Suomen synkkä tulevaisuus (11) Uhka koulutettujen maasta muutosta

Pit­kit­ty­nees­sä lamas­sa on uhka­na kou­lu­te­tun nuo­ri­son laa­ja­mit­tai­nen maas­ta muut­to. Näin on tapah­tu­nut Krei­kas­sa ja näin kävi Bal­tian mais­sa ja niin on käy­nyt Puo­las­sa. Näin on käy­nyt myös Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Uhka kos­kee Suo­mes­sa eri­tyi­ses­ti kou­lu­tet­tu­ja nuo­ria, kos­ka heil­lä on kysyn­tää. Hen­ki­lö­koh­tai­sel­la tasol­la on aivan ratio­naa­lis­ta läh­teä ulko­mail­le, jos Suo­mes­sa uhkaa pit­kä työt­tö­myys – tai vaik­ka ei työt­tö­myys, ajau­tu­mi­nen pois oman alan töis­tä johon­kin pal­jon kun­nian­hi­mot­to­mam­paan. Suo­men­kin kan­nal­ta tämä oli­si hyvä, jos nämä nuo­ret palai­si­vat takai­sin parem­pien aiko­jen ehkä jos­kus koit­taes­sa. Onhan pal­jon parem­pi, että he yllä­pi­tä­vät ja kar­tut­ta­vat osaa­mis­taan ulko­mail­la kuin nos­tai­si­vat työt­tö­myys­kor­vaus­ta Suomessa.

Se on menoa, kun lap­set pan­naan pai­kal­li­seen kou­luun. Har­va muut­taa enää takaisin.

Suo­mi menet­tää koko ajan kou­lu­tet­tua väkeä ulko­mail­le parem­pien palk­ko­jen hou­kut­te­le­ma­na. Talou­del­lis­ten mal­lien mukaan pitäi­si menet­tää pal­jon enem­män­kin, ovat­han pal­kat aka­tee­mi­sis­sa amma­teis­sa pal­jon alem­mat Suo­mes­sa kuin Kes­ki-Euroo­pas­sa Yhdys­val­lois­ta puhu­mat­ta­kaan. Palk­kae­ro­ja­kin suu­rem­pi on ero ostovoimassa.

Muut­to Ruot­siin kiih­tyi 1960-luvun lopul­la, kun ensim­mäi­set muut­ta­jat tuli­vat kesä­lo­mal­la Vol­voi­neen Suo­meen ja ker­toi­vat ruot­sa­lai­sis­ta pal­kois­ta. Nuo­ret parem­pi­palk­kai­siin mai­hin muut­ta­neet osaa­jat voi­vat teh­dä nyt saman.

Jot­kut har­kit­se­vat läh­töä jo ennen opin­to­ja. Yli­opis­to­sääs­töt ovat peläs­tyt­tä­neet kun­nian­hi­moi­sia nuo­ria opis­ke­li­joi­ta. Moni kysyy, kan­nat­taa­ko tääl­lä enää edes opis­kel­la, jos ei saa kun­nol­lis­ta opetusta.

Meil­lä ei ole mää­rät­tö­mäs­ti varaa soli­daa­ri­sen yhteis­kun­ta­po­li­tii­kan terävöittämiseen.

Suo­ma­lais­ten peli­mil­jo­nää­rien asen­teet ovat koh­dal­laan. He mak­sa­va­vat kik­kai­le­mat­ta verot Suo­meen ja sano­vat teke­vän­sä sen hyvil­lä mie­lin, kos­ka ovat saa­neet täl­tä yhteis­kun­nal­ta ilmai­sek­si niin pal­jon. On takai­sin­mak­sun aika.

Kun­pa asen­teet oli­si­vat kai­kil­la yhtä ylväät.

Rans­ka yrit­ti verot­taa rik­kai­ta soli­daa­ri­ses­ti aset­ta­mal­la 75 %:n veron yli mil­joo­nan euron tuloil­le. Sen tuot­to jäi nega­tii­vi­sek­si, kun rik­kaat rans­ka­lai­set siir­si­vät kir­jan­sa Bel­gi­aan ja yksi näyt­te­li­jä perä­ti Venäjälle.

Dema­rien Suo­mes­sa aja­mat sosi­daa­ri­suus­ve­rot eivät ole nekään tuo­neet val­tion kas­saan juu­ri lain­kaan rahaa, kos­ka ne on koh­dis­tet­tu niin rikai­siin, että hei­tä on vähän ja kos­ka juu­ri sii­nä poru­kas­sa on mah­dol­li­suus siir­rel­lä tulo­jaan maas­ta toiseen.

Kapi­ta­lis­mi on menos­sa koh­den rai­vos­tut­ta­van suu­ria tulo- ja eri­tyi­ses­ti omai­suuse­ro­ja. Pal­jon parem­pi oli­si yhteis­kun­ta, jos­sa tulot jakau­tui­si­vat tasaisemmin.

Ame­rik­ka­lai­set elä­ke­ra­has­tot ovat tuo­neet osak­kee­no­mis­ta­ji­na ame­rik­ka­lai­sen pal­kit­se­mis­jär­jes­tel­män euroop­pa­lai­siin yhtiöi­hin. Sen tar­koi­tuk­se­na on lah­joa toi­mi­va joh­to ajat­te­le­maan ennen kaik­kea osak­kee­no­mis­ta­jan etua. Näi­tä sato­jen tuhan­sien euro­jen kuu­kausi­palk­ko­ja ei tar­vi­ta mihin­kään, mut­ta jos muut nii­tä mak­sa­vat, on menes­tyk­seen täh­tää­vän yri­tyk­sen vai­kea toi­mia toi­sin, kos­ka avain­hen­ki­löt karkaavat.

Suo­mi tuli­si täs­tä lamas­ta ulos pal­jon parem­pa­na maa­na, jos voi­sim­me teh­dä tar­vit­ta­vat vyön­ki­ris­tyk­set soli­daa­ri­ses­ti. Sel­lai­seen tar­vit­tai­siin kui­ten­kin ylei­seu­roop­pa­lais­ta poli­tiik­kaa, mut­ta sel­lai­seen EU ei pysty.

 

 

100 vastausta artikkeliin “Suomen synkkä tulevaisuus (11) Uhka koulutettujen maasta muutosta”

  1. Minä taas olen luul­lut, että USA­kin on menos­sa hitaas­ti Euroo­pan mal­lia koh­ti, sii­tä pitää demo­gra­fian muu­tok­set huo­len. USAa­han tule­vat lati­no­lai­sen Ame­ri­kan väes­töt äänes­tä­vät libe­raa­le­ja niin kuin muut­kin siirtolaiset.Republikaanit eivät voi­ta enää vaa­le­ja. Eri­tyi­ses­ti liber­taa­rit ovat kiron­neet Ame­ri­kan suun­taa vuo­sia netis­sä, kun maa on menos­sa koh­ti sosialismia.

    Tuloe­rois­sa on eri­tyi­sen han­ka­laa se, että tulot riip­pu­vat niin pal­jon lahjakkuudesta.Hyvä uökonäkö+fiksuus+hyvä terveys=isot tulot. Mut­ta tuloe­ro­jen kas­vu on vain hyväk­syt­tä­vä, sil­lä osaa­jat voi­vat vali­ta maan­sa. Tulo­ve­ro­ja oli­si alen­net­ta­va Suo­mes­sa rei­lus­ti, sil­lä ris­ki osaa­jien kar­kaa­jis­ta on kova.

  2. Dema­rien pank­ki­ve­ron­kin tuot­to jäi nega­tii­vi­sek­si, kos­ka Nor­dea siir­si sen takia osan toi­min­nois­taan Ruot­siin. Samal­la sin­ne meni sit­ten myös noi­den toi­min­to­jen yhteisöverot.

  3. Oli­ko­han, siis oikeas­ti, yllä­tys jol­le­kin, että EUhun liit­ty­mi­nen ja vapaa liik­ku­vuus aiheut­taa ihan sitä samaa kuin aina ennen­kin: syr­jä­alu­eet tyh­je­ne­vät ja kes­kuk­set kasvavat?

    Minä ennus­tin, että kie­li­tai­to-ongel­mien takia Suo­mes­ta muu­tet­tai­siin lähin­nä Ruot­siin ja ehkä myös Nor­jaan. EU:n englan­nin­kie­li­siin mai­hin oli­si myös pal­jon hin­kua, mut­ta ne alkai­si­vat pian estä­mään muuttoa.

    Niin­hän täs­sä on käy­mäs­sä. Mut­ta myös Viro ja Sak­sa ovat alka­neet kiin­nos­ta­maan. Elä­ke­läi­set taas muut­ta­vat etelään.

    Onko se sit­ten niin huo­no jut­tu, että Suo­mi tyh­je­nee kuin Itä-Suo­mi? Yleen­sä ihmi­set muut­ta­vat para­ne­van elä­män­laa­dun suuntaan.

  4. Alla ole­vas­sa lin­kis­sä väi­te­tään, että suu­rin osa ulko­mail­le läh­te­neis­tä palaa. Koti­maan kut­su on anka­ra. Pie­nim­pä­nä syy­nä on tus­kin kie­li. Vaik­ka pul­put­tai­si vie­ras­ta kiel­tä kuin­ka suju­vas­ti, niin sil­ti äidin­kie­les­sä ja sen yhtey­des­sä tut­tuun kult­tuu­riin on oma hurmansa.

    Raha vetää min­kä vetää, mut­ta kun suo­ma­lai­sel­la­kin kes­ki­pal­kal­la voi ostaa jos jon­kin­lais­ta tur­huut­ta, niin monet myös kysy­vät, mihin rahaa tar­vit­see lisää. Mate­ri­aa­li­sen elä­män­ta­son nos­to ei loput­to­miin lisää onnel­li­suut­ta, ei eten­kään, jos sii­hen liit­tyy lisään­ty­nyt stres­si ja kovem­mat vaa­ti­muk­set työssä. 

    Ulko­mail­le läh­te­neet palaa­vat lähes aina takaisin

    Ismo Söder­ling ker­too, että lähes kaik­ki Suo­mes­ta pois muut­ta­vat palaa­vat jos­sain vai­hees­sa takai­sin kotimaahansa.

    ”Maa­han­muut­ta­jis­ta lähes kol­mas­osa on suo­ma­lai­sia paluun­muut­ta­jia, eli Suo­mes­ta läh­ti­jöi­tä ja paluu­muut­ta­jia on lähes saman ver­ran”, Söder­ling kertoo.

    Myös Yhdys­val­toi­hin muut­ta­nut Tik­ka­nen uskoo palaa­van­sa vie­lä jos­kus Suomeen.

    ”Täl­lä het­kel­lä Suo­meen palaa­mi­nen tun­tuu kau­kai­sel­ta aja­tuk­sel­ta, mut­ta uskon palaa­va­ni Suo­meen jos­sain vai­hees­sa. Haluan suo­rit­taa kan­din tut­kin­to­ni lop­puun tääl­lä ja työs­ken­nel­lä tai jat­kaa opin­to­ja­ni ulko­mail­la ennen Suo­meen paluuta.””

    http://tutka.pro/?p=16245

  5. Sylt­ty:
    Dema­rien pank­ki­ve­ron­kin tuot­to jäi nega­tii­vi­sek­si, kos­ka Nor­dea siir­si sen takia osan toi­min­nois­taan Ruot­siin. Samal­la sin­ne meni sit­ten myös noi­den toi­min­to­jen yhteisöverot. 

    Dema­rien aiheut­ta­mat talou­del­li­set vahin­got vii­me vuo­si­na ovat sitä luok­kaa, että jos­sain muu­al­la haet­tai­siin jo syyl­li­siä. Vero­po­li­tii­kan perus­tee­na pitää olla jotain muu­ta­kin kuin ääre­tön kateus.

    Ongel­ma eivät kui­ten­kaan ole kou­lu­te­tut nuo­ret, jot­ka läh­te­vät ulko­mail­le. Omas­ta ikä­luo­kas­ta­ni monet sit­tem­min yri­ty­se­lä­mäs­sä pit­käl­le pääs­seet läh­ti­vät ja sit­ten pala­si­vat uusi­ne osaa­mi­si­neen. Ongel­ma on las­te­ni ikä­luok­ka. Nyt näyt­tää sil­tä, ettei­vät läh­ti­jät palaa! Mik­si tuli­si maa­han jol­la on osaa­jal­le tar­jo­ta vain sosi­aa­li­pum­mien elättämistä.

  6. Suo­mes­sa on niin kovem­mat pal­kat, kuin muu­al­la, että nii­tä on kil­pai­lun vuok­si pak­ko laskea.

    Muu­al­la on niin pal­jon parem­mat pal­kat, että suo­ma­lai­set pake­ne­vat muualle.

    Muu­al­la on aika kummallista.

    1. Asian­tun­ti­ja­pal­kat ovat Suo­mes­sa sel­väs­ti pie­nem­mät kuin muu­al­la, duu­na­ri­pal­kois­sa ero pie­nem­pi. Näin hyvä, pait­si se aivovuoto.

  7. Asu­mi­sen hin­ta kor­re­loi työn­saan­ti­mah­dol­li­suuk­sien ja palk­ko­jen kans­sa koko EU-alu­eel­la, aina­kin jos halu­aa läh­teä oma­toi­mi­ses­ti. Hyvän “tilin” voi teh­dä var­mim­min jos pää­see muut­ta­maan ns expa­ti­na eli että työ­nan­ta­ja lähet­tää komen­nuk­sel­le ja jär­jes­tää työ­suh­dea­sun­non ja pal­jon mui­ta käy­tänn­nön asioi­ta määränpäässsä.

  8. OSn tee­ma on tär­keä ja ajan­koh­tai­nen. Se kos­ket­taa minua myös henkilökohtaisesti.

    Poi­ka­ni Tuo­mas val­mis­tui erääs­tä brit­tien huip­pu­yli­opis­tos­ta, Gran­fiel­dis­tä. Hän pala­si Suo­meen, oli tääl­lä muu­ta­mia vuo­sia hyvis­sä töis­sä ja perus­ti perheen.

    Sit­ten 2000-luvun lopus­sa Suo­mi pysähtyi.

    Vaik­ka Tuo­mak­sen työ­paik­ka ei ollut­kaan vaa­ras­sa hän koki, että tämä maa muut­tui ahdis­ta­vak­si ja näköalattomaksi.

    Suo­mes­ta hävi­si­vät haas­ta­viat ja kan­sain­vä­li­ses­ti mer­kit­tä­vät pro­jek­tit. Tilal­le tuli­vat yt-kier­rok­set ja poliit­tis-talou­del­li­nen umpikuja.

    Kol­me vuot­ta sit­ten Tuo­mas haki ja sai erin­omai­sen työ­pai­kan Austra­lias­ta. Hän osti talon ja pani siel­lä kak­si poi­kaan­sa kou­luun. Huip­pu-äly­käs vai­mo­kin sai töitä.

    Olen itsek­kin käy­nyt kou­lua ulko­mail­la ja ollut useas­sa maas­sa töis­sä­kin. Olen kan­sain­vä­li­syy­den läm­min kannattaja.

    Pel­kään kui­ten­kin sitä, että nyt on kysy­mys muusta.

    Onko Suo­mi pysy­väs­ti muut­tu­nut sel­lai­sek­si maak­si, että tääl­tä lah­jak­kaat nuo­ret ja kova­ta­soi­set ammat­ti­lai­set läh­te­vät oikein joukolla?

    Jää­kö tän­ne jäl­jel­le vain kil­pai­lu­ky­vyt­tö­mät keskinkertaisuudet?

    Pitää­kö­hän kukaan Suo­men brain-drai­nis­tä tilas­to­ja? Onko Suo­mel­la täl­lai­seen varaa?

    Arvaan, että ketään ei kiinnosta…

    Sep­po Korp­poo, joka on isän­maas­taan huolissaan

  9. OS: “Jot­kut har­kis­te­vat läh­töä ja ennen opin­to­ja. Yli­opis­to­sääs­töt ovat peläs­tyt­tä­neet kun­nian­hi­moi­sia nuo­ria opis­ke­li­joi­ta. Moni kysyy, kan­nat­taa­ko tääl­lä enää edes opis­kel­la, jos ei saa kun­nol­lis­ta opetusta.”

    Sanoi­sin kyl­lä, että nuo­rel­la, joka uskoo tuol­lais­ta popu­lis­mia, ei yli­pää­tään ole kovin suu­ria edel­ly­tyk­siä kor­kea­kou­luun tai aina­kaan yliopistoon.

  10. Tom­pe­lo:
    Onko se sit­ten niin huo­no jut­tu, että Suo­mi tyh­je­nee kuin Itä-Suo­mi? Yleen­sä ihmi­set muut­ta­vat para­ne­van elä­män­laa­dun suuntaan.

    No, tus­kin kukaan pitää samal­la logii­kal­la esim. afrik­ka­lais­ten maa­han­muut­toa Euroop­paan siu­nauk­sel­li­se­na, kos­ka “ihmi­set muut­ta­vat para­ne­van elä­män­laa­dun suun­taan”. Päin­vas­toin, muut­to­liik­keet voi­vat olla koko­nai­suuk­sien kan­nal­ta erit­täin tuhoisia.

  11. Tom­pe­lo:
    Onko se sit­ten niin huo­no jut­tu, että Suo­mi tyh­je­nee kuin Itä-Suo­mi? Yleen­sä ihmi­set muut­ta­vat para­ne­van elä­män­laa­dun suuntaan. 

    Jos tääl­lä hoi­de­taan asiat niin, että muu­al­la maa­il­mas­sa kaik­ki on parem­min, niin ei ole ollen­kaan huo­no juttu.

  12. Laa­du­kas kou­lu­tus ja päi­vä­hoi­to tun­tuu yleen­sä ole­van se lap­si­per­heet takai­sin Suo­meen vetä­vä teki­jä. En ole var­ma onko tuo­ta veto­voi­ma­te­ki­jää enää ole­mas­sa muu­ta­man vuo­den pääs­tä nykypolitiikalla.

  13. joke­ri: Minä taas olen luul­lut, että USA­kin on menos­sa hitaas­ti Euroo­pan mal­lia koh­ti, sii­tä pitää demo­gra­fian muu­tok­set huo­len. USAa­han tule­vat lati­no­lai­sen Ame­ri­kan väes­töt äänes­tä­vät libe­raa­le­ja niin kuin muut­kin siirtolaiset.Republikaanit eivät voi­ta enää vaa­le­ja. Eri­tyi­ses­ti liber­taa­rit ovat kiron­neet Ame­ri­kan suun­taa vuo­sia netis­sä, kun maa on menos­sa koh­ti sosialismia.

    1) Republi­kaa­neil­la on enem­mis­tö kongres­sis­sa ja he hal­lit­se­vat suu­rin­ta osaa osa­val­tiois­ta, alem­mis­ta tasois­ta puhu­mat­ta­kaan. Voit­ta­vat vaa­le­ja vie­lä pitkään.
    2) Vähem­mis­töt äänes­tä­vät demo­kraat­te­ja, kos­ka demo­kraa­tit ovat se hyvä polii­si — paha polii­si pari­val­ja­kon hyvä polii­si, eikä vaih­toeh­to­ja ole. Täys­jär­ki­ses­sä maas­sa Hila­ry Clin­ton oli­si oikeis­ton pre­si­dent­tieh­do­kas, mut­ta kos­ka orjuus, Yhdys­val­lois­sa pää­see vas­sa­rin kir­joi­hin pitä­mäl­lä vää­rän­vä­ri­siä ihmisinä.
    3) Liber­taa­reil­la ei ole mitään merkitystä.

