Asuntojen hintojen eriytyminen jatkuu

Asuntojen hinnat

Asun­to­jen hin­to­jen eriy­tymi­nen jatkuu. Tilas­to viime vuo­den viimeiseltä neljän­nek­seltä on nyt julka­istu. Sen saa tästä. Helsingis­sä nousi­vat eri­tyis­es­ti Helsin­ki 1–3:ssa eli kaikkial­la muual­la kuin Itä-Helsingis­sä. Kehyskun­nis­sa hin­nat laske­vat edelleen.Kalliit alueet muut­tuvat entistä kalli­im­mik­si ha halvoil­la alueil­la hin­nat pikem­minkin laskevat.

Van­ho­jen ker­ros- ja riv­i­taloa­sun­to­jen neliöhin­nat ja muu­tos edel­lis­es­tä vuodes­ta oli­vat viimeisel­lä neljänneksellä :

Helsin­ki 1   6116 €  +3,2 %
Helsin­ki 2  4801 € +2,8 %
Helsin­ki 3  3571 €  +4,3 %
Helsin­ki 4  2704 €  ‑1,8 %
Espoo        3253 €  + 0,5 %
Van­taa      2615 €  + 0,4 %
Kehyskun­nat  2138 €  ‑1,9 %
Koko maa — PKS   1699 €  ‑0,9 %

Johtopäätök­seni on edelleen sama: asun­to­ja pitää rak­en­taa sinne, mis­sä ihmiset halu­aisi­vat asua! Helsin­gin on nopeutet­ta­va asun­to­tuotan­toa tuntuvasti!

Hin­to­jen alen­tu­mi­nen Itä-Helsingis­sä ei ole pelkästään iloinen asia.

26 vastausta artikkeliin “Asuntojen hintojen eriytyminen jatkuu”

  1. Jos pitäisi jäädä Suomeen, niin tot­ta­han toki sitä asu­isi Helsingissä. 

    Hin­tata­so suh­teessa siihen, mitä sil­lä hin­nal­la saa, on vain liikaa. Asun­not ovat taat­tua suo­ma­laista ultra­ru­maa arkkite­htu­uria ja ilmas­to mitä on. Kesäl­lä on het­ken kivaa ja sit­ten alkaa tämä har­maus, joka kestää ja kestää.

    Suurim­man osan pääkaupunkiseudun asun­noista voisi jyrätä maan tasalle ja rak­en­taa uudestaan.

    Pelkän rumuu­den joh­dos­ta saisi antaa purku­tuomion läh­es kaikelle viimeisen sadan vuo­den aikana Suomes­sa raken­netulle raken­nuskan­nalle. Sopii toki ABC-Suomeen, että rumuus pyritään mak­si­moimaan ja raken­nusten laatu min­i­moimaan aivan kaikil­la mittareil­la mitattuna.

    Korkeampia talo­ja (10–15 ker­rosta) ja väl­jem­min. Kaavas­sa pitäisi olla selkeästi se, ettei saisi enää rak­en­taa rumaa roskaa. Suo­ma­lais­es­ta per­in­teestä ja mytolo­gias­ta saisi kyl­lä upeaa arkkitehtuuria.

    Sit­ten ihan aikuis­ten oikeesti: mik­si hel­vetis­sä (anteek­si) sal­li­taan mega­lo­maaniset main­oskyltit- tor­nit? En tiedä mitään niin ärsyt­tävää, kuin main­ok­set katuku­vas­sa! Tämä oikein huipen­taa tämän ultra­ru­muu­den tavoit­telun, kun tiet­ty­jen ketju­jen jät­til­o­got rumen­ta­vat maail­maa kaikkialla!

    Eikö sitä Pris­maa tai muu­ta vas­taavaa voi mitenkään muuten ilmaista kuin jol­lain kirkkail­la väreil­lä? Eikö kaup­pakeskus­ta voisi edes yrit­tää rak­en­taa ympäristöön­sä sopivaksi?

