Helsingin on kiihdytettävä asuntotuotantoa

Helsingis­sä käsitel­lään maankäytön ja asumisen ohjel­maa. Se on äärim­mäisen merkit­tävä paperi, joka säteilee vähän kaik­keen, mitä Helsingis­sä tapahtuu.

Olen esi­tyk­seen pet­tynyt. Pitkään on puhut­tu siitä, että asun­topoli­it­tista välineistöämme pitäisi mod­ernisoi­da ja että eri­tyis­es­ti Hitas-tuotan­non tilalle pitäisi kehit­tää parem­min toimi­va välimuodon ratkaisu. Kaiken tämämn piti tapah­tua AM-ohjel­man käsit­telyssä, mut­ta ei siitä ole esi­tyk­sessä jälkeäkään.

Tässä kir­joituk­ses­sa keski­tyn vain asun­to­tuotan­non määrään. Tähän välineistöön paneudun seu­raavas­sa kir­joituk­ses­sa, mil­loin sen nyt vaan ehdin raapustamaan.

Ei ole mitään tapaa pois­taa asun­top­u­laa, jos­sa ei raken­net­taisi paljon uusia asun­to­ja. Kaik­ki muu on hölmöläis­ten peiton jatkamista. Tietysti voimme tehdä kaupungista niin huonon, ettei siinä halu­ta asua, mut­ta en nyt paneudu tähän vai­h­toe­htoon sen tarkem­min. Mikko Alat­a­lo on tosin ehdot­tanut tätäkin, tarkoit­taen tosin Tamperetta.

Asun­to-ohjel­mas­sa asun­torak­en­tamisen volyy­mi pide­tään 7 000 asun­nos­sa uusia asun­to­ja tai asun­noik­si muutet­tavia mui­ta raken­nuk­sia. On siihen sen­tään lisät­ty sana ”vähin­tään” ker­tomas­sa, että yli saa mennä.

Tämä on liian vähän. Määrää pitäisi lisätä 10 000 asun­nol­la vuosit­tain, ellei nopeam­minkin. Jos kat­somme, miten muut kas­va­vat kaupun­git maail­mal­la ovat pystyneet asun­to­tuotan­toa lisäämään, pitäisi Helsingis­säkin pystyä paljon parempaan.

Nyt pitää puhua rahas­ta. Suuri syy siihen, ettei kaupun­ki luovu­ta tont­te­ja nopeam­min on raha, eikä nyt puhuta mus­teen ostamis­es­ta kaavoit­ta­jan kynään. Ton­tit pitää saat­taa raken­nuskelpoisek­si rak­en­ta­mal­la tiet, viemärit, vesi­jo­hdot, ratikkalin­jat ynnä muu­ta. Uudet asukkaat tarvit­se­vat koulu­raken­nuk­sia ja päiväkote­ja ja kaikkea muu­ta kun­nan vas­tu­ul­la ole­vaa. Vajaa kymme­nen vuot­ta sit­ten kysyin kaupun­gin rahakirstun valvo­jil­ta, paljonko kymme­nen edel­lisen vuo­den aikana on ollut kasvu­un liit­tyviä investoin­te­ja. Sil­loin sain luvun, joka vas­tasi 750 €/k‑m2 Luku on sen jäl­keen var­maankin kas­vanut. Täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen tulee kaupungille halvem­mak­si, kos­ka voi tukeu­tua ole­mas­sa ole­vaan infraan ja kouluihin.

Tuon mukaan 7 000 asun­non asun­to­tuotan­to vaatii kaupungilta investoin­te­ja noin 400 M€ ja 10 000 asun­non tuot­ta­mi­nen noin 600 M€. (Asun­non koko 75 k‑m2 eli noin 60 m².)

Kalasa­ta­mas­sa myy­dään tässä lau­takun­nan kok­ouk­ses­sa tont­ti hin­taan 1200 €/k‑m2, mut­ta tämä ei kuvaa tilan­net­ta koko kaupun­gin alueel­la ja se kuvaa vain kovan rahan tont­te­ja. Kasvun kiihdyt­tämi­nen tulee kaupungille kalli­ik­si, mut­ta ei tolkut­toman kalli­ik­si, kos­ka Helsin­ki on viisaasti han­kkin­ut kaavoitet­tavaa tont­ti­maa­ta itselleen. Näin kaupun­gin maan­omis­ta­jana saa­mat tulot peit­tävät suuren osan kasvun aiheut­tamista investoineista, vaan ei niitä kaikkia.

Lau­takun­ta käsit­telee myös bud­jet­tiesi­tys­tä. Infrain­vestoin­te­ja on vähen­net­ty niin, että se tulee hait­taa­maan asun­to­tuotan­toa aikaa myöten. Näin ei pitäisi tehdä. Päin­vas­toin, kun rak­en­t­a­mi­nen muual­la hidas­tuu, Helsin­gin tulisi houkutel­la vapau­tu­vaa kap­a­siteet­tia rak­en­ta­maan Helsinkiä.

On jatku­vasti kiis­tel­ty siitä, tukeeko kaupun­ki ARA-tuotan­ta vai onko se itsen­sä kus­tan­ta­maa. Jos kat­somme pelkkää taloa ja uno­hdamme ton­tin, ei tue. Olen­naista kuitenkin on, ettei ARA-tuotan­to osal­lis­tu yllä mainit­tui­hin infra- ja muiden investoin­tien rahoit­tamiseen kuin hyvin vähäiseltä osalta. Niin­pä, mitä suurem­pi on ARA-tuotan­non osu­us, sitä pienem­pään asun­to­tuotan­toon kaupungilla on varaa.

Nyt esite­tyssä ohjel­mas­sa eri­laisia ARA-asun­to­ja on 35 % asun­to­tuotan­nos­ta, eli 2 450 asun­toa vuodessa, jos tuotan­to on 7000 as/vuosi.

