Lamasta ylös

Suo­men sur­kea talou­del­li­nen tilan­ne on jat­ku­nut nyt kah­dek­san vuot­ta. Mikään suh­dan­ne­vai­he ei kes­tä näin kau­an. Meil­lä on isom­pi ongelma.

Mon­ta ikä­vää asi­aa on tapah­tu­nut saman­ai­kai­ses­ti: Puun­ja­los­tus­teol­li­suu­den mene­te­tyt ase­mat, Nokian kän­ny­köi­den romah­dus ja Venä­jän kau­pan tyreh­dyt­tä­neet Ukrai­na-sank­tiot. Nämä selit­tä­vät kuo­pan, mut­ta eivät hidas­ta toipumista.

Olem­me syys­tä­kin ylpeil­leet hyväl­lä kou­lu­tuk­sel­la. Huip­pu­yli­opis­to­ja meil­lä ei ole, mut­ta meil­lä on ollut hyvin kou­lu­tet­tu kes­ki­luok­ka. Vali­tet­ta­vas­ti tek­no­lo­gian kumous on iske­nyt juu­ri tähän jouk­koon. Ei hyö­dy­tä olla hyvä sel­lai­ses­sa, jos­sa robo­tit ja tie­to­ko­neet ovat vie­lä parempia.

Monel­la uuden talou­den alal­la val­lit­see voit­ta­ja vie kai­ken ‑tilan­ne. On olta­va paras. On outo lää­ke ajan ongel­miin lei­ka­ta kou­lu­tuk­ses­ta ja koh­dis­taa vie­lä ran­kim­mat leik­kauk­set Hel­sin­gin Yli­opis­toon, joka on yli­opis­to­jem­me jou­kos­sa yli­voi­mai­nen. Kateus vie kalat­kin vedestä.

Insi­nöö­rio­saa­mi­nen on Suo­mes­sa hyvää ja hal­paa. Meil­lä teh­dään ”hyvää rau­taa”, mut­ta maa­il­mal­la tah­ko­taan rahaa sisäl­lön­tuo­tan­nol­la ja hyvil­lä sovel­lu­tuk­sil­la. Sii­nä on englan­tia puhu­vil­la mail­la val­ta­va etu puo­lel­laan. Eri­koi­nen kie­lem­me ja pie­ni kie­lia­lue ovat hait­ta, eikä asi­aa miten­kään paran­na, että toi­nen­kin kan­sal­lis­kie­lem­me on käyt­tö­kel­vo­ton Poh­jo­lan ulkopuolella.

Osa vah­vuuk­sis­tam­me on mene­tet­ty pysy­väs­ti. Sik­si mei­dän ei ole mah­dol­lis­ta myy­dä työ­täm­me yhtä kal­liil­la kuin aiem­min. Tuo­tan­to­ko­neis­tom­me on edel­leen parem­pi ja vah­vem­pi kuin Viron tai Puo­lan, mut­ta ei enää niin pal­jon parem­pi kuin palk­ka­ta­sois­ta voi­si pää­tel­lä. Tuot­ta­vuus on Suo­mes­sa las­ke­nut samal­la kun pal­kat ovat nous­seet. Sel­lai­nen ei voi onnistua.

Ennen palk­ka­ta­son kor­jaus tapah­tui käte­väs­ti deval­voi­mal­la. Euro­mää­räis­ten palk­ko­jen alen­ta­mi­nen on han­ka­laa jo sik­si, että asun­to­lai­no­jen ja mui­den vel­ko­jen reaa­liar­vo kas­vai­si kuten kas­voi valuut­ta­lai­no­jen arvo aika­naan deval­voi­taes­sa. Lamaa se tie­täi­si ja asun­to­jen pakkohuutokauppoja.

Jos inflaa­tio­ta oli­si, voi­sim­me jää­dyt­tää pal­kat ja odot­taa, kun kil­pai­li­ja­mai­den pal­kat nouse­vat. Euroo­pan kes­kus­pank­ki ei ole huo­leh­ti­nut riit­tä­väs­tä inflaa­tios­ta, vaik­ka lupasi.

 

= = = =

Palk­ka-astei­kon kes­kel­tä on kadon­nut 300 000 työ­paik­kaa, jot­ka ovat kor­vau­tu­neet toi­saal­ta kor­kea­palk­kai­sil­la asian­tun­ti­ja­teh­tä­vil­lä ja toi­saal­ta mata­la­palk­kai­sil­la töil­lä. Sama auto­maa­tio jyrää kes­ki­luok­kaa kaik­kial­la. Teol­li­suus­mai­hin on ilmes­ty­nyt työs­sä käy­vien köy­hien luokka.

Eni­ten kes­ki­luo­kan kuih­tu­mi­ses­ta kär­si­vät hyvän työ­pai­kan menet­tä­neet. Ilmiö selit­tää myös jul­ki­sen talou­den vai­keuk­sia, kos­ka kes­ki­palk­kai­set ovat hyviä veronmaksajia.

Sosi­aa­li­tur­vam­me ei oikein sovel­lu pie­ni­palk­kai­suu­den lisään­ty­mi­sen tuo­miin ongelmiin.

Mata­la­palk­kai­sen työn vas­taa­not­ta­mi­nen kan­nat­taa huo­nos­ti työt­tö­myys­kor­vauk­sel­la elä­mi­seen näh­den – aina­kin niin kau­an, kuin ansio­si­don­nais­ta mak­se­taan. Työn peräs­sä ei kan­na­ta muut­taa, jos työs­tä mak­se­taan kovin vähän.

Paras­ta tie­tys­ti oli­si, jos jos­tain ilmaan­tui­si hyvä­palk­kais­ta työ­tä esi­mer­kik­si pape­ri­teh­tail­ta pois pot­ki­tuil­le. Tois­tai­sek­si kukaan ei ole ker­to­nut, miten tämä saa­tai­siin aikaan.

Tätä ihmet­tä odo­tel­les­sa kan­nat­taa paran­taa pie­ni­palk­kais­ten ase­maa rei­lus­ti. Se oli­si hyvä talou­del­li­sen tehok­kuu­den kan­nal­ta, se oli­si ehdot­to­mas­ti oikeu­den­mu­kais­ta ja se aut­tai­si pitä­mään maa­tam­me sosi­aa­li­ses­ti yhtenäisenä.

Osa-aika­työ­tä teke­vät valin­ta­myy­mä­län työn­te­ki­jät kuu­lu­vat maam­me pie­ni­palk­kai­sim­piin. Hei­dän tilan­net­taan kor­jat­tiin kun­nol­la pari vuot­ta sit­ten bud­jet­ti­rii­hes­sä. Sovi­tel­tua työt­tö­myys­päi­vä­ra­haa saa­vil­le tuli 300 euron suo­jao­suus (ensim­mäi­set 300 euroa eivät alen­na työt­tö­myys­tur­vaa) ja sama ansio­tu­lo­jen suo­jao­suus tuli myös asu­mis­tu­keen. Osa-aika­työ­tön kau­pan kas­sa tie­na­si täs­tä 200 euroa kuus­sa – pal­jon enem­män kuin on kos­kaan saa­nut Tupo-pöydässä.

Sovi­tel­lus­ta päi­vä­ra­has­ta kun­nol­la hyö­tyäk­seen on kui­ten­kin pitä­nyt olla ensin koko­päi­vä­työs­sä ja sit­ten vas­ten­tah­toi­ses­ti osa-aika­työs­sä. Tun­tui­si oikeu­den­mu­kai­sem­mal­ta tukea yhtä­läi­ses­ti nii­tä­kin, jot­ka eivät kos­kaan ole pääs­seet koko­päi­vä­työ­hön. Sekään ei ole jär­ke­vää, että sovi­tel­tu päi­vä­ra­ha muo­dos­taa katon työ­tun­neil­le, jota isom­paa viik­ko­työ­mää­rää ei kan­na­ta tehdä.

Perus­tu­lon paras omi­nai­suus oli­si, että se tuki­si pie­ni­palk­kai­sia pal­jon nykyis­tä joh­don­mu­kai­sem­min ja juu­ri hei­tä. Koko­naan vail­la työ­tä ole­via se ei tuki­si nykyis­tä sosi­aa­li­tur­vaa enempää.

= = = = =

Työt­tö­miä on tur­ha syyt­tää sii­tä, ettei­vät he muu­ta työn peris­sä Hel­sin­kiin. Jos yksi muut­taa, hän vie Hel­sin­gis­tä asun­non toi­sel­ta ja estää tätä muuttamasta.

Kaik­kial­la maa­il­mas­sa uudet työ­pai­kat syn­ty­vät kau­pun­kei­hin ja lähin­nä vie­lä suu­riin kau­pun­kei­hin. Mitä enem­män kau­pun­kia, sitä enem­män uusia työpaikkoja.

Suo­mes­sa on vain muu­ta­ma menes­ty­vä kas­vu­kes­kus. Nii­den kas­vul­ta pitäi­si pois­taa esteet. Asun­to­tuo­tan­to syn­nyt­täi­si välit­tö­mäs­ti työ­paik­ko­ja, ja uudet asun­not teki­si­vät useam­mal­le mah­dol­li­sek­si muut­taa hyvien työ­mark­ki­noi­den äärel­le. Ilma­ri­sen suo­ra­pu­hei­sen joh­ta­jan Jaak­ko Kian­de­rin mukaan puo­let Suo­men ja Ruot­sin talous­ke­hi­tyk­sen erois­ta selit­tyy sil­lä, että Ruot­sis­sa kau­pun­kien asun­to­pu­laan on vas­tat­tu voi­mak­kaal­la asuntotuotannolla.

[Kir­joi­tus on jul­kais­tu Suo­men Kuva­leh­des­sä Näkökulma-artikkelina]

 

49 vastausta artikkeliin “Lamasta ylös”

  1. Ilma­ri­sen suo­ra­pu­hei­sen joh­ta­jan Jaak­ko Kian­de­rin mukaan puo­let Suo­men ja Ruot­sin talous­ke­hi­tyk­sen erois­ta selit­tyy sil­lä, että Ruot­sis­sa kau­pun­kien asun­to­pu­laan on vas­tat­tu voi­mak­kaal­la asuntotuotannolla.”