  14. Hel­sin­ki muus­ta Suo­mes­ta puhu­mat­ta­kaan ei nyt vain ole kai­kis­ta kovin mie­len­kiin­toi­nen paik­ka asua, eikä mie­len­kiin­toi­sia työ­paik­ko­ja­kaan ole tar­jol­la kai­kil­le. Ihmi­set arvos­ta­vat muu­ta­kin kuin elin­ta­soa. Lon­toon pal­kat eivät esim. rii­tä kom­pen­soi­maan kor­keam­paa asu­mi­sen hin­taa edes Hel­sin­kiin ver­rat­tu­na, sil­ti sin­ne on tun­kua. Sama asia myös rajoit­taa tän­ne suun­tau­tu­vaa maa­han­muut­toa ja lyhen­tää maa­han­muut­ta­jien oleskeluaikaa.

    Toki Hel­sin­kiin on tul­lut kokoa­jan lisää “pöhi­nää”, jos­ta voi sta­di­lai­se­na ilo­ta, mut­ta niin on kaik­kiin mui­hin­kin kau­pun­kei­hin, esim. Tal­lin­naan. Tuk­hol­maan ja Köö­pen­ha­mi­naan ver­rat­tu­na Hel­sin­ki vai­kut­taa edel­leen vähän taka­pa­jui­sel­ta, vaik­ka ero kaventuisikin.

  15. Mik­si pitää “lah­joa toi­mi­va joh­to ajat­te­le­maan ennen kaik­kea osak­kee­no­mis­ta­jan etua”? Ajat­te­let­ko Osmo että rajoit­ta­mal­la joh­don kor­vauk­sia monen­lai­nen tur­ha, tuo­tan­non tehos­ta­mi­nen, orga­ni­saa­tion liu­kas­ta­mi­nen jne jää pois ja tilal­le tulee tär­keäm­pää? Mitä?

    1. Yri­tyk­sen kurs­sin pump­paa­mi­nen kei­no­te­koi­ses­ti (ja vähän vil­pil­li­ses­ti) ylös­päin on pit­käl­lä ajal­la hyö­dy­tön­tä, mut­ta kan­nus­ti­met täh­tää­vät lyhy­tai­kai­siin voit­toi­hin. Täy­del­li­ses­sä mark­ki­na­ta­lou­des­sa nämä yhtyisivät.
      Euroo­pan pank­ki­krii­sin syy­nä on pidet­ty kan­nus­ti­mis­ta joh­tu­nut­ta suh­tee­ton­ta ris­kin­ot­toa: Vähän niin kuin hei­te­tään lant­tia: jos tulee klaa­va, fir­man kurs­si nousee 50 % ja bonuk­si­na jae­taan hel­ve­tis­tä rahaa, jos tulee kruu­na, fir­ma menee kon­kurs­siin, mut­ta kan­nus­tin­jär­jes­tel­mä ei tun­ne sakkoa.

  16. Oli­sin voi­nut jää­dä 2007 töi­hin Jenk­kei­hin aina­kin hyvin pit­käk­si aikaa, ehkä pysy­väs­ti. En jää­nyt (rei­lu puo­li vuot­ta riit­ti), kos­ka en halua lap­sie­ni (sil­loin vie­lä tule­vien lap­sie­ni) käy­vän Jenk­ki­läis­tä päi­vä­ko­tia ja perus­kou­lua. Monet ovat sano­neet samaa. Pide­tään huo­li sii­tä että var­hais­kas­va­tus ja per­su­kou­lu on jat­kos­sa­kin maa­il­man kär­jes­sä. Me van­hem­mat ollaan sii­tä dil­le­jä, että halu­taan lap­sil­le hyvä startti.

    Vie­lä kun saa­daan yrit­tä­mi­ses­tä hel­pom­paa teke­mäl­lä epä­on­nis­tu­mi­ses­ta vähem­män kal­lis­ta, niin on kiva jää­dä tän­ne vie­lä sen­kin jäl­keen kun lap­set ja ura on hyväl­lä mal­lil­la ja oli­si aika kokeil­la jotain uutta.

  17. Kyl­lä nii­tä kou­lu­tet­tu­ja on jo muu­al­la­kin aivan tarpeeksi.

    Ei suo­ma­lai­sel­la aka­tee­mi­sel­la ole mitään suur­ta etu enää taka­tas­kus­saan .Kova kil­pai­lu on edessä

    Niin­pä ei suur­ta aivo­vuo­toa­kaan ole uhkana

    Suu­rin uhka täl­lä het­kel­lä on Sak­sa, siel­lä suu­ret ikä­luo­kat ovat elä­köi­ty­mäs­sä ja luin jos­tain, että perä­ti 6 mil­joo­naa pois­tuu työ­elä­mäs­tä lähivuosina

    Mut­ta kun Suo­mes­sa sak­san luke­mi­nen on har­vi­nais­ta niin eipä sin­ne­kään suur­ta mää­rää lähde.Etenkin kou­lu­tet­tu­jen on osat­ta­va kieltä

  18. Ft Maa­il­mal­ta:
    Suo­mes­sa on niin kovem­mat­pal­kat, kuin muu­al­la, että nii­tä on kil­pai­lun vuok­si pak­ko laskea.

    Muu­al­la on niin pal­jon parem­mat pal­kat, että suo­ma­lai­set pake­ne­vat muualle.

    Muu­al­la on aika kummallista.

    Ei tuos­sa ole mitään ris­ti­rii­taa. Työn hin­ta on Suo­mes­sa kova, mut­ta se ei joh­du kor­keis­ta pal­kois­ta, vaan kor­keis­ta verois­ta ja vero­luon­tei­sis­ta mak­suis­ta. Työ­nan­ta­ja mak­saa pal­jon, mut­ta työn­te­ki­jä saa vähän. Kun tuo­hon lisä­tään Suo­men kor­kea hin­ta­ta­so, niin lop­pu­tu­los on se, että Suo­mes­sa teh­ty tuo­te mak­saa ulko­mais­ta enem­män ja suo­ma­lai­nen saa työ­pa­nok­sel­laan parem­man toi­meen­tu­lon ulko­mail­la kuin kotimaassa.

  19. Sylt­ty: Jos tääl­lä hoi­de­taan asiat niin, että muu­al­la maa­il­mas­sa kaik­ki on parem­min, niin ei ole ollen­kaan huo­no juttu.

    Sinus­ta siis vuo­si­kym­me­net jat­ku­nut muut­to Kai­nuus­ta Hel­sin­kiin on moraa­li­ses­ti tuo­mit­ta­vaa. Oook­kei. Luu­lin, että tuol­lai­set aja­tuk­set oli­si­vat kadon­neet Neu­vos­to­lii­ton myötä …

  20. Pro­met­heus: No, tus­kin kukaan pitää samal­la logii­kal­la esim. afrik­ka­lais­ten maa­han­muut­toa Euroop­paan siu­nauk­sel­li­se­na, kos­ka “ihmi­set muut­ta­vat para­ne­van elä­män­laa­dun suuntaan”.

    Tuo­han on juu­ri se logiik­ka mil­lä eko­no­mis­tit (Var­tiai­nen, Pur­siai­nen) perus­te­le­vat maa­han­muut­toa: Sinä häviät vähem­män kuin muut­ta­ja voit­taa, joten koko­nais­hyö­dyn nimis­sä muu­ton on tapah­dut­ta­va! Ja sen on jat­kut­ta­va, kun­nes em. ei enää päde.

    Jos­tain syys­tä Pare­to-tehok­kuus (muut­ta­jien mak­sa­ma hyvi­tys natii­veil­le) ei tule täs­sä kysy­myk­seen. Ja jos sovel­taa samaa pää­tel­mää eko­no­mis­tin omaan kotiin (kodi­ton mus­ta­lai­nen voit­tai­si enem­män kuin eko­no­mis­ti häviäi­si), on vas­tauk­se­na yleen­sä epä­sel­vää höperehtimistä.

  21. Pro­met­heus: No, tus­kin kukaan pitää samal­la logii­kal­la esim. afrik­ka­lais­ten maa­han­muut­toa Euroop­paan siu­nauk­sel­li­se­na, kos­ka “ihmi­set muut­ta­vat para­ne­van elä­män­laa­dun suun­taan”. Päin­vas­toin, muut­to­liik­keet voi­vat olla koko­nai­suuk­sien kan­nal­ta erit­täin tuhoisia.

    Ah, täs­sä on kom­men­toi­jal­le syn­ty­nyt sel­lai­nen käsi­tys, että olen afrik­ka­lai­nen ja puhun afrik­ka­lais­ten muu­tos­ta. Haluan kor­ja­ta, että olen EU-kan­sa­lai­nen. EU on alue, jon­ka kes­kei­set peri­aat­teet ovat: rahan, hyö­dyk­kei­den ja ihmis­ten vapaa liik­ku­mi­nen. Luit oikein: “ihmis­ten vapaa liik­ku­mi­nen”. Enää Kuusa­mos­ta ei muu­te­ta Hel­sin­kiin tai Göte­bor­giin vaan myös vaik­ka­pa Mala­gaan tai Ber­lii­niin. Näin se maa­il­ma muut­tuu vaik­ka se joil­ta­kuil­ta on, näem­mä, ohi mennytkin.

  22. OSn kom­men­toi: “Suo­ma­lais­ten peli­mil­jo­nää­rien asen­teet ovat koh­dal­laan. He mak­sa­va­vat kik­kai­le­mat­ta verot Suo­meen ja sano­vat teke­vän­sä sen hyvil­lä mie­lin, kos­ka ovat saa­neet täl­tä yhteis­kun­nal­ta ilmai­sek­si niin pal­jon. On takai­sin mak­sun aika.” 

    Kom­ment­ti on hyvin pal­jas­ta­va: Se on kuin suo­raan Hege­lin ja Marxin teks­teis­tä, jot­ka joh­ta­vat suo­raan sosia­lis­ti­seen maailmankuvaan.

    Marxin teo­riois­sa ei ole ihmis­tä ollen­kaan, on vain mas­so­ja ja luok­kia. Ihmi­nen on per­soo­na­ton osa noi­ta mas­so­ja, joi­den teh­tä­vä­nä on pal­vel­la kaik­kie­tie­tä­vää, kai­ken omis­ta­vaa ja kai­ken val­lan omaa­vaa valtiota.

    Sosia­lis­ti­seen maa­il­man­ku­vaan ei kuu­lu miten­kään Sep­po Korp­poo, eikä kukaan muu­kaan suo­ma­lai­nen. Saa­ti sit­ten, että heil­lä oli­si jotain omai­suut­ta. He ovat siis val­tion van­ke­ja ja orjia.

    Siten ihmi­sen val­tiol­ta saa­ma “ilmai­nen” on aivan­kuin saa­tua lai­naa, joka pitää mak­saa val­tiol­le takaisin.

    Oma ihmis­kä­si­tyk­se­ni ja maa­il­man­ku­va­ni on aivan erilainen:

    Val­tio on ihmis­tä var­ten; val­tio­val­lan pitää tur­va­ta ihmi­sen perus­oi­keu­det, muun muas­sa hänen vapau­ten­sa, omai­suu­ten­sa ja oikeu­ten­sa ansai­ta elan­ton­sa valit­se­mas­saan elin­kei­nos­sa / työssä.

    OSn kom­ment­ti, että ” … peli­mil­jo­nää­rien asen­teet ovat koh­dal­laan… mak­sa­va­vat kik­kai­le­mat­ta verot … sano­vat teke­vän­sä sen hyvil­lä mie­lin” on raju yleis­tys, epä­to­si ja silk­kaa popu­lis­tis­ta kik­kai­lua. Satun nimit­täin tie­tä­mään nois­ta pelimiehistä…

    Kyl­lä täs­sä koh­din pitäi­si ras­sa­ta luteet oikein kun­nol­la, enne­kuin on toi­voa­kaan sii­tä, että Suo­mi läh­tee kun­nol­la nousuun!

    Rajus­sa glo­baa­lis­sa kil­pai­lus­sa pär­jää­vän huip­puo­saa­jan ja mui­ta työl­lis­tä­vän yrit­tä­jän tulee saa­da oikeu­den­mu­kai­nen korvaus.

    Ei hän­tä lah­jak­kai­ta sai­si raip­pa-verot­taa kon­kurs­siiin tai ajaa ulkomaille.

    Olen var­ma sii­tä, että puo­li mil­joo­naa työ­tö­tä suo­ma­lais­ta odot­ta­vat meil­tä tätä.

    Sep­po Korp­poo, joka uskoo enem­män vapaa­seen ihmi­seen kuin sosialismiin

  23. OSMO: “Yri­tyk­sen kurs­sin pump­paa­mi­nen kei­no­te­koi­ses­ti (ja vähän vil­pil­li­ses­ti) ylös­päin on pit­käl­lä ajal­la hyö­dy­tön­tä, mut­ta kan­nus­ti­met thä­tää­vät lyhy­tai­kai­siin voit­toi­hin. Täy­del­li­ses­sä mark­ki­na­ta­lou­des­sa nämä yhtyisivät.
    Euroo­pan pank­ki­krii­sin syy­nä on pidet­ty kan­nus­ti­mis­ta joh­tu­nut­ta suh­tee­ton­ta ris­kin­ot­toa: Vähän niin kuin hei­te­tään lant­tia: jos tulee klaa­va, fir­man kurs­si nousee 50 % ja bonuk­si­na jae­taan hel­ve­tis­tä rahaa, jos tulee kruu­na, fir­ma menee kon­kurs­siin, mut­ta kan­nus­tin­jär­jes­tel­mä ei tun­ne sakkoa.”

    Ok. Mut­ta omis­ta­jat jot­ka teks­tis­sä­si “lah­joi­vat” kan­ta­vat kon­kurs­sin kus­tan­nuk­set. Mik­si he tuol­lais­ta oppor­tu­nis­mia haluaisivat?

    1. En tie­dä, mik­si pan­kit ovat tätä halun­neet, mut­ta sel­lai­sia kan­nus­ti­mia ne ovat raken­ta­neet. Kan­nus­ti­met on usein teh­ty hyvin lyhyt­nä­köis­tä voi­ton­ta­voit­te­lua tukemaan.
      Koko­naan toi­nen asia on, että Euroo­pas­sa on perin­tei­ses­ti aja­tel­tu, että yri­tyk­sel­lä on mui­ta­kin sta­ke hol­de­re­ja kuin omistajat.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yri­tyk­sen kurs­sin pump­paa­mi­nen kei­no­te­koi­ses­ti (ja vähän vil­pil­li­ses­ti) ylös­päin on pit­käl­lä ajal­la hyö­dy­tön­tä, mut­ta kan­nus­ti­met thä­tää­vät lyhy­tai­kai­siin voit­toi­hin. Täy­del­li­ses­sä mark­ki­na­ta­lou­des­sa nämä yhtyisivät.
    Euroo­pan pank­ki­krii­sin syy­nä on pidet­ty kan­nus­ti­mis­ta joh­tu­nut­ta suh­tee­ton­ta ris­kin­ot­toa: Vähän niin kuin hei­te­tään lant­tia: jos tulee klaa­va, fir­man kurs­si nousee 50 % ja bonuk­si­na jae­taan hel­ve­tis­tä rahaa, jos tulee kruu­na, fir­ma menee kon­kurs­siin, mut­ta kan­nus­tin­jär­jes­tel­mä ei tun­ne sakkoa.

    Finans­sia­lan yri­tys­ten kom­pen­saa­tio on useim­mi­ten aivan eri asia kuin “oikei­den” yritysten.

    Isos­sa pörs­siyh­tiös­sä voi olla 50 — 100 000 työn­te­ki­jää jois­ta noin vii­si saa yle­tön­tä palk­kaa (siis krii­tik­ko­jen mie­les­tä. Nii­den mie­les­tä jot­ka pal­kan mak­sa­vat, eli omis­ta­jat, palk­kaus on kohdallaan).

    Isos­sa inves­toin­ti­pan­kis­sa voi olla sato­ja mil­joo­na­luo­kan bonuk­sia nos­ta­via. Sik­si niis­sä hel­pos­ti ote­taan mui­den rahoil­la suh­tee­ton­ta ris­kiä, ja sen vuok­si mm. sään­te­lyä koko ajan lisätään.

    On kui­ten­kin hyvä myös muis­taa että useim­mat “lii­an kor­ke­aa” palk­kaa saa­vat mak­sa­vat kor­kei­ta vero­ja. Jos heil­le mak­set­tai­siin vähem­män niin yhtiöi­den tulok­set kas­vai­si­vat ja yleen­sä omis­ta­jat mak­sai­si­vat kas­va­nees­ta tulok­ses­ta pie­nem­pää veroa. Esi­mer­kik­si Lon­toos­sa vero­ker­ty­mä heik­ke­ni mer­kit­tä­väs­ti finans­si­krii­sin aika­na kun pank­kii­rit eivät saa­neet­kaan iso­ja vuo­tui­sia bonuksiaan.

    Omis­ta­ja-arvoon sido­tut pal­kit­se­mis­jär­jes­tel­mät ovat kui­ten­kin puut­tei­neen­kin usein hyvin perus­tel­tu­ja ja sik­si ne ovat­kin laa­jas­sa käy­tös­sä. Niil­lä mm. pyri­tään rat­kai­se­maan palk­ka­joh­don ja omis­ta­jien välis­tä int­res­si­ris­ti­rii­taa (ns. agent­ti-ongel­ma), joka on aina olemassa. 

    Jos esi­mer­kik­si toi­mi­tus­joh­ta­jan palk­kio on mer­kit­tä­väs­sä mää­rin sidok­sis­sa yhtiön osa­kurs­siin, niin se pikem­min­kin hil­lit­see ris­kin­ot­to­ha­lua esim. tilan­tees­sa jos­sa har­ki­taan mer­kit­tä­vää yritysostoa.

    Toki se, että suu­ri ylei­sö kokee kor­keat pal­kat epä­oi­keu­den­mu­kai­si­na on vali­tet­ta­vaa, eikä asian mer­ki­tys­tä tule vähä­tel­lä. Mut­ta pitäi­si­kö omis­ta­jien (joi­ta mekin kaik­ki olem­me mm. elä­ke­va­ro­jem­me sijoi­tus­ten kaut­ta) hyväk­syä huo­nom­pi tuot­to pää­omil­leen ylei­sen mie­li­pi­teen vuoksi?

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En tie­dä, mik­si pan­kit ovat tätä halun­neet, mut­ta sel­lai­sia kan­nus­ti­mia ne ovat raken­ta­neet. Kan­nus­ti­met on usein teh­ty hyvin lyhyt­nä­köis­tä voi­ton­ta­voit­te­lua tukemaan.
    Koko­naan toi­nen asia on, että Euroo­pas­sa on perin­tei­ses­ti aja­tel­tu, että yri­tyk­sel­lä on mui­ta­kin sta­ke hol­de­re­ja kuin omistajat.

    Monet sijoi­tus­pan­kit (samoin kuin monet asian­ajo­toi­mis­tot ja muut­kin asian­tun­ti­jaor­ga­ni­saa­tiot) jaka­vat vuo­sit­tain koko tulok­sen­sa ulos. Ko. yri­tyk­set ovat part­ne­rei­den omis­tuk­ses­sa. Part­ne­rit ovat yri­tyk­sen avain­työn­te­ki­jöi­tä. Eli ei ole ulkois­ta omistajaa.

