Toinen aalto

Piir­te­lin taas vähän kuvia Covid-19 tau­din ete­ne­mi­ses­tä. Toi­nen aal­to saa­vut­ti poh­jois­maat elo­kuun alun vai­heil­la, joten aika­sar­ja­ni ovat sil­tä ajalta.

Ensin Suo­mi. Seu­raa­vas­sa ovat tar­tun­to­jen mää­rät liu­ku­va­na seit­se­män päi­vän sum­ma­na mil­joo­naa asu­kas­ta koh­den, jot­ta voin ver­ra­ta eri Poh­jois­mai­ta kes­ke­nään. Ylös­päin men­nään ja vähän vauh­ti näyt­tää kiihtyvän.

Piir­re­tään sama pahaen­tei­ses­ti logaritmiasteikolle.

Kuvas­sa on kat­ko­vii­val­la tren­di. Vähän sii­nä on hei­lun­taa tren­din ympä­ril­lä, mut­ta aika hyvin tämä loga­rit­mi­nen tren­di selit­tää käy­rää, R2 = 0,85. Tämän mukaan tar­tun­to­jen mää­rä kak­sin­ker­tais­tui­si 25 päi­väs­sä ja kym­men­ker­tais­tui­si vähän alle kol­mes­sa kuu­kau­des­sa. Näin se menee, jos ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­nen pysyy ennallaan.

Ennen kuin alam­me pani­koi­da, kat­so­taan kehi­tys­tä vii­me kevää­nä. Aloi­te­taan het­kes­tä, jol­loin tar­tun­to­jen mää­rä mil­joo­naa asu­kas­ta koh­den vii­kos­sa ylit­ti 10. Aivan eri luo­kis­sa oli tar­tun­to­jen­mää­rä sil­loin, tosin kul­ma­ker­roin tasaan­tui nopean nousun jäl­keen suun­nil­leen samal­le tasol­le kuin se on nyt. Kan­nat­taa muis­taa, että kevääl­lä vain pie­ni osa tar­tun­nois­ta rekis­te­röi­tiin, kos­ka lie­vä­oi­rei­sia ei testattu.

Ei kehi­tys sil­ti ole hyvä. Ellei tar­tut­ta­vuut­ta saa­da alen­ne­tuk­si, jou­lu­kuus­sa ale­taan olla kevään luvuis­sa. Jos jat­kai­sim­me näin ja roko­te tuli­si tou­ko­kuus­sa. oli­sim­me sitä ennen Espan­jan tämän­het­ki­ses­sä tilan­tees­sa. Jotain, toi­vot­ta­vas­ti teho­kas­ta vaan ei tur­haan rajoit­ta­vaa, pitäi­si teh­dä. Voi olla, ettei viran­omais­ten tar­vit­se teh­dä mitään. Riit­tää, että kan­sa­lai­set muut­tu­vat varovaisemmiksi.

Kat­so­taan­pa mitä kuu­luu muil­le Poh­jois­mail­le. Jätin täs­tä kuvas­ta pois Ruot­sin ja Islan­nin. Islan­nin, kos­ka pie­nes­sä maas­sa satun­nai­set sei­kat vai­kut­ta­vat niin paljon.

Tämä vai­kut­taa aivan magial­ta. Suo­mel­la, Nor­jal­la ja Tans­kal­la on aivan sama kul­ma­ker­roin, kak­sin­ker­tais­tu­mi­nen noin 25 päi­väs­sä. Tar­tut­ta­vuus siis jok­seen­kin sama. Vähän täs­sä on minul­la ollut tuu­ria. Jos oli­si piir­tä­nyt kuvan viik­ko sit­ten, kul­ma­ker­toi­met oli­si­vat olleet lähel­lä toi­si­aan, mut­ta eivät sen­tään  yhtä lähellä.

Yhtä­läi­syyk­siä on pal­jon. Kiih­ty­mi­nen elo­kuun alus­sa, tasaan­tu­mi­nen ja uusi kiih­ty­mi­nen syys­kuun alussa.

Lisä­tään sit­ten kuvaan Ruotsi.

Ruot­si ei sel­väs­ti­kään kuu­lu jouk­koon. Las­ke­va trendi!

Mut­ta kat­so­taan­pa vähän tar­kem­min. Las­ke­va tren­di on peräi­sin elo­kuul­ta. Myös Ruot­sis­sa tar­tun­nat kään­tyi­vät nousuun syys­kuun alus­sa. Mikä sil­loin oikein muuttui?

= = = =

Juu­ri ennen kuin pai­noin Jul­kai­se ‑nap­pia, radio ker­toi, että vuo­ro­kau­des­sa uusia tar­tun­to­ja on rekis­te­röio­tä 149. Se oli­si vähän muut­ta­nut kuvaa. En kui­ten­kaan halun­nut teh­dä kaik­kea uudes­taan. Päi­vi­tän kuvat vii­kon kuluttua.

 

52 vastausta artikkeliin “Toinen aalto”

  1. Tiis­tai­na jul­kais­taan aina isom­pi nip­pu aiem­min jul­kai­se­mat­to­mia luke­mia jos­tain edel­li­sel­tä viikolta.

    1. Täl­lä ker­taa kyse oli kah­dek­san päi­vän aika­na tode­tuis­ta tartunnoista.

      On totaa­li­sen häm­mäs­tyt­tä­vää, ettei tar­tun­to­ja saa­da kir­jat­tua sitä mukaa, kun ne löydetään.

      Rapor­toin­ti­so­vel­luk­sen kehit­tä­mi­nen kes­täi­si ehkä kuu­kau­den ja mak­sai­si 50–100k€…

  2. Tar­tun­nat eivät ole kovin mie­len­kiin­toi­nen mit­ta­ri. Kun enem­män tes­ta­taan, enem­män saa­daan tuloksia. 

    Kat­so­pa kuo­le­mia. Ruot­sis­sa on lope­tet­tu kuo­le­mi­nen jo kak­si kuu­kaut­ta sit­ten, Espan­jas­sa toi­nen aal­to ei ole aiheut­ta­nut mitään mer­kit­tä­vää kuol­lei­suut­ta. Eikä voi sanoa, että kuo­le­ma seu­raa kak­si viik­koa peräs­sä, kun toi­nen aal­to Espan­jas­sa alkoi jo elo­kuun alussa.

    1. Tapaus­kuol­lei­suus on las­ke­nut, siis kuol­lei­suus suh­tees­sa rekis­te­röi­tyi­hin tar­tun­toi­hin, kos­ka nyt tes­ta­taan enem­män ja havai­taan lie­vem­piä­kin tartuntoja.Toisin sanoen, tar­tun­to­ja on nyt pal­jon vähem­män kuin kevääl­lä. Espan­jas­sa on kui­ten­kin kah­den vii­kon aika­na kuol­lut yli 1100 ihmis­tä koronaan.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tapaus­kuol­lei­suus on las­ke­nut, siis kuol­lei­suus suh­tees­sa rekis­te­röi­tyi­hin tar­tun­toi­hin, kos­ka nyt tes­ta­taan enem­män ja havai­taan lie­vem­piä­kin tartuntoja.Toisin sanoen, tar­tun­to­ja on nyt pal­jon vähem­män kuin kevääl­lä. Espan­jas­sa on kui­ten­kin kah­den vii­kon aika­na kuol­lut yli 1100 ihmis­tä koronaan.

        Mut­ta ket­kä ovat kuol­leet ja ket­kä ei. Vain sil­lä on mer­ki­tys­tä. Jos tau­tiin ei ole kuol­lut perus­ter­vei­tä, niin täl­löin pitäi­si kes­kit­tyä ris­ki­ryh­mien suo­je­le­mi­seen tar­tun­noil­ta, jos he niin haluavat.

        Seit­se­mää mil­jar­dia ihmis­tä tus­kin kovin mon­taa ker­taa lai­te­taan lock­dow­niin. Lopul­ta mit­ta täyt­tyy ja val­ta vaihtuu.

      2. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Mut­ta ket­kä ovat kuol­leet ja ket­kä ei. Vain sil­lä on mer­ki­tys­tä. Jos tau­tiin ei ole kuol­lut perus­ter­vei­tä, niin täl­löin pitäi­si kes­kit­tyä ris­ki­ryh­mien suo­je­le­mi­seen tar­tun­noil­ta, jos he niin haluavat. 

        Noin kym­me­nen pro­sent­tia kuol­leis­ta ovat olleet perus­ter­vei­tä (näin englannissa).

        Mel­kein vaka­vam­pi ongel­ma kuin kuol­lei­suus, on että on moni joka ei näyt­täi­si toi­pu­van tau­dil­ta, aina­kaan nopeas­ti. Ruot­sis­sa arvioi­daan että voi olla niin moni kuin 150 000 pit­kä­ai­kais­sai­rai­ta koronassa.

        https://www.svt.se/nyheter/inrikes/manga-langtidssjuka-i-corona-till-vardcentralerna

      3. Mikael: Noin kym­me­nen pro­sent­tia kuol­leis­ta ovat olleet perus­ter­vei­tä (näin englannissa).

        Mel­kein vaka­vam­pi ongel­ma kuin kuol­lei­suus, on että on moni joka ei näyt­täi­si toi­pu­van tau­dil­ta, aina­kaan nopeas­ti. Ruot­sis­sa arvioi­daan että voi olla niin moni kuin 150 000 pit­kä­ai­kais­sai­rai­ta koronassa.

        https://www.svt.se/nyheter/inrikes/manga-langtidssjuka-i-corona-till-vardcentralerna

        Samaa sar­jaa säh­kö- ja homeal­ler­gian kanssa.

      4. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Samaa sar­jaa säh­kö- ja homeal­ler­gian kanssa.

        Tähän ei edes kan­na­ta vetää mukaan laa­jas­ti sai­ras­tet­tu­ja autoim­muu­ni­sai­rauk­sia eikä kemi­kaa­li- ja säh­köy­li­herk­kyyk­siä, kos­ka niis­tä syn­tyy aina aggres­sii­vi­nen kes­kus­te­lu. Mut­ta täs­sä väsy­my­soi­reyh­ty­mäe­pi­de­mias­sa on vaa­ra hau­dat­tu­na: Kos­ka Covid-19 — epi­de­mian aiheut­ta­ma ahdis­tus voi oikeas­ti sai­ras­tut­taa ihmi­sen perin poh­jin. Ahdis­tus ja stres­si on sel­lai­se­naan mer­kit­tä­vä yli­kuol­lei­suu­den aiheut­ta­ja, ja men­taa­li­ter­vey­den romah­ta­mi­nen voi vie­dä ihmi­sen myäs ruu­mil­li­sel­ta ter­vey­del­tään syvään alhoon. 

