Tuulivoiman syöttötariffi

Tuu­li­voi­maa on syy­tet­ty vii­me aikoi­na säh­kö­mark­ki­noi­den seka­mels­kas­ta. Suo­ma­lai­nen tuu­li­voi­ma ei ole pys­ty­nyt sot­ke­maan Suo­men säh­kö­mark­ki­noi­ta – vie­lä – kos­ka sitä on niin vähän. Poh­jan­lah­den toi­sel­la puo­lel­la tilan­ne on toi­nen, kos­ka Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa ailah­te­le­vas­ti pääl­lä ole­vaa tuu­li­voi­maa on pal­jon enem­män. Meil­le tämä ei juu­ri­kaan hei­jas­tu, kos­ka Suo­mi on lähes koko ajan eri hin­ta-aluet­ta Ruot­sin kans­sa. Rajoit­ta­ja­na on toi­sin sanoen siir­to­yh­tey­den heikkous.

Skan­di­na­vi­aan tuu­li­voi­maa mah­tuu suh­teel­li­ses­ti pal­jon enem­män kuin Suo­meen, kos­ka Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa on pal­jon vesi­voi­maa, jon­ka tehoa on help­po säätää.

Tuu­li­voi­man lisään­ty­mi­nen myös Suo­mes­sa tulee lisää­mään sää­tö­voi­man tar­vet­ta. Niin­pä Vuo­tok­sen allas on otet­tu taas esil­le ja puhu­taan­pa jopa Vuok­sen vesis­tön voi­ma­loi­den muut­ta­mi­ses­ta sää­det­tä­vik­si, jol­loin siis veden vir­taa­maa Vuok­ses­sa sää­del­täi­siin – ei vuo­de­nai­ko­jen mukaan mut­ta muu­ta­man päi­vän aika­jän­teel­lä, jol­loin Sai­maan pin­taa ei hei­lah­te­li­si pahas­ti, mut­ta joen luon­ne muut­tui­si lähin­nä Venä­jän puo­lel­la. (Venä­jäl­lä on sama sää­tö­ener­gian ongel­ma kuin Suomessa)

Tuu­li­voi­ma tuo joka tapauk­ses­sa tar­vet­ta sää­tää tehoa sekä kysyn­tä- että tarjontapäässä.

Yksi tapa estää säh­kön hin­nan pai­nu­mi­nen lähes nol­laan oli­si teh­dä kau­pun­geis­sa kau­ko­läm­pöä säh­kö­vas­tuk­sil­la aina sil­loin, kun säh­kön hin­ta on hyvin alhaal­la. Tämä vakaut­tai­si säh­kön hin­taa ja sääs­täi­si polt­toai­net­ta sekä vähen­täi­si hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä  Nyt esteek­si tulee kui­ten­kin säh­kö­ve­ro. Säh­kös­tä menee veroa 28 €/MWh, mikä tekee kau­ko­läm­mön teke­mi­sen säh­kö­kat­ti­lois­sa kan­nat­ta­mat­to­mak­si, vaik­ka säh­kön sai­si ilmaiseksi.

Ter­vei­siä TEM:in ener­giao­sas­tol­le: kor­jat­kaa tämä!

Joh­tuu­ko tuu­li­voi­man häi­riö­käyt­täy­ty­mi­nen syöt­tö­ta­rif­fis­ta? Ei joh­du. Se joh­tuu sii­tä, että on raken­net­tu tuu­li­voi­maa. Ihan syöt­tö­ta­rif­fis­ta riip­pu­mat­ta tuu­li­voi­mal­la kan­nat­taa tuot­taa säh­köä aina kun tuu­lee. Vaik­ka vähän laa­ke­rit kulu­vat, niin ne kului­si­vat ali­tui­ses­sa voi­ma­lan kääntelyssäkin.

Tuu­li­voi­man syöt­tö­ta­rif­fis­ta ja eri­tyi­ses­ti sen tasos­ta voi­daan olla mon­ta miel­tä. Minä oli­sin suo­si­nut inves­toin­ti­tu­kia. Syöt­tö­ta­rif­fin ongel­mat ovat kui­ten­kin muu­al­la kuin säh­kö­mark­ki­noi­den ailahtelevuudessa.

Tuki­ta­so mää­rät­tiin aivan lii­an suu­rek­si. Tähän ei seli­tyk­si kel­paa, että ei osat­tu arva­ta säh­kön hin­nan alen­tu­mis­ta ja siten tuen kas­va­mis­ta. (Ei se edes kas­va. Jos säh­kön hin­ta las­kee alle 30 euron, mitä se on suu­rim­man osan ajas­ta, tuki pie­ne­nee ja jos hin­ta menee nega­tii­vi­sek­si, mitään tukea ei tule.) Ihan sii­tä riip­pu­mat­ta, mikä on säh­kön hin­ta, syöt­tö­ta­rif­fi on räi­keä ylikompensaatio.Vika ei ole syöt­tö­ta­rif­fis­sa sinän­sä, vaan sii­nä, että se on aivan lii­an kor­kea ja tekee tuu­li­voi­mas­ta koh­tuut­to­man kan­nat­ta­vaa. Pää­oman tuot­to­pro­sent­ti liik­kuu kak­si­nu­me­roi­sis­sa luvuissa.

Kun jokai­sen kan­nat­taa raken­taa tuu­li­voi­maa, hake­muk­sia on tul­lut pal­jon enem­män kuin on tar­koi­tus tukea myön­tää. Nyt tue­tun tuu­li­voi­man mää­rä on tar­koi­tus kiin­nit­tää 2500 MW:iin. Tämän jäl­keen­päin ase­te­tun rajan lail­li­suut­ta tul­laan tes­taa­maan oikeus­is­tui­mis­sa, kos­ka haki­joi­ta ei koh­del­la tasapuolisesti.

Oli­si­ko kan­nat­ta­nut pan­na tuo 2500 MW:n kat­to ensin ja huu­to­kau­pa­ta tämä teho? Ne oli­si­vat luvan saa­neet, jot­ka oli­si­vat tyy­ty­neet pie­nim­pään syöt­tö­ta­rif­fiin. Ympä­ris­tö­mie­les­sä täs­sä ei oli­si ollut mitään vikaa, kos­ka yhtä pal­jon tuu­li­voi­maa oli­si tul­lut, mut­ta hal­vem­mal­la. Samal­la taval­la tämä vähem­män tuet­tu tuu­li­voi­ma­kin oli­si tie­tys­ti hei­lut­ta­nut säh­kön hin­taa Suomessa.

Syöt­tö­ta­rif­fin val­mis­te­lus­ta kan­toi vas­tuun minis­te­ri Mau­ri Pekkarinen.

Tuu­li­voi­man syöt­tö­ta­rif­fi lop­puu 12 vuo­den kulut­tua. Sen jäl­keen tuu­li­voi­ma­lois­ta tulee huo­nos­ti kan­nat­ta­via, kos­ka aina kun tulee, säh­kön hin­ta pai­nuu alas — siis, jos sää­tö­voi­maa ja sää­det­tä­vää kulu­tus­ta ei synny.

72 thoughts on “Tuulivoiman syöttötariffi”

  1. Eikö tuo 2500MW kat­to ollut ase­tet­tu jo syöt­tö­ta­rif­fia mää­ri­tel­täes­sä? Sipi­län hal­li­tus­han yrit­ti kyl­lä alen­taa sitä, mut­ta epä­on­nis­tui. Se alen­net­tu kat­to (2000MW) oli­si ollut jäl­keen­päin ase­tet­tu mut­ta 2500MW oli kyl­lä ase­tet­tu jo alus­ta alkaen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Olen aika var­ma että 12 vuo­den pääs­tä on aika run­saas­ti sää­del­tä­vää kulu­tus­ta joka hyväs­sä tilan­tees­sa vie­lä tar­vit­taes­sa voi syöt­tää säh­köä takai­sin verk­koon. Sen nimi on säh­kö­au­tot (ja ladat­ta­vat hybri­dit) ja äly­käs lataaminen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Muil­la Skan­di­na­vian mail­la vai­kut­taa ole­van parem­mat edel­ly­tyk­set tuu­li­voi­man ope­roin­tiin. Tans­kal­la on suu­ret lähia­lue­mark­ki­nat Kes­ki-Euroo­pas­sa ja Ruot­sil­la ja Nor­jal­la patoaltaat. 

    Tuu­li­voi­man sub­ven­toin­tiin on muil­la Suo­mea parem­mat edel­ly­tyk­set talou­den tilas­ta joh­tuen. Ilmiö näyt­täi­si ole­van pysyvä.

    Mitä­pä jos ryh­dyt­täi­siin tuon 2500MW:n jäl­keen tuu­li­voi­ma-asias­sa vapaa­mat­kus­ta­jik­si ja pyrit­täi­siin lähin­nä lisää­mään siir­to­yh­teyk­siä Ruot­siin ja Nor­jaan? Samal­la para­ni­si säh­köl­lä kau­ko­läm­pöä ‑tuo­tan­non kan­nat­ta­vuus­kin, ja jos tuo 30 eur/MWh ‑raja pitää paik­kan­sa, myös tuu­li­voi­man sub­ven­tio pienenisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Lisä­tään nyt vie­lä, että sama jut­tu seu­raa­vien pääs­töt­tö­mien ener­gia­läh­tei­den kanssa:
    — aurin­ko­pa­nee­lit, mar­gi­naa­li­kus­tan­nus niis­sä­kin käy­tän­nös­sä nolla,
    — vesi­voi­ma, jon­kin ver­ran voi varas­toi­da, mut­ta sen jäl­keen kun varas­to on täyn­nä niin mar­gi­naa­li­kus­tan­nus on nolla,
    — ydin­voi­ma, mar­gi­naa­li­kus­tan­nus ei ole nol­la, mut­ta silt­kin jotain 10–15€/MWh.

    Bio­polt­toai­nei­ta lukuu­not­ta­mat­ta ei ole pääs­tö­tön­tä tuo­tan­to­ta­paa, jon­ka mar­gi­naa­li­kus­tan­nus ei oli­si hyvin pieni.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Ongel­man syy­nä ovat tuu­li­voi­man tukiai­set, sekä nyt että odo­tus miten tukiais­ten joh­dos­ta lisään­ty­vä kapa­si­teet­ti vai­kut­taa jat­kos­sa mark­ki­noi­hin. Ei sitä sai­var­te­lu syöt­tö­ta­rif­fi-tukiais­ten seman­tii­kas­ta muuta.

    Aikai­sem­min ei ole vaan eko­huu­mas­sa ymmär­ret­ty, kuin­ka kan­nat­ta­ma­ton­ta tuu­li­voi­ma on. Tuu­li­säh­köä val­mis­tuu pal­jon aina kun tuu­lee ja sil­loin säh­kön hin­ta romah­taa. Toi­saal­ta aina ei tuu­le, joka tar­koit­taa, että tuu­li­voi­mal­le pitää raken­taa mas­sii­vi­ses­ti sää­tö- ja vara­voi­maa. Vara­voi­man tar­vet­ta ja tuu­li­voi­man kan­nat­ta­mat­to­muut­ta vie­lä lisää, että kovim­mil­la pak­ka­sil­la, kun ener­gi­aa eni­ten tar­vi­taan, tuu­lee yleen­sä heikosti.

    Ongel­ma­na on, että nyt näyt­tää ole­van syöt­tö­ta­rif­fin joh­dos­ta pal­jon uusia tuu­li­voi­ma­hank­kei­ta, jot­ka ovat vaa­ras­sa toteu­tua ja sot­kea entis­tä pahem­min säh­kö­jär­jes­tel­mää. Nyt oli­si vaan syy­tä vihel­tää peli poik­ki, eikä mak­saa syöt­tö­ta­rif­fi-tukiai­sia enää yhdel­le­kään tuu­li­voi­ma­lal­le, joka ei ole vie­lä rakenteilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Aina­kin tois­tai­sek­si kun teho­kas varas­toin­ti­ta­pa puut­tuu (akus­to yms), yksi­vaih­toeh­to kau­ko­läm­mön tuot­ta­mi­sen lisäk­si on raken­taa pump­pu­voi­ma­lai­tok­sia. Säh­kön­tuo­tan­nol­la on todel­la ikä­vä piir­re että kulu­tuk­sen on vas­tat­ta­va tuo­tet­tu ja toi­sin päin.

    Tie­tys­ti tek­nii­kan kehit­ty­mi­nen antaa luo­vem­man tavan kulut­taa säh­köä, jääkaapit/pakastimet jääh­ty­vät kun säh­kö on hal­paa, läm­mi­tyk­set (lat­tia, varaa­vat sekä veden läm­mi­tys) kyt­key­ty­vät päääl­le, pesu­ko­neet yms läh­te­vät käyn­tiin hal­voil­la hin­noil­la. Tosin ennen­kuin nämä ovat todel­li­suut­ta aikaa on var­maan kulu­nut vähin­tään 10 vuot­ta. Lisäk­si tämä edel­lyt­tää kulut­ta­jien asen­ne muu­tos­ta, mikä ei vält­tä­mät­tä tapah­du kovin helposti.

    Vaik­ka Ruot­sis­ta, Nor­jas­ta, Viros­ta ja Venä­jäl­tä on säh­kö hyvin saa­ta­vil­la, oli­si tär­ke­ää säi­lyt­tää oma­va­rai­suut­ta reser­vis­sä. Nykyi­siä saas­tut­ta­via hiili/turve voi­ma­loi­ta ei kan­nat­tai­si ajaa lopul­li­ses­ti alas vaan säi­lyt­tää reser­vis­sä. En tar­koi­ta sitä että sään kyl­me­tes­sä ne aje­taan ylös, vaan jos lin­kit (yhtey­det) toi­siin verk­koi­hin kat­ke­aa. Saa­daan samas­sa ver­kos­sa toi­mi­vil­la vara­voi­mal­la pidet­tyä verk­ko ylhääl­lä. Mut­ta eihän yri­tyk­sien ole jär­ke­ää yllä­pi­tää ja täl­läis­tä reser­viä­kään ilmai­sek­si, joten se vaa­ti­si myös oman tuki­jär­jes­tel­män tai val­tiol­li­sen toi­mi­jan (Fingri­din) osta­maan kysei­set laitokset.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Inves­toin­ti­tuil­la oli­si sil­ti saa­tu sama häiriökäyttäytyjä.

