Sidosryhmien edut mukaan osakeyhtiölakiin?

Tänään järjestettiin Boardman-verkoston puitteissa aamukahviseminaari, jossa oikeustieteen tohtori Manne Airaksinen Roschierilta pohti väitöskirjansa pohjalta, pitäisikö osakeyhtiön ideaa laventaa siten, että omistajien edun lisäksi olisi pakko ottaa huomioon muidenkin sidosryhmiensä edut ja erityisesti olisi velvollinen toimimaan ympäristökysymyksissä vastuulliseksi.

Manne Airaksinen on mielestäni niin fiksu ja esitelty ajatus niin pöhkö, että ristiriita houkutteli minutkin paikalle. Loppujen lopuksi huomasin olevani hänen kanssaan pitkälti samaa mieltä. Myös Airaksinen totesi, että on parempi vaikkapa kirjata työtä ja työaikaa koskevat säädökset lakiin sen sijaan, että epämääräisesti velvoitetaan yritykset ottamaan työntekijöiden edut huomioon.

Airaksinen huomautti aivan oikein, että muiden sidosryhmien edut voivat olla ristiriidassa keskenään. Esimerkiksi hän otti saastuttavan tehtaan lakkauttamisen, josta ympäristö kiittää, mutta tehtaan työntekijät eivät kiitä.

Velvollisuus epämääräiseen yhteiskuntavastuuseen on tehoton keino taata ympäristön tai työntekijöiden edut. Sen lisäksi se tekisi yritysten hallinnosta todellisen sotkun, josta kärsisivät lopulta kaikki. Tätä Airaksinen käsitteli ansiokkaasti, eikä minulla ole siihen lisättävää.

Koska moni kuitenkin puhuu velvoittavan yritysvastuun puolesta, kirjoitan siitä, miksi valtion ohjaus on paljon parempi ajatus. Keskityn ilmastokysymykseen ja jätän muut sidosryhmät vähemmälle.

Luotan valtion ohjaukseen enemmän kuin hyväntahtoisuuteen

Jatka lukemista ”Sidosryhmien edut mukaan osakeyhtiölakiin?”

Mikä nyt lämmittää maapalloa?

Maapallon keskilämpötila no nousut viidessä kuukaudessa 0,3 astetta. Se alkaa jo olla enemmän kuin kausivaihtelu. Oheisessa kuvassa 12 kk:n liukuva keskiarvo on noussut lähes vuoden 2016 tasolle.  Tämä nousu voisi muuten selittyä El Niño-ilmiöllä, kuten vuoden 2016 huippuarvot, mutta nyt ei ole El Niño-ilmiötä.

En yleensä esitä näitä lukuja kuukausitasolla, koska sarja on vähän kaoottinen, mutta teen nyt poikkeuksen. Nopea nousu alkoi lokakuussa ja helmikuussa oli tultu ylöspäin jo 0,32 astetta syyskuun luvusta. Nämä luvut ovat muutosta vuoden 1951-80 kuukausittaisiin keskiarvoihin, joten eri kuukausia voi verrata keskenään. Selittämättömiä yksittäisiä huippukuukausia on ollut ennenkin, mutta nyt on monta peräkkäin.

Metaani?

 

Hyvästi hiihtämiselle?

Oululainen Kaleva-.lehti pyysi tämän vuoden lumettomaan talveen liittyen, saammeko sanoa hyvästit hiihtämiselle. Tilaa oli 600 merkkiä. Minä vastasin näin:

Tämä talvi on poikkeuksellinen. Poikkeuksellisia talvia tulee, koska matalapaineiden muuttunut käyttäytyminen voi lukita tuulen pääasiallisen suunnan viikoiksi. Tänä vuonna länsi-lounaiset tuulet ovat tuoneet lämmintä, ensi vuonna tuulen suunta voi lukittua itään ja pohjoiseen.

Eteläisessä Suomessa hiihdetään vielä 10 – 20 vuotta, mutta sen jälkeen lumisia talvia alkaa olla harvakseltaan ja ne kestävät vain muutaman viikon. En investoisi Etelä-Suomen hiihtokeskuksiin.

Lumiset talvet voivat olla hyvin lumisia, koska sateet lisääntyvät. Tämäkin talvi on ollut hyvin sateinen. Lapissa lunta riittää.

Maapallon lämpötila rikkoo ennätyksiä

Vuosilämpötila
Lämpötilan vuosikeskiarvot

Joulukuu oli ennätyksellisen lämmin koko maapallolla. Lämpötila ylitti 0,34 asteella edellisen ennätyksen, joka sekin oli viime vuoden joulukuulta. Samalla joulukuu sinetöi myös vuoden keskilämpötilaennätyksen.

Voimakas lämpeneminen viime vuoteen nähden johtuu tietysti El Ninosta, mutta mittaushistoriassa on paljon El Nino -vuosia.

Lämpötilan nousun pysäyttäminen 1,5 asteeseen on haasteellista.

 

Lähde: Nasa

Se nousee sittenkin

Lämpötilan nousu

Lähde: http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata_v3/GLB.Ts+dSST.txt

Noin vuosi sitten A-Studio julisti ilmaston lämpenemisen päättyneeksi. Väite perustui siihen, että poikkeuksellisen lämpimän vuoden 1998 jälkeen ei ole havaittu nousua. Kirjoitin tuolloin, että uutisankka ei valitettavasti ole totta. Siitä on nyt vuosi kulunut ja olemme saaneet 12 kuukausihavaintoa lisää. Jatka lukemista ”Se nousee sittenkin”