        Jul­ki­suu­des­sa laa­jas­ti huo­mio­ta saa­nut “Tes­la-Jonin” tapaus ker­too, että Covid-19:lla voi olla laa­jo­ja välil­li­siä vai­ku­tuk­sia ihmis­ten ter­vey­den­ti­laan, vaik­ka uutis­ten mukaan meka­nis­ti­set virus­tes­tit ( Tes­la-Jonil­la kol­me nega­tii­vis­ta tulos­ta, MTV3 uutis­ten mukaan ) eivät toi­si­kaan kai­vat­tua vah­vis­tus­ta oirei­den ja viruk­sen väli­ses­tä yhteydestä.

        Onko medias­sa tapah­tu­va reaa­liai­kai­nen kuol­lei­den luet­te­loin­ti — ehkä hyvää tar­koit­taen — sai­ras­tut­ta­mas­sa her­kem­män puo­lis­kon kan­sas­tam­me työkyvyttömäksi ?

      5. Mikael: Noin kym­me­nen pro­sent­tia kuol­leis­ta ovat olleet perus­ter­vei­tä (näin englannissa).

        Mel­kein vaka­vam­pi ongel­ma kuin kuol­lei­suus, on että on moni joka ei näyt­täi­si toi­pu­van tau­dil­ta, aina­kaan nopeas­ti. Ruot­sis­sa arvioi­daan että voi olla niin moni kuin 150 000 pit­kä­ai­kais­sai­rai­ta koronassa.

        https://www.svt.se/nyheter/inrikes/manga-langtidssjuka-i-corona-till-vardcentralerna

        Ruot­sis­sa on joku 10 mil­joo­naa asu­kas­ta ja heis­tä­kö noin pari pro­sent­tia sai­ras­tui koro­nan jäl­keen kroo­ni­seen jälkitautiin?

        Mon­ta­ko pro­sent­tia ruot­sa­lai­sis­ta on sai­ras­ta­nut koronan?

        Mon­ta­ko pro­sent­tia sai­ras­ta­neis­ta on nyt uusia pitkäaikaissairaita?

        Las­ke­taan­ko yli­pai­no kroo­ni­sek­si sairaudeksi?

        Mon­ta­ko pro­sent­tia koro­naan kuol­leis­ta on perus­ter­vei­tä, nor­maa­li­pai­noi­sia ja vie­lä­pä tupakoimattomia?

      6. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Ruot­sis­sa on joku 10 mil­joo­naa asu­kas­ta ja heis­tä­kö noin pari pro­sent­tia sai­ras­tui koro­nan jäl­keen kroo­ni­seen jälkitautiin?

        Mon­ta­ko pro­sent­tia ruot­sa­lai­sis­ta on sai­ras­ta­nut koronan?

        Mon­ta­ko pro­sent­tia sai­ras­ta­neis­ta on nyt uusia pitkäaikaissairaita?

        Las­ke­taan­ko yli­pai­no kroo­ni­sek­si sairaudeksi?

        Mon­ta­ko pro­sent­tia koro­naan kuol­leis­ta on perus­ter­vei­tä, nor­maa­li­pai­noi­sia ja vie­lä­pä tupakoimattomia?

        Perus­ter­ve per­hee­ni­sä” on yksi vah­vim­mis­ta mani­pu­loi­vis­ta pro­pa­gan­da­lausu­mis­ta, joi­ta on ehkä vuo­si­kym­me­niin ollut. Sil­lä on ainoa­na tar­koi­tuk­se­na luo­da vaa­ra­mie­lia­la, jot­ta väki pysyy mata­la­na pii­los­sa odot­ta­mas­sa kau­pal­li­sek­si menes­tyk­sek­si suun­ni­tel­tua roko­tet­ta. Mies­ten vaa­te­ko­ko­jen myyn­ti­ja­kau­ma ker­too aika pal­jon suo­ma­lais­ten aikuis­ten ja kes­ki-ikäis­ten mies­ten vyö­tä­rös­tä. Puo­lus­tus­voi­mien vaa­teh­ti­mos­sa tie­de­tään, että tanak­kaa mal­lia ole­vat vaat­teet lop­pu­vat ensik­si. Eli pul­lea vyö­tä­rö ja jenk­ka­kah­vat ja mel­koi­set man-boob­sit ovat jo nykyi­sel­lä pari­kymp­pi­sel­lä miesikäluokalla. 

        Ne tapauk­set, jois­sa nämä “perus­ter­veet per­hee­ni­sät” ovat jou­tu­neet teho-osas­tol­le, niis­tä­hän on oikeas­taan tabu mai­ni­ta, että hen­ki­lö oikeas­ti on rapa­kun­toi­nen sai­ras, ikä­van­hus­ta vas­taa­va, ja on yli­pai­noi­nen ja II-tyy­pin dia­be­tes­ta sai­ras­ta­va. Tilas­toi­hin tul­leet ris­ki­te­ki­jät ovat lähin­nä nii­tä, joi­ta oma­kan­nas­sa näkyy. Tari­nan vah­vis­ta­mi­sek­si jokai­nen yksit­täi­nen koro­nan vam­maut­ta­nut nuo­ri tai lap­si repos­tel­laan joka leh­des­sä ja somesivulla. 

        Nor­maa­lien “perus­ter­vei­den” 50 — 60 ‑vuo­tiai­den mies­ten joukossa 

        -kah­dek­san kym­me­nes­tä näis­tä on liha­via, BMI lähem­mäs 30 kuin 25. Yli 30 BMI:n arvol­la (mer­kit­tä­vä liha­vuus) 50–60-vuotiaista on 34 % ! Vas­ta yli BMI 40 yli­pai­nol­le (sai­raal­loi­nen liha­vuus) oikeas­taan edes on kehj­dat­tu mää­ri­tel­lä se oikeak­si sairaudeksi.
        ‑lähes puo­lel­la diag­no­soi­ma­ton kohon­nut veren­pai­ne, useim­mat vii­vyt­te­le­vät diag­noo­sin ja lää­ki­tyk­sen hakemista
        ‑samal­la osuu­del­la meta­bo­li­nen oireyh­ty­mä jo vah­vas­ti alkamassa.
        ‑50-vuo­tias mies käyt­tää suo­laa eni­ten väes­tös­tä, jopa 8–10 gram­maa päivässä.
        — 50 — 60 — vuo­tias äijä­mies ei pyö­räi­le töi­hin, vaan käyt­tää autoa kaik­keen liik­ku­mi­seen, ja sit­ten ihme­tel­lään, kun hapen­ot­to­ky­ky lop­puu mihin tahan­sa hegitystieinfektioon.
        ‑kes­ki-ikäi­set mie­het ovat vie­lä­kin ylei­sim­piä sauhuttelijoita. 

        Mitään näis­tä ei kir­ja­ta “sai­rau­dek­si”, sil­loin kun kun kysei­nen koro­nan saa­nut tosi­mies on elä­män­sä tois­ta ker­taa sai­raa­lass­sa, syn­ty­män jäl­keen ! Todel­la monel­la oli­si veren­ku­vas­sa näky­vis­sä var­hai­sem­pi infark­ti, jos ja kun täl­lai­nen “Perus­ter­ve Mies” jou­tui­si jos­ta­kin muus­ta syys­tä lää­kä­rin kontrolliin.

        Vie­lä 1970-luvul­la 50–60 — vuo­tias “perus­ter­ve mies” oli itse asias­sa har­vi­nai­suus, useat sai­vat kovan infark­tin jo ennen vii­si­kym­men­vuo­tis­päi­vään­sä, ja vain sydän­leik­kaus pelas­ti, jos pelas­ti. Vain tehos­te­tun ja nopean sydän­ve­ri­suon­ti­ta­pah­tu­mien rutii­ni­hoi­don ansios­ta meil­lä edes on nyt ole­mas­sa kor­ke­ai­käi­siä mie­hiä. Tosin jo ker­ran pal­lo­laa­jen­ne­tut siir­ty­vät hie­man epä­loo­gi­ses­ti­kin ris­ki­ryh­mään. He ovat nii­tä, jot­ka ensim­mäi­sen sydän­ta­pah­tu­man­sa ravis­te­le­ma­na elä­vät­kin ter­veem­min kuin ne, jot­ka eivät vie­lä ole sii­nä pal­lo­laa­jen­nuk­ses­sa olleet.

  3. Kii­tos paluus­ta covid-19-aihee­seen! Kyl­män vii­leä tilas­toa­na­lyy­si kiin­nos­taa aina.

    Toi­voi­sin kovas­ti 11.8. las­ke­van kuol­lei­suu­den poh­din­ta­si jat­koa. Näin voi­si ehkä­pä parem­min poh­tia mit­kä ovat Suomen/Pohjoismaiden mit­ta­kaa­vas­sa mie­lek­käim­mät mit­ta­rit epi­de­mian vaka­vuu­den määrittämiseen. 

    Ei lie­ne yllä­tys, että tes­taus­ka­pa­si­tee­tin ja tes­tien mää­rän kas­vu tuot­taa myös enem­män posi­tii­vi­sia tes­ti­tu­lok­sia. Mut­ta onko tuol­la luvul­la lopul­ta mer­ki­tys­tä (pois­lu­kien ris­ki­ryh­mien altis­tu­mi­sen toden­nä­köi­syy­den kas­vu)? Onko mie­le­käs­tä val­ta­me­dioi­den tapa seu­ra­ta kis­san­ko­koi­sin otsi­koin päi­vit­täi­siä tapaus­mää­riä (tai jopa altis­tu­nei­den mää­riä) vai­ko tuli­si­ko enem­män poh­tia esim. posi­tii­vis­ten tulos­ten %-osuut­ta teh­dyis­tä testeistä.

    Entä­pä miten ovat käyt­täy­ty­neet kevään jäl­keen kuvaa­jat sai­raa­la- tai teho­hoi­toon pää­ty­vien osuu­des­ta posi­tii­sen tes­ti­tu­lok­sen saa­neis­ta? Mil­tä näyt­tää kuol­lei­suus jos tut­ki­taan tilas­to­ja esim 1.6. tai vaik­ka­pa 1.8. alkaen? Miten nämä kuvaa­jat ver­tau­tu­vat aiem­piin pan­de­mioi­hin tai esim. kausi-influenssaan?