    Sama toi­min­ta­mal­li toi­mii isom­pien pank­kien vas­taa­vis­sa yksi­köis­sä, eli pää­osa tulok­ses­ta jae­taan työntekijöille. 

    Kyse on siis alan toi­min­ta­kult­tu­ris­ta ja perinteestä.

  26. cete­rum cen­seo: Ei tuos­sa ole mitään ris­ti­rii­taa. Työn hin­ta on Suo­mes­sa kova, mut­ta se ei joh­du kor­keis­ta pal­kois­ta, vaan kor­keis­ta verois­ta ja vero­luon­tei­sis­ta mak­suis­ta. Työ­nan­ta­ja mak­saa pal­jon, mut­ta työn­te­ki­jä saa vähän. Kun tuo­hon lisä­tään Suo­men kor­kea hin­ta­ta­so, niin lop­pu­tu­los on se, että Suo­mes­sa teh­ty tuo­te mak­saa ulko­mais­ta enem­män ja suo­ma­lai­nen saa työ­pa­nok­sel­laan parem­man toi­meen­tu­lon ulko­mail­la kuin kotimaassa.

    Nois­sa palk­ka­ver­tai­lus­sa muka­na ovat palkat+sivukulut eli vero­luon­tei­set maksut

    http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/File:Estimated_hourly_labour_costs,_2014_(%C2%B9)_(EUR)_YB15.png

    Hen­ki­lö­koh­tai­nen vero­tus taas ei vai­ku­ta tuot­teen hintaan

    Vien­ti­tuot­teis­ta ei mak­se­ta alv joten sekään ei vai­ku­ta hintaan

    Ener­gia ym vero­ja mak­se­taan, mut­ta nii­tä on kilpailijoillakin

    Ja se mitä on valit­te­tu on vien­nin hin­ta­kil­pai­lu­ky­ky, ei kotimarkkinoiden

  27. Har­ri:
    Oli­sin voi­nut jää­dä 2007 töi­hin Jenk­kei­hin aina­kin hyvin pit­käk­si aikaa, ehkä pysy­väs­ti. En jää­nyt (rei­lu puo­li vuot­ta riit­ti), kos­ka en halua lap­sie­ni (sil­loin vie­lä tule­vien lap­sie­ni) käy­vän Jenk­ki­läis­tä päi­vä­ko­tia ja peruskoulua. 

    Jep, piti just lisä­tä täs­tä kom­ment­ti — eli pide­tään vaan huo­li sii­tä että las­ten asiat ovat Suo­mes­sa hyvin ja muut asiat seu­raa­vat sii­tä sit­ten kyl­lä mel­kein omal­la painollaan.

    Oon Sep­po Korp­poon kans­sa sii­tä samaa miel­tä, että val­tion teh­tä­vä­nä on huo­leh­tia ihmisistä.

    Kapi­ta­lis­mi on menos­sa koh­den rai­vos­tut­ta­van suu­ria tulo- ja eri­tyi­ses­ti omaisuuseroja.

    Ja tämä joh­tuu mistä?

    Menes­tyäk­seen Suo­mi kyl­lä tar­vit­see myös pää­oman kes­kit­ty­miä, tuloe­ro­ja tus­kin voi hil­li­tä sil­lä, että tekee vaik­ka­pa osak­kei­siin inves­toi­mi­ses­ta taval­li­sel­le ihmi­sel­le mah­dol­li­sim­man ei-kannattavaa.

    Osa­ke­si­joit­ta­mi­nen, siis yri­tys­ten osak­kei­siin sijot­ta­mi­nen, on nimit­täin aika ris­kial­tis­ta hom­maa, hel­pos­ti unoh­de­taan sekin että sii­nä voi jää­dä myös tap­piol­le. Voit­toa kyl­lä vero­te­taan, mut­ta tap­pion het­kel­lä tai­taa olla aika­lail­la yksinäistä.

    Rahaa siis on, mut­ta sitä on asun­toi­hin, ei yri­tyk­siin. Ja ihmis­ten hen­ki­lö­koh­tai­nen vau­raus kui­ten­kin on usein läh­te­nyt sii­tä, että on voi­nut itse tart­tua sii­hen kuvain­nol­li­seen “kuok­kaan” ja muut­taa se suo pel­lok­si tai se idea pääs­sä glo­baa­lik­si menestyspeliksi. 

    Vai onko niin, että asun­non osta­mi­nen on taval­li­sel­le ihmi­sel­le ainoa hyväk­syt­tä­vä tapa hank­kia varallisuutta?

  28. Mik­koM:

    Ok. Mut­ta omis­ta­jat jot­ka teks­tis­sä­si “lah­joi­vat” kan­ta­vat kon­kurs­sin kus­tan­nuk­set. Mik­si he tuol­lais­ta oppor­tu­nis­mia haluaisivat?

    Ehkä aja­tuk­se­na on, että omis­ta­jat kor­ja­vat voi­tot, mut­ta veron­mak­sa­jat huo­leh­ti­vat koi­tu­vis­ta tap­piois­ta… Val­tioi­den int­res­seis­sä on kui­ten­kin pitää kiin­ni yri­tyk­sis­tä nii­den tuo­mien työ­paik­ko­jen ja vero­tu­lo­jen takia.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En tie­dä, mik­si pan­kit ovat tätä halun­neet, mut­ta sel­lai­sia kan­nus­ti­mia ne ovat raken­ta­neet. Kan­nus­ti­met on usein teh­ty hyvin lyhyt­nä­köis­tä voi­ton­ta­voit­te­lua tukemaan.
    Koko­naan toi­nen asia on, että Euroo­pas­sa on perin­tei­ses­ti aja­tel­tu, että yri­tyk­sel­lä on mui­ta­kin sta­ke hol­de­re­ja kuin omistajat.

    Oli­si­ko­han Euroo­pas­sa yksin­ker­tai­ses­ti api­noi­tu USA:n käy­tän­tö­jä, vaik­ka siel­lä peli­kent­tä on eri­lai­nen. Esim. jos oikeus tul­kit­see, että lakia tai sopi­muk­sia on rikot­tu, USA:ssa syyl­li­siä ran­gais­taan oleel­li­ses­ti anka­ram­min kuin Euroo­pas­sa. Pit­kät van­keus­tuo­miot­kaan eivät ole harvinaisuuksia.

    Kos­ka var­sin­kin inves­toin­ti­pank­ki-busi­nek­ses­sä ollaan usein har­maal­la alu­eel­la (vakiin­tu­nut­ta lain tul­kin­taa ei vie­lä ole), peli­mie­hil­le mak­se­taan hen­ki­lö­koh­tai­sen ris­kin otta­mi­ses­ta. Vaik­ka oli­si pysyt­ty lail­li­sel­la alu­eel­la, USA:ssa ja UK:ssa joh­ta­jat myös mene­vät her­kem­min vaih­toon, jos ris­kit laukeavat.

    USA:ssa ja UK:ssa har­maa­ta aluet­ta suu­ren­taa niis­sä käy­tös­sä ole­va Case Law.

    Lyhyt­nä­köis­tä kyl­lä, mut­ta USA ja UK nousi­vat taas­kin jaloil­leen Man­ner-Euroop­paa nopeammin.

  30. mut­ta kun suo­ma­lai­sel­la­kin kes­ki­pal­kal­la voi ostaa jos jon­kin­lais­ta turhuutta,”

    Ei voi. Tai voi, jos asu­mi­nen ei mak­sa ~mitään.

    OECD:n tut­ki­mus on karua teks­tiä: Suo­ma­lai­sen pal­kan­saa­jan osto­voi­ma suh­tees­sa hin­toi­hin on kaik­kien OECD-mai­den toi­sek­si alin, vain Roma­nias­sa pal­kan­saa­ja on vie­lä köy­hem­pi. Kun tut­ki­mus on teh­ty 2011, niin on sel­vää että suo­ma­lai­set pal­kan­saa­jat ovat ihan puh­taas­ti hal­li­tuk­sen veron­ki­ris­tyk­sil­lä ja vero­luon­teis­ten mak­su­jen nos­toil­la jo vajon­neet Roma­nian tasol­le tai allekin.

    Siis: Muu­tat mihin OECD-maa­han tahan­sa, elin­ta­so ei aina­kaan las­ke. Jol­let muu­ta Roma­ni­aan, niin se nousee.

    Tämä on tyly fak­ta jota hal­li­tus ei tie­ten­kään tun­nus­ta eikä kiin­nos­ta­kaan kun omat tas­kut ovat vie­lä täyttämättä.

  31. ” Ihmi­nen on per­soo­na­ton osa noi­ta mas­so­ja, joi­den teh­tä­vä­nä on pal­vel­la kaik­kie­tie­tä­vää, kai­ken omis­ta­vaa ja kai­ken val­lan omaa­vaa valtiota.”

    Sen­si­jaan että sama mas­sa pal­ve­li­si kai­ken omis­ta­vaa ja kai­ken val­lan omis­ta­vaa rahaa? 

    Kan­sal­lis­ta ja kan­sain­vä­lis­tä suur­pää­omaa jon­ka hyvin­voin­nin mit­ta­ri on pörs­si­kurs­sin nousu täs­sä vuosineljänneksessä.

    Sil­lä se on val­lit­se­va tilan­ne nyt eikä se eroa sosialistisesta/kansallissosialistisesta dik­ta­tuu­ris­ta kuin kulis­sien osal­ta. Demo­kra­tia se ei mis­sään tapauk­ses­sa ole, kun koko joh­to, lai­das­ta lai­taan, on rahal­la suo­raan ostet­tu pal­ve­le­maan ison rahan etua.

    Ei kan­sa­lai­sia, eikä var­sin­kaan valtiota.

    Vai mitä kir­joit­ta­ja uskoo “vaa­li­ra­han” olevan? 

    Puh­das­ta lah­jon­taa joka jyrää demo­kra­tian 6–0: Kas kun puo­lu­eel­la ei ole väliä kun­han puo­lue tekee niin­kuin raha tah­too ja sekä Suo­mes­sa että EU:ssa tilan­ne on täs­mäl­leen tämä.

    USA:ssa vie­lä räi­keäm­min, mut­ta samaan suun­taan on men­ty tääl­lä­kin heti EU:n perus­ta­mi­ses­ta asti _eikä tilan­ne äänes­tä­mäl­lä muutu_: Jokai­nen uusi valit­tu ehdo­kas on jo kam­pan­ja­vai­hees­sa val­miik­si ostet­tu pal­ve­le­maan rahaa.

  32. Sinus­ta siis vuo­si­kym­me­net jat­ku­nut muut­to Kai­nuus­ta Hel­sin­kiin on moraa­li­ses­ti tuomittavaa.”

    Vää­rä kat­san­to­suun­ta: Se on kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti type­rää tou­hua kun Kai­nuuseen jää asun­to­ja tyh­jil­leen ja vas­taa­vas­ti Hel­sin­gis­sä asun­to­jen hin­nat kar­kaa­vat käsistä. 

    Sik­si se on ongel­ma: Huk­kain­ves­toin­te­ja toi­saal­la ja täy­sin absur­di hin­ta­ta­so toisaalla.

    Sama kos­kee teol­li­suut­ta: Hel­sin­ki onkin var­sin onnis­tu­nees­ti saa­nut hävi­tet­tyä teol­li­suu­den alu­eel­taan, vih­reil­le kun teol­lin­nen toi­min­ta, mikä tahan­sa, on inhot­ta­vaa kers­ka­ku­lu­tusyh­teis­kun­taa ja siis tuo­mit­ta­vaa, pitää pääs­tä eroon nopeasti.

    Ei ihme että Hel­sin­ki on jo mil­jar­din vel­kaa ja vel­ka­kuop­pa vain syve­nee kun mak­su­ky­kyi­set läh­te­vät ja muut jäävät.

  33. USAa­han tule­vat lati­no­lai­sen Ame­ri­kan väes­töt äänes­tä­vät libe­raa­le­ja niin kuin muut­kin siirtolaiset.”

    Tot­ta, mut­ta käy­tän­nös­sä sil­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä: Demo­kraat­tien pre­si­dent­tieh­do­kas Clin­to­nia tukee yli mil­jar­dil­la dol­la­ril­la kol­me USA:n suu­rin­ta pankkia.

    Jos joku kuvit­te­lee että demo­kraat­ti­nen puo­lue tai presidentti(jos sat­tuu tule­maan vali­tuk­si) tekee yhtään mitään rahan ääret­tö­mäl­le val­lal­le, hän ereh­tyy pahan ker­ran: Se aika, jol­loin USAs­sa äänes­tä­mi­nen vai­kut­ti talous­po­li­tiik­kaan, on ollut ja men­nyt jo vuo­si­kym­me­niä sit­ten: Raha omis­taa koko hal­lin­non, sielläkin.

  34. Oli­ko­han, siis oikeas­ti, yllä­tys jol­le­kin, että EUhun liit­ty­mi­nen ja vapaa liik­ku­vuus aiheut­taa ihan sitä samaa kuin aina ennen­kin: syr­jä­alu­eet tyh­je­ne­vät ja kes­kuk­set kasvavat?”

    Ei var­si­nai­ses­ti. Mut­ta kir­joit­ta­ja­kaan ei kysy että min­kä takia.

    Sil­lä suo­ma­lai­nen mie­lel­lään asuu maal­la jos siel­lä vain on töi­tä: Tämä on realiteetti.

    Ihmi­siä jot­ka halua­vat puo­len mil­joo­nan 50-neliöi­seen kivi­ta­lo­kop­pe­roon Hel­sin­kiin on kovin vähän, jos vaih­toeh­to­na on 5 heh­taa­rin oma tont­ti ja 200-neliöi­nen oma­ko­ti­ta­lo maal­la ja molem­mis­sa on palk­ka­töi­tä elä­mi­seen tarjolla.

    Val­tion ja kun­tien teol­li­suus­po­li­tiik­ka vain on sel­lai­nen että kai­kin voi­min yri­te­tään sul­kea mikä tahan­sa teol­li­suus koko­naan, eri­tyi­ses­ti Ympä­ris­tö- ja Sosi­aa­li­mi­nis­te­riöi­den voimin. 

    ELY-kes­kuk­set ovat saa­neet enenm­män yri­tyk­siä kiin­ni kuin pan­kit. Ei niin mitään jär­keä, puh­das­ta ympäristöfasismia.

    Mie­li­val­tais­ta ja mie­li­puo­lis­ta sään­te­lyä asiois­sa, jois­sa ei Suo­men kokoi­ses­sa maas­sa sään­te­lyä tar­vi­ta ja kaik­ki on suo­raan yri­tyk­sen kus­tan­nuk­sia _jo ennen perustamista_.

    Ääre­tön byro­kra­tia ei aina­kaan auta asi­aa. Tai se, että Suo­mes­sa on val­tion ja kun­tien vir­ka­mie­hiä saman ver­ran kuin Sak­sas­sa, ~700 000. Sak­sas­sa on vain 55M asu­kas­ta. Joku nämä­kin mak­saa ja se on se joku, joka tekee vien­ti­tuot­tei­ta tai pal­ve­lui­ta veronmaksajille.

  35. Tom­pe­lo: Ah, täs­sä on kom­men­toi­jal­le syn­ty­nyt sel­lai­nen käsi­tys, että olen afrik­ka­lai­nen ja puhun afrik­ka­lais­ten muu­tos­ta. Haluan kor­ja­ta, että olen EU-kan­sa­lai­nen. EU on alue, jon­ka kes­kei­set peri­aat­teet ovat: rahan, hyö­dyk­kei­den ja ihmis­ten vapaa liik­ku­mi­nen. Luit oikein: “ihmis­ten vapaa liik­ku­mi­nen”. Enää Kuusa­mos­ta ei muu­te­ta Hel­sin­kiin tai Göte­bor­giin vaan myös vaik­ka­pa Mala­gaan tai Ber­lii­niin. Näin se maa­il­ma muut­tuu vaik­ka se joil­ta­kuil­ta on, näem­mä, ohi mennytkin.

    EU:n vapaa liik­ku­vuus tar­koit­taa työ­voi­man vapaa­ta liik­ku­mis­ta, ja muil­le on ase­tet­tu oles­ke­lu­ra­jat. Tämä estää mm. sosi­aa­li­tur­van varas­sa elä­vien vapaa­ta liikkumista.

    Läh­de: http://ec.europa.eu/finland/service/mobility/index_fi.htm

    Toki on har­haan­joh­ta­vaa puhua EU:n vapaas­ta liik­ku­vuu­des­ta, kun sel­lais­ta ei ole ole­mas­sa. Kaik­kien asias­ta puhu­vien oli­si parem­pi käyt­tää ter­miä “työ­voi­man vapaa liik­ku­vuus EU:ssa”, jol­loin ihmi­sil­le ei syn­tyi­si tur­han ruusuis­ta kuvaa kysei­ses­tä unionista.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Yri­tyk­sen kurs­sin pump­paa­mi­nen kei­no­te­koi­ses­ti (ja vähän vil­pil­li­ses­ti) ylös­päin on pit­käl­lä ajal­la hyödytöntä

    Tehok­kai­den mark­ki­noi­den hypo­tee­sin mukaan sen pitäi­si olla myös mahdotonta.

    1. Tehok­kai­den mark­ki­noi­den hypo­tee­sin mukaan sen pitäi­si olla myös mahdotonta.

      Uskot­ko myös joulupukkiin?
      Kun Ste­ven Jobs kuo­li hai­ma­syö­pään, jos­ta kukaan ei ole sel­vin­nyt hen­gis­sä, Apoplen osa­ke­kurs­si las­ki vii­si pro­sent­tia eli eurois­sa mon­ta mil­jar­dia. Ratio­naa­li­set markkinat?

  37. Suo­mi on talou­del­li­ses­ta näkö­kul­mas­ta aina­kin Yhdys­val­toi­hin ver­rat­tu­na koh­tuul­li­sen kil­pai­lu­ky­kyi­nen per­heel­li­sel­le ns. osaa­jal­le. Jen­keis­sä todel­li­nen “veroas­te” on kor­kea kun huo­mioi pakol­li­set menot. Kus­tan­nus­ta­so on suo­ras­taan huimaava.

    Tulo­ve­rot ovat yllät­tä­vän kor­keat eten­kin isois­sa kau­pun­geis­sa (esim. NYC). Sen pääl­le tule­vat käy­tän­nös­sä pakol­li­nen ter­vey­den­huol­to (min. $200/kk työ­nan­ta­jan n. $800/kk sub­ven­tion jäl­keen + out-of-poc­ket menot ehkä $2000/vuosi), 401k-elä­ke (tyy­pil­li­ses­ti 6% pal­kas­ta, ei tosin rii­tä vie­lä elä­köi­ty­mi­seen), las­ten­tar­ha ($1800–2500/kk/kakru) ja vuokra/asumiskulu ($3000–5000/kk). Las­ten yli­opis­to­tut­kin­to osaa­jan tuloil­la voi mak­saa $300 000/kakru. Muka­vah­koon elä­köi­ty­mi­seen tar­vi­taan noin $1 000 000 sääs­töt (tai ~10 * vuo­si­tu­lot) per hen­ki­lö. Sääs­tet­tä­vää siis riit­tää. Tämän lisäk­si hin­nat ovat muu­ta­maa poik­keus­ta lukuun otta­mat­ta erit­täin kor­keat, esim. ruo­ka reip­paas­ti Suo­mea kal­liim­paa. Osaa­ja­per­heen tuloil­la (esim. $250 000+/vuosi) ei siis juh­li­ta aina­kaan ran­ni­koil­la. Lap­set­to­mal­le, ter­veel­le ura­kii­tu­ril­le tilan­ne on toki hie­man toinen.

