Piirtelin taas vähän kuvia Covid-19 taudin etenemisestä. Toinen aalto saavutti pohjoismaat elokuun alun vaiheilla, joten aikasarjani ovat siltä ajalta.
Ensin Suomi. Seuraavassa ovat tartuntojen määrät liukuvana seitsemän päivän summana miljoonaa asukasta kohden, jotta voin verrata eri Pohjoismaita keskenään. Ylöspäin mennään ja vähän vauhti näyttää kiihtyvän.
Piirretään sama pahaenteisesti logaritmiasteikolle.
Kuvassa on katkoviivalla trendi. Vähän siinä on heiluntaa trendin ympärillä, mutta aika hyvin tämä logaritminen trendi selittää käyrää, R2 = 0,85. Tämän mukaan tartuntojen määrä kaksinkertaistuisi 25 päivässä ja kymmenkertaistuisi vähän alle kolmessa kuukaudessa. Näin se menee, jos ihmisten käyttäytyminen pysyy ennallaan.
Ennen kuin alamme panikoida, katsotaan kehitystä viime keväänä. Aloitetaan hetkestä, jolloin tartuntojen määrä miljoonaa asukasta kohden viikossa ylitti 10. Aivan eri luokissa oli tartuntojenmäärä silloin, tosin kulmakerroin tasaantui nopean nousun jälkeen suunnilleen samalle tasolle kuin se on nyt. Kannattaa muistaa, että keväällä vain pieni osa tartunnoista rekisteröitiin, koska lieväoireisia ei testattu.
Ei kehitys silti ole hyvä. Ellei tartuttavuutta saada alennetuksi, joulukuussa aletaan olla kevään luvuissa. Jos jatkaisimme näin ja rokote tulisi toukokuussa. olisimme sitä ennen Espanjan tämänhetkisessä tilanteessa. Jotain, toivottavasti tehokasta vaan ei turhaan rajoittavaa, pitäisi tehdä. Voi olla, ettei viranomaisten tarvitse tehdä mitään. Riittää, että kansalaiset muuttuvat varovaisemmiksi.
Katsotaanpa mitä kuuluu muille Pohjoismaille. Jätin tästä kuvasta pois Ruotsin ja Islannin. Islannin, koska pienessä maassa satunnaiset seikat vaikuttavat niin paljon.
Tämä vaikuttaa aivan magialta. Suomella, Norjalla ja Tanskalla on aivan sama kulmakerroin, kaksinkertaistuminen noin 25 päivässä. Tartuttavuus siis jokseenkin sama. Vähän tässä on minulla ollut tuuria. Jos olisi piirtänyt kuvan viikko sitten, kulmakertoimet olisivat olleet lähellä toisiaan, mutta eivät sentään yhtä lähellä.
Yhtäläisyyksiä on paljon. Kiihtyminen elokuun alussa, tasaantuminen ja uusi kiihtyminen syyskuun alussa.
Lisätään sitten kuvaan Ruotsi.
Ruotsi ei selvästikään kuulu joukkoon. Laskeva trendi!
Mutta katsotaanpa vähän tarkemmin. Laskeva trendi on peräisin elokuulta. Myös Ruotsissa tartunnat kääntyivät nousuun syyskuun alussa. Mikä silloin oikein muuttui?
= = = =
Juuri ennen kuin painoin Julkaise ‑nappia, radio kertoi, että vuorokaudessa uusia tartuntoja on rekisteröiotä 149. Se olisi vähän muuttanut kuvaa. En kuitenkaan halunnut tehdä kaikkea uudestaan. Päivitän kuvat viikon kuluttua.
Tiistaina julkaistaan aina isompi nippu aiemmin julkaisemattomia lukemia jostain edelliseltä viikolta.
Tällä kertaa kyse oli kahdeksan päivän aikana todetuista tartunnoista.
On totaalisen hämmästyttävää, ettei tartuntoja saada kirjattua sitä mukaa, kun ne löydetään.
Raportointisovelluksen kehittäminen kestäisi ehkä kuukauden ja maksaisi 50–100k€…
Tartunnat eivät ole kovin mielenkiintoinen mittari. Kun enemmän testataan, enemmän saadaan tuloksia.
Katsopa kuolemia. Ruotsissa on lopetettu kuoleminen jo kaksi kuukautta sitten, Espanjassa toinen aalto ei ole aiheuttanut mitään merkittävää kuolleisuutta. Eikä voi sanoa, että kuolema seuraa kaksi viikkoa perässä, kun toinen aalto Espanjassa alkoi jo elokuun alussa.
Tapauskuolleisuus on laskenut, siis kuolleisuus suhteessa rekisteröityihin tartuntoihin, koska nyt testataan enemmän ja havaitaan lievempiäkin tartuntoja.Toisin sanoen, tartuntoja on nyt paljon vähemmän kuin keväällä. Espanjassa on kuitenkin kahden viikon aikana kuollut yli 1100 ihmistä koronaan.
Mutta ketkä ovat kuolleet ja ketkä ei. Vain sillä on merkitystä. Jos tautiin ei ole kuollut perusterveitä, niin tällöin pitäisi keskittyä riskiryhmien suojelemiseen tartunnoilta, jos he niin haluavat.
Seitsemää miljardia ihmistä tuskin kovin montaa kertaa laitetaan lockdowniin. Lopulta mitta täyttyy ja valta vaihtuu.
Noin kymmenen prosenttia kuolleista ovat olleet perusterveitä (näin englannissa).
Melkein vakavampi ongelma kuin kuolleisuus, on että on moni joka ei näyttäisi toipuvan taudilta, ainakaan nopeasti. Ruotsissa arvioidaan että voi olla niin moni kuin 150 000 pitkäaikaissairaita koronassa.
https://www.svt.se/nyheter/inrikes/manga-langtidssjuka-i-corona-till-vardcentralerna
Samaa sarjaa sähkö- ja homeallergian kanssa.