    1. Tuo­mas:
      Kii­tos paluus­ta covid-19-aihee­seen! Kyl­män vii­leä tilas­toa­na­lyy­si kiin­nos­taa aina.

      Toi­voi­sin kovas­ti 11.8. las­ke­van kuol­lei­suu­den poh­din­ta­si jat­koa. Näin voi­si ehkä­pä parem­min poh­tia mit­kä ovat Suomen/Pohjoismaiden mit­ta­kaa­vas­sa mie­lek­käim­mät mit­ta­rit epi­de­mian vaka­vuu­den määrittämiseen. 

      Ei lie­ne yllä­tys, että tes­taus­ka­pa­si­tee­tin ja tes­tien mää­rän kas­vu tuot­taa myös enem­män posi­tii­vi­sia tes­ti­tu­lok­sia. Mut­ta onko tuol­la luvul­la lopul­ta mer­ki­tys­tä (pois­lu­kien ris­ki­ryh­mien altis­tu­mi­sen toden­nä­köi­syy­den kas­vu)? Onko mie­le­käs­tä val­ta­me­dioi­den tapa seu­ra­ta kis­san­ko­koi­sin otsi­koin päi­vit­täi­siä tapaus­mää­riä (tai jopa altis­tu­nei­den mää­riä) vai­ko tuli­si­ko enem­män poh­tia esim. posi­tii­vis­ten tulos­ten %-osuut­ta teh­dyis­tä testeistä.

      Entä­pä­mi­ten ovat käyt­täy­ty­neet kevään jäl­keen kuvaa­jat sai­raa­la- tai teho­hoi­toon pää­ty­vien osuu­des­ta posi­tii­sen tes­ti­tu­lok­sen saa­neis­ta? Mil­tä näyt­tää kuol­lei­suus jos tut­ki­taan tilas­to­ja esim 1.6. tai vaik­ka­pa 1.8. alkaen?Miten nämä kuvaa­jat ver­tau­tu­vat aiem­piin pan­de­mioi­hin tai esim. kausi-influenssaan?

      Kii­tok­set Osmol­le minun­kin puo­les­ta­ni! Olen­kin odot­ta­nut seu­raa­vaa koronapostausta.

      Ja aivan samaa miel­tä kuin Tuo­mas: nyt oli­si hyö­dyl­lis­tä kar­tut­taa ymmär­rys­tä tau­din todel­li­ses­ta vaka­vuu­des­ta ver­rat­tu­na influenssaepidemioihin. 

      Nyt tes­ta­taan enem­män ja löy­de­tään vas­taa­vas­ti useam­pia tar­tun­to­ja, mut­ta kuin­ka kat­ta­vas­ti sil­ti­kään? Ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­nen var­mas­ti ero­aa täs­sä­kin asias­sa — ket­kä ja kuin­ka suu­ri osuus tau­din kan­ta­jis­ta todel­la hakeu­tuu tes­tiin? Osa ihmi­sis­tä on kovin säik­ky­jä ja toi­set taas perin juu­rin kyl­läs­ty­nei­tä toi­miin, jot­ka näyt­tä­vät täl­lä het­kel­lä yli­mi­toi­te­tuil­ta, nime­no­maan suh­tees­sa teho­hoi­det­ta­viin ja kuol­lei­suu­teen. Kum­mat lie­ne­vät enem­mis­tös­sä, tiuk­ko­jen koro­na­toi­mien kan­nat­ta­jat (ken­ties äänek­kääm­piä) vai kysee­na­lais­ta­jat (ovat mie­luum­min hiljaa)?

      Emme oikeas­ti tie­dä kuin­ka suu­ren osan väes­töä tau­ti on tois­tai­sek­si käy­nyt läpi taval­la tai toi­sel­la. Jos huo­mioi, että virus­ta on löy­ty­nyt Euroo­pas­ta jo syys­tal­vel­la 2019 ote­tuis­ta näyt­teis­tä JA tau­ti kyke­nee peri­aat­tees­sa leviä­mään myös aero­so­lei­na, on koh­tuul­lis­ta aja­tel­la kuten THL jo kevääl­lä tote­si: todel­li­set tar­tun­ta­mää­rät ovat moni­kym­men­ker­tai­set tie­det­tyi­hin nähden. 

      Sit­ten tuli vas­ta-aine­tes­tit, jot­ka sekoit­ti tämän arvion. Nyt taas tie­de­tään, ettei­vät vas­ta-aineet säi­ly kovin pit­kään, ja nii­tä kehit­tyy ihmi­sil­le vaih­te­le­vas­ti. Todel­lis­ta immu­ni­teet­ti­ti­lan­net­ta (myös osit­tais­ta ja ris­ti-immu­ni­teet­tia) ei kye­tä mas­sa­tes­taa­maan. Vain teho­hoi­det­ta­vien mää­rä ja kuo­lin­lu­vut voi­vat siis antaa osviit­taa sii­tä mis­sä ollaan menossa. 

      Kuo­lin­lu­kui­hin eri mais­sa hei­jas­tu­nee toki se, kuin­ka help­poa tai vai­ke­aa eri kult­tuu­reis­sa ja niis­sä val­lit­se­vis­sa asu­mis­muo­dois­sa on jat­kos­sa suo­ja­ta vanhusväestöä. 

      Yksi asia on tul­lut sel­väk­si käy­tän­nön ihmis­ko­keen kaut­ta: kan­sa­lais­ten mas­ki­pak­ko ja äärim­mäi­sen tiu­kat rajoi­tuk­set ei jos­tain syys­tä ole toi­mi­va kei­no ehkäis­tä vah­vis­tet­tu­jen tar­tun­to­jen mää­rän nousua. Myös Ruot­sin kehi­tys on mielenkiintoinen.

      1. Quo vadis:

        Yksi asia on tul­lut sel­väk­si käy­tän­nön ihmis­ko­keen kaut­ta: kan­sa­lais­ten mas­ki­pak­ko ja äärim­mäi­sen tiu­kat rajoi­tuk­set ei jos­tain syys­tä ole toi­mi­va kei­no ehkäis­tä vah­vis­tet­tu­jen tar­tun­to­jen mää­rän nousua. Myös Ruot­sin kehi­tys on mielenkiintoinen.

        Vic­to­rian osa­val­tio Austra­lias­sa näyt­tää juu­ri par­hail­laan saa­neen hei­nä­kuus­sa ylty­neen hal­lit­se­mat­to­man leviä­mi­sen takai­sin kont­rol­liin tiuk­ko­jen n.1,5kk kes­tä­nei­den rajoi­tus­toi­mien aika­na. En tie­dä, mis­tä kum­pu­aa väit­tee­si, ettei­vät rajoi­tuk­set toi­mi? Ihmis­ten välis­ten kon­tak­tien rajoit­ta­mi­nen aika loo­gi­ses­ti vähen­tää viruk­sen leviä­mis­tä. En usko, että esim. mas­kit ovat mikään tai­ka­luo­ti, mut­ta on niil­lä­kin var­mas­ti mer­ki­tys­tä, jos nii­tä käy­te­tään laa­jas­ti ja var­sin­kin ruuhkapaikoissa.

      2. Pek­ka N: –En tie­dä, mis­tä kum­pu­aa väit­tee­si, ettei­vät rajoi­tuk­set toi­mi? Ihmis­ten välis­ten kon­tak­tien rajoit­ta­mi­nen aika loo­gi­ses­ti vähen­tää viruk­sen leviä­mis­tä. En usko, että esim. mas­kit ovat mikään tai­ka­luo­ti, mut­ta on niil­lä­kin var­mas­ti mer­ki­tys­tä, jos nii­tä käy­te­tään laa­jas­ti ja var­sin­kin ruuhkapaikoissa.

        Tar­koi­tan, että eivät toi­mi EPIDEMIAN hoi­dos­sa pit­kän pääl­le: Tau­ti­ta­pauk­set saa­daan var­mas­ti las­kuun, kun pan­naan yhteis­kun­ta kiin­ni ja tiu­kat liik­ku­mis­ra­joi­tuk­set, mas­kit jne. mut­ta tilan­ne alkaa ryös­täy­tyä uudel­leen heti kun toi­mia löy­sä­tään. Fak­ta on se, että esim. Rans­ka ja Espan­ja, jois­sa on ollut erit­täin tiu­kat toi­met mas­ki­pak­koi­neen, ovat nyt kuu­min­ta koro­na-aluet­ta. Entä Ruot­si ja eten­kin Tuk­hol­man alue? Tilan­ne siel­lä näyt­tää parem­mal­ta kuin muu­al­la, jopa mui­hin Poh­jois­mai­hin ver­rat­tu­na. Heil­lä ei vält­tä­mät­tä ole var­si­nais­ta lau­ma­suo­jaa, mut­ta aina­kin osit­tai­nen immu­ni­teet­ti näyt­täi­si ole­van — joka rat­kai­seen sen tär­keim­män kysy­myk­sen: tau­din vaka­vuu­den ko. väes­tös­sä. Tähän tör­mää­vät nuo tar­tun­nat nyt sekä Tuk­hol­mas­sa että Uudel­la maal­la suh­tees­sa Keski-Suomeen. 

        Koro­nan ilma­le­vit­tei­nen (aero­so­li) leviä­mi­nen on saa­nut vii­me aikoi­na lisä­tu­kea. Kysees­sä on siis toden­nä­köi­ses­ti NIIN tart­tu­va tau­ti, että sitä ei joil­lain kan­san­mas­keil­la mis­sään olois­sa pysäy­te­tä — ja että me liik­ku­vat ja mat­kus­te­le­vat uusi­maa­lai­set olem­me sen jo kevääl­lä vuo­ren­var­mas­ti jos­sain mitas­sa kohdanneet. 

        Roko­tet­ta ei yksin­ker­tai­ses­ti ole aikaa ja varaa odot­taa ja palaut­taa tiuk­ko­ja rajoi­tuk­sia. Se tulee aivan lii­an kal­liik­si. Jo nyt oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää mika on tähä­nas­tis­ten koro­na­TOI­MIEN uhri­lu­ku työt­tö­mi­nä, syr­jäy­ty­nei­nä ja ehkä jopa vaka­vas­ti sairaina/kuolleina, kun mui­den sai­rauk­sien hoi­to­kin kär­sii, vs. itse koro­naan kuol­leet. Ja vie­lä­pä muu­toin hyvis­sä elin­vuo­sis­sa laskettuna.

