Kotitalousvähennyksen menetetty maine

Minis­te­ri Kale­vi Hemi­län enti­nen eri­tyi­sa­vus­ta­ja Jan Hei­no Lip­po­sen I hal­li­tuk­sen ajoil­ta sanoi muu­ta­ma vuo­si sit­ten jos­sain koh­da­tes­sam­me, että sinä­hän toit tähän maa­han koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen. Huu­dah­din spon­taa­nis­ti, että en kyl­lä tuo­nut, mut­ta hän sanoi, että kyl­lä, sii­nä Sis­ko Sepän gil­jo­tii­ni­työ­ryh­mäs­sä me saim­me meno­jen kar­sin­nan lisäk­si esit­tää työl­li­syyt­tä kohen­ta­via etu­ja, sinä esi­tit koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä, me esi­tim­me sitä yhdes­sä ja hal­li­tus toteut­ti sen.

(Sis­ko Sepän gil­jo­tii­ni­työ­ryh­mä perus­tet­tiin etsi­mään vii­den mil­jar­din euron edes­tä sääs­tö­jä. Lip­po­sen ensim­mäi­sen hal­li­tuk­sen hal­li­tus­oh­jel­mas­sa vuon­na 1995 sovit­tiin 20 mil­jar­din sääs­töis­tä, mut­ta mie­li­ku­vi­tus lop­pui 15 mil­jar­din koh­dal­la. Gil­jo­tii­ni­työ­ryh­män piti etsiä loput. Olin työ­ryh­män ainoa vaa­leis­sa valit­tu jäsen.)

Piti oikein lukea päi­vä­kir­jo­ja­ni, ja toden tot­ta. Niin sii­nä tai­si käydä.

Tänään jul­kis­tet­tiin VATT:n (Jark­ko Har­ju) ja Pal­kan­saa­jien tut­ki­mus­lai­tok­sen (Tuo­mas Koso­nen) tut­ki­mus koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen työl­li­syys­vai­ku­tuk­sis­ta. Tulos oli tyr­mää­vä. Koti­ta­lois­vä­hen­nyk­sen vai­ku­tus pal­ve­lu­jen käyt­töön on nol­la. Se on vero­vä­hen­nys, joka koh­dis­tuu lähin­nä suurituloisille.

Vaik­ka seu­raa­vas­sa vähän kysee­na­lais­tan tut­ki­mus­ta, kat­son tämän tut­ki­muk­sen osoit­ta­van, että vai­ku­tuk­set ovat vähäi­sem­piä kuin on kuvi­tel­tu. En kui­ten­kaan usko sen epäin­tui­tii­vi­seen tulok­seen, että pal­ve­lu­jen kysyn­nän hin­ta­jous­to oli­si suun­nil­leen nol­la. En usko nol­laan hnta­jous­to­na oikein min­kään hyö­dyk­keen osal­ta. Kaik­kien hin­ta­jous­to­jen kes­kiar­vo on ident­ti­ses­ti ‑1. On vai­kea kuvi­tel­la, että se oli­si kotiin oste­tuil­la pal­ve­luil­la poik­keuk­sel­li­sen pieni.

Sinä aika­na kun koti­ta­lous­vä­hen­nys on ollut käy­tös­sä, vero­kir­jal­la teh­ty­jen remont­tien ja koti­sii­vouk­sen mää­rä on lisään­ty­nyt sel­väs­ti. Tämä ei kui­ten­kaan todis­ta, että lisään­ty­mi­nen oli­si seu­raus­ta koti­ta­lous­vä­hen­nyk­ses­tä. Tut­ki­jat selit­tä­vät syyk­si kau­pun­gis­tu­mi­sen, joka yli­pään­sä lisää pal­ve­lu­jen käyttöä.

Kausa­li­teet­tiin kiin­ni pää­se­mi­sek­si on käy­tet­tä­vä fik­sum­pia kei­no­ja. Kun sekä Suo­mes­sa että Ruot­sis­sa on ajan­koh­tia, jol­loin koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä on vuo­roin hei­ken­net­ty ja vuo­roin paran­net­tu, tut­ki­mus­a­se­tel­mak­si valit­tiin tren­dik­kääs­ti ennen — jäl­keen ase­tel­mat. Pal­jon­ko vähen­nys­tä käy­tet­tiin aiem­min ja pal­jon­ko muu­tok­sen jäl­keen. Jot­ta ase­tel­maan ei vai­kut­tai­si muu talou­del­li­nen kehi­tys, on ver­rat­tu Ruot­sin ja Suo­men aika­sar­jo­ja, mikä sisäl­tää ole­tuk­sen, että talou­del­li­nen tilan­ne on kehit­ty­nyt näis­sä mais­sa samal­la tavalla.

Väi­tän, että tämä aliar­vioi hin­ta­jous­toa, ei vain vähän vaan todel­la pal­jon. Uuteen tilan­tee­seen sopeu­tu­mi­nen vie vuo­sia. Näin kävi myös työt­tö­myys­tur­van 300 euron suo­jao­suu­den kans­sa. Kes­ti usei­ta vuo­sia, ennen kuin työn­te­ki­jät ja työ­nan­ta­jat oppi­vat käyt­tä­mään sen suo­mia mah­dol­li­suuk­sia hyväk­seen. Jos sitä oli­si tut­kit­tu ver­taa­mal­la tilan­net­ta jou­lu­kuus­sa ja tam­mi­kuus­sa, tulos oli myös ollut nol­la. Ihmis­ten tie­to muu­tok­sis­ta on myös hyvin vähäis­tä, joten ei se välit­tö­mäs­ti edes voi vai­kut­taa. Tämä heik­ko tie­tä­mys tuli tut­ki­muk­ses­sa myös esille.

