Seinäjoen ihme

(Kir­joi­tus on julka­istu MDI:n sivuil­la osana Seinäjokea koske­vaa blo­gis­ar­jaa sekä Ilk­ka-lehden net­ti­sivuil­la. Seinäjoen ihmeel­lä tarkoite­taan kaupun­gin voimakas­ta kasvua saman aikaises­ti kuin muut saman­laiset kaupun­git menet­tävät väestöään yliopistokaupungeille)

Seinäjoen ihmettä ei olisi ilman hyvää rautatiey­hteyt­tä. Ovathan kaik­ki väk­ilukuaan viime aikoina kas­vat­ta­neet seu­tukun­nat ovat rautatiepaikkakun­tia luku­un otta­mat­ta Helsin­gin kupeessa kas­vavaa Por­voo­ta ja piskuista Tun­turi-Lapin seu­tukun­taa. Ilman rataa Seinäjo­ki olisi toden­näköis­es­ti pienehkö kylä Lapuan kunnassa.

Mikä rautateistä tekee niin merkit­tävän? Selvä enem­mistöhän liikkuu autol­la ja bus­si­akin käyt­tää use­ampi kuin junaa.

Tieto­työläiset ja opiske­li­jat matkus­ta­vat työn­sä takia paljon mui­ta enem­män. Toisin kuin vaikka­pa tehdastyöläiset tai kau­pan myyjät, he voivat tehdä työtään junas­sa. Ennen opiske­li­jat istu­i­v­at junas­sa nenä kiin­ni kir­jas­sa, nyt edessä on läp­päri. Junan ensim­mäisessä luokas­sa jok­seenkin kaik­ki tekevät työtä.

Itse luen­noin ammatik­sek­seni. Min­ulle ei ole mikään vai­va käy­dä puhu­mas­sa Tam­pereel­la. Matkoi­hin menee kyl­lä läh­es neljä tun­tia eli yksi keik­ka vie käytän­nössä koko päivän, mut­ta junas­sa aika menee kir­joit­taes­sa tai sähkö­pos­tia lukies­sa. Aika ratin takana olisi täysin hukkaan men­nyt­tä niin kuin menee lento­ken­tän tur­vatarkas­tuk­seen jonotettaessakin.

Tämän takia luo­va luok­ka käyt­tää paljon junaa. Luo­val­la luokalla taas on ratkai­se­va vaiku­tus paikkakun­tien menestykseen.

Toden­näköis­es­ti rautatei­den merk­i­tys tulee kas­va­maan entis­es­tään, kun VR joutuu Onnibusin takia muut­ta­maan strate­giaansa ja alen­ta­maan lipun­hin­to­ja parhail­la yhteysväleil­lään samal­la, kun se kar­sii kan­nat­tam­a­ton­ta liiken­net­tä. Eteläisen Suomen rautatiepaikkakun­nat verkos­toitu­vat keskenään, eikä tämän verkos­ton ulkop­uolel­la ole oikein tietä menestykseen.

 

= = = =

Ei junay­hteys tietenkään selitä kokon­aan Seinäjoen ihmettä. Rautatie on ollut men­estyk­selle vält­tämätön, mut­ta yksin se ei olisi riit­tänyt. Myös monel­la rautatiepaikkakun­nal­la menee huonos­ti. Kou­volas­sa junay­hteys ei ole sen­tään pystynyt pitämään paperite­htai­ta pystyssä.

Ihmeel­listä Seinäjoes­sa on se, että muut men­estyneet kasvukeskuk­set ovat yliopistopaikkakun­tia. On siis aivan kum­mallista, että Seinäjo­ki on men­estynyt Vaasaa paremmin.

Yksi seli­tys Seinäjoen vahvu­udelle saat­taakin olla Vaasan heikkoudessa. Vaasas­sa yhteistyö naa­purikun­tien kanssa ei ole men­nyt mitenkään jouhev­asti. Jostain syys­tä Vaasan yliopis­to ei ole saman­lainen vetovoi­matek­i­jä kuin vaikka­pa Jyväskylän yliopisto.

Vaasa on rautatiepaikkakun­ta, mut­ta huono sel­l­ainen. Aika eri­lainen olisi koko Poh­jan­maan aluer­akenne, jos rautatie Oulu­un olisi vedet­ty Vaasan kaut­ta niin, että Vaasa olisi risteysase­ma, jos­sa päära­ta yhty­isi Turku–Oulu ‑rautatiehen.

 

Seinäjoen muut­tovoit­to on pääosin peräisin muual­ta Etelä-Poh­jan­maal­ta – joko suo­raan tai opiskelu­paikkakun­nan kaut­ta. Eri­ty­istä tässä on se, että kaupunki­in muut­ta­vat eteläpo­h­jalaiset val­it­se­vat juuri Seinäjoen eivätkä suurem­pia yliopis­tokaupunke­ja eivätkä Vaasaa. Se osoit­taa koti­maakun­nan arvos­tus­ta. Ei ole min­ul­takaan helsinkiläisenä jäänyt huo­maa­mat­ta, että eteläpo­h­jalaiset ovat maakun­nas­taan ylpeitä.

Jotain eri­ty­istä on eteläpo­h­jalaises­sa kansan­lu­on­teessa. Kotiseudun arvos­tuk­sen ohel­la se näkyy yrit­täjyytenä ja koko maakun­nan suh­teel­lisen hyvänä men­estyk­senä talouden vaikean mur­roskau­den aikana.

Entis­es­tä heikkoud­es­ta on tul­lut vahvu­us. Seinäjoel­la ei ole merkit­tävää raskas­ta teol­lisu­ut­ta. Jos olisi, se supis­taisi nyt työvoimaansa niin kuin kaik­ki suuret tehtaat tekevät. Kun ei ole ollut suuria työ­nan­ta­jia, ollaan myös henkises­ti lähempänä yrit­täjyyt­tä kuin siel­lä, mis­sä melkein kaik­ki ovat palka­nsaa­jia ja tun­te­vat vain toisia palkansaajia.

= = = =

Maaseu­tu tyh­je­nee nopeasti nuorista. Se ei voi pitkään toimia ehtymät­tömänä työvoimare­serv­inä eikä Seinäjokikan voi kuvitel­la saa­vansa lop­ut­tomasti merkit­tävää muut­tovoit­toa naapureiltaan.

Maal­ta muu­tossa eletään viimeistä vai­het­ta. Nyt jae­taan kaupunkien kor­tit alka­vaan tai oikeas­t­aan jo alka­neeseen pudo­tus­peli­in, jos­sa men­estyvät kaupun­git imevät väestöä muista kaupungeista. Kaupun­git kil­pail­e­vat elin­voimas­ta ja asukkaista toisi­aan vas­taan eivätkä enää maaseu­tua vastaan.

Kaupunki­maiset elinkeinot viihtyvät parem­min isois­sa kaupungeis­sa, kos­ka niis­sä on asi­akaskun­taa monipuolisi­in palvelui­hin. Kaikkial­la maail­mas­sa suuret kaupun­git imevät väestöä pienistä.

Seinäjo­ki on ehtinyt kas­vaa niin suurek­si, että kokon­sa puoles­ta se pystyy toim­i­maan monipuolise­na kaupunk­i­na ja sil­lä on takanaan riit­tävästi kasautu­mise­t­ua. Kaik­ki on kiin­ni siitä, että kaupun­ki pystyy houkut­tele­maan nuo­ria palaa­maan opin­to­jen­sa jäl­keen Seinäjoelle. Nuorten houkut­telu on keskeistä, kos­ka van­hempana pääsään­töis­es­ti asu­taan siel­lä, mihin on nuore­na päädytty.

Nuoret ovat asuin­paikkansa suh­teen hyvin valikoivia. Elämä kaupungis­sa on muu­takin kuin työssä käyn­tiä ja opiskelua. Se on tapah­tu­mia, kult­tuuria, yhdessäoloa.

Kau­nis kaupun­ki vetää ihmisiä puoleen­sa ja virkeä ilmapi­iri. Provinssirock on hyvä, mut­ta ei riitä yksin, kos­ka vuodessa on 365 päivää.

Seinäjo­ki voi olla tur­val­lisin mie­len, jos sosi­aalises­sa medi­as­sa on paljon kut­su­ja eri­laisi­in tapah­tu­mi­in ja jos rav­in­to­lapäivän kaltaiset kansan­juh­lat saa­vat aikaa vipinää.

Muka­vat kaupun­git men­estyvät. Siihen kan­nat­taa panostaa.

 

 

83 vastausta artikkeliin “Seinäjoen ihme”

  1. Seinäjo­ki oli kyl­lä Ilma­joen eikä Lapuan kylä ennenkuin siitä tuli Östermyyran kap­peli Wasat­jer­nan perustet­tua ruukin ja ruu­tite­htaan. Seinäjoen ja Vaasan kisa on kak­sipi­ip­puinen jut­tu koko maakun­nan kannal­ta, maakun­nan monipuolisen pien­te­ol­lisu­u­den olisi ehkä kuitenkin kan­nat­tanut hyö­dyn­tää Vaasan mah­dol­lisu­udet toimia sil­tana vien­ti­in ja eri­tyis­es­ti Ruot­si­in. Vaan poh­jalaiset ovat itsepäisiä kielestä riip­pumat­ta, ja Poh­jan­maan ruot­salaiset vielä itsel­lisem­piä kuin muut.

    1. Ilman rautati­etä Eteläpo­h­jan­maal­la olisi niin vähän­väkeä, että Ilma­jo­ki ja Lapua oli­si­vat var­maan samaa muuttotappiokuntaa.

  2. Jos Etelä-Poh­jan­maa on niin suuri men­estyjä kuin mitä kehutaan, mik­si se on toisek­si korkeim­mal­la val­tiono­suuk­sien tasaus­mak­su­is­sa asukas­ta kohden — korkeam­mal­la kuin Kainuu?

  3. O.S:“Seinäjoella ei ole merkit­tävää raskas­ta teol­lisu­ut­ta. ” Näin on ja sama kos­kee Helsinkiä.

    O.S:“Se ei voi pitkään toimia ehtymät­tömänä työvoimare­serv­inä eikä Seinäjokikan voi kuvitel­la saa­vansa lop­ut­tomasti merkit­tävää muut­tovoit­toa naa­pureil­taan. Näin on ja sama kos­kee Helsinkiä, mut­ta siten, että kaupungilta on lop­punut tila.

    Elämi­nen on tul­lut niin kalli­ik­si, että pieni- ja koh­ta keski­t­u­loisil­lakaan ei ole varaa asua Helsingissä. 

    O.S:“Kaupunkimaiset elinkeinot viihtyvät parem­min isois­sa kaupungeis­sa, kos­ka niis­sä on asi­akaskun­taa monipuolisi­in palveluihin”

    Tähän halu­aisin saa­da O.S:n vas­tauk­sen. Mis­tä tule­vat rahat monipuolisi­in palvelui­hin, joi­ta isot kaupun­git tuot­ta­vat? Palvelu­iden tuot­ta­mi­nen ei lisää rahaa, se vain siirtää sitä taskus­ta toiseen. Mis­tä alun­perin tulee se raha , jota kas­vate­taan pörssisi­joituk­sil­la ja rahastoilla ?

    Mitä tapah­tuu sit­ten kun keskit­tämis­poli­ti­ik­ka on päässyt lop­ulliseen tavoit­teeseen­sa, maakun­tien Suomen elin­voiman hävit­tämiseen ? Eläm­mekö tule­vaisu­udessa globaalil­la finanssielinkeinolla ?

    Onko sel­l­ainen eet­tis­es­ti kestävää ja vihrei­den filosofi­aan kuu­lu­vaa ? Viit­taan globaalien kon­sernien eet­tis­es­ti, ekol­o­gis­es­ti ja moraalis­es­ti kestämät­tömään tuloksentekomalliin.