    Suo­men ja Yhdys­val­to­jen kui­lu on diver­si­tee­tis­sä ja asen­neil­mas­tos­sa, ei niin­kään elintasossa.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asian­tun­ti­ja­pal­kat ovat Suo­mes­sa sel­väs­ti pie­nem­mät kuin muu­al­la, suu­na­ri­pal­kois­sa ero pie­nem­pi. Näin hyvä, pait­si se aivovuoto. 

    Jos ihan tark­ko­ja ollaan, niin suo­rit­ta­van por­taan pal­kat ovat Suo­mes­sa val­tiol­la ja kun­nil­la pal­jon kor­keam­mat kuin kil­pai­li­ja­mais­sa. En pidä sitä hyvä­nä, eikä se mis­sään nimes­sä ole kes­tä­väl­lä pohjalla.

  39. Kii­nan tuon­ti Afri­kas­ta ‑40 pro­sent­tia vuon­na 2015. Kyl­lä on kyl­mää kyy­ti tänä vuonna…

    Suo­men pitäi­si nyt pyr­kiä mini­moi­maan tap­piot ja pitä­mään yhteis­kun­nan rauhallisena.

    Tämä näin ohi­men­nen sivu­huo­mau­tuk­se­na tähän sarjaan..

  40. Esi­merk­ki omas­ta lähi­pii­ris­tä­ni: Kak­si hyvin kou­lu­tet­tua hyvis­sä duu­neis­sa ollut­ta kave­ria­ni on läh­te­nyt Yhdys­val­toi­hin ja tus­kin enää tule­vat takai­sin, itse olen täy­sin menet­tä­nyt usko­ni Euroo­pan tule­vai­suu­den­nä­ky­miin, ja läh­den Yhdys­val­toi­hin tai Austra­li­aan heti kun sopi­van hou­kut­te­le­va tilai­suus tulee eteen, van­hin poi­ka­ni meni opis­ke­le­maan TKK:n ja olen hyvin pon­nek­kaas­ti kehoit­ta­nut hän­tä läh­te­mään heti val­mis­tut­tu­aan Euroo­pas­ta pois.

    Euroop­pa on ajau­tu­nut totaa­li­seen umpi­ku­jaan: EU:n myö­tä luo­dut raken­teet aja­vat yhteis­kun­nat kil­pa­juok­suun poh­jal­le, ja keh­non yhteis­va­luu­tan pak­ko­pai­ta muut­taa suh­dan­ne­luon­toi­set taan­tu­mat raken­teel­li­sek­si lamak­si, joka ajaa kan­sa­kun­nan toi­sen­sa jäl­keen jättityöttömyyteen.

  41. OS edel­lä kom­men­toi: “Koko­naan toi­nen asia on, että Euroo­pas­sa on perin­tei­ses­ti aja­tel­tu, että yri­tyk­sel­lä on mui­ta­kin sta­ke hol­de­re­ja kuin omistajat.”

    Jos tämän sanoo suo­men­kie­lel­lä, niin se tar­koit­taa tätä:

    Pek­ka Vir­ta­nen ottaa yri­tys­ris­kin ja perus­taa Suo­meen koko­naan omil­la rahoil­laan fir­man. Hän var­maan­kin luu­lee ole­van­sa fir­man ainoa omis­ta­ja, eli 100%n “sta­ke­hol­der”.

    OSn mukaan näin ei kui­ten­kaan ole, sil­lä jol­lain minul­le käsit­tä­mät­tö­mäl­lä taval­la “joil­la­kin muil­la” on myös osuus, eli sta­ke firmassa.

    Minua kovas­ti kiin­nos­tai­si tie­tää, että kei­tä nämä “muut” oikein ovat? Mil­lä perus­teel­la heil­lä on jokin “sta­ke” ja kuin­ka suu­ri tämä sta­ke oikein on? Mitä oikeuk­sia fir­maan tämä sta­ke antaa näil­le “muil­le”?

    Oli­sin kovin kii­tol­li­nen, jos OS voi­si oikein kun­nol­la valot­taa tätä seikkaa.

    Luu­li­sin, että Pek­ka Vir­ta­nen on myös kiin­nos­tu­nut tämän tie­tä­mään, enne­kuin ris­ki-inves­toi fir­maan sekä omat rahan­sa, että toden­nä­köi­ses­ti myös­kin suku­lais­ten­sa takaa­mat lainarahat!!

    Sep­po Korp­poo, joka vie­lä äsken luu­li omis­ta­van­sa jotain “sta­ke­ja” firmassaan…

    1. Sep­po Korppoo.
      Olet­ko sitä miel­tä, että minun Hel­sin­gin ener­gian hal­li­tuk­ses­sa pitäi­si aja­tel­la vain Hel­sin­gin kau­pun­gin saa­mia osin­ko­tu­lo­ja vaik­ka nii­den mak­si­moi­mi­nen voi­si joh­taa säh­kön ja läm­mön saan­nin kes­key­tyk­siin, suu­riin hait­toi­hin hengit5ysilmassa tai vai­keut­taa lii­ken­teen jär­jes­tä­mis­tä (Hana­saa­ri)

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Uskot­ko myös joulupukkiin?
    Kun Ste­ven Jobs kuo­li hai­ma­syö­pään, jos­ta kukaan ei ole sel­vin­nyt hen­gis­sä, Apoplen osa­ke­kurs­si las­ki vii­si pro­sent­tia eli eurois­sa mon­ta mil­jar­dia. Ratio­naa­li­set markkinat?

    Hai­ma­syö­väs­tä sel­vi­ää hen­gis­sä jos a) se havai­taan ajois­sa, b) kysy­myk­ses­sä on Job­sin sai­ras­ta­ma muo­to saa­re­ke­so­lusyö­pä. Jobs tyy­pil­li­seen tapaan­sa ei arvos­ta­nut mui­den (lue lää­ke­tie­teen asian­tun­ti­joi­den) mie­li­pi­tei­tä vaan yrit­ti hoi­taa itse­ään hedel­mä­me­huil­la ja perä­ruis­keil­la. Huo­nos­ti­han sii­nä kävi,vaikka lopul­ta suos­tui kou­lu­lää­ke­tie­teen apuun.

    Yleen­sä hai­ma­syö­vän ade­no­kar­si­noo­man ennus­te on huo­no, mut­ta jos­kus hoi­dot tehoa­vat hyvin ja tuu­mo­ri pie­ne­nee leik­kaus­kel­poi­sek­si. Jos syö­pä ei uusiu­du 3–4 vuo­den kulues­sa diag­noo­sis­ta, niin on toden­nä­köis­tä, että se ei tee niin myö­hem­min­kään. Maa­il­mal­la on tapauk­sia, jos­sa hai­ma­syö­pää sai­ras­ta­nut on elä­nyt vie­lä pari­kym­men­tä vuot­ta. Har­vi­nais­ta, mut­ta mahdollista. 

    Pörs­si­kaup­pa ei ole enää ratio­naa­lis­ta, kos­ka se ei perus­tu sijoit­ta­jien pää­tök­siin vaan huip­pu­no­pe­aan robot­ti­kaup­paan. Epä­ra­tio­naa­li­nen kurs­si­ke­hi­tys näh­dään mm. sil­loin kun “tek­ni­sis­tä” syis­tä osa­vuo­si­kat­sauk­sen jul­kai­su myö­häs­tyy tai anne­taan etuajassa.

  43. Tom­pe­lo: Ah, täs­sä on kom­men­toi­jal­le syn­ty­nyt sel­lai­nen käsi­tys, että olen afrik­ka­lai­nen ja puhun afrik­ka­lais­ten muutosta. 

    Ei syn­ty­nyt. Aika luo­vaa päättelyä.

    Toin vain esil­le sen, että suu­ret muut­to­liik­keet ovat ongel­mal­li­sia koko­nai­suuk­sien kan­nal­ta, ja otin tuon esimerkkinä.

  44. Uhka kou­lu­tet­tu­jen maas­ta muu­tos­ta voi olla hyvin­kin todel­li­nen. Eräs pahim­mis­ta teki­jöis­tä sen taus­tal­la on jo edel­lis­sä kom­men­teis­sa esil­le tuo­tu näkö­alat­to­muus, jota myös tämän blo­gin­pi­tä­jän kir­joi­tus­sar­jan otsik­ko (“Suo­men synk­kä tule­vai­suus”, osat 1–11) mie­lia­lan mai­se­mis­sam­me mie­les­tä­ni pön­kit­tää lii­kaa. Kuka­pa haluai­si inves­toi­da maa­han, jol­la on “synk­kä tulevaisuus”? 

    Vaan onko se sel­lai­nen? Tule­vai­suus on omis­sa käsissämme.

    Täs­tä syys­tä, omas­ta ja kaik­kien mui­den­kin puo­les­ta toi­voi­sin Soi­nin­vaa­ral­ta pal­jon posi­tii­vi­sem­pia näkö­alo­ja. Voi­vot­te­lu ei auta mei­tä sil­loin, kun töi­tä oli­si teh­tä­vä enem­män ja tar­jol­la on vie­lä monia mah­dol­li­suuk­sia. Kun­han nii­tä vain käytettäisiin …

  45. Pro­met­heus:
    OS: “Jot­kut har­kis­te­vat läh­töä ja ennen opin­to­ja. Yli­opis­to­sääs­töt ovat peläs­tyt­tä­neet kun­nian­hi­moi­sia nuo­ria opis­ke­li­joi­ta. Moni kysyy, kan­nat­taa­ko tääl­lä enää edes opis­kel­la, jos ei saa kun­nol­lis­ta opetusta.”

    Sanoi­sin kyl­lä, että nuo­rel­la, joka uskoo tuol­lais­ta popu­lis­mia, ei yli­pää­tään ole kovin suu­ria edel­ly­tyk­siä kor­kea­kou­luun tai aina­kaan yliopistoon. 

    Popu­lis­mia? Suo­mes­sa ei ole yhtään huip­pu­yli­opis­toa! Ihmi­sel­le joka halu­aa todel­la hyvää kou­lu­tus­ta, Suo­mi on vää­rä paikka. 

    Toi­sen asteen kou­lu­tus­ti­las­tois­sa­kin pär­jääm­me vain sen takia, että jär­jes­tel­mä on viri­tet­ty raa­haa­maan sur­ki­muk­set muka­na, mut­ta ei tar­joa SYK:iä lukuun otta­mat­ta mitään hui­puil­le. Aikai­sem­min kai­kis­sa maa­kun­ta­kes­kuk­sis­sa oli erit­täin hyvät oppi­kou­lut ja lukiot, joten maa­kun­nis­sa­kin sai hyvän toi­sen asteen kou­lu­tuk­sen. Tasa­päis­tä­mis­vim­mas­sa nekin on tuhottu.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sep­po Korppoo.
    Olet­ko sitä miel­tä, että minun Hel­sin­gin ener­gian hal­li­tuk­ses­sa pitäi­si aja­tel­la vain Hel­sin­gin kau­pun­gin saa­mia osin­ko­tu­lo­ja vaik­ka nii­den mak­si­moi­mi­nen voi­si joh­taa säh­kön ja läm­mön saan­nin kes­key­tyk­siin, suu­riin hait­toi­hin hengit5ysilmassa tai vai­keut­taa lii­ken­teen jär­jes­tä­mis­tä (Hana­saa­ri)

    On ihan oikein, että omis­ta­ja saa mää­rä­tä, mit­kä yhtiön tavoit­teet ovat. Oli­si tosin mah­dol­lis­ta, että val­tion ja kun­nan hal­lin­nol­li­sil­la mää­räyk­sil­lä ja sään­nök­sil­lä pako­tet­tai­siin Hel­sin­gin Ener­gia toi­mi­maan niin, että mai­ni­tut ongel­mat väl­te­tään — täl­löin yhtiön hal­li­tus voi­si mak­si­moi­da osin­ko­tu­lot niis­sä raa­meis­sa. Jos taas luo­tet­tai­siin täy­del­li­ses­ti yhtiön vas­tuul­li­suu­teen, ei tar­vit­tai­si mitään sää­dök­siä ja lake­ja ohjaa­maan sen toimintaa.

  47. Kal­le: Popu­lis­mia? Suo­mes­sa ei ole yhtään huip­pu­yli­opis­toa! Ihmi­sel­le joka halu­aa todel­la hyvää kou­lu­tus­ta, Suo­mi on vää­rä paikka. 

    Toi­sen asteen kou­lu­tus­ti­las­tois­sa­kin pär­jääm­me vain sen takia, että jär­jes­tel­mä on viri­tet­ty raa­haa­maan sur­ki­muk­set muka­na, mut­ta ei tar­joa SYK:iä lukuun otta­mat­ta mitään hui­puil­le. Aikai­sem­min kai­kis­sa maa­kun­ta­kes­kuk­sis­sa oli erit­täin hyvät oppi­kou­lut ja lukiot, joten maa­kun­nis­sa­kin sai hyvän toi­sen asteen kou­lu­tuk­sen. Tasa­päis­tä­mis­vim­mas­sa nekin on tuhottu.

    Entäs ne sur­ki­muk­set? Kaasukammioonko? 

    Mikä huip­puo­pis­ke­li­ja sel­lai­nen on jol­ta pitää nenu­kin niis­tää, ettei ras­suk­ka rasi­tu? Vai oli­si­ko taus­tal­la kui­ten­kin se oikeis­to­lais­ten ongel­ma, että vää­rän luo­kan edus­ta­jat pää­se­vät yli­opis­toi­hin ja oma pik­ku Jani­pet­te­ri ei vält­tä­mät­tä pää­se, jol­loin saa isu­kin kave­rin jär­jes­tä­mä hyvä­ve­li­vir­ka jäädä?

    Mikä oli tar­kal­leen ottaen tämä “wan­ha hyvä aika” ammattikouluissa?

  48. Os kysyy: “Olet­ko sitä miel­tä, että minun Hel­sin­gin ener­gian hal­li­tuk­ses­sa pitäi­si aja­tel­la vain Hel­sin­gin kau­pun­gin saa­mia osin­ko­tu­lo­ja vaik­ka nii­den mak­si­moi­mi­nen voi­si joh­taa säh­kön ja läm­mön saan­nin kes­key­tyk­siin, suu­riin hait­toi­hin hengit5ysilmassa tai vai­keut­taa lii­ken­teen jär­jes­tä­mis­tä (Hana­saa­ri)”

    Mie­les­tä­ni kai­kil­le pitäi­si olla sel­vää, että kun istut jon­kin fir­man hal­li­tuk­ses­sa, sinun ykkösprio­ri­teet­ti­si pitää olla tämän fir­man etu.

    Jos rupeat fir­man edun vas­tai­ses­ti pitä­mään tär­keäm­pä­nä joi­den­kin ulko­puo­lis­ten sel­kään­ta­put­te­li­joi­den etua, sinun on paras­ta jää­vä­tä itse­si näis­tä pää­tök­sis­tä tai ero­ta koko hallituksesta.

    Ei voi olla niin, että esi­mer­kik­si Hel­sin­gin ener­gia oli­si jon­kin­lai­nen Vih­rei­den puo­lueoh­jel­man toteu­tuk­seen tar­koi­tet­tu organisaatio.

    Sil­loin kyl­lä pii­mät ja mäm­mit mene­vät oikein kun­nol­la sekai­sin ja fir­ma toden­nä­köi­ses­ti ajau­tuu todel­la suu­riiin vai­keuk­siin. Näin kau­pun­ki­lai­set voi­vat jou­tua mak­sa­maan teh­dyis­tä vir­heis­tä ison­kin summan…

    Mitä tulee käsit­tä­mät­tö­mään kom­ment­tii­si, että “osin­ko­jen mak­si­moin­ti voi­si joh­taa säh­kön ja läm­mön saan­nin kes­key­tyk­siin, suu­riin hait­toi­hin hengit5ysilmassa tai vai­keut­taa lii­ken­teen jär­jes­tä­mis­tä “, kyl­lä Hel­sin­gin kau­pun­gin pitää osa­ta mää­ri­tel­lä mil­lai­sen voi­ma­lai­tok­sen se oikein halu­aa. Ei sitä voi­ma­lan itse voi päättää.

    En tie­dä mik­si OS halu­aa tuput­taa sel­lais­ta aja­tus­ta, että fir­man etu aina oli­si lyhyt­jän­tei­nen osin­ko­jen maksimointi.

    Vaik­ka täl­lai­sia­kin fir­mo­ja tie­ten­kin on, kyl­lä koke­muk­se­ni mukaan val­tao­sa toi­mii täs­sä suh­tees­sa erit­täin vas­tuul­li­ses­ti ja maan lakien mukaan, ima­goan­sa varjellen.

    Joh­to­pää­tök­se­nä voin tode­ta, että OS halu­aa näis­sä asiois­sa ajaa popu­lis­ti­ses­ti “sam­mu­te­tui­la lyh­dyil­lä”, eikä rehel­li­ses­ti ker­toa kei­tä “mui­ta sta­ke­hol­de­rei­ta” hän halu­aa fir­mo­jen pää­tök­sen­te­koon oikein ujuttaa.

    Monet suo­ma­lai­set fir­mat oli­si­vat kyl­lä val­mii­ta työl­lis­tä­mään monet­kin nois­ta puo­les­ta mil­joo­nas­ta työt­tö­mäs­täm­me, jos vain niil­le annet­tai­siin sii­hen mahdollisuus. 

    Toi­saal­ta fir­mat ovat usein jo vero­tet­tu niin kural­le, että makaa­vat tus­kis­saan maassa.

    Jos pai­kal­le tulee vie­lä “mui­ta sta­ke­hol­de­rei­ta” pot­ki­maan maas­sa makaa­vaa, niin sil­loin kyl­lä voim­me heit­tää hyväs­tit Suo­men uudel­le nousulla.

    Sep­po Korp­poo, jol­la lyh­dyt pala­vat kirk­kaas­ti, eikä ole tar­vet­ta pot­kia maas­sa makaavia

  49. Supi­koi­ra: Mikä huip­puo­pis­ke­li­ja sel­lai­nen on jol­ta pitää nenu­kin niis­tää, ettei ras­suk­ka rasi­tu? Vai oli­si­ko taus­tal­la kui­ten­kin se oikeis­to­lais­ten ongel­ma, että vää­rän luo­kan edus­ta­jat pää­se­vät yli­opis­toi­hin ja oma pik­ku Jani­pet­te­ri ei vält­tä­mät­tä pää­se, jol­loin saa isu­kin kave­rin jär­jes­tä­mä hyvä­ve­li­vir­ka jäädä? 

    En tie­dä, mihin tuo nenän niis­tä­mi­nen viit­taa. Mut­ta kyl­lä se on oikea ongel­ma, jos kou­lu ei tar­joa lah­jak­kaim­mil­le opis­ke­li­joil­le tar­peek­si haasteita.