    Jos kau­ko­läm­pöä halut­tai­siin teh­dä säh­köl­lä, oli­si­ko talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa teh­dä suu­ren luo­kan läm­pö­pump­pu? Entä kuin­ka mon­ta päi­vää läm­pö­ak­ku (siis hiton­moi­sen iso vesi­va­ras­to jos­sain luo­las­sa) säi­löi­si läm­pöä, ja oli­si­ko sii­tä apua tyy­pil­li­siin pak­kas­kausiin (tyy­net pakkaspäivät)?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Yli­kom­pen­saa­tios­ta pääs­tään, kun lai­te­taan tuu­li­voi­mal­le tuulivoimavero. 

    Ja jos jos­tain nerok­kaas­ta oikeus­is­tui­mes­ta tulee pää­tös, että kai­kil­le haki­joil­le pitää myön­tää tukea kos­ka perus­tus­la­ki ja muu­ten­kin epis­tä, nos­te­taan vero saman­tien 83,5 euroon / MWh.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Osmo , kuu­lun tuu­li­kriit­ti­seen puo­leen, jos asian niin voi ilmaista :

    Tuu­li­voi­ma on yksi­se­lit­tei­ses­ti täy­si hui­jaus , joka nyt alkaa pal­jas­tua kansalle.

    Se on talou­del­li­nen, tek­ni­nen, ympä­ris­tön ja ihmisten/eläinten kan­nal­ta täy­si katastrofi.

    Säh­kö­alan yksi­tyis­yrit­tä­jä­nä en ole samaa miel­tä yhdes­tä tuu­li­kriit­tis­ten argumentista :

    Tuu­li­voi­ma oli­si hyvä bis­nes , ei ole.

    Kyl­lä, lii­ke­voit­to­pro­sen­tit ovat kor­keat, mut­ta unoh­de­taan , että nämä sato­ja mil­joo­nia mak­sa­vat tur­hak­keet on kuo­le­tet­ta­va 10–15 vuodessa.

    Siis tuu­li­pa­ro­nit sai­si­vat nuo voi­tot , jos he oli­si­vat saa­neet myl­lyn­sä ilmaiseksi.

    Olen tämän useas­ti toden­nut : 10–15 vuo­den pääs­tä myl­ly­jen olles­sa lop­puun aje­tut ovat tyy­ty­väi­set lai­te­toi­mit­ta­jat saa­neet mil­joo­nan­sa — kii­tos mei­dän tuu­li­ta­rif­fin- ja meil­le jää näi­den ympä­ris­tö­hait­to­jen sato­ja mil­joo­nia mak­sa­va pur­ku-urak­ka, ei muuta.

    http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188431-pestaako-tuulivoimalla-rahaa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Voi­si­ko vaa­tia uusil­ta ydin­voi­ma­lai­tok­sil­ta parem­paa lyhyen aika­vä­lin sää­det­tä­vyyt­tä, siten, että tehon alen­ta­mi­nen oli­si kan­nat­ta­vaa, kun säh­kö on hyvin hal­paa tai ilmais­ta? Tek­ni­siä estei­tä tähän ei kait ole, toki saat­taa sot­kea polt­toai­neen iso­toop­pi­suh­tei­ta jon­kin ver­ran, jos asi­aa ei ole alun perin polt­toai­ne­rat­kai­sua laa­dit­taes­sa otet­tu huomioon.

    Ei ydin­voi­ma­laa tie­ten­kään kan­na­ta raken­taa olois­sa, jois­sa sitä jou­tuu suu­ren osan ajas­ta aja­maan pie­nem­mäl­lä kuin täy­del­lä tehol­la, mut­ta ei näin tuli­si pit­käl­lä aika­vä­lil­lä käy­mään­kään, jos siir­to­yh­teyk­siä raken­ne­taan edes mark­ki­naeh­toi­ses­ti, vaik­ka kaik­ki stra­te­gi­set huol­to­var­muu­teen liit­ty­vät syyt ohitettaisiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos oli kat­to, oli­si pitä­nyt huu­to­kau­pa­ta eikä antaa kave­reil­le hil­li­tön­tä raha­sam­poa ja kiel­tää muilta.

    Ilta­sa­no­mat, haloo .…

    Aina kan­nat­taa, muu­ten, pitää mie­les­sä, että akku­val­lan­ku­mouk­sen mah­dol­li­suus on suu­ri. Sit­ten jos ja kun se tulee, kaik­ki para­met­rit mene­vät uusik­si. Kun auton tai raken­nuk­sen akkui­hin voi lada­ta päi­vän tai parin tar­peen, hin­ta­pii­kit loi­ve­ne­vat. Kun akkui­hin saa vii­kon tai parin ener­gian, ne lähes katoavat.

    Ener­gia­kes­kus­te­lun ehkä mie­len­kii­toi­sin kysy­mys onkin, kos­ka akku­val­lan­ku­mous tapah­tuu. Sen ver­ran uskon insi­nöö­rei­hin, että veik­kaan kym­me­ne­tä vuot­ta. 2025 meil­lä on hal­vat ja hyvät akut autois­sa ja Gigan­tin kampanjatuotteina.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Tuu­li­voi­ma­teh­tai­lun todel­li­nen hap­po­tes­ti on vel­voit­taa myl­lyi­hin inves­toi­neet toi­mit­taa myös sää­tö­voi­man. Eli nykyi­sel­lään voi­tai­siin teh­tai­ta toi­mit­taa nimel­lis­te­hon perus­teel­la las­ke­tun säh­kö­mää­rän tuu­lee tai ei tuule.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Tapio Pel­to­nen:
    Voi­si­ko vaa­tia uusil­ta ydin­voi­ma­lai­tok­sil­ta parem­paa lyhyen aika­vä­lin sää­det­tä­vyyt­tä, siten, että tehon alen­ta­mi­nen oli­si kan­nat­ta­vaa, kun säh­kö on hyvin hal­paa tai ilmais­ta? Tek­ni­siä estei­tä tähän ei kait ole, toki saat­taa sot­kea polt­toai­neen iso­toop­pi­suh­tei­ta jon­kin ver­ran, jos asi­aa ei ole alun perin polt­toai­ne­rat­kai­sua laa­dit­taes­sa otet­tu huomioon.

    Jär­ke­väm­pää se on käyt­tää se ilmai­nen säh­kö vaik­ka vedyn teke­mi­seen. Ydin­voi­mas­ta voi teh­dä sää­det­tä­vää mut­ta se ei tee sii­tä hal­vem­paa raken­taa tai ope­roi­da, joten se ei ole talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa. Talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vak­si ydin­voi­man sääs­tä­mi­sen teki­si vain se jos uraa­nin hin­ta nousi­si pil­viin, mut­ta sit­ten voi­si olla itse ydin­voi­ma­kin kannattamatonta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Pet­te­ri: Ongel­ma­na on, että nyt näyt­tää ole­van syöt­tö­ta­rif­fin joh­dos­ta pal­jon uusia tuu­li­voi­ma­hank­kei­ta, jot­ka ovat vaa­ras­sa toteu­tua ja sot­kea entis­tä pahem­min säh­kö­jär­jes­tel­mää. Nyt oli­si vaan syy­tä vihel­tää peli poik­ki, eikä mak­saa syöt­tö­ta­rif­fi-tukiai­sia enää yhdel­le­kään tuu­li­voi­ma­lal­le, joka ei ole vie­lä rakenteilla. 

    Tämä ei tai­da olla mah­dol­lis­ta, vaan pitää tyy­tyä tuu­li­voi­ma­loil­ta perit­tä­vään eri­kois­ve­roon, vrt. ydin­voi­ma­ve­ro Ruot­sis­sa. Sopi­va suu­ruus­luok­ka voi­si olla noin 50 e/MWhe.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Tapio Pel­to­nen:
    Voi­si­ko vaa­tia uusil­ta ydin­voi­ma­lai­tok­sil­ta parem­paa lyhyen aika­vä­lin sää­det­tä­vyyt­tä, siten, että tehon alen­ta­mi­nen oli­si kan­nat­ta­vaa, kun säh­kö on hyvin hal­paa tai ilmais­ta? Tek­ni­siä estei­tä tähän ei kait ole, toki saat­taa sot­kea polt­toai­neen iso­toop­pi­suh­tei­ta jon­kin ver­ran, jos asi­aa ei ole alun perin polt­toai­ne­rat­kai­sua laa­dit­taes­sa otet­tu huomioon.

    Ei ydin­voi­ma­laa tie­ten­kään kan­na­ta raken­taa olois­sa, jois­sa sitä jou­tuu suu­ren osan ajas­ta aja­maan pie­nem­mäl­lä kuin täy­del­lä tehol­la, mut­ta ei näin tuli­si pit­käl­lä aika­vä­lil­lä käy­mään­kään, jos siir­to­yh­teyk­siä raken­ne­taan edes mark­ki­naeh­toi­ses­ti, vaik­ka kaik­ki stra­te­gi­set huol­to­var­muu­teen liit­ty­vät syyt ohitettaisiin.

    Aina­kin taka­vuo­si­na ongel­ma­na oli mas­sii­vi­nen, pak­susei­näi­nen reak­to­rias­tia, jos­sa nopeat tehon, siis läm­pö­ti­lan muu­tok­set syn­nyt­tä­vät epä­ta­sai­sia jännityksiä/venymiä ja nämä puo­les­taan väsyt­tä­vät metallia. 

    Tämän takia suun­ni­tel­lut teho­muu­tok­set teh­dään hitaas­ti, hyvin hitaa­si­ti. Jokai­ki­nen pika­sul­ku lyhen­tää reak­to­rias­tan käyt­töi­kää tai aina­kin aikais­taa suur­ta perushuoltoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Tom­pe­lo: Ilta­sa­no­mat, haloo ….

    Aina kan­nat­taa, muu­ten, pitää mie­les­sä, että akku­val­lan­ku­mouk­sen mah­dol­li­suus on suu­ri. Sit­ten jos ja kun se tulee, kaik­ki para­met­rit mene­vät uusik­si. Kun auton tai raken­nuk­sen akkui­hin voi lada­ta päi­vän tai parin tar­peen, hin­ta­pii­kit loivenevat. 

    Entä jos ei?

    Kan­nat­taa­ko ilmas­to- ja ener­gia­stra­te­gia tosi­aan raken­taa sen varaan, että joku vetäi­see tek­no­lo­gi­sen kanin hatusta?

    Mitä jos ei teh­dä mitään, kun joku voi kek­siä näp­pä­rän tavan imeä hii­li­diok­si­di ilmas­ta? Olis­ko hyvä idea?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Tuu­li­voi­ma ei ole miten­kään eri­tyi­ses­ti suo­ma­lai­nen ener­gia­muo­to. Meil­lä­kin toki tuu­lee, mut­tei niin hyvin kuin vaik­ka­pa Tans­kas­sa ja Skot­lan­nis­sa (tuu­liat­lak­ses­ta kat­sot­tu­na). Tar­koit­taa sitä, että häviäm­me kil­pai­lus­sa noil­le parem­pi­tuu­li­sil­le mail­le. Myös puheet suo­ma­lai­ses­ta tuu­li­voi­ma­la­teol­li­suu­des­ta ovat olleet pää­osin tuu­les­ta tem­mat­tu­ja haaveiluja.

    Toi­sek­seen tuu­li­säh­kö ei ole oikeas­ti sama tuo­te kuin vaik­ka­pa maa­kaa­susäh­kö. Jäl­kim­mäis­tä voi­daan sää­tää kysyn­nän mukaan, tuu­li­säh­kö vaa­tii kulu­tuk­sen sää­tä­mis­tä tuo­tan­non mukaan. Mitään verk­koon kyt­ket­ty­jä säh­kö­ak­ku­va­ras­to­ja ei saa­da mark­ki­noil­le aina­kaan ennen kuin nyt raken­ne­tut tuu­li­voi­ma­lat on van­huut­taan kaa­tu­neet. Tek­niik­kaa toki on ole­mas­sa, mut­ta talou­del­li­suus puuttuu.

    Tuu­li­voi­mas­ta jää käteen se, että sil­loin kun tuu­lee, ei tar­vi­ta tuon­ti­polt­toai­nei­ta sen säh­kö­ener­gian tuottamiseen. 

    Vir­hei­tä sat­tuu. On hie­noa, että blo­gis­ti tun­nis­taa niitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Sylt­ty: Entä jos ei?

    Kan­nat­taa­ko ilmas­to- ja ener­gia­stra­te­gia tosi­aan raken­taa sen varaan, että joku vetäi­see tek­no­lo­gi­sen kanin hatusta?

    Mitä jos ei teh­dä mitään, kun joku voi kek­siä näp­pä­rän tavan imeä hii­li­diok­si­di ilmas­ta? Olis­ko hyvä idea?

    Pöh, kir­joi­tin, että kant­sii pitää mie­les­sä mahdollisuus. 

    Maa­il­ma kun ei ole ennus­tet­ta­vis­sa, pitää tuu­mail­la ske­naa­rioi­ta. Yksi ske­naa­rio on sel­lai­nen, että mitään tek­no­lo­gis­ta kehi­tys­tä ei tapah­du. Se on sinun ilmei­ses­ti näkökulmasi. 

    Minä taas halusin muis­tut­taa, että akku­tek­no­lo­gian kehi­tys saat­taa olla mur­ros­vai­hees­sa, kos­ka sii­hen sijoi­te­taan val­ta­via sum­mia. Lukui­sia lupaa­via kek­sin­tö­jä tehty.