      3. Quo vadis: Tar­koi­tan, että eivät toi­mi EPIDEMIAN hoi­dos­sa pit­kän pääl­le: Tau­ti­ta­pauk­set saa­daan var­mas­ti las­kuun, kun pan­naan yhteis­kun­ta kiin­ni ja tiu­kat liik­ku­mis­ra­joi­tuk­set, mas­kit jne. mut­ta tilan­ne alkaa ryös­täy­tyä uudel­leen heti kun toi­mia löy­sä­tään. Fak­ta on se, että esim. Rans­ka ja Espan­ja, jois­sa on ollut erit­täin tiu­kat toi­met mas­ki­pak­koi­neen, ovat nyt kuu­min­ta koro­na-aluet­ta. Entä Ruot­si ja eten­kin Tuk­hol­man alue? Tilan­ne siel­lä näyt­tää parem­mal­ta kuin muu­al­la, jopa mui­hin Poh­jois­mai­hin ver­rat­tu­na. Heil­lä ei vält­tä­mät­tä ole var­si­nais­ta lau­ma­suo­jaa, mut­ta aina­kin osit­tai­nen immu­ni­teet­ti näyt­täi­si ole­van – joka rat­kai­seen sen tär­keim­män kysy­myk­sen: tau­din vaka­vuu­den ko. väes­tös­sä. Tähän tör­mää­vät nuo tar­tun­nat nyt sekä Tuk­hol­mas­sa että Uudel­la maal­la suh­tees­sa Keski-Suomeen. 

        Koro­nan ilma­le­vit­tei­nen (aero­so­li) leviä­mi­nen on saa­nut vii­me aikoi­na lisä­tu­kea. Kysees­sä on siis toden­nä­köi­ses­ti NIIN tart­tu­va tau­ti, että sitä ei joil­lain kan­san­mas­keil­la mis­sään olois­sa pysäy­te­tä – ja että me liik­ku­vat ja mat­kus­te­le­vat uusi­maa­lai­set olem­me sen jo kevääl­lä vuo­ren­var­mas­ti jos­sain mitas­sa kohdanneet. 

        Roko­tet­ta ei yksin­ker­tai­ses­ti ole aikaa ja varaa odot­taa ja palaut­taa tiuk­ko­ja rajoi­tuk­sia. Se tulee aivan lii­an kal­liik­si. Jo nyt oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää mika on tähä­nas­tis­ten koro­na­TOI­MIEN uhri­lu­ku työt­tö­mi­nä, syr­jäy­ty­nei­nä ja ehkä jopa vaka­vas­ti sairaina/kuolleina, kun mui­den sai­rauk­sien hoi­to­kin kär­sii, vs. itse koro­naan kuol­leet. Ja vie­lä­pä muu­toin hyvis­sä elin­vuo­sis­sa laskettuna.

        Ei se Austra­lias­sa eikä Suo­mes­sa­kaan ole niin men­nyt, että tilan­ne alkaa riis­täy­tyä heti, kun rajoi­tuk­sia pure­taan. Kum­mas­sa­kin pai­kas­sa oli aina­kin 2kk kes­tä­nyt hyvin hil­jai­nen jak­so, jol­loin tapauk­sia todet­tiin lähes ei ollen­kaan. Mie­len­kiin­toi­ses­ti mei­dän hil­jai­nen jak­som­me oli kesä­ai­kaan, Austra­lias­sa tal­viai­kaan. Mel­bour­ne lie­nee suun­nil­leen yhtä etääl­lä päi­vän­ta­saa­jas­ta kuin Madrid.

        Tar­tut­ta­vuus on mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys, ja sii­hen voi­nee vie­lä­pä vai­kut­taa lukui­sat teki­jät. Aika pal­jon tämä on kyl­lä tar­tut­ta­vuu­des­sa peräs­sä vaik­ka tuh­ka­rok­koa, mut­ta näyt­tää sil­tä, että tämä voi tart­tua influens­saa her­kem­min. Tar­tut­ta­vuus on mie­len­kiin­toi­nen sikä­li­kin, että sii­nä on niin pal­jon vaih­te­lua — osa ei tar­tu­ta ketään ja joku voi tar­tut­taa kym­me­niä, ja täs­sä­kin vai­kut­taa myös olo­suh­teet. Joka tapauk­ses­sa lähei­nen ihmis­kon­tak­ti ja var­sin­kin ruuh­ka­ti­lan­teet ja sisä­ti­lat on ris­kin paik­ko­ja, ja aivan eri­tyi­ses­ti jos kon­tak­tiin liit­tyy puhu­mis­ta, lau­la­mis­ta, huu­ta­mis­ta tai hen­gäs­ty­mis­tä, mitä vaan mikä lait­taa hen­gi­ty­se­li­met töihin.

      4. Quo vadisKoro­nan ilma­le­vit­tei­nen (aero­so­li) leviä­mi­nen on saa­nut vii­me aikoi­na lisä­tu­kea. Kysees­sä on siis toden­nä­köi­ses­ti NIIN tart­tu­va tau­ti, että sitä ei joil­lain kan­san­mas­keil­la mis­sään olois­sa pysäytetä

        Itse asias­sa hyvä (rii­tä­vän tii­vis) kan­san­mas­ki tar­tun­nan saa­neen hen­ki­lön pääl­lä estää aero­so­lien leviä­mi­sen lähes 100%:sti. Kat­so https://www.youtube.com/watch?v=mJ81IBTMvcU

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Meni­vät­kö­hän tuos­sa sekai­sin pisa­rat ja aerosolit?

        Pisa­roi­ta on monen­lai­sia 🙂 Koro­nan leviä­mi­sen kan­nal­ta oleel­li­set aero­so­lit­kin ovat pisa­roi­ta, sen ver­ran pie­niä vain että ne lei­jai­le­vat ja liik­ku­vat ilma­vir­ran muka­na eivät­kä len­nä maa­han bal­lis­tis­ta lii­ke­ra­taa (niin kuin ne pisa­rat, joi­ta tar­koi­te­taan pisa­ra­tar­tun­nas­ta puhuessa).

        Tii­vis mas­ki pitää myös aero­so­li­pi­sa­rat mas­kin sisä­puo­lel­la, jos mate­ri­aa­li on vain sel­lais­ta että pisa­rat eivät mene sii­tä läpi. Tuos­ta­han on teh­ty pal­jon tut­ki­mus­ta, miten eri­lai­set mate­ri­aa­lit estä­vät eri­ko­koi­sia pisaroita.

      6. huo­les­tu­nut ja samal­la opti­mis­ti: Pisa­roi­ta on monen­lai­sia Koro­nan leviä­mi­sen kan­nal­ta oleel­li­set aero­so­lit­kin ovat pisa­roi­ta, sen ver­ran pie­niä vain että ne lei­jai­le­vat ja liik­ku­vat ilma­vir­ran muka­na eivät­kä len­nä maa­han bal­lis­tis­ta lii­ke­ra­taa (niin kuin ne pisa­rat, joi­ta tar­koi­te­taan pisa­ra­tar­tun­nas­ta puhuessa).

        Tii­vis mas­ki pitää myös aero­so­li­pi­sa­rat mas­kin sisä­puo­lel­la, jos mate­ri­aa­li on vain sel­lais­ta että pisa­rat eivät mene sii­tä läpi. Tuos­ta­han on teh­ty pal­jon tut­ki­mus­ta, miten eri­lai­set mate­ri­aa­lit estä­vät eri­ko­koi­sia pisaroita.

        Aero­so­leik­si ymmär­tääk­se­ni lue­taan pisarat/hiukkset, jot­ka ovat alle 5 mik­ro­met­riä. Ne kyl­lä pää­se­vät kan­san­mas­keis­ta yleen­sä ulos ja sisään. Hyvin teh­dyt kan­san­mas­kit kui­ten­kin pysäyt­tä­vät kym­me­nien mik­ro­met­rien pisa­rat, jois­ta voi kui­vah­ta­mi­sen kaut­ta syn­tyä aero­so­le­ja. Sato­jen mik­ro­met­rien pisa­rat puo­les­taan puto­vat ilman mas­kia­kin yskäi­si­jän lämaas­toon, met­rin, parin päähän.

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Meni­vät­kö­hän tuos­sa sekai­sin pisa­rat ja aerosolit?

        Kyl­lä tii­viit kan­san­mas­kit vähen­tä­vät myös aero­so­lien mää­rää. Osa aero­so­leis­ta on nimit­täin kui­vah­ta­nei­ta pisa­roi­ta. Mikä vie­lä tär­keäm­pää, näis­sä kui­vu­mi­sen kaut­ta syn­ty­neis­sä aero­so­li­par­tik­ke­leis­sa saat­taa olla huo­mat­ta­vas­ti enem­män viruk­sia per par­tik­ke­li kuin ulos hen­gi­te­tys­sä aerosolipartikkeleissa.

      8. Quo vadis: Fak­ta on se, että esim. Rans­ka ja Espan­ja, jois­sa on ollut erit­täin tiu­kat toi­met mas­ki­pak­koi­neen, ovat nyt kuu­min­ta korona-aluetta

        Hyvä vit­si, Espan­jas­sa, tai mis­sään muu­al­la län­si-euroo­pas­sa ei ole ollut “erit­täin tiuk­ko­ja” toi­mia tai mitään laa­jo­ja mas­ki­pak­ko­ja, kuten voi­daan hyvin lukea: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006614666.html

        Espan­jas­sa mas­kia ei edes tar­vit­se käyt­tää töis­sä, jos­sa istu­taan samas­sa kopis­sa 8 tun­tia päi­väs­sä monen muun ihmi­sen kans­sa, ja kaik­ki var­mas­ti tie­tää että Espan­ja­lai­set ovat hyvin lähel­lä toi­si­aan nor­maa­lis­sa kans­sa­käy­mi­ses­sä ja syl­ki len­tää kun he oikein innostuvat.

        Lisäk­si kave­rei­ta tava­taan nor­maa­liin mal­liin ja mitään mas­ke­ja ei sil­loin­kaan käytetä.

        Ver­tai­lun vuok­si Kii­na: työ­pai­kal­le, jul­ki­seen lii­ken­tee­seen, kaup­paan, jne. ei ollut mitään asi­aa ilman mas­kia kun epi­de­mia jyl­lä­si, mas­kit­to­mat kään­ny­te­tään heti ovel­la (tai aiem­min kadul­la jos vartija/poliisi huo­ma­si). Asuin­ta­lo­jen por­teil­la oli var­ti­jat, jot­ka pääs­ti­vät vain taloon rekis­te­röi­ty­neet asuk­kaat sisään, kave­reil­la, seu­rus­te­lu­kump­pa­neil­la, suku­lai­sil­la, jne. ei ollut mitään asi­aan vie­raa­seen asun­toon. Mitään koti­bi­lei­tä ei pidet­ty moneen kuu­kau­teen. Täl­läi­siä ovat siis tiu­kat rajoi­tuk­set, ja ne kyl­lä toimivat.