    Tai eikö niitä pel­tomar­ket­te­ja voisi rak­en­taa maan alle? Eihän niis­sä kuitenkaan ole ikkunoi­ta tai luon­non­va­l­oa! Samal­la kun raken­netaan parkkilu­o­las­to sille hyper­duper­su­per­me­ga­s­torelle, niin sen kau­pankin voisi tunkea sinne pois miljöötä rumentamasta!

    Tai, mitä jos kiel­letään pel­tomar­ketit kokon­aan? Kaupun­gin laidalle riit­tää logis­ti­ikkakeskus, jos­ta tilatut ruu­at ja tavarat tuo­daan kotiovelle sovit­tuun aikaan. Pienem­mät ostok­set voi tehdä lähiön pikkukau­pas­ta nk. juok­seville tarvikkeille.

    Oli­si­vat anta­neet vaik­ka sen Tal­vi­vaaran 250 miljoo­nan euron tukipaketin verkkokauppa.comille pienenä ruokaverkkokau­pan kehit­tämis­tuke­na. Uskallan väit­tää, että se olisi syn­nyt­tänyt enem­män työ­paikko­ja, kuin ikuinen rahareikä Kain­u­un korvessa!

    On paljon, paljon, paljon mielekkääm­pää nap­a­ta ruokakas­si, ja kävel­lä se muu­ta­ma sata metriä lähim­pään kaup­paan kadunkul­mas­sa, kuin men­nä autol­la, etsiä parkkipaikkaa, haahuil­la hehtaaripel­tolootas­sa, etsiä taas autoa ja lop­ul­ta sit­ten huo­ma­ta kotona, että se hii­va uno­h­tui ja pitäisi leipoa pizzaa.

  2. Onko ns. “tip­ping point” jo saavutet­tu Itä-Helsingissä?

    Jos ote­taan huomioon, että “asun­to­ja pitäisi rak­en­taa sinne, mis­sä ihmiset halu­aisi­vat asua” JA toisaal­ta tiede­tään, että “ihmiset halu­a­vat kohtu­uhin­taisia asun­to­ja”, niin eikö tästä seu­raa sil­loin, että niitä asun­to­ja pitäisi rak­en­taa nimeno­maan Itä-Helsinkiin?

    1. Jos ote­taan huomioon, että “asun­to­ja pitäisi rak­en­taa sinne, mis­sä ihmiset halu­aisi­vat asua” JA toisaal­ta tiede­tään, että “ihmiset halu­a­vat kohtu­uhin­taisia asun­to­ja”, niin eikö tästä seu­raa sil­loin, että niitä asun­to­ja pitäisi rak­en­taa nimeno­maan Itä-Helsinkiin?

      Olete­taan, että ihmiset pitävät enem­män hernekeitos­ta kuin kaa­likeitos­ta, jon­ka takia kaa­likeiton markki­nahin­ta on hal­pa ja hernekeitos­ta tyais­tel­laan pitkin jonoin ja hernekeiton hin­ta nousee. Toisaal­ta kaik­ki toivo­vat, että ruo­ka olisi hal­paa. Kumpaa pitää tehdä siis lisää, kaa­likeit­toa vai hernekeittoa?

  3. Kiitos, oikein mie­lenki­in­toinen analyysi.Asuntoasiat ja asum­istyyp­it kiin­nos­ta­vat eläkeläisiä, kos­ka tule­vaisu­us tuo väistämät­tä muu­tok­sia elin­ta­soon ja asum­is­muo­toi­hin. Asioiden oikea ennakoimi­nen on kul­lan arvoista.

  4. Halvin/helpoin tapa pienen­tää eriy­tymistä on luo­da Helsingille vas­ten­mieli­nen maine. Kaupun­gin 10 tärkein­tä mielipi­de­vaikut­ta­jaa voisi ker­toa alka­neen inho­ta Helsinkiä ja muut­ta­vansa sieltä pois. Kaupun­ki voisi mak­saa hei­dät toim­i­maan näin.