    Ja vaik­ka kehi­tys vain jat­kui­si nykyi­sel­lä ural­la, “akku­val­lan­ku­mous” tulee joka tapauk­ses­sa. Vain hiu­kan myö­hem­min, ehkä 2030-kuvulla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Tom­pe­lo: Ilta­sa­no­mat, haloo ….

    Aina kan­nat­taa, muu­ten, pitää mie­les­sä, että akku­val­lan­ku­mouk­sen mah­dol­li­suus on suu­ri. Sit­ten jos ja kun se tulee, kaik­ki para­met­rit mene­vät uusik­si. Kun auton tai raken­nuk­sen akkui­hin voi lada­ta päi­vän tai parin tar­peen, hin­ta­pii­kit loi­ve­ne­vat. Kun akkui­hin saa vii­kon tai parin ener­gian, ne lähes katoavat.

    Ener­gia­kes­kus­te­lun ehkä mie­len­kii­toi­sin kysy­mys onkin, kos­ka akku­val­lan­ku­mous tapah­tuu. Sen ver­ran uskon insi­nöö­rei­hin, että veik­kaan kym­me­ne­tä vuot­ta. 2025 meil­lä on hal­vat ja hyvät akut autois­sa ja Gigan­tin kampanjatuotteina.

    Sosia­lis­ti­nen ihmi­nen on opti­mis­ti­nen.” — Tehok­kai­ta, kevei­tä ja koh­tuul­li­sen hin­tai­sia akku­ja säh­kö­au­toi­hin­ja yli­pää­tän­sä säh­kö­ener­gian varas­toin­tiin on kehi­tet­ty niin kau­an kuin minä muis­tan. — “Kemial­le emme mah­da mitä.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Tom­pe­lo: Ilta­sa­no­mat, haloo ….

    Aina kan­nat­taa, muu­ten, pitää mie­les­sä, että akku­val­lan­ku­mouk­sen mah­dol­li­suus on suu­ri. Sit­ten jos ja kun se tulee, kaik­ki para­met­rit mene­vät uusik­si. Kun auton tai raken­nuk­sen akkui­hin voi lada­ta päi­vän tai parin tar­peen, hin­ta­pii­kit loi­ve­ne­vat. Kun akkui­hin saa vii­kon tai parin ener­gian, ne lähes katoavat.

    Ener­gia­kes­kus­te­lun ehkä mie­len­kii­toi­sin kysy­mys onkin, kos­ka akku­val­lan­ku­mous tapah­tuu. Sen ver­ran uskon insi­nöö­rei­hin, että veik­kaan kym­me­ne­tä vuot­ta. 2025 meil­lä on hal­vat ja hyvät akut autois­sa ja Gigan­tin kampanjatuotteina.

    Tämä on hyvä pitää mie­les­sä: “Ben­sii­nin tiheys on noin 0,75 kg/l ja läm­pö­ar­vo noin 43 MJ/kg (n. 9 kWh/l). Tyy­pil­li­ses­ti tihey­den ja läm­pö­ar­von vaih­te­lu­vä­li on pie­ni eri tavoil­la val­mis­tet­tu­jen ben­sii­nien välillä.

    Ben­sii­nin ener­gia­si­säl­tö on huo­mat­ta­van suu­ri ver­rat­tu­na esi­mer­kik­si litiu­mio­niak­kui­hin, joi­den ener­gia­si­säl­tö on 540–720 kJ/kg. _Bensiini_sisältää_yli_50_kertaa_enemmän_energiaa_painokiloa_kohden_kuin_parhaat_ladattavat_akut_ja yli 16 ker­taa enem­män kuin par­haat paristot.”

    Nes­te­mäi­set polt­toai­neet (ja kaa­su) ovat yli­voi­mai­sia tapo­ja säi­löä ener­gi­aa ja jakaa sitä tar­peen mukaan. Vaik­ka polt­to­moot­to­ri on hyö­ty­suh­teel­taan mel­ko huo­no, niin sil­ti se voit­taa eri­lai­set akku­vi­ri­tyk­set 6–0.

    Pit­käi­käi­nen, kes­tä­vä ja suu­ri­ka­pa­si­teet­ti­nen akku, jon­ka voi vie­lä lada­ta sala­man­no­peas­ti, on yhtä kau­ka­na kuin kyl­mä­fuusia. Sitä odotellessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Tom­pe­lo:

    Minä taas halusin muis­tut­taa, että akku­tek­no­lo­gian kehi­tys saat­taa olla mur­ros­vai­hees­sa, kos­ka sii­hen sijoi­te­taan val­ta­via sum­mia. Lukui­sia lupaa­via kek­sin­tö­jä tehty.

    Ja vaik­ka kehi­tys vain jat­kui­si nykyi­sel­lä ural­la, “akku­val­lan­ku­mous” tulee joka tapauk­ses­sa. Vain hiu­kan myö­hem­min, ehkä 2030-kuvulla.

    Tek­nii­kan his­to­ri­aa tut­ki­va­na haluai­sin muis­tut­taa, että akku­val­lan­ku­mous­ta on odo­tel­tu tuo­ta pikaa tule­vak­si noin vuo­des­ta 1880. Sil­ti lyi­jy­ak­ku vm. 1859 on edel­leen mones­sa käyt­tö­koh­tees­sa se paras ja edul­li­sin akku.

    Monen­lai­nen on mah­dol­lis­ta, mut­ta pel­käs­tään se että jokin tek­niik­ka oli­si älyt­tö­män hyvä ja sen kehit­tä­mi­seen on kaa­det­tu val­ta­vas­ti rahaa ei takaa, että sel­lai­nen kek­si­tään ja tulee laa­jaan käyt­töön. Esi­merk­ke­jä löy­tyy vil­jal­ti, yli­ää­ni­ko­neis­ta moneen muu­hun­kin ener­gia­tek­no­lo­gi­aan. Labo­ra­to­rios­sa ja pie­nes­sä mit­ta­kaa­vas­sa lupaa­vien tek­no­lo­gioi­den skaa­laa­mi­nen on mones­ti se pul­lon­kau­la, eten­kin akku­tek­nii­kas­sa. Yltiö­po­si­tii­vis­ta tek­no­lo­gi­a­uu­ti­soin­tia seu­ra­tes­sa tämä on help­po unoh­taa, var­sin­kin kos­ka uuti­soin­nis­sa har­voin pala­taan kysy­mään mitä eilis­päi­vän ihme­tek­nii­kal­le tänään kuu­luu. Sil­loin har­voin kun näin teh­dään, havai­taan usein esi­mer­kik­si että tek­niik­ka toi­mi labo­ra­to­rio-olois­sa ja/tai muu­ta­man latauk­sen ajan, mut­ta sar­ja­val­mis­tet­tu­na omi­nai­suu­det heik­ke­ni­vät tai hin­ta jäi lii­an suureksi.

    Koko­naan toi­nen jut­tu on sit­ten se, että edul­li­nen säh­kön varas­toin­ti mul­lis­tai­si kyl­lä säh­kö­mark­ki­nat: perus­voi­mas­ta tuli­si aivan älyt­tö­män pal­jon nykyis­tä kil­pai­lu­ky­kyi­sem­pää. Ei ole mil­lään taval­la itses­tään­sel­vää, että nime­no­maan esi­mer­kik­si tuu­li­voi­ma hyö­tyi­si, koko­nai­suut­ta katsoen. 

    Tek­ni­sen kehi­tyk­sen unoh­ta­mi­nen koko­naan ei ole jär­ke­vää, mut­ta var­sin­kin ener­gia-alal­la sen poten­ti­aa­li näh­däk­se­ni yliar­vioi­daan säännönmukaisessti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos näi­tä tun­te­ja on vuo­des­sa 20, ei kan­na­ta inves­toi­da läm­pö­pump­puun. Hele­nil­lä on läm­pö­pump­pu­ja­kin, enem­män kuin mil­lään muul­la tahol­la Suo­mes­sa. Joh­ta­va toi­mi­ja siis siinäkin.

    Vai on Helen joh­ta­va toi­mi­ja siis siinäkin! 😉

    Hele­nin energiantuotanto:
    Maa­kaa­su 52%
    Kivi­hii­li 33%
    Ydin­voi­ma 10%
    Polt­to­öl­jy 3%
    =98%

    Voit­ko ker­toa mis­sä se “vih­reys” on “joh­ta­val­la toimijalla”?

    Täy­sin näpertelyä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. J. M. Kor­ho­nen: Monen­lai­nen on mah­dol­lis­ta, mut­ta pel­käs­tään se että jokin tek­niik­ka oli­si älyt­tö­män hyvä ja sen kehit­tä­mi­seen on kaa­det­tu val­ta­vas­ti rahaa ei takaa, että sel­lai­nen kek­si­tään ja tulee laa­jaan käyttöön.

    Ei ites­tään­sel­vyyk­si­tä tar­vit­se luen­toa pitää. 

    Jut­tu nyt kui­ten­kin on niin, että uudet akut ovat jo nyt niin pal­jon parem­pia jois­sa­kin käyt­töyh­teyk­sis­sä kuin vahat, että voi­si puhua val­lan­ku­mouk­sel­li­ses­ta eros­ta. Van­han­ai­kai­set lyi­jy­akut­kin ovat löy­tä­neet uuden elä­män aurin­ko­pa­nee­lien hyö­ty­suh­teen dra­maat­ti­sen nousun takia.

    Sii­nä on val­miik­si val­lan­ku­mous­ta, vain niin hidas­ta, että sitä ei huo­maa vallankumoukseksi.

    Tämän lisäk­si labo­ra­to­riois­sa kehi­tel­lään lukui­sia uusia akku­ja. Luon­non­tie­de nimit­täin on kasau­tu­van tie­don laji, 1880 ei pys­tyt­ty esi­mer­kik­si hyö­dyn­tä­mään nanoteknologiaa.

    Tek­no­lo­gian kehi­tys­tä yliar­vos­te­taan lyhyel­lä täh­täi­mel­lä ja aliar­vos­te­taan pit­käl­lä. Tämä van­ha vii­saus mie­les­sä arve­lin, että jon­kin hie­non (akkui­hin tai ener­gian­tuo­tan­toon liit­ty­vän) kek­sin­nön takia akku­val­lan­ku­mous voi tapah­tua kym­me­nen vuo­den sisäl­lä. Mut­ta jos mitään mul­lis­ta­vaa ei kek­si­tä, akku­val­lan­ku­mous tapah­tuu ehkä kyme­ni­sen vuot­ta myö­hem­min. Sil­loin vii­meis­tään joka kodis­sa on akku­ja muu­al­la­kin kuin tietotekniikkavehkeissä.

    Mark­ku af Heur­lin: “Sosia­lis­ti­nen ihmi­nen on opti­mis­ti­nen.” – Tehok­kai­ta, kevei­tä­ja koh­tuul­li­sen hin­tai­si­aak­ku­ja säh­kö­au­toi­hin­ja yli­pää­tän­sä säh­kö­ener­gian varas­toin­tiin on kehi­tet­ty niin kau­an kuin minä muis­tan. – “Kemial­le emme mah­da mitä.”

    Nitä höpö­tys­tä tämä­kin nyt sit­ten on? Pel­käs­tään yksi­tyi­siä inves­toin­te­ja akku­tek­no­lo­gi­aan teh­dään kym­me­niä mil­jar­de­ja vuo­sit­tain. Pääl­le tule­vat jul­ki­set ja sää­tiöi­den (monien yli­opis­to­jen) inves­toin­nit. Puhu­taan ehkä bil­joo­nan inves­toin­neis­ta kym­me­nes­sä vuo­des­sa. Mik­si? Kos­ka “sosia­lis­tit ovat opti­mis­te­ja”? Haloo!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Ano­ny­mous: Tämä on hyvä pitää mie­les­sä: “Ben­sii­nin tiheys on noin 0,75 kg/l ja läm­pö­ar­vo noin 43 MJ/kg (n. 9 kWh/l). Tyy­pil­li­ses­ti tihey­den ja läm­pö­ar­von vaih­te­lu­vä­li on pie­ni eri tavoil­la val­mis­tet­tu­jen ben­sii­nien välillä.

    Ben­sii­nin ener­gia­si­säl­tö on huo­mat­ta­van suu­ri ver­rat­tu­na esi­mer­kik­si litiu­mio­niak­kui­hin, joi­den ener­gia­si­säl­tö on 540–720 kJ/kg. _Bensiini_sisältää_yli_50_kertaa_enemmän_energiaa_painokiloa_kohden_kuin_parhaat_ladattavat_akut_ja yli 16 ker­taa enem­män kuin par­haat paristot.”

    Nes­te­mäi­set polt­toai­neet (ja kaa­su) ovat yli­voi­mai­sia tapo­ja säi­löä ener­gi­aa ja jakaa sitä tar­peen mukaan. Vaik­ka polt­to­moot­to­ri on hyö­ty­suh­teel­taan mel­ko huo­no, niin sil­ti se voit­taa eri­lai­set akku­vi­ri­tyk­set 6–0.

    Pit­käi­käi­nen, kes­tä­vä ja suu­ri­ka­pa­si­teet­ti­nen akku, jon­ka voi vie­lä lada­ta sala­man­no­peas­ti, on yhtä kau­ka­na kuin kyl­mä­fuusia. Sitä odotellessa.

    Ajat­te­lit ilmei­ses­ti lait­taa sii­hen aurin­ko­pa­nee­liin kiin­ni jon­kin­lai­sen ben­san­te­ko­ko­neen. 🙂 Sitä odotellessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Kom­men­taat­to­rit ovat ilmei­ses­ti seu­raa­vak­si sitä miel­tä, että tuu­li­säh­kön tuo­tan­to on hai­tal­lis­ta tai aina­kin täy­sin turhaa.

    Kuten Ode aiem­mas­sa pos­tauk­ses­sa kir­joit­ti, tuu­li­säh­kön tuo­tan­to “sääs­tää” vesi­voi­man käyt­töä, kun vet­tä ei tar­vit­se valut­taa niin pal­jon. Täl­lai­set “akut” meil­lä siis on jo. Iso osa tues­ta myös palau­tuu takai­sin säh­kön kulut­ta­jil­le, kun tuu­li­säh­kö alen­taa säh­kön hintaa.