Saman­lai­nen on lii­ken­ne­polt­toai­nei­den hin­ta­jous­to. Lyhyen ajan hin­ta­jous­to liki ole­ma­ton, pit­kän ajan hin­ta­jous­to pal­jon suu­rem­pi ja vuo­si­kym­men­ten mit­tai­nen hin­ta­jous­to todel­la iso. Tätä hyvin pit­kän ajan hin­ta­jous­toa voi tut­kia ver­taa­mal­la Euroop­paa ja Yhdys­val­to­ja keskenään.

Voi siis olla, että koti­ta­lous­vä­hen­nys on kyl­lä lisän­nyt pal­ve­lu­jen käyt­töä, mut­ta sen pie­net muu­tok­set eivät asi­aan vai­ku­ta. Tätä pit­kän ajan muu­tos­ta voi­si tut­kia ver­taa­mal­la Suo­men ja Ruot­sin aika­sar­jo­ja sel­lai­seen maa­han, jos­sa tätä vähen­nys­tä ei ole ollut kos­kaan tai sii­hen ei ole teh­ty 25 vuo­den kulues­sa muutosta.

Jos sopeu­tu­mi­nen kes­tää vuo­sia tai jopa vuo­si­kym­me­niä, kovin hyvä elvy­tys­kei­no koti­ta­lous­vä­hen­nys ei ole. Se on myös hyvä lyhyen ajan sääs­tö­kei­no, kos­ka sol­mit­tua koti­sii­vous­so­pi­mus­ta ei irti­sa­no­ta, vaik­ka vähen­nyk­sen ehto­ja vähän huononnetaankin.

Teo­reet­ti­nen, jos­kin kiis­ta­na­lai­nen perus­ta koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sel­le on, että itse teke­mi­nen on vero­ton­ta ja ostet­tu työ verol­lis­ta. Jos koti­ta­lous­vä­hen­nys saa koti­ta­lou­det (lue nai­set) teke­mään enem­män ansio­työ­tä, se ei ehkä mak­sa verot­ta­jal­le­kaan niin pal­jon kuin luu­li­si. Tämä argu­ment­ti tie­tys­ti kumou­tuu, jos vähen­nyk­sel­lä ei ole min­kään­lais­ta vai­ku­tus­ta pal­ve­lun kysyntään.Tätä perus­te­lua aja­tel­len vähen­nys­pro­sent­ti (40 %) on kui­ten­kin lii­an suuri.

Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sel­lä on vai­ku­tus­ta myös nais­ten ura­ke­hi­tyk­seen, mut­ta tie­tys­ti vain, jos sil­lä on vai­ku­tus­ta pal­ve­lun käyt­töön. Jos vero­tuk­sel­la sai­si teh­dä työl­li­syys­po­li­tiik­kaa, poh­ti­sin vähen­nyk­sen koh­dis­ta­mis­ta lap­si­per­hei­den vähem­män ansait­se­val­le puo­li­sol­le tai yksin­huol­ta­jal­le vähen­nyk­se­nä vero­tet­ta­vas­ta tulos­ta, ei verosta.

Jos tätä vähen­nys­tä ei tämän tut­ki­muk­sen jäl­keen pois­te­ta, se kan­nat­tai­si muut­taa saman­lai­sek­si kuin Ruot­sis­sa, jos­sa tuki mak­se­taan pal­ve­lun tuot­ta­jal­le ja kulut­ta­ja saa hin­nan alen­nuk­sen välit­tö­mäs­ti pal­ve­lun hinnassa.

= = =

Eivät vain koti­ta­lou­det ole tie­tä­mät­tö­miä koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen sään­nöis­tä. Kun vih­reät oli­vat höl­möil­leet itsen­sä ulos Lip­po­sen II hal­li­tuk­ses­ta, emme olleet myös­kään bud­jet­ti­neu­vot­te­luis­sa 2002. Siel­lä koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen pro­sent­ti nos­tet­tiin 60 %:iin. Edus­kun­nan por­tail­la pal­jok­suin tätä Ben Zys­kowiczil­le, joka vas­ta­si, että kokoo­muk­sen tavoit­tee­na on nos­taa vähen­nys sataan pro­sent­tiin. Hän ei tar­koit­ta­nut, että val­tio mak­sai­si pal­kan koko­naan, vaan luu­li, että vähen­nys teh­dään tulos­ta, vaik­ka se teh­dään veros­ta. Niin oli­vat tain­neet muut­kin neu­vot­te­li­jat luulla.

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.1.2021

Mik­ko Säre­lä menee puo­les­ta­ni lau­ta­kun­taan, kos­ka hän on minua pare­min tutus­tu­nut maa­na­lai­seen yleiskaavaan

Pöy­däl­tä Mal­min len­toa­se­ma­kort­te­lei­den kaa­va ja Han­nu Oska­lan aloi­te Ruo­ho­lah­den met­roa­se­man itäi­ses­tä sisäänkäynnistä

Maa­na­lai­nen yleiskaava

Puo­lus­tus­voi­mat vas­tus­ti aika­naan moi­sen pape­rin jul­kis­ta käsit­te­lyä. Täs­sä ei kyl­lä näy yhtään puo­lus­tus­voi­mien maa­na­lais­ta koh­det­ta. Maa­na­lai­nen yleis­kaa­va on aika­mois­ta eri tar­pei­den välis­tä yhteensovittamista.

Jät­ti­mäi­nen pape­ri. Luet­te­len täs­sä omas­ta mie­les­tä­ni tär­keim­mät lii­ken­teen tunnelivaraukset.

