Soten rahoitus ei ole rakettitiedettä

Viime aikoina on käytet­ty usei­ta puheen­vuoro­ja, joiden mukaan koko sote-uud­is­tus uhkaa kaat­ua siihen, että on niin vaikea­ta päät­tää rahavirroista.

Minus­ta siinä ei ole mitään vaikea­ta, ellei halu­ta alkaa muut­taa asioista ihan vain muut­tamisen halusta.

Näin help­poa se on:

Maakun­ta mak­saa kaiken, myös nykyiset Kelan mak­samat lääkeko­r­vauk­set ja tak­si­mak­sat ter­veyskeskuk­si­in. Tässä yksikanavoit­tamises­sa on se hyvä puoli, että lääke­menoille ja muille hoit­o­menoille tulee sama mak­sa­ja. Usein ne nimit­täin ovat tois­t­en­sa vai­h­toe­hto­ja. Jos palvelu­verkko har­ve­nee, tak­si­matko­ja tulee enem­män. Tässäkin on opti­moin­nin kannal­ta hyvä, että mak­sa­ja on sama.

Maakun­ta saa rahansa maakun­taverol­la, jota kerätään samaan tapaan kuin kun­taveroa nyt. Kun­tavero­jen pitäisi alen­tua keskimäärin maakun­taveron ver­ran. Tämä on kolmes­ta vai­h­toe­hdos­ta paras. Rahan kier­rät­tämi­nen kun­tien kaut­ta olisi jär­jetön­tä, kun kun­nan menoista yli puo­let menisi kohteeseen, johon ne eivät voi vaikuttaa.

Kokoomus­laiset ovat pelän­neet, että kolme verot­ta­jaa verot­taa enem­män kuin kak­si. En ymmär­rä. Nykyi­nen käytän­tö, jos­sa kun­tay­htymät voivat lähet­tää rajat­tomasti lasku­ja kun­nille, varsi­nainen menoau­tomaat­ti vas­ta onkin. Omaa rahaa käyt­tää säästeliääm­min kuin toisen rahaa varsinkin, kun se toinen ei voi tehdä muu­ta kuin maksaa.

Maakun­tien toimin­nan rahoit­ta­mi­nen val­tion rahal­la saisi aikaan karsean manku­mis-organ­isaa­tion, kun maakun­tien ei kan­nat­taisi käyt­tää rahaa säästeliäästi vaan yrit­tää mankua sitä valtiolta.

Maakun­tien välil­lä tarvi­taan taloudel­lista tasaus­ta kuten kun­tien välil­lä nyt. On paljon helpom­paa tasa­ta tulo­ja 18 maakun­nan kuin 330 kun­nan välil­lä. Muute­taan mah­dol­lisim­man vähän. Kat­so­taan, kuin­ka paljon maakun­taan kuu­lu­vat kun­nat ovat nyt saa­neet sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon val­tiono­suuk­sia ja mak­se­taan ne maakun­nalle. Tämä noin pääsään­töisenä ratkaisuna. Saman laskel­man voi tehdä vero­tu­lo­jen tasauk­ses­ta, jos­ta tosin osa tulee edelleen ohja­ta kun­nille. Tähän lisätään Kelan tiedot sen nyt mak­samien kor­vausten alueel­lis­es­ta kohden­tu­mis­es­ta. Olen­naista on, ettei maakun­tien välil­lä tapah­tu­vaa tulo­jen tasaus­ta men­nä itse­tarkoituk­sel­lis­es­ti muut­ta­maan siitä, mikä se on nyt. Jos joskus halu­taan tasaus­ta lisätä tai vähen­tää, tehtäköön se muus­sa yhteydessä.

Jotkut halu­a­vat lait­taa tähän myös vapaae­htoisen työter­veyshuol­lon, siis työter­veyslääkärin anta­man sairaan­hoidon. En sotk­isi asi­aa tähän, kos­ka se voisi tehdä tästä han­kalan, mut­ta toisaal­ta ei sekään olisi vaikeata.

Työ­markki­na­jär­jestö­jen mukaan työn­tek­i­jät ja työ­nan­ta­jat mak­sa­vat tämän jo nyt sosi­aal­i­tur­va­mak­suina. Mak­sakoot siis edelleen, jos halu­a­vat, mut­ta suo­raan eikä Kelan kas­san kaut­ta. Mik­si nimit­täin yri­tyk­sen A, jol­la ei ole vapaae­htoista työter­veyshuoltoa, pitäisi mak­saa yri­tyk­selle B mitään siitä, että täl­lä on.

Yksi asia maakun­ta­mallis­sa kyl­lä muut­tuu aivan väk­isin – kaupunkiseu­tu­jen sisäi­nen taakan­jako. Oulus­sa teh­dyn tutkimuk­sen mukaan kun­nan sote-menoista 81 % aiheutuu kymmen­estä pros­en­tista asukkai­ta. Tätä kym­men­tä pros­ent­tia on Varsi­nais-Suomes­sa ja Pirkan­maal­la var­maankin suun­nilleen yhtä paljon, mut­ta ei esimerkik­si Kau­ni­ai­sis­sa ja Van­taal­la. Keskuskaupungeis­sa asuu suh­teessa eniten köy­hää väkeä – Pääkaupunkiseudul­la esimerkik­si 17 matal­im­man tulota­son postinu­meroaluet­ta löy­tyy Helsingistä. Pienet tulot kor­reloi­vat vah­vasti huonon ter­vey­den ja esimerkik­si toimeen­tu­lotuen tarpeen kanssa.

Kun sote-menot siir­tyvät kun­nil­ta maakun­nalle, keskuskaupun­git hyö­tyvät ker­mankuori­jakun­tien kus­tan­nuk­sel­la. Minus­ta tässä ei ole mitään väärää – lop­putu­los muut­tuu oikeu­den­mukaisem­mak­si – mut­ta kehyskun­nat ovat keksi­neet käyt­töä niille rahoille, jot­ka niiltä on säästynyt valikoidun väestön ansios­ta. Maakun­taveron vuok­si Helsin­gin veroäyri tulee laske­maan enem­män kuin Espoon ja Kauniaisten.