Mikko Särelä on esit­tänyt, että kiin­nitetään tuo 2 450 asun­to­ja ja nos­te­taan asun­to­tuotan­to 10 000 asun­toon lisäämäl­lä kovan rahan tuotan­non määrää. ARA-asun­to­ja tulee tässä vai­h­toe­hdos­sa yhtä paljon, mut­ta asun­top­u­la helpot­tuu 3 000 asun­non ver­ran. Voit­ta­jia tässä oli­si­vat ne pieni­pakkaiset, jot­ka eivät ole riit­tävän pieni­palkkaisia tai onnekkai­ta päästäk­seen ARA-asun­toon, sil­lä he ovat asun­top­u­lan varsi­naisia mak­sajia. Tämän peruste­len seu­raavas­sa kirjoituksessani.

 

 

 

 

32 vastausta artikkeliin “Helsingin on kiihdytettävä asuntotuotantoa”

  1. Tahti tulee tuos­ta vielä sakkaa­maan kun kaupun­ki lykkää investoin­te­jaan tuleville vuosille koro­nan aiheut­tamien tap­pi­oiden täyt­tämisek­si. Raken­nu­soikeu­den hin­ta (uusil­la kovan rahan ton­teil­la) on aut­ta­mat­tomasti liian pieni kun raken­nus­li­ik­keet eri tutkimusten perus­teel­la hilloa­vat kan­takaupun­gin kohteista usei­den kym­me­nien pros­ent­tien tuottoja.

    1. Suun­nit­teli­ja:
      Tahti tulee tuos­ta vielä sakkaa­maan kun kaupun­ki lykkää investoin­te­jaan tuleville vuosille koro­nan aiheut­tamien tap­pi­oiden täyt­tämisek­si. Raken­nu­soikeu­den hin­ta (uusil­la kovan rahan ton­teil­la) on aut­ta­mat­tomasti liian pieni kun raken­nus­li­ik­keet eri tutkimusten perus­teel­la hilloa­vat kan­takaupun­gin kohteista usei­den kym­me­nien pros­ent­tien tuottoja.

      Jän­nä, kun raken­nusy­htiöi­den tulok­set ovat jär­jestäen melko huono­ja ja samaan aikaan ne tekevät “kym­me­nien pros­ent­tien tuottoja”…

      Helsinki­in suun­nitel­tu­jen asun­toko­htei­den investoin­ti­laskelmia näh­neenä voin ker­toa, että ei niis­sä mitään kym­me­nien pros­ent­tien yli­tuot­to­ja ole.

      1. Esa: Jän­nä, kun raken­nusy­htiöi­den tulok­set ovat jär­jestäen melko huono­ja ja samaan aikaan ne tekevät ”kym­me­nien pros­ent­tien tuottoja”…

        Helsinki­in suun­nitel­tu­jen asun­toko­htei­den investoin­ti­laskelmia näh­neenä voin ker­toa, että ei niis­sä mitään kym­me­nien pros­ent­tien yli­tuot­to­ja ole.

        Ote­taan nyt vaik­ka tuo tämän­vi­ikkoisel­la listal­la ole­va ton­tin­myyn­ti, jos­sa myy­dään vapaara­hoiteisen asun­to­tuotan­non tont­ti Kalasa­ta­mas­ta hin­taan n. 1,5 miljoon­aa. Kyseisel­lä ton­til­la on talo, jos­sa kiin­teistörek­isterin mukainen asuin­huoneis­toala on n. 1000 neliötä, eli ton­tin hin­ta 1500 euroa per asuin­neliö. Kalasa­ta­mas­sa vapaara­hoit­teis­ten asun­to­jen markki­nahin­ta on noin 8000 euroa neliö. Vuokra­ton­til­la ole­via HITAS-asun­to­ja myy­dään Kalasa­ta­mas­sa n. 5500 eurol­la neliö, jon­ka siis pitäisi vas­ta­ta kohtu­ullista katet­ta raken­nuskus­tan­nusten päälle.

        Jon­nekin tuos­sa katoaa vapaara­hoit­teis­es­ta tuotan­nos­ta tuhat euroa neliöltä ver­rat­tuna HITAS-tuotan­toon, ja tosi­aan jo se HITAS-hin­ta on sel­l­ainen, että raken­nus­li­ike on sil­lä suos­tunut talon oletet­tavasti voitol­lis­es­ti rak­en­ta­maan. Ja kus­tan­nus­laskelmia itsekin näh­neenä en suos­tu usko­maan että tässä vapaara­hoit­teises­sa kohteessa se ton­ni olisi käytet­ty parem­paan rak­en­tamisen laatuun.

      2. arkkite­hti:
        Kalasa­ta­mas­sa vapaara­hoit­teis­ten asun­to­jen markki­nahin­ta on noin 8000 euroa neliö. Vuokra­ton­til­la ole­via HITAS-asun­to­ja myy­dään Kalasa­ta­mas­sa n. 5500 eurol­la neliö, jon­ka siis pitäisi vas­ta­ta kohtu­ullista katet­ta raken­nuskus­tan­nusten päälle.

        Min­ua kum­mas­tut­taa niin maan kovasti se mik­si vuokra­ton­til­la ole­vat uud­isko­hteet mak­sa­vat Helsingis­sä enem­män kuin vas­taa­vat uud­isko­hteet oma­l­la ton­til­la muual­la Suomes­sa? Ovatko tont­ti­hin­nat muual­la negati­ivisia, vai onko betoni­laatikon pystyt­tämi­nen Helsingis­sä 2000€/m² kalli­im­paa kuin Lahdessa?

        Ker­tokaa min­ulle te viisaammat!

      3. AV: Min­ua kum­mas­tut­taa niin maan kovasti se mik­si vuokra­ton­til­la ole­vat uud­isko­hteet mak­sa­vat Helsingis­sä enem­män kuin vas­taa­vat uud­isko­hteet oma­l­la ton­til­la muual­la Suomes­sa? Ovatko tont­ti­hin­nat muual­la negati­ivisia, vai onko betoni­laatikon pystyt­tämi­nen Helsingis­sä 2000€/m² kalli­im­paa kuin Lahdessa?