  • Pisa­ra­ra­dan tunneli
  • Len­to­ra­dan tun­ne­li Pasi­las­ta lentokentälle.
  • Hel­sin­ki-Tal­lin­na tunneli
  • Rai­de­lii­ken­ne­tun­ne­li Pasi­las­ta Kamp­piin, aiem­min tun­net­tiin Töö­lön met­ro­na, nyt sii­hen tun­ge­taan var­maan­kin pikaratikkaa
  • Kulos­aa­res­sa tun­ne­li Itä­väy­läl­le ja met­rol­le, mikä toi­si run­saas­ti raken­ta­mis­ta Kulosaareen
  • Ratik­ka­tun­ne­li Kor­kea­saa­res­ta Kamp­piin – uusi lin­ja Kruunuratikalle
  • Sör­näis­ten auto­lii­ken­teen tunneli
  • Kes­kus­tan kokoo­ja­ka­tu, yhä vain 
    • Aiem­pi lin­jaus, kes­kus­ta­tun­ne­li lisä­si Oodin raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sia mel­koi­ses­ti, koka raken­nus jou­dut­tin raken­ta­maan sil­lak­si. Nyt kun Oodi on val­mis, tuo kal­liik­si tul­lut kaa­va­va­raus poistetaan.

Paki­lan­tiel­lä varas­to­tont­ti asumiseen

Paki­lan­tien vart­ta on pää­tet­ty tii­vis­tää, ja täs­sä sitä taas pan­naan käy­tän­töön. Kol­mi- ja kak­si­ker­rok­si­sia raken­nuk­sia, yhteen­sä 3 350 k‑m2. Noin 80 onnel­lis­ta paki­la­lais­ta saa täs­tä kodin itselleen.

Luo­vu­tet­tu­jen tont­tien määrä

Val­tuus­to oli mää­rän­nyt sito­vak­si tavoit­teek­si, että kau­pun­ki luo­vut­taa asun­to­tuo­tan­toon 400 000 k‑m2. Onnis­tut­tiin kui­ten­kin luo­vut­ta­maan vain 302 000 k‑m2, eli 75 %. Teks­tis­tä ei käy ilmi, joh­tui­ko ero­tus sii­tä, ettei ollut tont­te­ja luo­vu­tet­ta­vak­si vai sii­tä, ettei vir­ka­mie­hil­lä ollut resurs­se­ja hoi­taa nii­den vuo­raus­ta ja myy­mis­tä. Jos kysy­mys on jäl­kim­mäi­ses­tyä, resurs­si­pu­las­sa ei ole mitään järkeä.

Tämä ei ole koko asun­to­tuo­tan­to, sil­lä jon­kin ver­ran Hel­sin­gis­sä raken­ne­taan myös yksi­tyis­ten omis­ta­mil­le tonteille.

Asun­to­tuo­tan­to tuot­taa kau­pun­gil­le mel­koi­sen raha­vir­ran. Jos ker­ros­ne­liön kes­ki­hin­ta on 500 €, nois­ta 300 000 ker­ros­ne­liös­tä koi­tui 150 mil­joo­naa euroa tulo­na tai vuo­kra­tu­lon nyky­het­keen dis­kon­tat­tu­na arvo­na ja puut­tu­va 100 000 k‑m2 mak­soi kau­pun­gil­le mene­tet­ty­nä tulo­na 50 M€..

 

 

Muuntunut virus ja rokote

Vii­kon ikä­vä koro­na-uuti­nen oli, että viruk­sen ete­lä­afrik­ka­lai­nen mutaa­tio ei tot­te­le rokotetta.

Täs­sä ei ole muu­ta yllät­tä­vää kuin, että täl­lai­nen mutaa­tio ilmaan­tui ennen rokot­tei­ta. Mutaa­tioi­ta tapah­tuu koko ajan ja elin­kel­poi­sim­mat niis­tä alka­vat run­sas­tua. Kun mer­kit­tä­vä osa väes­tös­tä on roko­tet­tu, syn­tyy voi­ma­kas valin­ta­pai­ne rokot­tei­ta kes­tä­vien mutaa­tioi­den eduk­si. Niin­pä ete­lä­afrik­ka­lai­nen mutaa­tio ei jää vii­mei­sek­si resis­ten­tik­si virusmuunnokseksi.

Onnek­si roko­te­tek­no­lo­gia on koke­nut val­lan­ku­mouk­sen. Ennen rokot­teen kehit­tä­mi­seen meni vuo­sia, nyt RNA-roko­te syn­tyy muu­ta­mas­sa päi­väs­sä, kun virus­mu­taa­tio on löytynyt.

Tämä nyt jaet­ta­va Pfize­rin roko­te syn­tyi muu­ta­mas­sa päi­väs­sä, mut­ta sen tes­tauk­set ja luvi­tus kes­ti­vät lähes vuoden.

Influens­sa muun­tuu joka vuo­si ja uut­ta ver­sio­ta var­ten teh­dään uusi roko­te van­hal­la luval­la. Roko­te on riit­tä­vän saman­lai­nen, jot­ta luvan saa nopeas­ti. Se ei ole täy­sin ris­ki­tön­tä, mut­ta ris­ki­tön­tä ei ole myös­kään vuo­den odo­tus. Kym­me­nes­sä kuu­kau­des­sa koro­naan on kuol­lut yli kak­si mil­joo­naa ihmis­tä – aina­kin. Kaik­kia koro­na­kuo­le­mia ei var­maan­kaan ole las­ket­tu. Vähän muun­nel­lun RNA-rokot­teen ris­ki on todel­la mar­gi­naa­li­nen. Kun menet ulos käve­le­mään, pel­käät­kö, että pää­hä­si puto­aa meteoriitti?

