Asuntojen hintojen eriytyminen jatkuu

Asuntojen hinnat

Asun­to­jen hin­to­jen eriy­tymi­nen jatkuu. Tilas­to viime vuo­den viimeiseltä neljän­nek­seltä on nyt julka­istu. Sen saa tästä. Helsingis­sä nousi­vat eri­tyis­es­ti Helsin­ki 1–3:ssa eli kaikkial­la muual­la kuin Itä-Helsingis­sä. Kehyskun­nis­sa hin­nat laske­vat edelleen.Kalliit alueet muut­tuvat entistä kalli­im­mik­si ha halvoil­la alueil­la hin­nat pikem­minkin laskevat.

Van­ho­jen ker­ros- ja riv­i­taloa­sun­to­jen neliöhin­nat ja muu­tos edel­lis­es­tä vuodes­ta oli­vat viimeisel­lä neljänneksellä :

Helsin­ki 1   6116 €  +3,2 %
Helsin­ki 2  4801 € +2,8 %
Helsin­ki 3  3571 €  +4,3 %
Helsin­ki 4  2704 €  ‑1,8 %
Espoo        3253 €  + 0,5 %
Van­taa      2615 €  + 0,4 %
Kehyskun­nat  2138 €  ‑1,9 %
Koko maa — PKS   1699 €  ‑0,9 %

Johtopäätök­seni on edelleen sama: asun­to­ja pitää rak­en­taa sinne, mis­sä ihmiset halu­aisi­vat asua! Helsin­gin on nopeutet­ta­va asun­to­tuotan­toa tuntuvasti!

Hin­to­jen alen­tu­mi­nen Itä-Helsingis­sä ei ole pelkästään iloinen asia.

Seinäjoen ihme

(Kir­joi­tus on julka­istu MDI:n sivuil­la osana Seinäjokea koske­vaa blo­gis­ar­jaa sekä Ilk­ka-lehden net­ti­sivuil­la. Seinäjoen ihmeel­lä tarkoite­taan kaupun­gin voimakas­ta kasvua saman aikaises­ti kuin muut saman­laiset kaupun­git menet­tävät väestöään yliopistokaupungeille)

Seinäjoen ihmettä ei olisi ilman hyvää rautatiey­hteyt­tä. Ovathan kaik­ki väk­ilukuaan viime aikoina kas­vat­ta­neet seu­tukun­nat ovat rautatiepaikkakun­tia luku­un otta­mat­ta Helsin­gin kupeessa kas­vavaa Por­voo­ta ja piskuista Tun­turi-Lapin seu­tukun­taa. Ilman rataa Seinäjo­ki olisi toden­näköis­es­ti pienehkö kylä Lapuan kunnassa.

Mikä rautateistä tekee niin merkit­tävän? Selvä enem­mistöhän liikkuu autol­la ja bus­si­akin käyt­tää use­ampi kuin junaa. Jat­ka lukemista “Seinäjoen ihme”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.1.2016

Her­ne­saaren osayleiskaava

Ehdo­tus on niin hyvä, että päädy­imme keskustele­maan aika tois­ar­voi­sista asioista.

Vene­sa­ta­ma On täysin epäre­al­is­tista ajatel­la, että kaupung­in­val­tu­us­to vähen­täisi mui­ta investoin­te­ja – esimerkik­si koulu­jen perusko­r­jauk­sia tai yhden pikaratikkaradan – saadak­seen aikaan 70 M€ mak­sa­van vene­sa­ta­man ja kil­papur­je­hduskeskuk­sen. Perus­suo­ma­lais­ten Nuut­ti Hyt­ti­nen tekikin ehdo­tuk­sen, että jatko­su­un­nit­telun lähtöko­hdak­si ote­taan pienem­pi vene­sa­ta­ma. Se meni läpi äänin 5–4 (ps, vas, sdp ja Eli­na Moisio vihr). En tätä esi­tys­tä kan­nat­tanut, vaik­ka itse tavoit­teesta olinkin samaa mieltä sen takia, ettei kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to suun­nit­tele vene­sa­tamia eikä eri­tyis­es­ti rahoi­ta niitä. Me varaamme vain alueen, jon­ka sisälle joku muu sit­ten suun­nit­telee ja rak­en­taa sata­man. Minus­ta mei­dän ei pitänyt tätä aluet­ta men­nä rajaamaan.

