Helsingin kasvu hidastui hieman viime vuonna

Väestörek­isterikeskuk­sen tilas­toimien asukasluku­jen mukaan Helsin­gin kasvu hidas­tui vuon­na 2015 hie­man edel­lis­es­tä vuodes­ta. Kasvua oli 7 985 henkeä, kun se oli vuon­na 2014 oli 9 126 henkeä. Myös Espoon kasvu hidas­tui hie­man, mut­ta Kehäradan vart­ta kaavoit­ta­va Van­taa nopeut­ti kasvuaan yli tuhan­nel­la asukkaal­la. Koko pääkaupunkiseu­tu kasvu pysyi läh­es ennal­laan. Koko Helsin­gin seudun kasvu oli 18 361 henkeä, mis­sä on vähen­nys­tä noin 600 henkeä. Kehyskun­tien kasvu pysyi edelleen pienenä, 2000 henkeä. Vihdin ja Por­nais­ten asukaslu­vut kään­tyivät lievään lasku­un ja Ker­a­van asukasluku pysyi tasan ennal­laan. Jat­ka lukemista “Helsin­gin kasvu hidas­tui hie­man viime vuonna”

Basel 4 lakkauttaa asuntotuotannon muuttotappioalueilla?

Euroopan keskus­pank­ki ylit­tää elvyt­tää Euroopan talout­ta ja siinä sivus­sa inflaa­tio­ta negati­ivisil­la koroil­la, mut­ta raha ei oikein kulkeudu yri­tys­ten rahoit­tamiseen. Syynä tähän on, että pankkikri­isien opet­ta­mana Euroopas­sa on rajoitet­tu pankkien riskinot­toa. Ongel­man nimi on Basel 3.

Voi olla järkevää, että tal­letus­pankit eivät saa ottaa riske­jä, jota vaaran­taisi­vat asi­akkaiden tal­letuk­set ja niiden tur­vaamisek­si kaataisi­vat tap­pi­ot val­tion (tai tois­t­en pankkien) rahoitet­taviksi. Mut­ta jotenkin pitäisi jär­jestää riski­ra­hoi­tus yrityksille.

Tarvit­taisi­in riski­ra­hoi­tus­laitok­sia, joi­hin voisi tal­let­taa vähän parem­mal­la korol­la tietäen, etteivät tal­letuk­set ole tur­vat­tuna. Tai parem­min ja pienem­mil­lä hallinnol­lisil­la kuluil­la toimia sijoi­tus­ra­has­to­ja rahoit­ta­maan suo­ma­laisia yrityksiä.

Pankkimääräyk­si­in on tulos­sa lisää tiuken­nuk­sia. On tekeil­lä Basel 4, joka rajoit­taa pankkien riskinot­toa niin, että joidenkin tulk­in­to­jen mukaan tal­letus­pankit eivät voisi rahoit­taa asun­to­tuotan­toa muut­to­tap­pioalueil­la – tai saa­vat rahoit­taa, jos lainan vaku­udek­si kek­sitään jotain arvon­sa säi­lyt­tävää. Jat­ka lukemista “Basel 4 lakkaut­taa asun­to­tuotan­non muuttotappioalueilla?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.1.2016

HernesaariLis­tan voi käy­dä luke­mas­sa itse tästä.

Her­ne­saaren osayleiskaava

Her­ne­saa­res­sa on riidel­ty helikopteriken­tästä, jota suun­nitelti­in Her­ne­saaren ja Pih­la­jasaaren väli­in keinosaarelle. Vihreät ovat vas­tus­ta­neet sitä koko ajan taloudel­lis­es­ti mielet­tömänä han­kkeena. Hävisimme sen viimek­si kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa, mut­ta kaupung­in­hal­li­tus palaut­ti osayleiskaa­van valmis­teltavak­si niin, että helikopteriken­tästä luovutaan.

Uudessa esi­tyk­sessä on raken­nusalaa 40 000 k‑m2 enem­män kuin aiem­mas­sa. Helikopteriken­tän hin­tana olisi siis menetet­ty 1 000 asukas­ta. Kaiken kaikki­aan tänne on tulos­sa asukkai­ta noin 6 000 ja ker­rosalaa 250 000  k‑m2. Jos Her­ne­saari olisi itsenäi­nen kun­ta, se olisi asukaslu­vul­taan medi­aanin tuntumassa.