Voi hyvin­kin käy­dä niin, että SARS-Cov‑2:sta tulee A‑viruksen kal­tai­nen vit­saus, joka tulee vähän muun­nel­tu­na takai­sin tois­tu­vas­ti. Influens­sa­ro­ko­tuk­sia pitää ottaa vuo­sit­tain, koro­na-roko­tuk­sia ehkä jopa useammin.

Tämä vaa­tii glo­baa­lia val­mis­tau­tu­mis­ta. Lää­keyh­tiöil­le kuu­luu kun­nol­li­nen kor­vaus teh­dys­tä työs­tä, mut­ta nii­den ei kan­na­ta ryh­tyä kiris­tä­mään val­tioi­ta. Rokot­tei­den tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia on raken­net­ta­va lisää ja paljon.

Ei ole hyvä jut­tu, että Israel pää­si jonon ohi mak­sa­mal­la nelin­ker­tai­sen hin­nan rokotteesta.

= = = = =

LISÄYS 26.1.2021

Tämä kan­sain­vä­li­ses­sä leh­dis­tös­sä kie­rä­nyt uuti­nen rokot­tei­den hei­kos­ta tehos­ta ete­leafrik­ka­lai­seen viruks­mu­taa­tion oli ilmi­ses­ti ennen­ai­kai­nen. Moder­na vakuut­taa yhtiön­sä rokot­teen toden­nä­köi­ses­ti päte­vän sii­hen­kin, mut­ta muut­taa roko­tet­taan var­muu­den vuok­si vähän. Se ei kui­ten­kaan pois­ta sitä, että on hyvin toden­nä­köis­tä, että valin­ta­pai­ne syn­nyt­tää rokot­teen kes­tä­viä muun­nok­sia viruk­ses­ta, jol­loin jou­du­taan samaan tilan­tee­seen­kin influens­sa­ro­ko­tuks­ten kans­sa, jot­ka jou­du­taan otta­maan joka vuo­si uudestaan.

 

Autoilun verottaminen vai subventiot

Kir­joi­tin Ver­de-leh­teen pää­kir­joi­tuk­sen lii­ken­teen pääs­tö­jen puo­lit­ta­mi­ses­ta. Kun valit­ta­va­na on saas­tut­ta­mi­sen verot­ta­mi­nen tai vähä­pääs­töi­sen sub­ven­tio, pork­ka­na­lin­ja on päät­tä­jäl­le hel­pom­pi mut­ta val­tion­ta­lou­del­le raskaampi.

Kes­kus­tan esit­tä­mä kilo­met­ri­poh­jai­nen vero on hyvä, kos­ka kuten olen moneen ker­taan kir­joit­ta­nut, autoi­lu on kau­pun­geis­sa ali­ve­ro­tet­tua ja haja-asun­tusa­lueil­la yli­ve­ro­tet­tua. Autoi­lun kor­keam­pi verot­ta­mi­nen kau­pun­geis­sa on perus­tel­tua, mut­ta kun perus­tee­na on kau­pun­ki­lais­ten toi­sil­leen aiheut­ta­ma hait­ta, verot pitäi­si mak­saa alu­een kun­nil­le eikä siir­tää kes­kus­tan kannatusalueille.
Jos perus­tee­na käy­te­tään sitä, että autoi­lua voi­daan verot­taa enem­män siel­lä, mis­sä kun­nat ovat käyt­tä­neet rahaa jouk­ko­lii­ken­teen hyväk­si, oikea koh­de vero­tu­loil­le oli­si jouk­ko­lii­ken­teen tuki.

Bio­polt­toai­nei­siin panos­ta­mi­ses­sa vei­ka­taan vää­rää hevos­ta. Se tek­no­lo­gia ei skaa­lau­du. Tule­vai­suus on säh­kö­au­to­jen ja vetyteknologian.

Lue lisää täs­tä.

Mikä asumisessa mättää?

Yhden ihmi­sen muut­to muu­al­ta Suo­mes­ta töi­hin Hel­sin­kiin mak­saa noin 250 000 euroa. Täs­tä val­tao­san vie asun­to, jon­ka työn peräs­sä muut­ta­va mak­saa yleen­sä itse. Noin 30 000 euroa koi­tuu inves­toin­ti­ku­lui­na kau­pun­gil­le väki­lu­vun kas­vun aiheut­ta­mi­na inves­toin­tei­na. Tämä tie­to on kym­me­nen vuo­den takaa. Nyt sum­ma lie­nee korkeampi.

Kuka muu­tos­ta hyötyy?

Muut­ta­ja saa yleen­sä parem­paa palk­kaa, mut­ta ero­tuk­ses­ta menee yli puo­let eri­lai­siin veroi­hin ja lop­pu usein asumiseen.

Kau­pun­ki saa lisää vero­tu­lo­ja, mut­ta jou­tuu mak­sa­maan kas­va­van väes­tön pal­ve­lut ja kas­vun vaa­ti­mat investoinnit.

Kiis­ta­ton voit­ta­ja on val­tio, joka saa työn peräs­sä muut­ta­val­ta enem­män vero­tu­lo­ja. Ei oli­si perus­tee­ton­ta, että val­tio osal­lis­tui­si enem­män kau­pun­kien kas­vun tuot­ta­miin kului­hin, kuten Ruotsissa.

Hin­nat ja vuokrat

Asun­to­jen vuo­krat ovat nous­seet sel­väs­ti nopeam­min kuin nii­den hin­nat, vaik­ka kor­ko­jen las­kies­sa pitäi­si käy­dä päin­vas­toin. Tämä kie­lii mer­kit­tä­väs­tä markkinapuutteesta.