Ei rajaamista esit­tänyt Hyt­ti­nenkään. Hän ei esit­tänyt muu­tos­ta kaavakart­taan, joten lausuma jäi mie­le­nil­maisuk­si. Mui­ta viras­to­ja­han se ei velvoita. Ehkä kuitenkin oli hyvä täl­lainen mie­le­nil­maisu esit­tää, jot­ta jokin real­is­mi säi­ly­isi siel­lä liikun­tavi­ras­ton puolel­lakin. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 26.1.2016”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.1.2016

Her­ne­saaren osayleiskaava

(Pöy­dältä)

Vaik­ka kyse on osayleiskaavas­ta, se valmis­tel­laan asumakaavaosas­tol­la. Tosi­asi­as­sa suun­nit­telu menee siis saman tien ase­makaa­vata­solle tai lähelle sitä, vaik­ka yleiskaavas­sa tietysti päätetään vain siitä, mitä on merkit­ty kaavakarttaan.

Aivan kohtu­u­ton­ta huomio­ta tässä on saanut Her­ne­saaren kär­keen suun­nitel­tu erit­täin suuri vene­sa­ta­ma ja kil­pailukeskus pur­je­hti­joille. Helsinkiläisil­lä pur­je­hdusseu­roil­la näyt­tää ole­van paljon keskinäistä kateutta.

Minus­ta on jok­seenkin selvää, ettei 70 miljoon­aa euroa mak­sa­va vene­sa­ta­ma ole real­is­mia ainakaan nykyisen investoin­tika­ton aikana. Yksi­ty­isin varoin noin kallista han­ket­ta tuskin tehdään. Isoille veneille lai­turi­paikan hin­naksi tulisi noin 90 000 euroa, mitä tuskin saadaan per­i­tyk­si käyt­täjiltä. Lai­tu­rit eivät ole kalli­ita, mut­ta maan­täytöin tehtävät aal­lon­mur­ta­jat ovat. Kuulem­ma selvitetään, voisi­vatko aal­lon­mur­ta­jat olla kel­lu­via. Lähin­nä jäät ovat ongelma.

Yleiskaavae­si­tys ei ole investoin­tipäätös eikä varautu­mi­nen isoon vene­sa­ta­maan estä tekemästä pienempää.

Aiem­mal­la kier­roksel­la lau­takun­ta lisäsi Her­ne­saaren tyveen korkea­ta rak­en­tamista mut­ta nyt se on siitä pois­tet­tu. Mik­si? Pitäisikö se palaut­taa sinne. Helsin­gin korkean rak­en­tamisen ohjel­mas­sa Her­ne­saar­ta on pidet­ty soveli­aana paikkana korkealle rak­en­tamiselle. Jos me sal­limme sen nyt osayleiskaavas­sa, ei se sido ase­maavoit­ta­jaa kaavoit­ta­maan sinne korkeaa rak­en­tamista, mut­ta jos me kiel­lämme se, se on kiel­to. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 26.1.2016”

Helsingin asuntorakentaminen tuplattava

Helsin­gin tulee kaksinker­tais­taa asun­to­tuotan­to kymme­neen tuhanteen asun­toon vuodessa. Jot­ta tämä olisi taloudel­lis­es­ti toteutet­tavis­sa, uudessa MAL-ohjel­mas­sa sosi­aalisen asun­to­tuotan­non tavoite (20 %) tulee muut­taa määräl­lisek­si (1 000 asun­toa) ja toteut­taa asun­to­tuotan­non kasvu kovan rahan asun­toina. Näin Helsin­ki pysty­isi rahoit­ta­maan tarvit­ta­vat investoin­nit tontinluovutustuloilla. 