    Oli poliit­ti­nen halu raken­taa pal­jon tuu­li­voi­maa nopeas­ti. Sik­si tuet teh­tiin sel­lai­sik­si, että tuu­li­voi­man raken­ta­mi­nen kan­nat­taa. Kukaan ei ole voi­nut ennus­taa säh­kön hin­nan las­kua näin alas ja kor­ko­jen kään­ty­mis­tä nega­tii­vi­sik­si. Inves­toin­ti­tuet eivät olleet toi­mi­neet, sil­lä n. 30–35 % tuki­ta­sol­la Suo­meen oli 2008 men­nes­sä raken­net­tu vain n. sata megawat­tia tuo­tan­toa. Tavoit­tei­siin näh­den Suo­men syöt­tö­ta­rif­fi onnis­tui loistavasti.

    12 vuo­den pääs­tä lie­nee ääni vaih­tu­nut kel­los­sa tuu­li­voi­ma­kri­ti­soi­jil­ta. Meil­lä on täl­löin ajo­jär­jes­tyk­ses­sä poh­jal­la erit­täin edul­lis­ta tuu­li­voi­maa, jon­ka muut­tu­vat kus­tan­nuk­set ovat ole­mat­to­mat ja sitä kan­nat­taa ajaa jat­ku­vas­ti. Tuu­li­voi­ma yhdes­sä vesi­voi­man kans­sa takaa­vat mata­lan säh­kön hin­nan, ja ydin­voi­ma­lan omis­ta­jat uli­se­vat yhä hin­ta­ta­sos­ta. Älkää läh­te­kö täs­sä ydin­voi­ma­mies­ten kelkkaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Inves­toin­ti­tuet eivät olleet toi­mi­neet, sil­lä n. 30–35 % tuki­ta­sol­la Suo­meen oli 2008 men­nes­sä raken­net­tu vain n. sata megawat­tia tuo­tan­toa. Tavoit­tei­siin näh­den Suo­men syöt­tö­ta­rif­fi onnis­tui loistavasti.

      Oloi­si nii­tä raken­net­tu, mut­ta ei saa­tu lupia. Ei täs­tä inves­toin­ti­la­mas­ta voi­nut tukien puu­tet­ta syyt­tää. Kor­ko­jen alhai­suus saat­toi yllät­tää, mut­ta inves­toin­nin kan­nat­ta­vuu­teen ei ollut mitään vai­ku­tus­ta sil­lä, että säh­kön hin­ta meni noin alas. Tuki­ra­haa menee enem­män, mut­ta inves­toin­nin kan­nat­ta­vuus itse asias­sa ale­ni, kos­ka syöt­tö­ta­rif­fi jous­taa alas­päin, kun säh­kön hin­ta las­kee alle 30 euron.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Aivan erin­omai­nen idea kau­ko­läm­mön­tuo­tan­non säh­kö­ve­ros­ta. Tämä oli­si erit­täin hyö­dyl­li­nen uudis­tus, ja sii­tä hyö­tyi­si­vät säh­kön tuot­ta­jat (vähem­män nol­la­hin­to­ja), kau­ko­läm­mön kulut­ta­jat (alem­mat kau­ko­läm­mön hin­nat) sekä ympä­ris­tö (säh­kö syr­jäyt­täi­si polt­ta­mi­seen perus­tu­vaa tuo­tan­toa). Olen miet­ti­nyt pit­kään, että asias­ta pitäi­si saa­da teh­tyä oikein pit­kä blo­gi­kir­joi­tus joskus.

    Säh­kö­ve­ron voi­si sää­tää koko­naan tai osit­tain spot-hin­nas­ta riip­pu­vak­si. Toi­nen vaih­toeh­to, ehkä laki­tek­ni­ses­ti hel­pom­pi, oli­si yksin­ker­tai­ses­ti sää­tää kau­ko­läm­mön­tuo­tan­non säh­kön­ku­lu­tus teol­li­suu­den säh­kö­ve­ro­luo­kan pii­riin. Tämä oli­si myös oikeu­den­mu­kais­ta, kos­ka ei ole oikein fik­sua ympä­ris­tö­oh­jaus­ta, että säh­köl­lä läm­mit­tä­vä teol­li­suus­hal­li mak­saa pie­nem­pää säh­kö­ve­roa kuin kau­ko­läm­pöä läm­pö­pum­pul­la teke­vä suu­ri lämmöntuottaja.

    Sen ver­ran pitää kom­men­toi­da joi­den­kin kir­joit­ta­jien ennak­ko­luu­loi­siin näke­myk­siin tuu­li­voi­mas­ta, että nykyi­sil­lä raken­ta­mis­hin­noil­la tuu­li­voi­ma alkaa olla monil­la mark­ki­noil­la koh­tuul­li­sen kil­pai­lu­ky­kyis­tä muu­ta uut­ta säh­kön­tuo­tan­toa vas­taan. Ongel­ma on vain, että mikään uusi tuo­tan­to ei enää ole kan­nat­ta­vaa näil­lä säh­kön hinnoilla. 

    Esi­mer­kik­si Suo­men mark­ki­noil­la uusi tuu­li­voi­ma­la ilman tukia teki­si vähem­män tap­pio­ta per tuo­tet­tu MWh kuin uusi hii­li­lauh­de­voi­ma­la. Jos tutus­tuu vaik­ka­pa Meri-Porin hii­li­voi­ma­lan lukui­hin TVO:n tilin­pää­tök­ses­sä, voi las­kes­kel­la asi­aa itse.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Siir­to­yh­teyk­sien paran­ta­mi­nen tasaa tuu­li­voi­man vaih­te­lui­ta. Tasa­vir­ta­kaa­pe­lin jat­ka­mi­nen Poh­jan­lah­den ran­nal­ta Ete­lä-Ruot­siin vähen­täi­si säh­kön hin­ta­piik­ke­jä kovil­la pakkasilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos säh­kön hin­ta las­kee alle 30 euron, mitä se on suu­rim­man osan ajas­ta, tuki pie­ne­nee ja jos hin­ta menee nega­tii­vi­sek­si, mitään tukea ei tule) 

    Onko näin? Ja onko näin vain Suo­mes­sa? Aika ajoin säh­kön pörs­si­hin­ta eri­tyi­ses­ti Tans­kas­sa pai­nuu nega­tii­vi­sek­si. Itse en kek­si nega­tii­vi­sel­le säh­kön hin­nal­le mitään muu­ta seli­tys­tä kuin syöt­tö­ta­rif­fi. Jos hin­ta pai­nuu nega­tii­vi­sek­si, mik­si kukaan antai­si tuu­li­myl­lyn­sä pyö­riä? Näi­nol­len nega­tii­vis­ta hin­taa ei pitäi­si syn­tyä lainkaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Ano­ny­mous: Tuo on ilmei­ses­ti vas­taus johon­kin, mut­ta mihin?

    Se oli kom­ment­ti sii­hen sii­hen, mis­tä täs­sä ket­jus­sa on kysy­mys. Kos­ka et näem­mä ole luke­nut, pika­ly­hen­nel­mä: Kyse on ener­gian sää­tö­voi­man tar­pees­ta, kun tuu­li­voi­ma yleis­tyy, ei sii­tä, mikä on ben­san energiatehokkuus.

    Minä tote­sin sen itses­tään­sel­vyy­den, että sää­tö­voi­man tar­ve tulee vähe­ne­mään akku­jen paran­tues­sa ja halventuessa.

    Ben­san ener­gia­te­hok­kuus on totaa­li­ses­ti sivuseik­ka ja yli­pään­sä yhden­te­ke­vää akku­val­lan­ku­mouk­sen kan­nal­ta. Akuil­la talon ener­gia­huol­to on joko hal­vem­paa tai kal­liim­paa, pis­te. (Autoi­lu on hiu­kan — siis hiu­kan — eri asia, mut­ta sitä­hän ei ole kyse.)

    Miten on mah­dol­lis­ta, että täy­sin asi­aan­kuu­lu­ma­ton höpö­tys saa tuol­lai­sen mää­rän peu­ku­tuk­sia? Vai uskoo­ko poruk­ka tosi­aan, että ydin‑, vesi, tuu­li ym-voi­ma­loi­den ener­gia kan­nat­taa mie­luum­min muut­taa ben­sak­si kuin lada­ta akkuihin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Tääl­lä parin vuo­den takai­nen Hesa­rin kir­joi­tuk­se­ni otsi­kol­la ” Tuu­li­voi­man takuu­hin­ta on järjetön”.

    http://www.hs.fi/mielipide/a1388748339086

    Olet aivan oikeas­sa : Syy jär­jet­tö­myy­teen on syöt­tö­ta­rif­fi eli takuuhinta.

    Pete: Onko näin? Ja onko näin vain Suo­mes­sa? Aika ajoin säh­kön pörs­si­hin­ta eri­tyi­ses­ti Tans­kas­sa pai­nuu nega­tii­vi­sek­si. Itse en kek­si nega­tii­vi­sel­le säh­kön hin­nal­le mitään muu­ta seli­tys­tä kuin syöt­tö­ta­rif­fi. Jos hin­ta pai­nuu nega­tii­vi­sek­si, mik­si kukaan antai­si tuu­li­myl­lyn­sä pyö­riä? Näi­nol­len nega­tii­vis­ta hin­taa ei pitäi­si syn­tyä lainkaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Joo­nas: Vai on Helen joh­ta­va toi­mi­ja siis siinäkin! 

    Hele­nin energiantuotanto:
    Maa­kaa­su 52%
    Kivi­hii­li 33%
    Ydin­voi­ma 10%
    Polt­to­öl­jy 3%=98%

    Voit­ko ker­toa mis­sä se “vih­reys” on “joh­ta­val­la toimijalla”?

    Täy­sin näpertelyä.

    Hele­nil­lä on kaik­ki­aan 90 MW läm­pö­pump­pu­ka­pa­si­teet­tia kau­ko­läm­mön tuo­tan­toon. Se on teho­na enem­män kuin kel­lään muul­la suo­ma­lai­sel­la toimijalla. 

    Pro­sent­ti­lu­kusi ovat kum­mal­li­sia. Unoh­dat koko­naan Hele­nin vesi- ja tuu­li­voi­man. Oikeat luvut ovat (vuo­si 2014, läh­de):

    Säh­kö 7010 GWh:
    Maa­kaa­su 46 %
    Kivi­hii­li 22 %
    Ydin­voi­ma 21 %
    Uusiu­tu­vat 11 %

    Kau­ko­läm­pö 6900 GWh:
    Maa­kaa­su 48 %
    Kivi­hii­li 45 %
    Läm­pö­pump­pu 5 %
    Öljy 2 %

    Jos säh­kön ja läm­mön tuo­tan­not las­ke­taan yhteen ja jae­taan sit­ten sum­mat ener­gia­läh­teit­täin, saadaan:

    Maa­kaa­su 47 %
    Kivi­hii­li 33 %
    Ydin­voi­ma 11 %
    Uusiu­tu­vat 6 %
    Läm­pö­pump­pu 2 %
    Öljy 1 %

    Läm­pö­pum­pun pie­ni pro­sent­tio­suus ei pois­ta sitä fak­taa, että kau­ko­läm­pöä läm­pö­pum­pul­la teh­tiin noin 350 GWh. Se on noin tuplas­ti Imat­ran koko kau­ko­läm­pö­tuo­tan­non ver­ran. Kuka muu toi­mi­ja pää­see Suo­mes­sa samaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. > Säh­kös­tä menee veroa 28 €/MWh

    Tämä valai­si asi­aa. Siis hal­lin­nol­li­sel­la pää­tök­sel­lä on siir­ret­ty säh­kön hin­nan nol­la­ra­ja hin­taan mii­nus 28 €/MWh. Tar­koit­taa, että voi­daan puhua nega­tii­vi­ses­ta hin­nas­ta vas­ta, kun hin­ta alit­taa tuon rajan.

    Tehot­to­muut­ta­han sii­tä seu­raa, mut­ta onhan näin poliit­ti­nen tah­to selät­tä­nyt markkinavoimat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Tom­pe­lo: Se oli kom­ment­ti sii­hen sii­hen, mis­tä täs­sä ket­jus­sa on kysy­mys. Kos­ka et näem­mä ole luke­nut, pika­ly­hen­nel­mä: Kyse on ener­gian sää­tö­voi­man tar­pees­ta, kun tuu­li­voi­ma yleis­tyy, ei sii­tä, mikä on ben­san energiatehokkuus.

    Minä tote­sin sen itses­tään­sel­vyy­den, että sää­tö­voi­man tar­ve tulee vähe­ne­mään akku­jen paran­tues­sa ja halventuessa.

    Ben­san ener­gia­te­hok­kuus on totaa­li­ses­ti sivuseik­ka ja yli­pään­sä yhden­te­ke­vää akku­val­lan­ku­mouk­sen kan­nal­ta. Akuil­la talon ener­gia­huol­to on joko hal­vem­paa tai kal­liim­paa, pis­te. (Autoi­lu on hiu­kan — siis hiu­kan — eri asia, mut­ta sitä­hän ei ole kyse.)

    Miten on mah­dol­lis­ta, että täy­sin asi­aan­kuu­lu­ma­ton höpö­tys saa tuol­lai­sen mää­rän peu­ku­tuk­sia? Vai uskoo­ko poruk­ka tosi­aan, että ydin‑, vesi, tuu­li ym-voi­ma­loi­den ener­gia kan­nat­taa mie­luum­min muut­taa ben­sak­si kuin lada­ta akkuihin?

    Minä kir­joi­tan tämän nyt oikein hitaas­ti, että var­mas­ti ymmär­rät omal­la lukunopeudellasi: 

    Lue vies­ti­si

    Tom­pe­lo kir­joit­ti 12.1.2016 kel­lo 18:36”

    Ja sit­ten vas­taat kysy­myk­seen, kir­joi­tit­ko mm. auto­jen akuis­ta ja nii­den kehi­tyk­ses­tä tulevaisuudessa?