Asun­nos­ta ei sinän­sä jou­du mak­sa­maan Hel­sin­gin seu­dul­la koh­tuut­to­mas­ti, jos ei ole ron­ke­li osoit­teen suh­teen. On hal­po­ja lähiöi­tä ja kehys­kun­nis­sa asun­to­jen hin­nat ovat vii­me vuo­si­na jopa las­ke­neet. Osoit­teen suh­teen ihmi­set ovat kui­ten­kin tul­leet yhä ron­ke­lim­mik­si. Ollaan val­miit mak­sa­maan nel­jän­nes­mil­joo­na pää­sys­tä halut­tuun kaupunginosaan.

Hin­ta ker­too lah­jo­mat­to­mas­ti, mis­sä asun­to­ja tar­vi­taan lisää. Hin­to­jen alen­ta­mi­sek­si asun­to­ja pitäi­si raken­taa sin­ne, mis­sä niis­tä mak­se­taan eniten.

Vain 15 % suo­ma­lai­sis­ta haluai­si asua suu­ren kau­pun­gin kes­kus­tas­sa. Se on kui­ten­kin 800 000 ihmis­tä eli monin­ker­tai­ses­ti enem­män kuin kes­kus­toi­hin mahtuu.

Kun aiem­paa useam­pi arvos­taa urbaa­nia elä­män­ta­paa, pitäi­si urbaa­nia asu­mis­ta raken­taa pal­jon lisää. Syyt­tä­vä sor­mi osoit­taa Hel­sin­kiä. Mik­si Hel­sin­kiin raken­ne­taan niin vähän asuntoja?

Kaa­voi­tus ei ole help­poa. Kun asui­na­luei­ta tii­vis­te­tään, asu­ka­sak­tii­veil­ta saa har­voin tukea. Kun tii­vis­tys­kaa­va kui­ten­kin hyväk­sy­tään ja alu­eel­le raken­ne­taan lisää, koke­mus ker­too, että van­ho­jen asun­to­jen arvo ei las­ke vaan nousee.

Vaik­ka tut­tu mai­se­ma muut­tuu, lii­ken­neyh­tey­det, lähi­kaup­pa ja kou­lu para­ne­vat. Uudet asuk­kaat tuo­vat alu­eel­le vils­ket­tä ja vipi­nää. Vas­ta­lauseis­ta huo­li­mat­ta tii­vis­tä­mi­nen paran­taa asuinalueita.

Kaa­vois­ta se ei sil­ti ole enää kiin­ni. Nii­tä on tar­peek­si, mut­ta tont­te­ja ei voi­da antaa raken­net­ta­vak­si ennen kuin kadut, vie­mä­rit, vesi­joh­dot ja ratik­ka­lin­jat on raken­net­tu ja esi­ra­ken­ta­mi­sel­la on saa­tu tont­ti raken­nus­kel­poi­sek­si. Hel­sin­ki inves­toi liki mil­jar­dil­la eurol­la, mut­ta sekään ei riitä.

Hel­sin­ki on sito­nut omat kätensä

Kor­keat vuo­krat eivät tuo­ta lisää asun­to­ja, kos­ka pula on ton­teis­ta. Inves­toin­tien rahoit­ta­mi­sek­si rahan pitäi­si ohjau­tua kau­pun­gil­le. Kau­pun­gin tuot­taa itse mark­ki­naeh­toi­sia vuo­kra-asun­to­ja pai­naak­seen mark­ki­na­vuo­kria alas ja saa­dak­seen rahaa asun­to­tuo­tan­non vaa­ti­miin infra-investointeihin.

Hel­sin­gis­sä kau­pun­ki omis­taa yleen­sä ton­tin, joten se saa kyl­lä oman­sa pois ja vähän enem­män­kin. Luu­li­si ole­van kan­nat­ta­vaa inves­toi­da 100 mil­joo­naa hank­kee­seen, joka tuot­taa 200 mil­joo­naa, mut­ta Hel­sin­ki on sito­nut käten­sä kum­mal­li­sil­la inves­toin­ti- ja lainakatoilla.

Kau­pun­kia ei voi joh­taa kuin osa­keyh­tiö­tä, mut­ta täs­sä asias­sa niin oli­si hyvä toi­mia. Tuli­si pal­jon lisää asuntoja.

Meno­ka­tot ovat jär­ke­viä juok­se­vien meno­jen koh­dal­la, mut­ta ei niil­lä pitäi­si rajoit­taa voit­toa tuot­ta­via inves­toin­te­ja, eri­tyi­ses­ti kun se pahen­taa asuntopulaa.

 

= = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu kolum­ni­na Talous­e­lä­mä-leh­den nettisivuilla.

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 19.1.2021

Se on taas alka­nut. Alkoi itse asias­sa jo viik­ko sit­ten, mut­ta lis­ta oli niin köy­käi­nen, ettei sii­tä ollut rapor­toi­ta­vaa. En ole aikeis­sa men­nä kokouk­seen, vaan Mik­ko Säre­lä menee.

Johan­na Lai­saa­ren (sd) val­tuus­toa­loi­te teh­dä Aino Acktén huvi­las­ta jän­nien nais­ten elä­vä museo.

Sym­paat­ti­nen aloi­te, mut­ta ei peli­tä, sil­lä huvi­la ei ole läm­min tal­vel­la. Joku vuo­kra­lai­sis­ta yrit­ti teh­dä sii­tä sel­lai­sen, ja sik­si se on nyt todel­la huo­nos­sa kunnossa.