    Oli­si­ko todel­la­kin niin, että Ruot­sin parem­pi tilan­ne pit­käl­ti joh­tuu­kin siis jo val­miik­si erit­täin huo­les­tut­ta­van asun­to­kuplan eli lii­al­li­sen vel­ka­vi­vut­ta­mi­sen lisää­mi­ses­tä vii­me vuo­si­na? Moni ruot­sa­lai­nen­han ei aio kos­kaan mak­saa asun­to­vel­kaan­sa tai edes mer­kit­tä­väs­ti lyhen­tää sitä. Velan osuus asun­to­lai­nois­ta on muis­taak­se­ni noin kak­sin- tai kol­min­ker­tai­nen Suo­meen verrattuna.

    Mie­len­kiin­tois­ta .. tai siis pelot­ta­vaa: sit­ten kun Ruot­sis­sa pok­sah­taa, se on menoa Suo­mes­sa­kin, kos­ka rahoi­tus­ku­viot ovat yhteispohjoismaisia.

    Oli­si niin pal­jon parem­pi, jos ihmi­set eivät muut­tai­si Hel­sin­gin seu­dul­le työ­paik­ko­jen peräs­sä vaan työ­pai­kat muut­tai­si­vat Hel­sin­gin seu­dul­ta ihmis­ten luo. Onko se nyt var­mas­ti täy­sin mah­do­ton aja­tus? Eikö muka vies­tin­tä­tek­no­lo­gia mah­dol­lis­ta työ­paik­ko­jen hajaut­ta­mis­ta nykyis­tä enem­män, jos jul­ki­nen val­ta viel sii­hen kannustaisi? 

    Ei tar­vit­si­si keik­kua asun­to­kupla­ka­ta­stro­fin par­taal­la Ruot­sin tapaan aina­kaan ihan yhtä paljon.

    Työn hajaut­ta­mi­sen ehkä mer­kit­tä­vim­piä airui­ta oli­vat Linux ja Wiki­pe­dia. On aika saman­te­ke­vää, kir­joi­tat­ko koo­dia tai artik­ke­lia Poris­sa vai Hel­sin­gis­sä tai vaik­ka Silicon Valleyssä. 

    Haluan uskoa, että Ube­rin tai Aribnb:n tapai­set “jaka­mis­ta­lou­den” pal­ve­lut jouk­kois­te­taan lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Sen jäl­keen tak­sin tilaa­mi­ses­ta tai loma-asun­non vuo­kraa­mi­ses­ta ei kilah­da euroa­kaan kali­for­nia­lai­sil­le mil­ja­döö­reil­le. Sen sijaan raha pyö­rii lähin­nä pai­kal­li­ses­ti ja nii­den sato­jen ja tuhan­sien kes­ken, pal­ve­lua kehit­tä­vät ja ylläpitävät.

    Kään­nyt­täi­siin kes­kit­ty­mi­ses­tä koh­ti hajautumista.

    Niin tai näin, talous on rajus­sa tie­to­tek­ni­ses­sä mur­rok­ses­sa. Mur­ros tar­koit­taa, että tule­vai­suu­den ennus­ta­mi­nen on mah­do­ton­ta. Voi olla, että nykyi­set tren­dit jat­ku­vat tai sit­ten eivät. Voi olla, että ihmis­ten ja pää­omien kes­kit­ty­mi­nen jat­kuu tai sit­ten tren­di murtuu.

    Toi­vot­ta­vas­ti murtuu.

  2. Perus­tu­lo oli­si näp­pä­räs­ti myös var­hai­sen elä­köi­ty­mi­sen tuki niil­le, jot­ka peri­vät tai onnis­tu­vat sääs­tä­mään sopi­van pesä­mu­nan perus­tu­lon lisäk­si käytettäväksi.

    Jos halu­taan tukea työn teke­mis­tä, pitää tukea työn teke­mis­tä, eikä Suo­mes­sa asumista.

  3. Suo­mes­sa on käy­tös­sä pari eri­kois­ta veroa, jot­ka vai­keut­ta­vat jous­ta­vaa liik­ku­vuut­ta työn peräs­sä, nimit­täin omis­tusa­sun­to­jen varain­siir­to­ve­ro ja auton rekis­te­röin­nin yhtey­des­sä kan­net­ta­va auto­ve­ro. Itse näen asian niin, että 500 000 euron asunnosta/50 000 euron autos­ta kan­net­ta­va n. 10 000 euron vero on sak­koon ver­rat­ta­va mak­su, jota kan­nat­taa väl­tel­lä, mikä­li mah­dol­lis­ta. Kun asu­mi­nen on perus­tar­ve kuten ruo­ka­kin, jo 24% alv on mie­les­tä­ni liikaa.

  4. En oikein näe hedel­mäl­li­se­nä kes­kus­tel­la, miten jae­taan sosi­aa­li­tu­kia. Parem­pi kes­kus­te­lun aihe on miten lei­ka­taan sosi­aa­li­tu­kia. Hyvä alku on teh­dä sor­mi­har­joi­tuk­set — 30 % ja — 50 %. Niil­lä pääs­tään oikeas­ti eteen­päin talou­den tervehdyttämisessä.

  5. Tom­pe­lo:
    Oli­si niin pal­jon parem­pi, jos ihmi­set eivät muut­tai­si Hel­sin­gin seu­dul­le työ­paik­ko­jen peräs­sä vaan työ­pai­kat muut­tai­si­vat Hel­sin­gin seu­dul­ta ihmis­ten luo. Onko se nyt var­mas­ti täy­sin mah­do­ton aja­tus? Eikö muka vies­tin­tä­tek­no­lo­gia mah­dol­lis­ta työ­paik­ko­jen hajaut­ta­mis­ta nykyis­tä enem­män, jos jul­ki­nen val­ta viel sii­hen kannustaisi? 

    Epäi­le­mät­tä on ole­mas­sa pal­jon töi­tä, joi­ta voi­daan teh­dä etääl­tä tai aina­kin pien­ryh­mis­sä. Mut­ta jos ihmi­set asu­vat hajal­laan pit­kin pusi­koi­ta, pal­ve­lusek­to­ri jää ali­ke­hit­ty­neek­si. Suo­mes­sa jää suu­ri mää­rä yri­tyk­siä syn­ty­mät­tä, kos­ka yri­tys­idean edel­lyt­tä­mä asu­kas­ti­heys puuttuu.

  6. Kal­le:
    En oikein näe hedel­mäl­li­se­nä kes­kus­tel­la, miten jae­taan sosi­aa­li­tu­kia. Parem­pi kes­kus­te­lun aihe on miten lei­ka­taan sosi­aa­li­tu­kia. Hyvä alku on teh­dä sor­mi­har­joi­tuk­set – 30 % ja – 50 %. Niil­lä pääs­tään oikeas­ti eteen­päin talou­den tervehdyttämisessä.

    Suo­mes­sa on 1,6 mil­joo­naa aseen omis­ta­jaa. Sopii yrittää.

  7. Suo­men ongel­ma nume­ro yksi:

    http://biotuotetehdas.fi/biotuotteet

    Otsik­ko “Uudet bio­tuot­teet” ja alla ole­va kuva, ker­too kai­ken mis­tä on kyse.

    Tähän ros­kaan Suo­mi panos­ti ja panos­taa yli 500 mil­joo­nal­la eurol­la eri­lais­ten inves­toin­tien, lai­no­jen ja tukien avul­la. Mark­ki­noil­la ei ollut halua inves­toin­tiin, joten val­tio lai­tet­tiin apuun.

    Mil­jar­din euron inves­toin­ti, jon­ka ainut funk­tio on polt­taa tukiai­sil­la tuo­tet­tu met­sä­ha­ke bio­säh­kök­si. Sivus­sa tuo­te­taan hiu­kan sel­lua, jon­ka hin­ta toden­nä­köi­ses­ti puo­lit­tuu vii­den vuo­den kuluessa. 

    Mut­ta ei hätää, kyl­lä sii­hen jokin tuki kek­si­tään ja jos ei muu­ta, niin Soli­dium ostaa koko roskan!

  8. Meil­lä teh­dään ”hyvää rau­taa”, mut­ta maa­il­mal­la tah­ko­taan rahaa sisäl­lön­tuo­tan­nol­la ja hyvil­lä sovellutuksilla”

    Tah­ko­taan rahaa “rau­dal­la­kin”. Intel on edel­leen suu­rem­pi kuin Face­book, vaik­ka eihän Intel val­mis­ta kuin jotain ihan tyh­miä bulkkikomponentteja!

  9. Jou­ni Mar­ti­kai­nen:
    Perus­tu­lo oli­si näp­pä­räs­ti myös var­hai­sen elä­köi­ty­mi­sen tuki niil­le, jot­ka peri­vät tai onnis­tu­vat sääs­tä­mään sopi­van pesä­mu­nan perus­tu­lon lisäk­si käytettäväksi.

    Jos halu­taan tukea työn teke­mis­tä, pitää tukea työn teke­mis­tä, eikä Suo­mes­sa asumista.

    Itse itseä­ni lai­na­ten ja jat­kaen: https://jounimartikainen.wordpress.com/2013/02/16/rakenteellisen-tyottomyyden-pienentaminen/

    Eli nykyis­tä enem­män työ­nan­ta­jil­le kan­nat­ta­via työ­paik­koa yhteis­kun­taam­me muo­dos­tui­si esim. teke­mäl­lä palk­ka­si­don­nai­sis­ta sivu­ku­luis­ta progres­sii­vi­ses­ti muodostuvia.

  10. Eikö näin pie­nen kan­san yllä­pi­tä­män yli­opis­to­jär­jes­tel­män meno­ja sai­si ollen­kaan lei­ka­ta? Onko nyt jär­ke­vää aivan kaik­kea sitä tut­kia, mitä nyt tut­ki­taan yliopistoissa?

  11. the­ta:
    “Meil­lä teh­dään ”hyvää rau­taa”, mut­ta maa­il­mal­la tah­ko­taan rahaa sisäl­lön­tuo­tan­nol­la ja hyvil­lä sovellutuksilla”

    Tah­ko­taan rahaa “rau­dal­la­kin”. Intel on edel­leen suu­rem­pi kuin Face­book, vaik­ka eihän Intel val­mis­ta kuin jotain ihan tyh­miä bulkkikomponentteja!