  5. Itä hal­pa. Län­si kallis.

    On maail­man­laa­juinen ilmiö, että rikkaat asu­vat kaupun­gin län­sipuolel­la ja köy­hät itäpuolel­la. Syyn on olta­va syväl­lä ihmisen käyt­täy­tymistä ohjaavas­sa alitajunnassa.

  6. Edit:
    Halvin/helpoin tapa pienen­tää eriy­tymistä on luo­da Helsingille vas­ten­mieli­nen maine. Kaupun­gin 10 tärkein­tä mielipi­de­vaikut­ta­jaa voisi ker­toa alka­neen inho­ta Helsinkiä ja muut­ta­vansa sieltä pois. Kaupun­ki voisi mak­saa hei­dät toim­i­maan näin.

    Edit:
    Halvin/helpoin tapa pienen­tää eriy­tymistä on luo­da Helsingille vas­ten­mieli­nen maine. Kaupun­gin 10 tärkein­tä mielipi­de­vaikut­ta­jaa voisi ker­toa alka­neen inho­ta Helsinkiä ja muut­ta­vansa sieltä pois. Kaupun­ki voisi mak­saa hei­dät toim­i­maan näin.

    Helsingillähän on jo ydinkeskus­taa ja muu­ta­maa lähiötä luku­unot­ta­mat­ta aika vas­ten­mieli­nen maine. Kil­van kehutaan Espoos­sa, Kau­ni­ai­sis­sa ja ympäryskun­nis­sa asum­ista. En tajua miten tämä vähen­täisi eriy­tymistä. Johtaisi vain siihen että varakkaampi puoli tek­isi kuten aiem­minkin eli suun­taisi Espoon puolelle, kehyskun­ti­in tai kau­ni­aisi­in kun rahat eivät riitä asumiseen Helsin­gin ydinkeskustassa. 

    Itse jämähdin Helsinki­in, mut­ta täy­tyy sanoa että Espoo ja Kau­ni­ainen olisi houkut­tanut enem­män maineen puoles­ta. En kuitenkaan halun­nut ottaa jumala­ton­ta pankki­lainaa, jot­ta voisin saa­da hie­man varakkaam­mat naa­pu­rit kun asuin­paikas­tani län­sipuolel­la Helsinkiä pääsee tosi nopeasti Helsin­gin keskus­taan. Sain ostet­tua suuren ja ihan kivan per­hea­sun­non siedet­tävän näköis­es­tä raken­nuk­ses­ta (ei neukkukuu­tio). Asuinalueeni keskus­takin on oikeas­t­aan ihan kiva vaik­ka muu­ta­ma alue lähel­lä on mielestäni aika järkkyjä ja rumia. 

    Se että Helsin­gin mainet­ta huonon­net­taisi­in vielä lisää johtaisi vain siihen että koh­ta Helsin­gin lähiöi­hin ei muut­taisi enää kukaan täyspäinen. 

    Asuin aiem­min muu­ta­man vuo­den ajan idässä ja sain siitä ihan tarpeek­seni. Joten ymmär­rän jos joku halu­aa hakeu­tua sieltä pois. Pidän itseäni avom­ielisenä, mut­ta siel­lä oli meikäläisellekin hie­man liikaa äksöniä ja mieheni oli täysin kyl­lästynyt koko alueeseen ja sen asujaimistoon.

  7. Län­nen suo­sion taus­tak­si ker­ro­taan että 1800 luvun Englan­nin kaupungeis­sa län­si oli parem­pi kos­ka val­lit­se­vat tuulet oli­vat lännestä ja siten teol­lisu­u­den ja läm­mi­tyk­sen savut kiusasi­vat vähem­män. Mut­ta mieliku­va on tärkeä: Espoon itäi­nen kolk­ka, oikein itis, on nimet­ty Westendiksi.