Hel­sin­gil­lä on omis­tuk­ses­saan pal­jon arvo­ra­ken­nuk­sia, jot­ka on pääs­tet­ty huo­noon kun­toon. Ne on parem­pi myy­dä kuin antaa laho­ta pai­kal­leen. Jotain vikaa on myös vuo­kraus­po­li­tii­kas­sa. Raken­nuk­set vuo­kra­taan ”mark­ki­na­vuo­kral­la”, mikä kau­pun­gin kie­lel­lä tar­koit­taa, että ne vuo­kra­taan kus­tan­nus­pe­rus­tei­ses­ti. Kun arvo­ra­ken­nus jou­du­taan remon­toi­maan suu­rin kus­tan­nuk­sin, sii­tä vaa­di­taan niin kovaa vuo­kraa, ettei kukaan suos­tu sitä mak­sa­maan. Mark­ki­na­vuo­kral­la tar­koi­te­taan aivan muu­ta: sitä vuo­kraa, joka saa­daan vaik­ka huu­to­kau­pan tulok­se­na. Niin saa­daan paras mah­dol­li­nen vuo­kra, jol­la tila kui­ten­kin menee käyt­töön eikä jää tyh­jil­leen. Tyh­jäk­si hin­noit­te­lu on tilan väärinkäyttöä.

Mal­min len­toa­se­ma­kort­te­lei­den asemakaava

Mal­min len­to­ken­tän alu­eel­le tulee asuk­kai­ta noin Imat­ran kau­pun­gin ver­ran. Tähän näh­den on kes­kus­tel­tu aika vähän sii­tä, mil­lais­ta kau­pun­kia sin­ne raken­ne­taan. Sii­tä on kyl­lä kes­kus­tel­tu, raken­ne­taan­ko mitään. Nyt kun len­to­ko­nei­ta jo hää­de­tään alu­eel­ta, oli­si aika ottaa kan­taa myös kaa­vo­jen sisältöön.

Ihan kivan näköis­tä tän­ne on tulos­sa. Mal­min van­hem­mat osat tule­vat näyt­tä­mään tämän rin­nal­la har­mil­li­sen nuhruiselta.

Tämä kaa­va on noin kym­me­nes­osa tule­vas­ta koko­nai­suu­des­ta, mut­ta täs­tä jo näkee, mil­lais­ta kau­pun­kia enti­sen len­to­ken­tän alu­eel­le on tulossa.

Tämä kaa­va oli meil­lä 17.3. 2020, jol­loin selos­tin sitä tar­kem­min. Nyt se on tul­lut lausun­noil­ta, joi­den poh­jal­ta kaa­vaan on teh­ty vähäi­siä muutoksia.

Vuo­kraus- ja myyn­ti­pe­rus­tei­den mää­rää­mi­nen eräil­le ton­teil­le Jätkäsaaressa 

Näis­sä ei ole mitään ihmeel­lis­tä. Se täy­tyy kui­ten­kin tode­ta, että ARA-tont­tien pää­oma-arvo on alle puo­let kovan rahan tont­tien pää­oma-arvos­ta ja Hitas-tont­tien noin 70 %. Viral­li­ses­ti alen­nus­pro­sen­tit ovat pie­nem­piä. Voi olla sosi­aa­li­sia perus­tei­ta luo­vut­taa tont­te­ja hal­vem­mal­la, mut­ta pää­tök­sen­teon avoi­muus vaa­ti­si avoi­muut­ta täs­sä­kin asias­sa. Tosin ton­tit voi­vat ero­ta mik­ro­si­jain­nil­taan toisistaan.

Pil­vi Tors­tin (sd) toi­vo­mus­pon­si nimik­ko­puun rekis­te­röi­mi­ses­tä jokai­sel­le syn­ty­väl­le helsinkiläiselle.

Vas­tauk­ses­sa tode­taan, että vaik­ka pui­ta syn­tyy enem­män kuin lap­sia, val­tao­sa met­säs­tä uusiu­tuu sie­men­tä­mäl­lä. Avo­hak­kui­ta Hel­sin­gis­sä ei har­joi­te­ta. Puus­ta ei toi­saal­ta voi­da taa­ta, että se säi­lyy ihmisiän.

Han­nu Oska­lan (vihr) aloi­te Ruo­ho­lah­den met­roa­se­man itäi­sen sisään­käyn­nin rakentamisesta

Aloit­tee­seen vas­ta­taan myö­tä­su­kai­ses­ti, mut­ta ei luva­ta mitään.

Näi­tä puut­tu­via sisään­käyn­te­jä on todel­la pal­jon. Ruo­ho­lah­ti, Rau­ta­tie­a­se­ma, Yli­opis­to, Sör­näi­nen, Kulos­aa­ri nyt esi­mer­kik­si. Kun tie­tä oikeis­taan, lii­ken­teel­li­sek­si hyö­dyk­si las­ke­taan 10 € tun­nil­ta aika­sääs­tö­nä. Suu­ruus­luok­ka­las­kel­ma­na: jos met­roa­se­man puut­tu­van sisään­käyn­nin takia 2 000 ihmis­tä jou­tuu päi­vit­täin kier­tä­mään vii­den minuu­tin tur­han kier­rok­sen, tuot­taa se vuo­des­sa puo­len mil­joo­nan euron aika­kus­tan­nuk­sen vain arki­päi­vil­tä laskettuna.

 

Yhdysvaltain kylmä sisällissota

Kir­joi­tin Ver­de-leh­teen pää­kir­joi­tuk­sen Yhdys­val­tain tilan­tees­ta pre­si­den­tin usu­tet­tua kan­nat­ta­ji­aan hyök­kää­mään kongressiin.