Se hyvä puoli tässä tietysti on, että kun­nat ryhtyvät taas kaavoit­ta­maan tont­te­ja sosi­aaliselle asuntotuotannolle.

= = = =

Yksi oikeasti vaikea asia tähän kuitenkin liit­tyy. Valin­nan­va­paus. Miten yksi­ty­isille palvelun­tuot­ta­jille mak­se­taan? Tästä asi­as­ta olen kir­joit­tanut aikaisem­min tässä. Ei tämäkään siis niin han­kalaa ole.

Valin­nan­va­paus ter­vey­den­huol­los­sa voi tul­la erit­täin kalli­ik­si, mut­ta muuten se on hyvä asia

48 vastausta artikkeliin “Soten rahoitus ei ole rakettitiedettä”

  1. Omaisu­us- ja tase­jär­jeste­lyis­sä kyl­lä tulee päänvaivaa.

    Sosi­aali- ja ter­veyspalvelui­ta var­maan toteutetaan jatkos­sa samoissa kiin­teistöis­sä kuin nytkin. Kuka ne jatkos­sa omis­taa? Kenen lain­o­jen vakuute­na ne ken­ties nyt ovat ja kuin­ka lain­o­jen sit­ten käy — entä lain­oit­ta­ja Kun­tara­hoituk­sen? Pois­tot kenen vero­tuk­seen? Mihin tasoon kiin­teistöt mah­ta­vat olla arvostet­tuina taseis­sa nyt ja entä jatkossa?

    Ihmis­ten ratkaistavis­sa toki nämäkin kysymyk­set ovat.

  2. Sal­la­maari:
    Omaisu­us- ja tase­jär­jeste­lyis­sä kyl­lä tulee päänvaivaa.

    Sosi­aali- ja ter­veyspalvelui­ta var­maan toteutetaan jatkos­sa samoissa kiin­teistöis­sä kuin nytkin. Kuka ne jatkos­sa omis­taa? Kenen lain­o­jen vakuute­na ne ken­ties nyt ovat ja kuin­ka lain­o­jen sit­ten käy – entä lain­oit­ta­ja Kun­tara­hoituk­sen? Pois­tot kenen vero­tuk­seen? Mihin tasoon kiin­teistöt mah­ta­vat olla arvostet­tuina taseis­sa nyt ja entä jatkossa?

    Ihmis­ten ratkaistavis­sa toki nämäkin kysymyk­set ovat.

    Tämänkin voi ratkaista yksinker­tais­es­ti. Raken­nuk­set ovat kun­ta­lais­ten mak­samia — siis maakun­ta­lais­ten. Raken­nuk­set, jois­sa on maakun­nille siir­tyviä toim­into­ja siir­tyvät myös vas­tu­ineen maakun­nille ilman mitään kor­jauk­sia. Jää sit­ten maakun­nan vas­tu­ulle päästä eroon raken­nuk­sista, joi­ta ei myöhem­min toim­into­jen tehostues­sa tarvitse.

    1. jype
      Eikö se ole vähän epistä, että jos kun­ta A on rak­en­tanut sairaalan sadal­la miljoon­al­la velka­ra­hal­la, jos tämä siir­tyy maakun­nalle ja vel­ka jää kunnalle.

  3. Maakun­ta­malli on hölmö. Kol­mas verot­ta­ja tässä konkurssis­sa on oikeutet­tu huoli tilanteessa, jos­sa olemme verot­ta­mas­sa itsemme hengiltä. Malli tuo mieleen lähin­nä tun­netusti surkean brit­tiläisen sairaan­hoidon mallin, siel­lä rahoi­tus on tehty vähän toisel­la tavalla.

    Ole­mas­sa ole­vat rahoi­tus­läh­teet: kun­ta, KELA ja val­tion bud­jet­ti ovat vähin­tään riit­tävät. Voisiko niitä vähen­tää? Jos jätetään vain KELA ja budjettirahoitus? 

    Sosi­aaliselle asun­to­tuotan­nolle kaavoitet­tu tont­ti ei ole koskaan hyvä. Se on markki­nahäir­iö, jon­ka kulut­ta­ja maksaa.

  4. Nykyiset kil­pavarusteluhenkiset investoin­nit tehdään juuri sairaan­hoitopi­irien velka­an­tu­misel­ka, ohi kun­tien taseen. Nerokasta. 

    Sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon tase on myytävä eurol­la maakun­nalle, niin velat kuin talot samal­la. Ihan kaik­ki. Jos maakun­ta saa ali­hin­noit­telun taseen, hul­va­ton meno jatkuu. No, uut­ta rahaa ei ole, kun­tien vel­ka vain siir­tyy toiseen paikkaan ja uut­ta velkaa ei voi rahoittaa. 

    Kun­tara­hoi­tu­son toki liris­sä oikein kun­nol­la. Mitäs eivät hoi­ta­neet hom­maansa vaan syy­tivät rahaa.

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    jype
    Eikö se ole vähän epistä, että jos kun­ta A on rak­en­tanut sairaalan sadal­la miljoon­al­la velka­ra­hal­la, jos tämä siir­tyy maakun­nalle ja vel­ka jää kunnalle.

    Vas­taan vaikken nim­imerk­ki jype olekaan: onhan se vähän epistä. Ehkä kun­tien omaisu­ut­ta eli ter­veyskeskuk­sia ja sairaaloi­ta ei pitäisi siirtää maakun­nalle, vaan antaa sen jäädä kun­nille joko myytäväk­si tai kun­nan käytet­täväk­si. Maakun­nan tehtäväk­si jäisi, riip­puen mallista, ostaa halu­a­mansa palve­lut tai mak­saa käyt­täjän val­it­se­ma palvelu.

    Toki täl­löinkin kun­nille voisi jäädä käyt­töön ter­veyskeskus tai sairaala, jos­sa kukaan ei käy mikäli palvelu siel­lä on huonom­paa kuin muual­la. En näe asi­as­sa ongel­maa etenkään, jos kun­ta on viime het­kil­lä päät­tänyt rak­en­taa sairaalan, jot­ta oman kun­nan alueel­la olisi sairaala seu­raa­vat 50 vuot­ta. Tyh­myy­destä sakote­taan ja vedä­tysyri­tyk­ses­tä toiv­ot­tavasti enemmän.