  8. Edit:
    Halvin/helpoin tapa pienen­tää eriy­tymistä on luo­da Helsingille vas­ten­mieli­nen maine. Kaupun­gin 10 tärkein­tä mielipi­de­vaikut­ta­jaa voisi ker­toa alka­neen inho­ta Helsinkiä ja muut­ta­vansa sieltä pois. Kaupun­ki voisi mak­saa hei­dät toim­i­maan näin.

    Ei tuo eriy­tymistä vält­tämät­tä pienen­täisi. Noiden pitäisi kehua kil­van Itä-Helsinkiä ja haukkua Etelä-Helsinkiä, niin ehkä se siitä sit­ten (jos siis ihmiset ovat todel­la täysin mielipi­de­vaikut­ta­jien vietävissä.)

  9. Osmo Soin­in­vaara: Olete­taan, että ihmiset pitävät enem­män hernekeitos­ta kuin kaa­likeitos­ta, jon­ka takia kaa­likeiton markki­nahin­ta on hal­pa ja hernekeitos­ta tyais­tel­laan pitkin jonoin ja hernekeiton hin­ta nousee. Toisaal­ta kaik­ki toivo­vat, että ruo­ka olisi hal­paa. Kumpaa pitää tehdä siis lisää, kaa­likeit­toa vai hernekeittoa?

    Jos kaupun­gin viihty­isim­mät alueet raken­netaan täy­teen, on lop­putu­los yhtä kehno kuin vedel­lä jatket­tu hernekeit­to. Sel­l­ais­es­ta muis­taak­seni Rahikainenkin aikoinaan tote­si, että: “Siel­lä se herne tover­i­jaan ehtii, mut­ta turhaa on työnsä.” 

    Liikaa tiivistämäl­lä voi kaupungillemme tyyp­illi­nen kiva vehreys kado­ta, kuin herneet Rahikaisen pakista.

  10. Itä-Helsin­gin ongel­ma ratkeaa, kun hal­vat mörskät pure­taan ja tilalle raken­netaan sen ver­ran tyyristä ja uut­ta, ettei ongelmia aiheut­tavil­la asukeil­la ole varaa asua siel­lä. Kyl­lä Suomes­sa maa­ta riit­tää, jos­sa örveltää ja riehua. Nuoriso­jen­git voisi lop­pusi­joit­taa vaik­ka Lap­pi­in, Kain­u­useen tai Poh­jan­maalle muiden narkkarei­den ja spur­gu­jen sekaan.

  11. Osmo Soin­in­vaara: Olete­taan, että ihmiset pitävät enem­män hernekeitos­ta kuin kaa­likeitos­ta, jon­ka takia kaa­likeiton markki­nahin­ta on hal­pa ja hernekeitos­ta tyais­tel­laan pitkin jonoin ja hernekeiton hin­ta nousee. Toisaal­ta kaik­ki toivo­vat, että ruo­ka olisi hal­paa. Kumpaa pitää tehdä siis lisää, kaa­likeit­toa vai hernekeittoa?

    Hyvä, nyt ollaan pääsemässä tärkei­den ja vaikei­den kysymys­ten äärelle. Ne kuu­lunevat päätök­sen­tek­i­jän kannal­ta pohjim­mil­taan ryh­mään “wicked prob­lems”! Nämä kysymyk­set ovat usein mon­imutkaisia, mut­ta ehkä tämä “sopankeit­täjän ongel­ma” antaa mah­dol­lisu­u­den ava­ta asiaa. 

    Kysymyk­sen oikea muo­toilu on usein erit­täin tärkeä asia, jot­ta voimme löytää vas­tauk­sen siihen todel­liseen, suurim­paan ongel­maan. Myös kaik­ki tarpeel­liset reunae­hdot on hyvä tuntea.

    Tarvit­semme siis aluk­si lisää tieto­ja. Miten isot maatikut tai varas­tot “sopankeit­täjäl­lä” on a) herneitä ja b) kaalia varten käytettävissään? 