Tähän ei edes kannata vetää mukaan laajasti sairastettuja autoimmuunisairauksia eikä kemikaali- ja sähköyliherkkyyksiä, koska niistä syntyy aina aggressiivinen keskustelu. Mutta tässä väsymysoireyhtymäepidemiassa on vaara haudattuna: Koska Covid-19 — epidemian aiheuttama ahdistus voi oikeasti sairastuttaa ihmisen perin pohjin. Ahdistus ja stressi on sellaisenaan merkittävä ylikuolleisuuden aiheuttaja, ja mentaaliterveyden romahtaminen voi viedä ihmisen myäs ruumilliselta terveydeltään syvään alhoon.
Julkisuudessa laajasti huomiota saanut “Tesla-Jonin” tapaus kertoo, että Covid-19:lla voi olla laajoja välillisiä vaikutuksia ihmisten terveydentilaan, vaikka uutisten mukaan mekanistiset virustestit ( Tesla-Jonilla kolme negatiivista tulosta, MTV3 uutisten mukaan ) eivät toisikaan kaivattua vahvistusta oireiden ja viruksen välisestä yhteydestä.
Onko mediassa tapahtuva reaaliaikainen kuolleiden luettelointi — ehkä hyvää tarkoittaen — sairastuttamassa herkemmän puoliskon kansastamme työkyvyttömäksi ?
Ruotsissa on joku 10 miljoonaa asukasta ja heistäkö noin pari prosenttia sairastui koronan jälkeen krooniseen jälkitautiin?
Montako prosenttia ruotsalaisista on sairastanut koronan?
Montako prosenttia sairastaneista on nyt uusia pitkäaikaissairaita?
Lasketaanko ylipaino krooniseksi sairaudeksi?
Montako prosenttia koronaan kuolleista on perusterveitä, normaalipainoisia ja vieläpä tupakoimattomia?
“Perusterve perheenisä” on yksi vahvimmista manipuloivista propagandalausumista, joita on ehkä vuosikymmeniin ollut. Sillä on ainoana tarkoituksena luoda vaaramieliala, jotta väki pysyy matalana piilossa odottamassa kaupalliseksi menestykseksi suunniteltua rokotetta. Miesten vaatekokojen myyntijakauma kertoo aika paljon suomalaisten aikuisten ja keski-ikäisten miesten vyötäröstä. Puolustusvoimien vaatehtimossa tiedetään, että tanakkaa mallia olevat vaatteet loppuvat ensiksi. Eli pullea vyötärö ja jenkkakahvat ja melkoiset man-boobsit ovat jo nykyisellä parikymppisellä miesikäluokalla.
Ne tapaukset, joissa nämä “perusterveet perheenisät” ovat joutuneet teho-osastolle, niistähän on oikeastaan tabu mainita, että henkilö oikeasti on rapakuntoinen sairas, ikävanhusta vastaava, ja on ylipainoinen ja II-tyypin diabetesta sairastava. Tilastoihin tulleet riskitekijät ovat lähinnä niitä, joita omakannassa näkyy. Tarinan vahvistamiseksi jokainen yksittäinen koronan vammauttanut nuori tai lapsi repostellaan joka lehdessä ja somesivulla.
Normaalien “perusterveiden” 50 — 60 ‑vuotiaiden miesten joukossa
-kahdeksan kymmenestä näistä on lihavia, BMI lähemmäs 30 kuin 25. Yli 30 BMI:n arvolla (merkittävä lihavuus) 50–60-vuotiaista on 34 % ! Vasta yli BMI 40 ylipainolle (sairaalloinen lihavuus) oikeastaan edes on kehjdattu määritellä se oikeaksi sairaudeksi.
‑lähes puolella diagnosoimaton kohonnut verenpaine, useimmat viivyttelevät diagnoosin ja lääkityksen hakemista
‑samalla osuudella metabolinen oireyhtymä jo vahvasti alkamassa.
‑50-vuotias mies käyttää suolaa eniten väestöstä, jopa 8–10 grammaa päivässä.
— 50 — 60 — vuotias äijämies ei pyöräile töihin, vaan käyttää autoa kaikkeen liikkumiseen, ja sitten ihmetellään, kun hapenottokyky loppuu mihin tahansa hegitystieinfektioon.
‑keski-ikäiset miehet ovat vieläkin yleisimpiä sauhuttelijoita.
Mitään näistä ei kirjata “sairaudeksi”, silloin kun kun kyseinen koronan saanut tosimies on elämänsä toista kertaa sairaalasssa, syntymän jälkeen ! Todella monella olisi verenkuvassa näkyvissä varhaisempi infarkti, jos ja kun tällainen “Perusterve Mies” joutuisi jostakin muusta syystä lääkärin kontrolliin.
Vielä 1970-luvulla 50–60 — vuotias “perusterve mies” oli itse asiassa harvinaisuus, useat saivat kovan infarktin jo ennen viisikymmenvuotispäiväänsä, ja vain sydänleikkaus pelasti, jos pelasti. Vain tehostetun ja nopean sydänverisuontitapahtumien rutiinihoidon ansiosta meillä edes on nyt olemassa korkeaikäisiä miehiä. Tosin jo kerran pallolaajennetut siirtyvät hieman epäloogisestikin riskiryhmään. He ovat niitä, jotka ensimmäisen sydäntapahtumansa ravistelemana elävätkin terveemmin kuin ne, jotka eivät vielä ole siinä pallolaajennuksessa olleet.
Kiitos paluusta covid-19-aiheeseen! Kylmän viileä tilastoanalyysi kiinnostaa aina.
Toivoisin kovasti 11.8. laskevan kuolleisuuden pohdintasi jatkoa. Näin voisi ehkäpä paremmin pohtia mitkä ovat Suomen/Pohjoismaiden mittakaavassa mielekkäimmät mittarit epidemian vakavuuden määrittämiseen.