  6. Helsin­ki estää pien­ten ja halpo­jen asun­to­jen rak­en­tamista ja jar­rut­taa kaavoit­tamista. Tästä koituu sato­jen miljoonien hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta. Kun kun­taa ei ran­gais­taisi sairaista asukkaista, tarve tähän lievenisi. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to muut­tuisi tarpeet­tomak­si, kun­han tue­taan ihmisiä.

  7. Apteek­it eivät tai­da kuu­lua SOTEen mil­lään taval­la. mut­ta kyl­lä ter­vey­den­hoidon kus­tan­nuk­si­in. Olet­teko huo­man­neet, kuin­ka nuo ovat ryhtyneet lob­baus­so­taan. Lääkärile­hden kir­joituk­ses­sa pahek­sui­v­at, kuin­ka jotkut osta­vat lääkkeitä neu­vot­telemat­ta far­maseutin kanssa. Ainakin täl­lä seudul­la apteekkiväkeä näyt­täis ole­van aika paljon, olisiko liikaa. Jotenkin ajat­te­len, että lääkkei­den myyn­ti on logis­ti­ikkaa eikä sen kummempaa.

  8. Mitkä ovat vai­h­toe­hdot? Olen ollut mukana pane­mas­sa pystyyn yhtä lääkärikeskus­ta Munkkivuoreen. IBM teki toim­i­ti­lat Suomeen ja halusi yksi­tyisen lääkärikeskuk­sen hoita­maan henkilöstön­sä asi­at. Ei ole naR­I­NAA KUULUNUT. Samoin yksi­tyiset Ham­maslääkärien ase­mat, ne toimi­vat ja hoita­vat poti­laat, eivät poli­tikoi. Mik­si poli­tikoin­nin aiheut­tamista lisä­mak­su­ista ter­vey­den hoi­dos­sa ei puhuta?

  9. tämä ei varsi­naiseti kuu­lu suo­raan soteen, mut­tae sitän­pä silti tämän kuningasajatukseni:

    On turha kiis­tel­lä siitä, pitäisikö tasa-arvon nimis­sä isien osal­lis­tua enem­män las­ten­hoitoon. Tämä pitää itsessään väit­teen, että las­ten ja kod­in­hoito on vähäar­voisem­paa työtä. Per­hetut­tuni hoitaa päivät lap­si­aan kotona. Ammatil­taan esi­in­tyvänä taiteli­jana hänel­lä on iltakeikko­ja, ja nyt hän on joulu­nalusvi­ikoil­la ajoit­tain kiirea­pu­laise­na tavarat­alos­sa. Insinööri-isä hoitaa lap­sia illat. Mut­si ja sys­terin per­he jeesaa­vat tarvittaessa.

    On myös hyvä, että päivähoitopaikan rin­nal­la van­hem­mat voivat itse jär­jestää hoidon yksi­tyisen per­hep­äivähoita­jan kanssa tai palkkaa­mal­la koti­in lastenhoitajan.

    Pien­ten las­ten hoidon ja yksi­tyisen hoidon tuki tulisi määritel­lä kun­nal­lisen per­hep­äivähoita­jan palkkauskus­tan­nuk­sik­si omavas­tu­u­o­su­udel­la eli kun­nal­lisel­la per­heko­htaisel­la päivähoit­o­mak­sul­la vähen­net­tynä. Palkkauskus­tan­nuk­set käsit­täi­sivät palkan (n 380 e/kk las­ta kohti hoitokuukaudessa), lomako­r­vauk­sen, sosiaaliturva‑, eläke ja muut työ­nan­ta­javaku­u­tus­mak­sut sekä verova­paan kus­tan­nusko­r­vauk­sen mut­ta eivät hallintoku­lu­ja. Perus­teena ole­va sum­ma tulisi ole­maan noin 650 euroa hoitokuukaut­ta kohti eli vuodessa 7.150 euroa, mis­tä vähen­netään per­heko­htainen päivähoitomaksu. 

    Täl­lä rahal­la van­hem­mat palkkaa­vat itsen­sä tai ulkop­uolisen hoita­maan lap­si­aan tai tekevät tästä yhdis­telmän. Hoitoko­r­vaus on veronalaista tuloa, mut­ta tästä toiselle mak­set­tu palk­ka on vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoinen. Otta­mal­la lisäk­si hoito­lap­sia las­ten koti­hoita­ja voi saavut­taa perushoita­jan tulota­son. Jos lap­si on kun­nal­lises­sa puolipäivähoi­dos­sa, ym. sum­mas­ta mak­se­taan per­heelle puolet.

    Ehdot­ta­mani jär­jestelmä myös suo­jaa lap­sia, van­hempia ja työn­tek­i­jöitä huonol­ta työilmapi­ir­iltä ja mieli­v­al­taiselta johtamiselta. Sen lisäk­si las­ten per­he­hoito vähen­tää ruuhkaa julkises­sa liiken­teessä ja teil­lä muutenkin..

    Jär­jestelmän toteut­ta­mi­nen tässä muo­dos­sa lisäisi kun­tien meno­ja n. 250 miljoon­aa euroa eli lisäisi kaikkia pien­ten las­ten hoidon kus­tan­nuk­sia n. 10 pros­en­til­la. Toisaal­ta tarve kalli­impi­in ratkaisui­hin ja mui­hin per­hetukipalvelui­hin vähenee.

  10. “Oulus­sa teh­dyn tutkimuk­sen mukaan kun­nan sote-menoista 81 % aiheutuu kymmen­estä pros­en­tista asukkaita.”

    Onko tämä siis elinkaar­i­tarkastelu? Sil­loin se kuu­lostaa suurelta keskit­tymiseltä. Ellei, tuo on oikeas­t­aan aika pien­tä, kos­ka eikös pelkästään kahdes­ta viimeis­es­tä elin­vuodes­ta aiheudu puo­let kus­tan­nuk­sista, ja kak­si viimeistä elin­vuot­ta on jotain kolme pros­ent­tia väestöstä.