        Ker­tokaa min­ulle te viisaammat! 

        Sen lisäk­si että kaupun­ki myy tont­te­ja ali­hin­taan, se myös vuokraa niitä liian hal­val­la. Edullis­es­ta vuokra­sopimuk­ses­ta kan­nat­taa mak­saa rahaa.

        Lisäk­si väitän että ihmiset eivät oikeas­t­aan ymmär­rä ollenkaan mitä vuokra­tont­ti tarkoit­taa, ja mak­sa­vat liikaa vuokra­ton­til­la olev­as­ta asun­nos­ta ihan osaa­mat­to­muut­taan. Tähän tarvit­si kyl­lä vähän tutkimus­näyt­töä tuek­si; käyt­tävätkö vuokra­ton­teil­la asu­vat ihmiset suurem­man osan tulois­taan asumiseen kuin oma­l­la ton­til­la asuvat?

        Mut­ta kyl­lä Helsingis­sä rak­en­t­a­mi­nenkin on kalli­im­paa; ton­tit ovat huonom­pia joka tekee poh­jatöistä arvokkaampia, ja pieniä, mikä han­kaloit­taa työ­maal­o­gis­ti­ikkaa ja pakot­taa tekemään kalli­impia ratkaisui­ta esimerkik­si pysäköin­nin suhteen.

      4. arkkite­hti: Tähän tarvit­si kyl­lä vähän tutkimus­näyt­töä tuek­si; käyt­tävätkö vuokra­ton­teil­la asu­vat ihmiset suurem­man osan tulois­taan asumiseen kuin oma­l­la ton­til­la asuvat?

        Ilman tutkimus­näyt­töä veikkaisin näin ole­van, sil­lä vuokra­ton­teil­la asu­vat lienevät omis­tus­tont­ti­a­sukkai­ta pienituloisempia.

    2. Suun­nit­teli­ja: Raken­nu­soikeu­den hin­ta (uusil­la kovan rahan ton­teil­la) on aut­ta­mat­tomasti liian pieni kun raken­nus­li­ik­keet eri tutkimusten perus­teel­la hilloa­vat kan­takaupun­gin kohteista usei­den kym­me­nien pros­ent­tien tuottoja.

      Aika har­vas­sa ovat ne kohteet, joista joku hilloaa usei­den kym­me­nien pros­ent­tien tuot­to­ja. Sel­l­aisi­akin kohtei­ta on, ainakin jos joku pääsee osta­maan ton­tin joltain tietämät­tömältä myyjältä ohi kil­pailu­tusten, mut­ta ovat aika har­vas­sa. Viimek­si kun kat­soin konkurssirek­istere­itä, oli aika mon­ta raken­nus­li­iket­tä men­nyt hil­jat­tain nurin. Aiem­min kat­tei­ta ton­teil­la oli helpom­pi saa­da, mut­ta nyky­isin asun­to- ja tont­ti­ra­has­tot sekä eläkey­htiöt ovat akti­ivisia tont­tibis­nek­sessä myös, ja hin­noit­telu­virheitä on harvem­mas­sa. Seurasin taan­noin yhden hyväl­lä paikalla ole­van ton­tin kil­pailu­tus­ta. Siitä oli ollut noin 30 kiin­nos­tunut. Markki­nahin­ta löy­tyi. Toisi­naan taas joku perikun­ta tai taloy­htiö myy ton­tin jollekin siitä tar­jouk­sen jät­täneelle, ja hyväksyt­ty hin­ta voi olla reilusti alle markki­nahin­nan, kun myyjä ei tiedä, mikä on nykyhintataso.

  2. “Ei ole mitään tapaa pois­taa asun­top­u­laa, jos­sa ei raken­net­taisi paljon uusia asun­to­ja. Kaik­ki muu on hölmöläis­ten peiton jatkamista. Tietysti voimme tehdä kaupungista niin huonon, ettei siinä halu­ta asua,”

    Uusien asun­to­jen mas­si­ivi­nen rak­en­t­a­mi­nen kaupunkei­hin on osaop­ti­moin­nin seu­raus ja sel­l­aise­na virhein­vestoin­ti. Kaupun­git on suun­nitel­tu lähin­nä mah­dol­lisim­man tehokkaik­si kulu­tus- ja huvi­tuskeskuk­sik­si. Tärkein­tä on, että markki­nat tuot­ta­vat parhait­en, kun väki saadaan koot­tua samaan paikkaan. Kukaan ei ajat­tele yli huomisen kestävää kehi­tys­tä ja kansalais­ten per­im­mäistä tur­val­lisu­ut­ta, elämän jatku­mista. Voi kysyä ovatko kaupun­git kansalaisia vai markki­na­t­alout­ta varten?

    Pan­demioi­ta, sotia ja suuria luon­nonkatas­tro­fe­ja sat­tuu ainakin ker­ran sadas­sa vuodessa, mut­ta pien­estä toden­näköisyy­destä huoli­mat­ta sel­l­ainen voi sat­tua jo vaikka­pa huomen­na. Väestön kokoami­nen suurkaupunkei­hin altistaa suurelle tuholle. Tau­dit voivat lev­itä kuin kulo­valkea, kaupun­git on help­po tuho­ta maan tasalle jopa min­u­uteis­sa ja vaikka­pa aurinko- tai tulivuoren­purkaus voi nopeasti lamaut­taa elämää ylläpitävät jär­jestelmät. Nykypäivänä ei esimerkik­si Helsin­gin evakuoin­ti talvi­so­dan tapaan onnistuisi.

    Ain­oa keino koh­da­ta todel­la suuria katas­tro­fe­ja, jot­ka siis eivät ole mitään kuvit­teel­lisia, on hajaut­taa asu­tus ympäri val­takun­nan. Se ei suinkaan tulisi kansalaisille kalli­ik­si. Ain­oas­taan liike-elämän kier­rokset lask­i­si­vat, mut­ta sehän on joka tapauk­ses­sa väistämätön­tä tilanteessa, jos­sa maa­pal­lon resurssit on jo nyt ylitetty.