    Lähtöko­htais­es­ti pitäisi kai olet­taa, että hänen kasvi­maansa ovat pin­ta-alal­taan, tai kasvis­varas­ton­sa tilavu­udeltaan rajal­liset. Tämä on ns. “resurssikysymys”. Resurssi ovat läh­es aina rajal­lisia, ja ne rajoit­ta­vat muuten­hal­lit­se­ma­ton­ta kasvua.

    Yksinker­taisu­u­den vuok­si on tässä kai oletet­ta­va, että “sopankeit­täjä” voi saa­da sop­paa varten vet­tä Päi­jänne-tun­nelin kaut­ta lisää täysin rajoituk­set­ta, vaik­ka todel­lisu­udessa myös nuo resurssit voivat ehtyä. Jos sop­paa vesitetään, on lisäk­si syytä huo­ma­ta, että samal­la sen rav­in­toar­vo heikke­nee. Rav­in­toar­vo lie­nee itsessään paljon mutkikkaampi kysymys, mut­ta nyt on kai vain oletet­ta­va sen koos­t­u­van herneistä ja kaalista.

    Ilmaisen, tai edullisen sopan markki­noin­ti voi tuo­da paikalle joukoit­tain väkeä. On kuitenkin huo­mat­ta­va, että sopan rav­in­toar­vo voi heiken­tyä liikaa vesitet­tynä niin paljon, että paikalla ole­va väki, joka yrit­tää joko herne- tai kaal­isop­paansa syödä, alkaa “s‑käyriensä” mukaises­ti muut­taa muualle, kapinoi­da, tai vain mene­htyä rav­in­tei­den puutteessa. 

    Ihmis­ten joukos­sa on myös eri ryh­miä, jot­ka aina tar­jon­nan, pri­or­i­teet­tien­sa sekä resurssien­sa mukaan­tekevät val­in­to­ja. Rahoite­taanko her­ne­sopan myyn­nil­lä ken­ties ilmaisen kaal­isopan tuotan­to ja myyn­ti? Kaal­isopan valmis­tus ei ole “sopankeit­täjälle” ilmaista.

    “Sopankeit­täjän ongel­ma” ei ole näi­nollen todel­lisu­udessa ihan help­po ratkaista. Se vaatii mon­en eri asian hallintaa ja hyö­dyn­tämis­taito­ja (mm. ekolo­gian, pop­u­laa­tio­dy­nami­ikan, talouden ja kaupunkisu­un­nit­telun osaamista), tai edes ymmär­rystä kuun­nel­la, … asukkai­ta, sekä kaikkia em. alo­ja tuntevia. 

    Vaik­ka tavoit­teena olisi “kiva kaupun­ki”, on vaarana niin kaupunkiku­van kur­jis­tu­mi­nen, väestöräjähdys, yleinen tyy­tymät­tömyys, kapinoin­ti, pop­u­laa­tioka­to sekä rahapula.

    1. Jotenkin tun­tu­isi yksinker­taisim­mal­ta ole­tuk­selta, että asun­to­ja kan­nat­taa rak­en­taa sinne, mis­sä ihmiset halu­a­vat asua.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Jotenkin tun­tu­isi yksinker­taisim­mal­ta ole­tuk­selta, että asun­to­ja kan­nat­taa rak­en­taa sinne, mis­sä ihmiset halu­a­vat asua. 

    Ei ole ihan yksinker­taista määritel­lä, mis­sä ihmiset halu­a­vat asua työssäkäyn­tialueen sisäl­lä. Nykyiset asun­to­hin­nat ker­to­vat jotain nyky­hetkestä, mut­ta vähem­män arvoste­tu­ista alueista voi tul­la halut­tu­ja ja arvokkai­ta, kun niitä kehitetään ja markki­noidaan, tai muoti muuttuu.
    Vai­h­toe­htoinen yksinker­tainen ole­tus on, että asun­to­ja kan­nat­taa rak­en­taa sinne, mis­sä on parhaat liikenneyhteydet.

