_

Mitä tehdä Hitas-järjestelmälle?

Helsingin Hitas-järjestelmä on kieltämättä kummallinen. Sitä on helpompi ymmärtää eläytymällä Helsingin asuntomarkkinoihin 40 vuotta sitten. Siihen aikaan uustuotannossa tavoiteltiin 40 prosentin osuutta ARA-vuokra-asunnoille. Kovan rahan vuokra-asuntokanta oli tuhottu vuokrasäännöstelyllä. Asunnon ostajan piti säästää puolet hinnasta, jotta voisi saada ruhtinaallisen kahdeksan vuoden asuntolainan. Näillä säännöillä omistusasunto oli monen ulottumattomissa, koska ei ollut tarpeeksi rikas, ja ARA-asunto, koska ei ollut tarpeeksi köyhä. Helsingistä oli tulossa kaupunki, johon pääsevät vain rikkaat ja…

Jatka lukemista

joukkoliikenne, Kaupunkisuunnittelu, liikennepolitiikka, _

Valtion pitäisi vetäytyä Helsingin seudun liikenneinvestoinneista

Valtio on vitkastellut pääkaupunkiseudun MAL-neuvottelujen kanssa niin, että mitään sopimusta ei nyt ole ja rakentaminen alkaa takuta. Helsingin seudun maankäytön suunnittelussa on aivan liian monta kokkia. Siksi valtio voisi vetää lusikkansa sopasta ja jättää liikenneinfran suunnittelun ja rahoittamisen kunnille. Valtion nyt pääkaupunkiseudulla käyttämät rahat annettaisiin kunnille toteutuneen asuntotuotannon suhteessa tai vielä paremmin asukasluvun kasvusta, jotta ei tarvitsisi viisastella, mikä on uustuotantoa ja mikä remontointia Rahaa voisi tulla noin 10 000…

Jatka lukemista

_

Blogin tilastoja

Blogin tilastoja Vuoden 2018 tilastot ovat näköjään julkaisematta, joten julkaisen tässä kahden vuoden tilastot blogin liikenteestä ja vertailun vuoksi vielä vuoden 2017 tilastot Vuosi Postauksia Käyntikertoja Julkaistuja kommentteja 2017 230 1,50 miljoonaa 10 089 2018 147 1,32 miljoonaa 6 425 2019 149 1,07 miljoonaa 6 185   Kävijämäärät ovat siis laskeneet, mutta se johtuu postausten määrän laskusta. Olen siirtänyt aktiviteettiani enemmän twitteriin. Kun vastuuni vihreiden kaupunkisuunnittelulinjauksista on vähentynyt, kaupunkiympäristölautakuntaa…

Jatka lukemista

_

Kansliapäälliköt valittakoon vaalikaudeksi kerrallaan

On päästävä eroon ministeriöiden kaksoishallinnosta. Poliittiset valtiosihteerit korvattakoon vaalikauden ajaksi valitulla kansliapäälliköllä. Jotkut kokoomuslaiset ovat polttaneet päreensä siitä, että valtioneuvosto valitsi sisäministeriön kansliapäälliköksi Kirsi Pimiän, vaikka heidän mielestään olisi pitänyt valita Antti Pelttari. Pimiän valinta oli heidän mukaansa poliittinen, kun taas kokoomuslaisen Antti Pelttarin valita ei olisi ollut. Pimiää pidetään poliittisena, koska hän on ollut oikeusministeri Tuija Braxin erityisavustajana. Pelttari taas on ollut Anne Holmlundin (kok) valtiosihteerinä. Poliittisuus on…

Jatka lukemista

_

Helsingin seudun kasvu kiihtyi

Väestön ennakkotietojen mukaan Helsingin seudun väkiluku kasvoi yli kahdellakymmenellä tuhannella asukkaalla. Siinä oli lisäystä yli kolme tuhatta asukasta. Nämä ovat kuitenkin ennakkotietoja. Vuosi sitten lopulliset tiedot poikkesivat ennakkotiedoista melkoisesti. Näitä väkilukutietoja heiluttaa ilmeisesti melkoisesti ulkomaalaisväestö, jonka muutto pois maasta rekisteröityy usein vähän jälkijunassa. Aiempia vuosia enemmän kasvu on parina viime vuonna keskittynyt Vantaalle (Kehärata) ja Espooseen (Länsimetro). Runsas vuosi sitten kovasti notkahtanut Helsingin kasvu on taas kiihtynyt lähelle normaaleje…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö

Työssäkäyviä köyhiä tuettava täydentävillä tulonsiirroilla.