    1. Eemil. Mis­tä tulee raha maail­man­talouteen, kun ihmiset vain tekevät tavaroi­ta ja palvelui­ta toisilleen eli siirtävät rahaa taskus­ta toiseen.

  4. Mihin tuo Vaasan dis­saami­nen perus­tuu? Vaasan seu­tukun­ta päi­hit­tää Seinäjoen seu­tukun­nan asukas­määrän kasvus­sa, työvoiman ja työl­lis­ten määrän lisään­tymisessä, työt­tömyyspros­en­tis­sa ja bkt/asukas ‑mit­tar­il­la.

    Seinäjoes­ta uno­h­tui maini­ta Tangomarkkinat!

  5. Viime viikol­la olin Suo­nen­joel­la työasial­la ja kävin junal­la. Suo­nen­joen vr ase­ma on kiin­ni, ei odotusti­laa mis­sään, ei mah­dol­lisu­ut­ta sisätiloi­hin. Juna oli 40 min myöhässä ja ulkoläm­pöti­la oli ‑28 C. Taitaa sit­ten Suo­nen­jo­ki olla tuhoon tuomit­tu jos se vr:stä riippuu.

  6. Ker­ran olen Seinäjoel­la käynyt, mut­ta Suomen suurehkoista/keskikokoisista kaupungeista tuo on jäänyt mieliku­vis­sa ehkä kaikkein vahvim­min autokaupungik­si, jol­la ei kauheasti mitään kaupunki­maisu­u­den ansioi­ta ole. Tek­isi mieli melkein tehdä jonkin­lainen ontu­va ver­taus Yhdys­val­to­jen etelän voimakkaasti kas­vaneisi­in kaupunkei­hin. “Seinäjo­ki Suomen Atlanta”. Mie­lenki­in­toista kyl­lä nähdä miten Seinäjo­ki pär­jää tulevaisuudessa.

  7. Vaasa ei ole aina halun­nut kehit­tyä parhaal­la mah­dol­lisel­la taval­la kos­ka vääjäämät­tä se olisi nopeut­tanut suomenkielisen väestön muut­tamista kaupunki­in. Mie­lenki­in­toista olisi saa­da his­to­ri­al­lista per­spek­ti­iviä sille onko täl­lä nurkkakun­taisu­udel­la ollut vaiku­tus­ta val­takun­nan­poli­ti­ikkaan ja esim. ratay­hteyk­sien kehittymiseen.

  8. Helsingis­sä on kovin paljon julk­isil­la (veron­mak­sa­jan) varoil­la elävää väkeä. Taitaa teol­lisu­us olla lähin­nä pääkonttoreita.
    Vaasa on vah­vaa teol­lisu­usseu­tua (Wärt­silä, ABB, Vacon…). Toki vien­ti­te­ol­lisu­us kär­sii lamas­ta, ei voi elää val­taval­la velan­otol­la, niinkuin julki­nen sek­tori ja sen elätit.

    1. Helsin­gin seudul­la taitaa olla val­tion palkkalis­toil­la ole­via suh­teessa vähem­män kuin vaikka­pa Pohjois-Savos­sa puhu­mat­takaan julk­isten organ­isaa­tioiden palveluk­ses­sa olevia.

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Eemil. Mis­tä tulee raha maail­man­talouteen, kun ihmiset vain tekevät tavaroi­ta ja palvelui­ta toisilleen eli siirtävät rahaa taskus­ta toiseen.

    Se tulee luon­non­va­ro­jen hyö­dyn­tämis­es­tä ja peruselinkeinoista. Kaik­ki muu elinkeino­toim­inta on tämän varan­non siirte­lyä taskus­ta toiseen. 

    Kaupun­git kuplas­sa eivät pysy hengissä.

    Richard Mur­phy :“On häm­mästyt­tävää, että suurin osa ihmi­sistä luulee rahan tule­van val­tion pain­okoneista. Tämä ei pidä paikkaansa, sil­lä vain kolme pros­ent­tia esimerkik­si Ison-Bri­tann­ian rahas­ta on val­tion luo­maa. Lop­pu­osas­ta vas­taa­vat pankit.

    Kuin­ka pank­ki sit­ten luo rahaa? Suo­raan san­ot­tuna: tyhjästä. Rahaa syn­tyy aina, kun pank­ki myön­tää lainaa.

    Ihmiset kuvit­tel­e­vat, että ottaes­saan lainaa he saa­vat pankista rahaa, jon­ka joku muu on sinne tal­let­tanut. Näin asia ei ole. Pank­ki tekee lainaa myön­täessään erään­laisen taikatem­pun: Laina luo­daan avaa­mal­la kak­si tiliä, käyt­tötili ja lainatili. Lainates­saan 10 000 euroa asi­akas saa käyt­tötililleen 10 000 euroa, jol­la hän voi tehdä mitä tah­too. Lainatilille merk­itään myös kymp­pi­ton­ni. Tämän asi­akas on nyt velkaa pankille.

    Kun nämä kak­si tiliä las­ke­taan yhteen, tulok­sek­si saadaan nol­la. Asi­akas näen­näis­es­ti omis­taa toisen tilin sal­don ja on toisen velkaa pankille. Jos hän sat­tuisi peru­ut­ta­maan sopimuk­sen ja mak­samaan lainan takaisin, jäl­jelle ei jäisi yhtään rahaa. Tulos on siis todel­lakin pyöreä nolla.

    Yllä kuva­tus­sa tapah­tu­mas­sa käteinen ei vai­h­da omis­ta­jaa mis­sään vai­heessa. Kyseessä on pelkkä tilin­pidolli­nen temppu.”

    Asi­akas tekee tietenkin työtä mak­saak­seen kymp­pi­ton­nin lainansa takaisin. Jos kaik­ki ihmiset ottaisi­vat lainan ja mak­saisi­vat sen takaisin myymäl­lä palvelui­ta keskenään, niin päädyt­täisi­in mah­dot­tomaan tilanteeseen. Olisi painet­ta­va lisää seteleitä, joiden arvo ei perus­tu­isi mihinkään.

    Maail­man talousjär­jestelmän vakaus perus­tuu viime kädessä siihen, että yhdel­lä dol­lar­il­la saa aina tietyn määrän kul­taa. Jot­ta Suomen setelipaino voisi painaa seteleitä täy­tyy niiden vastapain­ok­si olla tuotet­tuna vas­taa­va määrä materiaa.

  10. erk­ki nii­ni:
    Helsingis­sä on kovin paljon julk­isil­la (veron­mak­sa­jan) varoil­la elävää väkeä. Taitaa teol­lisu­us olla lähin­nä pääkonttoreita.
    Vaasa on vah­vaa teol­lisu­usseu­tua (Wärt­silä, ABB, Vacon…). Toki vien­ti­te­ol­lisu­us kär­sii lamas­ta, ei voi elää val­taval­la velan­otol­la, niinkuin julki­nen sek­tori ja sen elätit. 

    Nois­sa pääkont­tor­eis­sa istuu johdon ja hallinnon lisäk­si paljon myyn­nistä ja markki­noin­ista vas­taavia ja toisaal­ta myös suun­nit­telu- ja design­porukkaa. Ilman heitä ei tuoteit­ta saa syn­tymään eikä myy­tyä. ABBn Suomen pääte­htaat ovat lisäk­si Pitäjänmäellä.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin seudul­la taitaa olla val­tion palkkalis­toil­la ole­via suh­teessa vähem­män kuin vaikka­pa Pohjois-Savos­sa puhu­mat­takaan julk­isten organ­isaa­tioiden palveluk­ses­sa olevia.

    Tuos­sa tilas­to vuodelta 2014. Helsinki+Espoo+Vantaa = 37,5% val­tion henkilöstömäärästä. Kuin­ka paljon yksi­tyisen sek­torin toim­i­joi­ta on, jot­ka saa­vat tulon­sa näi­den viras­to­jen bud­jeteista? Tuo Helsin­gin osu­us on 7,4% kun­nan työvoimasta. 

    http://tinyurl.com/zj6ytxc

    1. JY:n tilas­toista.
      Jos las­ke­taan Helsin­ki Espoo ja Van­taa yhteen, val­tion työ­paikko­jen osu­us kaik­ista työ­paikoista on 4,86 % Koko maas­sa se on 3,35 %. Pääkaupunkiseu­tu ylit­tää siis koko maan keskiar­von, mut­ta kaupunkien joukos­sa ei ero­tu eri­tyis­es­ti, kos­ka val­tion­hallinnon työ­paikat sijait­se­vat kaupungeissa.

  12. eemil: Maail­man talousjär­jestelmän vakaus perus­tuu viime kädessä siihen, että yhdel­lä dol­lar­il­la saa aina tietyn määrän kultaa. 

    Nixon lopet­ti tuon jo 1971: https://en.wikipedia.org/wiki/Nixon_Shock
    Kul­ta on kivan­väri­nen met­al­li, jolle on joitain teol­lisia käyt­töjä ja jos­ta voi lisäk­si tehdä nät­te­jä koruja.

  13. O.S.: “Jostain syys­tä Vaasan yliopis­to ei ole saman­lainen vetovoi­matek­i­jä kuin vaikka­pa Jyväskylän yliopisto.”

    Olisiko­han yksi seli­tys Seinäjoen hyvät junay­htey­det? Seinäjoelta kestää juna­mat­ka Tam­pereelle alle puoli tun­tia enem­män kuin Vaasaan. Helsinki­inkin men­nessä tarvit­see käyt­tää aikaa vain reilut kak­si tun­tia enem­män. Kun nyt Seinäjoen lähel­lä asu­va yliopis­toon aiko­va luki­o­lainen miet­tii yliopis­toon hakeu­tu­mista, niin mik­si hän pyrk­isi Vaasan yliopis­toon, kun Tam­pereelle on vain vähän pitem­pi mat­ka, ja siel­lä mah­dol­lisu­udet ovat kuitenkin paljon monipuolisem­mat. Helsinki­in / Otaniemeenkin pääsee nopeasti junal­la, ja kuten Osmo tote­si, juna­matkan voi hyö­dyn­tää opiskeluun.

    Vaasan yliopis­to on selvästi parem­mas­sa paikas­sa vain niille, jot­ka asu­vat Vaasas­sa tai ihan sen lähiym­päristössä. Jos yliopis­to ei onnis­tu houkut­tele­maan tarpeek­si paljon hyviä opiske­li­joi­ta, jää sen merk­i­tys ympäristölleen pienem­mäk­si kuin mitä se parhaim­mil­laan voisi olla.

  14. Eemil vois ker­toa, mik­si har­va asu­tus on Mau­ri Pekkarisenkin mielestä hyvä perustelu saa­da alue­tukia EUl­ta maakun­tien kur­ju­ut­ta tasaa­maan? Kuvit­telisi että oks kaik­ki hyvä syn­tyy alku­tuotan­nos­sa ja kaupungeis­sa cain nep­pail­laan, nii mah­dol­lisim­man har­va asu­tus onkin suuri rikkau­den lähde.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    JY:n tilastoista.
    Jos las­ke­taan Helsin­ki Espoo ja Van­taa yhteen, val­tion työ­paikko­jen osu­us kaik­ista työ­paikoista on 4,86 %Koko maas­sa se on 3,35 %. Pääkaupunkiseu­tu ylit­tää siis koko maan keskiar­von, mut­ta kaupunkien joukos­sa ei ero­tu eri­tyis­es­ti, kos­ka val­tion­hallinnon työ­paikat sijait­se­vat kaupungeissa. 