    Ehkä sil­loin mah­dol­li­ses­ti ymmär­rät tuon kir­joit­ta­ma­ni kom­men­tin, kos­kien ver­tai­lua akun eli ener­gia­va­ras­ton ja nes­te­mäis­ten polt­toai­nei­den eli ener­gia­va­ras­ton eros­ta. En pidä­tä hengitystäni.

    Tämä trii­di tie­tys­ti käsit­te­lee tuu­li­voi­maa ja sen kal­liik­si tule­vaa syöt­tö­ta­rif­fia. Mut­ta jos kom­men­toi­daan akku­ja, niin voi myös kom­men­toi­da akkua ja ver­ra­ta sen käy­tän­nön kapa­si­teet­tia mui­hin ener­gia­muo­toi­hin. Se mitä sä kut­sut höpi­näk­si on ehkä muil­le auen­nut ja sik­si peu­ku­tus. Edel­leen nii­tä val­lan­ku­mouk­sel­li­sia akku­ja odotellessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Sep­po Vil­ja­kai­nen:

    Olet aivan oikeas­sa : Syy jär­jet­tö­myy­teen on syöt­tö­ta­rif­fi eli takuuhinta.

    Niin siis Osmo alku­pe­räi­ses­sä blo­gi­kir­joi­tuk­ses­saan väit­ti, ettei syöt­tö­ta­rif­fia mak­se­ta, jos säh­kön mark­ki­na­hin­ta on nega­tii­vi­nen. Pitää­kö tämä paik­kan­sa vai antoi­ko Ode vää­rää tie­toa? Aina­kaan Wiki­pe­dian artik­ke­li syöt­tö­ta­rif­fis­ta ei näy­tä tuke­van Oden esit­tä­mää käsitystä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Pete: Niin siis Osmo alku­pe­räi­ses­sä blo­gi­kir­joi­tuk­ses­saan väit­ti, ettei syöt­tö­ta­rif­fia mak­se­ta, jos säh­kön mark­ki­na­hin­ta on nega­tii­vi­nen. Pitää­kö tämä paik­kan­sa vai antoi­ko Ode vää­rää tie­toa? Aina­kaan Wiki­pe­dian artik­ke­li syöt­tö­ta­rif­fis­ta ei näy­tä tuke­van Oden esit­tä­mää käsitystä.

    https://www.energiavirasto.fi/documents/10179/0/2015-Q4+Sy%C3%B6tt%C3%B6tariffin+m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ytyminen+2016–01-07+FI.pdf/41121331-bfd7-4a4f-b10f-05b8fe21f910

    Tavoi­te­hin­taan oikeut­ta­vas­ta säh­kön tuo­tan­nos­ta mak­se­taan syöt­tö­ta­rif­fi­na tavoi­te­hin­ta vähennettynä
    kol­men kuu­kau­den säh­kön mark­ki­na­hin­nan kes­kiar­vol­la. Jos säh­kön mark­ki­na­hin­nan kes­kiar­vo kolmen
    kuu­kau­den aika­na on alle 30 euroa megawat­ti­tun­nil­ta, syöttöt
    arif­fi­na mak­se­taan tavoi­te­hin­ta vähennettynä
    30 eurol­la megawattitunnilta.”

    Olen sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että Suo­mes­sa tuu­li­pa­ro­ni saa sat­tu­ma­säh­kös­tään, joka siis lain mukaan on AINA otet­ta­va verk­koon tar­vit­tiin sitä tai ei, vähin­tään 83,50€ — 30 € = 53,50€/MWh vaik­ka säh­kön pörs­si­hin­ta oli­si kuin­ka nega­tii­vi­nen tahansa.

    Säh­kön hin­ta Sak­sas­sa ja Tans­kas­sa menee ajoit­tain nega­tii­vi­sek­si tuu­len oikein puhis­tes­sa, kos­ka- kuten sanoin tuu­li­säh­köl­lä on etua­jo-oikeus ver­kooon — esi­mer­kik­si hii­li­voi­ma­loi­ta ei ole kan­nat­ta­vaa ajaa alas muu­ta­mien tun­tien takia vaan ne jou­tu­vat syöt­tä­mään säh­kön­sä verk­koon ja mak­sa­maan sii­tä lys­tis­tä ; kuten sanot­tua ; onko sai­raam­paa tilan­net­ta lii­ke-elä­mäs­sä nähty?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Ano­ny­mous, sekoi­let nyt pait­si asian suh­teen, myös nimi­merk­kien kans­sa, etkä osaa vas­ta­ta yksin­ker­tai­siin kysymyksiin.

    Jos kuvit­te­let, että säh­kös­tä kan­nat­taa teh­dä nes­te­mäi­siä polt­toai­nei­ta autoi­hin, olet pahas­ti hako­teil­lä. Ensin mene­te­tään ener­gi­aa säh­kön muut­ta­mi­ses­sa nes­teek­si, ja sit­ten vie­lä nes­tees­tä liikkeeksi.

    Muu­ten­kin kom­ment­ti on kuin pahim­pien säh­kö­au­to­foo­bik­ko­jen teko­syy-kate­go­rias­ta, ja muis­tut­taa pak­ko­ruot­sit­ta­jien argumentaatio-taitoja.

    Kuin­ka usein on _oikeasti_ tar­vet­ta ajaa 200+ kilo­met­riä put­keen tai ottaa autoon ener­gi­aa 1000 km mat­kaa var­ten minuu­teis­sa? Ei juu­ri kos­kaan. Autot ovat par­kis­sa suu­rim­man osan aikaa, ja aikaa lada­ta nii­tä rau­hak­siin on yllin kyllin.

    Jos­ko sit­ten takai­sin aihee­seen ja tuu­li­voi­man syöttötariffiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Pete: Niin siis Osmo alku­pe­räi­ses­sä blo­gi­kir­joi­tuk­ses­saan väit­ti, ettei syöt­tö­ta­rif­fia mak­se­ta, jos säh­kön mark­ki­na­hin­ta on nega­tii­vi­nen. Pitää­kö tämä paik­kan­sa vai antoi­ko Ode vää­rää tie­toa? Aina­kaan Wiki­pe­dian artik­ke­li syöt­tö­ta­rif­fis­ta ei näy­tä tuke­van Oden esit­tä­mää käsitystä.

    Tätä juu­ri käsi­tel­tiin viik­ko sit­ten. Pörs­si­säh­kön alue­hin­nan men­nes­sä mii­nuk­sel­le ei Suo­mes­sa syöt­tö­ta­rif­fia mak­se­ta latin latia. Luke­kaa lakia älkää­kä Wiki­pe­di­aa tai höy­ry­päi­den yleisönosastokirjoituksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Krtek: Tätä juu­ri käsi­tel­tiin viik­ko sit­ten. Pörs­si­säh­kön alue­hin­nan men­nes­sä mii­nuk­sel­le ei Suo­mes­sa syöt­tö­ta­rif­fia mak­se­ta latin latia. Luke­kaa lakia älkää­kä Wiki­pe­di­aa tai höy­ry­päi­den yleisönosastokirjoituksia.

    Tot­ta. A.o. koh­ta on §24 lais­sa 30.12.2010:

    Säh­kön tuo­tan­to ei kui­ten­kaan oikeu­ta tavoi­te­hin­taan eikä muut­tu­vaan tuo­tan­to­tu­keen niil­tä tun­neil­ta, joi­na voi­ma­lai­tok­sen sijain­ti­pai­kan säh­kön mark­ki­na­hin­ta on negatiivinen.” 

    Näyt­tää, ettei Ener­gia­vi­ras­to­kaan sitä vie­lä tiedä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Pete: Jos hin­ta pai­nuu nega­tii­vi­sek­si, mik­si kukaan antai­si tuu­li­myl­lyn­sä pyö­riä? Näi­nol­len nega­tii­vis­ta hin­taa ei pitäi­si syn­tyä lainkaan.

    Käsit­tääk­se­ni nega­tii­vi­nen hin­ta ei tar­koi­ta sitä, että säh­kön tuot­ta­jan pitää mak­saa jos ei vedä töp­se­liä irti, vaan sitä että joku on val­mis mak­sa­maan tuot­ta­jal­le sii­tä, että tämä vetää töp­se­lin irti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Kan­nat­tai­si­ko Hele­nin uuden bio­polt­toai­ne­kat­ti­lan yhtey­teen raken­taa kaa­su­tur­bii­ni- tai kaa­su­moot­to­ri­voi­ma­lai­tos sää­tö­voi­man tuo­tan­toa varten?

    Kal­liin säh­kön aikaan kaa­su­voi­ma­lan pako­kaa­suil­la voi­si läm­mit­tää höy­ry­kat­ti­laa bio­polt­toai­nei­den sijas­ta tai lisäk­si sen mukaan kuin kau­ko­läm­pöä tar­vi­taan. Hal­van säh­kön aikaan lai­tos tuot­tai­si nykyi­sen suun­ni­tel­man mukai­ses­ti kau­ko­läm­pöä biopolttoaineilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä myös voi­ma­lai­tos jou­tuu mak­sa­maan sii­tä, että dump­paa säh­köä verkkoon.

    Tot­ta, ja Suo­mes­sa on todel­la — minul­le uuti­nen- tilan­ne, että tuu­li­voi­man tuot­ta­ja ei saa tuu­li­tu­kea niil­tä tun­neil­ta ( kol­men kuu­kau­den ajal­la) , jol­loin pösrs­si­hin­ta menee nega­tii­vi­sek­si ; ei ole tie­tääk­se­ni vie­lä mennyt.

    Käsit­tääk­se­ni täl­lä pykä­läl­lä pyri­tään estä­mään nega­tii­vi­set hin­nat Tans­kan ja Sak­san tyyliin.

    Idea on kai se , että tuu­li­pa­ro­nit otta­vat myl­lyn­sä ver­kos­ta vapaa­eh­toi­ses­ti ennen kuin hin­ta kään­tyy pak­ka­sel­le ; hei­dän siis kan­nat­taa pyö­rit­tää myl­ly­jä pörs­si­hin­nan olles­sa nol­la ; he saa­vat siloin meil­tä veron­mak­sa­jil­ta 53,50€/MWh sat­tu­ma­säh­kös­tään mui­den tuot­ta­jien työn­täes­sä ilmai­sek­si säh­köä verkkoon.

    Jos hin­ta meneee sen­tin­kin nega­tii­vi­sek­si, paroo­ni menet­tää tuon 53,50€/MWh ja jou­tuu jopa mak­sa­maan 1snt/MWh , jos syöt­tää huu­li­säh­kön­sä verkkoon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jussi,
    Hele­nil­lä on sii­nä vie­res­sä kak­si kaa­du­vo­ma­kom­bia, jot­ka ovat erit­täin hyvin sää­det­tä­viä pait­si tehol­taan myös sen puo­les­ta, teh­dään­kö läm­pöä vai säh­köä ja mis­sä suhteessa.

    Ei Vuo­saa­ren kaa­su­tur­bii­nien savu­kaa­su­ja voi pääs­tää suo­raan tai­vaal­le, vaan ne joh­de­taan pako­kaa­su­kat­ti­lan läpi, joten aina on pak­ko tuot­taa säh­kön ohel­la samal­la myös läm­pöä. Jos pakos­ti tal­tee­no­tet­tu läm­pö ei sat­tui­si kel­paa­maan kau­ko­läm­pö­verk­koon, se voi­daan ajaa meri­ve­si­läm­mön­siir­ti­meen, eli läm­mi­te­tään Suo­men­lah­tea. Säh­kön ja läm­mön­tuo­tan­non suh­det­ta ei voi juu­ri­kaan sää­tää, eikä mereen­ajo onnek­si ole edes kan­nat­ta­vaa (alhai­sil­la säh­kön­hin­noil­la ja yleen­sä kau­ko­läm­pöä­kin tar­vi­taan riittävästi).

    Mitä tulee tuu­li­voi­man sää­tö­voi­maaan, niin kyl­lä­hän tuu­li­voi­ma­toi­mia­la pys­tyi­si toteut­ta­maan alas­sää­töä ja jos­sain mää­rin myös ylös­sää­töä. Vaan se syöt­tö­ta­rif­fi tekee tämän­kin kannattamattomaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Syöt­tö­ta­rif­fin refe­rens­si­hin­ta las­ke­taan 3 kk kes­kiar­vo­na. Toi­sin sanoen, ellei 3 kk kes­kiar­vo ole alle 30 eur/MWh, jou­tu­vat veron­mak­sa­jat mak­sa­maan kor­keim­man kaut­ta tuu­li­pa­roo­neil­le myös tun­neil­ta, jol­loin hin­ta on ollut alle 30. Nega­tii­vis­ten hin­to­jen tun­tien aika­na tuo­te­tus­ta säh­kös­tä ei tarif­fia onnek­si saa. Tai­si olla Ener­gia­teol­li­suu­den pyyn­tö lakia val­mis­tel­taes­sa juu­ri­kin sik­si, ettei­vät tuu­li­pa­roo­nit pus­ki­si verk­koon ongel­ma­jät­teek­si muut­tu­nut­ta sähköä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sep­po Viljanen.
    Kyl­lä säh­kön hin­ta on men­nyt nega­tii­vi­sek­si ja sil­tä tun­nil­ta ei tule rahaa. Mitä tar­koi­tit kol­mel­la kuu­kau­del­la, laki puhuu tunnista.

    Suo anteek­si, kir­joi­tin huolimattomasti:

    Tar­koi­tin, ettei säh­kön pörs­si­hin­ta ole ‑tie­tääk­se­ni- vie­lä Suo­men alu­eel­la men­nyt nega­tii­vi­sek­si ; Tans­kas­sa ja Sak­sas­sa men­nyt usein­kin ja sik­si ´kau­kaa vii­saat´ suo­ma­lai­set ovat lisän­neet tuon “nega­tii­vis­py­kä­län”.