    1. Puo­lus­tus­määrära­ho­jen nos­t­a­mi­nen muu­ta­mal­la mil­jardil­la /v tulee halvem­mak­si kuin keskusta­lainen hajasijoitus.

      1. Puo­lus­tus­määrära­ho­jen nos­t­a­mi­nen on vai­h­toe­hto vain soti­laal­lisen tur­val­lisu­u­den kannal­ta. Kuitenkin asu­tuk­sen hajaut­ta­mi­nen — en nyt puhu mis­tään keskusta­lais­es­ta hajasi­joituk­ses­ta — olisi myös soti­laal­lis­es­ti erit­täin tärkeää. Jo nykyisel­läkin kaupungis­tu­misas­teel­la Suo­mi on lamautet­tavis­sa puo­lessa tun­nis­sa. Riit­täväl­lä hajau­tuk­sel­la se olisi mah­do­ton­ta eikä se suinkaan tulisi kalli­im­mak­si. Kaupungeis­sa­han läh­es kaik­ki tulee kansalaisille kalli­im­mak­si. Esimerkik­si asum­is­tu­ki on tuhoisa, kos­ka se kus­tan­nusten lisäk­si kiihdyt­tää kaupungistumista.

        Minus­ta tun­tuu, ettei juuri kukaan noteer­aa mas­si­ivisen aurinko- tai tulivuoren­purkauk­sen uhkaa, vaik­ka sel­l­ainen tulee ennem­min tai myöhem­min. Myöskään niiden vaiku­tuk­sia ei ole otet­tu todes­ta. Esimerkik­si sähköverkon häviämi­nen vuodek­si aiheut­taisi kaupungeis­sa suun­nat­to­mia ongelmia.

    2. Olet vapaa muut­ta­maan maalle. Mut­ta älä yritä pakot­taa meitä mui­ta tekemään samoin.

      1. En tietenkään yritä pakot­taa ketään mihinkään, mut­ta jos olen kanssasi eri mieltä, odot­taisin asial­lista keskustelua. Et mil­lään taval­la yrit­tänytkään kumo­ta perustelu­jani vaan väis­tit ne tyhjil­lä heitoilla.

  3. Kuu­lostaa hyvältä!
    Muu­ta­ma ajatus:
    Toiv­ot­tavasti myös keskus­taa ja sen lähel­lä ole­via aluei­ta tiivis­tetään, kaupun­ki on melko hajau­tunut ja nyt tuot­taa vain hie­man lievem­män ver­sion Espoon lähiöverkostosta.
    Jos kaavoite­taan kovan rahan asun­to­ja, pitää kaiken men­nä ker­ral­la nap­pi­in, kos­ka asun­to-osakey­htiöi­den omis­tamien talo­jen purkami­nen ja uudel­la kor­vaami­nen on osoit­tau­tunut toiv­ot­toman hitaak­si ja vaikeaksi.
    Mik­sei kaupun­ki vuokraa tont­te­jaan? Mitä etu­ja myymis­es­tä on vuokraamiseen ver­rat­tuna, ja mik­sei tont­te­ja huutokaupata?

  4. Asun­top­u­lan pois­tamisek­si ei tarvitse rak­en­taa uusia asun­to­ja eikä tehdä kaupungista huonoa — riit­tää tehdä muista, kil­paile­vista asuin­paikoista parempia.

  5. Osmo, oletko lukenut tämän: https://worthwhile.typepad.com/worthwhile_canadian_initi/2016/02/anti-urban-economics.html ?

    Siinä tehdään ero posi­ti­ivis­ten verkos­to­vaiku­tusten (doo äx doo yy) ja posi­ti­ivis­ten ulkois­vaiku­tusten (doo yy) välil­lä, mikä usein uno­htuu markki­na­t­alouside­olo­giaan poh­jau­tu­vas­sa alue­poli­it­tises­sa ajat­telus­sa. Ts. on täysin mah­dol­lista, että posi­ti­iviset verkos­to­vaiku­tuk­set lisäävät kaupunki­in muut­tamisen mielekkyyt­tä mitä use­ampi muut­taa kaupunki­in, mut­ta silti kaik­ki kär­sivät kun joku muut­taa kaupunkiin.

    Olen havain­nut fik­sumpi­en tyyp­pi­en tajua­van tämän mah­dol­lisu­u­den intu­iti­ivis­es­ti, ja joidenkin väit­tävän näin myös ole­van. Vähem­mänkin fik­sut jo ymmärtävät tämän kun puhutaan Face­book­ista kaupunk­i­na. Mut­ta uskon että Nick Rowen tekemä teo­reet­ti­nen erit­te­ly on myös mon­elle tarpeen.

  6. Vas­tus­tan täl­laista tavoitet­ta. Jo 5000 asun­non tavoite on liian korkea. Syynä se, etten halua oman asun­toni hin­nan laske­van. Tämä on tietysti iro­ni­aa, mut­ta voi vaikut­taa tiedosta­mat­ta taustal­la monel­lakin poli­itikol­la. Niin­hän me kaik­ki väitämme, ettei main­os­tus tai s‑etukortin kan­t­a­mi­nen vaiku­ta valintoihimme.

  7. Tietysti asun­to­ja tarvi­taan mut­ta mil­l­laisia ja keille? Työt­tömyys on Helsingis­sä lisään­tynyt ja työ­markki­nat ovat yksipuolis­tuneet. Helsingistä puut­tuvat nyky­isin teol­lisu­ustyö­paikat, joi­ta muual­la Suomes­sa kehutaan (tai hauku­taan sik­si että lopet­ta­vat). Helsin­gin seudul­la olisi toimi­vampi infra­struk­tu­uri raskas­ta teol­lisu­ut­ta ajatellen kuin sisä-Suomes­sa, kos­ka tääl­lä tavara saadaan suo­raan laivaan, tai ainakaan kul­je­tus­mat­ka ei ole ylip­itkä. Työvoimas­ta jot­ka tääl­lä ovat vail­la töitä har­va osaa koo­da­ta pelio­hjelmia tai halu­aa ali­palkat­tuna kebab-rav­in­to­laan töihin.
    Asun­not saisi­vat olla voit­top­uoleis­es­ti omis­tusasun­to­ja että asukkaat ymmärtävät pitää yllä ammat­ti­taitoaan että men­estyy työ­markki­noil­la. Pelkästään puoli-ilmaisia vuokrakämp­piä rak­en­ta­mal­la se tavoite ei toteudu.