    Vuon­na 2012 olen laskenut yksinker­tais­es­ti, että Helsin­ki on väestöstä 10 %, val­tioen­em­mistöis­ten osakey­htiöi­den työ­paikoista 20 % ja val­tion työ­paikoista 30 %. Ei tarvitse tarkastel­la väestön raken­net­ta eri alueil­la. Pikkuri­ikki­nen maanti­eteelli­nen rahavir­ta myös ulospäin pääkaupungista on perustel­tu. Onko Helsin­ki itseasi­as­sa alisuorit­ta­ja Kau­ni­ais­ten ja Espoiden rin­nal­la. Hallinnol­liset pääkaupun­git voisi­vat sitä luon­tev­asti olla. Olisikin parem­pi että hallinnolli­nen pääkaupun­ki olisi vaikka­pa Seinäjo­ki niin vahinko olisi pienempi.

  16. Tuos­sa on tilas­toa val­tion henkilökun­nan jakaan­tu­mis­es­ta maakunnittain .

    Tilas­to ilmoit­taa val­tion henkilöstöä suh­teessa kaikki­in työllisiin.

    Uudel­la­maal­la oli val­tion työn­tek­i­jöitä työl­li­sistä 4,6 % , Lapis­sa 5 % ‚Kan­ta-Hämeessä 5,6 %, Kain­u­us­sa, 5,8 %

    Eli kyl­lä nuo val­tion työ­paikatkin on jaet­tu aika tasais­es­ti ympäri maan ja sijoit­telun vai­htelus­sa näkyy Kepun kädenjälki.

    http://vm.fi/documents/10623/307723/1.2.5.2+Budjettitalouden+henkil%C3%B6st%C3%B6+maakunnittain+2014.pdf/da1bbed3-2c0c-4a16-b63b-746a14f54f79

  17. eemil: Maail­man talousjär­jestelmän vakaus perus­tuu viime kädessä siihen, että yhdel­lä dol­lar­il­la saa aina tietyn määrän kultaa. 

    Kul­takan­nas­ta luovut­ti­in jo 1976 Jamaikan sopimuk­sel­la ja sen jöl­keen val­u­u­tan arvo on perus­tunut kysyn­tään ja tar­jon­taan eli markki­nat määräävät dol­larinkin arvon ja val­u­u­tat kel­lu­vat tosi­is­na näh­den markki­noiden ohjaamina

    Eivätkä yksi­ty­ishenkilöt saa­neet vai­h­taa dol­lar­ia kul­taan ennen 70-lukuakaan , vain valtiot .

  18. anon­il­li: Nixon lopet­ti tuon jo 1971: https://en.wikipedia.org/wiki/Nixon_Shock
    Kul­ta on kivan­väri­nen met­al­li, jolle on joitain teol­lisia käyt­töjä ja jos­ta voi lisäk­si tehdä nät­te­jä koruja.

    Näin tietysti voi ajatel­la, mut­ta kaut­ta his­to­ri­an kul­taa on arvostet­tu ja sitä on yritet­ty han­kkia kaikin keinoin. Ei se tietysti järkevää ole, kos­ka kul­taa ei voi syödä (tai voi lääk­keenä), mut­ta koska­pa ihmi­nen ratio­naalis­es­ti olisi toimin­ut. Kysymys on siitä, että kul­lan arvon säi­lymiseen luote­taan enem­män kuin paperirahan.

  19. Liian van­ha:
    Tuos­sa on tilas­toa val­tion henkilökun­nan jakaan­tu­mis­es­ta maakunnittain .

    Tilas­to ilmoit­taa val­tion henkilöstöä suh­teessa kaikki­in työllisiin.

    Uudel­la­maal­la oli val­tion työn­tek­i­jöitä työl­li­sistä 4,6 % , Lapis­sa 5 % ‚Kan­ta-Hämeessä 5,6 %, Kain­u­us­sa, 5,8 %

    Eli kyl­lä nuo val­tion työ­paikatkin on jaet­tu aika tasais­es­ti ympäri maan ja sijoit­telun vai­htelus­sa näkyy Kepun kädenjälki.

    http://vm.fi/documents/10623/307723/1.2.5.2+Budjettitalouden+henkil%C3%B6st%C3%B6+maakunnittain+2014.pdf/da1bbed3-2c0c-4a16-b63b-746a14f54f79

    Val­tion työ­paikois­sa ilmi­selviä “häviäjä-maakun­tia” ovat Kes­ki-Poh­jan­maa ja Päi­jät-Häme. Näis­sä maakun­nis­sa on selvästi vähem­män val­tio­työ­paikko­ja kuin muis­sa maakun­nis­sa. Val­tion työ­paikat eivät jakaudu tasais­es­ti tai oikeu­den­mukaises­ti eri maakun­tain välillä.

  20. Liian van­ha:
    Tuos­sa on tilas­toa val­tion henkilökun­nan jakaan­tu­mis­es­ta maakunnittain .

    Tilas­to ilmoit­taa val­tion henkilöstöä suh­teessa kaikki­in työllisiin.

    Uudel­la­maal­la on 32510 val­tion työ­paikkaa. Näistä 24020 Helsingis­sä ja 8490 muual­la. Helsin­gin osu­us on 7,4% työvoimas­ta ja 8,2% työl­li­sistä. Uuden­maan väestö on Kain­u­u­ta ja Lap­pia nuorem­paa, joka näkyy lis­tauk­sen viimeisessä sarakkeessa.

    Lisäk­si tiedämme, että Helsin­ki pitää joka ain­oas­ta työ­paikas­ta kiin­ni kynsin hampain.

    1. Helsingille saat­taisi olla parem­pi, jos yhteisöveroa tuot­ta­mat­tomat val­tion työ­paik­lat siir­ty­i­sivät muualle ja asun­not vapau­tu­isi­vat muual­ta Helsinki­in siir­tyville yksi­ty­isille työ­paikoil­la. Muun maan kannal­ta vai­h­tokaup­pa olisi perin huono.

  21. JY: Uudel­la­maal­la on 32510 val­tion työ­paikkaa. Näistä 24020 Helsingis­sä ja 8490 muual­la. Helsin­gin osu­u­son 7,4% työvoimas­ta ja 8,2% työl­li­sistä. Uuden­maan väestö on Kain­u­u­ta ja Lap­pia nuorem­paa, joka näkyy lis­tauk­sen viimeisessä sarakkeessa.

    Lisäk­si tiedämme, että Helsin­ki pitää joka ain­oas­ta työ­paikas­ta kiin­ni kynsin hampain.

    Jos jokaisesa kun­nas­sa olisi suh­teessa yhtä paljon val­tion työn­tek­i­jöitä, pitäisi val­tion palkata 120000 uut­ta työn­tek­i­jää. Helsin­ki on pääkaupun­ki ja tietysti siel­lä pitääkin olla suh­teessa enem­män val­tion työn­tek­i­jöitä, mut­ta on turha esit­tää, että sil­lä ei olisi suur­ta merk­i­tys­tä Helsin­gin taloudelle.

  22. JY: Uudel­la­maal­la on 32510 val­tion työ­paikkaa. Näistä 24020 Helsingis­sä ja 8490 muual­la. Helsin­gin osu­us on 7,4% työvoimas­ta ja 8,2% työl­li­sistä. Uuden­maan väestö on Kain­u­u­ta ja Lap­pia nuorem­paa, joka näkyy lis­tauk­sen viimeisessä sarakkeessa.
    Lisäk­si tiedämme, että Helsin­ki pitää joka ain­oas­ta työ­paikas­ta kiin­ni kynsin hampain.

    Tuo tilas­to ei ker­ro, kuin­ka moni asuu Helsingis­sä ja mak­saa veron­sa sinne. 

    Jotain vinkkiä saa siitä, että Helsin­gin eteläisessä piiris­sä, mis­sä val­tion työ­paikat pääosin ovat, muual­ta tulee töi­hin kym­meniä tuhan­sia ihmisiä.

    Helsin­ki on myös menet­tänyt julkisen sek­torin työ­paikko­ja yli 8000 viimeisen viiden vuo­den aikana

    Ja suurin työt­tömien ryh­mä ovat eri­tyis-ja asiantun­ti­jat , n 12000

  23. Jos tähän leikki­in lähde­tään, pitää muis­taa, että korkeak­oulu­jen henkilöstö ei tai­da olla mukana nois­sa lis­tois­sa, vaik­ka niiden toim­inta aika pitkälle val­tion rahal­la pyöri­ikin. Helsingis­sä lie­nee enem­män tätäkin väkeä kuin maaseudul­la. Ei sil­lä että sil­lä mitään väliä olisi, (en ole mikään hajasi­joi­tus­fanaatikko), mut­ta kuten JY tuos­sa yllä kir­joit­ti, on turha esit­tää ettei sil­lä olisi merk­i­tys­tä Helsin­gin taloudelle ja muutenkin. Jos vaik­ka Kansal­lisoop­pera olisi Kuo­pios­sa, se ei olisi Helsingissä.

    Ja toisaal­ta, jos pörssi olisi aikanaan perustet­tu Kuo­pi­oon, suurin osa yri­tys­ten pääkont­tor­eista olisi Kuo­pios­sa. Pääkaupunkista­tus tietenkin on oikeutetusti muokan­nut kaupun­gin kehi­tys­tä, mut­ta lop­pu­jen lopuk­si senkin taustal­la on poli­it­ti­nen keskushallinnon päätös.

    Ja vielä asi­as­ta ihan toiseen. Vaasan yliopis­ton yht­enä ongel­mana on sen varsin pieni koko. Sehän on alun­perin Vaasan kaup­pako­rkeak­oulu ja kaup­pati­eteelli­nen on edelleen selvästi suurin ja domi­noivin tiedekun­ta. Moni­alaisu­us vaatisi resursse­ja ja mas­saa, jota ei yksinker­tais­es­ti ole.

  24. Vau­raus on enem­män tai vähem­män sama asia kuin aika. En tarkoi­ta tässä nyt sitä, että aikaa olisi enem­män jos on vau­raampi, vaan että mitä vau­raampi yhteiskun­ta on, sitä enem­män talouden kannal­ta rel­e­van­tit päätök­set ovat nimeno­maan ajankäyttöpäätöksiä. 

    Maat­alousy­hteiskun­nas­sa pääsään­töis­es­ti palveluelinkeinot ovat sitä, että pide­tään huoli maaseudun tuot­tavu­ud­es­ta, so., tehdään työkalu­ja ja vaat­tei­ta kaupungeis­sa, jois­sa sit­ten maaseudun ihmiset myyvät ylimääräisen ruokansa. Siinä aikaa käytetään työn tekemiseen ja kukaan ei oikeas­t­aan ole kiin­nos­tunut muiden vapaa-ajan käytön “kap­i­tal­isoimis­es­ta”.

    Teol­lisu­usy­hteiskun­nas­sa tehdään jo kaiken­laista muu­ta, mut­ta vas­ta kun se muut­tuu enem­män tavaranku­lu­tusy­hteiskun­naksi, ale­taan oikeasti kil­pail­la siitä, mitä ihmiset tekevät ihan vaan huvikseen. Tästä syn­tyy käsi­tys että “hyv­in­voin­ti” tai “vau­raus” on sitä teol­lisu­usy­hteiskun­nan krääsän ja romun valmistamista. 

    Jälki­te­ol­lises­sa palveluy­hteiskun­nas­sa oikeas­t­aan ei enää kil­pail­la samal­la taval­la siitä, kuka tekee tehokkaim­min jotain, kun suurin osa romun tekemis­es­tä mas­soit­tain on automa­ti­soitu. Sen­si­jaan kil­pail­laan siitä ihmis­ten vapaa-ajas­ta. Vau­raus on sil­loin sitä, että saa ihmis­ten huomion ja saa ihmiset käyt­tämään vapaa-aikaansa. Tästä mak­se­taan, main­os­ta­jat sun muut mak­sa­vat kun yrit­tävät myy­dä hal­val­la tuote­tun romun­sa mah­dol­lisim­man monelle.