  11. Marko Hami­lo:
    “Oulus­sa teh­dyn tutkimuk­sen mukaan kun­nan sote-menoista 81 % aiheutuu kymmen­estä pros­en­tista asukkaita.”

    Onko tämä siis elinkaar­i­tarkastelu? Sil­loin se kuu­lostaa suurelta keskit­tymiseltä. Ellei, tuo on oikeas­t­aan aika pien­tä, kos­ka eikös pelkästään kahdes­ta viimeis­es­tä elin­vuodes­ta aiheudu puo­let kus­tan­nuk­sista, ja kak­si viimeistä elin­vuot­ta on jotain kolme pros­ent­tia väestöstä.

    Saataisko aikaan keskustelu eutanasi­as­ta. Itse en mis­sään tapauk­ses­sa halua pää­tyä noin muu­ta­maa kuukaut­ta pitem­mäk­si ajak­si vuodeosas­toille kuole­maa odot­ta­maan. Vaik­ka mon­en mielestä onkin bru­taalia yhdis­tää sote-menot ja eutana­sia, niin kytkök­sis­sä ne toisi­in­sa ovat ja vaikka­pa poli­itikko­jen täy­tyy kyetä asi­as­ta keskustele­maan ja tekemään päätöksiä.

  12. Käsit­tääk­seni SOTE on ihan vain byrokra­ti­aa, se tuotet­ta­va tuote on tyystin uno­htunut, eikä kukaan väl­itä siitä pätkääkään. 

    Yksi­ty­is­puolen lääkäri hoitaa asi­akkai­ta tuplamäärän ver­rat­tuna julk­ispuolen kollee­gaansa, jos edes joku keskit­ty­isi tämän kor­jaamiseen siinäkin var­maan säästy­isi rahaa.

    Tuotan­to­pros­es­si on siis selvästi rik­ki, mut­ta ei kor­ja­ta kun byrokra­t­ian etu on mak­si­moi­da rahavirrat.

  13. Vesa: Saataisko aikaan keskustelu eutanasi­as­ta. Itse en mis­sään tapauk­ses­sa halua pää­tyä noin muu­ta­maa kuukaut­ta pitem­mäk­si ajak­si vuodeosas­toille kuole­maa odot­ta­maan. Vaik­ka mon­en mielestä onkin bru­taalia yhdis­tää sote-menot ja eutana­sia, niin kytkök­sis­sä ne toisi­in­sa ovat ja vaikka­pa poli­itikko­jen täy­tyy kyetä asi­as­ta keskustele­maan ja tekemään päätöksiä.

    Ei tarvitse puhua edes eutanasi­as­ta, pri­or­isoin­ti riit­tää. Suuria rahamääriä käytetään yli 80 vuo­ti­ait­ten poti­laiden leikkauk­si­in, jot­ka lisäävät henkilön elinikää keskimäärin puolel­la vuodella.

  14. Juuri noin, turha tehdä mon­imutkaista. Sat­tumal­ta sivusin tätä samankaltaista sote-rahoituk­sen ratkaisua – kuten myös kom­men­tis­sa esi­in­tynyt­tä huol­ta kun­tien velkatas­apain­os­ta – Uuden Suomen Puheen­vuorossani Lopete­taan kun­nat 1/3: Kos­ka se on järkevää

    (Toinen osa parem­mas­ta lähidemokra­ti­as­ta valmis­tuu lähipäivinä.)

  15. erk­ki nii­ni:
    Apteek­it eivät tai­da kuu­lua SOTEen mil­lään taval­la. mut­ta kyl­lä ter­vey­den­hoidon kus­tan­nuk­si­in. Olet­teko huo­man­neet, kuin­ka nuo ovat ryhtyneet lob­baus­so­taan. Lääkärile­hden kir­joituk­ses­sa pahek­sui­v­at, kuin­ka jotkut osta­vat lääkkeitä neu­vot­telemat­ta far­maseutin kanssa. Ainakin täl­lä seudul­la apteekkiväkeä näyt­täis ole­van aika paljon, olisiko liikaa. Jotenkin ajat­te­len, että lääkkei­den myyn­ti on logis­ti­ikkaa eikä sen kummempaa.

    Minkähän­laisia “painei­ta” syn­tyy resep­tilääkkei­den hin­toi­hin, jos ilmeisen tuot­toisa käsikaup­palääkkei­den myyn­ti menee tavarataloihin.

    1. Paineet resep­tilääkkei­den hin­toi­hin katoa­vat (kaupungeis­sa) kun apteekin saa perus­taa jokainen provi­isorin tutkin­non suorit­tanut ja kun pois­te­taan kieltä myy­dä lääkkeitä vir­fal­lista hin­taa halvemmalla.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Paineet resep­tilääkkei­den hin­toi­hin katoa­vat (kaupungeis­sa) kun apteekin saa perus­taa jokainen provi­isorin tutkin­non suorit­tanut ja kun pois­te­taan kieltä myy­dä lääkkeitä vir­fal­lista hin­taa halvemmalla.

    Menisin pidem­mälle: apteekin tai peräti apteekkien ketjun saa perus­taa ja omis­taa ken halu­aa, mut­ta kus­sakin myymälässä tulee olla vas­taa­va provi­isori ja henkilökun­nal­la muuten samat ammat­tipätevyy­det kuin nykyisin.

    Analo­giana vaik­ka rak­en­t­a­mi­nen. Byg­gnad-fir­man voi omis­taa kuka vaan, mut­ta työ­maal­la pitää olla vas­taa­va mes­tari, sähkötöitä saa tehdä vain sähkömies, räjäy­tyk­siä vain panostaja,…

  17. Osmo et tai­da tietää yhtä aivan älytön­tä lääke­by­rokra­ti­aa, joka vallitsee.

    Jos on pysyvä sairaus, kuten isol­la osal­la suo­ma­laisia jos­sain elämän­sä vai­heessa tulee ja siten syö pysyvästi lääkkeitä, niin joka vuosi on se sama lääkärin­re­sep­ti­jump­pa, joka ei oikeasti hyödytä ketään. Lääkäris­sä käyn­ti on käytän­nössä aivan turha se ei tuo­ta mitään hoidol­lista lisäarvoa.