Ei liene yllätys, että testauskapasiteetin ja testien määrän kasvu tuottaa myös enemmän positiivisia testituloksia. Mutta onko tuolla luvulla lopulta merkitystä (poislukien riskiryhmien altistumisen todennäköisyyden kasvu)? Onko mielekästä valtamedioiden tapa seurata kissankokoisin otsikoin päivittäisiä tapausmääriä (tai jopa altistuneiden määriä) vaiko tulisiko enemmän pohtia esim. positiivisten tulosten %-osuutta tehdyistä testeistä.
Entäpä miten ovat käyttäytyneet kevään jälkeen kuvaajat sairaala- tai tehohoitoon päätyvien osuudesta positiisen testituloksen saaneista? Miltä näyttää kuolleisuus jos tutkitaan tilastoja esim 1.6. tai vaikkapa 1.8. alkaen? Miten nämä kuvaajat vertautuvat aiempiin pandemioihin tai esim. kausi-influenssaan?
Kiitokset Osmolle minunkin puolestani! Olenkin odottanut seuraavaa koronapostausta.
Ja aivan samaa mieltä kuin Tuomas: nyt olisi hyödyllistä kartuttaa ymmärrystä taudin todellisesta vakavuudesta verrattuna influenssaepidemioihin.
Nyt testataan enemmän ja löydetään vastaavasti useampia tartuntoja, mutta kuinka kattavasti siltikään? Ihmisten käyttäytyminen varmasti eroaa tässäkin asiassa — ketkä ja kuinka suuri osuus taudin kantajista todella hakeutuu testiin? Osa ihmisistä on kovin säikkyjä ja toiset taas perin juurin kyllästyneitä toimiin, jotka näyttävät tällä hetkellä ylimitoitetuilta, nimenomaan suhteessa tehohoidettaviin ja kuolleisuuteen. Kummat lienevät enemmistössä, tiukkojen koronatoimien kannattajat (kenties äänekkäämpiä) vai kyseenalaistajat (ovat mieluummin hiljaa)?
Emme oikeasti tiedä kuinka suuren osan väestöä tauti on toistaiseksi käynyt läpi tavalla tai toisella. Jos huomioi, että virusta on löytynyt Euroopasta jo syystalvella 2019 otetuista näytteistä JA tauti kykenee periaatteessa leviämään myös aerosoleina, on kohtuullista ajatella kuten THL jo keväällä totesi: todelliset tartuntamäärät ovat monikymmenkertaiset tiedettyihin nähden.
Sitten tuli vasta-ainetestit, jotka sekoitti tämän arvion. Nyt taas tiedetään, etteivät vasta-aineet säily kovin pitkään, ja niitä kehittyy ihmisille vaihtelevasti. Todellista immuniteettitilannetta (myös osittaista ja risti-immuniteettia) ei kyetä massatestaamaan. Vain tehohoidettavien määrä ja kuolinluvut voivat siis antaa osviittaa siitä missä ollaan menossa.
Kuolinlukuihin eri maissa heijastunee toki se, kuinka helppoa tai vaikeaa eri kulttuureissa ja niissä vallitsevissa asumismuodoissa on jatkossa suojata vanhusväestöä.
Yksi asia on tullut selväksi käytännön ihmiskokeen kautta: kansalaisten maskipakko ja äärimmäisen tiukat rajoitukset ei jostain syystä ole toimiva keino ehkäistä vahvistettujen tartuntojen määrän nousua. Myös Ruotsin kehitys on mielenkiintoinen.
Victorian osavaltio Australiassa näyttää juuri parhaillaan saaneen heinäkuussa yltyneen hallitsemattoman leviämisen takaisin kontrolliin tiukkojen n.1,5kk kestäneiden rajoitustoimien aikana. En tiedä, mistä kumpuaa väitteesi, etteivät rajoitukset toimi? Ihmisten välisten kontaktien rajoittaminen aika loogisesti vähentää viruksen leviämistä. En usko, että esim. maskit ovat mikään taikaluoti, mutta on niilläkin varmasti merkitystä, jos niitä käytetään laajasti ja varsinkin ruuhkapaikoissa.
Tarkoitan, että eivät toimi EPIDEMIAN hoidossa pitkän päälle: Tautitapaukset saadaan varmasti laskuun, kun pannaan yhteiskunta kiinni ja tiukat liikkumisrajoitukset, maskit jne. mutta tilanne alkaa ryöstäytyä uudelleen heti kun toimia löysätään. Fakta on se, että esim. Ranska ja Espanja, joissa on ollut erittäin tiukat toimet maskipakkoineen, ovat nyt kuuminta korona-aluetta. Entä Ruotsi ja etenkin Tukholman alue? Tilanne siellä näyttää paremmalta kuin muualla, jopa muihin Pohjoismaihin verrattuna. Heillä ei välttämättä ole varsinaista laumasuojaa, mutta ainakin osittainen immuniteetti näyttäisi olevan — joka ratkaiseen sen tärkeimmän kysymyksen: taudin vakavuuden ko. väestössä. Tähän törmäävät nuo tartunnat nyt sekä Tukholmassa että Uudella maalla suhteessa Keski-Suomeen.
Koronan ilmalevitteinen (aerosoli) leviäminen on saanut viime aikoina lisätukea. Kyseessä on siis todennäköisesti NIIN tarttuva tauti, että sitä ei joillain kansanmaskeilla missään oloissa pysäytetä — ja että me liikkuvat ja matkustelevat uusimaalaiset olemme sen jo keväällä vuorenvarmasti jossain mitassa kohdanneet.
Rokotetta ei yksinkertaisesti ole aikaa ja varaa odottaa ja palauttaa tiukkoja rajoituksia. Se tulee aivan liian kalliiksi. Jo nyt olisi mielenkiintoista tietää mika on tähänastisten koronaTOIMIEN uhriluku työttöminä, syrjäytyneinä ja ehkä jopa vakavasti sairaina/kuolleina, kun muiden sairauksien hoitokin kärsii, vs. itse koronaan kuolleet. Ja vieläpä muutoin hyvissä elinvuosissa laskettuna.