  25. Kir­joitin, että Helsingis­sä on paljon julk­isin varoin kus­tan­net­tu­ja työ­paikko­ja. Jos noi­ta las­kee, pitää huomioi­da kaik­ki. Teat­terivä­ki saa 75% ja orkester­it 85% pros­ent­tia tulois­taan julk­i­sista. Kelal­la oon suuri raken­nus Helsingis­sä, kai työn­tek­i­jät on huomioitu laskelmis­sa. Helsin­gin yliopis­tol­la on 8000 tyon­tek­i­jää, kuka mak­saa. entä HUSsin väki. Luulen, että löy­tyy aika paljon väkeä, joka on help­po uno­htaa laskelmista.

    1. Hohhoi­jaa. Yksinker­tais­in­ta on laskea yhteen kaik­ki menot ja vähen­tää niistä alueelta saata­vat vero­tu­lot. Täl­löin menoina ovat siis mukana myös val­tion mak­samat palkat ja jopa teat­terei­den val­tion­tu­ki. Valitet­tavasti tilas­tokeskus lopet­ti tämän tiedon tuot­tamisen vuo­teen 2006, joten sitä tuoreem­paa tietoa ei ole saatavis­sa. SEn jkäl­keen pääkaupunkiseudulle on tul­lut yli satatuhat­ta ihmistä lisää mut­ta ei val­tion työ­paikko­ja, joten Pääkaupunkiseudun net­tomak­soosu­us on vain kas­vanut. Mik­si tätä tietoa ei enää tuote­ta, on kyl­lä mie­lenki­in­toinen asia, kun nämä val­tion alueel­liset rahavir­rat kuitenkin täl­läkin. Näin ne oli­vat maakun­nit­tain vuon­na 2006. Negati­ivi­nen luku merk­i­ty­see, että saa enemmn kuin mak­saa Luvut ovat euroa/asukas
      Ahve­nan­maa ‑3934
      Kain­uu ‑2937
      P‑Karjala ‑2438
      Lap­pi ‑1928
      P‑Savo ‑1479
      Etelä-Savo ‑1344
      Kes­ki-Suo­mi ‑1233
      E‑Pohjanmaa ‑1156
      Kan­tahäme ‑784
      K‑Pohjanmaa ‑699
      P‑Pohjanmaa ‑522
      Poh­jan­maa ‑394
      E‑Karjala ‑346
      Satakun­ta ‑251
      Pirkan­maa 75
      Kymen­laak­so 513
      V‑Suomi 578
      Päi­jät-Häme 998
      Pääkaupunkiseu­tu 2157
      Muu Uusi­maa 2636
      Itä-Uusi­maa 2824

      Kos­ka tiedän, miten tämä päät­tymätön keskustelu jatkuu tästä eteen­päin, sanon jo nyt, että on aivan eri väite sanoa, että on ihan oikein, että val­tio siirtää rahaa Pääkaupunkiseudul­ta muualle maa­han kuin väit­tää, että val­tio siirtää rahaa muual­ta maas­ta Pääkaupunkiseudulle.

  26. Val­tion työ­paikko­jen lisäk­si on Helsingis­sä val­tion­a­pu­jär­jestöt, joi­hin­ka mm kaik­ki pudon­neet kansane­dus­ta­jat saa­vat kätevästi suojatyöpaikan.Väki on val­tion rin­taruokin­nas­sa, joten muuallekaan ei voi siirtää.

  27. Anony­mous:Kysymys on siitä, että kul­lan arvon säi­lymiseen luote­taan enem­män kuin paperirahan. 

    Vain kri­isien het­kel­lä. Kul­lan arvoon luot­ta­mi­nen ei keskimäärin kyl­lä kan­na kovinkaan pitkälle:

    http://www.tavex.fi/?main=133

    Kul­lan arvos­ta on tipah­tanut 30% pois muu­ta­mas­sa vuodessa.

  28. Osmo Soin­in­vaara: val­tio siirtää rahaa Pääkaupunkiseudul­ta muualle maa­han kuin väit­tää, että val­tio siirtää rahaa muual­ta maas­ta Pääkaupunkiseudulle.

    Itse olen puhunut keskit­tämis­es­tä kokon­aisuute­na. Mik­si pörssiyri­tys­ten pääkont­tori on Helsingissä ?
    Mik­si se ei voi sijai­ta maakun­nis­sa ? Keskit­täjät väit­tävät , että se tuo kasaan­tu­mishyö­tyjä, mut­ta eivät pysty esit­tämään yhtään konkreet­tista hyötyketjua.

    Rahan arvo ei tosi­aankaan enää perus­tu kul­taan vaan kysyn­tään ja tar­jon­taan. Tähänkö perus­tuu kuvitel­tu keskit­tämishyö­ty? Eihän paikalli­nen puute esim. asun­noista ole ter­vet­tä rahan arvon kas­vat­tamista, eikä se , että paine­taan lisää seteleitä.

    Lud­wig von Mis­es pystyi myös osoit­ta­maan, että Ricar­do ym:n oival­lus oli huo­mat­ta­van oikea: että, luku­un otta­mat­ta kul­lan teol­lista tai kulu­tuskäyt­töä rahan tar­jon­nan lisäyk­ses­tä ei koidu mitään yhteiskun­nal­lista hyö­tyä. Ver­rat­tuna tuotan­non­tek­i­jöi­hin, kuten maa­han, työhön ja pääo­maan, joiden lisäys saa aikaan suurem­man tuotan­non ja korkeam­man elin­ta­son, rahan tar­jon­nan lisäys voi ain­oas­taan vähen­tää sen ostovoimaa – se ei lisää tuotan­toa. lain­aus päättyy

    Tämän vuok­si keskit­tämisel­lä saatu rahan arvon nousu ei ole kansalais­ten yhden­ver­taista kohtelua. Se vain jakaa ihmisiä rikkaisi­in ja köy­hi­in yhteiskuntaluokkiin. 

    Jaka­mal­la yri­tyk­siä ja niiden hallintoa tasais­es­ti ympäri maa­ta saadaan luo­tua oikeu­den­mukaista tulonjakoa.

    1. emmil
      Olen iktse yhden keskisu­uren yri­tyk­sen korkeaan osaamiseen perus­tu­van hal­li­tuk­ses­sa. Yri­tys toimii maakun­takaup­ngis­sa. Suure­na hait­tana on, että yri­tyk­seen on vaikea löytää pätevää henkilökun­taa pieneltä paikkakunnalta.

  29. Osmo Soin­in­vaara:Kos­ka tiedän, miten tämä päät­tymätön keskustelu jatkuu tästä eteen­päin, sanon jo nyt, että on aivan eri väite sanoa, että on ihan oikein, että val­tio siirtää rahaa Pääkaupunkiseudul­ta muualle maa­han kuin väit­tää, että val­tio siirtää rahaa muual­ta maas­ta Pääkaupunkiseudulle.

    Tämäkin keskustelu on käy­ty ties kuin­ka mon­ta ker­taa tässä blo­gis­sa. Voisitko Ode sivus­ton ylläpitäjänä sak­sia olen­naisim­mat asi­at yhteen kir­joituk­seen ja vaik­ka lait­taa linkin suo­raan etusivulle. 

    Näin olisi help­po vain viita­ta vas­tauk­seen. Se voisi olla nimeltään vaikka­pa “Useim­min kysy­tyt kepulaiskysymykset”.

  30. Maakun­ta­malli / sote-alueet tule­vat ole­maan järkyt­tävän erilaisia.
    Uusi­maa 1,6 miljoon­aa asukas­ta ja Kain­uu 0,078 miljoon­aa asukasta.

    Määrä 18 voidaan niel­lä, sijain­ti vain jää vääräksi.
    Pääkaupunkiseudn maakun­ta olisi oikeus ja kohtu­us, voidaan sitä kut­sua vaik­ka metropolihallinnoksikin.

    Jos alueet oli­si­vat järkevää kok­oulu­okkaa, talu­den tasaamista tarvit­taisi­in vähem­män. Kansalaisenkin ääni olisi tasapuolisempi.

  31. eemil: Keskit­täjät väit­tävät , että se tuo kasaan­tu­mishyö­tyjä, mut­ta eivät pysty esit­tämään yhtään konkreet­tista hyötyketjua.

    Sijoit­ta­jille sisäpi­irin tieto on tärkeää ja sitä on vaikea saa­da kaukan per­ife­ri­as­sa olev­as­ta yhtiöstä.

    Ihmi­nen on lörp­pö eikä mikään yri­tys­salaisu­us kestä salaise­na pitkään

    Niin­pä nopeus päätök­ses­tä suos­rituk­seen on olta­va nopeaa tai jos halu­taan sisäpi­ir­i­tiedon lev­iävän niin toimeen­panoa voi viivyt­tää muu­ta­man viikon

    Tämä on tapa jol­la sijoituk­ista saadaan tuot­tavia pienelle joukolle.Kun tieto saavut­taa mas­sat niin sil­loin tiedos­ta ei ole suur­ta hyötyä.

    Tämä on tärkein hyö­ty keskittämisestä

  32. Todel­li­nen ylistys rautateille. 

    Tosin ker­ronnan uskot­tavu­ut­ta paran­taisi, jos kir­joit­ta­ja jotenkin osoit­taisi tun­te­vansa maamme rautatei­den raken­nushis­to­ri­aa: rautati­et nimeno­maan raken­net­ti­in yhdis­tämään sisä­maa ran­nikkoon. Vaasan rata raken­net­ti­in joskus 1883, tehtail­i­ja G.A. Ser­lachiuk­sen — “Män­tän keinot­teli­jan ” — kiivaan kir­joit­telun ja lob­bailun ansios­ta alku­peräis­es­tä suun­nitel­mas­ta poiketen Näsi­jär­ven itäpuolitse.

    Tam­pereen ja Seinäjoen suo­rana yhdis­tävä Parkanon rata valmis­tui vas­ta kai 1971. Muis­tan uutisen televisiosta.

    Rantakaupun­git toisi­in­sa yhdis­täväl­lä radal­la ei olisi ollut sil­loin eikä ole nytkään san­ot­tavam­paa talold­el­lista merk­i­tys­tä. Tämä on pin­ta-alal­taan suuri maa, ennen Sak­so­jen yhdis­tymistä suurem­pi kuin Sak­san Liit­to­tasaval­lan ja väk­ilu­vul­taan pien­impiä, pienem­pi kuin läh­es useim­mat Sak­san osavaltiot. 

    Ser­lachiuk­sen ansioi­hin kuu­lui myös talvimerenku­lun aloit­ta­mi­nen ja maamme ensim­mäisen jään­mur­ta­jan han­kkimi­nen. (Ker­rankin hän­tä yksimielis­es­ti kiitet­ti­in härkäpäisyy­destään.) Asioi­ta, joiden merk­i­tys­tä on nyt vaikea todel­la ymmärtää. Kan­nat­taa lukea Nor­rmenin ansiokas Män­tän tehtaiden historia.

    Ennen rautati­etä Seinäjo­ki oli pieni kylä Ilma­joen pitäjässä. Samoin oli­vat Hyvinkää tai Ker­a­va. Rautatie aut­taa, mut­ta ei tuo kaikkea. Naa­purikaupun­ki Lapualle kul­kee City-Juna mut­ta ei Pen­dolino. Sen väk­iluku on pysynyt samana eli vajaas­sa 15 tuhannessa.

    Juna on mukavampi kuin lin­ja-auto. Mut­ta ei bus­sikaan mikään mah­do­ton kulkuneu­vo ole. 

    Sem­minkin, kun kaikkialle juna ei kul­je. Tut­tuni oli vuo­den vai kak­si englan­nin ja draa­man opet­ta­jana kansanopis­tossa Sääk­sämäel­lä. Viikon­lop­pumatkat Helsinki­in hän kul­ki läheltä kulke­val­la bus­sil­la koko matkan eikä vai­h­tanut välil­lä junaan. Sem­minkin kun pikavuori kul­ki aivan hänen asun­ton­sa editse Töölössä.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    emmil
    Olen iktse yhden keskisu­uren yri­tyk­sen korkeaan osaamiseen perus­tu­van hal­li­tuk­ses­sa. Yri­tys toimii maakun­takaup­ngis­sa. Suure­na hait­tana on, että yri­tyk­seen on vaikea löytää pätevää henkilökun­taa pieneltä paikkakunnalta.