    Kelaby­rokra­t­ian takia pysyvästi sairaat juok­se­vat lääkäris­sä aivan tarpeettomasti.

    Paljonko se mak­saa? Aivan turhia lääkärikäyn­te­jä. Lääkäri on jonkin­laises­sa byrokra­t­ian koneis­ton valvo­jan roolis­sa, eikä toteu­ta varsi­naista ammattiaan.

  18. Toisiko maakun­tavero lisää vero­tus­by­rokra­ti­aa? Olen itse ollut mukana vero­tuk­sen tieto­jär­jestelmien kehit­tämisessä. Vero­tus on toisi­naan suo­ras­taan väk­isin vään­net­ty mon­imutkaisek­si. Työl­listää ainakin hyvin juris­te­ja val­tion hallintoon, jos ei muu­ta sil­lä ei saada.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Paineet resep­tilääkkei­den hin­toi­hin katoa­vat (kaupungeis­sa) kun apteekin saa perus­taa jokainen provi­isorin tutkin­non suorit­tanut ja kun pois­te­taan kieltä myy­dä lääkkeitä vir­fal­lista hin­taa halvemmalla.

    Onko­han aisa näin onnel­liset­si. Ongel­mana ovat ns. kallit lääk­keet. Pureeko tämä niihin? Luom­meko uusia ongelmia?

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    jype
    Eikö se ole vähän epistä, että jos kun­ta A on rak­en­tanut sairaalan sadal­la miljoon­al­la velka­ra­hal­la, jos tämä siir­tyy maakun­nalle ja vel­ka jää kunnalle.

    Tuol­la “siir­tyvät myös vas­tu­ineen maakun­nille ilman mitään kor­jauk­sia” yritin sanoa, että niihin liit­tyvät velat siir­tyvät myös. En kyl­lä tiedä onko velat kor­vamerkit­ty noi­hin raken­nuk­si­in. Mut­ta aja­tus oli siis tasoit­taa sitä, jos toinen kun­ta saa raken­nuk­set myy­tyä tai vuokrat­tua sote alueelle ja toisel­la jää ehkä velkainenkin sairaalaraken­nus käyttämättömäksi.

    1. Ei kun­nan velko­ja kor­vamerk­itä. Tässä juuri on se ongel­ma. Nyt suun­nitelmis­sa on, että keskuista­laiset kun­nat voivat siirtää kasan velkaa talo­jen mukana mut­ta kaupunki­maiset kun­nat eivät voi. Tätä kut­su­taan jakau­tu­mis­mallik­si. Raken­nusten mukana siir­ty­isi sama osu­us kun­nan velois­r­ta kuin raken­nus on kun­nan omaisu­ud­es­ta. Helsin­ki esimerkik­si ei saisi mitään, kos­ka sil­lä on maapo­h­jas­sa niin paljon omaisu­ut­ta. Varsi­nainen puhallus!

  21. R. V.: olisi sairaala 

    Jos kun­ta on tehnyt tarpeet­to­mia sijoituk­sia täl­lainen peli mielessä, voitaisi­in kyl­lä jät­tää laina osin tai kokon­aan kun­nan kär­sit­täväk­si. Mut­ta jos sote-raken­nus on tehty perustel­lusti kun­ta­lais­ten sote-tarpeisi­in, siir­ret­täköön raken­nus velkoi­neen sote-alueelle. Näyt­tö­vas­tuu tarpeel­lisu­ud­es­ta kunnalla.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei kun­nan velko­ja kor­vamerk­itä. Tässä juuri on se ongel­ma. Nyt suun­nitelmis­sa on, että keskuista­laiset kun­nat voivat siirtää kasan velkaa talo­jen mukana mut­ta kaupunki­maiset kun­nat eivät voi. Tätä kut­su­taan jakau­tu­mis­mallik­si. Raken­nusten mukana siir­ty­isi sama osu­us kun­nan velois­r­ta kuin raken­nus on kun­nan omaisu­ud­es­ta. Helsin­ki esimerkik­si ei saisi mitään, kos­ka sil­lä on maapo­h­jas­sa niin paljon omaisu­ut­ta. Varsi­nainen puhallus!

    Tässä allaa pikkuhil­jaa pal­jas­tua hitaim­milekin Kepun juoni sote-uud­is­tuk­ses­sa maakun­ta­mallei­neen. Voitte olla var­mo­ja, että han­ke tulee kaupunki­laisille kalliiksi.

  23. JY: Ei tarvitse puhua edes eutanasi­as­ta, pri­or­isoin­ti riit­tää. Suuria rahamääriä käytetään yli 80 vuo­ti­ait­ten poti­laiden leikkauk­si­in, jot­ka lisäävät henkilön elinikää keskimäärin puolel­la vuodella.

    Eipä noitakaan pidä yleistää. Tiedän 98-vuo­ti­aan joka toipui lonkka­mur­tu­mas­ta ja elää nyt satavuo­ti­aana edelleen itsekseen. 

    Van­hu­useläke­jär­jestelmä pitäisi muut­taa sel­l­aisek­si, että ensin se mak­saa sin­ulle mut­ta kun tiet­ty määrä tulee kel­loon niin sit­ten sinä alat mak­saa jär­jestelmälle. Jos rahat lop­pu­vat ennen elin­vu­osia, “korkealaitainen” tulee hake­maan vaik­ka Por­tu­gal­ista ja sinus­ta tehdään biopolttonestettä.

  24. Osmo: “Maakun­tien toimin­nan rahoit­ta­mi­nen val­tion rahal­la saisi aikaan karsean manku­mis-organ­isaa­tion, kun maakun­tien ei kan­nat­taisi käyt­tää rahaa säästeliäästi vaan yrit­tää mankua sitä valtiolta.”