Ei se Australiassa eikä Suomessakaan ole niin mennyt, että tilanne alkaa riistäytyä heti, kun rajoituksia puretaan. Kummassakin paikassa oli ainakin 2kk kestänyt hyvin hiljainen jakso, jolloin tapauksia todettiin lähes ei ollenkaan. Mielenkiintoisesti meidän hiljainen jaksomme oli kesäaikaan, Australiassa talviaikaan. Melbourne lienee suunnilleen yhtä etäällä päiväntasaajasta kuin Madrid.
Tartuttavuus on mielenkiintoinen kysymys, ja siihen voinee vieläpä vaikuttaa lukuisat tekijät. Aika paljon tämä on kyllä tartuttavuudessa perässä vaikka tuhkarokkoa, mutta näyttää siltä, että tämä voi tarttua influenssaa herkemmin. Tartuttavuus on mielenkiintoinen sikälikin, että siinä on niin paljon vaihtelua — osa ei tartuta ketään ja joku voi tartuttaa kymmeniä, ja tässäkin vaikuttaa myös olosuhteet. Joka tapauksessa läheinen ihmiskontakti ja varsinkin ruuhkatilanteet ja sisätilat on riskin paikkoja, ja aivan erityisesti jos kontaktiin liittyy puhumista, laulamista, huutamista tai hengästymistä, mitä vaan mikä laittaa hengityselimet töihin.
Itse asiassa hyvä (riitävän tiivis) kansanmaski tartunnan saaneen henkilön päällä estää aerosolien leviämisen lähes 100%:sti. Katso https://www.youtube.com/watch?v=mJ81IBTMvcU
Menivätköhän tuossa sekaisin pisarat ja aerosolit?
Pisaroita on monenlaisia 🙂 Koronan leviämisen kannalta oleelliset aerosolitkin ovat pisaroita, sen verran pieniä vain että ne leijailevat ja liikkuvat ilmavirran mukana eivätkä lennä maahan ballistista liikerataa (niin kuin ne pisarat, joita tarkoitetaan pisaratartunnasta puhuessa).
Tiivis maski pitää myös aerosolipisarat maskin sisäpuolella, jos materiaali on vain sellaista että pisarat eivät mene siitä läpi. Tuostahan on tehty paljon tutkimusta, miten erilaiset materiaalit estävät erikokoisia pisaroita.
Aerosoleiksi ymmärtääkseni luetaan pisarat/hiukkset, jotka ovat alle 5 mikrometriä. Ne kyllä pääsevät kansanmaskeista yleensä ulos ja sisään. Hyvin tehdyt kansanmaskit kuitenkin pysäyttävät kymmenien mikrometrien pisarat, joista voi kuivahtamisen kautta syntyä aerosoleja. Satojen mikrometrien pisarat puolestaan putovat ilman maskiakin yskäisijän lämaastoon, metrin, parin päähän.
Kyllä tiiviit kansanmaskit vähentävät myös aerosolien määrää. Osa aerosoleista on nimittäin kuivahtaneita pisaroita. Mikä vielä tärkeämpää, näissä kuivumisen kautta syntyneissä aerosolipartikkeleissa saattaa olla huomattavasti enemmän viruksia per partikkeli kuin ulos hengitetyssä aerosolipartikkeleissa.
Hyvä vitsi, Espanjassa, tai missään muualla länsi-euroopassa ei ole ollut “erittäin tiukkoja” toimia tai mitään laajoja maskipakkoja, kuten voidaan hyvin lukea: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006614666.html
Espanjassa maskia ei edes tarvitse käyttää töissä, jossa istutaan samassa kopissa 8 tuntia päivässä monen muun ihmisen kanssa, ja kaikki varmasti tietää että Espanjalaiset ovat hyvin lähellä toisiaan normaalissa kanssakäymisessä ja sylki lentää kun he oikein innostuvat.
Lisäksi kavereita tavataan normaaliin malliin ja mitään maskeja ei silloinkaan käytetä.
Vertailun vuoksi Kiina: työpaikalle, julkiseen liikenteeseen, kauppaan, jne. ei ollut mitään asiaa ilman maskia kun epidemia jylläsi, maskittomat käännytetään heti ovella (tai aiemmin kadulla jos vartija/poliisi huomasi). Asuintalojen porteilla oli vartijat, jotka päästivät vain taloon rekisteröityneet asukkaat sisään, kavereilla, seurustelukumppaneilla, sukulaisilla, jne. ei ollut mitään asiaan vieraaseen asuntoon. Mitään kotibileitä ei pidetty moneen kuukauteen. Tälläisiä ovat siis tiukat rajoitukset, ja ne kyllä toimivat.
Tämä ei rajoitu pelkästään Kiinaan vaan myös muualla Aasiassa on otettu tiukka linja. Esimerkiksi Etelä-Korea: lähes sama väkiluku kuin Espanjassa, moninkertainen asukastiheys (joka helpottaa tautien leviämistä): tällä hetkellä n. 100 päivittäistä tartuntaa kun Espanjassa niitä on 10000.
En lukenut hesarin juttua, koska itselläni on omakohtaista kokemusta.
Espanjassa (jossa asun) oli keväällä kahden kuukauden pituinen liikkumiskielto ja miljoonakaupungin kadut olivat täysin tyhjät, ei ristin sielua missään. Ainoat hyväksyttävät syyt kotoa poistumiseen olivat ruokakauppa, lääkäri, apteekki tms. ja työmatka, jos työ oli luokiteltu välttämättömäksi. Poliisit vartioivat joka paikassa, ja minut pysäytettiin työmatkallani käytännössä päivittäin.
Maksipakko oli aluksi julkisessa liikenteessä ja on laajeni alkukesästä kaikkiin julkisiin paikkoihin, 99% ihmisistä käyttää maskia. Ainoa selkeä poikkeus ovat hikiliikunta ja ravintolat, syödessä ei tarvitse käyttää maskia ja ihmiset viihtyvät sen takia ravintoloissa, joiden asiakaspaikat ovat suurimmaksi osin ulkotiloissa.
