Sidosryhmien edut mukaan osakeyhtiölakiin?

Tänään jär­jestet­ti­in Board­man-verkos­ton puit­teis­sa aamukahvisem­i­naari, jos­sa oikeusti­eteen tohtori Manne Airaksi­nen Roschier­il­ta pohti väitöskir­jansa poh­jal­ta, pitäisikö osakey­htiön ideaa laven­taa siten, että omis­ta­jien edun lisäk­si olisi pakko ottaa huomioon muidenkin sidos­ryh­mien­sä edut ja eri­tyis­es­ti olisi velvolli­nen toim­i­maan ympäristökysymyk­sis­sä vastuulliseksi.

Manne Airaksi­nen on mielestäni niin fik­su ja esitel­ty aja­tus niin pöhkö, että ris­tiri­ita houkut­teli min­utkin paikalle. Lop­pu­jen lopuk­si huo­masin ole­vani hänen kanssaan pitkälti samaa mieltä. Myös Airaksi­nen tote­si, että on parem­pi vaikka­pa kir­ja­ta työtä ja työaikaa koske­vat säädök­set laki­in sen sijaan, että epämääräis­es­ti velvoite­taan yri­tyk­set otta­maan työn­tek­i­jöi­den edut huomioon.

Airaksi­nen huo­maut­ti aivan oikein, että muiden sidos­ryh­mien edut voivat olla ris­tiri­idas­sa keskenään. Esimerkik­si hän otti saas­tut­ta­van tehtaan lakkaut­tamisen, jos­ta ympäristö kiit­tää, mut­ta tehtaan työn­tek­i­jät eivät kiitä.

Velvol­lisu­us epämääräiseen yhteiskun­tavas­tu­useen on teho­ton keino taa­ta ympäristön tai työn­tek­i­jöi­den edut. Sen lisäk­si se tek­isi yri­tys­ten hallinnos­ta todel­lisen sotkun, jos­ta kär­si­sivät lop­ul­ta kaik­ki. Tätä Airaksi­nen käsit­teli ansiokkaasti, eikä min­ul­la ole siihen lisättävää.

Kos­ka moni kuitenkin puhuu velvoit­ta­van yri­tys­vas­tu­un puoles­ta, kir­joi­tan siitä, mik­si val­tion ohjaus on paljon parem­pi aja­tus. Keski­tyn ilmas­tokysymyk­seen ja jätän muut sidos­ryh­mät vähemmälle.

Luotan valtion ohjaukseen enemmän kuin hyväntahtoisuuteen

Jat­ka lukemista “Sidos­ryh­mien edut mukaan osakeyhtiölakiin?”

Mikä nyt lämmittää maapalloa?

Maa­pal­lon keskiläm­pöti­la no nousut viidessä kuukaudessa 0,3 astet­ta. Se alkaa jo olla enem­män kuin kau­si­vai­htelu. Oheises­sa kuvas­sa 12 kk:n liuku­va keskiar­vo on nous­sut läh­es vuo­den 2016 tasolle.  Tämä nousu voisi muuten selit­tyä El Niño-ilmiöl­lä, kuten vuo­den 2016 huip­puar­vot, mut­ta nyt ei ole El Niño-ilmiötä.

En yleen­sä esitä näitä luku­ja kuukausi­ta­sol­la, kos­ka sar­ja on vähän kaoot­ti­nen, mut­ta teen nyt poikkeuk­sen. Nopea nousu alkoi lokaku­us­sa ja helmiku­us­sa oli tul­tu ylöspäin jo 0,32 astet­ta syysku­un luvus­ta. Nämä luvut ovat muu­tos­ta vuo­den 1951–80 kuukausit­taisi­in keskiar­voihin, joten eri kuukau­sia voi ver­ra­ta keskenään. Selit­tämät­tömiä yksit­täisiä huip­pukuukau­sia on ollut ennenkin, mut­ta nyt on mon­ta peräkkäin.

Metaani?

 

Hyvästi hiihtämiselle?

Oul­u­lainen Kaleva-.lehti pyysi tämän vuo­den lumet­tomaan talveen liit­tyen, saam­meko sanoa hyvästit hiihtämiselle. Tilaa oli 600 merkkiä. Minä vas­tasin näin:

Tämä talvi on poikkeuk­selli­nen. Poikkeuk­sel­lisia talvia tulee, kos­ka mata­la­painei­den muut­tunut käyt­täy­tymi­nen voi luki­ta tuulen pääasial­lisen suun­nan viikoik­si. Tänä vuon­na län­si-lounaiset tuulet ovat tuoneet läm­mintä, ensi vuon­na tuulen suun­ta voi lukit­tua itään ja pohjoiseen.

Eteläisessä Suomes­sa hiihde­tään vielä 10 – 20 vuot­ta, mut­ta sen jäl­keen lumisia talvia alkaa olla har­vak­seltaan ja ne kestävät vain muu­ta­man viikon. En investoisi Etelä-Suomen hiihtokeskuksiin.

Lumiset tal­vet voivat olla hyvin lumisia, kos­ka sateet lisään­tyvät. Tämäkin talvi on ollut hyvin sateinen. Lapis­sa lun­ta riittää.

Käsittämättömän korkea helmikuun lämpötila

LämpeneminenMaa­pal­lon Helmiku­un läm­pöti­la oli aivan käsit­tämät­tömän korkea. Se ylit­ti 1,35 asteel­la vuosien 1951–80 keskiar­von ja tähän astisen korkeaim­man helmiku­un arvon läh­es puolel­la asteel­la.  Jat­ka lukemista “Käsit­tämät­tömän korkea helmiku­un lämpötila”

Maapallon lämpötila rikkoo ennätyksiä

Vuosilämpötila
Läm­pöti­lan vuosikeskiarvot

Joulukuu oli ennä­tyk­sel­lisen läm­min koko maa­pal­lol­la. Läm­pöti­la ylit­ti 0,34 asteel­la edel­lisen ennä­tyk­sen, joka sekin oli viime vuo­den jouluku­ul­ta. Samal­la joulukuu sinetöi myös vuo­den keskilämpötilaennätyksen.

Voimakas läm­pen­e­m­i­nen viime vuo­teen näh­den johtuu tietysti El Ninos­ta, mut­ta mit­taushis­to­ri­as­sa on paljon El Nino ‑vuosia.

Läm­pöti­lan nousun pysäyt­tämi­nen 1,5 asteeseen on haasteellista.

 

Lähde: Nasa

Se nousee sittenkin

Lämpötilan nousu

Lähde: http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata_v3/GLB.Ts+dSST.txt

Noin vuosi sit­ten A‑Studio julisti ilmas­ton läm­pen­e­misen päät­tyneek­si. Väite perus­tui siihen, että poikkeuk­sel­lisen lämpimän vuo­den 1998 jäl­keen ei ole havait­tu nousua. Kir­joitin tuol­loin, että uuti­sank­ka ei valitet­tavasti ole tot­ta. Siitä on nyt vuosi kulunut ja olemme saa­neet 12 kuukausi­havain­toa lisää. Jat­ka lukemista “Se nousee sittenkin”