    Olin Inte­lin isän­nöi­mäs­sä tilai­suu­des­sa pari kk sit­ten. Inte­lin suu­rin huo­li on vält­tää Koda­kin koh­ta­lo. Heil­lä on tar­koi­tus muut­taa yhtiö­tä seu­raa­van kol­men vuo­den aika­na enem­män kuin se on muut­tu­nut 30 vuo­des­sa. Tai­taa suo­men yhteis­kun­ta­so­pi­mus olla näper­te­lyä tuo­hon verrattuna.

  12. Kale­vi: Epäi­le­mät­tä on ole­mas­sa pal­jon töi­tä, joi­ta voi­daan teh­dä etääl­tä tai aina­kin pien­ryh­mis­sä. Mut­ta jos ihmi­set asu­vat hajal­laan pit­kin pusi­koi­ta, pal­ve­lusek­to­ri jää ali­ke­hit­ty­neek­si. Suo­mes­sa jää suu­ri mää­rä yri­tyk­siä syn­ty­mät­tä, kos­ka yri­tys­idean edel­lyt­tä­mä asu­kas­ti­heys puuttuu.

    Suo­mes­sa on nyt aina­kin Oulu, Jyväs­ky­lä, Tam­pe­re, Tur­ku ja vie­lä mui­ta, jois­sa ei ele­tä pus­kis­sa. Asu­kas­ti­heys on pää­kau­pun­ki­seu­dun luok­kaa (mut­ta ei asu­kas­mää­rä). Näis­sä kau­pun­geis­sa asun­non saa noin puo­leen hin­taan ja pie­nem­mis­sä kau­pun­geis­sa vie­lä edul­li­sem­min. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ker­ros­ta­lo­ne­liö mak­saa n. €4000 kun taas esim. Turus­sa puo­let sii­tä. Tam­pe­ret­ta (€2400) lukuun otta­mat­ta kaik­ki Suo­men kal­leim­mat kun­nat sijait­se­vat Hel­sin­gin seu­dul­la (www.asuntojenhinnat.fi).

    Suo­mes­sa pal­ve­lue­lin­kei­no­jen kehit­ty­mät­tö­myys joh­tuu sään­te­lys­tä, pal­kan­li­sis­tä ja verois­ta. Asu­kas­mää­räl­lä tai ‑tihey­del­lä on kai aika mar­gi­naa­li­nen merkitys.

  13. LK:
    Suo­men ongel­ma nume­ro yksi:

    http://biotuotetehdas.fi/biotuotteet

    Otsik­ko “Uudet bio­tuot­teet” ja alla ole­va kuva, ker­too kai­ken mis­tä on kyse.

    Tähän ros­kaan Suo­mi panos­ti ja panos­taa yli 500 mil­joo­nal­la eurol­la eri­lais­ten inves­toin­tien, lai­no­jen ja tukien avul­la. Mark­ki­noil­la ei ollut halua inves­toin­tiin, joten val­tio lai­tet­tiin apuun.

    Mil­jar­din euron inves­toin­ti, jon­ka ainut funk­tio on polt­taa tukiai­sil­la tuo­tet­tu met­sä­ha­ke bio­säh­kök­si. Sivus­sa tuo­te­taan hiu­kan sel­lua, jon­ka hin­ta toden­nä­köi­ses­ti puo­lit­tuu vii­den vuo­den kuluessa. 

    Mut­ta ei hätää, kyl­lä sii­hen jokin tuki kek­si­tään ja jos ei muu­ta, niin Soli­dium ostaa koko roskan!

    Kyl­lä sil­le inves­toin­nil­le on sel­keät kau­pal­li­set perus­teet. Mut­ta jos val­tio mak­saa niin mikä tahan­sa yri­tys kup­paa tukia niin pal­jon kuin vain läh­tee irti.… 🙂

    Itsea­sias­sa se voi olla jopa yhtiön joh­don vel­vol­li­suus omis­ta­jien suun­taan. Toki nykyi­seen maa­il­maan sopi­va viherbrän­däys tulee mukaan kuvioihin:

    - Hele­nin aurinkovoimahanke
    — Ikean tuulivoimapuisto
    — S‑ryhmän tuu­li­voi­ma­hank­keet St1:n kanssa

  14. Suo­men Pan­kin Suvan­to esit­ti muu­ta­mia viik­ko­ja sit­ten Kale­vas­sa, että Ruot­sin vien­nil­lä ei mene eri­tyi­sen hyvin. Kan­san­ta­lou­den kas­vu on hänen mukaan­sa joh­tu­nut yksi­tyi­sen sek­to­rin velkaantumisesta.

    Mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, mitä lähi­vuo­si­na tapahtuu.

  15. Jor­ma Nord­lin:
    Eikö näin pie­nen kan­san yllä­pi­tä­män yli­opis­to­jär­jes­tel­män meno­ja sai­si ollen­kaan lei­ka­ta? Onko nyt jär­ke­vää aivan kaik­kea sitä tut­kia, mitä nyt tut­ki­taan yliopistoissa?

    Tut­ki­jat ovat per­sau­ki­sia ihmi­siä, ja suo­ma­lai­nen “huip­pu­tut­ki­ja” tie­naa luok­kaa 30–50k euroa vuo­des­sa. Val­tao­sa tut­ki­muk­sis­ta teh­dään hyvin pie­nel­lä rahal­la, ja har­vat tek­nis­ten alo­jen tut­ki­muk­set saa­vat kun­non rahoi­tus­ta. Väi­tös­tut­ki­muk­sia rahoi­te­taan myös työs­ken­te­le­mäl­lä sii­voo­ja­na ja niin edelleen.

    Se ongel­ma ei todel­la­kaan ole se, että yli­opis­toil­la oli­si LIIKAA rahoi­tus­ta, vaan että sitä on lii­an VÄHÄN!

    Esi­mer­kik­si tek­nis­ten alo­jen koe­jär­jes­te­lyt voi­vat mak­saa todel­la pal­jon, mut­ta ei nii­tä var­ten olla tar­joa­mas­sa tukea. Ehei! Tuet valu­vat läpi­mä­tien kepu­bis­nek­sien raa­to­jen keräilyyn. 

    Se nyt on vaan niin, että ei voi­da teh­dä huip­pu­tut­ki­mus­ta ilman perus­tut­ki­mus­ta. Se perus­tut­ki­mus on se perus­kal­lio, jon­ka varaan kaik­ki raken­tuu. Ilman perus­tut­ki­muk­sis­sa teh­ty­jä pie­nen pie­niä läpi­mur­to­ja ei voi­da teh­dä huipputuloksia.

    Tie­teen perus­o­le­mus on se, että tie­to kumuloituu.

    Suo­mes­sa ei yksin­ker­tai­ses­ti ole riit­tä­väs­ti riit­tä­vän suu­ria vien­tiy­ri­tyk­siä. Lisäk­si kes­ki­luo­kan kape­ne­mi­nen on aiheut­ta­nut sisä­mark­ki­noi­den kuolinkoristukset.

    Kun ei tut­ki­ta, ei voi­da teh­dä läpi­mur­to­ja, eikä ole mitä myy­dä tuot­tei­na yrityksissä!

    Tek­nil­lis­ten alo­jen haku­mää­rät ovat olleet alhai­sia vuo­si­kau­det, kun taas pape­rin­pyö­rit­tä­jien ja koo­da­rei­den haku­mää­rät ovat kor­kei­ta. Mut­ta, jon­kun pitää edel­leen­kin suun­ni­tel­la ne tuot­teet, joi­ta pape­rin­pyö­rit­tä­jät kaup­paa­vat ja koo­da­rit ohjelmoivat. 

    Juu­ri sik­si esi­mer­kik­si täs­tä bio­ta­lous­huu­haas­ta ei tule mitään, kos­ka meil­lä ei ole osaa­jia, jot­ka osai­si­vat sii­tä raa­ka-ainees­ta tuo­te­ke­hit­tää tuotteita!

    Esi­mer­kik­si kemian ja bio­lo­gian osaa­jis­ta on pulaa. Mut­ta mitä tekee Suo­mi? Lisää uskon­non ja his­to­rian ope­tus­ta lukiois­sa! Fysiik­kaa supis­te­taan. Mate­ma­tii­kas­ta ollaan teke­mis­tä ohjel­moin­nin ja mate­ma­tii­kan sekasikiötä.

    Opis­ke­lu on kovaa työ­tä. Se ei ole leik­kiä, vaan se on työ­tä. Samoin sen insi­nöö­rin tar­vit­se­man las­ku­tai­don kehit­tä­mi­nen. Se vaa­tii kovaa työtä. 

    Suo­mi tar­vit­see luon­non­tie­tei­den sovel­ta­jia, mut­ta myös­kin tai­te­li­joi­ta, joi­den avul­la voi­daan suun­ni­tel­la tuot­tei­ta kuten iPhone. 

    News­flash: ohjel­moin­ti on ala, joka kor­vau­tuu hyvin nopeas­ti tekoälyllä.

    Samoin pape­rin­pyö­rit­tä­mi­nen eli kir­jan­pi­to ja sen sel­lai­set. Se on kyl­mää kyy­tiä kaup­pa­tie­tei­den mais­te­reil­le seu­raa­van 10 vuo­den kuluessa.

    Minä haluai­sin näh­dä Suo­men talou­den kas­vus­sa ja eri­tyi­ses­ti haluai­sin näh­dä täy­sin uusien teol­li­suu­de­na­lo­jen syn­nyn Suo­meen, siten että tääl­lä myös val­mis­te­taan ne suun­ni­tel­lut tuotteet!

  16. Työt­tö­miä on tur­ha syyt­tää sii­tä, ettei­vät he muu­ta työn peris­sä Hel­sin­kiin. Jos yksi muut­taa, hän vie Hel­sin­gis­tä asun­non toi­sel­ta ja estää tätä muuttamasta.”

    Uudel­la­maal­la on liki 100000 työ­tön­tä, Kai­nuus­sa 5000 

    Mitä hyö­tyä on tuo­da 5000 lisää entis­ten työt­tö­mien jatkoksi ?