    1. Itseasi­as­sa hyvä huomio.

      Mik­si vaikka­pa Pon­sse siirtäisi tuotan­ton­sa Vieremältä Helsinkiin?

      Helsin­ki ei oikein voi kas­vaa ikuis­es­ti ilman, että se kaavoit­taa myös raskaalle teol­lisu­udelle ja kokoon­pan­ote­ol­lisu­udelle tont­te­ja. Ne ovat hyvä­palkkaisten duunarei­den työ­paikko­ja, juuri sitä selkärankaa, jol­la kansan­talous pysyy vahvana.

      Suomes­sa pitäisi ymmärtää, että suo­ma­laisille duu­nar­in työ tehtaas­sa sopii kuin nyrk­ki silmään ja investoin­tien sijoit­tumista Suomeen pitäisi edis­tää häikäilemättä.

      Helsingistä tulee kuin New York. Kan­takaupungis­sa Bät­tre folk kiv­i­talois­saan ja ympäril­lä per­saukiset kan­ta­suo­ma­laiset ja maa­han­muut­ta­jat neukkukuu­tiois­saan. Keskilu­ok­ka ajaa sähköau­toil­laan kehyskun­tien omakoti­talolähiöistä töi­hin jon­nekin Helsin­gin liepeille, minne vielä ruuhka­mak­su­jen jäl­keekin voi ajaa ja vielä nastarenkailla.

      Turhaut­ta­va tulevaisuudenkuva.

      1. sähköau­toil­laan kehyskun­tien omakotitalolähiöistä

        Ei ollenkaan. Itse keskilu­okan tyyp­il­lisenä edus­ta­jana ajan ben­sa-autol­lani helsinkiläis­es­tä OKT-lähiöstä kehyskun­taan (Van­taa) super­mar­ket­ti­in, kos­ka toisin kuin Helsin­gin keskus­taan, sinne pääsee hel­posti ja nopeasti, ja sekä valikoima että hin­tata­so ovat paljon parem­min kohdillaan.

        Jotkut ehkä halu­aisi­vat rajoit­taa tätäkin, mut­ta voi voi.

    2. R.Silfverberg:
      Tietysti asun­to­ja tarvi­taan mut­ta mil­l­laisia ja keille? Työt­tömyys on Helsingis­sä lisään­tynyt ja työ­markki­nat ovat yksipuolis­tuneet. Helsingistä puut­tuvat nyky­isin teol­lisu­ustyö­paikat, joi­ta muual­la Suomes­sa kehutaan (tai hauku­taan sik­si että lopet­ta­vat). Helsin­gin seudul­la olisi toimi­vampi infra­struk­tu­uri raskas­ta teol­lisu­ut­ta ajatellen kuin sisä-Suomes­sa, kos­ka tääl­lä tavara saadaan suo­raan laivaan, tai ainakaan kul­je­tus­mat­ka ei ole ylip­itkä. Työvoimas­ta jot­ka tääl­lä ovat vail­la töitä har­va osaa koo­da­ta pelio­hjelmia tai halu­aa ali­palkat­tuna kebab-rav­in­to­laan töihin.
      Asun­not saisi­vat olla voit­top­uoleis­es­ti omis­tusasun­to­ja että asukkaat ymmärtävät pitää yllä ammat­ti­taitoaan että men­estyy työ­markki­noil­la. Pelkästään puoli-ilmaisia vuokrakämp­piä rak­en­ta­mal­la se tavoite ei toteudu. 

      Väestökeskit­tymän lähelle ei sovi kovin hyvin päästöjä aiheut­ta­va raskas teol­lisu­us tai vaar­al­lisia ainei­ta käyt­tävä teol­lisu­us. Eikä ole fik­su jär­jeste­ly, että run­saasti rahtili­iken­net­tä kul­kee asuinaluei­den läpi. On väärin ajatel­la, että kaikkien työ­paikko­jen pitäisi olla Helsingis­sä. Oikea ratkaisu olisi, että työ­matkali­iken­net­tä suun­tau­tuu entistä enem­män Helsingistä ympäristöön päin. Per­in­teinen esikaupungista keskus­taan tapah­tu­va työ­matkali­ikenne on muual­la maail­mas­sa hiipunut ja juurikin asum­i­nen keskus­tas­sa ja työsken­te­ly kauem­pana on yleistynyt.
      Jos vero­tusjär­jestelmä aiheut­taa kan­nustei­ta, joiden vuok­si Helsin­gin pitäisi haalia työ­paikko­ja, pitää muut­taa verotusjärjestelmää.

      1. Ville: Väestökeskit­tymän lähelle ei sovi kovin hyvin päästöjä aiheut­ta­va raskas teol­lisu­us tai vaar­al­lisia ainei­ta käyt­tävä teol­lisu­us. Eikä ole fik­su jär­jeste­ly, että run­saasti rahtili­iken­net­tä kul­kee asuinaluei­den läpi. On väärin ajatel­la, että kaikkien työ­paikko­jen pitäisi olla Helsingissä. 

        En nyt tarkoit­tanut että teol­lisu­u­den pitäisi pala­ta kan­takaupunki­in, vaan esim Vuosaa­reen, Van­taalle, Ker­avalle, Espooseen ja Kirkkon­um­melle, jos­sa sitä on jo ennestään ollut, mut­ta hiipunut.
        Jos esim Malmin lento­ken­tän asun­torak­en­t­a­mi­nen ei lähde käyn­ti­in jostain syys­tä, niin sin­nekin voisi pystyt­tää teool­lisu­us­rakken­nuk­sia ja jät­tää yksi kiitora­ta lentokoneille. Teol­lisu­usaluei­ta eivät tai­da lentokonei­den melu häiritä. 