    Havah­duin tähän vii­mek­si muu­ta­ma viik­ko sit­ten, kun kysyin lukio­lais­po­jal­ta­ni, mil­lai­nen sama­na päi­vä­nä ollut mate­ma­tii­kan koe oli ollut. “Aika vai­kea, mut­ta kyl­lä mä luu­len, että osa­sin”, poi­ka vas­ta­si. Rupe­sin miet­ti­mään ja tajusin, että minul­la ei ollut koko lukio­ai­ka­na yhtään vai­ke­aa mate­ma­tii­kan koet­ta. Yhdes­sä­kään mate­ma­tii­kan kokees­sa koko lukio­ai­ka­na ei ollut edes yhtään vai­ke­aa teh­tä­vää, jos yo-kir­joi­tus­ten vii­meis­tä teh­tä­vää ei las­ke­ta mukaan. 

    Sit­ten oli­kin han­ka­laa, kun aloit­ti opis­ke­lun TKK:lla, eikä ollut mitään koke­mus­ta sii­tä, miten opis­kel­la asi­aa, jota ei ymmär­rä heti ensim­mäi­sel­tä kuu­le­mal­ta. Tai miten läh­de­tään rat­kai­se­maan teh­tä­vää, jon­ka rat­kai­su­pe­ri­aa­te ei ole sel­vä vii­meis­tään parin minuu­tin miet­ti­mi­sen jäl­keen. Vas­taa­via ongel­mia oli useim­mil­la kurs­si­ka­ve­reil­la­ni. Jos jo lukio­ai­ka­na oli­si vaa­dit­tu enem­män, oli­si yli­opis­to-opin­nois­sa vauh­tiin pää­se­mi­nen ollut sel­väs­ti helpompaa.

  50. Kal­le: Popu­lis­mia? Suo­mes­sa ei ole yhtään huip­pu­yli­opis­toa! Ihmi­sel­le joka halu­aa todel­la hyvää kou­lu­tus­ta, Suo­mi on vää­rä paikka. 

    Kyl­lä oppi­mi­nen on pää­osin kiin­ni ihan itses­tä, ei kukaan osaa­mis­ta kenen­kään pää­hän kaa­da. Todel­li­set hui­put pys­ty­vät oppi­maan mis­sä vaan jär­jel­li­ses­sä yli­opis­tos­sa, sii­hen tar­vi­taan vaan riit­tä­väs­ti älyk­kyyt­tä, kun­nian­hi­moa ja taka­puo­len kes­tä­vyyt­tä samas­sa paketissa.

    Sit­ten on toki sel­lai­nen jouk­ko, joka kuvit­te­lee, että huip­puo­saa­mi­sen voi ostaa, vaik­ka oikeas­sa huip­pu­yli­opis­tos­sa tai eliit­ti­kou­lus­sa. Menes­tyk­sen puu­te joh­tuu hei­dän mie­les­sään vaan sii­tä, ettei pääs­syt oike­aan kou­luun. Ikä­vä kyl­lä todel­li­nen huip­puo­saa­mi­nen ei kui­ten­kaan ole kau­pan, mis­sään päin maa­il­maa, se pitää teh­dä ihan itse.

    Maa­il­mal­la on toki huip­pu­yli­opis­to­ja, jois­ta val­mis­tuu erit­täin kova­ta­sois­ta poruk­kaa. Syy ja seu­raus pitää kui­ten­kin erot­taa. Maa­il­man kova­ta­soi­sim­piin yli­opis­toi­hin on vai­kea pääs­tä, sin­ne pää­se­vät vain par­haan älyk­kyys-työn­te­ko yhdis­tel­män omaa­vat opis­ke­li­jat, sen jäl­keen nois­ta yli­opis­tois­ta on myös vai­kea val­mis­tua, vaa­ti­mus­ta­so on hur­ja. Lop­pu­tu­lok­se­na tuos­ta kar­siu­tu­mi­ses­ta on toki oikein hyvä val­mis­tu­nei­den taso. Kyse on vain vähän ope­tuk­ses­ta ja pal­jon ihmis­ten valikoitumisesta.

    Mik­si tuo ei voi toi­mia Suo­mes­sa? Syy­nä on, että Suo­men kie­lia­lu­eel­la on lii­an vähän ihmi­siä, että mihin­kään opi­nah­joon voi­tai­siin erit­täin rajus­ti vali­koi­da vain par­haat opis­ke­li­jat ja sen jäl­keen pitää rima todel­la kor­keal­la. Tuol­lai­ses­ta huip­pu­yli­opis­tos­ta tuli­si vaan lii­an pie­ni yksik­kö osaa­mi­sen kehit­ty­mi­sen kan­nal­ta, ihmis­ten kehit­ty­mi­sel­le on näet tär­ke­ää, että ympä­ril­lä on riit­tä­vä mää­rä mui­ta ihmisiä.

  51. Kepa:Sit­ten oli­kin han­ka­laa, kun aloit­ti opis­ke­lun TKK:lla, eikä ollut mitään koke­mus­ta sii­tä, miten opis­kel­la asi­aa, jota ei ymmär­rä heti ensim­mäi­sel­tä kuulemalta.

    Älyk­kyys tar­koit­taa mm. kykyä sopeu­tua uusiin tilan­tei­siin mah­dol­li­sim­man nopeas­ti. Jos kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­ja ei opi ymmär­tä­mään teh­dyn työn ja pin­nis­te­lyn ja oppi­mi­sen yhteyt­tä ensim­mäi­se­nä opis­ke­lu­vuon­naan, niin kuu­luu­ko hän edes kor­kea­kou­luun? Tuon yhtey­den havait­se­mi­sen kun ei pitäi­si yli­ver­tais­ta kyvyk­kyyt­tä vaatia.

    Kyl­lä ihmi­sil­tä itsel­tään­kin voi­daan jotain odot­taa. Kaik­kea ei voi val­mii­na syöttää.

    1. Älyk­kyys tar­koit­taa mm. kykyä sopeu­tua uusiin tilan­tei­siin mah­dol­li­sim­man nopeas­ti. Jos kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­ja ei opi ymmär­tä­mään teh­dyn työn ja pin­nis­te­lyn ja oppi­mi­sen yhteyt­tä ensim­mäi­se­nä opis­ke­lu­vuon­naan, niin kuu­luu­ko hän edes korkeakouluun? 

      Minul­la on sama koke­mus kuin kepal­la. Opis­ke­lin erit­täin nopeas­ti ja pal­jon työ­tä teh­den ensim­mäi­sen opis­ke­lu­vuo­den niin, että tut­kin­nos­ta oli val­mii­na 70 %. Kri­tiik­ki ei siis osu minuun. Mut­ta mate­ma­tiik­kaa en oppi­nut kos­kaan opis­ke­le­maan, kos­ka kou­lu­ma­te­ma­tiik­ka oli ollut niin nau­ret­ta­van help­poa. Olin oip­pi­nut vää­rän tavan opis­kel­la mate­ma­tiik­kaa (intuii­tion) enkä enää oppi­nut sii­tä ulos.

  52. Kepa: Sit­ten oli­kin han­ka­laa, kun aloit­ti opis­ke­lun TKK:lla, eikä ollut mitään koke­mus­ta sii­tä, miten opis­kel­la asi­aa, jota ei ymmär­rä heti ensim­mäi­sel­tä kuu­le­mal­ta. Tai miten läh­de­tään rat­kai­se­maan teh­tä­vää, jon­ka rat­kai­su­pe­ri­aa­te ei ole sel­vä vii­meis­tään parin minuu­tin miet­ti­mi­sen jäl­keen. Vas­taa­via ongel­mia oli useim­mil­la kurssikavereillani. 

    Mikään­hän ei estä opis­ke­le­mas­ta yli­opis­ton verk­ko­kurs­sil­la. Monet yli­opis­tot jär­jes­tä­vät verk­ko­kurs­se­ja eri­tyi­ses­ti matematiikassa.

    Ja kyl­lä nykyi­ses­sä perus­kou­lus­sa­kin hyvä oppi­las saa päh­ki­nöi­tä pures­kel­ta­vak­si , jos tun­tee, että teh­tä­vien taso on matala

    Ja kun olet vii­sas dipla­ri niin mik­set vai­vau­du itse opet­ta­maan las­ta­si kun saat rat­koa vai­kei­ta teh­tä­viä? Aika pas­sii­vi­nen asen­ne isäl­tä ? Tai äidiltä ?

  53. Kepa:
    Sit­ten oli­kin han­ka­laa, kun aloit­ti opis­ke­lun TKK:lla, eikä ollut mitään koke­mus­ta sii­tä, miten opis­kel­la asi­aa, jota ei ymmär­rä heti ensim­mäi­sel­tä kuu­le­mal­ta. Tai miten läh­de­tään rat­kai­se­maan teh­tä­vää, jon­ka rat­kai­su­pe­ri­aa­te ei ole sel­vä vii­meis­tään parin minuu­tin miet­ti­mi­sen jäl­keen. Vas­taa­via ongel­mia oli useim­mil­la kurs­si­ka­ve­reil­la­ni. Jos jo lukio­ai­ka­na oli­si vaa­dit­tu enem­män, oli­si yli­opis­to-opin­nois­sa vauh­tiin pää­se­mi­nen ollut sel­väs­ti helpompaa. 

    Tämä tai­taa olla myös kult­tuu­ril­li­nen kysy­mys, ei pel­käs­tään lukioon liit­ty­vä asia. Suo­ma­lai­ses­sa ja Euroop­pa­lai­ses­sa kult­tuu­ris­sa pai­no­te­taan työn ja vapaa-ajan tasa­pai­noa ja toi­saal­ta myös yhtei­söl­li­syyt­tä, jos­sa vähän hei­kom­mat­kin pysy­vät matkassa. 

    Toi­saal­ta maa­il­mas­sa on myös ympä­ris­tö­jä, jois­sa ole­te­taan panos­tet­ta­van 100 % työ­hön ja jois­sa yksi­löi­den väli­nen kil­pai­lu on rajum­paa, esi­mer­kik­si huip­pu­yli­opis­tot, Wall Street, Lon­toon City ja Silicon Val­ley. Val­ta­va panos­tus työ­hön on siel­lä nor­mi ja hei­kom­mat yksi­löt tipah­ta­vat armot­ta kyydistä. 

    Suo­mes­sa vas­taa­val­la asen­teel­la toi­mi­mis­ta pide­tään hel­pos­ti työ­hul­luu­te­na ja jopa per­heen lai­min­lyö­mi­se­nä eikä esi­mer­kik­si per­heen sisäi­nen työn­ja­ko, jos­sa toi­nen, yleen­sä mies, tekee val­ta­vas­ti töi­tä ja vai­mo hoi­taa kodin ja lap­set, ole sosi­aa­li­ses­ti kovin hyväksyttävä.

  54. Mun mie­les­tä­ni ongel­ma on lii­oi­tel­tu. Useim­mat kes­ki­ver­to-aka­tee­mi­set pysyt­te­le­vät Suo­mes­sa jos töi­tä ja asun­to löy­tyy. Huip­pu­kou­lu­tet­tu­jen perään ei kan­na­ta itkeä vaan hei­dät pitää näh­dä Suo­men “suur­lä­het­ti­läi­nä”. Useim­mat ran­dom-tyy­pit jot­ka läh­te­vät pysy­väs­ti pois Suo­mes­ta läh­te­vät per­he­syis­tä, jos on menn­nyt ulko­maa­lai­sen kans­sa nai­mi­siin ja muut­taa tämän koti­maa­han, tai päin­vas­toin, ne län­si­ma­lai­set jot­ka tän­ne tulee, tulee yleen­sä nai­ma­kaup­po­jen kautta.

    Ainoat tilan­teet jois­sa muka­vaa kes­ki­luok­kais­ta elä­mää viet­tä­viä läh­ti­si jou­kol­la tääl­tä pois on jos asun­to­ti­lan­ne kas­vu­kes­kuk­si­sa kur­jis­tuu, työt­tö­myys pahe­nee oikein kun­nol­la, tai jos ovi on menos­sa kiin­ni esim jos Suo­mi yrit­tää irroit­tau­tua EU:sta tai jos venä­läi­set tule­vat tän­ne mää­räi­le­mään asioista.

  55. Kepa: Rupe­sin miet­ti­mään ja tajusin, että minul­la ei ollut koko lukio­ai­ka­na yhtään vai­ke­aa mate­ma­tii­kan koet­ta. Yhdes­sä­kään mate­ma­tii­kan kokees­sa koko lukio­ai­ka­na ei ollut edes yhtään vai­ke­aa teh­tä­vää, jos yo-kir­joi­tus­ten vii­meis­tä teh­tä­vää ei las­ke­ta mukaan. 

    Sit­ten oli­kin han­ka­laa, kun aloit­ti opis­ke­lun TKK:lla, eikä ollut mitään koke­mus­ta sii­tä, miten opis­kel­la asi­aa, jota ei ymmär­rä heti ensim­mäi­sel­tä kuu­le­mal­ta. Tai miten läh­de­tään rat­kai­se­maan teh­tä­vää, jon­ka rat­kai­su­pe­ri­aa­te ei ole sel­vä vii­meis­tään parin minuu­tin miet­ti­mi­sen jäl­keen. Vas­taa­via ongel­mia oli useim­mil­la kurs­si­ka­ve­reil­la­ni. Jos jo lukio­ai­ka­na oli­si vaa­dit­tu enem­män, oli­si yli­opis­to-opin­nois­sa vauh­tiin pää­se­mi­nen ollut sel­väs­ti helpompaa. 

    Mun mie­les­tä­ni lukion pit­kä mate­ma­tiik­ka on ihan tar­peek­si vaa­ti­va, samoin TKK:n pakol­li­set mate­ma­tiik­ka­kurs­sit. Ne oli­vat mun kom­pas­tus mut­ta sil­ti suo­ri­tin ne sisul­la lopuk­si läpi. 

    Kak­si­kie­li­se­nä ihmi­se­nä ihan lap­ses­ta asti olen ihme­tel­lyt mik­si joil­le­kin ruot­sin kie­len vir­ka­mies­kurs­sin suo­rit­ta­mi­nen voi olla niin vai­ke­aa että val­mis­tu­mi­nen lyk­kään­tyy. Samaa ne pakol­li­set matik­kaurs­sit aiheut­ta­vat jos ei ole lah­ja­kas ymmär­tä­mään kaik­kien mah­dol­lis­ten kaa­vo­jen pääl­le. Todel­li­suu­des­sa esim sar­jao­pil­la tai vek­to­rial­gebral­la ei työ­elä­mäs­sä tee yhtään mitään. Tie­tys­ti joku voi vii­sas­tel­la että mik­set men­nyt opis­ke­le­maan Hank­ke­niin, oli­sit pääs­syt hel­pom­mal­la, mut­ta nuo­re­na moni tähy­ää kumm­min­kin mah­dol­li­sim­man vaa­ti­val­le alal­le, var­sin­kin jos ei ole mikään syn­nyn­näi­nen kauppamies.

    Tämä meni nyt ohi var­si­nai­seen aiheen mut­ta oli tar­koi­tet­tu vas­tauk­sek­si muu­ten hyväl­le kir­joi­tuk­sel­le joka valai­see miten tär­ke­ää ongel­mien rat­kai­su­tai­to on pelk­kien kaa­vo­jen ymmär­tä­mi­sen ja ulkoa osaa­mi­sen sijaan.

  56. mik­si joil­le­kin ruot­sin kie­len vir­ka­mies­kurs­sin suo­rit­ta­mi­nen voi olla niin vai­ke­aa että val­mis­tu­mi­nen lyk­kään­tyy. Samaa ne pakol­li­set matik­kaurs­sit aiheut­ta­vat jos ei ole lah­ja­kas ymmär­tä­mään kaik­kien mah­dol­lis­ten kaa­vo­jen pääl­le. Todel­li­suu­des­sa esim sar­jao­pil­la tai vek­to­rial­gebral­la ei työ­elä­mäs­sä tee yhtään mitään.

    Eihän ruot­sin kie­liop­pi­sään­nöil­lä­kään tee mitään, jos ei nii­tä käy­tä tai ymmär­rä mitä ne tar­koit­ta­vat. Ne ovat vain kon­sep­te­ja, joil­la pyri­tään jäsen­tä­mään sitä mis­tä on kyse. Ei ruot­sin kie­len suju­vuut­ta­kaan mita­ta sil­lä kuin­ka hyvi osaa kie­lio­pin vaan miten hyvin kiel­tä osaa käyttää.

    Vek­to­rial­gebran idea­na on vain opet­taa las­ke­maan vek­to­rei­ta, jot­ka ovat kai­ken insi­nöö­ri­työs­ken­te­lyn yti­mes­sa — jos väi­tät että vek­to­reil­la ei tee mitään niin samal­la kysee­na­lais­tat hyvin perus­ta­vaa laa­tua ole­via asioita

    Vek­to­ri on vain yksi tapa ilmais­ta se yksin­ker­tai­nen totuus että kah­den pis­teen välil­lä on jon­kin­lai­nen, mitat­ta­vis­sa ole­va etäi­syys olemassa. 

    Esi­mer­kik­si van­han ana­lo­gi­sen kel­lon vii­sa­rit ovat vek­to­rei­ta, joi­den väli­nen kul­ma ker­too ihmi­sel­le pal­jon­ko aika on. Ihmi­sen on tämä help­po ymmär­tää intui­tii­vi­ses­ti — mut­ta on moni­mut­kai­sem­paa las­kea mate­maat­ti­ses­ti pal­jon­ko kel­lo on, mikä­li anne­taan vii­sa­rei­den sijain­ti vektoreina.

    Jot­ta insi­nöö­rit pys­tyi­si­vät rat­kai­se­maan täm­möi­siä ihan perus­ta­vaa laa­tua ole­via ongel­mia, on syy­tä opis­kel­la vek­to­ri­las­ken­taa. Täm­möi­set ongel­mat tule­vat eteen eten­kin tie­to­tek­nii­kas­sa, jos­sa reaa­li­maa­il­mas­sa ole­via asioi­ta kuva­taan nime­no­maan vek­to­rei­den avulla.

    Itse asias­sa jokai­nen pien­ki kir­jain, esim. “J” min­kä näet ruu­dul­la täl­lä het­kel­lä koos­tuu pie­nis­tä vek­to­reis­ta, jois­ta mate­maat­ti­sen poly­no­mi­kaa­van avul­la on muo­dos­tet­tu tie­to­ko­neen muis­tiin font­te­ja, jos­sa jopa eri kir­jain­ten väli­nen ladon­ta mää­ri­te­tään kah­den yksiu­lot­tei­sen vek­to­rin avulla.

    Täm­möis­ten kau­nii­den font­tien käyt­tö oli muu­ten yksi Ste­ve Job­sin ylpey­de­nai­heis­ta, mut­ta nii­den perus­ta on ihan nor­maa­leis­sa poly­no­meis­sa, joi­ta mate­ma­tii­kan tun­neil­la opetetaan.

    Yksi näis­tä on esi­mer­kik­si Bezier ‑käy­rä, jon­ka kehit­ti auto­val­mis­ta­ja Cit­roën auto­jen run­ko­jen mal­lin­ta­mis­ta varten.

    Vek­to­rei­ta on siis joka­puo­lel­la — robo­tit, 3D pelit, sätei­siin tai ult­ra­ää­niin perus­tu­va lää­ke­tek­niik­ka, raken­nus­tek­niik­ka, ava­ruus­tek­niik­ka, ilmai­lu kaik­ki käyt­tä­vät näi­tä asioi­ta eri muodoissaan.