    Ja muu­ton hin­ta on 200000–500000. Ei yrit­tä­jää ja yri­tys­tä kukaan vel­voi­ta teke­mään tuol­lais­ta inves­toin­tia, jos epä­var­muus on yhtä suu­ri kuin pal­kan­saa­jan työpaikalla

    Yri­tys­joh­ta­ja voi jopa jou­tua syyt­tee­seen täl­lai­ses­ta vahin­gon tuttamisesta 

    Osa-aikai­suus on ollut euroop­pa­lai­nen rat­kai­su työt­tö­myy­teen, suu­rin osa val­tiois­ta tukee osa-aia­ki­sia ja näin on väl­tyt­ty köy­hyy­del­tä ja pienituloisuudelta.

    Sak­sa ja Englan­ti ovat poik­keuk­sia , näis­sä mais­sa köy­hien mää­rä lähen­te­lee USAn tasoa

  17. Tom­pe­lo:
    Suo­mes­sa pal­ve­lue­lin­kei­no­jen kehit­ty­mät­tö­myys joh­tuu sään­te­lys­tä, pal­kan­li­sis­tä ja verois­ta. Asu­kas­mää­räl­lä tai ‑tihey­del­lä on kai aika mar­gi­naa­li­nen merkitys. 

    Pal­ve­lu­jen kan­nal­ta asu­kas­mää­rän ja ‑tihey­den mer­ki­tys on ensi­si­jai­nen. Jos har­ki­taan toi­mi­pis­teen perus­ta­mis­ta, aivan ensi­mäi­sek­si las­ke­taan, pal­jon­ko sen ympä­ris­tös­sä asuu poten­ti­aa­lis­ta asia­kas­kun­taa. Riit­tä­vä väes­tö mah­dol­lis­taa myös eri­kois­tu­neet pal­ve­lut, sik­si vaik­ka­pa Hel­sin­gis­sä kan­nat­taa pyö­rit­tää kas­vis­ra­vin­to­laa mut­ta Kan­gas­nie­mel­lä ei. Jos taas lii­kei­dea perus­tuu pal­ve­luun asiak­kaan luo­na, myös sil­loin riit­tä­vän tiheä asu­tus on tär­ke­ää. Haja-asu­tusa­lu­eel­la työ­ai­ka hupe­nee siir­ty­miin. Kos­ka myös tämä aika pitäi­si las­kut­taa asiak­kail­ta, nousee pal­ve­lun hin­ta niin kor­keak­si että yri­tys jää perustamatta.

  18. Kale­vi: Pal­ve­lu­jen kan­nal­ta asu­kas­mää­rän ja ‑tihey­den mer­ki­tys on ensi­si­jai­nen. Jos har­ki­taan toi­mi­pis­teen perus­ta­mis­ta, aivan ensi­mäi­sek­si las­ke­taan, pal­jon­ko sen ympä­ris­tös­sä asuu poten­ti­aa­lis­ta asia­kas­kun­taa. Riit­tä­vä väes­tö mah­dol­lis­taa myös eri­kois­tu­neet pal­ve­lut, sik­si vaik­ka­pa Hel­sin­gis­sä kan­nat­taa pyö­rit­tää kas­vis­ra­vin­to­laa mut­ta Kan­gas­nie­mel­lä ei. Jos taas lii­kei­dea perus­tuu pal­ve­luun asiak­kaan luo­na, myös sil­loin riit­tä­vän tiheä asu­tus on tär­ke­ää. Haja-asu­tusa­lu­eel­la työ­ai­ka hupe­nee siir­ty­miin. Kos­ka myös tämä aika pitäi­si las­kut­taa asiak­kail­ta, nousee pal­ve­lun hin­ta niin kor­keak­si että yri­tys jää perustamatta.

    En kylä vie­lä­kään usko, että Suo­mi jakau­tuu Hel­sin­kiin ja haja-astusa­lu­ee­seen. Kyl­lä tuos­sa ulko­na ihan kau­pun­ki on vaik­ka se ei pää­kau­pun­ki olekaan. 

    Ymmär­rän toki, että Hese­jä mah­tuu aika pal­jon enem­män Hel­sin­kiin kuin Lah­teen. Mut­ta se ei tar­koi­ta, ettei­kö Lah­des­sa oli­si siel­lä tääl­lä riit­tä­väs­ti asia­kas­vir­taa muu­ta­mal­le. (Tuol­lais­ten pal­ve­lu­jen kan­nat­ta­vuus siis ei perus­tu niin­kään asu­kas­ti­hey­teen vaan ihmis­vir­toi­hin ja veto­voi­mai­suu­teen plus osto­voi­maan. Mie­ti vaik­ka Jum­boa tai Kes­ki­sen kyläkauppaa.)

    Jotain mar­gi­naa­li­sia pal­ve­lu­ja ei kan­na­ta vie­dä pää­kau­pun­ki­seu­dun ulko­puo­lel­le mui­hin “isoi­hin” kau­pun­kei­hin ehkä kos­kaan. Tosin ei heti tule mie­leen yhtään. Suo­men ensim­mäi­set pit­se­riat­kin oli­vat jos­sain “pusi­kois­sa”, Wiki­pe­dian mukaan Hami­nas­sa ja Lappeenrannassa.

    Toi­saal­ta, jos Suo­mes­sa aloit­taa vaik­ka koi­ran käve­ly­tys­pal­ve­lu­jen väli­tyk­sen, on ihan sama, aloit­taa­ko sen Hel­sin­gis­sä vai Jyväs­ky­läs­sä bis­nes­lo­gii­kan kan­nal­ta. Asu­kas­mää­rät, ihmis­vir­rat yms. ovat täy­sin sivu­roo­lis­sa jos edes sii­nä. Kehi­tys­tii­min rek­ry­toin­ti vain saat­taa olla han­ka­lam­paa. Ulkoi­lut­ta­jat voi­vat sit­ten kes­kit­tyä Hel­sin­kiin — vaik­ka on nii­tä koi­ria “pus­kis­sa­kin” var­maan muu­ta­mal­le työntekijälle.

    Tuol­lai­seen tie­to­tek­niik­ka­bis­nek­seen, net­tiä ja äly­lait­tei­ta hyö­dyn­tä­viin yhdis­tyk­siin tai star­tup­pei­hin pis­tän toi­vo­ni, en niin­kään kasvisravintoloihin.

  19. Jor­ma Nord­lin:
    Eikö näin pie­nen kan­san yllä­pi­tä­män yli­opis­to­jär­jes­tel­män meno­ja sai­si ollen­kaan lei­ka­ta? Onko nyt jär­ke­vää aivan kaik­kea sitä tut­kia, mitä nyt tut­ki­taan yliopistoissa?

    Ja onko jär­ke­vää pis­tää rahaa niin pal­jon muu­hun kuin itse subs­tans­siin, yli­opis­tois­sa ja tut­ki­mus­lai­tok­sis­sa? Kult­ti-Nur­mi­nen-Tukiai­nen oli­vat arvio­neet että pel­käs­tään hake­mus­ten laa­ti­mi­ses­sa Stra­te­gi­sen tut­ki­muk­sen neu­vos­ton hakui­hin on kulu­nut enem­män resurs­se­ja kuin pää­kau­pun­ki­seu­dun kaik­kien talous­tie­teen lai­tos­ten vuosibudjetit.

    Ongel­ma ei kos­ke vain Suo­mea, itse­kin teen juu­ri töi­tä FEE OPEN ‑rahoi­tuk­sel­la haus­ta johon osal­lis­tui 440 hake­mus­ta jois­ta 6 rahoi­tet­tiin. Vaik­ka arpa omal­la koh­dal­la suo­si­kin, on tuo äly­tön­tä resurs­sien haas­kaus­ta Euroo­pan laa­jui­ses­ti. Kau­neus­kil­pai­lui­hin liit­ty­vät myös nämä vai­keu­det.

    Älyt­tö­myy­den taus­tal­la lie­nee joku syvem­pi syy, joka oli­si hyvä hah­mot­taa, mut­ta enpä vain lop­puun asti hah­mo­ta. Yksi syy­seu­raus­ket­jun osa on että tut­ki­mus­lai­tok­sil­la ja yli­opis­toil­la ei ole enää omaa bud­jet­tia, vaan se tulee pät­kän eris­sä ulko­puo­lel­ta, mikä on omi­aan teke­mään työs­tä pro­jek­ti­luon­teis­ta kaik­ki­ne kau­hui­neen: pitää laa­tia ennak­koon ris­kiar­vio, mukaan lukien arvio tule­vis­ta odot­ta­mat­to­mis­ta ongel­mis­ta; teh­tä­vä suun­ni­tel­ma hank­kees­sa teh­tä­vis­tä kek­sin­nöis­tä seu­raa­van 3 vuo­den aika­na ynnä nii­den hyö­dyn­tä­mi­ses­tä; jos alku­pe­räi­nen tavoi­te osoit­tau­tuu mah­dot­to­mak­si, mut­ta pro­jek­tin var­rel­la tulee vas­taan tavat­to­man hedel­mäl­li­nen uusi idea jota ei ole pro­jek­ti­suun­ni­tel­mas­sa, suun­nan muut­ta­mi­nen on usein mah­do­ton­ta; ja niin pois päin.

    Ymmär­rän myös pai­neet siir­tää teke­mis­ten hyö­ty­ar­vioin­ti kau­em­mas omaan napaan­sa ihas­tu­neil­ta tut­ki­joil­ta, kuin myös ris­kin lai­tok­sel­leen juut­tu­nees­ta pro­fes­so­ris­ta joka ei ole jul­kais­sut 20 vuo­teen var­man perus­ra­hoi­tuk­sen juos­tes­sa. Sil­ti hais­kah­taa että nyky­ta­val­la kil­pai­lu­tet­tuun jär­jes­tel­mään kät­key­tyy joku perus­ta­van­laa­tui­nen virhearvio.

  20. Suo­ma­lai­ses­sa tie­de­ra­hoi­tuk­ses­sa pitäi­si ymmär­tää mit­ta­kaa­va. Suo­mi vas­taa väes­töl­tään noin Pie­ta­rin kau­pun­gin väes­töä. Pitäi­si ymmär­tää suu­ruus­luo­kat ja läh­teä prio­ri­soi­maan resurs­se­ja. Suu­ret maat voi­vat tut­kia vähän kai­ken­lais­ta kivaa, haus­kaa ja har­ras­taa sitä perus­tut­ki­mus­ta­kin enemmän.