Meren täyt­töjä on yhdek­sän hehtaaria. Lisäk­si koko saar­ta pitää korot­taa ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­man meren­pin­nan olete­tun nousun vuok­si. Louheelle on taas menekkiä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 19.1.2016”

Suomen synkkä tulevaisuus (11) Uhka koulutettujen maasta muutosta

Pitkit­tyneessä lamas­sa on uhkana koulute­tun nuori­son laa­jamit­tainen maas­ta muut­to. Näin on tapah­tunut Kreikas­sa ja näin kävi Balt­ian mais­sa ja niin on käynyt Puo­las­sa. Näin on käynyt myös Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Uhka kos­kee Suomes­sa eri­tyis­es­ti koulutet­tu­ja nuo­ria, kos­ka heil­lä on kysyn­tää. Henkilöko­htaisel­la tasol­la on aivan ratio­naal­ista lähteä ulko­maille, jos Suomes­sa uhkaa pitkä työt­tömyys – tai vaik­ka ei työt­tömyys, ajau­tu­mi­nen pois oman alan töistä johonkin paljon kun­ni­an­hi­mot­tomam­paan. Suomenkin kannal­ta tämä olisi hyvä, jos nämä nuoret palaisi­vat takaisin parem­pi­en aiko­jen ehkä joskus koit­taes­sa. Onhan paljon parem­pi, että he ylläpitävät ja kar­tut­ta­vat osaamis­taan ulko­mail­la kuin nos­taisi­vat työt­tömyysko­r­vaus­ta Suomessa.

Se on menoa, kun lapset pan­naan paikalliseen koulu­un. Har­va muut­taa enää takaisin.

Suo­mi menet­tää koko ajan koulutet­tua väkeä ulko­maille parem­pi­en palkko­jen houkut­tele­m­ana. Taloudel­lis­ten mallien mukaan pitäisi menet­tää paljon enem­mänkin, ovathan palkat aka­teemi­sis­sa ammateis­sa paljon alem­mat Suomes­sa kuin Kes­ki-Euroopas­sa Yhdys­val­loista puhu­mat­takaan. Palkkaero­jakin suurem­pi on ero ostovoimassa.

Muut­to Ruot­si­in kiihtyi 1960-luvun lop­ul­la, kun ensim­mäiset muut­ta­jat tuli­vat kesälo­ma­l­la Volvoineen Suomeen ja ker­toi­vat ruot­salai­sista palkoista. Nuoret parem­pi­palkkaisi­in mai­hin muut­ta­neet osaa­jat voivat tehdä nyt saman.

Jotkut hark­it­se­vat lähtöä jo ennen opin­to­ja. Yliopis­tosäästöt ovat pelästyt­täneet kun­ni­an­hi­moisia nuo­ria opiske­li­joi­ta. Moni kysyy, kan­nat­taako tääl­lä enää edes opiskel­la, jos ei saa kun­nol­lista ope­tus­ta. Jat­ka lukemista “Suomen synkkä tule­vaisu­us (11) Uhka koulutet­tu­jen maas­ta muutosta”

Tuulivoiman syöttötariffi

Tuulivoimaa on syytet­ty viime aikoina sähkö­markki­noiden sekamel­skas­ta. Suo­ma­lainen tuulivoima ei ole pystynyt sotke­maan Suomen sähkö­markki­noi­ta – vielä – kos­ka sitä on niin vähän. Poh­jan­lah­den toisel­la puolel­la tilanne on toinen, kos­ka Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa ailahtel­ev­asti pääl­lä ole­vaa tuulivoimaa on paljon enem­män. Meille tämä ei juurikaan hei­jas­tu, kos­ka Suo­mi on läh­es koko ajan eri hin­ta-aluet­ta Ruotsin kanssa. Rajoit­ta­jana on toisin sanoen siir­toy­htey­den heikkous.

Skan­di­navi­aan tuulivoimaa mah­tuu suh­teel­lis­es­ti paljon enem­män kuin Suomeen, kos­ka Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa on paljon vesivoimaa, jon­ka tehoa on help­po säätää.

