa ja myös tääl­lä Osmon blo­gis­sa taval­li­sen, omat asu­mis­me­non­sa mak­sa­neen kau­pun­ki­lai­sen asian­tun­te­mat­to­muu­del­la. Kokoan tähän muu­ta­man havainnon. 

    Hel­sin­gis­sä on kes­ki­tyt­ty lii­kaa asu­mi­sen omis­tus­muo­to­jen sää­te­lyyn. Riit­tää, että asun­to­ja sinän­sä raken­ne­taan tar­peek­si. Koko pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asun­to­ja on riit­tä­väs­ti vas­ta kun jos­sain Havu­kos­ken lai­dal­la hin­nat kään­ty­vät kohtuullisemmiksi.

    Taka-Töö­lö on aikoi­naan raken­net­tu hyvään kau­pun­gin kaa­vaan koval­la rahal­la juu­ri oike­aan tar­pee­seen yksi­tyis­ten gryn­de­rien (mm. Paa­vo Nur­mi) toi­mes­ta. Siel­lä ei ole juu­ri kau­pun­gin asun­to­ja mut­ta vuo­krausas­te vas­taa kau­pun­gin yleis­tä vuo­krausas­tet­ta. Tämä osoit­taa, ettei kau­pun­gin tar­vit­se raken­taa eri­tyi­siä omia vuo­kra­ta­lo­ja, vaan että asun­not vuo­krau­tu­vat muu­ten­kin ja hal­lin­nos­sa sääs­tyy Hekan verran.

    Kun kau­pun­ki tukee vuo­kra-asuk­kai­taan epä­suo­ras­ti las­ken­nal­li­sis­sa ton­tin­vuo­kris­sa, syn­tyy täs­sä tasa-arvo-ongel­ma nii­den suh­teen, jot­ka kus­tan­ta­vat itse asu­mi­sen­sa koko­naan. Kun­non ihmi­soi­keus­ju­ris­ti voi­si kehit­tää aihees­ta perus­tus­lail­li­sen ongelman.

    Vuo­kra­ta­lo on pai­kal­li­sen mik­ro­segre­gaa­tion läh­de, mikä väl­te­tään hank­ki­mal­la vuo­kra-asun­not kovan rahan asun­to­jen lomas­ta samois­ta rakennuksista.

    Kau­pun­ki tekee suu­res­sa vii­sau­des­saan suu­ria pää­tök­siä, joil­la on ras­kaat seu­rauk­set. Kun kau­pun­ki kaa­voit­taa kort­te­lin, se samal­la päät­tää, tulee­ko ton­til­le vuo­kra-asun­to­ja, aso­ja, hitak­sia, opis­ke­li­ja-asun­to­ja vai kovan rahan asun­to­ja ja raken­taa­ko nämä kau­pun­ki, joku yleis­hyö­dyl­li­nen taho, luo­tet­tu “yhteis­työ­kump­pa­ni” vai pro­vins­sin raken­nus­fir­ma, joka on aina valit­ta­nut, ettei kau­pun­gil­ta saa tont­te­ja. Tämä ennal­ta mää­rät­ty jako lukit­see mark­ki­nat sii­hen ton­tin­hin­taan, mikä yli­ky­syn­tä­ti­lan­tees­sa saa­daan sii­tä pie­nes­tä nur­kas­ta, mikä kil­pai­lu­te­taan aidos­ti kovan rahan taloksi.

    Toi­nen suu­ri raken­teel­li­nen kau­pun­gin näkö­kul­ma tulee sel­väk­si jokai­sel­le, joka kii­pe­ää Mal­min­kar­ta­non hui­pul­le ihai­le­maan urbaa­nia Myyr­mä­keä, jon­ka raken­nus­ten rin­ta­ma ulot­tuu tasan Hel­sin­gin rajal­le asti. Hel­sin­gin puo­lel­la näkyy vain pui­den lat­vo­ja van­han Mal­min­kar­ta­non ja uuden Hon­ka­suon maa­lais­kau­pun­kien koh­dal­la. Kun Mar­tin­laak­son kau­pun­ki­ra­ta raken­net­tiin, päät­ti Van­taa raken­taa kau­pun­ki­mai­sen Myyr­mäen sii­hen asti raken­ta­mat­to­mal­le pel­lol­le kun taas Hel­sin­gin kau­pun­gin­ta­lol­ta käsin alue näyt­ti lan­del­ta, joten Mal­min­kar­ta­non ase­ma pal­ve­lee kar­ta­non mail­le raken­net­tua kylää, jon­ka oma kysyn­tä ei ole riit­tä­nyt edes kun­non pal­ve­lu­tar­jon­taan. Vas­taa­van­lai­sia mata­lan kun­nian­hi­mon kyliä löy­tyy myös Pukin­mäes­tä, Mal­mil­ta ja Tapa­ni­las­ta, joi­den ase­mien lähei­sil­le ton­teil­le oli­si mah­tu­nut tuhat­mää­rin enem­män asun­to­ja. Samaan aikaan on heh­ku­tet­tu met­ron urbaa­nia syket­tä mut­ta ei sen­kään ulot­tu­vil­le ole suu­ria asun­to­kes­kit­ty­miä saa­tu sii­nä mää­rin kuin asun­to­jen kysyn­tä edel­lyt­täi­si. Jotain on siis vinossa.

    Välil­lä her­mos­tun por­va­ril­li­ses­ti, kun kau­pun­gin funk­tio­nää­reil­lä ynnä muil­la hup­pa­ri­hör­höil­lä on aikaa ja varaa suun­ni­tel­la asun­to­lai­vo­ja tai maja­ma­jo­ja kau­pun­gin ran­to­ja pilaa­maan tai on tar­ve suo­jel­la erin­omais­ta kal­lio­poh­jaa lisä­ra­ken­ta­mi­sel­ta Pih­la­ja­mäen tavoin. Toi­sin sanoen, ohjaa­ko kau­pun­ki­suun­nit­te­lua joku ideo­lo­gi­nen por­tin­var­ti­ja­jouk­ko vai asuk­kai­den tarve?

    Yksi tapa aun­to­jen lisä­ra­ken­ta­mi­sek­si oli­si nykyis­ten ase­mien läheis­ten vajaas­ti raken­net­tu­jen aluei­den tont­tien raken­nusoi­keuk­sin lisää­mi­nen siten, että syn­tyy motii­vi pur­kaa van­hat ja raken­taa uut­ta. Kaa­va­mää­räyk­sin voi­daan sää­tää asun­to­jen koko- ja esteet­tö­myys­ja­kau­ma. Muu­ten kau­pun­gin ei tar­vit­se puut­tua, näil­lä hin­noil­la raken­ta­jia luu­li­si löytyvän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.