    Jos joku suur­kau­pun­ki miet­ti­si omaa tie­de­ra­hoi­tus­taan samal­la taval­la kuin Suo­mi, niin kau­pun­gin joh­toa pidet­täi­siin suuruudenhulluna.

  21. the­ta:
    Tah­ko­taan rahaa “rau­dal­la­kin”. Intel on edel­leen suu­rem­pi kuin Face­book, vaik­ka eihän Intel val­mis­ta kuin jotain ihan tyh­miä bulkkikomponentteja! 

    Taval­li­nen ihmi­nen ei aina edes ero­ta rau­taa sof­tas­ta. Pon­se on kuu­lem­ma yksi Suo­men joh­ta­vis­ta tek­no­lo­giay­ri­tyk­sis­tä ja myös softatalo.

  22. Jor­ma Nord­lin:
    Suo­ma­lai­ses­sa tie­de­ra­hoi­tuk­ses­sa pitäi­si ymmär­tää mit­ta­kaa­va. Suo­mi vas­taa väes­töl­tään noin Pie­ta­rin kau­pun­gin väes­töä. Pitäi­si ymmär­tää suu­ruus­luo­kat jaläh­teä prio­ri­soi­maan resurs­se­ja. Suu­ret maat voi­vat tut­kia vähän kai­ken­lais­ta kivaa, haus­kaa ja har­ras­taa sitä perus­tut­ki­mus­ta­kin enemmän.

    Jos joku suur­kau­pun­ki miet­ti­si omaa tie­de­ra­hoi­tus­taan samal­la taval­la kuin Suo­mi, niin kau­pun­gin joh­toa pidet­täi­siin suuruudenhulluna.

    Pie­ta­rin brut­to­kan­san­tuo­te ei ole lähi­mail­la­kaan Suo­men bruttokansantuotetta.

  23. Tom­pe­lo:
    Tuol­lai­seen tie­to­tek­niik­ka­bis­nek­seen, net­tiä ja äly­lait­tei­ta hyö­dyn­tä­viin yhdis­tyk­siin tai star­tup­pei­hin pis­tän toi­vo­ni, en niin­kään kasvisravintoloihin.

    IT-ala ei pys­ty kom­pen­soi­maan (blo­gis­sa mai­nit­tua) 300 000 mene­tet­tyä työ­paik­kaa, kai­kis­ta työt­tö­mis­tä ei voi­da teh­dä tuot­ta­via koo­da­rei­ta. Mut­ta nyt kun tie­to­tek­nii­kan mai­nit­sit, niin voim­me tode­ta, että jok­seen­kin kaik­ki menes­ty­vät uudet IT-yri­tyk­set — Supercell, Reak­tor ym. — sijait­se­vat suu­ris­sa kau­pun­geis­sa. Jos ker­ran ainoa mitä tar­vi­taan on mies ja läp­pä­ri, niin mik­si maa­kun­nis­sa on hil­jais­ta? Mik­si IT-yrit­tä­jät eivät muu­ta sin­ne mis­sä asu­mi­nen on halpaa?

  24. Kale­vi:Jos taas lii­kei­dea perus­tuu pal­ve­luun asiak­kaan luo­na, myös sil­loin riit­tä­vän tiheä asu­tus on tär­ke­ää. Haja-asu­tusa­lu­eel­la työ­ai­ka hupe­nee siir­ty­miin. Kos­ka myös tämä aika pitäi­si las­kut­taa asiak­kail­ta, nousee pal­ve­lun hin­ta niin kor­keak­si että yri­tys jää perustamatta.

    Muu­ta­ma päi­vä sit­ten YLE:n radios­sa haas­ta­tel­tiin tulk­ki­fir­man toi­ma­ria etä­tulk­kauk­ses­ta. Hänen mukaan­sa siir­ty­mä­ajat läs­nä­olo­tulk­kauk­ses­sa ovat ongel­ma PÄÄKAUPUNKISEUDULLA.

    Koke­muk­set tuke­vat käsi­tys­tä sisäi­sen lii­ken­teen ongel­mal­li­suu­des­ta aika­syöp­pö­nä jo pel­käs­sä Hel­sin­gis­sä. Lan­del­la ½:ssa tun­nis­sa lii­kah­de­taan kevyes­ti mones­ti n. 40 km. Hel­sin­gis­sä mat­kat mita­taan ajas­sa, ei kilo­met­reis­sä. Puo­li tun­tia suun­taan­sa on Hel­sin­gin sisäi­se­nä mat­ka-aika­na hyvin tavan­omai­nen ja pidem­piä tai­pa­le­vä­le­jä löy­tyy kevyesti.

  25. Jor­ma Nord­lin:
    Suo­ma­lai­ses­sa tie­de­ra­hoi­tuk­ses­sa pitäi­si ymmär­tää mit­ta­kaa­va. Suo­mi vas­taa väes­töl­tään noin Pie­ta­rin kau­pun­gin väes­töä. Pitäi­si ymmär­tää suu­ruus­luo­kat jaläh­teä prio­ri­soi­maan resurs­se­ja. Suu­ret maat voi­vat tut­kia vähän kai­ken­lais­ta kivaa, haus­kaa ja har­ras­taa sitä perus­tut­ki­mus­ta­kin enemmän… 

    Olen vähän eri miel­tä tuos­ta. Perus­tut­ki­mus­ta pitää olla vähän kai­kil­ta aloil­ta, kos­ka käyt­tö­kel­pois­ta sovel­ta­vaa tut­ki­mus­ta ei syn­ny ilman alan perus­tut­ki­mus­ta. Kos­kaan ei voi tie­tää, mis­tä tie­tee­na­las­ta tulee se seu­raa­va läpi­mur­to. Yhteis­tä niil­le läpi­mur­roil­le on vain se, että ne syn­ty­vät mail­mal­la pää­sään­töi­ses­ti soti­las­tek­no­lo­gian tut­ki­muk­ses­ta, kos­ka sii­hen sekä käy­te­tään suu­ria sum­mia rahaa että tavoit­teet ovat selkeät.

    Hyvin vähän on lai­tet­tu huo­mio­ta Suo­mes­sa sii­hen, miten Puo­lus­tus­voi­mien vies­ti­tek­no­lo­gian hank­keet osui­vat yksiin Nokian nousun kans­sa. Esi­merk­ki­nä sano­ma­lai­te­verk­ko ja mat­ka­pu­he­lin­ten alku. Vai­kut­tai­si jär­ke­väl­tä ohja­ta rahaa Puo­lus­tus­voi­mien hank­kei­den kaut­ta, koti­mai­sel­le teollisuudelle.

    Suo­ma­lai­nen tie­de­ra­hoi­tus on joka tapauk­ses­sa niin pien­tä, että sum­mat voi­daan monin­ker­tais­ta ilman vai­ku­tus­ta bud­jet­ti­ko­ko­nai­suu­teen. Kun yhteis­kun­nan varois­ta yli 70 % menee sosi­aa­li- ja ter­veys­sek­to­ril­le, niin siel­lä teh­dyil­lä koh­tuul­li­sil­la leik­kauk­sil­la voi­daan sekä pelas­taa maan talous, että taa­ta riit­tä­vä rahoi­tus niin tie­teel­le, infra­struk­tuu­ril­le kuin turvallisuudellekkin.

  26. LK:
    Mate­ma­tii­kas­ta ollaan teke­mis­tä ohjel­moin­nin ja mate­ma­tii­kan sekasikiötä.

    Opis­ke­lin mate­ma­tiik­kaa ja tilas­to­tie­det­tä yli­opis­tos­sa. Sovel­sin tut­ki­ja­na mm. eri­lai­sia tilas­tol­li­sia mal­le­ja ja koneop­pi­mis­me­ne­tel­miä. Täl­lä het­kel­lä sovel­lan koo­da­rin työs­sä­ni mm. line­aa­rial­gebraa, topo­lo­gi­aa ja kategoriateoriaa.

    Mate­ma­tiik­kaa tar­vi­taan, mut­ta mitä olen 20 vuot­ta seu­ran­nut sen kou­lu­tus­ta, sitä ope­te­taan vää­rin ja sii­tä ope­te­te­taan vää­riä asioi­ta. Vähän kuin jos opis­ke­lee kie­liä, tan­ka­taan vuo­si­kau­det tur­haa kie­liop­pia, vaik­ka tar­ve oli­si kye­tä puhu­maan ja kommunikoimaan.

    LK:
    News­flash: ohjel­moin­ti on ala, joka kor­vau­tuu hyvin nopeas­ti tekoälyllä.

    Se vain muut­tuu ja entis­tä enem­män rutii­ni­asioi­ta auto­ma­ti­soi­tuu. Täl­lä­kin het­kel­lä yksi näp­pä­rä koo­da­ri voi toi­ses­sa fir­mas­sa vuo­den 2015 tek­no­lo­gioil­la hal­li­ta muu­ta­mal­la skrip­til­lä ja ohjel­mis­tol­la koko­nai­sia pal­ve­lin­kes­kuk­sia ja laa­jo­ja jär­jes­tel­miä, joi­ta Tie­don kone­sa­lis­sa tuu­na­taan edel­leen vuo­den 2005 tek­nii­koil­la käsi­pe­lil­lä 20–50 hen­gen tiimillä.

    Myös toi­mit­ta­jien työt kor­vau­tu­vat osit­tain teko­ä­lyl­lä. Esim. tuo sof­ta tai­taa kir­joit­taa suu­rim­man osan USA:n urhei­lu- ja talous­uu­ti­sis­ta: https://automatedinsights.com/

    Kor­vai­sin mie­luus­ti myös puo­let polii­ti­kois­ta teko­ä­lyl­lä, joka lukee tilas­to­ja, leh­ti­uu­ti­sia ja tuot­taa nii­den perus­teel­la koos­tei­ta, blo­gi­pos­tauk­sia ja auto­maat­ti­sia pää­tök­siä. Pää­si­sim­me toden­nä­köi­ses­ti lamas­ta ylös nopeam­min, kuin kuun­te­le­mal­la tois­tai­tois­ten edus­ta­jien sam­mak­ko­teat­te­ria ja takinkääntöä.