    Syöt­tö­ta­rif­fia ei mak­se­ta niil­tä tun­neil­ta, jol­loin säh­kön mark­ki­na­hin­ta on ollut nega­tii­vi­nen. Mikäli
    tarif­fi­jak­sol­la on ollut nega­tii­vi­sen mark­ki­na­hin­nan tun­te­ja, las­kee Ener­gia­mark­ki­na­vi­ras­to näiden
    pro­sen­tu­aa­li­sen osuu­den koko jak­son tun­neis­ta ja tekee vas­taa­van vähen­nyk­sen mak­set­ta­van syöttötariffin
    mää­rään. Säh­kön tuot­ta­jan ei tule ottaa mak­sa­tus­ha­ke­muk­ses­sa huo­mioon mah­dol­lis­ten negatiivisen
    mark­ki­na­hin­nan tun­tien vai­ku­tus­ta tukeen oikeut­ta­van säh­kön tuotantomääriin.”

    Mai­nin­ta­ni “kol­me kuu­kaut­ta” on jak­son pituus, jos­ta yllä ole­va Ener­gia­vi­ras­ton tie­dot­tees­sa puhutaan.

    Onko sinul­le vie­lä muo­dos­tu­nut kan­taa kom­ment­tii­ni (yllä), jos­sa väi­tän tuu­li­voi­man ole­van huo­no bis­nes jopa tuu­li­pa­roo­neil­le, vaik­ka me tulem­me huk­kaa­maan sii­hen 3..4 mil­jar­dia euroa veron­mak­sa­jien raho­ja seu­raa­vien 12 vuo­den aikana?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Jos sal­lit Osmo, niin teen tähän kuvit­teel­li­sen kan­nat­ta­vuus­las­kel­man ´tupak­ka-askin kan­teen´ periaatteella:

    Olen anta­nut itsel­le­ni ker­toa tuu­li­voi­man mak­sa­van 1,5–2 M€/MW.

    Esim. Kot­kas­sa 2kpl 2,4 MW myl­lyä mak­soi­vat 9 M€ eli 1,9 M€/MW.

    Otam­me hin­nak­si tuon 1,9M€.

    Perus­tan 3MW:n tuu­li­voi­mayh­tiön => tar­vit­sen 3 x 1,9 M€ = 5,7 M€ rahoitusta .

    Van­ho­jen tuu­li­voi­ma­loi­den käyn­tiai­ka, kapa­si­teet­ti­ker­roin, efek­tii­vi­nen­te­ho ‚ihan miten sitä halu­taan kut­sua, on n. 20%.

    Näil­le uusil­le luva­taan huo­mat­ta­vas­ti parem­pia , otam­me las­kel­miin 30%.

    Saam­me myl­lyn vuosituotoksi :

    24h x 365vrk x 3MW x 83,50€/MWh x 30% = 

    658314 € /vuosi brut­to­na, jos­ta n. 2/3 osaa tukieuroja.

    Tuu­liwat­ti OY:n 65% lii­ke­voit­to­pro­sen­tis­ta on koh­kat­tu jul­ki­suu­des­sa ; otam­me tuon hui­man pro­sen­tin laskelmaan.

    Eli net­to­voit­to 65% x 658314€ = 427904€/vuosi.

    Vaik­ka sai­sin rahoi­tuk­sen nol­la korol­la ( ei täs­tä maa­il­mas­ta) , kuo­le­tusai­ka meni­si yli 13 vuo­den ; tilas­to­tie­tei­li­jä­nä ymmär­tä­net ettei täl­lai­nen bis­nes ole kannattavaa.

    Jos pää­omal­le las­ke­taan 5% kor­ko , koho­aa kuo­le­tet­ta­va sum­ma 7,5 M€ (12 vuo­des­sa) ja kan­nat­ta­vuus kato­aa aina vaan kau­em­mak­si hori­son­tin taakse. 

    Näil­lä las­kel­mil­la­ni ´tuu­li­kriit­ti­se­nä´ sahaan omaa oksaa­ni; minun­han pitäi­si huu­taa mui­den muka­na tuu­li­pa­ro­nien eurokylvystä .

    Jos täs­tä tuu­len­kan­sa saa tuul­ta pur­jei­siin­sa kam­pan­jal­leen ” tuu­li­ta­rif­fi tuplak­si” , on minun sep­pu­ku lähellä 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Sep­po Viljakainen”

    Olen sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että Suo­mes­sa tuu­li­pa­ro­ni saa sat­tu­ma­säh­kös­tään, joka siis lain mukaan on AINA otet­ta­va verk­koon tar­vit­tiin sitä tai ei, vähin­tään 83,50€ – 30 € = 53,50€/MWh vaik­ka säh­kön pörs­si­hin­ta oli­si kuin­ka nega­tii­vi­nen tahansa.”

    Tämä 53,50 e/ MWh = 0.535 snt/kWh. Säh­kö­ve­ron osusu koti­ta­lou­den säh­kö­las­kus­ta ( 10 — 11 snt/kWh) on n. 2,3 snt/ kWh. Aina­kin Wiki­pe­dian mukaan.
    [ODE: 53,5 €/MWh = 5,35 snt/kWh. En yleen­sä kor­jaa kom­men­teis­sa ole­via tie­to­ja, mut­ta tämän halusin kor­ja­ta, jot­ta en levit­täi­si vää­rää tietoa]

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Tulio­ha­na todel­la nolo las­ku­vir­he: Tämä takuu­hin­ta tuu­li­säh­köl­le 53,50 e/MWh = 5350 snt/ MWh eli 5,35 snt/kWh. Vas­taa täl­lä haa­vaa koti­ta­lou­den kulut­ta­jan säh­kö­ener­gian hin­taa. Puo­let las­kus­ta­han on verkkomaksua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Mark­ku af Heur­lin:
    Sep­po Viljakainen”

    Olen sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että Suo­mes­sa tuu­li­pa­ro­ni saa sat­tu­ma­säh­kös­tään, joka siis lain mukaan on AINA otet­ta­va verk­koon tar­vit­tiin sitä tai ei, vähin­tään 83,50€ – 30 € = 53,50€/MWh vaik­ka säh­kön pörs­si­hin­ta oli­si kuin­ka nega­tii­vi­nen tahansa.”

    Tämä 53,50 e/ MWh = 0.535 snt/kWh.Sähköveron osusu koti­ta­lou­den säh­kö­las­kus­ta ( 10 – 11 snt/kWh) on n. 2,3 snt/ kWh. Aina­kin Wiki­pe­dian mukaan.
    [ODE: 53,5 €/MWh = 5,35 snt/kWh. En yleen­sä kor­jaa kom­men­teis­sa ole­via tie­to­ja, mut­ta tämän halusin kor­ja­ta, jot­ta en levit­täi­si vää­rää tietoa]

    Sori, nyt en ole ihan var­ma, mitä takoi­tat ‚joten kom­ment­ti­ni voi­vat men­nä asian vierestä:

    1. 53,50€ / MWh = 5350snt/MWh = 5350snt/1000kWh =
    5,35 snt/kWh
    Tämän takuu­hin­nan mak­sam­me paro­nil­le, jos pörs­si­hin­ta on nol­la ; jos 0–3snt/kWh mak­sam­me 8,35snt/kWh mii­nus 3snt/kWh ; jos yli 3snt/kWh mak­sam­me 8,35snt/kWh — pörs­si­hin­ta. Jos pörs­si­hin­ta menee nega­tii­vi­sek­si ( kuten jo aikai­sem­min tote­sin, ei käsit­tääk­se­ni ole Suo­mes­sa men­nyt) Suo­mes­sa tuu­li­pa­ro­ni ei saa niil­tä tun­neil­ta takuuhintaa.

    2. Säh­kö­ve­ro on kulut­ta­jal­le v. 2016 2,8 snt/kWh ja tuo­tan­nol­lis­ta toi­min­taa har­joit­ta­val­le yri­tyk­sel­le 0,87 snt/kWh ( tuol­la ylhääl­lä muis­taak­se­ni käy­tet­tiin kulut­ta­ja­hin­taa jos­sa­kin ver­tauk­ses­sa kun oli­si ken­ties pitä­nyt käyt­tää tuo­ta 0,87snt/kWh).

    3. Säh­kön siir­to­hin­ta on hiu­kan kiin­ni paik­ka­kun­nas­ta ; Kot­kas­sa se on 2 snt/kWh.

    4. Juu­ri nyt (12:30)sähköenergian hin­ta on 27,26€/MWh eli voim­me aja­tel­la paro­nin saa­van 83,50€/MWh — 30 €/MWh = 53,50€/MWh = 5,35 snt/kWh tukea meil­tä veron­mak­sa­jil­ta. Koko­nai­suu­des­saan voim­me aja­tel­la paro­nin saa­van juu­ri nyt 53,50€/MWh (tuki) + 27,26€/MWh= 80,76€/MWh = 8,076snt/kWh

    Ja vie­lä yksi nyans­si: tuo 8,076snt on alv0%-hinta, joten ver­tai­lu­kel­poi­nen hin­ta esi­mer­kik­si tuo­hon mai­nit­se­maa­si koti­ta­louk­sien mak­sa­maan 10–11snt/kWh on 1,24 x 8,76 snt/kWh = 10,00 snt/kWh.

    Sori , en osan­nut yksin­ker­tai­sem­min selit­tää, jos on las­ku­vir­hei­tä niin kertonette?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Ettei asias­ta nyt syn­tyi­si vää­rää käsi­tys­tä, niin Suo­mes­sa ei todel­la­kaan ole sel­lais­ta lakia tai sään­töä, jon­ka mukaan tuu­li­voi­man tuot­ta­jal­la oli­si jokin etuoi­keus saa­da tuo­tan­ton­sa verk­koon. En tie­dä, mis­tä täl­lai­nen käsi­tys on pääs­syt leviä­mään, mut­ta Suo­mes­sa verk­ko­yh­tiöl­lä ei mis­sään tapauk­ses­sa ole oikeut­ta suo­sia yhtään tuot­ta­jaa säh­kön tuo­tan­to­ta­van perus­teel­la. Näin sen tie­tys­ti pitää olla­kin, kos­ka verk­ko­yh­tiö ei saa lain mukaan sekaan­tua tuotantoon. 

    Suo­men hyvin hoi­de­tus­sa kan­ta­ver­kos­sa on tosin äärim­mäi­sen har­vi­nai­nen tilan­ne, että tuo­tan­toa jou­dut­tai­siin rajoit­ta­maan ver­kon vuoksi.

    Suo­mes­sa säh­kön hin­ta nyt on aina­kin tois­tai­sek­si useim­mil­la kvar­taa­leil­la yli 30 €/MWh, joten nor­maa­lis­ti tuu­li­voi­man tuki jää edel­lä hau­kut­tua alhai­sem­mak­si, johon­kin 45–50 €/MWh tasoon.

    Ja jos tuu­li­voi­man vas­tus­ta­jien argu­men­tit Fen­no­voi­man takuu­var­mas­ta kan­nat­ta­vuu­des­ta käy­vät toteen, 2020-luvul­la­han tuu­li­voi­man tuet kutis­tu­vat rajus­ti, kos­ka säh­kön hin­to­jen­han pitää olla sit­ten jos­sain 60–70 €/MWh tasol­la koko ajan. Sil­loin syöt­tö­ta­rif­fi jää hyvin pie­nek­si. Itse en ehkä ihan usko täl­lai­seen ske­naa­rioon, mut­ta suo­ma­lai­set kun­nat laa­jas­ti uskovat.

    Säh­kö­ve­ro on pien­ku­lut­ta­jal­le 2,253 c/kWh, ja teol­li­suus­ku­lut­ta­jal­le 0,703 c/kWh. Arvon­li­sä­ve­roa ei mis­sään tapauk­ses­sa saa las­kea mukaan, kos­ka sehän on vähen­net­tä­vä kulu monil­le toi­mi­joil­le. Lisäk­si suur­teol­li­suus saa 85 % alen­nuk­sen säh­kö­ve­ros­ta eli ener­giain­ten­sii­vis­ten yri­tys­ten veron­pa­lau­tuk­sen, jol­loin toteu­tu­nut vero­ta­so on 0,1 c/kWh.

    Säh­kön siir­to­hin­ta on tosi­aan koti­ta­lous­ku­lut­ta­jal­le tuo­ta 2 c/kWh luok­kaa, mut­ta onhan se nyt suu­rim­mal­le osal­le kulu­tus­ta pal­jon vähem­män. Otto kan­ta­ver­kos­ta ja kan­ta­ver­kon kulu­tus­mak­su on 0,4 c/kWh, ja moni pie­nem­pi teol­li­suus­ku­lut­ta­ja sel­vi­ää kyl­lä 1 c/kWh luok­kaa ole­vil­la maksuilla.

    Osmol­le vie­lä: Suo­men alue­hin­ta ei säh­kös­sä ole men­nyt vie­lä kos­kaan nega­tii­vi­sek­si, ei myös­kään poh­jois­mai­nen systeemihinta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Suo­mes­sa säh­kön hin­ta nyt on aina­kin tois­tai­sek­si useim­mil­la kvar­taa­leil­la yli 30 €/MWh, joten nor­maa­lis­ti tuu­li­voi­man tuki jää edel­lä hau­kut­tua alhai­sem­mak­si, johon­kin 45–50 €/MWh tasoon.”

    Tämä “hau­kut­tu alhai­nen tuki” kumu­loi­tuu 12 vuo­des­sa 3942 mil­joo­nak­si eurok­si, jot­ka pää­sään­töi­ses­ti valu­vat lai­te­val­mis­ta­jil­le ulko­mail­le ; eikö näil­le täy­sin huk­kaan hei­te­tyil­le mil­jar­deil­le (esim. CO2 pääs­töt eivät ole vähen­ty­neet iti­kan hen­käyk­sen­kään ver­taa) ole mitään jär­ke­väm­pää käyt­töä ; kou­lu­tus, luonnonsuojelu,lastenhuolto, kotoutus..?
    ( 24h x 365 x 2500MW x 50€/MWh x 30% x 12 v
    = 3942 M€)

    Ja jos pitää paik­kan­sa pää­tel­mä­ni — sitä ei ole vie­lä kukaan kumon­nut- että tuu­li­voi­ma on tosi huo­no bis­nes koti­mai­sil­le tuu­liyh­tiöil­le, niin mis­sä se jär­ki piilee?