Hämmästyisin, jos asukastiheys ei olisi suurin taudin leviämistä selittävä tekijä.
Jotain, toivottavasti tehokasta vaan ei turhaan rajoittavaa, pitäisi tehdä, kirjoittaa Osmo. Tosiaan.
Onneksi tiedetään aika hyvin, mitä se jotain on. Joukkotartunnat ovat keskeisin ongelma ja tietoa on epidemian aikana kertynyt paljonkin tapahtumista, ympäristöistä ja tilanteista joissa niitä tapahtuu.
- yökerhot kiinni
— yksityisille sisätiloissa vietettäville juhlille osallistujamäärien rajoitussuositus (hatusta vaikka samalta paikkakunnalta 20 henkeä, jos useilta paikkakunnilta niin 10)
— sisäurheilutapahtumien ja ‑konserttien katsomoihin väkeä ei lähtökohtaisesti lainkaan. Voidaan myöntää rajoitetun ihmismäärän lupia tahoille jotka pystyvät osoittamaan että katsomon ilmanvaihto ei kierrätä ilmaa ja suunnitelma käytännöistä joilla turvavälien pitäminen onnistuu
— jääkiekko tauolle kokonaan (yksi harvoja toimintoja joissa yhdistyvät KAIKKI tiedossa olevat altistavat tekijät: sisätila, lähikontaktit pitkän aikaa, huutaminen ja huohottaminen toisten lähellä ja viileä ilma — sekä lisäksi vielä joukkueet tulevat samaan askiin eri puolelta maata)
— yhteislaulu ml. kuorot ja virsien veisuu tauolle kokonaan
— joukkoliikenteen liikennevälineeseen nousuun edellytetään maskin käyttöä
Lisäksi mikäli hoitokodeissa käytännöt ovat taas ymmärrettävästi löystyneet, valitettavasti jälleen pitää vähentää kontakteja ja parantaa hygieniaa. Ei vaikuta juurikaan etenemiseen — mutta vähentää tehohoidettavia ja vähentää varhentuneita kuolemantapauksia.
Näillä taittuu. Koulut voidaan pitää auki, ja viihdettä ja kulttuuriakin saa: ulkoilmaurheilua ja ‑tilaisuuksia voitakoon järjestää nykyisten rajoitusten puitteissa.
Toimien tulisi perustua VAIN tutkittuun tietoon. Joukkoliikenne tai kaupat / kauppakeskukset EI tole olleet ns. koronalinkoja. Tartuntaryppäitä sen sijaan syntyy perhepiirissä ja muutoin tiiviissä tilanteissa, joissa ihmiset ovat huottavan pitkiä aikoja yhdessä. Näitä ovat epäilemättä diskot yms. ja työpaikkojen ahtaat neukkarit. Maskit eivät ole missään näissä reliastinen vaihtoehto. Isojen kerta-altistusten välttämiseksi työpaikoilla voisi miettiä etätyön lisäksi neukkarien kuormituksen parempaa suunnittelua, pleksejä ja ilmanvaihdon säätämistä tappiin. Koti on koti ja siellä tarttuu jos tarttuu. Diskojen asiantuntija en ole.
Trendit tuskin kertovat tulevaisuudesta yli kuukauden ajanjaksolla. Efektiivinen R on vuodenajan ja toimeliaisuuden funktio.
Vuodenaika ja työ- ja kouluelämä taitavat olla suurimmat tekijät. Juhliminen ja kokoontumiset myös. Flunssakausi on juuri alkamassa.
Vuodenajan vaikutussyyt ovat moninaiset. Ilmeisesti sisätilojen ilmankosteus on tärkeä tekijä. Talvella lämmitetyissä sisätiloissa on kuiva ilma. Kuivassa ilmassa pisarat ovat pienempikokoisia ja leviävät helpommin. Myös limakalvojen kuivuminen taitaa olla tekijä tartuntojen kasvamisessa.
Syyskuun alku: Pohjoismaissa pari viikkoa kouluvuoden alusta + korkeakoulut auki. Nuorten harrastukset ym. noudattavat pitkälti samaa kaavaa kuin kouluvuosi. Nuorilla siis kontaktien määrä varmaankin kasvaa aika paljon elokuun lopussa — syyskuun alussa.
Onko jossain tietoa tapauksien ikäjakaumasta yli ajan? Jos testauksen lisääntyminen ei riitä selittämään kuolleiden osuuden laskua, voivat ikäjakauman muutokset selitää osan. Pikaisella vilkaisulla THL tarjoaa vain tapausten kokonaismäärän ikäryhmittäin jaoteltuna (siis ilman aikaulottuvuutta).
Tartuntojen määrän kehitystä perustellaan paljon ihmisten käyttäytymisellä. Tartuntojen määrien kehitykset osuvat yksiin vuodenaikojen kanssa ja eri maiden välillä on huomattavan vähän eroja ajoituksessa. Kesällä tartuntojen määrät laskivat lähes kaikkialla samanaikaisesti ja vastaavasti syksyn tultua lähdettiin nousuun. Muita tartuntoihin vaikuttavia syitä pitäisi myös arvioida käyriä tarkasteltaessa. Lähtevätkö tartunnat laskuun talven tullessa?
Mielekkäintä on vertailla tehohoidossa olleita ja kuolleita keväällä ja syksyllä. Kaikkein kiinnostavinta on toki nähdä missä mennään Joulun kieppeillä.