Trump ja hänen kan­nat­ta­jan­sa on pelk­kä oire maan sai­rau­des­ta. Yhdys­val­lat on huo­nos­sa jamas­sa. Huo­mat­ta­va osa kan­sas­ta on suo­ma­lai­sen mit­ta­puun mukaan huo­nos­ti kou­lu­tet­tua, kos­ka kou­lu­jen taso vaih­te­lee val­ta­vas­ti ja niis­sä pai­no­te­taan aika hyö­dyt­tä­miä asioi­ta. Tie­dot maa­il­mas­ta ovat hute­rat. Joi­den­kin tie­to­jen mukaan perä­ti 40 pro­sent­tia ame­rik­ka­lai­sis­ta elää kuvi­tel­len, että maa­pal­lo oli­si noin 10 000 vuot­ta van­ha ja mer­kit­tä­vä osa ei tie­dä, että maa kier­tää aurin­koa eikä aurin­ko maata.

Tie­tä­mät­tö­myys ruok­kii usko­mat­to­mia salaliittoteorioita.

Nyky­maa­il­mas­sa keh­no kou­lu­tus antaa aika huo­not eväät menestyä.

Toi­saal­ta maas­sa on kukois­ta­via kau­pun­ke­ja ja maa­il­man par­haat yliopistot.

Vau­rau­den kes­kit­ty­mi­nen kukos­ta­viin kau­pun­kei­hin ruok­kii kat­ke­ruut­ta ja sitä Trump osa­si käyt­tää hyväk­seen vihan liet­son­nas­sa. Pelot­ta­vin­ta on, että tätä voi­daan api­noi­da muuallakin.

Näyt­tää toden­nä­köi­sel­tä, että Yhdys­val­tain ase­ma län­ti­sen maa­il­man joh­ta­ja­na on hii­pu­mas­sa, mut­ta mitä tulee tilal­le? Euroo­pan soi­si nouse­van, mut­ta torai­ses­ta EU:sta ei sii­hen ole.

Lue lisää täs­tä.

Lääkepatentit – monopolipeliä ihmishengillä

Kir­joi­tin lää­ke­pa­ten­teis­ta Ver­de-leh­teen. (www.verdelehti.fi)

Monet uudet lääk­keet ovat hyvin kal­lii­ta, kos­ka nii­den kehit­tä­mi­nen on ollut kal­lis­ta. Ne eivät ole kui­ten­kaan kal­lii­ta valmistaa.

Kun lää­key­ri­tys pyr­kii saa­maan kiin­teät kus­tan­nuk­sen­sa pois lääk­keen hin­nas­sa, hin­nat nouse­vat niin kor­keal­le, että moni jää ilman hoi­toa. Näin on käy­nyt myös Suomessa.

Lää­keyh­tiöi­den on saa­ta­va katet­ta kehi­tys­työl­leen. Mak­sa­jik­si jou­tu­vat väki­sin rik­kai­den mai­den veron­mak­sa­jat ja sai­raus­va­kuu­tus­yh­tiöt, mut­ta mak­sa­mi­sen mal­li voi­si olla fik­sum­pi niin, ettei ihmi­siå kuo­li­si turhaan.

Kir­joi­tuk­sen voi lukea täs­tä.

 

Hoidon riskit ja taudin riskit

Minul­la on tiet­tyä ymmär­rys­tä Bri­tan­nian oma­pe­räi­sel­le roko­tus­käy­tän­nöl­le, jos­sa pyri­tään anta­maan mah­dol­li­sim­man monel­le ensim­mäi­nen piik­ki nopeas­ti, vaik­ka sil­loin poi­ke­taan­kin ohjeets­ta, että tehos­te­ro­ko­te pitäi­si antaa kol­men vii­kon pääs­tä. Taus­tal­la minul­la on silk­kaa toden­nä­köi­syys­las­ken­taa ilman lää­ke­tie­teel­li­sen tie­don pai­no­las­tia. 

Jul­ki­suu­des­sa on ihme­tel­ty sitä, että Bri­tan­nias­sa käy­te­tään rokot­tei­ta ohjei­den vas­tai­ses­ti. Sen sijaan, että jokais­ta roko­tet­ta­vaa koh­taan vara­taan kak­si annos­ta, roko­te­taan mah­dol­li­sim­man nopeas­ti mah­dol­li­sim­man moni yhdel­lä annok­sel­la ja uusin­ta­ro­ko­tus­ta vii­väs­te­tään viikoilla.

Tau­din tor­jun­ta on toden­nä­köi­syys­las­ken­taa ja minun las­ki­me­ni antaa saman tulok­sen, jos­kin on myön­net­tä­vä, että vähän vaja­vai­sin tiedoin.

Aloi­te­taan sii­tä, onko parem­pi rokot­taa kaik­ki ker­ran kuin puo­let väes­tös­tä kah­teen ker­taan. Jul­ki­suu­des­sa on liik­ku­nut tie­to­ja, että yhteen ker­taan rokot­ta­mi­nen antai­si 70 pro­sen­tin suo­jan ja kah­teen ker­taan roko­tet­taes­sa 95 pro­sen­tin suo­jan. En tie­dä, mis­tä tuo 70 pro­sent­tia on kotoi­sin, mut­ta roko­tus­ko­kei­den väliai­ka­tie­dois­ta se lie­nee jol­lain tark­kuu­del­la laskettavissa.

Aika yksin­ker­tai­nen mate­ma­tiik­ka osoit­taa, että koko väes­tö yhteen ker­taan roko­tet­tu­na vai­kut­taa enem­män kuin puo­let väes­tös­tä kah­teen ker­taan rokotettuna.

0,5 x 95 % = 47,5 % < 70 %.