    Se on pal­jon uni­ver­saa­lim­paa kuin ruot­sin kie­len opis­ke­lu — siis ihan oikeas­ti — lähem­pä­nä vaik­ka jotain musiik­kia tai tai­det­ta yleiskäyttöisyydeltään.

  57. Hyviä asioi­ta on EU:n opis­ke­li­ja- ja tut­ki­ja­vaih­to. Ideoi­den liik­ku­mi­nen kuu­luu asiaan.

    Tääl­lä ja jois­sain Itä-Euroo­pan mais­sa ongel­ma on, että “uko­maa­lai­son­gel­ma” ovat kaik­ki vää­rän väris­set jol­loin aivo­tuon­ti­hom­mas­sa Suo­mi jää hei­kom­mal­le osalle. 

    Ruot­siin on Poh­jois­mais­ta sel­väs­ti hel­pom­paa tul­la kuin Suo­meen yrit­tä­jä­nä ja yrityksenä.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Uskot­ko myös joulupukkiin?
    Kun Ste­ven Jobs kuo­li hai­ma­syö­pään, jos­ta kukaan ei ole sel­vin­nyt hen­gis­sä, Apoplen osa­ke­kurs­si las­ki vii­si pro­sent­tia eli eurois­sa mon­ta mil­jar­dia. Ratio­naa­li­set markkinat?

    Jos olet sitä miel­tä, että tun­nis­tat pörs­sis­sä vää­rää hin­noit­te­lua, niin tah­ko toki täl­lä tie­dol­la­si aina­kin muu­ta­ma miljoona. 🙂

    Vaka­vam­min ottaen, olet var­maan tie­toi­nen argu­men­teis­tä kysei­sen hypo­tee­sin puolesta.

  59. Tero Tolo­nen:
    Vek­to­rei­ta on siis joka­puo­lel­la – robo­tit, 3D pelit, sätei­siin tai ult­ra­ää­niin perus­tu­va lää­ke­tek­niik­ka, raken­nus­tek­niik­ka, ava­ruus­tek­niik­ka, ilmai­lu kaik­ki käyt­tä­vät näi­tä asioi­ta eri muodoissaan.

    Se on pal­jon uni­ver­saa­lim­paa kuin ruot­sin kie­len opis­ke­lu – siis ihan oikeas­ti – lähem­pä­nä vaik­ka jotain musiik­kia tai tai­det­ta yleiskäyttöisyydeltään. 

    Jos työk­seen tekee sovel­lus­oh­jel­mia val­miil­la työ­ka­luil­la ja lop­pu­tu­los ei lii­ty miten­kään tie­tee­seen tai 3‑uloitteisten ava­ruuk­sien käsit­te­lyyyn, ei vek­to­reis­ta tar­vit­se tie­tää mitään. 

    Pal­jon hau­ku­tus­ta jouk­ko-opis­ta on ihme kum­ma hyö­tyä IT-maa­il­mas­sa kos­ka ohjel­moin­ti­kie­let on rake­net­tu sen ympärille. 

    Sivii­lie­lä­mäs­sä on eni­ten hyö­tyä tie­ten­kin taval­li­sis­ta perus­kou­lun oppi­mää­rän las­ku­ta­vois­ta sekä geo­met­rias­ta, jos suun­nit­te­lee, raken­taa tai kor­jaa taloa, nik­ka­roi jotain tai ompe­lee vaat­tei­ta. Tilas­to­ma­te­ma­tii­kan perus­teis­ta on hyö­tyä jos esim halu­aa saa­da seli­tyk­siä sil­le mik­si itse saa huo­nom­paa palk­kaa kuin muut. 

    Sii­tä mitä lukios­sa ja tek­nil­li­ses­sä kor­kea­kou­lus­sa ope­te­taan matik­kaa jää n 80% unho­laan kun on läh­te­nyt työ­elä­mään, riip­puu tie­ten­kin opin­to­suun­nas­ta ja mitä työk­seen tekee, mun koh­dal­la var­maan 95%! 

    Samoin jos ei ole yhtey­des­sä ruot­sa­lai­siin niin var­maan ruot­sin osaa­mi­nen ruos­tuu, samoa kos­kee mui­ta kie­liä kuten sak­saa, vaik­ka kurs­sit oli­si aikoi­naan suo­ri­tet­tu hyvil­lä arvo­sa­noil­la. Se ero kiel­ten koh­dal­la on kui­ten­kin että opis­ke­lun uudel­leen aloit­ta­mi­nen onnis­tuu hel­pom­min kuin esim vektorialgebran.

  60. Lii­an van­ha: Mikään­hän ei estä opis­ke­le­mas­ta yli­opis­ton verk­ko­kurs­sil­la. Monet yli­opis­tot jär­jes­tä­vät verk­ko­kurs­se­ja eri­tyi­ses­ti matematiikassa.

    Ja kyl­lä nykyi­ses­sä perus­kou­lus­sa­kin hyvä oppi­las­saa päh­ki­nöi­tä pures­kel­ta­vak­si , jos tun­tee, että teh­tä­vien taso on matala

    Ja kun olet vii­sas dipla­ri niin mik­set vai­vau­du itse opet­ta­maan­las­ta­si kun saat rat­koa vai­kei­ta teh­tä­viä? Aika pas­sii­vi­nen asen­ne isäl­tä ? Tai äidiltä ?

    Nykyi­sin onnek­si lah­jak­kaal­la oppi­laal­la on netin kaut­ta pal­jon parem­mat mah­dol­li­suu­det saa­da haas­ta­via teh­tä­viä, jos nii­tä osaa siel­tä etsiä. Minun aika­na­ni ei pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la edes kir­jas­tos­sa ollut mitään sopi­vaa mate­ri­aa­lia. Tosin useim­mat oppi­laat kai­pai­si­vat kui­ten­kin jon­kun (van­hem­man tai opet­ta­jan) apua sopi­van­ta­soi­sen mate­ri­aa­lin löy­tä­mi­seen. Har­vaa nuor­ta innos­taa läh­teä rat­ko­maan vai­keal­ta näyt­tä­vää mate­ma­tii­kan ongel­maa, jos ei ole mitään käsi­tys­tä sii­tä, onko ongel­ma edes rat­kais­ta­vis­sa niil­lä tie­doil­la, joi­ta sil­lä het­kel­lä on, vai tar­vit­see­ko ongel­man rat­kai­se­mi­seen esi­mer­kik­si integroin­tia, jota ei vie­lä tunne.

    Ai vai saa nykyi­ses­sä perus­kou­lus­sa hyvä oppi­las tar­peek­si haas­ta­via teh­tä­viä pur­ta­vak­si? Täs­sä koh­das­sa rupe­sin nau­ra­maan. Näin kol­men lap­sen van­hem­pa­na voin tode­ta, että se riip­puu täy­sin opet­ta­jas­ta. Yksi lap­sis­ta­ni ei saa­nut yhtään mitään (pait­si jou­kon lisä­teh­tä­viä, jot­ka oli­vat yhtä help­po­ja kuin ne var­si­nai­set teh­tä­vät), toi­nen taas sai muka­vas­ti haas­ta­vam­pia teh­tä­viä. Tämä sii­tä huo­li­mat­ta, että se ensim­mäi­nen on vähin­tään yhtä lah­ja­kas kuin se toinen.

    Mitä tulee omien las­te­ni opet­ta­mi­seen, niin en minä täs­sä ole ensi sijas­sa heis­tä huo­lis­saan, vaan monis­ta muis­ta, joi­den van­hem­mil­la ei ole kyky­jä tai mah­dol­li­suuk­sia tar­jo­ta sitä tar­vit­se­vil­le lap­sil­leen jotain haas­ta­vam­paa. Täy­tyy myös tode­ta, että se perus­kou­lu­lai­nen / lukio­lai­nen ei aina tajua omaa paras­taan. Moni on kovin­kin tyy­ty­väi­nen, kun pää­see mate­ma­tii­kas­sa hel­pol­la eikä tajua, että se help­pous voi sit­ten jat­ko-opin­nois­sa kos­tau­tua. On ihan eri asia, jos van­hem­pi ehdot­taa jotain yli­mää­räis­tä kuin se, jos kou­lu tar­jo­aa jotain haas­ta­vam­pia lisätehtäviä.

  61. Человек: Jos kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­ja ei opi ymmär­tä­mään teh­dyn työn ja pin­nis­te­lyn ja oppi­mi­sen yhteyt­tä ensim­mäi­se­nä opis­ke­lu­vuon­naan, niin kuu­luu­ko hän edes kor­kea­kou­luun? Tuon yhtey­den havait­se­mi­sen kun ei pitäi­si yli­ver­tais­ta kyvyk­kyyt­tä vaatia. 

    Jos ei ole koko kou­luai­ka­naan jou­tu­nut tilan­tee­seen, jos­sa jotain luke­maan­sa tai kuu­le­maan­sa ei ole ymmär­tä­nyt heti ensim­mäi­sel­lä ker­ral­la, voi kor­kea­kou­lus­sa men­nä aika pit­kä aika, ennen kuin taju­aa, että ymmär­tä­mis­vai­keu­det ovat rat­kais­ta­vis­sa teke­mäl­lä töi­tä. Moni tul­kit­see kor­kea­kou­lus­sa tilan­teen aluk­si niin, että on lii­an tyh­mä opis­ke­le­maan tääl­lä, kun ei ker­ran ymmär­rä mis­tään mitään. Ongel­ma on myös se, että ei ole mitään koke­mus­ta sii­tä, miten vai­kei­ta asioi­ta pitäi­si läh­teä käsittelemään.

    Kyl­lä­hän useim­mat sit­ten vähi­tel­len oppi­vat teke­mään töi­tä, mut­ta aikaa kuluu huk­kaan ja moni opis­ke­li­ja myös aset­taa tavoi­te­ta­son­sa tur­han alas alun jär­ky­tyk­sen takia.

    Miten tämä sit­ten liit­tyy Osmon alku­pe­räi­seen vies­tiin? Monet ulko­mail­le muut­ta­neet kor­keas­ti kou­lu­te­tut ovat juu­ri nii­tä, jot­ka ovat itse koke­neet tämän ongel­man opin­to­jen­sa alus­sa. Jos heil­lä on se käsi­tys, että hei­dän lah­jak­kail­la lap­sil­laan on ulko­mail­la pal­jon parem­mat mah­dol­li­suu­det saa­da tar­peek­si haas­ta­vaa ope­tus­ta kuin Suo­mes­sa, on se yksi syy ulko­mail­le jää­mi­sen puolesta.

  62. Tuomas__: Demo­kraat­tien pre­si­dent­tieh­do­kas Clin­to­nia tukee yli mil­jar­dil­la dol­la­ril­la kol­me USA:n suu­rin­ta pankkia.

    Jos halu­aa tie­tää, kuka tukee ketä­kin, voi sen kat­soa opensecrets.org sivuilta.
    Jos ei jak­sa kat­soa, niin voin ker­toa, että Clin­ton on kerän­nyt vähän alle 100 mil­joo­naa ja mm. put­ki­mies­ten liit­to on suu­rim­pia tuki­joi­ta (1,5 milj, dollaria).Yleensä demo­kraat­tien ja itse asias­sa koko vaa­lien suu­rim­pia lah­joit­ta­jia ovat jul­ki­sen alan ammat­ti­lii­tot. Kun kat­soin sadan suu­rim­man lah­joit­ta­jan (kaik­ki ehdokkaat)listaa, en tun­nis­ta­nut sii­tä yhtään pankkia.

  63. R.Silfverberg: Jos työk­seen tekee sovel­lus­oh­jel­mia val­miil­la työ­ka­luil­la ja lop­pu­tu­los ei lii­ty miten­kään tie­tee­seen tai 3‑uloitteisten ava­ruuk­sien käsit­te­lyyyn, ei vek­to­reis­ta tar­vit­se tie­tää mitään. 

    Sivii­lie­lä­mäs­sä on eni­ten hyö­tyä tie­ten­kin taval­li­sis­ta perus­kou­lun oppi­mää­rän las­ku­ta­vois­ta sekä geo­met­rias­ta, jos suun­nit­te­lee, raken­taa tai kor­jaa taloa, nik­ka­roi jotain tai ompe­lee vaatteita. 

    Mut­ta geo­met­ri­aa­han on tosi help­po ope­tel­la, jos on vek­to­rit hal­lus­sa! Kan­nat­taa aina ensin ope­tel­la vek­to­ri­las­ken­taa ja sit­ten vas­ta ope­tel­la geometriaa.

  64. Onnek­si meil­lä on tosi­aan se pak­ko­ruot­si, että meil­lä on mah­dol­li­suus muut­taa edes tuke­maan Ruot­sin talout­ta, eikä vain läh­teä min­ne itse muu­toin mah­dol­li­ses­ti haluai­si. Pysy­vät­pä maas­ta­muut­ta­jat aina­kin sit­ten tuke­mas­sa edes sel­lais­ta maa­ta, jol­le me his­to­rian valos­sa kuulumme!

  65. R.Silfverberg: Jos työk­seen tekee sovel­lus­oh­jel­mia val­miil­la työ­ka­luil­la ja lop­pu­tu­los ei lii­ty miten­kään tie­tee­seen tai 3‑uloitteisten ava­ruuk­sien käsit­te­lyyyn, ei vek­to­reis­ta tar­vit­se tie­tää mitään.Paljon hau­ku­tus­ta jouk­ko-opis­ta on ihme kum­ma hyö­tyä IT-maa­il­mas­sa kos­ka ohjel­moin­ti­kie­let on rake­net­tu sen ympärille.

    Val­miis­sa sovel­luk­sis­sa on se ongel­ma, että ne eivät aina toi­mi, toi­mi­vat huo­nos­ti tai nii­tä pitäi­si osa­ta opti­moi­da tai sel­vit­tää toi­mi­mat­to­muu­den syyt.

    Mitä enem­män maa­il­ma muut­tuu tie­to­ko­neil­la käsi­tel­tä­väk­si, sitä enem­män tar­vi­taan ihmi­siä jot­ka osaa­vat näi­tä asioi­ta selvitellä.

    Tie­to­ko­neet ovat nopei­ta käsit­te­le­mään vek­to­rei­ta tai mat­rii­se­ja rin­nak­kain, mut­ta sen tark­kuus ja suo­ri­tus­ky­ky on kui­ten­kin rajal­li­nen ja tie­to­ko­ne ei ymmär­rä mik­si jotain asi­aa teh­dään — joka asi­aan ei voi teh­dä val­mis­ta käyt­tö­liit­ty­mää, vaan ihmis­ten on usein jär­ke­vää ohjel­moi­da tie­to­ko­ne eri toi­min­to­ja varten.

    Juu­ri oli uuti­nen esim. sii­tä kuin­ka VTT oli kehit­tä­nyt tavan nopeut­taa teol­li­suus­ro­bot­tien ohjel­moin­tiin käy­tet­tä­vää aikaa huomattavasti:

    http://www.goodnewsfinland.fi/vtt-n-uusi-robottiohjaus-automatisoi-myos-lyhyet-tuotantosarjat/

    VTT:n ohjaus­jär­jes­tel­män eri­koi­suus on muun muas­sa kah­den voi­ma-antu­rin käyt­tö. Voi­ma-antu­rei­den teh­tä­vä­nä on tun­nis­taa työ­ka­luun koh­dis­tu­va voi­ma. Uudes­sa jär­jes­tel­mäs­sä toi­nen antu­ri on lan­gat­to­mas­sa ohjaus­sau­vas­sa, jol­la robot­tia voi ohja­ta niin sano­tus­ti taluttaen

    Yleen­sä tuom­moi­sis­sa mit­taus- ja sää­tö­tek­nii­kan jutuis­sa on aimo annos mate­ma­tiik­kaa muka­na, tämä on tosin vain arvaus, mut­ta kos­ka kyse on mit­taus- ja sää­tö­tek­nii­kas­ta, niin var­sin toden­nä­köi­ses­ti siel­lä on muka­na aika pal­jon­kin pien­tä laskentaa.

    Mit­taus- ja sää­tö­tek­nii­kan ja mate­ma­tii­kan suh­det­ta kuvaa mm. seu­raa­va van­ha uutinen:

    http://www.papermakerswiki.com/book/export/html/119

    Kau­kaan sel­lu­teh­taan jo 1964 star­tis­sa kat­sot­tiin niin perus­in­stru­men­toin­nin ja toi­min­to­jen ohjauk­sien suh­teen olleen sii­hen saak­ka tavan­omais­ta pal­jon pitem­mäl­le auto­ma­ti­soi­tu. Kau­kaal­le ensim­mäis­ten jou­kos­sa han­kit­tiin auto­ma­ti­soi­dun keit­tä­mön jat­keek­si AUTOCOOK-pro­ses­si­noh­jaus­jär­jes­tel­mä 1970-luvun alus­sa. Niin­pä oli luon­nol­lis­ta, että erä­keit­tä­mön kap­pa­hei­lah­te­lu­jen tasaa­mi­sek­si teh­taan­joh­ta­ja DI Tapa­ni Larek­sen ja käyt­töin­si­nöö­ri DI Ilk­ka Törnwal­lin mie­len­kiin­to suun­tau­tui val­kai­sun sää­dön paran­ta­mi­seen. DI Pent­ti Hyvä­rin HTKK:n eri­kois­työ ja diplo­mi­työ koh­dis­tui met­sä­teol­li­suu­den pro­ses­si­tie­to­ko­ne­so­vel­lu­tuk­siin ja kokeel­li­nen osa val­kai­su­pro­ses­sin sää­dön paran­ta­mi­seen kehit­tä­mäl­lä tilas­to­ma­te­maa­ti­sil­la mene­tel­mil­lä ja käy­tän­nön teh­das­ko­kein vai­he­koh­tai­set erin­omai­ses­ti selit­tä­vät mate­maa­ti­set mal­lit, joi­den varaan koko val­kai­sun sää­tö­mal­li perustui.

    Saman­tyyp­pi­siä mal­le­ja voi­daan muo­dos­taa niin soke­ri­juu­rik­kai­den vil­je­lys­tä kuin Outo­kum­mun mal­min­lou­hin­nas­ta vaik­ka­pa lääk­kei­siin tai Big Dataan. Sovel­lusa­luei­ta on var­maan­kin rajat­to­mas­ti ja mitä edul­li­sem­mak­si ja tehok­kaam­mak­si tie­to­ko­neet tule­vat, sitä enem­män nii­tä myös voi­daan rea­li­soi­da käytäntöön.

    Suo­ma­lais­ten mate­ma­tii­kan ope­tuk­sen taso on ollut hyväl­lä tasol­la, mut­ta tätä aiem­pien suku­pol­vien perin­töä on alet­tu vii­me vuo­si­na rapauttamaan

    Epäi­len, että osa täs­tä rapau­tu­mi­ses­ta näkyy suo­raan Suo­ma­lai­sen kil­pai­lu­ky­vyn heik­ke­ne­mi­se­nä. Olem­me ehkä vähän “ame­rik­ka­lais­tu­neet” ja oppi­neet myy­mään, mut­ta perus­osaa­mi­nen on jon­kin ver­ran kärsinyt.

    Täs­sä pitäi­si teh­dä nopeas­ti kor­jaus­lii­ke — glo­ba­li­saa­tion myö­tä koros­tuu myös kyky lukea ja seu­ra­ta ulko­mai­sia jul­kai­su­ja, kos­ka tie­toa on niin pal­jon saa­ta­vil­la. Mikä­li Suo­ma­lai­set jää­vät jäl­keen tämän “ilmai­sen” tie­don hyö­dyn­tä­mi­ses­sä, jääm­me jäl­keen myös sovel­ta­vis­sa aloissa.