        Ville:
        Oikea ratkaisu olisi, että työ­matkali­iken­net­tä suun­tau­tuu entistä enem­män Helsingistä ympäristöön päin. Per­in­teinen esikaupungista keskus­taan tapah­tu­va työ­matkali­ikenne on muual­la maail­mas­sa hiipunut ja juurikin asum­i­nen keskus­tas­sa ja työsken­te­ly kauem­pana on yleistynyt. 

        En toisaal­ta ymmär­rä kuka Punavuoren hip­steri nyt halu­aisi tehtaal­la käy­dä töis­sä, ne työ­paikat oli­si­vat kyl­lä lähilähiöi­den asukkaille.

      2. kuka Punavuoren hip­steri nyt halu­aisi tehtaalla

        Kuka hyvän­sä siinä vai­heessa, kun se prekaari­nen elämän­ta­pa-yleis­erikoisas­iantun­ti­jan pätkä­du­u­ni lähe­nee lop­puaan, ja start­up-fir­man rahoi­tus on ns. kintaalla.

      3. Ville: Per­in­teinen esikaupungista keskus­taan tapah­tu­va työ­matkali­ikenne on muual­la maail­mas­sa hiipunut ja juurikin asum­i­nen keskus­tas­sa ja työsken­te­ly kauem­pana on yleistynyt. 

        Höpö höpö. Ote­taan vaik­ka globaali top100 lista kaupungeista, niin aivan var­masti pen­delöin­ti on vain lisään­tynyt, kos­ka duu­nar­il­la ei ole varaa asua keskus­tas­sa, jol­loin duunarei­den tilalle tulee rikkai­ta. Kiinas­sa työ­matkoi­hin kuluu jopa 4–6 tun­tia päivässä.

        Sama tapah­tuu Helsingis­säkin, joka ei muuten tuolle listalle mah­du. Se toimis­toa jynssäävä siivoa­ja asuu entistä kauem­pana siitä hip­ster­i­toimis­tos­ta jos­sa hän on totaalisen näkymätön, kos­ka keskus­tas­sa asun­to­jen hin­nat nousevat.

        Keskus­tas­sa asuu vähän väkeä, kos­ka asun­to­ja kan­nat­taa pitää jopa tyhjil­lään, ja lopuis­sa asu­vat ne vähät kovat­u­loiset vuokralaiset ja perijät.

        Tam­pereel­la haaveil­laan ruuhka­mak­su­ista ja keskus­tan uudet kolmiot ovat luokkaa puolim­iljoon­aa euroa. Täl­lä kehi­tyk­sel­lä keskus­tas­sa ei pian ole kuin venäläisiä miljonääre­jä asukkaina ja narkkare­i­ta kusek­si­mas­sa hei­dän porttikongeihinsa.

        Aamul­la duu­nar­it matkaa­vat bus­sil­la ja ratikalla jynssäämään toimis­tot ja palvele­maan asi­akkaat, ja iltapäiväl­lä takaisin sinne jon­nekin perukoille.

        Ja surkuhu­pais­in­ta on, ettei Helsingis­säkään ole edes miljoon­aa asukas­ta ja kaupun­ki alkaa olla yhtä jakau­tunut kuin Lontoo.

      4. duu­nar­it matkaa­vat bus­sil­la ja ratikalla

        Tai autol­la. Riip­puu työajasta.

      5. Mau­r­izio: Tai autol­la. Riip­puu työajasta.

        Eivät aja, kos­ka eivät saa niin paljon palkkaa, että voisi­vat mak­saa pysäköinnistä.

      6. Pysäköin­ti löy­tyy joil­takin kiin­teistöiltä omas­ta takaa ilmaisek­si, kuten meiltä. Point­ti on siinä, että kaikkia kulku­muo­to­ja kan­nat­taa tilanteen sal­lies­sa käyt­tää sil­loin, kun siitä on ilmeistä hyö­tyä. Joidenkin henk. koht. ide­ologi­nen jäykkyys estää heiltä tietenkin tämänkin, mut­ta jääköön se hei­dän huolekseen.

        Moniko viro­lainen rak­sadu­u­nari muuten mak­saa pysäköin­nistään mitään, kun se SUV seisoo siel­lä työ­maan aidan takana jättömaalla?

      7. Mau­r­izio
        Ymmärtänet, että kysymys pysäköin­nin hin­nas­ta kos­d­kee aluei­ta, joil­la sen jär­jstämi­nen on kallista, siis kaupunki­maises­sa ympäristössä, jos­sa hal­li­paikan rak­en­t­a­mi­nen mak­saa noin 50 000 €. Keskel­lä autio­ta aluet­ta Poh­jan­maan lakeuk­sil­la se ei mak­sa mitään.

      8. Ymmärtänet

        Sanoinkin tuos­sa yllä, että “tilanteen sal­lies­sa” sil­loin, kun siitä on ilmeistä hyö­tyä (esim. epä­tyyp­il­liset työa­jat, työ­matkat ruuh­ka-aiko­jen ulkop­uolel­la yms.).

  8. Kaupunkilu­on­to ry kat­soo, että sen tehtävänä ei ole ottaa kan­taa muuten ohjel­man tavoit­teisi­in tässä vai­heessa kuin toivoa, että AM-ohjel­man strate­gi­nen ohjailu­vaiku­tus poh­jau­tuu sel­l­aisi­in maankäyt­tö­tavoit­teisi­in, joiden viher- ja mui­hin virk­istysalueisi­in aiheutu­va vaiku­tus on mah­dol­lisim­man vähäi­nen. Tämän min­i­moidun luon­to­vaiku­tuk­sen eli luon­tovi­isauden – kaupunkilu­on­non itseis­ar­von — olisimme toivoneet myös ohjel­man yhdek­si jatko­työstöä ohjaavak­si teemak­si, mikä olisi helpot­tanut ohjel­man jatkotyöstöä. 