Tuulivoiman lisään­tymi­nen myös Suomes­sa tulee lisäämään säätövoiman tarvet­ta. Niin­pä Vuo­tok­sen allas on otet­tu taas esille ja puhutaan­pa jopa Vuok­sen vesistön voimaloiden muut­tamis­es­ta säädet­täviksi, jol­loin siis veden vir­taa­maa Vuok­ses­sa säädeltäisi­in – ei vuo­de­naiko­jen mukaan mut­ta muu­ta­man päivän aika­jän­teel­lä, jol­loin Saimaan pin­taa ei heilahtelisi pahasti, mut­ta joen luonne muut­tuisi lähin­nä Venäjän puolel­la. (Venäjäl­lä on sama säätöen­er­gian ongel­ma kuin Suomessa)

Tuulivoima tuo joka tapauk­ses­sa tarvet­ta säätää tehoa sekä kysyn­tä- että tar­jon­tapäässä. Jat­ka lukemista “Tuulivoiman syöttötariffi”

Helsingin LUX-festivaali oli jymymenestys

DSC_6519

Aivan val­tavasti, kym­meniä tuhan­sia ihmisiä kokoon­tui tänään illal­la Helsin­gin keskus­taan, jos­sa LUX-fes­ti­vaalia vietet­ti­in viimeistä iltaa (hopi hopi, vielä ehtii!) Se oli ker­ras­saan hieno. Helsingistä tulee vuosi vuodelta hauskem­pi ja mie­lenki­in­toisem­pi kaupun­ki asua.

[LISÄYS 11.1 Kaupun­gin mukaan eilen LUX:ia kävi kat­so­mas­sa 200 000 ihmistä! En osaa ottaa kan­taa siihen, las­ket­ti­inko samat ihmiset eri kohteis­sa use­aan kertaan.]

Jat­ka lukemista “Helsin­gin LUX-fes­ti­vaali oli jymymenestys”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.1.2016

Viras­tossa näköjään sulatel­laan vielä kinkku­ja, kos­ka lista on aika inhimillinen.

Kuninkaan­tam­men tark­istet­tu asemakaavanmuutos

Aiem­pi kaa­va ei ilmeis­es­ti ollut rak­en­ta­jien mielestä toteut­tamiskelpoinen. (Helsingis­säkin on siis mah­dol­lista tehdä kaa­va, jota ei kan­na­ta toteut­taa!) Nyt tätä on vähän muutet­tu edullisemmaksi.

Tärkeim­mät muu­tok­set ovat autopaikkavaa­timusten kohtu­ullis­t­a­mi­nen (nor­mi 1/120 k‑m2, ennen 1/110 k‑m2 ) ja halvem­man toteu­tuk­sen sal­lim­i­nen sekä tin­kimi­nen ener­gialu­okas­ta. Tämä jälkim­mäi­nen vähän oudok­sut­taa. Val­tu­us­tostrate­gias­sa taide­taan sanoa tästä jotain.

Alueelle on tulos­sa 900 uut­ta asukas­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 12.1.2016”

Suomen synkkä tulevaisuus (10) Kaupunkeja rakentamalla Suomi nousuun!

Talouskasvu on nyky­isin suurelta osin kaupunkien kasvua. Uudet työ­paikat syn­tyvät kaikkial­la maail­mas­sa läh­es yksi­no­maan kaupunkei­hin. Näin on ollut myös Suomes­sa viime vuosikymmeninä.

Mei­dän ongel­mamme on viivästynyt kaupungis­tu­mi­nen. Se hait­taa talouden kasvukyky­is­in­tä osaa.

Investoin­nit saisi käyn­ti­in Suomes­sa, jos vapaut­taisimme kahleet kaupunkien kasvul­ta. Nuo kahleet ovat taloudel­lisia. Helsingis­sä yksi uusi asukas tuot­taa investoin­ti­tarvet­ta vähin­tään 30 000 euroa, joidenkin arvioiden mukaan 50 000 euroa. Tämä saa kasvukykyiset kaupun­git jar­rut­ta­maan rak­en­tamista, kos­ka kasvua ei ole varaa rahoit­taa. Jat­ka lukemista “Suomen synkkä tule­vaisu­us (10) Kaupunke­ja rak­en­ta­mal­la Suo­mi nousuun!”

Osittainen kapasiteettimaksu – hahmotelma kompromissiksi

Viikon huip­pu­pakkaset ja niukasti väl­tet­ty sähköpu­la ovat herät­täneet kysymyk­sen kap­a­siteet­ti­mak­sus­ta sähkön­tuotan­nos­sa. Markki­noil­la mak­se­taan sähköstä vain ener­gias­ta, mut­ta ei kap­a­siteetin ole­mas­sa olosta. (Sähkölaskun kiin­teä osa menee verkkoy­htiölle, ei voimalaitokselle.)