Maanviljelijät eivät vastusta maataloustukia. Miksi palkansaajajärjestöt kuitenkin vastustavat palkan pällle maksettavia tulonsiirtoja? Yle uutisoi alkuviikosta, että yhä useampi palkansaaja ei tule toimeen palkallaan. Tilanne on seurausta vastentahtoisesta lähinnä osa-aikatyöstä. Niin sanotun perustyön määrä vähenee koko ajan – siis työn, johon ei vaadita mitään erityisosaamista, vaan peruskoulu riittää. Siksi meillä on todella korkea työttömyys pelkän peruskoulun suorittaneiden keskuudessa – noin 25 %. Uusia perustason työpaikkoja syntyy lähinnä palveluammatteihin. Ne ovat…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 21.1.2020

PÖYDÄLTÄ Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman liikenteelliset periaatteet Munkkiniemestä on tullut paljon postia siitä, ettei nelosta saa siirtää Mannerheimintieltä Fredalle. Minuakin vanhana munkkalaisena tämä vähän kouraisee, mutta munkkiniemeläisten argumentit ovat vähän itsekkäitä. 1)      Eikö se Vihdin ratikka voisi mennä Fredalle. Jos on sitä mieltä, että Mannerheimintien linja on parempi, millä perustelee sitä, että linja jolla on enemmän matkustajia siirrettäisiin huonommalle reitille ja vähäliikentesempi saisi tämän paremman reitin 2)      Eikö kymppiä voisi…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Liian halpa asukaspysäköintitunnus estää Töölön pysäköintiongelman ratkaisemisen

Topeliuksenkadun ratikan alta lähtevät pysäköintipaikat on tarkoitus korvata Töölössä kaventamalla jalkakäytäviä vinoparkkeerauksen tieltä. Se tuo todella huonoa katumiljöötä. Näin ei pitänyt käydä. Vähän aikaa sitten kaavoitimme 800 autopaikkaa Töölönkadulle hotellin alle, koska tiedettiin, että Topeliuksenkadulta poistuu pysäköintipaikkoja. Miksi ne pitää toiseen kertaan korvata? Kaikilla uusilla tiheästi rakennetuilla asuinalueilla autopaikat ovat maan alla ja niin niiden tietysti pitäisi olla myös Töölössä. Uusilla rakennuksilla myös Töölössä ja esimerkiksi Katajanokalla pysäköinti on…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, liikennepolitiikka, _

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.1.2020

VIIME VUOSIKYMMENELTÄ SIIRTYNEET ASIAT Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma ja liikenteelliset periaatteet Tämä pantiin pöydälle 10.12.2019. Suunnitelma on selostettu silloin tarkemmin Tarkoitus on tehdä ratikkalinja Munkkiniemen aukiolta Huopalahdentietä ja Vihdintietä Pohjois-Haagan asemalle ja sieltä edelleen Kantelettarentielle. Tämä väli mitoitetaan 45 metriä pitkille kaksisuuntaisille ratikoille. Niillä ei kuitenkaan voi ajaa ainakaan toistaiseksi Munkkiniemestä Mannerheimintietä Kolmikulmaan ilman, että pysäkkejä pidennetään. Mannerheimintien ratikkalinja ei kestä enempää ratikoita ruuhkautumatta. Siksi Töölön läpi avataan toinen ratikkalinja…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, Talouspolitiikka, _

Berliinin vuokrasäännöstely

Berliini on lehtitietojen mukaan päättänyt asettaa kaupunkiin vuokrasäännöstelyn ennen vuotta 2014 rakennettuihin asuntoihin. (Helsingin Sanomat (7.1.2020), Vuokralaisten vallankumous.) Toivottavasti tämän päätöksen kaikkinaiset vaikutukset tutkitaan kunnolla, koska kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen koe. Tyytymättömyyden vuokrien nopeaan nousuun ymmärtää. Saksojen yhdistymisen jälkeen Berliinistä tuli muuttotappiokaupunki, jonne tuli toistasataatuhatta tyhjää asuntoa. Sen ansiosta se oli hyvin halpa sekä asukkaille että uusille startup-yrityksille. Nyt Berliini vetää puoleensa asukkaita ja yrityksiä. Tilan ylitarjonta on kadonnut.…

Jatka lukemista