        Tämä ei rajoi­tu pel­käs­tään Kii­naan vaan myös muu­al­la Aasias­sa on otet­tu tiuk­ka lin­ja. Esi­mer­kik­si Ete­lä-Korea: lähes sama väki­lu­ku kuin Espan­jas­sa, monin­ker­tai­nen asu­kas­ti­heys (joka hel­pot­taa tau­tien leviä­mis­tä): täl­lä het­kel­lä n. 100 päi­vit­täis­tä tar­tun­taa kun Espan­jas­sa nii­tä on 10000.

      9. paul: Hyvä vit­si, Espan­jas­sa, tai mis­sään muu­al­la län­si-euroo­pas­sa ei ole ollut ”erit­täin tiuk­ko­ja” toi­mia tai mitään laa­jo­ja mas­ki­pak­ko­ja, kuten voi­daan hyvin lukea: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006614666.html

        En luke­nut hesa­rin jut­tua, kos­ka itsel­lä­ni on oma­koh­tais­ta kokemusta.

        Espan­jas­sa (jos­sa asun) oli kevääl­lä kah­den kuu­kau­den pitui­nen liik­ku­mis­kiel­to ja mil­joo­na­kau­pun­gin kadut oli­vat täy­sin tyh­jät, ei ris­tin sie­lua mis­sään. Ainoat hyväk­syt­tä­vät syyt kotoa pois­tu­mi­seen oli­vat ruo­ka­kaup­pa, lää­kä­ri, apteek­ki tms. ja työ­mat­ka, jos työ oli luo­ki­tel­tu vält­tä­mät­tö­mäk­si. Polii­sit var­tioi­vat joka pai­kas­sa, ja minut pysäy­tet­tiin työ­mat­kal­la­ni käy­tän­nös­sä päivittäin.

        Mak­si­pak­ko oli aluk­si jul­ki­ses­sa lii­ken­tees­sä ja on laa­je­ni alku­ke­säs­tä kaik­kiin jul­ki­siin paik­koi­hin, 99% ihmi­sis­tä käyt­tää mas­kia. Ainoa sel­keä poik­keus ovat hiki­lii­kun­ta ja ravin­to­lat, syö­des­sä ei tar­vit­se käyt­tää mas­kia ja ihmi­set viih­ty­vät sen takia ravin­to­lois­sa, joi­den asia­kas­pai­kat ovat suu­rim­mak­si osin ulkotiloissa.

        Häm­mäs­tyi­sin, jos asu­kas­ti­heys ei oli­si suu­rin tau­din leviä­mis­tä selit­tä­vä tekijä.

  4. Jotain, toi­vot­ta­vas­ti teho­kas­ta vaan ei tur­haan rajoit­ta­vaa, pitäi­si teh­dä, kir­joit­taa Osmo. Tosiaan.

    Onnek­si tie­de­tään aika hyvin, mitä se jotain on. Jouk­ko­tar­tun­nat ovat kes­kei­sin ongel­ma ja tie­toa on epi­de­mian aika­na ker­ty­nyt pal­jon­kin tapah­tu­mis­ta, ympä­ris­töis­tä ja tilan­teis­ta jois­sa nii­tä tapahtuu.

    - yöker­hot kiinni
    — yksi­tyi­sil­le sisä­ti­lois­sa vie­tet­tä­vil­le juh­lil­le osal­lis­tu­ja­mää­rien rajoi­tus­suo­si­tus (hatus­ta vaik­ka samal­ta paik­ka­kun­nal­ta 20 hen­keä, jos useil­ta paik­ka­kun­nil­ta niin 10)
    — sisä­ur­hei­lu­ta­pah­tu­mien ja ‑kon­sert­tien kat­so­moi­hin väkeä ei läh­tö­koh­tai­ses­ti lain­kaan. Voi­daan myön­tää rajoi­te­tun ihmis­mää­rän lupia tahoil­le jot­ka pys­ty­vät osoit­ta­maan että kat­so­mon ilman­vaih­to ei kier­rä­tä ilmaa ja suun­ni­tel­ma käy­tän­nöis­tä joil­la tur­va­vä­lien pitä­mi­nen onnistuu
    — jää­kiek­ko tauol­le koko­naan (yksi har­vo­ja toi­min­to­ja jois­sa yhdis­ty­vät KAIKKI tie­dos­sa ole­vat altis­ta­vat teki­jät: sisä­ti­la, lähi­kon­tak­tit pit­kän aikaa, huu­ta­mi­nen ja huo­hot­ta­mi­nen tois­ten lähel­lä ja vii­leä ilma — sekä lisäk­si vie­lä jouk­ku­eet tule­vat samaan askiin eri puo­lel­ta maata)
    — yhteis­lau­lu ml. kuo­rot ja vir­sien vei­suu tauol­le kokonaan
    — jouk­ko­lii­ken­teen lii­ken­ne­vä­li­nee­seen nousuun edel­ly­te­tään mas­kin käyttöä

    Lisäk­si mikä­li hoi­to­ko­deis­sa käy­tän­nöt ovat taas ymmär­ret­tä­väs­ti löys­ty­neet, vali­tet­ta­vas­ti jäl­leen pitää vähen­tää kon­tak­te­ja ja paran­taa hygie­ni­aa. Ei vai­ku­ta juu­ri­kaan ete­ne­mi­seen — mut­ta vähen­tää teho­hoi­det­ta­via ja vähen­tää var­hen­tu­nei­ta kuolemantapauksia.

    Näil­lä tait­tuu. Kou­lut voi­daan pitää auki, ja viih­det­tä ja kult­tuu­ria­kin saa: ulkoil­maur­hei­lua ja ‑tilai­suuk­sia voi­ta­koon jär­jes­tää nykyis­ten rajoi­tus­ten puitteissa.

    1. mil­tei ajat­te­lin tänään:
      Jotain, toi­vot­ta­vas­ti teho­kas­ta vaan ei tur­haan rajoit­ta­vaa, pitäi­si teh­dä, kir­joit­taa Osmo.Tosiaan.

      Onnek­si tie­de­tään aika hyvin, mitä se jotain on. Jouk­ko­tar­tun­nat ovat kes­kei­sin ongel­ma ja tie­toa on epi­de­mian aika­na ker­ty­nyt pal­jon­kin tapah­tu­mis­ta, ympä­ris­töis­tä ja tilan­teis­ta jois­sa nii­tä tapahtuu.

      – yöker­hot kiinni
      – yksi­tyi­sil­le sisä­ti­lois­sa vie­tet­tä­vil­le juh­lil­le osal­lis­tu­ja­mää­rien rajoi­tus­suo­si­tus (hatus­ta vaik­ka samal­ta paik­ka­kun­nal­ta 20 hen­keä, jos useil­ta paik­ka­kun­nil­ta niin 10)
      – sisä­ur­hei­lu­ta­pah­tu­mien ja ‑kon­sert­tien kat­so­moi­hin väkeä ei läh­tö­koh­tai­ses­ti lain­kaan. Voi­daan myön­tää rajoi­te­tun ihmis­mää­rän lupia tahoil­le jot­ka pys­ty­vät osoit­ta­maan että kat­so­mon ilman­vaih­to ei kier­rä­tä ilmaa ja suun­ni­tel­ma käy­tän­nöis­tä joil­la tur­va­vä­lien pitä­mi­nen onnistuu
      – jää­kiek­ko tauol­le koko­naan (yksi har­vo­ja toi­min­to­ja jois­sa yhdis­ty­vät KAIKKI tie­dos­sa ole­vat altis­ta­vat teki­jät: sisä­ti­la, lähi­kon­tak­tit pit­kän aikaa, huu­ta­mi­nen ja huo­hot­ta­mi­nen tois­ten lähel­lä ja vii­leä ilma – sekä lisäk­si vie­lä jouk­ku­eet tule­vat samaan askiin eri puo­lel­ta maata)
      – yhteis­lau­lu ml. kuo­rot ja vir­sien vei­suu tauol­le kokonaan
      – jouk­ko­lii­ken­teen lii­ken­ne­vä­li­nee­seen nousuun edel­ly­te­tään mas­kin käyttöä

      Lisäk­si mikä­li hoi­to­ko­deis­sa käy­tän­nöt ovat taas ymmär­ret­tä­väs­ti löys­ty­neet, vali­tet­ta­vas­ti­jäl­leen pitää vähen­tää kon­tak­te­ja ja paran­taa hygie­ni­aa. Ei vai­ku­ta juu­ri­kaan ete­ne­mi­seen – mut­ta vähen­tää teho­hoi­det­ta­via ja vähen­tää var­hen­tu­nei­ta kuolemantapauksia.

      Näil­lä taittuu.Koulut voi­daan pitää auki, ja viih­det­tä ja kult­tuu­ria­kin saa: ulkoil­maur­hei­lua ja ‑tilai­suuk­sia voi­ta­koon jär­jes­tää nykyis­ten rajoi­tus­ten puitteissa.

      Toi­mien tuli­si perus­tua VAIN tut­kit­tuun tie­toon. Jouk­ko­lii­ken­ne tai kau­pat / kaup­pa­kes­kuk­set EI tole olleet ns. koro­na­lin­ko­ja. Tar­tun­ta­ryp­päi­tä sen sijaan syn­tyy per­he­pii­ris­sä ja muu­toin tii­viis­sä tilan­teis­sa, jois­sa ihmi­set ovat huot­ta­van pit­kiä aiko­ja yhdes­sä. Näi­tä ovat epäi­le­mät­tä dis­kot yms. ja työ­paik­ko­jen ahtaat neuk­ka­rit. Mas­kit eivät ole mis­sään näis­sä relias­ti­nen vaih­toeh­to. Iso­jen ker­ta-altis­tus­ten vält­tä­mi­sek­si työ­pai­koil­la voi­si miet­tiä etä­työn lisäk­si neuk­ka­rien kuor­mi­tuk­sen parem­paa suun­nit­te­lua, plek­se­jä ja ilman­vaih­don sää­tä­mis­tä tap­piin. Koti on koti ja siel­lä tart­tuu jos tart­tuu. Dis­ko­jen asian­tun­ti­ja en ole.