    Kyse on head hunterei­den kädet­tömyy­destä. Pääsyynä on kuitenkin tämä vuosia har­joitet­tu keskit­tämis­poli­ti­ik­ka. Tuoko on ain­oa syy, mik­si keskit­tämis­poli­ti­ikkaa har­raste­taan ? Pane nyt ne muut shakki­lau­dat jäi­hin ja vas­taa tyh­jen­tävästi tähän: mis­tä ne keskit­tymisen hyödyt rakentuvat?

    Voisit selit­tää mitä syn­er­giae­tu­ja saa­vat Wärt­silä ja UPM siitä, että niiden hallinto sijait­see Helsingissä? 

    En nyt hyväksy sitä, että kult­tuuri­palve­lut ovat tasokkaampia ylim­mille toim­i­henkilöille . Enkä sitä, että pörssiy­htiöi­den hallintoneu­vos­toille on kova­palkkaisem­pia johta­jia tar­jol­la pääkaupunkiseudul­la, kyl­lä Chica­go jazz-fes­ti­vaaleille voidaan lähteä vaikka­pa Vaasas­ta. En kehtaa näitä por­sastelu­ja lis­ta­ta tähän enempää…

    Sylt­ty: Useim­min kysy­tyt kepulaiskysymykset”.

    Saman kysymyk­sen voisin esit­tää syltylle, ja esitänkin: lis­taa ne syn­er­giae­dut konkreet­tis­es­ti. Mikään kat­to­haikara kehäpäätelmä ei kelpaa.

  34. Liian van­ha: Tuo tilas­to ei ker­ro, kuin­ka moni asuu Helsingis­sä ja mak­saa veron­sa sinne. 

    Jotain vinkkiä saa siitä, että Helsin­gin eteläisessä piiris­sä, mis­sä val­tion työ­paikat pääosin ovat,muualta tulee töi­hin kym­meniä tuhan­sia ihmisiä.

    Helsin­ki on myös menet­tänyt julkisen sek­torin työ­paikko­ja yli 8000 viimeisen­vi­iden vuo­den aikana

    Ja suurin työt­tömien ryh­mä ovat eri­tyis-ja asiantun­ti­jat , n 12000

    Keskustelu lähti väit­teestä “Helsin­gin seudul­la taitaa olla val­tion palkkalis­toil­la ole­via suh­teessa vähem­män kuin vaikka­pa Pohjois-Savos­sa”. No ei tai­da olla.

    Maakun­tien val­tion työ­paikat on pääosin puo­lus­tu­voimien, poli­isin, palo- ja pelas­tus­toimen, avin, oikeuslaitok­sen, kelan, vero­hallinnon, met­sähal­li­tuk­sen yms. työ­paikko­ja. Toimis­to­ja on sul­jet­tu, varuskun­tia ja joukko-osas­to­ja lakkautet­tu, ja kaikkia viilat­tu ja höylät­ty jo pitkään ja meno jatkuu edelleen. Helsin­gin seu­tu ei siis ole ain­oa menet­täjä. Toisaal­ta työ­paikko­ja on “kadon­nut” val­ti­ol­ta yksi­ty­istämis­ten kaut­ta, jol­loin työ­paikat eivät vält­tämät­tä vähene.

  35. Onko tuos­sa Oden vero­tu­lot — menot laskel­mas­sa huomioitu yhteisöverot tai pääo­maverot (yri­tys­ten ja yksi­ty­is­ten). Jos on niin ne voivat vääristää tulosta, kun eivät toden­näköis­es­ti kohden­nu oikein nois­sa tilas­tois­sa. Tulovero­jen ja kiin­teistövero­jen avul­la saisi var­maan parem­min todel­lisu­ut­ta vas­taa­van kuvan.

  36. Kokon­aisku­va tuskin kääntyy,mutta erot voivat tasoit­tua paljonkin.

  37. Tilas­to­ja on mon­en­laisia. Seu­raavas­ta artikke­lista saa hyvin eri­laisen kuvan maakun­tien järjestyk­ses­tä kuin Oden lis­tauk­ses­ta. Mut­ta tämäkään tuskin on koko totu­us. Todel­lisu­us on mon­imutkaisem­pi kuin voisi luul­la ja tilas­toil­la voi myös johtaa harhaan.

    http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/25/

  38. Tilas­toidut bkt-per-asukas ja työl­lisyysaste maakun­nit­tain ja kun­nit­tain kyl­lä anta­vat kokon­aisu­ud­es­ta paljon mon­imuo­toisem­man kuvan kuin tuo Oden lis­taus. Eri­tyis­es­ti Ahve­nan­maan osalta ero sijoit­tumises­sa on aika häm­men­tävä. Ahve­nan­maan sijoi­tus Oden lis­tas­sa saa kyl­lä epäilemään koko lis­tan luotet­tavu­ut­ta. Vaikea kuvitel­la noil­la bkt- ja työl­lisyys­lu­vuil­la, että kyseinen maakun­ta olisi muun Suomen elät­ti. Muidenkin maakun­tien osalta Oden lis­taus herät­tää epäi­lyk­siä (esim. Pohjanmaa).

  39. Sylt­ty: Vain kri­isien het­kel­lä. Kul­lan arvoon luot­ta­mi­nen ei keskimäärin kyl­lä kan­na kovinkaan pitkälle:

    http://www.tavex.fi/?main=133

    Kul­lan arvos­ta on tipah­tanut 30% pois muu­ta­mas­sa vuodessa.

    Niin, kir­joitin että kul­lan arvoon luote­taan, vaik­ka siinä ei olisi järkeä. Län­si-Euroopan ulkop­uolel­la kul­lal­la on edelleen suuri kan­nat­ta­jakun­tansa. En tarkoi­ta sitä finanssi-intsru­ment­ti­na vaan taval­lisen tal­laa­jan sijoituk­se­na. Mon­en naisen kul­tako­rut ovat ain­oa omaisu­us ja myötäjäis­na kul­taa annetaan edelleen. En usko, että Sad­dam Hus­seinin kuval­la varuste­tu­il­la seteleil­lä on enää merkit­tävää arvoa. Lähi-idässä on kri­isi täl­lä het­kel­lä, mut­ta esimerkik­si Etelä-Amerikas­sa tai Inti­as­sa ei. Silti kul­ta on niis­sä kova sana. Unssi kul­taa on edelleen unssi kul­taa vaik­ka sen arvo heittelee.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si MTKn hallinto on Helsingissä?

    Keskustapuolueen. Peller­von Talous­tutkimuk­sen. Nuorisosäätiön. Kun­tali­iton. Ossu­us­pankin. Met­säli­iton. Keskus­tan­uoret ja ‑naiset. Eivät kai sat­tumal­ta ole Kehä 3:n sisälle asettuneet? 

    Vaikka­pa MTK ja Kun­tali­it­to ovat Helsingis­sä sik­si että rahat ovat tääl­lä, pör­räävät siis huna­japurkil­la. Ja tavoit­teena niil­lä on siirtää mah­dol­lisim­man paljon veroeu­ro­ja maaseudulle.

  41. eemil: Voisit selit­tää mitä syn­er­giae­tu­ja saa­vat Wärt­silä ja UPM siitä, että niiden hallinto sijait­see Helsingissä?

    Merkit­tävin syn­er­giae­tu syn­tyy siitä, että ne tosi­aan ovat samas­sa kaupun­ginssa. Hallinnon, markki­noin­nin, tutkimuk­sen ja tuoteke­hi­tyk­sen aloil­la kum­mankin työvoimatarpeet ovat käytän­nössä samat, ja kun yhdessä paikas­sa on riit­tävästi kysyn­tää osaavalle työvoimalle, syn­tyy sinne myös riit­tävästi tarjontaa. 

    Syn­er­gia on molem­min­puo­li­nen: korkeak­oulute­tut työn­tek­i­jät voivat kil­pailut­taa yri­tyk­sia toisi­aan vas­taan, ja yri­tyk­set voivat vali­ta rekry­töitävät avain­henkilöt suures­ta määrästä päte­viä ehdokkai­ta. Monipuo­li­nen rav­in­to­la- ja kult­tuu­ri­tar­jon­ta on vain seu­raus­ta tästä syn­er­gias­ta, ja toki myös vahvis­taa kierrettä.

    Se, että kaik­ki keskit­tyy juuri Helsinki­in on taas seu­raus­ta surkeas­ta hajaut­tamis­poli­ti­ikan epäon­nis­tu­mis­es­ta: kun jokaista pikkukylää suurem­paa taa­ja­maa on yritet­ty teko­hen­git­tää tasais­es­ti, Helsin­gin poten­ti­aaliset kil­pail­i­jakaupun­git ovat jääneet aivan lap­sipuolen ase­maan. Näis­sä olois­sa Helsin­gin kasvun moot­torik­si riit­tää se, että on vain yksi Helsin­ki. Suomeen mah­tu­isi kyl­lä ehkä noin viisi kil­pailukyky­istä korkean osaamisen kaupunkia, mut­ta niin kauan kun kaupun­git ylipäätään nähdään vihol­lisi­na, markki­navoimat val­it­se­vat pien­im­män riskin vai­h­toe­hdon, eli Helsingin.

    Kan­sain­välisiä korkean palve­lu­ta­son lento­kent­tiä (=usei­ta päivit­täisiä reit­ti­len­to­ja joka puolelle maail­maa) sen sijaan ei Suomen kokoiseen maa­han mah­du kuin yksi, eli sen puoles­ta Helsingillä kyl­lä on jatkos­sakin ylivoimainen etu mui­hin suo­ma­laisi­in kaupunkei­hin verrattuna.

  42. JY: Maakun­tien val­tion työ­paikat on pääosin puo­lus­tu­voimien, poli­isin, palo- ja pelas­tus­toimen, avin, oikeuslaitok­sen, kelan, vero­hallinnon, met­sähal­li­tuk­sen yms. työpaikkoja. 

    Suo­mi on olen­nais­es­ti mon­in­paikoin yövar­ti­javal­tio. Siten keskit­tynyt­tä on muu val­ti­olli­nen tai val­tioen­em­mistöi­nen tai yleishyödylli­nen val­tion suo­jeluk­ses­sa ole­va toim­inta. Perusk­oulua ja sotea hoide­taan talkoohen­gel­lä joka käytän­nön syistä perus­tuu kun­nal­lisvero­tuk­seen eikä keräyskip­poi­hin. Joillekin eri­tyisen iäkkäille seuduille saadaan keskushallinnos­ta ruokara­ho­ja. Väestön alueel­lisen ikärak­en­teen ja vero­tu­lo­jen tasauk­sen rahavir­to­jen kor­re­laa­tio on n. 1.5. Malli on tois­taisek­si toimin­ut suo­ras­taan kiitet­tävästi. Osa koko maan parhaista kyvy­istä ottaa junan alleen ja ryhtyy yhteisen hyvän työhön keskushallinnos­sa ja lähet­tää vas­taavasti rahaa vilkut­ta­maan jääneille isoäideilleen ja ‑isilleen. Käytän­nön syistä tämä hoide­taan vero­tuk­sen kaut­ta. Ehkä tätä voitaisi­in hiukan roman­ti­soi­da. Ihmiset hyväksyvät sel­l­aisen jouhe­vam­min. Jois­sakin kult­tuureis­sa asia jääkin yksilön kon­tolle eri­laisin rahalähetyksin ainakin uutis­ten mukaan. Niitäkin joku kyl­lä moit­tii. Tutki­mat­tomat ovat lähim­mäis­ten tiet.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si MTKn hallinto on Helsingissä?