Peri­aat­teessa pörssisähkön hin­ta aset­tuu tasolle, joka vas­taa huonoim­man tai siis muut­tuvil­ta kus­tan­nuk­sil­taan kalleim­man voimalan muut­tuvia kus­tan­nuk­sia. Niin kauan kun kivi­hi­ililauhde­voima oli läh­es aina mar­gin­aalis­sa, sähkön hin­ta pysyi jotenkin järkevänä voiman­tuot­ta­jien kannal­ta, mut­ta nyt ollaan tilanteessa, jos­sa voimalaitok­set eivät saa kiin­teistä kus­tan­nuk­sia peit­e­tyk­si. Toimivia voimalaitok­sia on tämän vuok­si sul­jet­tu ennenaikaises­ti, mut­ta ennen kaikkea kenenkään ei kan­na­ta rak­en­taa uut­ta voimalaitos­ta. Jotkut äärim­mäisen epäit­sekkäät tahot ovat tosin rak­en­ta­mas­sa ydin­voimaa Suomeen. Sähkönku­lut­ta­ja kiit­tää (riip­puu kan­nas­ta ydin­voimaan), mut­ta hirveästi on tulos­sa omis­ta­jille takki­in. Helen Oy rak­en­taa Vuosaa­reen pelkän läm­pökat­ti­lan, kos­ka voimalaitok­sen rak­en­t­a­mi­nen ei kan­na­ta. Tämä on koko maan kannal­ta aivan jär­jetön­tä, mut­ta Helenin kannal­ta ain­oa mahdollisuus.

Jos näin jatke­taan, edessä on talvia, jol­loin sähkön saamista joudu­taan sään­nöstelemään. Tämän kus­tan­nuk­set mätänev­inä hirvipais­teina ja sul­jet­tuina paperite­htaina ja kun­nan­talolle hätä­ma­joitet­tuina van­huksi­na ovat isot. Jotain siis tarvit­sisi tehdä. Jat­ka lukemista “Osit­tainen kap­a­siteet­ti­mak­su – hah­motel­ma kompromissiksi”

Suomen synnä tulevaisuus (9) Matalapalkkaisia on tuettava

Suomes­sa menetet­ti­in vuosien 1995 – 2008 välil­lä 300 000 työ­paikkaa palk­ka-asteikon keskeltä. Ne kor­vau­tu­i­v­at toisaal­ta korkea­palkkaisil­la asiantun­ti­ja-ammateil­la ja toisaal­ta mata­la­palkkatöil­lä. (VATT voisi muuten päivit­tää tämän tutkimuksen!)

Saman­lainen palk­ka-jakau­man polar­isoimi­nen on tapah­tunut kaikissa teol­lisu­us­mais­sa. Työt­tömyysongel­man rin­nal­la on työssäkäyvien köy­hien ongelma.

Olisi tietysti hyvä palaut­taa kansan­talouteen kadon­neet hyvä­palkkaiset duu­nar­i­työt. Odoteltaes­sa sitä, että joku kek­sisi miten tämä voitaisi­in tehdä, on syytä paran­taa pieni­palkkaisten ase­maa ja jopa aika paljon. Mata­lasti koulute­tu­ille sovel­tuvia töitä pitäisi saa­da jopa lisää, kos­ka työt­tömyy­den suuri bulk­ki on kuitenkin mata­lasti koulute­tuis­sa, maa­han­muut­ta­jat mukaan luettuna.

Pieniä palkko­ja vas­taan voidaan toimia sol­i­daarisen palkkapoli­ti­ikan keinoin nos­ta­mal­la pieniä palkko­ja enem­män kuin suuria. Tämä toi­mi sil­loin, kun talous laa­jeni ja syn­tyi alati lisää hyvä­palkkaista työtä. Lisäsi jopa taloudel­lista tehokku­ut­ta tap­paa luo­van tuhon keinoin mata­latuot­toisia työ­paikko­ja niin, että työvoimaa siir­tyi tuot­tavampi­in töi­hin. Jat­ka lukemista “Suomen syn­nä tule­vaisu­us (9) Mata­la­palkkaisia on tuettava”