Kertakustanustuote on oma termini, koska vakiintunutta termiä ei ole. Tarkoitan silä hyödykedttä, jonka tuotantokustannukset ovaty lähes täysin kiinteitä siitä riippumatta, kuinka moni niitä käyttää.Tyypillisesti jokseenkin kaikki bitteinä jaettavat tuotteet ovat tällaisia. Hyvinvointitaloustieteen mukaan niiden hinnan pitäisi olla nolla, koska marginaalikustannuskin on nolla, mutta silloin niitä ei olisi olemassa (paitsi eräin poiikkeuksin). Kun osa kysynnästä rajataan hinnalla ulos, syntyy hyvinvointitappiota.
Seuraava teksti on ote tekeillä olevasta kirjastani.
Kertakustannushyödykkeiden myyminen nippuina on tapa vähentää niiden hinnoitteluun liittyviä hyvinvointitappioita. Yleensä kytkykauppaa pidetään paheksuttavana ja joissain tapauksissa se on kokonaan kiellettyä, mutta kertakustannustuotteiden kohdalla se on sekä myyjien että ostajien etujen mukaista.
Oletetaan, että TV-yhtiö lähettää jääkiekkoa, sarjafilmin ja ajankohtaisohjelmaa. TV-yhtiö pohtii, kannattaako sen myydä näitä erikseen kymmenen euron hinnalla vai niputtaa ne yhdeksi 15 euron hintaseksi paketiksi. Henkilö A arvostaa näitä 10, 5 ja 3 euron edestä, henkilö B 7, 10 ja 6 euron edestä ja henkilö C 2, 6 ja 10 euron edestä. Jos ohjelmat myytäisiin erikseen, A ostaisi jääkiekon, B sarjafilmin ja C ajankohtaisohjelman. Jokainen maksaisi kympin, joten TV-yhtiön tulot olisivat 30 euroa. Jokainen pääsisi katsomaan suosikkiohjelmaansa, mutta ei näkisi muita ohjelmia. Siitä syntyisi hyvinvointitappiota, koska olisihan oikeudesta katsoa muitakin ohjelmia sentään jotain hyötyä, eikä se maksaisi TV-yhtiölle mitään.
Kaikkien kannattaisi kuitenkin maksaa koko paketista 15 euroa. Myyjä saisi nyt yhteensä 45 euroa, mutta myös ostajat olisivat hyötyneet tästä järjestelystä kuluttajan ylijäämän muodossa. Olisihan A:n kannattanut maksaa paketista 18 €, B:n 23 € ja C:n 18 €. Kaikki siis voittaisivat niputuksesta. Syynä tähän ovat keskenään erilaiset preferenssit. Jos kaikki haluaisivat katsoa jääkiekkoa ja vain sitä, niputtamisesta ei olisi mitään hyötyä. Jokainen haluaa ostaa paketin ennen kaikkea suosikkiohjelmansa vuoksi, mutta jokaisen kannattaa myös maksaa koko paketista vähän enemmän, jotta voi katsoa niitä muitakin.
Kertakustannustuotteiden niputtaminen yhteen ja myyminen kuluttajille suurempina kokonaisuuksina lieventää kertakustannustuotteisiin liittyviä hyvinvointitappioita. Yleisradio on todellinen jättiniputtaja, koska Yle-veron maksamisella saa nähtäväkseen, kuunneltavakseen ja luettavakseen vaikka mitä.
Kiinteätä kuukausimaksua noudattavat samasta syystä musiikkia tarjoava Spotify ja äänikirjoja tarjoavat Storytel ja Bookbeat. Ne saavat kuluttajat maksamaan musiikista ja kirjoista enemmän kuin nämä maksaisivat muuten ja kuluttajat saavat käyttöönsä enemmän kirjoja ja musiikkia kuin ehtivät ikinä kuunnella.
Kun museot ottivat käyttöön vuosimaksuun perustuvan museokortin, museoissa käynti lisääntyi selvästi. Niin lisääntyivät myös museoiden tulot. Kaikki voittivat.