    Eihän sen niin tarvitse men­nä. Toimen­piteet hin­noitel­laan niinkuin erikois­sairaan­hoi­dos­sa nytkin tapah­tuu ja val­tio mak­saa kiin­teän hin­nan — sil­loin ei manku­mi­nen auta.
    Ja täl­lä sys­teemil­lä ei tarvi­ta mon­imutkaisia tasausjärjestelmiäkään.

    Käsi­tyk­seni mukaan näin toimii vaku­u­tusjär­jestelmä Sak­sas­sa — ja toimii hyvin.

    1. Toimen­piteet hin­noitel­laan niinkuin erikois­sairaan­hoi­dos­sa nytkin tapah­tuu ja val­tio mak­saa kiin­teän hin­nan – sil­loin ei manku­mi­nen auta.
      Ja täl­lä sys­teemil­lä ei tarvi­ta mon­imutkaisia tasausjärjestelmiäkään.

      Käsi­tyk­seni mukaan näin toimii vaku­u­tusjär­jestelmä Sak­sas­sa – ja toimii hyvin.

      Ter­vey­den­huol­lon BKT-osu­us vuon­na 2013
      Sak­sa 10,0 %
      Suo­mi 8,6 %
      Tämän uud­is­tuk­sen piti säästä kolme mil­jar­dia, nyt esität viit­tä mil­jar­dia lisää menoja.

      Se, että sairaala voisi lähet­tää rajat­tomasti lasku­ja val­ti­olle ilman mitään kus­tan­nus­vas­taavu­ut­ta, tulisi järkyt­tävän kalli­ik­si. Tämä juuri on vaku­u­tus­muo­toisen ter­vey­den­huol­lon ongel­ma. Ei ole ansain­ta­logi­ikan kannal­ta turhaa hoitoa, jos sille vain mak­sa­ja löy­tyy ja nyt esität pas­si­ivista mak­sa­jaa, joka voi vain mak­saa, mak­saa ja mak­saa. Noin se ei toi­mi des Sak­sas­sa, vaan vaku­u­tusy­htiöt vah­ti­vat tilas­tol­lis­es­ti sopimus­sairaaloi­ta. Jos tun­nu­taan annet­ta­va kus­tan­nuste­hon­ta hoitoa, sopimus puretaan.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei kun­nan velko­ja kor­vamerk­itä. Tässä juuri on se ongel­ma. Nyt suun­nitelmis­sa on, että keskusta­laiset kun­nat voivat siirtää kasan velkaa talo­jen mukana mut­ta kaupunki­maiset kun­nat eivät voi. Tätä kut­su­taan jakau­tu­mis­mallik­si. Raken­nusten mukana siir­ty­isi sama osu­us kun­nan velois­r­ta kuin raken­nus on kun­nan omaisu­ud­es­ta. Helsin­ki esimerkik­si ei saisi mitään, kos­ka sil­lä on maapo­h­jas­sa niin paljon omaisu­ut­ta. Varsi­nainen puhallus! 

    Tuskin velko­ja siir­retään, eihän siinä olisi mitään järkeä.
    Ilmeis­es­ti päädytään siihen, että kiin­teistöjä ei siir­retä tai siir­retään vastikkeetta.
    Tärkein­tä olisi tietysti, että veron­mak­sajien rahoil­la ker­taalleen han­kit­tua omaisu­ut­ta veron­mak­sa­jat eivät joudu mak­samaan kah­teen ker­taan — sama jut­tu helsinkiläisillä.

    1. Tuskin velko­ja siirretään,
      eihän siinä olisi mitään järkeä.

      Mil­lä mekanis­mil­la jälkim­mäis­es­tä väit­teestä seu­raa edellinen?

  26. Eihän Sak­san ja Suomen kus­tan­nusten BKT-osuuk­sien ver­tailu ker­ro kum­mas­sa maas­sa asi­at hoide­taan parem­min tai tehokkaammin.

    Suomes­sa pom­pote­taan, ei saa hoitoa kuin manku­mal­la, ihmiset lykkäävät ter­veyskeskuk­seen menoa viimeiseen asti.

    Täy­tyy muis­taa paljonko mei­dän BKT:ta las­kee pitkäaikaistyöt­tömien suuri määrä, heistähän on käytän­nössä työkyvyt­tömiä suuri (suurin?) osa ja työssäkäyvistäkin vajaakyky­isiä paljon. Paljonko mei­dän BKT nousisi jos nämä olisi saatu ajois­sa kiin­ni ja hoidet­tua. (Noloa että näitä täy­tyy euroil­la puo­lus­taa eikä ihmisarvolla)

    1. Ter­vey­den­huol­lon tulok­sel­lisu­udessa Suo­mi taisi päi­hit­tää Sak­san aivan vastikää julka­is­us­sa tutkimuk­ses­sa Euro Helth Con­sumer index 2015. Jär­jestelmiä ver­rat­ti­in kuudel­la osa-alueel­la, joista Suo­mi voit­ti Sak­san neljässä, kahdessa tuli tas­apeli. Tutkit­tu­jen Euroopan maid­en joukos­sa Suo­mi oli neljäs Hol­lan­nin, Sveitsin ja Nor­jan jäl­keen. Sak­sa oli seit­semäs, eli ei ihan kural­la tuo Sak­sankaan jär­jestelmä, paljon kalli­impi, mut­ta vain vähän huonom­pi. Kat­sokaa itse: http://www.healthpowerhouse.com/files/EHCI_2015/EHCI_2015_Index_matrix_A3_sheet.pdf

  27. Osmo Soin­in­vaara: Ter­vey­den­huol­lon BKT-osu­us vuon­na 2013
    Sak­sa 10,0 %
    Suo­mi 8,6 %
    Tämän uud­is­tuk­sen piti säästä kolme mil­jar­dia, nyt esität viit­tä mil­jar­dia lisää menoja.