    Säh­kö­ve­ro on pien­ku­lut­ta­jal­le 2,253 c/kWh, ja teol­li­suus­ku­lut­ta­jal­le 0,703 c/kWh. Arvon­li­sä­ve­roa ei mis­sään tapauk­ses­sa saa las­kea mukaan, kos­ka sehän on vähen­net­tä­vä kulu monil­le toimijoille.”

    En oikein ymmär­rä, mitä täs­sä yri­tät vies­tiä ja tuo ” vähen­net­tä­vä kulu monil­le toi­mi­joil­le ” ; ly-nume­ron omaa­vil­le yri­tyk­sil­le kyl­lä, mut­ta ei Mat­ti ja Mai­ja Mei­kä­läi­sel­le, jot­ka mak­sa­vat alvin joka laskustaan.

    Ja jos tuu­li­voi­man vas­tus­ta­jien argu­men­tit Fen­no­voi­man takuu­var­mas­ta kan­nat­ta­vuu­des­ta käy­vät toteen”

    Tul­kit­sen- ehkä vää­rin- logiik­ka­si näin ;tuu­li­voi­ma­kriit­ti­nen eli ydin­voi­man kan­nat­ta­ja ; mis­tä täl­lai­nen har­hai­nen pää­tel­mä on tul­lut ; kai nyt jokai­sel­le säh­kös­tä ja säh­kö­ver­kon toi­min­nas­ta alkeet­kin tun­te­val­le on tul­lut sel­väk­si , että tuuli/aurinkovoimaa — jota me kaik­ki hyvik­set tie­ten­kin rakas­tam­me- ei voi käsi­tel­lä perus­voi­man kans­sa samas­sa konteksissa:

    http://www.kymensanomat.fi/Mielipide—Sana-on-vapaa/2014/02/18/Tuulivoima%20ei%20perus-%20eik%C3%A4%20s%C3%A4%C3%A4t%C3%B6voimaa/2014316944739/69

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Ei minun tuu­li­voi­man tukien vas­tus­ta­ja­na tar­vit­se uskoa Fen­no­voi­man las­kel­miin. Mark­ki­na­ta­lou­des­sa omis­ta­ja saa teh­dä omat las­kel­man­sa ja luot­taa nii­hin ja kan­taa sit­ten tap­piot, jos menee metsään.

    Eli kinun mie­les­tä­ni tuu­li­voi­maa saa raken­taa niin pal­jon kuin sie­lu sie­tää, jos sen tekee omil­la rahoil­laan ja omal­la ris­kil­lään, kun­han tehon riit­tä­vyys taval­la tai toi­sel­la huomioidaan.

    Tuu­li­voi­ma­tuot­ta­jien ei vain pal­joa tar­vit­se säh­kön hin­taa arvail­la, se on las­kel­mis­sa sen yli kahek­san­kymp­piä ja jos ei pörs­si­hin­ta ole, me veron­mak­sa­jat mak­sam­me erotuksen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Puhut vir­heel­li­ses­ti teks­tis­sä­si 2500MW:sta, vaik­ka oikeas­ti pitäi­si puhua 2500 MVA:sta –> tar­koit­taa sitä, että gene­raat­to­rei­den teho­ker­teoi­mel­la muu­tet­tu­na 2500 MVA:a on noin 2000MW. Tämä on “noin” todel­li­nen tuo­tan­to­te­ho arvio, kun kaik­ki 2500MVA:n tarif­fiin hyväk­sy­tyt voi­ma­lat on saa­tu rakennettua. 

    Ener­gia­vi­ras­to ei hyväk­sy kiin­ti­öön­sä voi­ma­loi­den todel­lis­ta tuo­tan­to­te­hoa vaan se halu­aa gene­raat­to­rin kil­piar­vos­sa ole­van näen­näis­te­hon, joka on huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi kuin voi­ma­lan todel­li­nen tuo­tan­to­te­ho. Tämän takia on vir­heel­lis­tä puhua, että Suo­mes­sa oli­si jos­sa­kin vai­hees­sa 2500MW tuu­li­voi­maa, kos­ka tähän lukuun ei pääs­tä muu­ta kuin sii­nä vai­hees­sa, jos hal­li­tus tekee uuden tuki­pa­ke­tin tuu­li­voi­man raken­ta­jil­le ja tuottajille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. En haluai­si olla pik­ku­mai­nen, mut­ta esi­mer­kik­si Kot­kas­sa ole­vat Enercon-92 myl­lyt ovat näen­näis­te­hol­taan 2684,21 kVA eli 2,69 MVA ; tämä arvo ilmoi­te­taan tariffiin.

    Myl­ly­jen pätö­te­ho, jol­la säh­kö tuo­te­taan ja jota jul­ki­suu­des­sa käy­te­tään las­kel­mis­sa ynm. on 2350 kW eli 2,35 MW.

    Jos maal­li­kot ja toi­mit­ta­jat ovat jo val­miik­si ´ulko­na´ näis­tä wateis­ta ja wat­ti­tun­neis­ta , ei hei­tä oli­si syy­tä vie­lä sekoit­taa volttiampeereilla.

    Onko Sinul­le Osmo jo muo­dos­tu­nut käsi­tys tuu­li­voi­man kannattavuudesta ? 

    Jos muis­tat , minä keret­ti­läi­nen ´tuu­li­krii­tik­ko´ uskal­lan väit­tää sen ole­van tap­piol­lis­ta , vaik­ka tuem­me sitä sadoin miljoonin.

    Olen saa­nut ‑pikai­sel­la ´tut­ki­muk­sel­la­ni- sel­vil­le monen tuu­liyh­tiön pii­lot­ta­van ´tap­pio­pom­min­sa´ moni­mut­kai­siin lea­sin­gra­hoi­tus­jär­je­tel­miin ; tuu­liyh­tiöt eivät omis­ta myl­ly­jään , he mak­sa­vat vain lea­sing­mak­su­ja, kerää­vät muh­keat tukiai­set ja täten esi­mer­kik­si Tuu­liwat­ti OY on jou­tu­nut näyt­tä­mään lähes 70%:n voit­toa, joka kyl­lä ´tapet­tiin´ pois­toe­ro­ja käyttämällä.

    Mut­ta, mutta…tappiollista toi­min­taa ei saa kan­nat­ta­vak­si vaik­ka kuin­ka pyö­rit­te­li­si kir­jan­pi­dos­sa sum­mia eri tileillä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Sep­po Vil­ja­kai­nen:
    Jos sal­lit Osmo, niin teen tähän kuvit­teel­li­sen kan­nat­ta­vuus­las­kel­man ´tupak­ka-askin kan­teen´ periaatteella:

    Olen anta­nut itsel­le­ni ker­toa tuu­li­voi­man mak­sa­van 1,5–2 M€/MW.

    Esim. Kotkassa2kpl 2,4 MW myl­lyä mak­soi­vat 9 M€ eli 1,9 M€/MW.

    Otam­me hin­nak­si tuon 1,9M€.

    Perus­tan 3MW:n tuu­li­voi­mayh­tiön => tar­vit­sen 3 x 1,9 M€ = 5,7 M€ rahoitusta .

    Van­ho­jen tuu­li­voi­ma­loi­den käyn­tiai­ka, kapa­si­teet­ti­ker­roin, efek­tii­vi­nen­te­ho ‚ihan miten sitä halu­taan kut­sua, on n. 20%.

    Näil­le uusil­le luva­taan huo­mat­ta­vas­ti parem­pia , otam­me las­kel­miin 30%.

    Saam­me myl­lyn vuosituotoksi :

    24h x 365vrk x 3MW x 83,50€/MWh x 30% = 

    658314 € /vuosi brut­to­na, jos­ta n. 2/3 osaa tukieuroja.

    Tuu­liwat­ti OY:n 65% lii­ke­voit­to­pro­sen­tis­ta on koh­kat­tu jul­ki­suu­des­sa ; otam­me tuon hui­man pro­sen­tin laskelmaan.

    Eli net­to­voit­to 65% x 658314€ = 427904€/vuosi.

    Vaik­ka sai­sin rahoi­tuk­sen nol­la korol­la ( ei täs­tä maa­il­mas­ta) , kuo­le­tusai­ka meni­si yli 13 vuo­den ; tilas­to­tie­tei­li­jä­nä ymmär­tä­net ettei täl­lai­nen bis­nes ole kannattavaa.

    Jos pää­omal­le las­ke­taan 5% kor­ko , koho­aa kuo­le­tet­ta­va sum­ma 7,5 M€ (12 vuo­des­sa) ja kan­nat­ta­vuus kato­aa aina vaan kau­em­mak­si hori­son­tin taakse. 

    Näil­lä las­kel­mil­la­ni ´tuu­li­kriit­ti­se­nä´ sahaan omaa oksaa­ni; minun­han pitäi­si huu­taa mui­den muka­na tuu­li­pa­ro­nien eurokylvystä .

    Jos täs­tä tuu­len­kan­sa saa tuul­ta pur­jei­siin­sa kam­pan­jal­leen ” tuu­li­ta­rif­fi tuplak­si” , on minun sep­pu­ku lähellä 

    No lai­te­taan­pa tähän sit­ten LCOE eli Leve­li­sed Cost of Ener­gy (tai Elect­rici­ty) ‑poh­jai­nen ver­tai­lu­las­kel­ma noil­la edel­lä ole­vil­la tiedoilla.

    Muu­ta­ma läh­tö­tie­to ensin Tanskasta:
    — dis­kont­to­kor­ko 4%
    — käyt­töi­kä 20 v

    Käy­te­tään sit­ten LCOE-las­kin­ta joka löy­tyy USA:sta
    Natio­nal Renewable Ener­gy Labo­ra­to­ryn sivuil­ta ja
    syö­te­tään sii­hen arvot mukaan­lu­kien investointikustannus:
    — 1.9 €/W (eli 1.9 M€/MW tai 1900 €/kW)
    — käyt­tö­kus­tan­nus 16 €/MWh
    — kapa­si­teet­ti­ker­roin 30%

    Tulos: LCOE = 70 €/MWh (dis­kont­to­kor­ko 4%)

    - jos dis­kont­to­kor­ko = 5%, LCOE = 74 €/MWh
    — jos dis­kont­to­kor­ko = 10%, LCOE = 101 €/MWh

    Mm. usein sitee­rat­tu Lazards käyt­tää 10% dis­kont­to­kor­koa vertailulaskelmissaan.

    Tans­ka­lai­set (se läh­de jota käy­tin) käyttivät
    inves­toin­ti­kus­tan­nuk­se­na 1.2 €/W ja sii­tä seuraa

    LCOE = 51 €/MWh (dis­kont­to­kor­ko 4%)

    Mitä täs­tä opim­me: las­kel­mia voi teh­dä kovin monil­la eri läh­tö­tie­doil­la ja tulok­set muut­tuu dra­maat­ti­ses­ti nii­tä muutettaessa.

    Näil­lä tie­doil­la ei pys­ty päät­te­le­mään kuin­ka kan­nat­ta­vaa tai kan­nat­ta­ma­ton­ta toi­min­ta on.

    Mut­ta pää­tel­len sii­tä kuin­ka innok­kaas­ti hake­muk­sia on jätet­ty, niin voi­si arvioi­da että kyse on hyvin­kin kan­nat­ta­vas­ta toiminnasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Sep­po Vil­ja­kai­nen:
    En haluai­si olla pik­ku­mai­nen, mut­ta esi­mer­kik­si Kot­kas­sa ole­vat Enercon-92 myl­lyt ovat näen­näis­te­hol­taan 2684,21 kVA eli 2,69 MVA ; tämä arvo ilmoi­te­taan tariffiin.

    Myl­ly­jen pätö­te­ho, jol­la säh­kö tuo­te­taan ja jota jul­ki­suu­des­sa käy­te­tään las­kel­mis­sa ynm. on 2350 kW eli 2,35 MW.

    Jos maal­li­kot ja toi­mit­ta­jat ovat jo val­miik­si ´ulko­na´ näis­tä wateis­ta ja wat­ti­tun­neis­ta , ei hei­tä oli­si syy­tä vie­lä sekoit­taa volttiampeereilla.

    Mah­de­taan­ko sitä “nimi­kil­ven lukua” käyt­tää kapa­si­teet­ti­ker­roin­ta ilmoi­tet­taes­sa ? Aina­kin voi­si olla han­ka­laa “juos­ta” muut­tu­van refe­rens­sin peräs­sä kun gene­raat­to­rien hyö­ty­suh­de para­nee tai on paran­tu­nut ajan myö­tä. Se nimi­kil­ven luku ei muu­tu täs­tä, mut­ta pätö­te­ho muuttuu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Vin­ha Perä: Mah­de­taan­ko sitä “nimi­kil­ven lukua” käyt­tää kapa­si­teet­ti­ker­roin­ta ilmoi­tet­taes­sa ? Aina­kin voi­si olla han­ka­laa “juos­ta” muut­tu­van refe­rens­sin peräs­sä kun gene­raat­to­rien hyö­ty­suh­de para­nee tai on paran­tu­nut ajan myö­tä. Se nimi­kil­ven luku ei muu­tu täs­tä, mut­ta pätö­te­ho muuttuu.

    Tuo asia minua­kin aikoi­na­ni kiin­nos­ti ; otin yhteyt­tä ener­gia­vi­ras­ton Ripat­tiin ; he eivät las­ke kapa­si­teet­ti­ker­toi­mia — asia oli hie­man epä­sel­vä hänel­le- sain sen käsi­tyk­sen, että kapa­si­teet­ti­ker­toi­met las­ke­taan pätö­te­hon mukaan kuten säh­kö­tek­ni­ses­ti on oikein ; esi­mer­kik­si tääl­lä Kot­kas­sa leh­dis­sä, Kot­kan Ener­gian jul­kai­suis­sa ynm. puhu­taan aina 2,35 MW:n myllyistä.