  13. Osmo Soin­in­vaara: Kumpaa pitää tehdä siis lisää, kaa­likeit­toa vai hernekeittoa? 

    Sien­imuhen­nos­ta ja kesäkurpit­sapais­tos­ta. Jos aina tehdään sitä, mitä markki­nat muka­mas halu­a­vat, maail­ma ei kehi­ty koskaan parem­mak­si. Neu­vos­toli­itossa jonotet­ti­in myös kaal­in­päitä, kun talous ei toiminut.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Jotenkin tun­tu­isi yksinker­taisim­mal­ta ole­tuk­selta, että asun­to­ja kan­nat­taa rak­en­taa sinne, mis­sä ihmiset halu­a­vat asua.

    Tuos­sa tulee Helsin­gin ns. ‘hyvil­lä alueil­la’ aika äkkiä vas­taan ns. “tip­ping point”. Kan­nat­taa pere­htyä tuo­hon käsit­teeseen sekä sys­teemi­dy­nami­ikkaan, tai kysel­lä niiltä, jot­ka asioista edes jotain tietävät.

    PS. Eikö tun­tu­isi myös yksinker­taisem­mal­ta olet­taa, että aurinko kiertää maata?

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Jotenkin tun­tu­isi yksinker­taisim­mal­ta ole­tuk­selta, että asun­to­ja kan­nat­taa rak­en­taa sinne, mis­sä ihmiset halu­a­vat asua.

    Kan­nat­taa myös lukea (vaik­ka uudelleen, kuten minäkin tein) kir­ja “Kasvun rajat” alun perin kai 1970-luvul­ta (, jon­ka suomen­si­vat aikoinaan Kyösti Pul­li­ainen, Pert­ti Seiskari ja (vähän yllät­täen!) Han­nu Taanila.)

    Sys­teemi­teo­ria voi toiv­ot­tavasti aut­taa ker­tomaan monille, mik­si joil­lakin muu­tok­sil­la voi olla yllät­tävät, jopa aivan päin­vas­taiset vaiku­tuk­set kuin mitä voisi yksinker­tais­es­ti ajatellen kuvitella.

    Mah­taako ker­to­mus far­mari Thomas Austin’ista, toimis­taan v. 1859 ja tapah­tu­mista sen jäl­keen, mon­elle enää tut­tu? Ongel­ma ei liene myöskään Helsingille vieras. Se vain osoit­taa, miten pop­u­laa­tion liialli­nen kasvu voi saa­da aikaan jopa eroosio-ongelmia. Helsingis­sä sekä niitä, että toisaal­ta ei-toiv­ot­tu­ja mer­en­täyt­töjä ja/tai liikaa tiivistämistä.

    (Oma läh­teeni, koskien Aus­tralian ongelmia, löy­tyy sivuil­ta 403–408 WSOY:n v. 1962 paina­mas­sa, Aarno Per­omiehen kään­nök­sessä v. 1959 ilmestyneestä kir­jas­ta “NUR NEUES UNTER DER SONNE”, jon­ka toimit­ti H. Pleticha, ja jota luin jo koul­u­laise­na kauan sit­ten. Tapah­tu­mista löy­tyy tietoa myös wikipedi­as­ta, ks. “Https:/en.m.wikipedia.org/wiki/Rabbits_in_Australia”)

  16. Juuri vuo­den lop­ul­la hesaris­sa Vuokratur­van edus­ta­ja varoit­ti vuokranan­ta­jia nos­ta­mas­ta vuokria ja pitämään hyvistä vuokralai­sista kiin­ni. Espoos­sa vuokrat ovat jo kään­tyneet lasku­un ja Helsingis­sä vuokrat ovat pysyneet käytän­nössä ennal­laan 2015. Helsin­gin uusista asun­noista 60% on vuokra-asuntoja. 