  27. http://www.hs.fi/sunnuntai/a1453441238265

    On jär­jen vas­tais­ta, ettei maas­sam­me saa raken­taa sadoik­si vuo­sik­si hii­li­diok­sii­dia varas­toi­vaa, täy­sin kier­rä­tet­tä­vää hir­si­ta­loa joka kes­tää kym­me­nen sukupolvea.
    Suo­mi, puu­ra­ken­ta­mi­sen mallimaa.….”

    Täs­sä oli­si se oikea koh­de puul­le, jos­sa se sitoi­si oikeas­ti sitä hiil­tä pois ilmakehästä!

  28. joke­ri: Esteet­ti­sel­lä kirur­gial­la Suo­mi nousuun?

    Hesa­rin jutun mukaan varus­mie­het ovat heik­ko­kun­toi­sem­pia kuin kos­kaan. Kau­pun­gil­la käy­des­sä tun­tuu että suu­rin osa 20–30 vuo­tiais­ta näyt­tää liha­vil­ta ja heikkokuntoisilta.

    Olen pitä­nyt pal­jon työ­haas­tat­te­lui­ta ja näh­nyt eri yri­tyk­siä. Aina on poik­keuk­sia, mut­ta kes­ki­mää­rin tun­tuu että yli­pai­noi­set ja vähem­män urhei­lul­li­set ovat usein myös sul­keu­tu­neem­pia tai rajoit­tu­neem­pia. Toh­to­ri­kol­le­gat ja ‑tutut tun­tu­vat kaik­ki ole­van pait­si avoi­mia aja­tuk­sil­le, myös moni­puo­li­sia har­ras­ta­jia ja tie­tyl­lä taval­la kilpailuhenkisiä.

    Avoi­mes­ti ajat­te­le­val­le aka­tee­mi­sel­le kil­paur­hei­li­jal­le, jol­la on itse­tun­to koh­dal­laan, voi puhua suo­raan asiois­ta ja asiat ete­ne­vät. Yli­pai­noi­sel­le, kuor­mit­tu­neen ja stres­saan­tu­nee­na tun­tui­sel­le ihmi­sel­le ei voi vält­tä­mät­tä aina puhua suo­raan, tai asioi­ta pitää pohjustaa.

    Olen itse ollut molem­pia, sekä yli­pai­noi­nen stres­saan­tu­nut ja bur­nou­tis­sa, että pal­jon vaa­ti­vim­mis­sa pro­jek­teis­sa ren­nos­ti työs­ken­te­le­vä hoik­ka urhei­li­ja. Ihmi­nen on psy­ko­fyy­si­nen koko­nai­suus, ja tie­tyl­lä tasol­la stres­si, liik­ku­mat­to­muus, unet­to­muus ja yli­pai­no alka­vat ruok­kia itse­ään. Aja­tuk­set muut­tu­vat tuol­loin nega­tii­vi­sik­si ja katkeriksi. 

    Vas­taa­vas­ti hyväs­sä fyy­si­ses­sä kun­nos­sa myös stres­si­ta­sot ovat mata­lam­pia, pää toi­mii ja on avoi­mem­pi uusil­le ideoil­le. Kyse ei siis ole kirur­gias­ta, vaan avoi­mes­ta ajat­te­lu­ta­vas­ta joka ohjaa ihmis­tä kehit­ty­mään monipuolisesti. 

    Vali­tet­ta­vas­ti iso osa ihmi­sis­tä ei vain kyke­ne näke­mään tuo­ta, saa­ti kyke­ne muok­kaa­maan ajat­te­lu­aan ja kehit­ty­mään jat­ku­vas­ti. Vaik­ka lopul­ta kyse on ajat­te­lu­ta­vas­ta, ei gee­neis­tä tai kirur­gias­ta. Ame­rik­ka­lai­set ja ruot­sa­lai­set­kin ovat täs­sä ajat­te­lu­mal­lis­sa Suo­mea pal­jon parem­pia. Venä­läi­set ovat pal­jon huo­nom­pia, ja tie­tyt kou­lut­ta­mat­to­mat, sul­keu­tu­neet kult­tuu­rit suo­ras­taan haitallisia.

  29. Mata­la­palk­ka­työ­tä vie­rok­su­taan vää­rin perus­tein. Kyse on lopul­ta osto­voi­mas­ta, johon pal­kan suu­ruu­den lisäk­si vai­kut­taa vero­tus ja hin­ta­ta­so. Pak­kaa voi­daan vie­lä sot­kea tuil­la, mut­ta se on aina huo­no vaihtoehto.

    Suo­mi on verot­ta­mas­sa itsen­sä hen­gil­tä. Kaik­kein tär­kein­tä on, että veroas­tet­ta kye­tään las­ke­maan. Pie­ni­tu­lois­ten kan­nal­ta tär­kein­tä on lopul­ta yri­tys­ten vero­tuk­sen laku, joka las­kee tuot­tei­den ja pal­ve­lui­den hin­to­ja. Tulo­ve­ro­tuk­ses­sa pie­ni­tu­loi­sia suo­si­van tasa­ve­ron käyt­töön­ot­to on fik­sua, mut­ta se tun­tuu ole­van joil­le­kin mörkö.

    Tuet ovat aina ongel­ma, joten nii­hin ei pitäi­si men­nä. Tuis­ta muo­dos­tuu vii­dak­ko, jos­sa on aina pal­jon ei toi­vot­tu­ja ilmiöi­tä ja jon­ka pur­ka­mi­nen on aina vai­ke­aa. Esi­mer­kik­si tie­de­tään, että asu­mis­tuet valu­vat suo­raan asu­mis­kus­tan­nuk­siin, mut­ta sil­ti Suo­mes­sa tue­taan sekä vuo­kra- että omis­tusa­su­mis­ta mil­jar­di­luok­kaa! Ei ihan täys­jär­ki­sen puuhastelua.

    Mata­la­palk­ka­työ­tä tulee vie­rok­sua, jos työ ei tuo­ta elin­mah­dol­li­suuk­sia, mut­ta aina tulee ensin tar­kas­tel­la koko­nai­suus ja kor­ja­ta muut vir­heet, kuten lopet­taa lii­at tuet, las­kea vero­tus­ta ja tar­kas­tel­la sää­dök­siä. Pel­käs­tään asu­mis­tu­kien (sekä vuo­kra- että omis­tusa­su­mi­sen tuet) pois­ta­mi­nen toden­nä­köi­ses­ti tasa­pai­not­taa Hel­sin­gin asu­mi­sen hin­taa niin, että pie­nel­lä­kin pal­kal­la voi asua Hel­sin­gis­sä. Samal­la kau­pun­ki menet­tää välis­tä­ve­don mah­dol­li­suu­den, mikä on vain hyvä asia.

  30. Kale­vi: IT-ala ei pys­ty kompensoimaan(blogissa mai­nit­tua) 300 000 mene­tet­tyä työ­paik­kaa, kai­kis­ta työt­tö­mis­tä ei voi­da teh­dä tuot­ta­via koo­da­rei­ta. Mut­ta nyt kun tie­to­tek­nii­kan mai­nit­sit, niin voim­me tode­ta, että jok­seen­kin kaik­ki menes­ty­vät uudet IT-yri­tyk­set – Supercell, Reak­tor ym. – sijait­se­vat suu­ris­sa kau­pun­geis­sa. Jos ker­ran ainoa mitä tar­vi­taan on mies ja läp­pä­ri, niin mik­si maa­kun­nis­sa on hil­jais­ta? Mik­si IT-yrit­tä­jät eivät muu­ta sin­ne mis­sä asu­mi­nen on halpaa? 

    Suo­mes­sa on Nokian maha­las­kun seu­rauk­se­na n 10.000 työ­tön­tä insi­nööö­riä. Parem­pi jos he joko kou­lut­tau­tui­si­vat mui­hin ammat­tei­hin tai haki­si­vat ulko­mail­ta töi­tä ja avat­tai­siin yli 55-vuo­tiail­le “elä­ke­put­ki”. Uut­ta Nokian koko­luo­kan fir­maa ei muu­ta­mas­sa vuo­des­sa luoda.

  31. TL:
    Vali­tet­ta­vas­ti iso osa ihmi­sis­tä ei vain kyke­ne näke­mään tuo­ta, saa­ti kyke­ne muok­kaa­maan ajat­te­lu­aan ja kehit­ty­mään jat­ku­vas­ti. Vaik­ka lopul­ta kyse on ajat­te­lu­ta­vas­ta, ei gee­neis­tä tai kirur­gias­ta. Ame­rik­ka­lai­set ja ruot­sa­lai­set­kin ovat täs­sä ajat­te­lu­mal­lis­sa Suo­mea pal­jon parem­pia. Venä­läi­set ovat pal­jon huo­nom­pia, ja tie­tyt kou­lut­ta­mat­to­mat, sul­keu­tu­neet kult­tuu­rit suo­ras­taan haitallisia. 

    Ja sake­man­neil­la­han meni kaik­kein par­hai­ten 1930–40 luvulla?

  32. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Muu­ta­ma päi­vä sit­ten YLE:n radios­sa haas­ta­tel­tiin tulk­ki­fir­man toi­ma­ria etä­tulk­kauk­ses­ta. Hänen mukaan­sa siir­ty­mä­ajat läs­nä­olo­tulk­kauk­ses­sa ovat ongel­ma PÄÄKAUPUNKISEUDULLA.

    Koke­muk­set tuke­vat käsi­tys­tä sisäi­sen lii­ken­teen ongel­mal­li­suu­des­ta aika­syöp­pö­nä jo pel­käs­sä Hel­sin­gis­sä. Lan­del­la ½:ssa tun­nis­sa lii­kah­de­taan kevyes­ti mones­ti n. 40 km. Hel­sin­gis­sä mat­kat mita­taan ajas­sa, ei kilo­met­reis­sä. Puo­li tun­tia suun­taan­sa on Hel­sin­gin sisäi­se­nä mat­ka-aika­na hyvin tavan­omai­nen ja pidem­piä tai­pa­le­vä­le­jä löy­tyy kevyesti.