  5. Tren­dit tus­kin ker­to­vat tule­vai­suu­des­ta yli kuu­kau­den ajan­jak­sol­la. Efek­tii­vi­nen R on vuo­den­ajan ja toi­me­liai­suu­den funktio. 

    Vuo­den­ai­ka ja työ- ja kou­lue­lä­mä tai­ta­vat olla suu­rim­mat teki­jät. Juh­li­mi­nen ja kokoon­tu­mi­set myös. Fluns­sa­kausi on juu­ri alkamassa. 

    Vuo­den­ajan vai­ku­tus­syyt ovat moni­nai­set. Ilmei­ses­ti sisä­ti­lo­jen ilman­kos­teus on tär­keä teki­jä. Tal­vel­la läm­mi­te­tyis­sä sisä­ti­lois­sa on kui­va ilma. Kui­vas­sa ilmas­sa pisa­rat ovat pie­nem­pi­ko­koi­sia ja leviä­vät hel­pom­min. Myös lima­kal­vo­jen kui­vu­mi­nen tai­taa olla teki­jä tar­tun­to­jen kasvamisessa.

  6. Syys­kuun alku: Poh­jois­mais­sa pari viik­koa kou­lu­vuo­den alus­ta + kor­kea­kou­lut auki. Nuor­ten har­ras­tuk­set ym. nou­dat­ta­vat pit­käl­ti samaa kaa­vaa kuin kou­lu­vuo­si. Nuo­ril­la siis kon­tak­tien mää­rä var­maan­kin kas­vaa aika pal­jon elo­kuun lopus­sa — syys­kuun alussa.

    Onko jos­sain tie­toa tapauk­sien ikä­ja­kau­mas­ta yli ajan? Jos tes­tauk­sen lisään­ty­mi­nen ei rii­tä selit­tä­mään kuol­lei­den osuu­den las­kua, voi­vat ikä­ja­kau­man muu­tok­set seli­tää osan. Pikai­sel­la vil­kai­sul­la THL tar­jo­aa vain tapaus­ten koko­nais­mää­rän ikä­ryh­mit­täin jao­tel­tu­na (siis ilman aikaulottuvuutta).

  7. Tar­tun­to­jen mää­rän kehi­tys­tä perus­tel­laan pal­jon ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­sel­lä. Tar­tun­to­jen mää­rien kehi­tyk­set osu­vat yksiin vuo­de­nai­ko­jen kans­sa ja eri mai­den välil­lä on huo­mat­ta­van vähän ero­ja ajoi­tuk­ses­sa. Kesäl­lä tar­tun­to­jen mää­rät las­ki­vat lähes kaik­kial­la saman­ai­kai­ses­ti ja vas­taa­vas­ti syk­syn tul­tua läh­det­tiin nousuun. Mui­ta tar­tun­toi­hin vai­kut­ta­via syi­tä pitäi­si myös arvioi­da käy­riä tar­kas­tel­taes­sa. Läh­te­vät­kö tar­tun­nat las­kuun tal­ven tullessa?

  8. Mie­lek­käin­tä on ver­tail­la teho­hoi­dos­sa ollei­ta ja kuol­lei­ta kevääl­lä ja syk­syl­lä. Kaik­kein kiin­nos­ta­vin­ta on toki näh­dä mis­sä men­nään Jou­lun kieppeillä.

  9. Ruot­sis­sa rapor­toi­tu tänään 22.9. tiis­tai­na 1091 uut­ta tapaus­ta. Tosin täs­sä­kin on var­mas­ti useam­man päi­vän tulok­sia, en ole aivan peril­le ruot­sa­lais­ten tavas­ta tilas­toi­da ja ilmoit­taa noi­ta. Aina­kin täl­lä sivus­tol­la sun­nun­tai ja maa­nan­tai oli­vat 0 uut­ta tapaus­ta, mitä voi pitää hie­man outona.

    https://c19.se/

  10. Ruot­sis­sa lomil­ta­pa­luun jäl­keen palat­tiin sii­hen mihin kesä­kuun lopul­la jää­tiin. Epi­de­mia ete­nee mis­sä se ei ole vie­lä ollut. Tuk­hol­man alu­eel­la tapauk­sia on 1–2/10000 as/viikko, mut­ta sisä­maan pik­ku­kun­nis­sa jopa kym­men­ker­tai­nen mää­rä. Ole­tet­ta­vas­ti var­sin mal­til­li­nen “toi­nen aal­to” eli ensim­mäi­sen suo­ra jat­ke siis odo­tet­ta­vis­sa kun epi­de­mia ete­nee nyt vähem­män tiheäs­ti asu­tuil­la alueilla.

    FOHM:illa on hyvä koro­na-dash­board, jos­ta saa hyvin käsi­tyk­sen epi­de­mian (mie­les­tä­ni) yllät­tä­vim­mäs­tä piir­tees­tä joka on teho­hoi­toon jou­tu­nei­den mää­rän lähes line­aa­ri­nen las­ku jo ennen tes­taus­mää­rien mer­kit­tä­vää lisää­mis­tä. Samal­la sivus­tol­la on sekä lää­ni- että kun­ta­koh­tai­set kartat.

  11. En usko, että ihmi­set muut­tu­vat aina­kaan varo­vai­sem­mik­si. On käy­nyt juu­ri päin­vas­toin: ihmi­set ovat huo­man­neet, että koro­na on vaa­ral­li­nen vain ris­ki­ryh­mä­läi­sil­le. Suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta elää kuin koro­naa ei oli­si­kaan ja se näkyy nyt tar­tun­to­jen kiih­ty­vä­nä kas­vu­na. Ihan tur­hia­kin ris­ke­jä ote­taan. Olin tänään koko päi­vän semi­naa­ris­sa, jos­sa oli­si ollut hyvin tilaa levit­täy­tyä niin että tur­va­vä­lit säi­ly­te­tään, mut­ta sosi­aa­li­si­na otuk­si­na suu­rin osa osal­lis­tu­jis­ta istui koko päi­vän vie­ri vieressä.

    Jos­sa­kin vai­hees­sa tar­tun­to­jen levit­tyä tar­peek­si laa­jal­le leviä­mis­tä ris­ki­ryh­miin­kin alkaa väis­tä­mät­tä tapah­tua ja sit­ten edes­sä on toden­nä­köi­ses­ti rajoi­tus­toi­men­pi­tei­tä. Riip­puu ris­ki­ryh­mien suo­je­le­mi­sen onnis­tu­mi­ses­ta kau­an­ko sii­nä kes­tää. Kevääs­tä kui­ten­kin tie­de­tään, että suh­teel­li­sen lyhyel­lä sulul­la saa­daan tar­tun­nat tai­tet­tua nopeas­ti, jos ihmi­set vaan eris­täy­ty­vät yhtä tehok­kaas­ti kuin sil­loin (nyt tus­kin enää eristäytyisivät).

    Hal­li­tuk­sel­la­kaan ei tun­nu ole­van halua puut­tua asi­aan edes puheen tasol­la. Tul­kit­sen sen itse niin, että nyt meneil­lään ole­va tapah­tu­mien kul­ku on toi­vot­tu: suu­rin osa ihmi­sis­tä saa elää suh­teel­li­sen nor­maa­lia elä­mää, juu­ri kukaan ei sai­ras­tu vaka­vas­ti ja sivu­tuot­tee­na saa­daan vie­lä vähän lau­ma­suo­jaa. Kuten kevääl­lä, jää kui­ten­kin jokai­sen kan­sa­lai­sen itse arvail­ta­vak­si, onko hal­li­tuk­sel­la jotain stra­te­gi­aa ja jos on, niin mikä sen sisäl­tö on.

      1. Uutis­seu­ran­nas­ta olen ymmär­tä­nyt, että rokot­teen tar­kem­mas­ta tehos­ta on vie­lä epä­tie­toi­suut­ta. Eli kukaan ei tun­nu kau­hean var­man kuu­loi­ses­ti spe­ku­loi­van, suo­jaa­ko roko­te tar­tun­nal­ta yli­pään­sä vai “vain” vaka­vil­ta oireil­ta. Täl­lä on kai­ke­ti mer­ki­tys­tä sen kan­nal­ta, kuin­ka kat­ta­via suo­ja­toi­mia tar­vi­taan rokot­teen val­mis­tut­tua. Lisäk­si min­kä vain rokot­teen hyväk­sy­mi­ses­tä käyt­töön kuluu ilmei­ses­ti aina­kin usei­ta kuu­kausia, ennen kuin ihmi­siä on mai­nit­ta­vas­sa mää­rin roko­tet­tu Suo­mes­sa tai maa­il­mal­la. Niin­pä jotain rajoi­tus­toi­mia jou­dut­ta­neen käyt­tä­mään vie­lä pit­käh­kö aika. Tämä on siis vain maal­li­kon yhteen­ve­to, ja olen avoin täy­den­nyk­sil­le ja korjauksille.

        Onkin mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys, joh­taa­ko rokot­teen val­mis­tu­mi­nen ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­sen “lii­an aikai­seen nor­ma­li­soi­tu­mi­seen” ja tilan­teen heik­ke­ne­mi­seen “pelas­tuk­sen kyn­nyk­sel­lä” vai kan­nus­taa­ko se nou­dat­ta­maan suo­ja­toi­mia tar­kem­min, kos­ka “koh­ta tämä on ohi”.

  12. Las­kes­ke­lin eilen ja tänään Uuden­maan tar­tun­to­jen kehi­tys­tä ihan hyväl­lä mal­lil­la, line­aa­ri­nen log-skaa­lal­la mut­ta yli­dis­per­soi­tu­nut Pois­son ja vii­kon­päi­vät ja resi­du­aa­lien auto­kor­re­laa­tio muka­na. Jäl­kim­mäi­set kak­si eivät tulok­seen kyl­lä mitään vaikuttaneet. 

    Mut­ta sain päi­vit­täi­sek­si kas­vu­no­peu­dek­si 0.013±0.01 (≈95%, sil­mäl­lä kat­sot­tu pos­te­rio­ris­ta), joka on aika lail­la vähem­män kuin kak­sin­ker­tais­tu­mi­nen 25 päi­väs­sä (0.028).

    Voi olla että Uusi­maa nyt alkaa kiriä, mut­ta tähän viik­koon asti Uusi­maa on näyt­tä­nyt pysy­vän lähes sta­bii­li­na elo­kuun alus­ta asti. Kas­vu on ollut maakunnissa. 