    Mik­si Kepun puolue­toimis­to on Helsingis­sä? Voisi­han kuvitel­la, että sen olisi parem­pi olla sydänseuduil­la kuin alueel­la, jos­sa kan­na­tus pienimmillään.

    Eemil ei ole tain­nut koskaan rekry­toi­da työn­tek­i­jöitä. Kyl­lä se vaan on niin, että jos halu­aa palkata asiantun­ti­joi­ta, on paras­ta sijoit­taa toimip­iste yliopis­tokaupunki­in. Jos halu­aa teknistä henkilökun­taa, alueel­la olisi syytä olla teknilli­nen yliopis­to ja niin edelleen.

    Ja jos halu­aa palkata väkeä ison fir­man johto­hom­mi­in, on parem­pi sijoit­taa toimip­iste pääkaupunkisseudulle kos­ka sieltä niitä löytyy. 

    Eri­tyis­es­ti jos myyn­timi­esten tai pomo­por­taan pitää suha­ta pitkin maail­maa, pks on ylivoimainen paik­ka. Ei Savukoskelta pääse mihinkää matkus­ta­mat­ta ensin tun­ti­tolkul­la, että pääsee lähim­mälle lentoase­malle. Oulus­sakin antaa hel­snikiläiselle heti kät­telyssä pari tun­tia etumatkaa.

  44. Nukku­Mat­ti:
    Ahve­nan­maan sijoi­tus Oden lis­tas­sa saa kyl­lä epäilemään koko lis­tan luotet­tavu­ut­ta. Vaikea kuvitel­la noil­la bkt- ja työl­lisyys­lu­vuil­la, että kyseinen maakun­ta olisi muun Suomen elät­ti. Muidenkin maakun­tien osalta Oden lis­taus herät­tää epäi­lyk­siä (esim. Pohjanmaa).

    Jos joku epäilee luku­ja niin epäilys kan­nat­taa kohdis­taa tilas­tokeskuk­selle. Luke­mat löy­tyvät edelleen täältä

    http://www.stat.fi/til/vtmma/tau.html

    Sieltä löy­tyy myös kuvauk­set ja laatuselosteet.

    Tilas­ton ylläpi­don lakkaut­ta­mi­nen onkin sit­ten toinen asia, liit­ty­isikö jol­lain taval­la alue­poli­ti­ikkaan ja puoluepolitiikkaan?

  45. teekkari: korkeak­oulute­tut työn­tek­i­jät voivat kil­pailut­taa yri­tyk­sia toisi­aan vas­taan, ja yri­tyk­set voivat vali­ta rekry­töitävät avain­henkilöt suures­ta määrästä päte­viä ehdokkaita.

    Vas­tauk­sis­sa löy­tyy ain­oas­taan yksi todel­li­nen syy, mik­si keskitt­tymistä pide­tään tarpeel­lise­na. Häm­mästyt­tävää on , että Soin­in­vaara ei esitä yhtään tarvet­ta keskittämiseen.

    Toisaal­la jo myön­netään, että elinkeino­rak­en­teen eheyt­tämi­nen (ent. hajaut­ta­mi­nen) on täy­del­lis­es­ti epäon­nis­tunut. Suomes­sa on korkeasti koulutet­tu­ja työt­tömänä tuhansin. Seu­raavas­sa linkissä puhutaan työt­tömistä tohtor­eista vaikkakin yliopis­to­jen kannalta. 

    http://www.hs.fi/mielipide/a1451618574662

    Hukkaan heit­et­tyä koulu­tus­ta, mikä jää hyö­dyn­tämät­tä. Syynä on osin se, että korkeaa koulu­tus­ta vaa­ti­vat työ­paikat pakataan etelään. Viisas elinkeino­rak­en­teen eheyt­tämi­nen maakun­takeskuk­sis­sa ja niiden korkeak­oulu­jen vaiku­tus­pi­iris­sä estäisi täl­laisen hukan.

    Tiedän tasan tarkkaan , miten työt­tömät tohtorit yrit­tävät työl­listää itseään yri­tyk­siä perus­ta­mal­la. Todel­la vaikeaa , raskas­ta ja hukkaan heit­et­tyä ener­giaa, kun sen sijaan voisi työl­listyä jo ole­mas­sa ole­vi­in työtehtäviin.

    Kyse on ennen kaikkea tehot­tomas­ta rekry­toin­nista ja vinoutuneesta rakenteesta.

    Työn­tek­i­jät kil­pailut­ta­vat työ­nan­ta­jia ruuh­ka-alueil­la. Mitähän järkeä tuos­sa on yri­tyk­sen kannal­ta ? Työvoimakus­tan­nuk­set ovat Suomes­sa jo huip­pu­lu­okkaa niin, että olemme jääneet jäl­keen kil­pail­i­ja­mais­tamme. Kun kaik­ki keskitetään yhteen paikkaan ‚niin kus­tan­nuk­set, elämi­nen, työn teet­tämi­nen ym, kallis­tu­vat tolkut­tomasti. Aivan kuten nyt on tapahtunut.

    Sylt­ty: Eri­tyis­es­ti jos myyn­timi­esten tai pomo­por­taan pitää suha­ta pitkin maail­maa, pks on ylivoimainen paikka.

    Kepukau­naatikko ei havaitse, että keskeltä Suomea on lyhyem­pi joka paikkaan, myös globaal­isti. Suomen maantiede ei tai­da olla niitä vahvimpia osa-aluei­ta. Näytät kuitenkin ole­van kanssani samaa mieltä vah­van maakun­tako­rkeak­oulu­verkos­ton asiassa.

  46. Sylt­ty: Mik­si Kepun puolue­toimis­to on Helsingis­sä? Voisi­han kuvitel­la, että sen olisi parem­pi olla sydänseuduil­la kuin alueel­la, jos­sa kan­na­tus pienimmillään.

    Eemil ei ole tain­nut koskaan rekry­toi­da työn­tek­i­jöitä. Kyl­lä se vaan on niin, että jos halu­aa palkata asiantun­ti­joi­ta, on paras­ta sijoit­taa toimip­iste yliopis­tokaupunki­in. Jos halu­aa teknistä henkilökun­taa, alueel­la olisi syytä olla teknilli­nen yliopis­to ja niin edelleen.

    Ja jos halu­aa palkata väkeä ison fir­man johto­hom­mi­in, on parem­pi sijoit­taa toimip­iste pääkaupunkisseudulle kos­ka sieltä niitä löytyy. 

    Eri­tyis­es­ti jos myyn­timi­esten tai pomo­por­taan pitää suha­ta pitkin maail­maa, pks on ylivoimainen paik­ka. Ei Savukoskelta pääse mihinkää matkus­ta­mat­ta ensin tun­ti­tolkul­la, että pääsee lähim­mälle lentoase­malle. Oulus­sakin antaa hel­snikiläiselle heti kät­telyssä pari tun­tia etumatkaa.

    Lisäisin lis­taan korkeata­soiset, eri­tyis­es­ti kan­sain­väliset laki‑, sopimus‑, vero‑, patentointi‑, markkinointi‑, jne. palve­lut. Helsin­gin seu­tu on niiden tar­jon­nas­sa aivan ylivoimainen. Vien­tiyri­tys­ten pääkont­torit tarvit­se­vat juuri näitä palveluja.

    Annetaan asioiden men­nä nor­maalis­sa järjestyk­sessä. Helsin­gin kan­takaupun­ki on liian kallis esim. tavaratuotan­toon ja suurin osa sel­l­ai­sista yri­tyk­sistä on sieltä tuotan­non pois siirtänyt, osa lähelle, osa sato­jen kilo­me­trien päähän.

  47. heip­pa
    Edel­lisessä keskustelus­sa viit­t­a­sit TK:n telemään val­tion bud­jet­ti­ra­ho­jen alue­jakoon ja tote­sit viimeisen vuo­den 2006. Voin ker­toa että olen virkatyönä tehnyt vas­taavia laskelmia TEM:lle myöhem­minkin. TEM on tilan­nut ne Tilas­tokeskuk­selta mm. 2012. Lai­tan tekemäni yhteenve­dot v. 2012 sekä menoista että tuloista jos niil­lä on sin­ulle käyttöä.
    aku alanen

    1. Edel­lisessä keskustelus­sa viit­t­a­sit TK:n telemään val­tion bud­jet­ti­ra­ho­jen alue­jakoon ja tote­sit viimeisen vuo­den 2006. Voin ker­toa että olen virkatyönä tehnyt vas­taavia laskelmia TEM:lle myöhem­minkin. TEM on tilan­nut ne Tilas­tokeskuk­selta mm. 2012. Lai­tan tekemäni yhteenve­dot v. 2012 sekä menoista että tuloista jos niil­lä on sin­ulle käyttöä.
      aku alanen

      Oikein hyvä

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si MTKn hallinto on Helsingissä?

    Sik­si että isän­tien mielestä on kiva käy­dä välil­lä Helsingis­sä humputtelemassa. 

    Lop­pu­jen lopuk­si asum­i­nen ja työn tekem­i­nen pk-seudul­la on tyl­sää kos­ka me itse pääsemme hyvin har­voin millekään matkalle maakun­ti­in tai ulko­maille edes. Maaku­un­tien sivukont­tor­ei­den ihmiset ravaa­vat tääl­lä Helsingis­sä yht­enään ja käyvät siinä ohes­sa kapakois­sa ja shop­paile­mas­sa päivära­hoil­laan. Väite että kaik­ki olisi “keskitet­ty” tänne ei pidä paikkansa.

  49. Ker­toisiko joku Kepu­lainen, mik­si ihmeessä pääkaupunkiseudul­la on jopa yli­tar­jon­taa lääkäreistä, vaik­ka maal­la saa paljon suurem­paa palkkaa ja asumiskus­tan­nuk­set mur­to-osan? Maalle ei meina­ta mil­lään saa­da lääkäre­itä. Mik­si näin? Onko tämäkin jonkin keskit­tämis­poli­ti­ikan seuraus?

  50. Jokkis:
    Ker­toisiko joku Kepu­lainen, mik­si ihmeessä pääkaupunkiseudul­la on jopa yli­tar­jon­taa lääkäreistä, vaik­ka maal­la saa paljon suurem­paa palkkaa ja asumiskus­tan­nuk­set mur­to-osan? Maalle ei meina­ta mil­lään saa­da lääkäre­itä. Mik­si näin? Onko tämäkin jonkin keskit­tämis­poli­ti­ikan seuraus? 

    En ole kepu­lainen mut­ta kuvit­telisin että
    maal­la viihtyvät pääasi­as­sa sel­l­aiset lääkärit ja korkeasti koulute­tut joil­la on puoliso joka työl­listyy kanssa paikkaku­nal­la tai lähiseudul­la, ja pystyy sopeu­tu­maan paikkakun­nan normei­hin ja luo­maan kon­tak­te­ja, ts verkos­toi­tu­maan paikkakun­nan “ker­man” kanssa, lähtemään mukaan hir­ven­metsästys­porukkoi­hin, Lion­sei­hin tai rotarei­hin ja kun­nal­lispoli­ti­ikkaan tai vähin­tään luot­ta­muse­limi­in, omis­ta­maan met­sää, han­kki­mal­la ison arvon­sa vas­taa­van talon, jne. Jos on syn­nyn­näi­nen kaupunki­lai­ship­steri niin voi tum­tua vähän vas­ta­n­imieliseltä luop­ua omista ihanteis­taan ja toisaal­ta jos vain rahan takia ottaa sel­l­aisen viran vas­taan niin voi tul­la tylsää.