Tämä mate­ma­tiik­ka voi kui­ten­kin olla lii­an yksin­ker­tais­ta. Jos nuo kah­teen ker­taan roko­tet­ta­vat oli­si­vat ris­ki­ryh­mää ja nuo lisä­ro­ko­tet­ta­vat oli­si­vat ter­vei­tä nuo­ria, oli­si var­maan­kin parem­pi rokot­taa ris­ki­ryh­mä kah­teen ker­taan. Bri­tan­nias­sa puhu­taan kui­ten­kin niin suu­ris­ta mää­ris­tä, että kyse on muis­ta­kin kuin ris­ki­ryh­miin kuu­lu­vis­ta. Haa­voit­tu­vim­mat pitäi­si kui­ten­kin rokot­taa kah­teen ker­taan ohjei­ta nou­dat­taen. Tämä perus­tuu intui­tioon, kos­ka minul­la ei ole käy­tet­tä­vis­sä todel­li­sia para­met­re­ja Bri­tan­nian tilanteesta.

Muu­ten olen sitä miel­tä, että jos Suo­meen tulee 50 000 annos­ta roko­tet­ta vii­kos­sa, pitäi­si ensim­mäi­sen kol­men vii­kon rokot­teet käyt­tää 150 000 hen­gen rokot­ta­mi­seen ker­ran, ja viik­ko­jen 4–6 rokot­teet sii­hen, että nämä samat roko­te­taan toi­seen ker­taan sen sijaan, että roko­te­taan joka viik­ko 25 000 ja pan­naan 25 000 annos­ta roko­tet­ta säi­löön toi­seen ker­taan rokot­ta­mis­ta var­ten. Täs­sä on tie­tys­ti ris­ki sii­tä, ettei noi­ta lisä­ro­kot­tei­ta vii­koil­la 4–6 tule­kaan, mut­ta toi­ses­sa vaa­ka­ku­pis­sa on roko­te­suo­jan saa­mi­nen nopeammin.

Entä sit­ten toi­sen roko­tus­ker­ran vii­väs­tä­mi­nen? Se tar­jo­aa ensim­mäi­sen rokot­teen nopeam­min useam­mal­le ja sääs­tää onnis­tues­saan sato­ja ellei tuhan­sia ihmis­hen­kiä. Roko­te­ko­keis­sa väli oli kol­me viik­koa, Jos tehos­te­ro­ko­tuk­sen saa vas­ta 12 vii­kon kulut­tua, toi­mii­ko se?

On kokeil­tu vain kol­men vii­kon väliä. Se vedet­tiin hihas­ta. Ellei oli­si ollut niin kii­re, oli­si ehkä kokeil­tu pidem­pää väliä. On hyvin toden­nä­köis­tä jos­kaan ei var­maa, että vähän vii­väs­tet­ty­nä­kin toi­nen roko­tus­ker­ta teho­aa. Tämä on toden­nä­köi­syys­las­ken­taa ja osit­tain arvaus­ta, mut­ta luul­ta­vas­ti vii­väs­tä­mi­nen kannattaa.

Jos­tain syys­tä hoi­don takia kuo­le­mis­ta pide­tään pal­jon pahem­pa­na asia­na kuin kuo­le­mis­ta hoi­don puut­tee­seen. Täs­sä on kyse vähän samas­ta asias­ta. Jos halu­taan pela­ta var­man pääl­le, nou­da­te­taan kol­men vii­kon väliä, kos­ka sen tomi­vuu­des­ta on tie­toa. Sil­loin myös aiheu­te­taan var­mas­ti suu­ri mää­rä kuo­le­mia niil­le, jot­ka eivät ehdi saa­da ensim­mäis­tä­kään annosta.

Sitä kui­ten­kin ihmet­te­len, että Bri­tan­nias­sa aja­tel­laan, että tehos­te­ro­ko­te voi­daan antaa aivan eri rokot­teel­la kuin ensim­mäi­nen annos. Tätä pidän hyvin outo­na, jos­kaan en tie­dä asias­ta tar­peek­si. Ei ole todel­la­kaan näyt­töä, että tämä teho­aa yhtä hyvin. Tosin se voi teho­ta myös parem­min, mut­ta se on jo silk­kaa spekulointia.

Bri­tan­nias­sa on kii­re. Tar­tun­to­ja on vii­kos­sa liki 400 000 ja koro­na­kuo­le­mia liki 4000. Ensim­mäi­nen piik­ki mah­dol­li­sim­man monel­la mah­dol­li­sim­man nopeas­ti sääs­tää pal­jon ihmis­hen­kiä sekä sik­si, että roko­te­tut ovat osit­tai­ses­sa suo­jas­sa että sik­si, että epi­de­mian leviä­mi­nen hidas­tuu, kos­ka tar­tut­ta­vuus ale­nee. Sik­si sään­nöis­tä poik­kea­mi­sen ymmär­tää Britanniassa.

Meil­lä tilan­ne on rau­hal­li­sem­pi, aina­kin toistaiseksi.

Edessä suhdanteiden ylikuumeneminen

En oikein ymmär­rä suh­dan­ne-ennus­ta­jia, joi­den mukaan alka­va­na vuon­na yksi­tyi­nen kulu­tus jäi­si pie­nem­mäk­si kun vuon­na 2019. Tämä vuo­si on ollut pelk­kää pak­ko­sääs­tä­mis­tä niin, että koti­ta­louk­sien sääs­tä­mi­sas­te on nous­sut aivan käsit­tä­mät­tö­män kor­keak­si. Rahaa on tileil­lä mil­jar­di­tol­kul­la. Kun kaik­ki haluk­kaat on roko­tet­tu, ihmi­set ryn­tää­vät käyt­tä­mään rajaa kaik­keen sel­lai­seen, joka on ollut vuo­den kiellettyä.

Kir­joi­tin täs­tä Ver­de­leh­teen. Kir­joi­tuk­sen voi lukea täs­tä.