Ruotsissa raportoitu tänään 22.9. tiistaina 1091 uutta tapausta. Tosin tässäkin on varmasti useamman päivän tuloksia, en ole aivan perille ruotsalaisten tavasta tilastoida ja ilmoittaa noita. Ainakin tällä sivustolla sunnuntai ja maanantai olivat 0 uutta tapausta, mitä voi pitää hieman outona.
https://c19.se/
Sveitsiläiset ovat laskeneet ECDC:n aineistosta R‑estimaatteja, joista on vertailussa enemmän iloa kuin ensimmäisen asteen polynomeista: https://ibz-shiny.ethz.ch/covid-19-re/
Ruotsissa lomiltapaluun jälkeen palattiin siihen mihin kesäkuun lopulla jäätiin. Epidemia etenee missä se ei ole vielä ollut. Tukholman alueella tapauksia on 1–2/10000 as/viikko, mutta sisämaan pikkukunnissa jopa kymmenkertainen määrä. Oletettavasti varsin maltillinen “toinen aalto” eli ensimmäisen suora jatke siis odotettavissa kun epidemia etenee nyt vähemmän tiheästi asutuilla alueilla.
FOHM:illa on hyvä korona-dashboard, josta saa hyvin käsityksen epidemian (mielestäni) yllättävimmästä piirteestä joka on tehohoitoon joutuneiden määrän lähes lineaarinen lasku jo ennen testausmäärien merkittävää lisäämistä. Samalla sivustolla on sekä lääni- että kuntakohtaiset kartat.
En usko, että ihmiset muuttuvat ainakaan varovaisemmiksi. On käynyt juuri päinvastoin: ihmiset ovat huomanneet, että korona on vaarallinen vain riskiryhmäläisille. Suurin osa suomalaisista elää kuin koronaa ei olisikaan ja se näkyy nyt tartuntojen kiihtyvänä kasvuna. Ihan turhiakin riskejä otetaan. Olin tänään koko päivän seminaarissa, jossa olisi ollut hyvin tilaa levittäytyä niin että turvavälit säilytetään, mutta sosiaalisina otuksina suurin osa osallistujista istui koko päivän vieri vieressä.
Jossakin vaiheessa tartuntojen levittyä tarpeeksi laajalle leviämistä riskiryhmiinkin alkaa väistämättä tapahtua ja sitten edessä on todennäköisesti rajoitustoimenpiteitä. Riippuu riskiryhmien suojelemisen onnistumisesta kauanko siinä kestää. Keväästä kuitenkin tiedetään, että suhteellisen lyhyellä sululla saadaan tartunnat taitettua nopeasti, jos ihmiset vaan eristäytyvät yhtä tehokkaasti kuin silloin (nyt tuskin enää eristäytyisivät).
Hallituksellakaan ei tunnu olevan halua puuttua asiaan edes puheen tasolla. Tulkitsen sen itse niin, että nyt meneillään oleva tapahtumien kulku on toivottu: suurin osa ihmisistä saa elää suhteellisen normaalia elämää, juuri kukaan ei sairastu vakavasti ja sivutuotteena saadaan vielä vähän laumasuojaa. Kuten keväällä, jää kuitenkin jokaisen kansalaisen itse arvailtavaksi, onko hallituksella jotain strategiaa ja jos on, niin mikä sen sisältö on.
Lamasuojaa ei kannata enää tavoitella millään tasolla, koska vuodensisällä saataneen rokote.
Uutisseurannasta olen ymmärtänyt, että rokotteen tarkemmasta tehosta on vielä epätietoisuutta. Eli kukaan ei tunnu kauhean varman kuuloisesti spekuloivan, suojaako rokote tartunnalta ylipäänsä vai “vain” vakavilta oireilta. Tällä on kaiketi merkitystä sen kannalta, kuinka kattavia suojatoimia tarvitaan rokotteen valmistuttua. Lisäksi minkä vain rokotteen hyväksymisestä käyttöön kuluu ilmeisesti ainakin useita kuukausia, ennen kuin ihmisiä on mainittavassa määrin rokotettu Suomessa tai maailmalla. Niinpä jotain rajoitustoimia jouduttaneen käyttämään vielä pitkähkö aika. Tämä on siis vain maallikon yhteenveto, ja olen avoin täydennyksille ja korjauksille.
Onkin mielenkiintoinen kysymys, johtaako rokotteen valmistuminen ihmisten käyttäytymisen “liian aikaiseen normalisoitumiseen” ja tilanteen heikkenemiseen “pelastuksen kynnyksellä” vai kannustaako se noudattamaan suojatoimia tarkemmin, koska “kohta tämä on ohi”.
Keynesiläisyys?
(Anteeksi, oli ihan pakko.)
Laskeskelin eilen ja tänään Uudenmaan tartuntojen kehitystä ihan hyvällä mallilla, lineaarinen log-skaalalla mutta ylidispersoitunut Poisson ja viikonpäivät ja residuaalien autokorrelaatio mukana. Jälkimmäiset kaksi eivät tulokseen kyllä mitään vaikuttaneet.
Mutta sain päivittäiseksi kasvunopeudeksi 0.013±0.01 (≈95%, silmällä katsottu posteriorista), joka on aika lailla vähemmän kuin kaksinkertaistuminen 25 päivässä (0.028).
Voi olla että Uusimaa nyt alkaa kiriä, mutta tähän viikkoon asti Uusimaa on näyttänyt pysyvän lähes stabiilina elokuun alusta asti. Kasvu on ollut maakunnissa.
Tämä kuvaa epidemian lähes fraktaalista luonnetta. On alueellisia eroja, tartuntaryppäitä jne., jolloin trendien epävarmuudesta on tosi vaikea saada tolkkua. Koko Suomen tilanne kuvaa huonosti Uusimaata, joka kuvaa huonosti Espoota, ja siinä vaiheessa meillä on enää muutama tartuntarypäs ja kohinaisia yksittäistapauksia joista ei mitään estimoida.
Mutuna sanoisin, että ollaan tavallisen kausiflunssan vakavuuden alapuolella. Siitä kun ei yleensä päivittäisiä lukuja otsikoissa esitetä. Aika moni vanhus enemmän taitaisi kuolla kausiflunssaan, jos kaikki testattaisiin ja kuolinsyyksi kirjattaisiin se flunssa eikä vaikkapa keuhkojen vajaatoiminta. Koronahypetys pitää huolen siitä, että se on aina kuolinsyy, jos on testattu. Miksi korona sitten oli keväällä niin paljon tappavampi, tuntuu olevan tällä hetkellä hämärän peitossa.