Asun­top­u­la ja sitä kuvas­ta­vat asun­to­jen korkeat hin­nat ja vuokrat suo­ras­taan velvoit­ta­vat Helsin­gin lisäämään merkit­tävästi asun­to­tuotan­toa. Asun­to­tuotan­to onkin lisään­tynyt niin, että aloitet­tu­jen raken­nusko­htei­den perus­teel­la arvioitu­na valmis­tu­vien asun­to­jen määrä saat­taa nous­ta 6000:een vuodessa. Tämäkin on aivan liian vähän. Helsinki­in pitäisi tulev­ina vuosi­na rak­en­taa ainakin kymme­nen­tuhat­ta asun­toa vuodessa. Jos­sain vai­heessa pula var­maankin helpot­tuu. Sil­loin voi tah­tia taas vähän löysätä.

Asun­to­tuotan­non nopeut­ta­mi­nen on myös hyvää talous­poli­ti­ikkaa. Asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen itsessään tuot­taa paljon työ­paikko­ja – ei vain raken­nus­miehille Helsingis­sä vaan myös raken­nus­tarvike­te­ol­lisu­u­teen ympäri maata.

Uudet asun­not helpot­ta­vat muut­tamista työn perässä. Lisäk­si kaikkial­la teol­li­sis­sa mais­sa uudet työ­paikat syn­tyvät kaupunki­maisi­in elinkeinoi­hin ja voit­top­uolis­es­ti suuris­sa kaupungeis­sa. Mitä enem­män kaupunkia, sitä enem­män työ­paikko­ja. Jat­ka lukemista “Helsin­gin asun­torak­en­t­a­mi­nen tuplattava”

Lamasta ylös

Suomen surkea taloudelli­nen tilanne on jatkunut nyt kahdek­san vuot­ta. Mikään suh­dan­nevai­he ei kestä näin kauan. Meil­lä on isom­pi ongelma.

Mon­ta ikävää asi­aa on tapah­tunut samanaikaises­ti: Puun­jalostus­te­ol­lisu­u­den menete­tyt ase­mat, Nokian kän­nyköi­den rom­ah­dus ja Venäjän kau­pan tyre­hdyt­täneet Ukraina-sank­tiot. Nämä selit­tävät kuopan, mut­ta eivät hidas­ta toipumista.

Olemme syys­täkin ylpeilleet hyväl­lä koulu­tuk­sel­la. Huip­puyliopis­to­ja meil­lä ei ole, mut­ta meil­lä on ollut hyvin koulutet­tu keskilu­ok­ka. Valitet­tavasti teknolo­gian kumous on iskenyt juuri tähän joukkoon. Ei hyödytä olla hyvä sel­l­aises­sa, jos­sa robot­it ja tietokoneet ovat vielä parempia.

Monel­la uuden talouden alal­la val­lit­see voit­ta­ja vie kaiken ‑tilanne. On olta­va paras. On outo lääke ajan ongelmi­in leika­ta koulu­tuk­ses­ta ja kohdis­taa vielä rankim­mat leikkauk­set Helsin­gin Yliopis­toon, joka on yliopis­to­jemme joukos­sa ylivoimainen. Kateus vie kalatkin vedestä. Jat­ka lukemista “Lamas­ta ylös”

Maapallon lämpötila rikkoo ennätyksiä

Vuosilämpötila
Läm­pöti­lan vuosikeskiarvot

Joulukuu oli ennä­tyk­sel­lisen läm­min koko maa­pal­lol­la. Läm­pöti­la ylit­ti 0,34 asteel­la edel­lisen ennä­tyk­sen, joka sekin oli viime vuo­den jouluku­ul­ta. Samal­la joulukuu sinetöi myös vuo­den keskilämpötilaennätyksen.

Voimakas läm­pen­e­m­i­nen viime vuo­teen näh­den johtuu tietysti El Ninos­ta, mut­ta mit­taushis­to­ri­as­sa on paljon El Nino ‑vuosia.

Läm­pöti­lan nousun pysäyt­tämi­nen 1,5 asteeseen on haasteellista.

 

Lähde: Nasa

Soten rahoitus ei ole rakettitiedettä

Viime aikoina on käytet­ty usei­ta puheen­vuoro­ja, joiden mukaan koko sote-uud­is­tus uhkaa kaat­ua siihen, että on niin vaikea­ta päät­tää rahavirroista.