    Kui­ten­kin kaik­ki tulk­kaus­toi­mis­tot ovat tie­tääk­se­ni sijoit­tu­neet suu­riin kau­pun­kei­hin. Jos ker­ran pie­ni asu­kas­ti­heys ja suu­ret etäi­syy­det ei ole mikään ongel­ma, niin mik­si nämä toi­mis­tot eivät ole pik­ku­kun­nis­sa edul­lis­ta toi­mi­ti­lan hin­ta­ta­soa hyödyntämässä?

  33. R.Silfverberg: Suo­mes­sa on Nokian maha­las­kun seu­rauk­se­na n 10.000 työ­tön­tä insi­nööö­riä. Parem­pi jos he joko kou­lut­tau­tui­si­vat mui­hin ammat­tei­hin tai haki­si­vat ulko­mail­ta töi­tä ja avat­tai­siin yli 55-vuo­tiail­le “elä­ke­put­ki”. Uut­ta Nokian koko­luo­kan fir­maa ei muu­ta­mas­sa vuo­des­sa luoda.

    Perin­tei­set Nokian insi­nöö­rit ovat työl­lis­ty­neet hyvin, alan osaa­jis­ta alkaa olla pulaa. Pik­ku­po­moil­la, pro­ses­sien kehit­tä­jil­lä sekä kai­ken­maa­il­man koor­di­naat­to­reil­la ja kom­mu­ni­koi­jil­la on vai­keam­paa. Hei­tä oli paljon.

  34. Tapio: Perin­tei­set Nokian insi­nöö­rit ovat työl­lis­ty­neet hyvin, alan osaa­jis­ta alkaa olla pulaa. Pik­ku­po­moil­la, pro­ses­sien kehit­tä­jil­lä sekä kai­ken­maa­il­man koor­di­naat­to­reil­la ja kom­mu­ni­koi­jil­la on vai­keam­paa. Hei­tä oli paljon. 

    Osa työl­lis­tyy osa ei, joka tapauk­ses­sa isot IT talot pitä­vät joka vuo­si YT-neu­vot­te­lu­ja jois­sa toi­ses­ta pääs­tä pot­ki­taan poruk­kaa ulos ja toi­ses­ta ote­taan muka “päte­väm­piä” sisään. Tavoit­tee­na isoil­la IT-työ­nan­ta­jil­la lie­nee pol­kea insi­nöö­rien pal­kat bus­si­kus­kien tasol­le ilman yhteiskuntasopimusta.

  35. TL: Opis­ke­lin mate­ma­tiik­kaa ja tilas­to­tie­det­tä yli­opis­tos­sa. Sovel­sin tut­ki­ja­na mm. eri­lai­sia tilas­tol­li­sia mal­le­ja ja koneop­pi­mis­me­ne­tel­miä. Täl­lä het­kel­lä sovel­lan koo­da­rin työs­sä­ni mm. line­aa­rial­gebraa, topo­lo­gi­aa ja kategoriateoriaa.

    Mate­ma­tiik­kaa tar­vi­taan, mut­ta mitä olen 20 vuot­ta seu­ran­nut sen kou­lu­tus­ta, sitä ope­te­taan vää­rin ja sii­tä ope­te­te­taan vää­riä asioi­ta. Vähän kuin jos opis­ke­lee kie­liä, tan­ka­taan vuo­si­kau­det tur­haa kie­liop­pia, vaik­ka tar­ve oli­si kye­tä puhu­maan ja kommunikoimaan.

    Voi­sit­ko TL ava­ta lisää aja­tuk­sia­si mate­ma­tii­kan ope­tuk­sen kehit­tä­mi­ses­tä. Aina­kin TKK:ssa (Aal­to) mate­ma­tii­kan ope­tuk­sen sito­mi­ses­ta sovel­luk­siin on puhut­tu iät ja ajat, mut­ta mitään kovin toi­mi­vaa ja kon­kreet­tis­ta ei ole saa­tu aikai­sek­si. Asia on erit­täin tärkeä.

  36. Suo­men sur­kea talou­del­li­nen tilan­ne on jat­ku­nut nyt kah­dek­san vuot­ta. Mikään suh­dan­ne­vai­he ei kes­tä näin kauan.”

    Suh­dan­ne­vaih­te­lut voi­vat kes­tää vaik­ka ikui­ses­ti, mikä­li raha- ja finans­si­po­li­tiik­ka hoi­de­taan tar­peek­si huo­nos­ti. Kul­ta­kan­nan aika­na taan­tu­mat oli­vat erit­täin pit­kiä ja syviä, esi­mer­kik­si vuon­na 1873 alka­nut taan­tu­ma jat­kui Englan­nis­sa lähes 20 vuotta.
    Jos raha- tai talous­po­li­tiik­ka ei tue talou­den toi­pu­mis­ta, on pää­oman kulu­mi­nen (koneet kulu­vat, hyö­dyk­keet van­he­ne­vat) ainoa asia, joka pitää inves­toin­te­ja yllä. Tähän tör­mät­tiin kul­ta­kan­nan aika­na, kun tuot­ta­vuuss­hok­ke­ja ei voi kom­pen­soi­da valuut­ta­kurs­sien muu­tok­sen kaut­ta, eikä maan sisäi­siä hin­ta­suh­tei­ta voi sopeut­taa inflaa­tion kautta.

    Suo­mi kär­sii nyt näis­tä molem­mis­ta: Suo­men hin­ta­ta­so ei voi­nut sopeu­tua vuon­na 2008 joten not­kah­dus muut­tui lamak­si joka pit­kit­tyy sen takia, ettei EKP ole saa­nut aikaan inflaa­tio­ta, joka hel­pot­tai­si yhteis­va­luut­ta-alu­een mai­den kes­ki­näis­ten hin­tae­ro­jen tasaa­mi­ses­sa. Nyt krii­si­mai­den on saa­ta­va aikaan Sak­saa mata­lam­pi inflaa­tio, joka nyky­olois­sa tar­koit­taa deflaa­tio­ta, joka taas on vel­kaan­tu­neel­le kan­san­ta­lou­del­le kuolemantuomio.

    Euro on pie­nen jäsen­maan kan­nal­ta yhtä huo­no sys­tee­mi kuin kul­ta­kan­ta. Tämän takia nämä pit­kät taan­tu­mat ovat tul­leet jäädäkseen.

  37. R.Silfverberg: Osa työl­lis­tyy osa ei, joka tapauk­ses­sa isot IT talot pitä­vät joka vuo­si YT-neu­vot­te­lu­ja jois­sa toi­ses­ta pääs­tä pot­ki­taan poruk­kaa ulos ja toi­ses­ta ote­taan muka “päte­väm­piä” sisään. Tavoit­tee­na isoil­la IT-työ­nan­ta­jil­la lie­nee pol­kea insi­nöö­rien pal­kat bus­si­kus­kien tasol­le ilman yhteiskuntasopimusta.

    Isoil­la it-taloil­la on monen­lai­sia osaa­jia työs­sä. Toi­sil­la alueil­la työ­voi­man tar­ve vähe­nee, toi­sil­la lisään­tyy. Oli­si­ko se sitä luo­vaa tuhoa? Kil­pai­lu on kovaa, fir­moil­la ei ole enää mah­dol­li­suut­ta kou­lut­taa ihmi­siä nol­las­ta alal­ta toi­sel­le, vaik­ka jon­kin­lais­ta siir­ty­mää aina on.

  38. Mik­ko Kivi­ran­ta: …Kult­ti-Nur­mi­nen-Tukiai­nen oli­vat arvio­neet että pel­käs­tään hake­mus­ten laa­ti­mi­ses­sa Stra­te­gi­sen tut­ki­muk­sen neu­vos­ton hakui­hin on kulu­nut enem­män resurs­se­ja kuin pää­kau­pun­ki­seu­dun kaik­kien talous­tie­teen lai­tos­ten vuosibudjetit.

    Sil­ti hais­kah­taa että nyky­ta­val­la kil­pai­lu­tet­tuun jär­jes­tel­mään kät­key­tyy joku perus­ta­van­laa­tui­nen virhearvio.

    Yllä mai­nit­tu yhä kovem­paa vauh­tia pyö­ri­vä rahoi­tuk­sen­ha­ke­mi­so­ra­van­pyö­rä on ensim­mäi­nen vir­hear­vio. Toi­nen on täl­lä vaa­li­kau­del­la eri­tyi­sen aktii­vi­seen käyt­töön otet­tu työ­ka­lu, perus­suo­ma­lai­nen alu­eel­lis­ta­mi­nen. Joka kon­kre­ti­soi­tuu Hel­sin­gin yli­opis­ton jät­ti­leik­kauk­si­na sekä tun­ne­tus­ti avo­kä­ti­se­nä, alu­eel­li­sin perus­tein myön­net­ty­nä rahoituksena.

    Resurs­sit suun­na­taan toi­min­taan ja puu­has­te­luun, jois­ta ei vähän­kään pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä ole mitään hyö­tyä yhteis­kun­nal­le — olet­taen että sen tavoit­tee­na on kehit­tyä ja pysyä mui­den mai­den mukana.

  39. -e-: Voi­sit­ko TL ava­ta lisää aja­tuk­sia­si mate­ma­tii­kan ope­tuk­sen kehit­tä­mi­ses­tä. AinakinTKK:ssa (Aal­to) mate­ma­tii­kan ope­tuk­sen sito­mi­ses­ta sovel­luk­siin on puhut­tu iät ja ajat, mut­ta mitään kovin toi­mi­vaa ja kon­kreet­tis­ta ei ole saa­tu aikai­sek­si. Asia on erit­täin tärkeä. 

    Ihmi­set ovat eri­lai­sia, itse olen oppi­nut aina hyvin huo­nos­ti seu­raa­mal­la jotain ope­tus­ta. Tai en yleen­sä kyke­ne seu­raa­maan ope­tus­ta. Olen aina ollut käy­tän­nön­lä­hei­nen puu­has­te­li­ja, ylä­as­teel­la virit­te­lin tie­to­ko­nei­ta, kol­va­sin elekt­ro­niik­kaa ja koo­da­sin pele­jä kir­jas­ton kir­jo­jen ja var­hai­sen inter­ne­tin (TeleSampo/Funet) avul­la. Mate­ma­tii­kas­sa olin aina luok­ka­ni par­hai­ta, jos­kin olin lais­ka eikä mate­ma­tiik­ka ollut kiinnostavaa.