    Kaupunkilu­on­to ry toivoo myös, että AM-ohjel­mas­sa nos­te­taan esi­in ilmas­tovi­isauden lisäk­si myös luon­tovi­isaus, ja että tarkasteluyk­sikkönä olisi kun­ta ja kaupungi­nosa. Tämä olisi lin­jas­sa myös val­lit­se­van Maankäyt­tö- ja raken­nus­lain osal­lisu­us­tulkin­nan kanssa, jos­sa osal­lisu­us tulk­i­taan ensisi­jais­es­ti maanti­eteel­lisen läheisyyspe­ri­aat­teen mukaisesti.

    Kaupunkilu­on­to ry kiit­tää siitä, että ilmas­tovi­isaus on mainit­tu teemo­jen ingres­seis­sä, mut­ta yksin ilmas­tovi­isaus ei riitä Helsin­gin strate­gisek­si ympäristö­tavoit­teek­si, kos­ka ilmas­tovi­isaat ratkaisut eivät aina vält­tämät­tä ole luon­tovi­i­sai­ta tai edes ilmas­tovi­i­sai­ta koko kun­nan saati kaupungi­nosan tasol­la; lähilu­on­toa eli paikallista ekosys­teemi­palvelua ei voi ulkois­taa toiseen kun­taan tai kaupungi­nosaan. Näin kuitenkin tapah­tuu, jos yhdyskun­taraken­net­ta levitetään luon­to- ja virk­istysalueille kut­suen sitä virheel­lis­es­ti tiivistämisek­si. Oikean tiivistämisen yksi tärkeistä tavoit­teista ja syistä tulee olla luon­toon rak­en­tamisen vält­tämi­nen. Jos luon­non strate­gisen itseis­ar­von ohjailu­vaiku­tus­ta ei nos­te­ta jo teemavai­heeseen, vaarana on että asi­aan joudu­taan kiin­nit­tämään huomio­ta kaavoitus­vai­heessa, sil­loin kun AM-ohjel­man strate­gisia lin­jauk­sia lähde­tään jatko­työstämään ja implementoimaan.

  9. Ihmis­määrän rajoit­tamises­sa ihan niinkuin hiilid­iok­sidipäästöis­sä Suomen ja Helsin­gin pitää tehdä osuuten­sa. Tämä tarkoitaa nykyis­es­tä väestö­tavoit­teesta luop­umista (+250 000 asukas­ta lisää yleiskaa­van tarkastelukaudel­la Helsinki­in, 50000 Suomes­ta ja 200000 ulko­mail­ta) ja keinona on ylisu­uren asun­to­tuotan­non rajoit­ta­mi­nen tääl­lä sekä val­takun­nan tasol­la sel­l­ainen elinkei­nop­o­li­ti­ik­ka, että koko maan alue on elin­voimainen, ei vain Helsin­gin seu­tu. Asun­to­tuotan­non pain­opiste tulee siirtää kor­jaus­rak­en­tamiseen ja nyky­isille ton­teille tapah­tu­vaan täy­den­nys­rak­en­tamiseen. Näin viher­alueet säi­lyvät tääl­lä ja Helsin­ki säi­lyy asumiskelpoisem­pana nyky­isille asukkaille. Asun­torak­en­tamisen vai­h­toe­hto ei ole Nur­mi­järvi vaan esimerkik­si Savon­lin­na, Pietarsaari, Iisal­mi, Mikke­li ja pienem­mätkin kunnat.

    1. Mat­ti Arpo­nen:
      Asun­torak­en­tamisen vai­h­toe­hto ei ole Nur­mi­järvi vaan esimerkik­si Savon­lin­na, Pietarsaari, Iisal­mi, Mikke­li ja pienem­mätkin kunnat. 

      Paikkakun­nat, joil­la ei ole mah­dol­lisuuk­sia työhön ja toimeen­tu­loon, eivät voi olla vai­h­toe­hto­ja asuin­paikoik­si niille, jot­ka aiko­vat elät­tää itsen­sä palkkatyöl­lä tai muuten ilman yhteiskun­nan tukia ja avus­tuk­sia. Viime laman jäl­keen läh­es kaik­ki uudet työ­paikat ovat syn­tyneet muu­ta­maan suurim­paan kaupunki­in. Työ­paikko­jen määrän kehi­tys on myös yleis­es­ti ottaen ollut varsin negati­ivista Pietarsaaren ja Iisalmen kokoi­sis­sa seu­tukaupungeis­sa [1], ja sama kehi­tys on toden­näköis­es­ti jatkunut vuo­den 2015 jäl­keen. Korkeaan osaamiseen perus­tu­vat työ­paikat syn­tyvät Suomes­sa lähin­nä muu­ta­maan suurim­paan yliopis­tokaupunki­in. Näi­hin muut­ta­vat yliopis­toon opiskele­maan lähtevät nuoret ja muista nuorista ne, joi­ta pikkukaupun­ki tai maaseu­tu ei elätä.

      Korkeak­oulus­ta valmis­tuneelle nuorelle on usein tar­jol­la muitakin vai­h­toe­hto­ja kuin suo­ma­laiset yliopis­tokaupun­git ympäristöi­neen, seu­tukaupun­git tai maaseu­tu. Moni korkeak­oulus­ta valmis­tu­va nuori puhuu ja kir­joit­taa sen ver­ran hyvää englan­tia tai jotain muu­ta kieltä, että myös ulko­maille työl­listymi­nen on mah­dol­lista. Moni koulutet­tu nuori saat­taakin vali­ta muu­ton ulko­maille, jos Suomes­sa tar­jol­la ole­vat vai­h­toe­hdot ovat työt­tömyys tai koulu­tus­ta vas­taam­a­ton työ pikkukaupungis­sa tai työ suures­sa yliopis­tokaupungis­sa pal­ka­lla, joka ei riitä oman asun­non ostamiseen.