    Humor : jos halu­taan Mat­ti Mei­kä­läis­tä oikein kiusa­ta ja häm­men­tää , hei­te­tään peliin vie­lä se puut­tu­va kol­mas teho eli lois­te­ho (laa­tu var): pir­ruut­ta­ni yri­tin muis­tel­la osi­tin­las­ken­nan alkei­ta ja sain pikai­sel­la las­ke­mi­sel­la Kot­kan myl­ly­jen ´viral­li­set tehot´:

    1. Näen­näis­te­ho 2,69 MVA
    2. Pätö­te­ho 2,35 MW
    3. Lois­te­ho 1,31 Mvar

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Vin­ha Perä: No lai­te­taan­pa tähän sit­ten LCOE eli Leve­li­sed Cost of Ener­gy (tai Elect­rici­ty) ‑poh­jai­nen ver­tai­lu­las­kel­ma noil­la edel­lä ole­vil­la tiedoilla.

    Muu­ta­ma läh­tö­tie­to ensin Tanskasta:
    – dis­kont­to­kor­ko 4%
    – käyt­töi­kä 20 v

    Käy­te­tään sit­ten LCOE-las­kin­ta joka löy­tyy USA:sta
    Natio­nal Renewable Ener­gy Labo­ra­to­ryn sivuil­ta ja
    syö­te­tään sii­hen arvot mukaan­lu­kien investointikustannus:
    – 1.9 €/W (eli 1.9 M€/MW tai 1900 €/kW)
    – käyt­tö­kus­tan­nus 16 €/MWh
    – kapa­si­teet­ti­ker­roin 30%

    Tulos: LCOE = 70 €/MWh (dis­kont­to­kor­ko 4%)

    – jos dis­kont­to­kor­ko = 5%, LCOE = 74 €/MWh
    – jos dis­kont­to­kor­ko = 10%, LCOE = 101 €/MWh

    Mm. usein sitee­rat­tu Lazards käyt­tää 10% dis­kont­to­kor­koa vertailulaskelmissaan.

    Tans­ka­lai­set (se läh­de jota käy­tin) käyttivät
    inves­toin­ti­kus­tan­nuk­se­na 1.2 €/W ja sii­tä seuraa

    LCOE = 51 €/MWh (dis­kont­to­kor­ko 4%)

    Mitä täs­tä opim­me: las­kel­mia voi teh­dä kovin monil­la eri läh­tö­tie­doil­la ja tulok­set muut­tuu dra­maat­ti­ses­ti nii­tä muutettaessa.

    Näil­lä tie­doil­la ei pys­ty päät­te­le­mään kuin­ka kan­nat­ta­vaa tai kan­nat­ta­ma­ton­ta toi­min­ta on.

    Mut­ta pää­tel­len sii­tä kuin­ka innok­kaas­ti hake­muk­sia on jätet­ty, niin voi­si arvioi­da että kyse on hyvin­kin kan­nat­ta­vas­ta toiminnasta.

    Jat­kan vie­lä vähän sii­tä kuin­ka “oikea” dis­kont­to­kor­ko pää­tel­lään. Sii­hen käy­te­tään Weigh­ted Ave­ra­ge Cost of Capi­tal eli WACC-mene­tel­mää. Se tar­koit­taa sitä että las­ke­taan pai­no­tet­tu kes­kiar­vo oman pää­oman tuot­to­vaa­ti­muk­ses­ta ja lai­nan korkoprosentista.

    Sak­sa­lai­nen Fraun­ho­fer-ins­ti­tuut­ti arvioi sen seu­raa­vas­ti tuu­li­voi­mal­le (ons­ho­re) v. 2013:

    Wind On-sho­re Life­ti­me [in years] 20
    Sha­re of equi­ty 30%
    Sha­re of debt 70%
    Return on equi­ty 9.0%
    Inte­rest rate on debt 4.5%
    WACC_nom (Weigh­ted Ave­ra­ge Cost of Capi­tal) 5.9%
    WACC_real 3.8%

    Eli nomi­naa­li­sek­si WACC-arvok­si tuli 5.9%.

    Kun sii­tä vähen­ne­tään arvioi­tu inflaa­tio, saa­daan reaa­li­sek­si WACC-arvok­si 3.8%

    Tämän perus­teel­la dis­kont­to­ko­rok­si vali­taan 4%.

    Sit­ten voi­si vie­lä hie­man tut­kia esi­merk­ki­ta­pauk­sen (inves­toin­ti 1.9 €/W) herk­kyyt­tä kapa­si­teet­ti­ker­toi­mel­le (CF):

    CF=30% (alku­pe­räi­nen)
    LCOE = 70 €/MWh (dis­kont­to­kor­ko 4%)

    CF=25%
    LCOE = 80 €/MWh (dis­kont­to­kor­ko 4%)

    CF=20%
    LCOE = 96 €/MWh (dis­kont­to­kor­ko 4%)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Tutus­tun noi­hin las­kel­miin parem­mal­la ajal­la , nopeas­ti kat­sot­tu­na asia ei nume­roi­ta pyö­rit­te­le­mäl­lä posi­tii­vi­sek­si muutu.

    Osmo; Tuu­liwat­ti Oy:n pää­omis­ta­jat ovat S‑ryhmä ja ST‑1.

    Tuu­liwa­tin lii­ke­vaih­to oli v.2014 39 M€ (3/4 avus­tus­ta veronmaksajilta)

    Tasees­sa näy­tet­tyä vel­kaa 140 M€

    Ja nyt tulee se ´pom­mi´:

    Lea­sing­vuo­kra­vas­tuut tule­vi­na vuosina :
    69 M€ , ei rasi­ta tasetta!

    Lea­sing jään­nö­sar­vo­vas­tuut 76 M€ , ei rasi­ta tasetta .

    Tuo 76 mil­joo­naa euroa on löy­dyt­tä­vä n. kym­me­nen vuo­den pääs­tä sel­vä­nä raha­na, jot­ta yhtiö pää­see eroon leasingsopimuksistaan.

    Minä pahoin pel­kään, että esi­mer­kik­si S‑ryhmässä ei ole ymmär­ret­ty. mihin sop­paan on ryhdytty.

    Tun­net­ko jota­kin ´tap­pia´ ko. laf­kois­ta ; jos tun­net , voi­sit­ko näyt­tää tämän teks­tin heille?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Sep­po Vil­ja­kai­nen: Tuo asia minua­kin aikoi­na­ni kiin­nos­ti ; otin yhteyt­tä ener­gia­vi­ras­ton Ripat­tiin ; he eivät las­ke kapa­si­teet­ti­ker­toi­mia – asia oli hie­man epä­sel­vä hänel­le- sain sen käsi­tyk­sen, että kapa­si­teet­ti­ker­toi­met las­ke­taan pätö­te­hon mukaan kuten säh­kö­tek­ni­ses­ti on oikein ; esi­mer­kik­si tääl­lä Kot­kas­sa leh­dis­sä, Kot­kan Ener­gian jul­kai­suis­sa ynm. puhu­taan aina 2,35 MW:n myllyistä.

    Humor : jos halu­taan Mat­ti Mei­kä­läis­tä oikein kiusa­ta ja häm­men­tää , hei­te­tään peliin vie­lä se puut­tu­va kol­mas teho eli lois­te­ho (laa­tu var): pir­ruut­ta­ni yri­tin muis­tel­la osi­tin­las­ken­nan alkei­ta ja sain pikai­sel­la las­ke­mi­sel­la Kot­kan myl­ly­jen ´viral­li­set tehot´:

    1. Näen­näis­te­ho 2,69 MVA
    2. Pätö­te­ho 2,35 MW
    3. Lois­te­ho 1,31 Mvar

    Tuu­li­voi­ma­hom­mis­sa ei kan­na­ta miet­tiä tätä Lois­te­hoa, kos­ka Esim. Enerco­nin voi­ma­loi­den gene­raat­to­rit ovat täy­sin ver­kos­ta ero­te­tut taa­juus­muut­ta­jien avul­la, joten taa­juus­muut­ta­jien aset­te­lul­la on huo­leh­dit­tu sii­tä että lois­te­hoa ei syö­te­tä verk­koon. (Eli voi­ma­lan teho­ker­roin on ase­tel­tu nollaksi)

    Mut­ta poit­ti­ni oli vain se, että leh­dis­tön oli­si hyvä erot­taa Näen­näis­te­ho (S) ja Pätö­te­ho ℗, kos­ka esim. Enercon E‑93 tapauk­ses­sa S on 13% suu­rem­pi kuin P ja vie niin tur­haan kiin­tö­tä pois tuu­li­voi­main­ves­toi­jil­ta. Sama tois­tuu muil­la­kin voimalavalmistajilla. 

    Nopeas­ti ja yleis­täen las­ket­tu­na 2500MVA*0,87=2175MW, Ves­tak­sen voi­ma­lois­sa tämä Gene­raat­to­rin kil­piar­vo S on yleen­sä vie­lä suu­rem­pi kuin Voi­ma­loi­den mak­si­mi tuo­tan­to­te­ho P, joka verkkoonsyötetään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Tuu­li­ti­reh­töö­ri: Tuu­li­voi­ma­hom­mis­sa ei kan­na­ta miet­tiä tätä Lois­te­hoa, kos­ka Esim. Enerco­nin voi­ma­loi­den gene­raat­to­rit ovat täy­sin ver­kos­ta ero­te­tut taa­juus­muut­ta­jien avul­la, joten taa­juus­muut­ta­jien aset­te­lul­la on huo­leh­dit­tu sii­tä että lois­te­hoa ei syö­te­tä verk­koon. (Eli voi­ma­lan teho­ker­roin on ase­tel­tu nollaksi)

    Mut­ta poit­ti­ni oli vain se, että leh­dis­tön oli­si hyvä erot­taa Näen­näis­te­ho (S) ja Pätö­te­ho ℗, kos­ka esim. Enercon E‑93 tapauk­ses­sa S on 13% suu­rem­pi kuin P ja vie niin tur­haan kiin­tö­tä pois tuu­li­voi­main­ves­toi­jil­ta. Sama tois­tuu muil­la­kin voimalavalmistajilla.

    Nopeas­ti ja yleis­täen las­ket­tu­na 2500MVA*0,87=2175MW, Ves­tak­sen voi­ma­lois­sa tämä Gene­raat­to­rin kil­piar­vo S on yleen­sä vie­lä suu­rem­pi kuin Voi­ma­loi­den mak­si­mi tuo­tan­to­te­ho P, joka verkkoonsyötetään.

    Jep,olen samaa miel­tä, sik­si tuon huu­mo­ri alun sii­hen paninkin.

    Tämä menee nyt tek­ni­sek­si , että “sorit sii­tä” ´maal­lik­ko­y­lei­söl­le´:

    Jos on tot­ta , että tuu­li­myl­lyt eivät syö­tä lois­te­hoa ollen­kaan verk­koon, on vai­kea käsit­tää mik­si tarif­fiin vaa­di­taan tuo näen­näis­te­hon ilmoi­tus ja saa­daan sot­ke­tuk­si sel­vä asia.

    Valis­tu­ma­ton arvaus : tarif­fia teh­des­sä joku vir­ka­mies on kat­so­nut watin mää­ri­tel­män googlel­la ja saa­nut W = VA , joka pitää paik­kan­sa kun cos fii on nol­la = ei lois­te­hoa. Usein leh­dis­sä toi­mit­ta­jat puhu­vat volt­tiam­pee­reis­ta wat­te­ja tar­koit­taes­saan, joka siis pää­sään­töi­ses­ti on oikein.

    Olen sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että jul­ki­ses­sa puhees­sa (leh­det, media, tuulimyllytehtaat..jne) käyt­tä­vät aina pätö­te­hoa eli wat­te­ja yksik­kö­nään ; tuo näen­näis­te­ho on minun hori­sont­tiin tul­lut tuu­li­pu­hees­sa ainoas­taan tarif­fi­ti­las­tos­sa eteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Vin­ha Perä:Mm. usein sitee­rat­tu Lazards käyt­tää 10% dis­kont­to­kor­koa vertailulaskelmissaan. 

    Lazar­din hatus­ta vedet­tyi­hin lukui­hin ei kyl­lä kan­na­ta uskoa. Se on sel­väs­ti sem­moi­nen moder­ni tari­na­ta­lous-laf­ka, jos­sa nume­rot sovi­te­taan että saa­daan halut­tu lopputulos.

    https://passiiviidentiteetti.wordpress.com/2015/12/23/lazard-how-to-mislead-with-numbers/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Sylt­ty: Lazar­din hatus­ta vedet­tyi­hin lukui­hin ei kyl­lä kan­na­ta uskoa. Se on sel­väs­ti sem­moi­nen moder­ni tari­na­ta­lous-laf­ka, jos­sa nume­rot sovi­te­taan että saa­daan halut­tu lopputulos.

    https://passiiviidentiteetti.wordpress.com/2015/12/23/lazard-how-to-mislead-with-numbers/

    Jep. Las­kin tuon hei­dän käyt­tä­män­sä dis­kont­to­ko­ron taka­pe­rin ydin­voi­man arvois­ta samoin kuin tuos­sa blo­gis­sa oli tehty.

    Lazar­din käyt­tä­mä (nomi­naa­li) todel­li­nen dis­kont­to­kor­ko oli kui­ten­kin tuu­li­voi­mal­le 7.68% blo­gis­sa olleen kom­men­tin mukaan. Inflaa­tio­ta ei ollut otet­tu huo­mioon toi­sin kuin Fraun­ho­fer-ins­ti­tuu­tin laskelmissa.

    Kun näi­tä lukee, niin pitää tosi­aan lukea joka pilk­ku tark­kaan, eikä sekään aina vält­tä­mät­tä auta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.