    Tämä kuvaa epi­de­mian lähes frak­taa­lis­ta luon­net­ta. On alu­eel­li­sia ero­ja, tar­tun­ta­ryp­päi­tä jne., jol­loin tren­dien epä­var­muu­des­ta on tosi vai­kea saa­da tolk­kua. Koko Suo­men tilan­ne kuvaa huo­nos­ti Uusi­maa­ta, joka kuvaa huo­nos­ti Espoo­ta, ja sii­nä vai­hees­sa meil­lä on enää muu­ta­ma tar­tun­ta­ry­päs ja kohi­nai­sia yksit­täis­ta­pauk­sia jois­ta ei mitään estimoida.

  13. Mutu­na sanoi­sin, että ollaan taval­li­sen kausifluns­san vaka­vuu­den ala­puo­lel­la. Sii­tä kun ei yleen­sä päi­vit­täi­siä luku­ja otsi­kois­sa esi­te­tä. Aika moni van­hus enem­män tai­tai­si kuol­la kausifluns­saan, jos kaik­ki tes­tat­tai­siin ja kuo­lin­syyk­si kir­jat­tai­siin se fluns­sa eikä vaik­ka­pa keuh­ko­jen vajaa­toi­min­ta. Koro­na­hy­pe­tys pitää huo­len sii­tä, että se on aina kuo­lin­syy, jos on tes­tat­tu. Mik­si koro­na sit­ten oli kevääl­lä niin pal­jon tap­pa­vam­pi, tun­tuu ole­van täl­lä het­kel­lä hämä­rän peitossa.

    1. Mitä hämä­rää tuos­sa tap­pa­vuu­den vähe­ne­mi­ses­sä on?

      Juu­ri luin että pari-kol­me­kymp­pi­sel­lä on 1% mah­dol­li­suus jou­tua sai­raa­la­hoi­toon ja 70 täyt­tä­neel­lä 30%. Ja kun tois­tai­sek­si tar­tun­ta­ryp­päät ovat olleet nuor­ten jou­kos­sa niin eikö sii­tä väis­tä­mät­tä seu­raa sil­loin että myös kuol­lei­suus on sil­loin ole­mat­to­man pientä.

      Tosin tuon ikä­ja­kau­man sel­vit­tä­mi­nen on tur­han vai­ke­aa. Jos­ta­kin syys­tä kuol­leis­ta­kin uuti­soi­daan yleen­sä medi­aa­ni joka voi­si kar­ri­koi­den tar­koit­taa 150 tasan 84 vuo­tias­ta ja 149 kou­lui­käis­tä -> medi­aa­ni 84v.

      Tur­haut­ta­vaa on myös että koro­nan kuol­lei­suut­ta ver­ra­taan influens­saan tilan­tees­sa jos­sa jokai­ses­sa maas­sa teh­dään eris­täy­ty­mis­tä jos­sa­kin mitas­sa, myös Ruot­sis­sa joka on ollut jo jon­kin aikaa tiu­kem­man lin­jan maa kuin Suo­mi. Mie­les­tä­ni tuo Lom­bar­dian Nem­bro ja pari muu­ta pik­ku­kau­pun­kia samal­la Lom­bar­dian alu­eel­la antaa kuvan täs­tä. Vas­ta-ainei­ta n. 60% väes­tös­tä, kuol­lei­suus 1–2% väes­tös­tä, lähes kaik­ki van­ho­ja ihmi­siä. Ei ole mitään syy­tä mik­si vapaas­ti levi­tes­sään koro­na oli­si Suo­mes­sa kesym­pi. Rajoi­tuk­sia tarvitaan.

      Kun epi­de­mia levi­ää tar­peek­si niin se levi­ää lopul­ta myös 50+ ihmi­siin jot­ka ovat se viruk­sen var­si­nai­nen koh­de, vähät­te­le­mät­tä yhtään sitä että osal­le nuo­ris­ta­kin ihmi­sis­tä tulee rajum­pi tau­ti­muo­to ja mah­dol­li­ses­ti pysy­viä vammoja.

      1. Lom­bar­dias­sa kuol­lei­suus oli suu­rem­paa kuin Sumes­sa oli­si kol­mes­ta syystä:
        1) Ita­lias­sa on suh­tees­sa enem­män yli 80 vuotiaita
        2) Covid-19 tau­tia on opit­tu hoi­ta­maan, joten kuo­le­mia tulee vähem­män. Ennan kaik­kea sisäe­lin­ten veri­suon­ten tuk­keu­tu­mi­nen osa­taan ottaa huomioon
        3) Ita­lias­sa toden­nä­köi­syys saa­da keuh­ko­kuu­me bak­tee­ris­ta, johon anti­bioo­tit eivät tehoa, on olen­nai­ses­ti suu­rem­pi. Moni kuo­lee tähän sekun­dää­ri­seen infektioon.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Lom­bar­dias­sa kuol­lei­suus oli suu­rem­paa kuin Sumes­sa oli­si kol­mes­ta syystä:
        1) Ita­lias­sa on suh­tees­sa enem­män yli 80 vuotiaita
        2) Covid-19 tau­tia on opit­tu hoi­ta­maan, joten kuo­le­mia tulee vähem­män. Ennan kaik­kea sisäe­lin­ten veri­suon­ten tuk­keu­tu­mi­nen osa­taan ottaa huomioon
        3) Ita­lias­sa toden­nä­köi­syys saa­da keuh­ko­kuu­me bak­tee­ris­ta, johon anti­bioo­tit eivät tehoa, on olen­nai­ses­ti suu­rem­pi. Moni kuo­lee tähän sekun­dää­ri­seen infektioon.

        1)toisaalta Ita­lias­sa van­hat ihmi­set ovat ter­veem­piä, perus­sai­rauk­sia on vähem­män. En ole näh­nyt arvio­ta kum­pi on suu­rem­pi ris­ki­te­ki­jä, ehkä sitä ei tiedetä

        2)tällä voi olla suu­ri mer­ki­tys, aina­kin jos sai­raa­la­ka­pa­si­teet­ti riit­tää ja pää­see hoi­toon, Ruot­sis­sa­han tuli ter­vey­den­huol­to­hen­ki­lös­töl­tä väit­tei­tä että hoi­toa rajat­tiin jo iän perus­teel­la, edes lisä­hap­pea ei saa­nut vaan sen sijaan morfiinia

        3)tämä koh­ta näis­tä kol­mes­ta on käsit­tääk­se­ni spe­ku­loin­tia, en ole näh­nyt täs­tä mitään tar­kem­paa tutkimustietoa

      3. K.k.: 1)toisaalta Ita­lias­sa van­hat ihmi­set ovat ter­veem­piä, perus­sai­rauk­sia on vähem­män. Eno­le näh­nyt arvio­ta kum­pi on suu­rem­pi ris­ki­te­ki­jä, ehkä sitä ei tiedetä

        Mis­tä tämä tie­to on peräisin?

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Lom­bar­dias­sa kuol­lei­suus oli suu­rem­paa kuin Sumes­sa oli­si kol­mes­ta syystä:
        1) Ita­lias­sa on suh­tees­sa enem­män yli 80 vuotiaita
        2) Covid-19 tau­tia on opit­tu hoi­ta­maan, joten kuo­le­mia tulee vähem­män. Ennan kaik­kea sisäe­lin­ten veri­suon­ten tuk­keu­tu­mi­nen osa­taan ottaa huomioon
        3) Ita­lias­sa toden­nä­köi­syys saa­da keuh­ko­kuu­me bak­tee­ris­ta, johon anti­bioo­tit eivät tehoa, on olen­nai­ses­ti suu­rem­pi. Moni kuo­lee tähän sekun­dää­ri­seen infektioon.

        Pahoit­te­len, että kir­joi­tin täs­tä jo aikai­sem­min, mut­ta onko mitään näyt­töä sil­le, että nime­no­maan anti­bioot­ti­re­sis­tan­tit bak­tee­ri­tu­leh­duk­set ovat lisän­neet Covid-19 kuo­le­man­ta­pauk­sia Ita­lias­sa ver­rat­tu­na muu­al­le, esim. Suo­meen? Ita­lias­sa esiin­tyy pal­jon enem­män resis­tans­sia, mut­ta Covid kuo­le­mat ovat var­sin ylei­siä ei-resis­tant­tien bak­tee­rien vai­ku­tuk­ses­ta­kin. Nem­bron yksi­tyis­koh­tai­ses­ta analyysistä
        https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1835
        näkee myös kuol­lei­suu­den ikä­luo­kit­tain, ja ikä­pro­fii­lin täs­mäl­leen, joten tar­kem­pi ver­tai­lu esi­mer­kik­si johon­kin saman­ta­pai­seen alu­ee­seen Suo­mes­sa on tervetullut.

        Olen tosin näh­nyt tut­ki­muk­sen ilman typ­piok­si­dien vai­ku­tuk­ses­ta covid kuol­lei­suu­teen, ja typ­piok­si­di­pi­toi­suu­det Alp­pien ete­lä­puo­lel­la ovat tun­ne­tus­ti korkeat.

        Hoi­don kehit­ty­mis­tä enem­män täs­sä vai­kut­taa se, että jos tapauk­sia alkaa tul­la nopeas­ti todel­la pal­jon, ei ter­vey­den­hoi­to pysy enää vauh­dis­sa. Ita­lias­sa van­huk­sia on myös tii­viim­mäs­sä kon­tak­tis­sa nuo­rem­paan väes­töön. En kui­ten­kaan luot­tai­si täl­lai­seen lii­kaa. Useat covid vir­heet mones­sa maas­sa nime­no­maan ovat liit­ty­neet ole­tuk­siin kai­ken­lai­ses­ta ekseptionalismista.

  14. Mie­les­tä­ni on hyvin kiin­nos­ta­vaa tämä ihmet­te­ly edel­leen sii­tä miten virus tart­tuu ja mitä tuli­si teh­dä tar­tun­to­jen leviä­mi­sen estä­mi­sek­si sul­ke­mat­ta yhteis­kun­taa. Mas­keil­la ehkäis­tään todis­te­tus­ti suu­rem­man virus­kuor­man saa­mis­ta vaik­ka sat­tui­si­kin saa­maan tar­tun­nan, sik­si mas­kien käyt­tö on hyvin perus­tel­tua. Täl­löin hen­ki­lö ei sai­ras­tui­si aina­kaan vaka­vam­paan tau­ti­muo­toon. Lisäk­si kaik­ki kokoon­tu­mi­set jois­sa puhu­taan koval­la äänel­lä tai huu­de­taan, hen­gi­te­tään volyy­mil­la sekä tilai­suu­det jois­sa lau­le­taan ole­mal­la tii­viis­ti mui­den lähei­syy­des­sä tuli­si joko jät­tää pitä­mät­tä tai teh­dä sel­lai­set jär­jes­te­lyt että jokai­nen voi osal­lis­tua nii­hin tur­val­li­ses­ti. Ehkä­pä kou­lu­jen mata­lam­mat tar­tun­ta­lu­vut joh­tu­vat juu­ri sii­tä, että opet­ta­ja har­vem­min tulee oppi­laan kor­van vie­reen huu­ta­maan tai laulamaan?