Mitä hämärää tuossa tappavuuden vähenemisessä on?
Juuri luin että pari-kolmekymppisellä on 1% mahdollisuus joutua sairaalahoitoon ja 70 täyttäneellä 30%. Ja kun toistaiseksi tartuntaryppäät ovat olleet nuorten joukossa niin eikö siitä väistämättä seuraa silloin että myös kuolleisuus on silloin olemattoman pientä.
Tosin tuon ikäjakauman selvittäminen on turhan vaikeaa. Jostakin syystä kuolleistakin uutisoidaan yleensä mediaani joka voisi karrikoiden tarkoittaa 150 tasan 84 vuotiasta ja 149 kouluikäistä -> mediaani 84v.
Turhauttavaa on myös että koronan kuolleisuutta verrataan influenssaan tilanteessa jossa jokaisessa maassa tehdään eristäytymistä jossakin mitassa, myös Ruotsissa joka on ollut jo jonkin aikaa tiukemman linjan maa kuin Suomi. Mielestäni tuo Lombardian Nembro ja pari muuta pikkukaupunkia samalla Lombardian alueella antaa kuvan tästä. Vasta-aineita n. 60% väestöstä, kuolleisuus 1–2% väestöstä, lähes kaikki vanhoja ihmisiä. Ei ole mitään syytä miksi vapaasti levitessään korona olisi Suomessa kesympi. Rajoituksia tarvitaan.
Kun epidemia leviää tarpeeksi niin se leviää lopulta myös 50+ ihmisiin jotka ovat se viruksen varsinainen kohde, vähättelemättä yhtään sitä että osalle nuoristakin ihmisistä tulee rajumpi tautimuoto ja mahdollisesti pysyviä vammoja.
Lombardiassa kuolleisuus oli suurempaa kuin Sumessa olisi kolmesta syystä:
1) Italiassa on suhteessa enemmän yli 80 vuotiaita
2) Covid-19 tautia on opittu hoitamaan, joten kuolemia tulee vähemmän. Ennan kaikkea sisäelinten verisuonten tukkeutuminen osataan ottaa huomioon
3) Italiassa todennäköisyys saada keuhkokuume bakteerista, johon antibiootit eivät tehoa, on olennaisesti suurempi. Moni kuolee tähän sekundääriseen infektioon.
1)toisaalta Italiassa vanhat ihmiset ovat terveempiä, perussairauksia on vähemmän. En ole nähnyt arviota kumpi on suurempi riskitekijä, ehkä sitä ei tiedetä
2)tällä voi olla suuri merkitys, ainakin jos sairaalakapasiteetti riittää ja pääsee hoitoon, Ruotsissahan tuli terveydenhuoltohenkilöstöltä väitteitä että hoitoa rajattiin jo iän perusteella, edes lisähappea ei saanut vaan sen sijaan morfiinia
3)tämä kohta näistä kolmesta on käsittääkseni spekulointia, en ole nähnyt tästä mitään tarkempaa tutkimustietoa
Pahoittelen, että kirjoitin tästä jo aikaisemmin, mutta onko mitään näyttöä sille, että nimenomaan antibioottiresistantit bakteeritulehdukset ovat lisänneet Covid-19 kuolemantapauksia Italiassa verrattuna muualle, esim. Suomeen? Italiassa esiintyy paljon enemmän resistanssia, mutta Covid kuolemat ovat varsin yleisiä ei-resistanttien bakteerien vaikutuksestakin. Nembron yksityiskohtaisesta analyysistä
https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1835
näkee myös kuolleisuuden ikäluokittain, ja ikäprofiilin täsmälleen, joten tarkempi vertailu esimerkiksi johonkin samantapaiseen alueeseen Suomessa on tervetullut.
Olen tosin nähnyt tutkimuksen ilman typpioksidien vaikutuksesta covid kuolleisuuteen, ja typpioksidipitoisuudet Alppien eteläpuolella ovat tunnetusti korkeat.
Hoidon kehittymistä enemmän tässä vaikuttaa se, että jos tapauksia alkaa tulla nopeasti todella paljon, ei terveydenhoito pysy enää vauhdissa. Italiassa vanhuksia on myös tiiviimmässä kontaktissa nuorempaan väestöön. En kuitenkaan luottaisi tällaiseen liikaa. Useat covid virheet monessa maassa nimenomaan ovat liittyneet oletuksiin kaikenlaisesta ekseptionalismista.
Mielestäni on hyvin kiinnostavaa tämä ihmettely edelleen siitä miten virus tarttuu ja mitä tulisi tehdä tartuntojen leviämisen estämiseksi sulkematta yhteiskuntaa. Maskeilla ehkäistään todistetusti suuremman viruskuorman saamista vaikka sattuisikin saamaan tartunnan, siksi maskien käyttö on hyvin perusteltua. Tällöin henkilö ei sairastuisi ainakaan vakavampaan tautimuotoon. Lisäksi kaikki kokoontumiset joissa puhutaan kovalla äänellä tai huudetaan, hengitetään volyymilla sekä tilaisuudet joissa lauletaan olemalla tiiviisti muiden läheisyydessä tulisi joko jättää pitämättä tai tehdä sellaiset järjestelyt että jokainen voi osallistua niihin turvallisesti. Ehkäpä koulujen matalammat tartuntaluvut johtuvat juuri siitä, että opettaja harvemmin tulee oppilaan korvan viereen huutamaan tai laulamaan?