Minus­ta siinä ei ole mitään vaikea­ta, ellei halu­ta alkaa muut­taa asioista ihan vain muut­tamisen halusta.

Näin help­poa se on:

Maakun­ta mak­saa kaiken, myös nykyiset Kelan mak­samat lääkeko­r­vauk­set ja tak­si­mak­sat ter­veyskeskuk­si­in. Tässä yksikanavoit­tamises­sa on se hyvä puoli, että lääke­menoille ja muille hoit­o­menoille tulee sama mak­sa­ja. Usein ne nimit­täin ovat tois­t­en­sa vai­h­toe­hto­ja. Jos palvelu­verkko har­ve­nee, tak­si­matko­ja tulee enem­män. Tässäkin on opti­moin­nin kannal­ta hyvä, että mak­sa­ja on sama. Jat­ka lukemista “Soten rahoi­tus ei ole rakettitiedettä”

Blogin tilastot vuodelta 2015

Täl­lä blogilla julka­isti­in vuon­na 2015 yhteen­sä 251 ja 14786 hyväksyt­tyä kom­ment­tia. Viikos­sa tuli siis keskimäärin viisi postaus­ta. Kom­ment­te­ja tuli päivässä keskimäärin 40 ja yhtä postaus­ta kohden 59. Keskustelu on siis ollut vilkasta.

Käyn­te­jä oli Awstatsin mukaan 1 687 792. Tämä on jok­seenkin yhtä paljon kuin vuon­na 2014 (1 666 417) Sivu­ja luet­ti­in yhteen­sä 8,7 miljoon­aa ja tämä aiheut­ti liiken­net­tä 832 GB.

Luk­i­jamäärät oli­vat kevääl­lä nousus­sa, mut­ta syksyl­lä vas­taavasti oli vähän hil­jaisem­paa. Jat­ka lukemista “Blo­gin tilas­tot vuodelta 2015”

Suomen synkkä tulevaisuus (12) Epäonnistunutta yrittäjää ei pidä kivittää

Kuten jo tämän sar­jan osas­sa 4 sanoin, Suomen talouden toi­vo on erit­täin lah­jakkaissa nuoris­sa yrit­täjis­sä. Aiem­min aka­teemis­es­ti koulute­tut nuoret tähtä­sivät suurelta osin töi­hin julkiselle sek­to­rille, yri­tys­maail­mas­sakin lähin­nä palka­nsaa­jik­si. Nyt ura yrit­täjänä on mon­en unelma.

Tämä on hyvä merk­ki. Kun van­has­ta taloud­es­ta on niin paljon menetet­ty, on luo­ta­va toimeli­aisu­ut­ta uusil­la aloil­la. Huip­pukyvyt tekevät huippuyrityksiä.

Start­up-yrit­täjien välil­lä tulo­erot ovat val­tavia. Mon­en yri­tys epäon­nis­tuu. Jotkut eivät tien­aa mitään ja pahim­mil­laan jotkut joutu­vat elämän­mit­taisi­in velkoi­hin. Pieni joukko tien­aa sat­u­maisia sum­mia — sum­mia, joi­ta palka­nsaa­ja ei voi saa­da kuin lottoamalla.

Paul Krug­man on kut­sunut tätä Klondyke-tulon­jaok­si. Kevään koit­taes­sa tuhat kul­lan­et­si­jää läh­tee hakku olal­laan Klondy­keen kul­ta­suon­ta etsimään. Syksyl­lä sata­maan palaa 950 miestä, jot­ka eivät ole löytäneet mitään ja kouralli­nen miehiä, joista on tul­lut jät­timäisen rikkaita.

Kauan sit­ten lot­tovoitot säädet­ti­in verova­paik­si, kos­ka mitä ideaa on suures­sa lot­tovoitossa, jos yli puo­let siitä menee tuloveroi­hin? [i]

Voisiko poten­ti­aal­is­ten yrit­täjien kesku­udessa olla yhtä sydämet­tömiä ja itsekkäitä ihmisiä kuin lot­tokansas­sa? Jat­ka lukemista “Suomen synkkä tule­vaisu­us (12) Epäon­nis­tunut­ta yrit­täjää ei pidä kivittää”