    Lais­kuus jat­kui lukios­sa, laa­ja mate­ma­tiik­ka meni läpi tun­neil­la istu­mal­la, mut­ta se ei kiin­nos­ta­nut. Koo­dai­lin kai­ken­lais­ta peleis­tä frak­taa­lei­hin C++:lla, mut­ta taval­li­nen kou­lu­ma­te­ma­tiik­ka ei vain kiinnostanut.

    Yli­opis­tos­sa line­aa­rial­gebraa pys­tyi opis­ke­le­maan ohjel­moi­mal­la, logiik­ka liit­tyi kie­liin tai kään­tä­jiin ja vaik­ka mihin, ana­lyy­sia oli help­po hah­mot­taa OpenGL ohjel­moin­nin kaut­ta, tai Mat­la­bil­la. Ja toki myös SPSS ja R ohjel­mil­la tilas­tol­lis­ten jakau­mien kaut­ta. Lopul­ta yli­opis­tos­sa ja työ­elä­mäs­sä pää­dyin opis­ke­le­maan mate­ma­tiik­kaa Amazo­nis­ta tilat­tu­jen kir­jo­jen kaut­ta, tai ohjel­moi­mal­la. En kos­kaan luen­to­jen, opin­to­ma­te­ri­aa­lien tai kurs­sien kautta.

    Mut­ta en siis ole hyvä mate­ma­tii­kas­sa, olen kes­kin­ker­tai­nen. Ja kal­tai­sil­le­ni perus­tyy­peil­le täy­tyy kehit­tää jos­tain moti­vaa­tio ja mie­len­kiin­to opis­kel­la mate­ma­tiik­kaa. Minul­le se mie­len­kiin­to syn­tyy käy­tän­nön soveltamisesta. 

    Jos ryh­tyi­sin kou­lut­ta­maan mate­ma­tiik­kaa, perus­työ­ka­lu­ni oli­si 1600-luvul­ta periy­ty­vän notaa­tion ja lii­tu­tau­lun sijaan Mat­lab, Mat­he­ma­tica, R, jokin ohjel­moin­ti­kie­li jne. Mut­ta ehkä­pä nuo ovat jo käy­tös­sä ope­tuk­ses­sa, ~20 vuot­ta sit­ten nuo oli­vat lähin­nä har­vi­nai­sia mausteita.

  40. LK: Esi­mer­kik­si kemian ja bio­lo­gian osaa­jis­ta on pulaa.

    Tut­tu osaa­ja (väi­tel­lyt) kou­lut­tau­tuu par­hail­laan hoi­toa­lal­le, kos­ka siel­lä on töi­tä ja tut­ki­muk­ses­sa ei…

  41. Jen­kit opet­ta­vat maa­il­man par­hais­sa yli­opis­tois­saan mate­ma­tiik­kaa perin­tei­ses­ti siten, että luen­noit­si­ja luen­noi ja kir­joit­taa lii­tu­tau­lul­le. Sii­tä sit­ten maa­il­man par­haat opis­ke­li­jat (ja moti­voi­tu­neim­mat) kir­joit­ta­vat lyi­jy­ky­nil­lä, tus­seil­la tai kuu­la­kär­ki­ky­nil­lä muis­ti­vih­koi­hin­sa muistiinpanoja.

    Aja­tel­la, rik­kaat mak­sa­vat itsen­sä kipeäk­si, että hei­dän lap­su­kai­sen­sa pää­see näi­hin opi­nah­joi­hin ja sit­ten siel­lä ope­te­taan sato­ja vuo­sia van­hal­la metodilla! 

    Samat opi­nah­jot tuot­ta­vat vuo­des­ta toi­seen maa­il­man huip­pu­ja tut­ki­joik­si ja työn­te­ki­jöik­si ame­rik­ka­lai­siin yrityksiin.

  42. Tapio:
    Suo­men Pan­kin Suvan­to esit­ti muu­ta­mia viik­ko­ja sit­ten Kale­vas­sa, että Ruot­sin vien­nil­lä ei mene eri­tyi­sen hyvin. Kan­san­ta­lou­den kas­vu on hänen mukaan­sa joh­tu­nut yksi­tyi­sen sek­to­rin velkaantumisesta.

    Mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, mitä lähi­vuo­si­na tapahtuu.

    Velan mää­rää kas­vat­ta­mal­la on oikeas­taan koko län­ti­nen maa­il­ma + Japa­ni yllä­pi­tä­nyt vai­val­lois­ta talous­kas­vua koko 2000-luvun. Itse asias­sa USA:n osal­ta talous­kas­vu on vii­mei­set 30 vuot­ta syn­ny­tet­ty liit­to­val­tion lisä­vel­kaan­tu­mi­sel­la. Ja tämä kehi­tys on vain kiih­ty­nyt 2000-luvulla.

    Eli ilman lisä­ve­lan­ot­toa eivät län­ti­sen maa­il­man BKT:t oli­si kas­va­neet oikeas­taan lain­kaan. Glo­ba­li­saa­tion kaut­ta talous­kas­vu siir­tyi muu­al­le, län­nel­le jäi tosia­siak­si val­ta­va vel­kaan­tu­mi­nen. Vel­kaan­tu­mal­la on tie­tys­ti yllä­pi­det­ty näen­näis­tä elin­ta­soa, mut­ta ennen kaik­kea var­mis­tet­tu net­to­va­ral­li­suu­den kasaan­tu­mi­nen sil­le rik­kaim­mal­le 0,1 %:lle.

    Ikä­vä kyl­lä vel­ka­kupla puh­ke­aa kun luot­ta­mus vel­ko­jen mak­suun mure­nee ja kei­sa­ri sei­soo­kin kul­kuset pal­jaa­na. Euro­krii­si (Kreik­ka ym) on pien­tä esi­ma­kua tulevasta.

    No olkoot työt­tö­mäm­me musii­kin vie­lä soi­des­sa iloi­sia hal­po­jen kii­na­lais­ten tuot­tei­den ympäröimänä.

  43. TL: .

    Olen pitä­nyt pal­jon työ­haas­tat­te­lui­ta ja näh­nyt eri yri­tyk­siä. Aina on poik­keuk­sia, mut­ta kes­ki­mää­rin tun­tuu että yli­pai­noi­set ja vähem­män urhei­lul­li­set ovat usein myös sul­keu­tu­neem­pia tai rajoit­tu­neem­pia. Toh­to­ri­kol­le­gat ja ‑tutut tun­tu­vat kaik­ki ole­van pait­si avoi­mia aja­tuk­sil­le, myös moni­puo­li­sia har­ras­ta­jia ja tie­tyl­lä taval­la kilpailuhenkisiä.

    Kyl­lä se on ihan kaik­kial­la tut­kit­tu asia, että ihmi­sen sosi­aa­li­set tai­dot arvioi­daan val­ta­van voi­mak­kaas­ti ulko­näön kaut­ta. Ei tähän toi­saal­ta edes tut­ki­muk­sia tar­vi­ta kun kat­se­lee ympä­ril­le. Nuo­ret polii­ti­kot, yli­opis­toak­tii­vit, some-kunin­kaat jne. ovat komei­ta tai kau­nii­ta. Este­tii­kan vai­ku­tus­ta palk­kaan on tut­kit­tu kaik­kial­la: palk­ka on kau­niil­la pal­jon parem­pi. Tämä kehi­tys vain jyrk­ke­nee, kun kaik­ki työt alka­vat ole­maan tii­mi­työ­tä tai asia­kas­pal­ve­lua, töi­tä mis­sä työ­mark­ki­na-arvo arvioi­daan este­tee­ikan perusteella.

    Sano mitä sanot, niin esteet­ti­nen kirur­gia räjääh­tää Suo­mes­sa 10v sisäl­lä kat­toon niin kuin se on räjäh­tä­nyt kai­kis­sa muis­sa mais­sa ehkä Afrik­kaa lukuun ottamatta.

  44. LK:
    Jen­kit opet­ta­vat maa­il­man par­hais­sa yli­opis­tois­saan mate­ma­tiik­kaa perin­tei­ses­ti siten, että luen­noit­si­ja luen­noi ja kir­joit­taa liitutaululle. 

    Noin­han se on suo­ma­lai­sis­sa­kin yli­opis­tois­sa. Puu­penk­ki ja tus­si­tau­lu, johon luen­noit­si­ja kir­joit­taa, ja jota seu­ra­taan ja tois­te­taan vai­he vai­heel­ta. Noin on ollut hyvä sato­ja vuo­sia joten mik­si muut­taa toi­mi­vaa käy­tän­töä. Vie­lä kun opet­ta­jat sai­si­vat lyö­dä kart­ta­ke­pil­lä sor­mil­le ja avo­käm­me­nel­lä pää­hän tyh­miä nuli­koi­ta niin hyvä olisi. 

    Mate­ma­tii­kan oppi­mi­nen vaa­tii park­kiin­tu­neen taka­puo­len, mie­len­kiin­toa ja nöy­ryyt­tä. Minul­la ei mie­len­kiin­to riit­tä­nyt kuin mate­ma­tii­kan sivuai­neo­pin­toi­hin, mut­ta olen­kin kes­kin­ker­tai­nen seka­ro­tui­nen maa­tiai­nen, en Har­var­diin kel­paa­vaa über­mench rotua.

  45. Toi­saal­ta esteet­ti­sen kirur­gian vai­ku­tuk­sia ei kan­na­ta pelä­tä. Moni syr­jäy­ty­mis­ta­ri­na oli­si esty­nyt esim. nenä­leik­kauk­sel­la, jos ulko­nä­kö­komplek­si on saa­nut hen­ki­lön vetäy­ty­mään yhteiskunnasta.

  46. Tom­pe­lo, yri­tyk­set vapaa­eh­toi­ses­ti perus­ta­vat työ­paik­ko­ja kau­pun­kei­hin ja ihmi­set itse halua­vat muut­taa nii­hin. On vää­rin estää tätä raken­ta­mis­ta rajoit­ta­val­la kaa­voi­tuk­sel­la tai lapioi­mal­la mil­jar­de­ja euro­ja kau­pun­geis­ta maakuntiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.