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    JY:n tilastoista.
    Jos las­ke­taan Helsin­ki Espoo ja Van­taa yhteen, val­tion työ­paikko­jen osu­us kaik­ista työ­paikoista on 4,86 %Koko maas­sa se on 3,35 %. Pääkaupunkiseu­tu ylit­tää siis koko maan keskiar­von, mut­ta kaupunkien joukos­sa ei ero­tu eri­tyis­es­ti, kos­ka val­tion­hallinnon työ­paikat sijait­se­vat kaupungeissa. 

    Tuo on ihan loogista, kos­ka keskushallinto nyt vain on järkevää pitää pääkaupungis­sa. Tsekeil­lähän on vähän toisen­lainen ratkaisu, jos­sa oikeuslaitok­sen keskeisim­mät osat on siir­ret­ty pois Pra­has­ta Brno’on. Jois­sakin mais­sa hallinnolli­nen ja taloudelli­nen keskus taas on eriytet­ty. Yleen­sä keskushallinnon hajaut­ta­mi­nen vaikut­taa negati­ivis­es­ti sen tehokku­u­teen ja aiheut­taa run­saasti lisää kustannuksia. 

    Ain­oa koti­mainen hajasi­joi­tus han­ke, joka kyl­läkin tyrit­ti­in täysin, mut­ta joka olisi voin­ut toimia, oli koko merik­lus­terin siir­to Turku­un. Han­kkeessa kaik­ki merenkulku­un liit­tyvät keskeiset viras­tot oli­si­vat siir­tyneet samalle paikkakun­nalle. Han­kkeesta tosin puut­tui alan tutkimuk­sen siirtämi­nen Turku­un, mikä olisi ollut käsit­tääk­seni pidem­män päälle vält­tämätön­tä. Lop­ul­ta Turku­un siir­tyi vain Merivoimien esikun­ta, kun­ta LVM:n virkamiehet pela­si­vat alaiset viras­tot kik­ka-kol­mosel­la Helsinkiin.

  52. eemil:Kepukau­naatikko ei havaitse, että keskeltä Suomea on lyhyem­pi joka paikkaan, myös globaalisti.

    Jopa lin­nun­ti­etä keskeltä Suomea on pidem­pi mat­ka tärkeimpi­in kaup­pakump­pan­i­mai­hin kuin pks, puhu­mat­takaan sit­ten todel­lis­es­ta matka-ajasta.

    Noh, ehkä Kanadaan on lyhyem­pi mat­ka jos pus­kee man­nerten­välis­ten ohjusten reit­tiä suo­raan Pohjois­na­van ylitse Amerikkaan.

  53. Tapio: Lisäisin lis­taan korkeata­soiset, eri­tyis­es­ti kan­sain­väliset laki‑, sopimus‑, vero‑, patentointi‑, markkinointi‑, jne. palve­lut. Helsin­gin seu­tu on niiden tar­jon­nas­sa aivan ylivoimainen. Vien­tiyri­tys­ten pääkont­torit tarvit­se­vat juuri näitä palveluja.

    Yhtä mitätön lista kuin edelli­nenkin. Olen itse käyt­tänyt näitä palvelui­ta enkä ker­taakaan ole matkus­tanut H:kiin sen vuok­si. Verkko on kek­sit­ty ja sitä ennen puhe­lin. Kat­so näitä näköalo­ja ja mieti pitääkö kaiken olla yhdessä paikassa.

    teknologiateollisuus.fi/sites/default/…/digitalisaation_mahdollisuudet.pdf

    Jokkis: Onko tämäkin jonkin keskit­tämis­poli­ti­ikan seuraus?

    On. Olet 100 %:ses­ti oikeassa.

  54. eemil: Lud­wig von Mis­es pystyi myös osoit­ta­maan, että Ricar­do ym:n oival­lus oli huo­mat­ta­van oikea: että, luku­un otta­mat­ta kul­lan teol­lista tai kulu­tuskäyt­töä rahan tar­jon­nan lisäyk­ses­tä ei koidu mitään yhteiskun­nal­lista hyö­tyä. Ver­rat­tuna tuotan­non­tek­i­jöi­hin, kuten maa­han, työhön ja pääo­maan, joiden lisäys saa aikaan suurem­man tuotan­non ja korkeam­man elin­ta­son, rahan tar­jon­nan lisäys voi ain­oas­taan vähen­tää sen ostovoimaa – se ei lisää tuotan­toa. lain­aus päättyy

    Tämän vuok­si keskit­tämisel­lä saatu rahan arvon nousu ei ole kansalais­ten yhden­ver­taista kohtelua. Se vain jakaa ihmisiä rikkaisi­in ja köy­hi­in yhteiskuntaluokkiin.

    Jaka­mal­la yri­tyk­siä ja niiden hallintoa tasais­es­ti ympäri maa­ta saadaan luo­tua oikeu­den­mukaista tulonjakoa.

    Nyt toveri lukee kyl­lä ihan vääriä keskieu­roop­palaisia teo­reet­tikko­ja, jos tarkoi­tus on suun­nitel­la luoka­ton­ta yhteiskuntaa.

  55. eemil: Työn­tek­i­jät kil­pailut­ta­vat työ­nan­ta­jia ruuh­ka-alueil­la. Mitähän järkeä tuos­sa on yri­tyk­sen kannalta ? 

    Yri­tyk­sen kannal­ta jär­ki on siinä, että myös yri­tyk­set voivat kil­pailut­taa työn­hak­i­joi­ta toisi­aan vas­taan. Kuten sanoin, syn­er­gia on molemminpuolinen.

    Jos­sain korves­sa on pakko palkata se kenet saa (ja päin­vas­toin ottaa vas­taan se työ, mitä löy­tyy), ja jos se kor­piyri­tyk­sen avainasiantun­ti­ja päät­tääkin lähteä etsimään onnea muual­ta, niin uuden palkkaami­nen voi olla vaikeaa ellei peräti mahdotonta.

    Keskit­tymi­nen kaupunki­in on ennen kaikkea riskien­hallintaa. Siitä joutuu mak­samaan ekstraa kovem­man kil­pailun muo­dos­sa, mut­ta niin vain markki­nat ovat päät­täneet, että se hin­ta kan­nat­taa maksaa.

  56. eemil: Työvoimakus­tan­nuk­set ovat Suomes­sa jo huip­pu­lu­okkaa niin, että olemme jääneet jäl­keen kilpailijamaistamme.

    Ja tosi­aan Suomes­sa korkeak­oulutet­tu­jen asiantun­ti­joiden palkkata­so ei tosi­aankaan ole korkea kil­pail­i­ja­mai­hin näh­den, kil­pailukyvyn puute on lähin­nä duu­nar­i­am­mateis­sa ja esimerkik­si maa­jussien huip­pusu­uris­sa tuissa. 

    Suomen onni tässä suh­teessa on surkea kieli­taito, joka tehokkaasti ehkäisee aivovi­en­nin ulko­maille. Jos suo­mi olisi osa ger­maanista kieliryh­mää, meil­lä ei olisi mitään mah­dol­lisu­ut­ta pär­jätä kil­pailus­sa kun osaa­jat ja asiantun­ti­jat karkaisi­vat välit­tömästi ulkomaille.

  57. erk­ki nii­ni:
    Kir­joitin, että Helsingis­sä on paljon julk­isin varoin kus­tan­net­tu­ja työ­paikko­ja. Jos noi­ta las­kee, pitää huomioi­da kaik­ki. Teat­terivä­ki saa 75% ja orkester­it 85% pros­ent­tia tulois­taan julk­i­sista. Kelal­la oon suuri raken­nus Helsingis­sä, kai työn­tek­i­jät on huomioitu laskelmis­sa. Helsin­gin yliopis­tol­la on 8000 tyon­tek­i­jää, kuka mak­saa. entä HUSsin väki. Luulen, että löy­tyy aika paljon väkeä, joka on help­po uno­htaa laskelmista.

    Avarasti ajatel­tuna seu­raa­vat ryh­mät voidaan laskea val­tion virkamiehik­si, nääs kun elämi­nen on kus­tan­net­tu julk­isin varoin:
    — maat­alousyrit­täjät 62.000 kpl
    — työt­tömät 400.000 kpl
    — eläkeläiset 1.300.000 kpl

    Kak­si viime mainit­tua ilman työvelvoitetta.

    Maat­alous­tuis­sa (3–4 mrd per vuosi lasku­tavas­ta riip­puen) itseäni nyppii se, että tuet ovat val­uneet pel­lon hin­taan syn­nyt­täen ison kuplan, myös Seinäjoel­la. Eri­tyisen hyö­tyjäjoukon muo­dosta­vat ne, jot­ka per­il­lis­inä rahas­ta­vat oman osuuten­sa pel­loista ja osta­vat asun­non kaupungista. Tilaa jatka­va ottaa hir­mu­ve­lat, mut­ta tähänkin kuvioon on tuki­au­tomaatit olemassa.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Hohhoi­jaa. Yksinker­tais­in­ta on laskea yhteen kaik­ki menot ja vähen­tää niistä alueelta saata­vat vero­tu­lot. Täl­löin menoina ovat siis mukana myös val­tion mak­samat palkat ja jopa teat­terei­den val­tion­tu­ki. Valitet­tavasti tilas­tokeskus lopet­ti tämän tiedon tuot­tamisen vuo­teen 2006, joten sitä tuoreem­paa tietoa ei ole saatavis­sa. SEn jkäl­keen pääkaupunkiseudulle on tul­lut yli satatuhat­ta ihmistä lisää mut­ta ei val­tion työ­paikko­ja, joten Pääkaupunkiseudun net­tomak­soosu­us on vain kas­vanut. Mik­si tätä tietoa ei enää tuote­ta, on kyl­lä mie­lenki­in­toinen asia, kun nämä val­tion alueel­liset rahavir­rat kuitenkin täl­läkin. Näin ne oli­vat maakun­nit­tain vuon­na 2006. Negati­ivi­nen luku merk­i­ty­see, että saa enemmn kuin mak­saa Luvut ovat euroa/asukas
    Ahve­nan­maa ‑3934
    Kain­uu ‑2937
    P‑Kar­jala-2438
    Lappi-1928
    P‑Savo ‑1479
    Etelä-Savo ‑1344
    Kes­ki-Suo­mi ‑1233
    E‑Pohjanmaa ‑1156
    Kan­tahäme ‑784
    K‑Pohjanmaa ‑699
    P‑Pohjanmaa ‑522
    Poh­jan­maa ‑394
    E‑Karjala ‑346
    Satakun­ta ‑251
    Pirkan­maa 75
    Kymenlaakso513
    V‑Suomi578
    Päijät-Häme998
    Pääkaupunkiseu­tu 2157
    Muu Uusimaa2636
    Itä-Uusimaa2824

    Työt­tömyysko­r­vauk­set taita­vat sisäl­tyä Osmon esit­tämi­in lukui­hin, mut­ta ei eläk­keet ja eläke­mak­sut. Jos ne otet­taisi­in mukaan, niin plus­sat ja miinuk­set kaiketi vielä piteni­sivät selvästi.

    Taloudelli­nen huolto­suhde* kor­reloi aika hyvin em. luku­jen kanssa. Eli kun maakun­nas­sa on paljon työt­tömiä (ja eläkeläisiä) niin val­tion net­tomenot per hlö ovat myös korkeat.

    Ahve­nan­maa on kyl­lä silmi­in pistävä poikkeus. Siel­lä huolto­suhde on maan paras ja pienem­pi kuin Uudel­la­maal­la. Ja silti val­tion net­tomenot per hlö ovat suurim­mat. Onko seli­tyk­senä ruotsinkielis­ten eri­tyisen onnis­tunut poli­it­ti­nen lob­baus? Ahve­nan­maa on Suomen kyl­jessä vähän kuin Bitan­nia EU:ssa, keräämässä rusi­nat pullasta.

    * Taloudelli­nen huolto­suhde las­ke­taan jaka­mal­la työt­tömien, eläkeläis­ten ja muiden työvoiman ulkop­uolel­la ole­vien määrä työl­lis­ten määräl­lä ja ker­toma­l­la saatu luku sadalla. 