    Se, että sairaala voisi lähet­tää rajat­tomasti lasku­ja val­ti­olle ilman mitään kus­tan­nus­vas­taavu­ut­ta, tulisi järkyt­tävän kalli­ik­si. Tämä juuri on vaku­u­tus­muo­toisen ter­vey­den­huol­lon ongel­ma. Ei ole ansain­ta­logi­ikan kannal­ta turhaa hoitoa, jos sille vain mak­sa­ja löy­tyy ja nyt esität pas­si­ivista mak­sa­jaa, joka voi vain mak­saa, mak­saa ja mak­saa. Noin se ei toi­mi des Sak­sas­sa, vaan vaku­u­tusy­htiöt vah­ti­vat tilas­tol­lis­es­ti sopimus­sairaaloi­ta. Jos tun­nu­taan annet­ta­va kus­tan­nuste­hon­ta hoitoa, sopimus puretaan. 

    Vai että “lähet­tää rajat­tomasti lasku­ja val­ti­olle” — tuon kek­sit itse!

    Suomeen­han esitetään vah­vaa val­tion ohjaus­ta ja se voi olla vahvem­paa kuin Sak­sas­sa eli en esitä kus­tan­nusten lisäys­tä, vaik­ka sekin saat­taisi olla perusteltua.
    Sak­sas­sa ihmiset ovat tyy­tyväisiä, Suomes­sa tyy­tymät­tömiä — ja kyl­lä kai tavoit­teena pitäisi olla se, että ihmiset ovat tyy­tyväisiä, heitä varten­han tätä jär­jestelmää ylläpidetään.

    Poli­itikko­jen (myös näköjään entis­ten) ongel­ma on se, että he kuvit­tel­e­vat tietävän­sä parem­min kuin ihmiset itse, mikä ihmisille on parasta.

    1. Tuo malli, jos­sa olisi toimen­pideko­htaiset hin­nat ja val­tio mak­saisi suorit­tei­den mukaan, on kyl­lä hylät­ty ajat sit­ten juuri sik­si, että se tulisi tolkut­toman kalli­ik­si, kos­ka siinä on järkyt­tävä insen­ti­ivi yli­hoitoon. Toden­näköis­es­ti val­tio mak­saa pain­ote­tun kap­i­taa­tion perusteella.

  28. Osmo Soin­in­vaara: Mil­lä mekanis­mil­la jälkim­mäis­es­tä väit­teestä seu­raa edellinen? 

    OK, täs­men­nän: onhan siinä järkeä sen kannal­ta, jon­ka velko­ja siir­retään, muiden (eli enem­mistön) kannal­ta järkeä ei ole — mik­si enem­mistö siis hyväksy­isi sen?

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo malli, jos­sa olisi toimen­pideko­htaiset hin­nat ja val­tio mak­saisi suorit­tei­den mukaan, on kyl­lä hylät­ty ajat sit­ten juuri sik­si, että se tulisi tolkut­toman kalli­ik­si, kos­ka siinä on järkyt­tävä insen­ti­ivi yli­hoitoon. Toden­näköis­es­ti val­tio mak­saa pain­ote­tun kap­i­taa­tion perusteella. 

    No eipä se Sak­san malli ole ‘tolkut­toman’ paljon kalli­impi — ja kun Suomen palkkata­so on nous­sut (ja nousee) ero kutis­tuu koko ajan. Ja kon­trol­likeino­ja on.

    Pain­otet­tu kap­i­taa­tio on toki mah­dolli­nen ja toimi­va, mut­ta siinä on insen­ti­ivi olla anta­mat­ta hoito­ja ja pistää ero­tus ‘tasku­un’ — tyy­tymät­tömyys ei vähene.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Ter­vey­den­huol­lon tulok­sel­lisu­udessa Suo­mi taisi päi­hit­tää Sak­san aivan vastikää julka­is­us­sa tutkimuk­ses­sa Euro Helth Con­sumer index 2015. Jär­jestelmiä ver­rat­ti­in kuudel­la osa-alueel­la, joista Suo­mi voit­ti Sak­san neljässä, kahdessa tuli tas­apeli. Tutkit­tu­jen Euroopan maid­en joukos­sa Suo­mi oli neljäs Hol­lan­nin, Sveitsin ja Nor­jan jäl­keen. Sak­sa oli seit­semäs, eli ei ihan kural­la tuo Sak­sankaan jär­jestelmä, paljon kalli­impi, mut­ta vain vähän huonompi.‘snip’

    Onhan siinä saatu selville se Suomen sys­teemin perus­puute: pitkät odotusa­jat (fam­i­ly doc­tor same day access — negati­ivi­nen). Eri­ar­voisu­ut­ta tämä selvi­tys ei havaitse, vaik­ka mon­et muut havaitsevat.

    Tun­te­mani pitk­iä aiko­ja Sak­sas­sa asuneet suo­ma­laiset ovat tyy­tyväisiä sys­teemi­in, tun­te­mani suo­ma­laiset taas valit­ta­vat julkisen puolen peruster­vey­den­huol­lon kohtu­ut­toman pitk­iä odotu­saiko­ja — ja kyl­lähän niistä eroon pääsem­i­nen edel­lyt­tää lisäresursse­ja, se on selvä.

  31. Raimo K:

    Pain­otet­tu kap­i­taa­tio on toki mah­dolli­nen ja toimi­va, mut­ta siinä on insen­ti­ivi olla anta­mat­ta hoito­ja ja pistää ero­tus ‘tasku­un’ – tyy­tymät­tömyys ei vähene.

    Näen asian täysin tois­in­päin: Pain­otet­tu kap­i­tal­isaa­tio luo insen­ti­ivin ehkäi­sevään ter­vey­den­hoitoon ja aikaiseen puuttumiseen.

    Jos tarpeel­lisia hoito­ja ei anneta, poti­laan tilanne pahe­nee, ja tämä tulee yleen­sä kalli­im­mak­si kuin aikainen puuttuminen.

  32. Tapio: Näen asian täysin tois­in­päin: Pain­otet­tu kap­i­tal­isaa­tio luo insen­ti­ivin ehkäi­sevään ter­vey­den­hoitoon ja aikaiseen puuttumiseen.

    Jos tarpeel­lisia hoito­ja ei anneta, poti­laan tilanne pahe­nee, ja tämä tulee yleen­sä kalli­im­mak­si kuin aikainen puuttuminen. 

    Voi olla, mut­ta ennal­taehkäisy jää kun­nille — eikä sen vaikut­tavu­ut­ta ole edes osoitettu.