      [1] https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/T55%20seutukaupunkianalyysi_21.5.2018_1.pdf

  10. Olen muu­ta­man vuosikymme­nen aikana kom­men­toin­ut asun­toa­sioi­ta Hesarin yleisönosas­tossa ja myös tääl­lä Osmon blo­gis­sa taval­lisen, omat asum­is­menon­sa mak­sa­neen kaupunki­laisen asiantun­tem­at­to­muudel­la. Kokoan tähän muu­ta­man havainnon. 

    Helsingis­sä on keski­tyt­ty liikaa asumisen omis­tus­muo­to­jen sääte­lyyn. Riit­tää, että asun­to­ja sinän­sä raken­netaan tarpeek­si. Koko pääkaupunkiseudul­la asun­to­ja on riit­tävästi vas­ta kun jos­sain Havukosken laidal­la hin­nat kään­tyvät kohtuullisemmiksi.

    Taka-Töölö on aikoinaan raken­net­tu hyvään kaupun­gin kaavaan koval­la rahal­la juuri oikeaan tarpeeseen yksi­ty­is­ten gryn­de­rien (mm. Paa­vo Nur­mi) toimes­ta. Siel­lä ei ole juuri kaupun­gin asun­to­ja mut­ta vuokrausaste vas­taa kaupun­gin yleistä vuokrausastet­ta. Tämä osoit­taa, ettei kaupun­gin tarvitse rak­en­taa eri­ty­isiä omia vuokrat­alo­ja, vaan että asun­not vuokrautu­vat muutenkin ja hallinnos­sa säästyy Hekan verran.

    Kun kaupun­ki tukee vuokra-asukkaitaan epä­suo­rasti lasken­nal­li­sis­sa ton­tin­vuokris­sa, syn­tyy tässä tasa-arvo-ongel­ma niiden suh­teen, jot­ka kus­tan­ta­vat itse asumisen­sa kokon­aan. Kun­non ihmisoikeusjuristi voisi kehit­tää aiheesta perus­tus­lail­lisen ongelman.

    Vuokrat­a­lo on paikallisen mikroseg­re­gaa­tion lähde, mikä väl­tetään han­kki­mal­la vuokra-asun­not kovan rahan asun­to­jen lomas­ta samoista rakennuksista.

    Kaupun­ki tekee suures­sa viisaudessaan suuria päätök­siä, joil­la on raskaat seu­rauk­set. Kun kaupun­ki kaavoit­taa kort­telin, se samal­la päät­tää, tuleeko ton­tille vuokra-asun­to­ja, aso­ja, hitak­sia, opiske­li­ja-asun­to­ja vai kovan rahan asun­to­ja ja rak­en­taako nämä kaupun­ki, joku yleishyödylli­nen taho, luotet­tu “yhteistyökump­pani” vai provinssin raken­nus­fir­ma, joka on aina valit­tanut, ettei kaupungilta saa tont­te­ja. Tämä ennal­ta määrät­ty jako luk­it­see markki­nat siihen ton­tin­hin­taan, mikä ylikysyn­täti­lanteessa saadaan siitä pien­estä nurkas­ta, mikä kil­pailute­taan aidosti kovan rahan taloksi.

    Toinen suuri rak­en­teelli­nen kaupun­gin näkökul­ma tulee selväk­si jokaiselle, joka kiipeää Malminkar­tanon huip­ulle ihaile­maan urbaa­nia Myyr­mäkeä, jon­ka raken­nusten rin­ta­ma ulot­tuu tasan Helsin­gin rajalle asti. Helsin­gin puolel­la näkyy vain puiden latvo­ja van­han Malminkar­tanon ja uuden Honka­suon maalaiskaupunkien kohdal­la. Kun Mar­tin­laak­son kaupunki­ra­ta raken­net­ti­in, päät­ti Van­taa rak­en­taa kaupunki­maisen Myyr­mäen siihen asti rak­en­ta­mat­toma­lle pel­lolle kun taas Helsin­gin kaupung­in­talol­ta käsin alue näyt­ti lan­delta, joten Malminkar­tanon ase­ma palvelee kar­tanon maille raken­net­tua kylää, jon­ka oma kysyn­tä ei ole riit­tänyt edes kun­non palve­lu­tar­jon­taan. Vas­taa­van­laisia mata­lan kun­ni­an­hi­mon kyliä löy­tyy myös Puk­in­mäestä, Malmil­ta ja Tapani­las­ta, joiden asemien läheisille ton­teille olisi mah­tunut tuhat­määrin enem­män asun­to­ja. Samaan aikaan on hehkutet­tu metron urbaa­nia syket­tä mut­ta ei senkään ulot­tuville ole suuria asun­tokeskit­tymiä saatu siinä määrin kuin asun­to­jen kysyn­tä edel­lyt­täisi. Jotain on siis vinossa.

    Välil­lä her­mostun por­var­il­lis­es­ti, kun kaupun­gin funk­tionääreil­lä ynnä muil­la hup­par­i­hörhöil­lä on aikaa ja varaa suun­nitel­la asun­to­laivo­ja tai maja­ma­jo­ja kaupun­gin ranto­ja pilaa­maan tai on tarve suo­jel­la eri­no­maista kalliopo­h­jaa lisärak­en­tamiselta Pih­la­jamäen tavoin. Toisin sanoen, ohjaako kaupunkisu­un­nit­telua joku ide­ologi­nen port­in­var­ti­ja­joukko vai asukkaiden tarve?

    Yksi tapa aun­to­jen lisärak­en­tamisek­si olisi nyky­is­ten asemien läheis­ten vajaasti raken­net­tu­jen aluei­den tont­tien raken­nu­soikeuksin lisäämi­nen siten, että syn­tyy moti­ivi purkaa van­hat ja rak­en­taa uut­ta. Kaavamääräyksin voidaan säätää asun­to­jen koko- ja esteet­tömyys­jakau­ma. Muuten kaupun­gin ei tarvitse puut­tua, näil­lä hin­noil­la rak­en­ta­jia luulisi löytyvän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.