    Asun­tokaup­pa ilmeis­es­ti piristyi hie­man ja sik­si hin­nat läh­tivät nousu­un. Joko­han se EKP:n elvy­tys alkaa näkyä? Hin­nat nousi­vat nyt samalle tasolle, jos­sa ne oli­vat 2013 puo­livälis­sä, jatkuuko nousu jää nähtäväk­si. Ilmeis­es­ti kuitenkin asun­tokaup­po­jen määrä on edelleen alhaisel­la tasol­la. Ihmiset jumit­ta­vat yksiöis­sään, vaik­ka suurem­paan olisi tarve.

  17. Sakke: Tuos­sa tulee Helsin­gin ns. ‘hyvil­lä alueil­la’ aika äkkiä vas­taan ns. “tip­ping point”. Kan­nat­taa pere­htyä tuo­hon käsit­teeseen sekä sys­teemi­dy­nami­ikkaan, tai kysel­lä niiltä, jot­ka asioista edes jotain tietävät. 

    Mis­sä tuol­lainen tip­ping point on muka oikeasti saavutettu? 

    Suun­nilleen kaikkien maail­man kas­vavien suurkaupunkien tiheim­min raken­netut alueet ovat kaikkein kalleimpia ja suosituimpia.

    Helsingis­sä on vaan ongel­mana val­ta­va suo­jelu­vim­ma. Mitään ei saa purkaa, eikä mihinkään pusikkoon saa rakentaa. 

    Helsin­gin kaavoitus pitäisi lait­taa uusik­si niin, että Kehä I:n sisäpuolista aluet­ta ale­taan tiivistää erit­täin jär­jestelmäl­lis­es­ti. Käsit­te­lyyn on syytä ottaa niin pusikot, puis­tot, luon­non­suo­jelu­alueet kuin myös ali­ti­heästi raken­netut alueet.

    Kos­ka kaupungille on selvästi kysyn­tää, sitä pitää tuot­taa lisää ja jos joku halu­aa paljon luon­toa ympärille, voi sit­ten muut­taa vaik­ka Nurmijärvelle.

  18. Wes­t­endin nimi juon­taa tietenkin siitä, että aluet­ta nimet­täessä oletet­ti­in Helsin­gin ja Espoon rajan jos­sakin vai­heessa siir­tyvän pakkoli­itok­sel­la län­nem­mäk­si samoin kuin Helsin­ki oli laa­jen­tunut pohjoiseen ja itään aiem­min. Wes­t­endil­lä oli siis tarkoi­tus tarkoit­taa Helsin­gin län­sipäätä. Espoo on kuitenkin tähän asti saanut puo­lus­tet­tua hallintoaluet­taan Helsingiltä viimeistä neliösent­tiä myö­den, mikä on jonkin­lainen ihme.

  19. En osaa epäil­lä Mikko N tietoa Wes­t­endis­tä. Jään ihmettelemään tuos­sa asetel­mas­sa: kuka nimen antoi?

  20. Näyt­tääkö Kru­u­nun­vuoren sil­lan toteu­tu­mi­nen todennäköiseltä?

  21. Pet­teri:
    1) Mis­sä tuol­lainen tip­ping point on muka oikeasti saavutettu? 

    2) Suun­nilleen kaikkien maail­man kas­vavien suurkaupunkien tiheim­min raken­netut alueet ovat kaikkein kalleimpia ja suosituimpia.

    3) Helsingis­sä on vaan ongel­mana val­ta­va suo­jelu­vim­ma. Mitään ei saa purkaa, eikä mihinkään pusikkoon saa rakentaa. 

    4) Helsin­gin kaavoitus pitäisi lait­taa uusik­si niin, että Kehä I:n sisäpuolista aluet­ta ale­taan tiivistää erit­täin jär­jestelmäl­lis­es­ti. Käsit­te­lyyn on syytä ottaa niin pusikot, puis­tot, luon­non­suo­jelu­alueet kuin myös ali­ti­heästi raken­netut alueet.