Luin sanomalehdestä, että valtaosa koronalle altistuneista ei saa edes tartuntaa. Suhdeluku taisi olla vain, että yksi kymmenestä altistuneesta todella sai tartunnan. Pitäisi siis selvittää täsämällisemmin, mitä näissä altistumistilanteissa todella tapahtuu. Korona näyttää leviävän nimenomaan lähikontakteissa, siksi yökerhot ja teatterit joissa istutaan ihan vieri vieressä, ovat tarttumispaikkoja. Sen sijaan useimmat julkiset paikat, eivät ole kovin merkittävä riski. Esimerkiksi uutisten mukaan lentokentiltä on tullut viime aikoina vain vähän tartuntoja.
Maskien sijaan tai lisäksi voisi miettiä sisätilojen ilmastoinnin merkitystä. Se näyttää olevan ratkaisevassa roolissa tartuntojen määrän suhteen. Tässä linkissä uusia ilmastointiratkaisuja:
https://www.rakennuslehti.fi/2020/03/ilmanvaihto-voi-levittaa-koronaa-tai-torjua-sen-leviamista/
Eihän tämä ole joko — tai ‑kysymys vaan sekä — että. Maskeilla vähennetään ilmaan siirtyvää viruskuormaa ja ilmastoinnilla poistetaan viruskuormaa ilmasta. Molempia tarvitaan aerosolivälitteisten tartuntojen vähentämiseksi. Kun molemmat ovat hyvällä tasolla, on tämänhetkinen veikkaukseni että tartuttavuus laskee tosi pieneksi.
Tautia oli Euroopassa jo syystalvella 2019, kuten vanhoista laboratorionäytteistä on jälkikäteen todettu. Virus on varmasti levinnyt ensin liikkuvimman ja hyväkuntoisimman kansanosan -
nuorten ja työikäisten aikuisten perheineen — keskuudessa. Jälkimmäisillä on useammin myös risti-immuniteettia muista koronaviruksista. Tauti eteni piilossa pitkään. Viime talvena ennen korona-aikoja yksi lääkäri totesi, että liikkeellä on kovaa tautia, joka ei kuitenkaan osoittautu testeissä influenssaksi. Varsinaista covid-19 immuniteettia ei pystytä massatestaamaan, koska vasta-aineet eivät säily pitkää ja osalle niitä kehittyy hyvin vähän. Soluvälitteistä ja risti-immuniteettia ei käytännössä kyetä testaamaan tavalla, jolla saataisiin kuva väestön vastutuskyvystä. Jos koronan leviäminen näyttää kryptiseltä siinä että osa altistuneista sairastuu helposti ja osa ei ollenkaan, voi taustalla olla erot vastutuskyvyssä.
Ainoa tekijä, jolla voimme helposti, edullisesti ja eettisesti vaikuttaa ihmisten vastutuskykyyn, on nostaa D‑vitamiinisuositusta (D‑vitamiini on muuten oikeammin hormooni — elimistö tuottaa sitä auringon avulla itse ja saantiin vaikuttaa ihon pigmenttimäärä). Sen merkityksestä on näyttöä vakavan tautimuodon ehkäisyssä — jopa enemmän kuin kasvomaskeista. Miksi media ei nosta tätä esiin?
Lisäksi, tuo ilmastointipointti kannattaisi huomioida kunnolla. Päivittäisen elinympäristön olosuhteisiin vaikuttamisella on infektiotorjunnassa iso merkitys.
Toinen aalto alkaa nyt näkyä kokonaiskuolleisuusluvuissa, aika lailla kuten ensimmäinenkin, eli ei jokaisessa maassa.
https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps/
Portugali ehkä mielenkiintoisin — toinen aalto siellä aiheuttanut enemmän kuolemia kuin ensimmäinen.
Yleisesti havainnot vastaavat uutisointia — ylikuolleisuutta nähtävissä maissa joissa on raportoitu eniten epidemian kiihtymistä.
Osmo, mitä tarkoitat sillä että R2 = 0,85? Eikö R luku pitäisi olla yli 1, että tartunnot kasvaisi logaritmisesti?
R2 on tässä tapauksessa regressiomallin selitysaste. Jäännösvarianssi on 15 % kokonaisvarianssista. Mailmassa on liian vähän kirjaimia.
Iltalehden Manausta koskeva uutinen oli mielenkiintoinen. Sen mukaan laumaimmuniteettiin olisi päästy myös tässä suurkaupungissa, vertaisarvioimattoman tutkimuksen mukaan. Kuolleisuus olisi sen mukaan 0.1%, huomattavan vähän verrattuna Lombardian tuloksiin ja esimerkiksi New Yorkin kuolleisuuteen.
Pari asiaa kyllä herättää epäilyksiä.
Vasta-ainetasot on päätelty verenluovuttajien näytteistä joten ne eivät ole satunnaisia.
Kuolleisuusluvut on laskettu raportoitujen koronakuolemien mukaan joka todennäköisesti aliarvioi kuolemia rankasti. Esimerkiksi Nembron lukemat perustuvat epidemian aikaan sattuneeseen ylikuolleisuuteen joka oli huipun aikaan yli kymmenkertainen,
Kaupungissa on ollut ja on edelleen myös aktiivisia eristäytymistoimia joten se ei ole suoranaisesti vapaasti leviävän epidemian kuolleisuus.
Mutta tästä varmaan kuullaan vielä enemmän, sen verran mullistava uutinen jos pitää paikkansa. Manauksen ikäjakaumaa en kyllä tiedä. Kuolleisuus voisi jäädä luonnostaan pieneksi kaupungissa jossa on vain nuoria ihmisiä.
Tuon mukaan laumaimmuniteettiin tarvitaan vasta- aineita 66 prosentilla asukkaista, eli suurein piirtein sitä mitä pandemian alussa arvioitiin. Ruotsissa 6 % on vasta-aineita, eli laumaimmuniteettiin on pitkä matka.
Pari miljoonaa asukasta, vasta-aineita testeissä 44%, mutta arvioitiin suuremmaksi. Kuolleita arvioitu 4000.
Huom. asukkaista vain 6% yli 60-vuotiaita.