  66. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En tie­dä, mik­si pan­kit ovat tätä halun­neet, mut­ta sel­lai­sia kan­nus­ti­mia ne ovat raken­ta­neet. Kan­nus­ti­met on usein teh­ty hyvin lyhyt­nä­köis­tä voi­ton­ta­voit­te­lua tukemaan… 

    Huo­no­ja kan­nus­ti­mia on ollut Suo­mes­sa lähin­nä valtionyhtiöillä. 

    Kuka oli muu­ten se finans­sia­lan joh­ta­jis­ta, joka men­neel­lä vii­kol­la haas­tat­te­lus­sa puut­tui sii­hen, miten huo­nos­ti veron­mak­sa­jien pää­omaa on hoi­det­tu? Toki hänel­lä var­maan oli oma leh­mä ojas­sa, eli haluai­si myy­dä pal­ve­lui­ta, mut­ta luvut oli­vat murskaavia.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    …Koko­naan toi­nen asia on, että Euroo­pas­sa on perin­tei­ses­ti aja­tel­tu, että yri­tyk­sel­lä on mui­ta­kin sta­ke hol­de­re­ja kuin omistajat. 

    ??? Kuka??? Sosia­lis­mis­sa tuo­ta kokeil­tiin ja todet­tiin koh­tuu huo­nok­si jär­jes­te­lyk­si. Vaik­ka se ei ole täy­del­li­nen, niin yksi­tyis­tä pää­omaa parem­paa instru­ment­tia hyvin­voin­nin tuot­ta­mi­seen ei ole keksitty. 🙂

    1. Esi­mer­kik­si Sak­sas­sa aja­tel­laan, että yri­tyik­sel­lä on vel­voit­tei­ta myös työn­te­ki­jöik­tä koh­taan ja nämä ovat muka­na yhtiön hal­lin­nos­sa. Myö­tä­mää­rää­mis­mal­le­ja on muuallakin.

  67. Kepa: Ai vai saa nykyi­ses­sä perus­kou­lus­sa hyvä oppi­las tar­peek­si haas­ta­via teh­tä­viä pur­ta­vak­si? Täs­sä koh­das­sa rupe­sin nau­ra­maan. Näin kol­men lap­sen van­hem­pa­na voin tode­ta, että se riip­puu täy­sin opet­ta­jas­ta. Yksi lap­sis­ta­ni ei saa­nut yhtään mitään (pait­si jou­kon lisä­teh­tä­viä, jot­ka oli­vat yhtä help­po­ja kuin ne var­si­nai­set teh­tä­vät), toi­nen taas sai muka­vas­ti haas­ta­vam­pia teh­tä­viä. Tämä sii­tä huo­li­mat­ta, että se ensim­mäi­nen on vähin­tään yhtä lah­ja­kas kuin se toinen.

    Minul­la on kol­me kym­pin las­ta, heis­tä kak­si poi­kaa, jot­ka ovat nyt enti­ses­sä TKK:ssa.

    Eipä tuos­sa mate­ma­tii­kan opis­ke­lus­sa kuin ei muus­sa­kaan ole ollut mitään vaikeuksia.

    Suo­mes­sa kou­lut voi­vat päät­tää aika vapaas­ti , mitä yli­mää­räis­tä­teh­dään. Kou­lun ope­tus­suun­ni­tel­maan voi­vat van­hem­mat vai­kut­taa , jos viitsivät.

    Oma huo­mio­ni oli , ettei­vät van­hem­mat juu­ri osal­lis­tu­neet eivät­kä halun­neet vai­kut­taa kou­lun toimintaan

    Kou­lus­sa käy­tiin myös kehi­tys­kes­kes­kus­te­lut opettajan/luokanvalvojan kans­sa ja kun kes­kus­tel­tiin nois­ta lisä­teh­tä­vis­tä ja vai­keus­as­tees­ta niin kyl­lä nii­tä löytyi.

  68. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Esi­mer­kik­si Sak­sas­sa aja­tel­laan, että yri­tyik­sel­lä on vel­voit­tei­ta myös työn­te­ki­jöik­tä koh­taan ja nämä ovat muka­na yhtiön hal­lin­nos­sa. Myö­tä­mää­rää­mis­mal­le­ja on muuallakin. 

    Tuo­ta, tuo­ta. Nyt olet tain­nut ymmär­tää “myö­tä­mää­rää­mis­mal­lien” tar­koi­tuk­sen vää­rin. Käyt­tä­mä­si ter­mi on suo­ra kään­nös ruot­sin­kie­les­tä? Sitout­ta­mi­nen voi­si olla parem­paa suomea. 

    Ruot­sis­sa oli vii­me vuon­na 5 lai­ton­ta lak­koa, kun Suo­mes­sa nii­tä oli 140. Sitout­ta­mi­sen tar­koi­tus on saa­da työn­te­ki­jät ymmär­tä­mään yri­tyk­sen tilan­ne parem­min. Yhtiön etu on lopul­ta myös duu­na­rin etu ja samal­la omis­ta­jan etu, mikä em. tilas­ton mukaan on joil­ta­kin pöl­väs­teil­tä unohtunut.

  69. Uhka kou­lu­tet­tu­jen muu­tos­ta kas­vaa. Yksi moti­vaa­tio koti­maas­sa asu­mi­seen on ollut “asua koto­na, koti­maas­sa”. Väes­tö­rä­jäh­dys ja mas­sa­maahn­muut­to vie tämän moti­vaa­tio­ele­men­tin pois. Kir­kon­kel­lon soin­ti vaih­tuu ara­bia­lai­seen lau­luun. Koti­maa ei tun­nu enää olo­huo­neel­ta. Olo­huo­ne muut­tuu tuu­li­sek­si puis­ton penkiksi.

    Kun koti­maan vie­hä­tys­voi­ma las­kee, tulee tilal­le muut hou­ku­tus­te­ki­jät. Miten­hän Suo­mi pär­jää niis­sä? Puo­let vuo­des­ta on pime­ää ja verot kor­kei­ta ja pal­kat pie­niä. Jos jol­lain on todel­lis­ta osaa­mis­ta, hou­ku­tus muut­ta­mi­seen on kor­kea. Poh­jois-Ame­rik­ka ja Austra­lia ja muu­ta­mat muut Aasian maat voi­vat hou­ku­tel­la pal­jon osaa­jia pois Euroo­pas­ta, myös Suomesta.

  70. Lii­an van­ha:
    Eipä tuos­sa mate­ma­tii­kan opis­ke­lus­sa kuin ei muus­sa­kaan ole ollut mitäänvaikeuksia. 

    Eipä minul­la­kaan ole kos­kaan ollut mitään vai­keuk­sia työl­lis­tyä. On siis ihan höpö­pu­het­ta, että Suo­mes­sa oli­si työt­tö­myyt­tä tai töi­tä ei löy­tyi­si jos nii­tä vain jak­sai­si hakea.

  71. Sylt­ty: Mut­ta geo­met­ri­aa­han on tosi help­po ope­tel­la, jos on vek­to­rit hal­lus­sa! Kan­nat­taa aina ensin ope­tel­la vek­to­ri­las­ken­taa ja sit­ten vas­ta ope­tel­la geometriaa. 

    Kou­luis­sa ope­te­taan sii­nä tapauk­ses­sa vää­räs­sä jär­jes­tyk­ses­sä. Geop­met­ri­aa on jo perus­kou­lus­sa mut­ta vek­to­rit tule­vat vas­ta lukios­sa. Ja se sit­ten on kuin yrit­täi­si kir­joit­taa takaperin.

  72. Tero Tolo­nen: Suo­ma­lais­ten mate­ma­tii­kan ope­tuk­sen taso on ollut hyväl­lä tasol­la, mut­ta tätä aiem­pien suku­pol­vien perin­töä on alet­tu vii­me vuo­si­na rapauttamaan

    Epäi­len, että osa täs­tä rapau­tu­mi­ses­ta näkyy suo­raan Suo­ma­lai­sen kil­pai­lu­ky­vyn heik­ke­ne­mi­se­nä. Olem­me ehkä vähän “ame­rik­ka­lais­tu­neet” ja oppi­neet myy­mään, mut­ta perus­osaa­mi­nen on jon­kin ver­ran kärsinyt. 

    Tämä var­maan pitää paik­kan­sa. Nyt onnek­si joku osaa myy­dä, ennen ei juu­ri kukaan. Sik­si Suo­mi jäi bulk­ki­tuo­tan­to­maak­si vuo­si­kym­me­nik­si kun Ruot­si ja muut por­hal­si ohi kulutustavaraviennillään. 

    Tero Tolo­nen: Täs­sä pitäi­si teh­dä nopeas­ti kor­jaus­lii­ke – glo­ba­li­saa­tion myö­tä koros­tuu myös kyky lukea ja seu­ra­ta ulko­mai­sia jul­kai­su­ja, kos­ka tie­toa on niin pal­jon saa­ta­vil­la. Mikä­li Suo­ma­lai­set jää­vät jäl­keen tämän “ilmai­sen” tie­don hyö­dyn­tä­mi­ses­sä, jääm­me jäl­keen myös sovel­ta­vis­sa aloissa. 

    Näin on. Ja jos josain haluan puo­lus­taa ruot­sin ja myös sak­san kie­len osaa­mis­ta joi­ta kaik­ki suo­ma­laist insi­nöö­rit ennen aina­kin osa­si­vat, niin niis­tä mais­ta löy­tyy tie­toa eri tek­nii­kan saa­vu­tuk­sis­ta val­ta­vas­ti ja on sikä­li hel­pom­paa ymmär­tää kuin anglo-ame­rik­ka­lais­ta mate­ri­aa­lia kos­ka mit­tayk­sik­köi­nä näis­sä lähel­läm­me ole­vis­sa mais­sa käy­te­tään met­re­jä ja lit­ro­ja ja kilo­ja eikä jal­ko­ja ja gal­lo­noi­ta ja paunoja.

  73. joke­ri:
    Uhka kou­lu­tet­tu­jen muu­tos­ta kas­vaa. Yksi moti­vaa­tio koti­maas­sa asu­mi­seen on ollut “asua koto­na, koti­maas­sa”. Väes­tö­rä­jäh­dys ja mas­sa­maahn­muut­to vie tämän moti­vaa­tio­ele­men­tin pois. Kir­kon­kel­lon soin­ti vaih­tuu ara­bia­lai­seen lau­luun. Koti­maa ei tun­nu enää olo­huo­neel­ta. Olo­huo­ne muut­tuu tuu­li­sek­si puis­ton penkiksi. 

    Toi on kyl­lä vähän lii­oi­tel­tua. Toi­nen jut­tu on että mik­si muut­taa jon­ne­kin Aasi­aan tai lähi-Itään pel­käs­tään raho­jen takia kos­ka siel­lä olet todel­la yksin eivät­kä kir­kon­kel­lot siel­lä pahem­min soi, län­si­mai­set nai­set eivät saa edes pukeu­tua län­si­mai­ses­ti ja eräi­den alko­ho­li­poh­jais­ten nau­tin­toai­nei­den­kin hank­ki­mi­ses­sa voi olla ongelmia!

  74. OS ja Kal­le jat­ka­vat edel­lä ket­jun otsi­kon ohi myö­tä­mää­rää­mi­sen / sitout­ta­mi­sen teemasta.

    Täs­sä onkin nyt kyse Suo­men tule­vai­suu­den kan­nal­ta äärim­mäi­sen tär­keäs­tä asiasta. 

    Kuten var­maan on huo­mat­tu, hal­li­tuk­sen “vält­tä­mät­tö­mät sääs­tö­hank­keet” ja “pak­ko­lait” ovat nyt otet­tu popu­lis­ti­sek­si vas­tak­kais­a­set­te­lun lyömäaseeksi.

    Nyt raken­ne­taan seu­raa­vaa skenaariota:

    Pro­pa­gan­dis­ti­ses­ti esi­te­tään, että vas­tak­kain ovat “kvar­taa­li-kapi­ta­lis­ti-työ­nan­ta­jien talu­tus­hih­nas­sa ole­va hal­li­tus” ja epä­oi­keu­den­mu­kai­sis­ta, jul­man-vää­ris­tä leik­kauk­sis­ta kär­si­vä kansa.

    Kan­san voi täs­tä kau­heu­des­ta pelas­taa vain “erit­täin suo­sit­tu kol­mi­kan­ta-yli­pap­pi”, SAKn enti­nen puheen­joh­ta­ja Lau­ri Ihalainen.

    Kos­ka­pa suu­ry­ri­tyk­set ovat jo jät­tä­neet Suo­men, kat­seet koh­dis­tu­vat nyt pai­kal­li­seen sopi­mi­seen ja 90% uusis­ta työ­pai­kois­ta luo­vaan PK-sektoriin. 

    Työn­te­ki­jät ovat ”itses­tään sel­väs­ti” yri­tys­ten suu­ria sta­ke­hol­de­rei­ta. Täs­tä syys­tä uuteen pai­kal­li­sen sopi­mi­sen jär­jes­tel­mään pitää saa­da ”sydä­met­tö­mien työ­nan­ta­jien armoil­la ole­vien” työn­te­ki­jöi­den tur­vak­si erit­täin laa­ja, myötämääräämis-järjestelmä.

    Työn­te­ki­jöil­le ei siten voi riit­tää mit­kään joh­to­ryh­mä­pai­kat, vaan hei­dän pitää pääs­tä myös yhtiön hal­li­tuk­seen teke­mään tär­keim­piä päätöksiä. 

    Jos työn­te­ki­jöi­den ja työ­nan­ta­jien välil­le syn­tyy pai­kal­li­ses­sa sopi­mi­ses­sa ris­ti­rii­to­ja, ne rat­kais­taan lopul­li­ses­ti esim. SAKn koke­neen juris­ti­jou­kon toi­mes­ta ”hyvin toi­mi­vas­sa yleis­si­to­vas­sa kolmikanta-hengessä.”

    Jot­ta työn­te­ki­jä-sta­ke­hol­de­rien oikeu­te­tut vaa­ti­muk­set saa­daan var­mis­tet­tua ja kata­stro­faa­li­set vää­ryy­det estet­tyä, Suo­meen ollaan nyt orga­ni­soi­mas­sa hal­li­tuk­sen vas­tais­ta poliit­tis­ta yleislakkoa.

    Men­nee­kö se nyt sit­ten näin?

    Vesi­te­tään­kö Suo­men pelas­tuk­sen suun­ni­tel­mat lak­ko-ter­ro­ril­la, jot­ta kol­mi­kan­ta ja yleis­si­to­vuus saa­daan pysy­mään voimassa?

    Nimi­te­tään­kö umpi­sol­mun aukai­si­jak­si kor­keal­le arvos­ta­ma­ni poh­jan­maa­lai­nen isän­maa­nys­tä­vä Rai­mo Sailas?

    Huo­les­tu­nut Sep­po Korppoo

  75. Sylt­ty: Eipä minul­la­kaan ole kos­kaan ollut mitään vai­keuk­sia työl­lis­tyä. On siis ihan höpö­pu­het­ta, että Suo­mes­sa oli­si työt­tö­myyt­tä tai töi­tä ei löy­tyi­si jos nii­tä vain jak­sai­si hakea.

    Aina­kin 380000 jak­saa hakea, muu­ten he eivät oli­si työttömiä

  76. Kal­le: Tuo­ta, tuo­ta. Nyt olet tain­nut ymmär­tää “myö­tä­mää­rää­mis­mal­lien” tar­koi­tuk­sen vää­rin. Käyt­tä­mä­si ter­mi on suo­ra kään­nös ruot­sin­kie­les­tä? Sitout­ta­mi­nen voi­si olla parem­paa suomea. 

    Ruot­sis­sa oli vii­me vuon­na 5 lai­ton­ta lak­koa, kun Suo­mes­sa nii­tä oli 140. Sitout­ta­mi­sen tar­koi­tus on saa­da työn­te­ki­jät ymmär­tä­mään yri­tyk­sen tilan­ne parem­min. Yhtiön etu on lopul­ta myös duu­na­rin etu ja samal­la omis­ta­jan etu, mikä em. tilas­ton mukaan on joil­ta­kin pöl­väs­teil­tä unohtunut.

    Höpö höpö, toki sitout­ta­mi­nen on tär­ke­ää, mut­ta se tär­kein point­ti Ruot­sis­sa on työn­te­ki­jöi­den veto-oikeus eli kun neu­vo­tel­laan esim työ­eh­to­so­pi­muk­sen sovel­ta­mi­ses­ta niin enti­nen käy­tän­tö tai työn­te­ki­jöi­den näke­mys on voi­mas­sa niin kau­na kun­ne­sa sia on sovittu.

    Se pakot­taa työ­nan­ta­jan neu­vot­te­lu­pöy­tään eikä lait­to­mia lak­ko­ja tarvita .

    Suo­mes­sa työ­nan­ta­jan tar­vit­se vain kuun­nel­la ja tuli­kin­ta stuu voi­maan vaik­ka työn­te­ki­jät eivät hyväk­sy sitä

    Toi­nen teki­jä on Ruot­sin työ­so­pi­mus­la­ki, joka sane­lee irti­sa­no­mis­jär­jes­tyk­sen .Niin­pä vii­mek­si yul­let jou­tu­vat läh­te­mään ensimmäisenä.

    Van­hem­mat ovat yleen­sä avain­hen­ki­löi­tä ay-jär­jes­tös­sä, joten heil­lä ei ole int­res­siä lak­koil­la nuo­re­mien puo­les­ta eten­kin kun nuo­ret työl­lis­ty­vät nopeasti

    Suo­mes­sa irti­sa­no­mi­set koh­dis­tu­vat ikään­ty­nei­siin ja sil­loin lak­ko­kyn­nys on matala.

    Ruot­sis­sa ei siis lait­to­mia lak­ko­ja tar­vi­ta kun työn­te­ki­jöi­den neu­vot­te­lua­se­ma on tasa­pai­nos­sa työ­nan­ta­jan kanssa

  77. nuor­ten ulko­mail­le muut­toa ja ennen­kaik­kea siel­tä palaa­mis­ta vai­keut­taa verot­ta­jan asenne.
    Pääs­täk­seen irti suo­ma­lai­ses­ta verot­ta­jas­ta rajoi­te­tus­ti vero­vel­vol­li­sek­si on kat­kais­ta­va kaik­ki yhtey­det suo­meen. Kun on pääs­syt 3–4 vuo­den ulko­mail­la oles­ke­lun ja asun­non myyn­nin jäl­keen kat­kais­tu­aan olen­nai­set siteet suo­meen rajoi­te­tus­ti vero­vel­vol­li­sek­si voi suo­mes­ta ostaa kesä­asun­non, mut­ta ei pala­ta edes puo­lek­si vuo­dek­si ettei vaa­ran­na mai­nit­tua veroa­se­maa. Kun kei­kal­le on läh­te­nyt paluu­ta ei ole !

    Joh­tuen suo­men kor­keas­ta veroas­tees­ta ja mal­til­li­sis­ta pal­kois­ta ulko­maan komen­nuk­set pak­kaa­vat jää­mään pysyviksi. 

    Tär­ke­ää oli­si hel­pot­taa expat­tien muut­ta­mis­ta maas­ta ja ennen­kaik­kea maa­han takai­sin. muu­ta­mak­si vuo­dek­si ennen seu­raa­vaa ´keik­kaa´. Vero­sään­nök­siä tuli­si tarkistaa.