    *http://www.stat.fi/til/tyokay/2013/04/tyokay_2013_04_2015-03–12_tau_002_fi.html

    1. En ole pere­htynyt tilas­ton laa­timistapaan, mut­ta kos­ka on kyse val­tion toimin­nas­ta, siinä on var­maankin mukana kansaneläk­keet, ja vuon­na 2006 toden­näköis­es­ti myös val­tion elä­keet, jot­ka sen jäl­keen ovat siir­tyneet Kevan piikkiin.

  59. Kuinka­han tilas­tossa jae­taan esim arvon­lisäverot, tai valmis­teverot, tilitetäänkö ne pääkont­torin mukaan vai asi­akkaan maakun­nan mukaan?

  60. Vesa: Työt­tömyysko­r­vauk­set taita­vat sisäl­tyä Osmon esit­tämi­in lukui­hin, mut­ta ei eläk­keet ja eläke­mak­sut. Jos ne otet­taisi­in mukaan, niin plus­sat ja miinuk­set kaiketi vielä piteni­sivät selvästi.

    Taloudelli­nen huolto­suhde* kor­reloi aika hyvin em. luku­jen kanssa. Eli kun maakun­nas­sa on paljon työt­tömiä (ja eläkeläisiä) niin val­tion net­tomenot per hlö ovat myös korkeat.

    Ahve­nan­maa on kyl­lä silmi­in pistävä poikkeus. Siel­lä huolto­suhde on maan paras ja pienem­pi kuin Uudel­la­maal­la. Ja silti val­tion net­tomenot per hlö ovat suurim­mat. Onko seli­tyk­senä ruotsinkielis­ten eri­tyisen onnis­tunut poli­it­ti­nen lob­baus? Ahve­nan­maa on Suomen kyl­jessä vähän kuin Bitan­nia EU:ssa, keräämässä rusi­nat pullasta.

    * Taloudelli­nen huolto­suhde las­ke­taan jaka­mal­la työt­tömien, eläkeläis­ten ja muiden työvoiman ulkop­uolel­la ole­vien määrä työl­lis­ten määräl­lä ja ker­toma­l­la saatu luku sadalla. 

    *http://www.stat.fi/til/tyokay/2013/04/tyokay_2013_04_2015-03–12_tau_002_fi.html

    Luvut tule­vat val­tion bud­jet­ti­taloud­es­ta joten siinä on työt­tömyysko­r­vauk­set, val­tion työn­tek­i­jöi­den eläk­keet sekä kansaneläk­keet, mut­ta ei mui­ta työeläkkeitä tai työeläkemaksuja. 

    Suurin ero syn­tyy val­tion tulo­jen puolel­la, siis vero­tu­lois­sa. Pääkaupunkiseudul­la ja Uudel­la­maal­la mak­se­taan huo­mat­tavasti enem­män vero­ja kos­ka bkt on merkit­tävästi korkeampi kuin muual­la. Toisek­si merkit­tävin ero­jen tek­i­jä näyt­tää ole­van kun­tien val­tiono­su­udet ja etenkin vero­tu­lo­jen tasauk­set, tosin Ahve­nan­maal­la tämä on se suurin ero mui­hin alueisi­in kun saa­vat kaik­ki mah­dol­liset syr­jäseu­tu, saaris­to­laisu­us sekä erä­maa yms. lisät.

  61. eemil: Yhtä mitätön lista kuin edelli­nenkin. Olen itse käyt­tänyt näitä palvelui­ta enkä ker­taakaan ole matkus­tanut H:kiin sen vuok­si. Verkko on kek­sit­ty ja sitä ennen puhelin. 

    Et siis ole vielä ollut tositoimissa.

    Itse kan­natan aja­tus­ta, että Suomes­sa olisi muu­tamia laadullisia kasvukeskuk­sia Helsin­gin lisäk­si. Ei Helsin­ki näis­sä asiois­sa kil­paile Tam­pereen tai Oulun kanssa, vaan Tukhol­man ja Lon­toon kanssa.

  62. peksu: Toisek­si merkit­tävin ero­jen tek­i­jä näyt­tää ole­van kun­tien val­tiono­su­udet ja etenkin vero­tu­lo­jen tasauk­set, tosin Ahve­nan­maal­la tämä on se suurin ero mui­hin alueisi­in kun saa­vat kaik­ki mah­dol­liset syr­jäseu­tu, saaris­to­laisu­us sekä erä­maa yms. lisät.

    Tämä antaa uskoa kaikkien lob­barei­den uralle. Kehoi­tan kuitenkin eduskun­taa kohtele­maan kansalaisi­aan tas­a­puolis­es­ti ja pois­ta­maan Ahve­nan­maalaisil­ta kaik­ki poikkea­vat etuoikeudet.

  63. Ahve­nan­maa on poikkeustapaus eikä sitä sen takia pitäisi ottaa näi­hin ver­tailui­hin ollenkaan. Ensin­näkin Ahve­nan­maan val­ti­olle mak­samien vero­jen määrä on itse­hallinto­lais­sa asetet­tu vas­taa­maan suun­nilleen väestön osu­ut­ta. Mikäli Ahve­nan­maal­la mak­su­un pan­tu tulo- ja var­al­lisu­usvero ylit­tää 0,5 % koko val­takun­nas­sa kerä­tys­tä veros­ta, ylimenevä osu­us jää maakun­nalle. Vaik­ka siis oli­si­vat miten rikkai­ta, ahve­nan­maalaiset eivät mak­sa sen enem­pää vero­ja val­ti­olle kuin suo­ma­laiset keskimäärin.

    Toisek­si Suomen val­tio käytän­nössä palaut­taa vuo­tuisen tasaus­mak­sun avul­la Ahve­nan­maal­ta val­ti­olle kerä­tyt rahat. Joka vuosi 0,45 % val­tion bud­jetista kuu­luu Ahve­nan­maalle ja se hoitaa tuol­la rahal­la itse omat asiansa.

    Kol­man­nek­si Ahve­nan­maa ei kuu­lu EU:n veroli­it­toon ja on sen takia erään­lainen veroparatiisi.

    Näi­den seikko­jen takia Ahve­nan­maa on aina ja automaat­tis­es­ti saama­puolel­la eikä se siinä mielessä ole nor­maali maakun­ta muiden joukos­sa. Sinne esim. mak­se­taan maat­aloustuet ihan nor­maal­isti, vaik­ka ahve­nan­maalaiset ovat jo tasaus­mak­suna saa­neet “oman osuuten­sa” kaik­ista val­tion rahoista ml. maataloustuki.

  64. Vesa:
    Ahve­nan­maa on kyl­lä silmi­in pistävä poikkeus. Siel­lä huolto­suhde on maan paras ja pienem­pi kuin Uudel­la­maal­la. Ja silti val­tion net­tomenot per hlö ovat suurim­mat. Onko seli­tyk­senä ruotsinkielis­ten eri­tyisen onnis­tunut poli­it­ti­nen lob­baus? Ahve­nan­maa on Suomen kyl­jessä vähän kuin Bitan­nia EU:ssa, keräämässä rusi­nat pullasta. 

    Ahve­nan­maan luku johtuu siitä että rahaa kier­rätetään edestakaisin. Kaik­ki ahve­nan­maalais­ten verot tilitetään Suomelle joka jakaa sen takaisin Ahve­nan­maan Maakuntahallitukselle.
    Toisaal­ta en ole ihan var­ma kus­tan­ta­ako Suomen val­tio sen lisäk­si esim Ahve­nam­naan laivaväylät, poli­isi­laitok­sen ja jotkut muut val­takun­nal­liset toimin­not vai kus­tan­ta­ako Maakun­ta­hal­li­tus nekin.

  65. R. Sil­fver­berg: Ahve­nan­maan luku johtuu siitä että rahaa kier­rätetään edestakaisin. Kaik­ki ahve­nan­maalais­ten verot tilitetään Suomelle joka jakaa sen takaisin Ahve­nan­maan Maakuntahallitukselle.
    Toisaal­ta en ole ihan var­ma kus­tan­ta­ako Suomen val­tio sen lisäk­si esim Ahve­nam­naan laivaväylät, poli­isi­laitok­sen ja jotkut muut val­takun­nal­liset toimin­not vai kus­tan­ta­ako Maakun­ta­hal­li­tus nekin.

    Ei johdu tuos­ta, vaan laskel­mas­sa on otet­tu huomioon rahan siir­rot molem­pi­in suun­ti­in. Ahve­na­maan maakun­ta (ja kun­nat) vain yksik­er­tais­es­ti saa paljon enem­män rahaa val­ti­ol­ta kuin sieltä tilitetään val­ti­olle. Kaiken lisäk­si Ahve­nan­maan varus­ta­motkin on vapautet­tu arvon­lisäveroista, varus­ta­motuet kyl­lä nille kelpaavat.

  66. Peter:
    Ahve­nan­maa on poikkeustapaus eikä sitä sen takia pitäisi ottaa näi­hin ver­tailui­hin ollenkaan. 

    Näi­den seikko­jen takia Ahve­nan­maa on aina ja automaat­tis­es­ti saama­puolel­la eikä se siinä mielessä ole nor­maali maakun­ta muiden joukos­sa. Sinne esim. mak­se­taan maat­aloustuet ihan nor­maal­isti, vaik­ka ahve­nan­maalaiset ovat jo tasaus­mak­suna saa­neet “oman osuuten­sa” kaik­ista val­tion rahoista ml. maataloustuki.

    Eikös näitä ver­tailu­ja tehdä juuri sik­si, että saadaan esi­in poikkea­mat, suun­taan tai toiseen?

    Itseäni tois­taen Ahve­nan­maa on Suomen kyl­jessä vähän kuin Bri­tan­nia EU:ssa, keräämässä rusi­nat pul­las­ta. Mut­ta mikään ei ole ikuista. Ei Bri­tann­ian EU jäsenyys eikä Ahve­nan­maan itsehallinto. 

    Olisiko­han Ruot­si halukas osta­maan Ahve­nan­maan? Jos tehtäisi­in hävit­täjähank­in­ta vas­taos­tokaup­pana. Win-win-win kun Suo­mi saa Jas­sit, Ruot­si saa Ahve­nan­maan ja ahve­nan­maalaiset pää­sevät ruotsalaisiksi.

  67. JTS:
    Maakun­ta­malli / sote-alueet tule­vat ole­maan järkyt­tävän erilaisia.
    Uusi­maa 1,6 miljoon­aa asukas­ta ja Kain­uu 0,078 miljoon­aa asukasta.

    Haas­teen­sa tässä kyl­lä on. Esimerkik­si Espoon Lep­pä­vaaran alue on väestöltään yhtä iso kuin Kain­u­un sote-alue. 

    Jos kaik­ista sote-alueista halut­taisi­in Kain­u­un väkimäärän suu­ruisia, tulisi Uudelle­maalle perus­taa yli 20 sote-aluetta.

    Tästä seu­raa, että julk­ista hallintoa on Suomes­sa enem­män syr­jäisem­mis­sä maakun­nis­sa — eikä pääkaupunkiseudul­la. http://www.stat.fi/til/tyokay/2006/tyokay_2006_2008-11–12_tie_003_001.gif

  68. Vaasaa pesee Seinäjoen kos­ka se on viihty­isämpi kaupun­ki kuin Seinäjo­ki. Vahvu­udet ovat:
    — Meri ja saaris­to, UNESCO alue.
    — Kaupun­gin tiheys (Vaasa on fan­tasti­nen pyöräkaupunki)
    — Kan­sain­välisyys (muis­taak­seni paljon eri­laisia ryhmiä)
    — Lentokenttä
    — Junayhteys
    — Lai­va Uumajaan
    — Yliopisto
    — Kaksikielinen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.