    5) Kos­ka kaupungille on selvästi kysyn­tää, sitä pitää tuot­taa lisää ja jos joku halu­aa paljon luon­toa ympärille, voi sit­ten muut­taa vaik­ka Nurmijärvelle.

    Erään, tun­te­mani määritelmän mukaan “tip­ping point” tarkoit­taa tätä: “the point, where a slow, reversible change becomes irre­versible, often with dra­mat­ic change.” Muitakin määritelmiä voi toki löy­tyä, ja tarkastelu­a­jan­jak­sokin voi myös vaikut­taa niihin.

    1) Esimerkik­si Chica­go lie­nee kai aika tun­net­tu esimerk­ki ilmiöstä. Hylät­tyjä autiokaupunke­ja löy­tyy maail­mas­ta useita.

    2) Viit­taan muu­tok­seen joka alkaa juuri väkimäärän kasvus­ta. Kuka halu­aa asua raken­nustyö­maan vier­essä? Väen suuri tiheys houkut­telee paikalle yleen­sä epä­sosi­aal­ista aines­ta, jolle kaupun­ki jär­jestää usein mm. seg­re­gaa­tion ehkäisymielessä tue­tut asun­not (, kuvitellen sin­isilmäis­es­ti ehkä, että alueen kan­tokyky on raja­ton, mitä se ei ole), rikol­lisu­usti­las­toi­hin, rikol­lisu­us vs. väestön­ti­heys. En viit­taa paikkoi­hin, jois­sa maltill­i­nen kasvu osa­taan hal­li­ta hyvin. 

    Kaupungeil­la, kuten tähdil­lä, on jokaisel­la usei­ta, eri­laisia vetovoi­matek­i­jöitä ja eri­laisia hylkimis­tek­i­jöitä. Ao. tek­i­jöistä osa vaikut­taa suo­raan, mut­ta osa vas­ta viiveel­lä, kos­ka ne käyvät usein ilmeisik­si vas­ta tietyn ajan jäl­keen. Todel­li­nen “tip­ping point” voi olla jo siinä vai­heessa kaukana takanapäin, kun pois­muut­toaal­to alkaa ketjureak­tion tavoin.

    3) Raken­nus­suo­jelu ei ole vim­ma, vaan Helsin­gin etu. (Vrt. Turku ja ns. “Turun tauti.”)

    4) Mik­si kort­telis­sa puis­ton reunal­la ole­vat asun­not ovat kalli­impia kuin kort­telin vas­takkaisel­la puolel­la, pelkin katunäkymin? 

    Oletko jo käynyt riehu­mas­sa Kehä I:n päässä (län­nessä), mis­sä on nyt jäl­jel­lä vain raiskat­tu aukio, metroase­man takana, entisen met­sätilkun paikalla? 

    5) Mihin oikein perus­tuu tuo ajat­telusi: “sitä on tuotet­ta­va lisää”? Ei kaupun­ki ole mitään tuote, kuin auto, makkara tai olut, jon­ka tuotan­toa voidaan vain tuotan­to­pros­es­sia kiihdyt­tämäl­lä kas­vat­taa. Se on kuin elävä organ­is­mi, vaik­ka on sitä joku myös koneeseenkin joskus verrannut. 

    Edus­tatko “tuot­teen” valmis­ta­jaa, tai tuo­hon tahoon kytken­nässä ole­vaa ryh­mää? Miltä osin tässä on kyse kulu­tushyödyke­tuotan­nos­ta, jos­sa pätevät mas­sat­uotan­non lait, tai kau­pas­ta, jos­sa laat­ua tiput­ta­mal­la ja myyn­tiä lisäämäl­lä jonkun voitot kas­va­vat. Para­neeko esim. Kata­jan­nok­ka, Kallio tai Laut­tasaarikaan siitä, jos niihin sul­lotaan 10000 — 40000 asukas­ta lisää? Ei tuo ole lainkaan noin yksioikoista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.