    Ja mikä on ‘tarpeelli­nen hoito’ ja kuka sen määrit­tää? Ja voihan olla, että poti­las kuolee sopi­vasti ennen kuin tulee kalliiksi.

  33. Raimo K: Voi olla, mut­ta ennal­taehkäisy jää kun­nille – eikä sen vaikut­tavu­ut­ta ole edes osoitettu.

    Onko tämä ja aikainen puut­tumi­nen todel­lakin jätet­ty kunnille?

    Ja mikä on ‘tarpeelli­nen hoito’ ja kuka sen määrit­tää? Ja voihan olla, että poti­las kuolee sopi­vasti ennen kuin tulee kalliiksi.

    Olen jotenkin ymmärtänyt, että vain har­vat meistä kaatu­vat saap­paat jalassa.

  34. Tapio:

    Riip­puu siitä, mitä aikaisel­la puut­tumisel­la tarkoite­taan. Sil­lä on merk­i­tys­tä lähin­nä sosi­aal­i­toimes­sa, ter­vey­den­huolto ei oireet­tomista ole kiinnostunut.

    Ennal­taehkäisy jää(nee) kun­ti­in, niin sosi­aal­is­ten kuin ter­vey­del­lis­tenkin ongelmien osalta.

  35. Raimo K: Riip­puu siitä, mitä aikaisel­la puut­tumisel­la tarkoite­taan. Sil­lä on merk­i­tys­tä lähin­nä sosi­aal­i­toimes­sa, ter­vey­den­huolto ei oireet­tomista ole kiinnostunut.

    Ennal­taehkäisy jää(nee) kun­ti­in, niin sosi­aal­is­ten kuin ter­vey­del­lis­tenkin ongelmien osalta.

    Kyl­lä ter­vey­den­huolto on myös oireet­tomista kiin­nos­tunut. On neu­voloi­ta, on roko­tuk­sia, on seu­lon­to­ja jne. Kun diag­nos­ti­ik­ka kehit­tyy ja halpe­nee, uuden­laiset seu­lon­nat tule­vat kannattaviksi.

    Myös sosi­aal­i­toi­mi kai suurelta osin siir­tyy maakun­tien alaisu­u­teen. Jos toimin­nan organ­isoin­ti onnis­tuu, asi­akkaiden pal­lot­telu toim­i­jal­ta toiselle vähe­nee ja aikainen puut­tumi­nen helpot­tuu. Ratkai­se­vana tek­i­jänä on yhteinen rahapussi.

  36. “Paineet resep­tilääkkei­den hin­toi­hin katoa­vat (kaupungeis­sa) kun apteekin saa perus­taa jokainen provi­isorin tutkin­non suorit­tanut ja kun pois­te­taan kieltä myy­dä lääkkeitä vir­fal­lista hin­taa halvemmalla.”

    Tai mitäs jos apteekin saisi perus­taa kuka tahansa, kun­han ammatil­lista toim­intaa vetää provi­isori, ja tiet­tyjä itse­hoitolääkkeitä myytäisi­in myös kaupoista. Tai vielä mielu­um­m­min niin, että sairaalat ja ter­veyskeskuk­set huole­hti­si­vat poti­lailleen avo­hoitolääk­keet siinä mis­sä nyt tiputet­ta­vat lääk­keet, ja maakun­ta mak­saisi lääk­keet riip­pumat­ta siitä menevätkö ne suuhun vai suoneen. Osaop­ti­moin­ti ja avo­hoitolääkeku­lu­jen valvontaby­rokra­tia väheni­sivät, lääkeyri­tys­ten sairaalalääkkeistä myön­tämät suuret hin­ta-alen­nuk­set ulot­tuisi­vat myös avo­hoitolääkkeisi­in. Poti­laiden elämä helpot­tuisi: nyt syöpäpoti­laani raa­hau­tu­vat vas­taan­otol­ta erik­seen apteekki­in ihmettelemään lääkeko­r­vaussys­teemin monimutkaisuutta.

  37. Kum­m­ma hom­ma kun aspiri­i­ni on liian äkäi­nen aine kaup­paan, mut­ta keskikal­ja ei ole.

    1. Sylt­ty,
      ule­hduskip­ulääkkeisi­in kuolee Suomes­sa aika paljon ihmisiä. En kuitenkaan ole koskaan appå­teekissa tör­män­nyt siihen, että tästä varotet­taisi­in, joten jakelukanaval­la ei ole san­ot­tavaa vaikutusta

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Syltty,
    ule­hduskip­ulääkkeisi­in kuolee Suomes­sa aika paljon ihmisiä. En kuitenkaan ole koskaan appå­teekissa tör­män­nyt siihen, että tästä varotet­taisi­in, joten jakelukanaval­la ei ole san­ot­tavaa vaikutusta 

    Ei tarvitse erik­seen varoit­taa, jos hom­ma pysyy han­skas­sa pelkäl­lä jakelukana­van voimal­la. Eikös Ruot­sis­sa kuolleisu­us­lu­vut nousseet juuri sik­si, että buranat siir­ret­ti­in ruokakaup­paan? Oletet­tavasti osto- ja käyt­tökyn­nys sit­ten sen mukana las­ki. Luulen myös apteekissa nopeam­min huo­mat­ta­van, jos (resep­titön­tä) kip­ulääket­tä tun­tuu kulu­van vähän liikaa, kos­ka naa­ma tullee nopeam­min tutuksi.

  39. Parase­ta­moli on hirveä myrkky, joka väärien ainei­den kanssa yhteis­vaiku­tuk­ses­sa tappaa.

    Jostain syytä parase­ta­mo­lion resep­ti­va­paa lääke, toisaal­ta esimerkik­si potenssilääk­keet Cialis ja Lev­i­t­ra sekä kor­ti­sonipo­h­jaiset ast­ma­suih­keet ovat resep­tilääkkeitä, vaik­ka niil­lä ei ole mitään tun­net­tu­ja vaaro­ja potilaille. 

    Lääkel­ogi­ik­ka on aika järjetöntä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.