  15. Luin sano­ma­leh­des­tä, että val­tao­sa koro­nal­le altis­tu­neis­ta ei saa edes tar­tun­taa. Suh­de­lu­ku tai­si olla vain, että yksi kym­me­nes­tä altis­tu­nees­ta todel­la sai tar­tun­nan. Pitäi­si siis sel­vit­tää täsä­mäl­li­sem­min, mitä näis­sä altis­tu­mis­ti­lan­teis­sa todel­la tapah­tuu. Koro­na näyt­tää leviä­vän nime­no­maan lähi­kon­tak­teis­sa, sik­si yöker­hot ja teat­te­rit jois­sa istu­taan ihan vie­ri vie­res­sä, ovat tart­tu­mis­paik­ko­ja. Sen sijaan useim­mat jul­ki­set pai­kat, eivät ole kovin mer­kit­tä­vä ris­ki. Esi­mer­kik­si uutis­ten mukaan len­to­ken­til­tä on tul­lut vii­me aikoi­na vain vähän tartuntoja.

    Mas­kien sijaan tai lisäk­si voi­si miet­tiä sisä­ti­lo­jen ilmas­toin­nin mer­ki­tys­tä. Se näyt­tää ole­van rat­kai­se­vas­sa roo­lis­sa tar­tun­to­jen mää­rän suh­teen. Täs­sä lin­kis­sä uusia ilmastointiratkaisuja:
    https://www.rakennuslehti.fi/2020/03/ilmanvaihto-voi-levittaa-koronaa-tai-torjua-sen-leviamista/

    1. Ilmat:
      Mas­kien sijaan tai lisäk­si voi­si miet­tiä sisä­ti­lo­jen ilmas­toin­nin merkitystä.

      Eihän tämä ole joko — tai ‑kysy­mys vaan sekä — että. Mas­keil­la vähen­ne­tään ilmaan siir­ty­vää virus­kuor­maa ja ilmas­toin­nil­la pois­te­taan virus­kuor­maa ilmas­ta. Molem­pia tar­vi­taan aero­so­li­vä­lit­teis­ten tar­tun­to­jen vähen­tä­mi­sek­si. Kun molem­mat ovat hyväl­lä tasol­la, on tämän­het­ki­nen veik­kauk­se­ni että tar­tut­ta­vuus las­kee tosi pieneksi.

    2. Ilmat:
      Luin sano­ma­leh­des­tä, että val­tao­sa koro­nal­le altis­tu­neis­ta ei saa edes tar­tun­taa. Suh­de­lu­ku tai­si olla vain, ettäyk­si kym­me­nes­tä altis­tu­nees­ta todel­la sai tar­tun­nan. Pitäi­si siis sel­vit­tää täsä­mäl­li­sem­min, mitä näis­sä altis­tu­mis­ti­lan­teis­sa todel­la tapahtuu. 

      Mas­kien sijaan tai lisäk­si voi­si miet­tiä sisä­ti­lo­jen ilmas­toin­nin mer­ki­tys­tä. Se näyt­tää ole­van rat­kai­se­vas­sa roo­lis­sa tar­tun­to­jen mää­rän suh­teen. Täs­sä lin­kis­sä uusia ilmastointiratkaisuja:
      https://www.rakennuslehti.fi/2020/03/ilmanvaihto-voi-levittaa-koronaa-tai-torjua-sen-leviamista/

      Tau­tia oli Euroo­pas­sa jo syys­tal­vel­la 2019, kuten van­hois­ta labo­ra­to­rio­näyt­teis­tä on jäl­ki­kä­teen todet­tu. Virus on var­mas­ti levin­nyt ensin liik­ku­vim­man ja hyvä­kun­toi­sim­man kansanosan -
      nuor­ten ja työi­käis­ten aikuis­ten per­hei­neen — kes­kuu­des­sa. Jäl­kim­mäi­sil­lä on useam­min myös ris­ti-immu­ni­teet­tia muis­ta koro­na­vi­ruk­sis­ta. Tau­ti ete­ni pii­los­sa pit­kään. Vii­me tal­ve­na ennen koro­na-aiko­ja yksi lää­kä­ri tote­si, että liik­keel­lä on kovaa tau­tia, joka ei kui­ten­kaan osoit­tau­tu tes­teis­sä influens­sak­si. Var­si­nais­ta covid-19 immu­ni­teet­tia ei pys­ty­tä mas­sa­tes­taa­maan, kos­ka vas­ta-aineet eivät säi­ly pit­kää ja osal­le nii­tä kehit­tyy hyvin vähän. Solu­vä­lit­teis­tä ja ris­ti-immu­ni­teet­tia ei käy­tän­nös­sä kye­tä tes­taa­maan taval­la, jol­la saa­tai­siin kuva väes­tön vas­tu­tus­ky­vys­tä. Jos koro­nan leviä­mi­nen näyt­tää kryp­ti­sel­tä sii­nä että osa altis­tu­neis­ta sai­ras­tuu hel­pos­ti ja osa ei ollen­kaan, voi taus­tal­la olla erot vastutuskyvyssä. 

      Ainoa teki­jä, jol­la voim­me hel­pos­ti, edul­li­ses­ti ja eet­ti­ses­ti vai­kut­taa ihmis­ten vas­tu­tus­ky­kyyn, on nos­taa D‑vitamiinisuositusta (D‑vitamiini on muu­ten oikeam­min hor­moo­ni — eli­mis­tö tuot­taa sitä aurin­gon avul­la itse ja saan­tiin vai­kut­taa ihon pig­ment­ti­mää­rä). Sen mer­ki­tyk­ses­tä on näyt­töä vaka­van tau­ti­muo­don ehkäi­sys­sä — jopa enem­män kuin kas­vo­mas­keis­ta. Mik­si media ei nos­ta tätä esiin?

      Lisäk­si, tuo ilmas­toin­ti­point­ti kan­nat­tai­si huo­mioi­da kun­nol­la. Päi­vit­täi­sen eli­nym­pä­ris­tön olo­suh­tei­siin vai­kut­ta­mi­sel­la on infek­tio­tor­jun­nas­sa iso merkitys.

  16. Toi­nen aal­to alkaa nyt näkyä koko­nais­kuol­lei­suus­lu­vuis­sa, aika lail­la kuten ensim­mäi­nen­kin, eli ei jokai­ses­sa maassa.

    https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps/

    Por­tu­ga­li ehkä mie­len­kiin­toi­sin — toi­nen aal­to siel­lä aiheut­ta­nut enem­män kuo­le­mia kuin ensimmäinen. 

    Ylei­ses­ti havain­not vas­taa­vat uuti­soin­tia — yli­kuol­lei­suut­ta näh­tä­vis­sä mais­sa jois­sa on rapor­toi­tu eni­ten epi­de­mian kiihtymistä.

  17. Osmo, mitä tar­koi­tat sil­lä että R2 = 0,85? Eikö R luku pitäi­si olla yli 1, että tar­tun­not kas­vai­si logaritmisesti?

    1. Osmo, mitä tar­koi­tat sil­lä että R2 = 0,85? Eikö R luku pitäi­si olla yli 1, että tar­tun­not kas­vai­si logaritmisesti?

      R2 on täs­sä tapauk­ses­sa regres­sio­mal­lin seli­ty­sas­te. Jään­nös­va­rians­si on 15 % koko­nais­va­rians­sis­ta. Mail­mas­sa on lii­an vähän kirjaimia.

  18. Ilta­leh­den Manaus­ta kos­ke­va uuti­nen oli mie­len­kiin­toi­nen. Sen mukaan lau­maim­mu­ni­teet­tiin oli­si pääs­ty myös täs­sä suur­kau­pun­gis­sa, ver­tai­sar­vioi­mat­to­man tut­ki­muk­sen mukaan. Kuol­lei­suus oli­si sen mukaan 0.1%, huo­mat­ta­van vähän ver­rat­tu­na Lom­bar­dian tulok­siin ja esi­mer­kik­si New Yor­kin kuolleisuuteen.

    Pari asi­aa kyl­lä herät­tää epäilyksiä.

    Vas­ta-aine­ta­sot on pää­tel­ty veren­luo­vut­ta­jien näyt­teis­tä joten ne eivät ole satunnaisia. 

    Kuol­lei­suus­lu­vut on las­ket­tu rapor­toi­tu­jen koro­na­kuo­le­mien mukaan joka toden­nä­köi­ses­ti aliar­vioi kuo­le­mia ran­kas­ti. Esi­mer­kik­si Nem­bron luke­mat perus­tu­vat epi­de­mian aikaan sat­tu­nee­seen yli­kuol­lei­suu­teen joka oli hui­pun aikaan yli kymmenkertainen,

    Kau­pun­gis­sa on ollut ja on edel­leen myös aktii­vi­sia eris­täy­ty­mis­toi­mia joten se ei ole suo­ra­nai­ses­ti vapaas­ti leviä­vän epi­de­mian kuolleisuus.

    Mut­ta täs­tä var­maan kuul­laan vie­lä enem­män, sen ver­ran mul­lis­ta­va uuti­nen jos pitää paik­kan­sa. Manauk­sen ikä­ja­kau­maa en kyl­lä tie­dä. Kuol­lei­suus voi­si jää­dä luon­nos­taan pie­nek­si kau­pun­gis­sa jos­sa on vain nuo­ria ihmisiä.

    1. Tuon mukaan lau­maim­mu­ni­teet­tiin tar­vi­taan vas­ta- ainei­ta 66 pro­sen­til­la asuk­kais­ta, eli suu­rein piir­tein sitä mitä pan­de­mian alus­sa arvioi­tiin. Ruot­sis­sa 6 % on vas­ta-ainei­ta, eli lau­maim­mu­ni­teet­tiin on pit­kä matka.

  19. Pari mil­joo­naa asu­kas­ta, vas­ta-ainei­ta tes­teis­sä 44%, mut­ta arvioi­tiin suu­rem­mak­si. Kuol­lei­ta arvioi­tu 4000.

    Huom. asuk­kais­ta vain 6% yli 60-vuotiaita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.