  78. Ossi Sare­so­ja: Jos olet sitä miel­tä, että tun­nis­tat pörs­sis­sä vää­rää hin­noit­te­lua, niin tah­ko toki täl­lä tie­dol­la­si aina­kin muu­ta­ma miljoona. 🙂

    Mark­ki­noil­la on käy­tet­tä­vis­sään kaik­ki tie­to, mut­ta luu­loa­kin löytyy…

  79. Tero Tolo­nen: Val­miis­sa sovel­luk­sis­sa on se ongel­ma, että ne eivät aina toi­mi, toi­mi­vat huo­nos­ti tai nii­tä pitäi­si osa­ta opti­moi­da tai sel­vit­tää toi­mi­mat­to­muu­den syyt.

    Jos olet nor­mi suo­ri­tus­por­taan edus­ta­ja, et valit­se nii­tä väli­nei­tä, joil­la teet työ­tä. Paree vaan totu­tel­la sii­hen, että väli­neet ovat syvältä.

  80. Tero Tolo­nen: Suo­ma­lais­ten mate­ma­tii­kan ope­tuk­sen taso on ollut hyväl­lä tasol­la, mut­ta tätä aiem­pien suku­pol­vien perin­töä on alet­tu vii­me vuo­si­na rapauttamaan

    Lukion mati­kan opet­ta­ja vuon­na kah­dek­san­kym­men­tä­jo­tain sanoi öbaut samaa…
    Ei tar­koi­ta, ettei­kö se oli­si totta.

    1. Lukion mate­ma­tii­kan taso on las­ke­nut sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta syys­tä, että lukion käy­vien osuus ikä­luo­kas­ta on kasvanut.

  81. sari:
    nuor­ten ulko­mail­le muut­toa ja ennen­kaik­kea siel­tä palaa­mis­ta vai­keut­taa verot­ta­jan asenne.
    Pääs­täk­seen irti suo­ma­lai­ses­ta verot­ta­jas­ta rajoi­te­tus­ti vero­vel­vol­li­sek­si on kat­kais­ta­va kaik­ki yhtey­det suo­meen. Kun on pääs­syt 3–4 vuo­den ulko­mail­la oles­ke­lun ja asun­non myyn­nin jäl­keen kat­kais­tu­aan olen­nai­set siteet suo­meen rajoi­te­tus­ti vero­vel­vol­li­sek­si voi suo­mes­ta ostaa kesä­asun­non, mut­ta ei pala­ta edes puo­lek­si vuo­dek­si ettei vaa­ran­na mai­nit­tua veroa­se­maa. Kun kei­kal­le on läh­te­nyt paluu­ta ei ole !

    Hahah! Sari on oikea vit­si­niek­ka! Nuo­ret ja omis­tusa­sun­not! Opin­to­tuel­la­ko ne on ostettu?

  82. LK: Hahah! Sari on oikea vit­si­niek­ka! Nuo­ret ja omis­tusa­sun­not! Opin­to­tuel­la­ko ne on ostettu?

    1. Nuo­ri se on vie­lä 28 vuo­tias, mie­les­tä­ni jopa 34 vuo­tias, riip­puen vähän kes­kus­te­luai­hees­ta. Jos puhu­taan työ­elä­mäs­tä, niin aina­kin alle 35 voi olla vie­lä nuo­ri (tai aina­kin minua pidet­tiin suun­nil­leen tuo­hon asti suht nuo­re­na). Nuo­ret aikui­set ja nuo­ri­so ovat eri asioita.

    2. On ihan tavan­omais­ta että heti kun ollaan saa­tu ensim­mäi­nen vaki­tui­nen työ­paik­ka, han­ki­taan saman tien oma asunto. 

    3. Ensim­mäi­nen asun­to voi olla vaik­ka­pa yksi­kö vaa­ti­mat­to­mal­la pai­kal­la, ei 150 m² omakotitalo.

    4. Ulko­mail­le läh­de­tään tyy­pil­lis­ti kun on edes jon­kin­lais­ta työ­ko­ke­mus­ta. Esi­mer­kik­si ollaan töis­sä 2–5 vuot­ta ja sit­ten läh­de­tään työ­nan­ta­jan komennukselle.

    5. Kaik­ki eivät asu pks -> omis­tusa­su­mi­nen on kenen tahan­sa asian­tun­ti­jan saa­vu­tet­ta­vis­sa lähes heti kun saa ekan vakiduunin.

    Muis­tan kun itse sain ensim­mäi­sen vaki­pai­kan. Kyl­lä heti alkoi omis­tusa­su­mi­nen kiinostamaan.

  83. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lukion mate­ma­tii­kan taso on las­ke­nut sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta syys­tä, että lukion käy­vien osuus ikä­luo­kas­ta on kasvanut.

    Tämä on yksi syy jaoi­kea huo­mi. Kun ole­nol­lut mati­kan opet­ta­ja, katosn läpi yo-teh­tä­vät. Ne ovat muu­ten ihan­hy­vää aivovoimistelua.

    Jo Stub­bin val­mis­tues­sa yli­op­pi­laak­si a‑arvosanalla, mag­nan tai aian­kihn cumun saiis pel­kil­lä perus­kou­lun tiedoilla.

    Perus­kou­lun tie­doil­la pää­si myös pit­käs­tä jos ei kun­nia­lal aina­kin kun­nol­la läpi. Joke­ri­teh­tä­vät ovat nyky­ään yleen­sä lähin­nä työläitä.

    The­tä­viä voi kat­sel­la sivul­ta: http://matta.hut.fi/matta/yoteht/

  84. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lukion mate­ma­tii­kan taso on las­ke­nut sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta syys­tä, että lukion käy­vien osuus ikä­luo­kas­ta on kasvanut.

    Tar­vit­tai­siin pit­kän mate­ma­tii­kan osaa­jia enem­män, nyt­hän on niin että ilmei­ses­ti lää­ke­tie­de tai vas­taa­vat alat myös vetä­vät väkeä, lää­kä­rin palk­kaus ja sosi­aa­li­nen sta­tus tie­ten­kin vetä­vät osan pit­kän mate­ma­tii­kan osaajia.

    Tek­no­lo­gia­teol­li­suus, joka siis suu­res­ti vas­taa Suo­men vien­nis­tä — jou­tuu siis kil­pai­le­maan näi­den osaa­jien “sie­lus­ta” myös näi­tä taho­ja vas­taan — pit­kän mate­ma­tii­kan luki­ja voi vali­ta yhtä hyvin lää­kä­rin tai laki­mie­hen uran, ammat­te­ja joi­den kou­lu­tuk­seen pit­kä mate­ma­tiik­ka antaa hyvät eväät on paljon.

    Link­ki Semi­naa­riin on täällä:

    http://www.luma.fi/videot/3526/webinaari-miten-matematiikan-opetuksen-lukiossa-tulisi-uudistua

    Muu­ta­ma ote noin 20 minuu­tin kohdalta:

    12 vuo­den aika­na on vuo­si hävin­nyt 7‑luokan osaamisesta

    Lukio ei enää kou­lu­ta aka­tee­mi­sia, vaan meil­lä on myös “nuo­ri­so­ta­kuu­teh­tä­vä” tässä.

    …jat­ko­kou­lu­tuk­ses­sa MEL tasoi­sia on 4700 ja jat­ko­kou­lu­tuk­seen tar­vit­tai­siin 6300 eli 1600 pitää ottaa C tasoisia 

    Joi­den­kin tun­te­mie­ni mate­ma­tii­kan opet­ta­jien kom­men­teis­ta olen ymmär­tä­nyt, että tasoa on halut­tu nos­taa, mut­ta jo ala­luo­kil­la rima on niin kor­keal­la, että aika ei rii­tä perus­las­ku­toi­mi­tuk­sien oppi­mi­seen kunnolla.

    Myös opet­ta­jien taso vai­kut­taa — itse olin onne­kas ja sain lukios­sa yhden Suo­men par­hais­ta mate­ma­tii­kan opet­ta­jis­ta ‑uskal­lan näin sanoa, vaik­ka otan­ta­ni on pie­ni — Mark­ku Halmetojan.

    Jos jol­lain on Hesa­rin net­ti­ver­sion lukuoi­keus voi­si lukea Hal­me­to­jan mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­sen tou­ko­kuul­ta ja tii­vis­tää sen tän­ne, oli­sin kiitollinen:

    http://www.hs.fi/mielipide/a1430363701324

    Otsik­ko on aina­kin lupaava:

    Ope­te­taan­ko mate­ma­tiik­kaa lii­an vaikeasti?

    Ehkä pitää hank­kia se Hesa­rin net­ti­leh­ti. Joka tapauk­ses­sa, Hal­me­to­jan mie­li­pi­tei­tä kan­nat­taa kuun­nel­la, sil­lä hän kuu­luu sii­hen har­vi­nai­seen ryh­mään mate­ma­tii­kan opet­ta­jia, joi­ta lähes kaik­ki enti­set oppi­laat muis­te­le­vat kunnoituksella.

    Aja­tuk­sia insi­nöö­rin näkökulmasta
    ———————————————

    Vai­kut­tai­si sil­tä, että mate­ma­tii­kan ope­tus on krii­sis­sä osit­tain sii­tä syys­tä, että tek­no­lo­gia-avus­tei­nen mate­ma­tiik­ka ja työ­ka­lut, esim. MATLAB ovat teh­neet monis­ta mate­maat­ti­sis­ta teh­tä­vis­tä ja nii­den rat­kai­se­mi­ses­ta täy­sin eri­lais­ta kuin mitä kou­luo­pe­tuk­ses­sa anne­taan “ymmär­tää”.

    Joten­kin pitäi­si pys­tyä saa­vut­ta­maan yhteys asioi­den ymmär­tä­mi­sen ja kui­ten­kin tek­no­lo­gian käy­tön välil­lä. Näh­däk­se­ni tämä on vie­lä rat­kai­se­ma­ton ongel­ma — voi olla, että olen väärässä.

    Esi­mer­kik­si omal­la koh­dal­la­ni vek­to­ri­las­ke­nan opis­ke­lua hel­pot­ti aika­naan kiin­nos­tus 2D/3D ohjel­moin­tiin, jos­sa piti ohjel­moin­ti­kie­lel­lä (ASM/C) mal­lin­taa esi­nei­den rotaa­tioi­ta ja pro­jek­tioi­ta kol­miu­lot­tei­ses­sa ava­ruu­des­sa. Vaik­ka aluk­si mat­rii­sien ja vek­to­rei­den väli­siä suh­tei­ta ei ymmär­rä ja las­ken­ta on täy­sin mekaa­nis­ta, olen­nais­ta on mie­les­tä­ni täs­sä se, että lop­pu­tu­lok­sen hie­no­sää­tä­mi­sek­si piti lopul­ta ymmär­tää mis­tä las­ken­nas­sa on kyse aina­kin konseptitasolla.

    Tämä har­ras­tu­nei­suus loi käy­tän­nön yhtey­den teo­rian ja teke­mi­sen välille.

    Olen­nais­ta on kui­ten­kin huo­ma­ta, että tuo ohjel­moin­ti piti tapah­tua vapaa-ajal­la, kou­lu­ym­pä­ris­tös­sä se oli­si ollut mah­do­ton­ta, kos­ka kou­lus­sa on niin pal­jon häi­riö­te­ki­jöi­tä, että se ei mah­dol­lis­ta vält­tä­mät­tä kes­kit­ty­mis­tä niin vai­ke­aan asi­aan. Voi­si tie­ten­kin olla myös niin, että kou­lus­sa oli­si eril­li­nen tun­ti ohjel­moin­tia var­ten — en tie­dä toi­mi­si­ko se.

    Esi­mer­kik­si mat­rii­sien ker­to­las­ku, mat­rii­sin inver­sio voi­vat tapah­tua mekaa­ni­ses­ti, mut­ta on tär­keä ymmär­tää mitä mat­rii­sin alkiot esit­tä­vät, jot­ta lop­pu­tu­los­ta voi työs­tää eteen­päin — ymmär­rys ei tule heti vaan osissa.

    Yhte­nä mie­len­kiin­toi­se­na vaih­toeh­to­na näki­sin­kin mate­ma­tii­kan ja ohel­moin­nin ope­tuk­sen yhdis­tä­mis­tä jol­lain aika­vä­lil­lä, mut­ta ei niin että kou­luo­pe­tuk­sen aika­na käy­te­tään tie­to­ko­nei­ta. Eten­kin juu­ri mai­nit­tu tie­to­ko­ne­gra­fiik­ka mie­les­tä­ni tar­jo­aa sekä mah­ta­via mah­dol­li­suuk­sia mate­ma­tii­kan sovel­ta­mi­seen mer­ki­tyk­sel­li­sel­lä taval­la. Esi­me­rik­si väri­kon­ver­siot (ker­to- ja jako­las­kut), piir­to­työ­ka­lut (koor­di­naa­tit vek­to­rit) 2D kier­rot (sin&cos) kol­miu­lot­ti­nen mal­lin­nus (mat­rii­sit) — käy­tän­nön sovel­luk­sia voi­si kek­siä paljonkin.

    Ongel­ma lie­nee kui­ten­kin vie­lä sii­nä, että itse kou­luo­pe­tuk­ses­sa pape­ri on yli­voi­mai­nen käyt­tö­liit­ty­mä eikä toi­saal­ta opet­ta­jien osaa­mi­nen rii­tä tie­to­tek­nii­kas­sa sii­hen, että he pys­tyi­si­vät laa­ti­maan esi­mer­kik­si jär­ke­vän teh­tä­vän saa­ti avus­ta­maan oppi­las­ta sii­nä. Tämän vuok­si täm­möis­tä oppi­mis­ta pitäi­si teh­dä niin, että teh­tä­vät jae­taan puo­lik­si koto­na suo­ri­tet­ta­vik­si ohjel­moin­ti­teh­tä­vik­si, jot­ka raken­ne­taan esi­mer­kik­si JavaSc­ript kie­lel­lä tai muul­la selai­mes­sa toi­mi­vas­sa ympäristössä.

    Täs­sä on lopuk­si jotain aihee­seen liit­ty­viä linkkejä:
    ———————————————————

    Mate­ma­tiik­kaa tar­vi­taan yhä enem­män – ja sitä osa­taan yhä vähemmän

    http://arkisto.lehti.tek.fi/content/matematiikkaa-tarvitaan-yh%C3%A4-enemm%C3%A4n-%E2%80%93-ja-sit%C3%A4-osataan-yh%C3%A4‑v%C3%A4hemm%C3%A4n

    Lii­an har­va valit­see mate­ma­tii­kan – riit­tää­kö luon­non­tie­tei­den osaa­jia tulevaisuudessakin?

    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/mielipide/puheenvuoro/liian-harva-valitsee-matematiikan-riittaako-luonnontieteiden-osaajia-tulevaisuudessakin/

    Mate­ma­tii­kan­ope­tuk­sen kiis­tas­ta — Mark­ku Halmetoja

    http://www.maol.fi/fileadmin/users/EDimensio/2012/Keskustelua/Halmetoja_helmikuu2012.pdf

    Vii­mei­ses­sä teks­tis­sä on väläh­dyk­siä sii­tä huu­mo­ris­ta, joka sai Hal­me­to­jan tun­nit mais­tu­maan niil­le­kin, jot­ka muu­ten piti­vät mate­ma­tiik­kaa kui­va­na oppiaineena.

  85. lk
    mie­tip­pä mitä omal­la koh­dal­la­si tar­koit­tai­si oleel­lis­ten sitei­den kat­kai­su suo­meen verot­ta­jan ohjei­den mukaan. kun olet sen teh­nyt kuin­ka hel­pos­ti palaat esim. usas­ta suo­meen jos vero tuplaan­tuu ja vas­ta­pai­nok­si palk­ka pie­ne­nee eikä jär­ke­vää paluu­ta pii­laak­soon enää ole. Eipä tun­nu paluu­vir­taa ole­van siel­tä eikä lon­toos­ta. Vain jää­kiek­koi­li­jat palaa­vat kun tulot kat­kea­vat. onko tämä suo­men etu?

  86. Kor­keas­ti kou­lu­tet­tu saat­taa muut­taa usem­mak­si­kin vuo­dek­si ulko­mail­le koti­mai­sen ( tai Suo­mes­sa pal­kat­tu­na kan­sain­vä­li­sen yhtiön) työntekijänä.

    Todel­la kvois­ta osaa­jis­ta — heil­lä on kan­sain­vä­li­sil­lä ken­til­lä myös kiva kilpailu.

  87. Mun täy­tyy sanoa että koko ongel­ma on lii­oi­tel­tu. Tai ongel­ma on ihan eri kuin mitä kuvi­tel­laan. Jos meil­lä on kym­me­nen tuhat­ta työ­tön­tä insi­nöö­riä niin parem­pi heil­le oli­si jos he löy­täi­si­vät työ­pai­kan ulko­mail­ta kuin että he jää­vät tän­ne aiheut­ta­maan tur­bu­lens­sia insi­nöö­rien työ­mark­ki­noil­la tai pyr­ki­mäl­lä vähem­pää kou­lu­tus­ta vaa­ti­viin töi­hin aiheut­taen niil­lä aloil­la mark­ki­na­häi­riöi­tä. Sama tilan­ne oli­si jos kysees­sä oli­si met­su­rit tai lää­kä­rit. Suo­mi teki 2000-luvul­la Nokia-huu­mas­sa tyh­mäs­ti kun kou­lut­ti lii­kaa insi­nöö­re­jä. Itse toi­von että he saa­vat asian­mu­kais­ta kou­lu­tus­ta vas­taa­vaa työ­tä, ja vaik­ka palk­ka ei oli­si sama kuin Suo­mes­sa par­haim­pi­na aikoi­na niin elä­män­ko­ke­mus kui­ten­kin karttuu.

  88. sari:
    lk
    mie­tip­pä mitä omal­la koh­dal­la­si tar­koit­tai­si oleel­lis­ten sitei­den kat­kai­su suo­meen verot­ta­jan ohjei­den mukaan. kun olet sen teh­nyt kuin­ka hel­pos­ti palaat esim. usas­ta suo­meen jos vero tuplaan­tuu ja vas­ta­pai­nok­si palk­ka pie­ne­nee eikä jär­ke­vää paluu­ta pii­laak­soon enää ole. Eipä tun­nu paluu­vir­taa ole­van siel­tä eikä lon­toos­ta. Vain jää­kiek­koi­li­jat palaa­vat kun tulot kat­kea­vat. onko tämä suo­men etu?

    Asun USA:ssa, enka ole enaa monen ulko­maan vuo­den jal­keen Suo­meen vero­vel­vol­li­nen. Suo­mi on hyva maa monin tavoin, mut­ta yksin­ker­tai­ses­ti lii­an pie­ni tar­jo­tak­seen tar­peek­si mie­le­kas­ta tyota ja resurs­se­ja minun eri­koi­sa­lal­la­ni. En usko kos­kaan muut­ta­va­ni takai­sin Suomeen. 

    Palk­ka­ni on taal­la noin 2- tai 3‑kertainen vas­taa­vaan tyohon Suo­mes­sa, mut­ta ei taal­la niin radi­kaa­lis­ti leveam­min ele­ta edes hyval­la asian­tun­ti­ja­pal­kal­la joka taka­lai­sel­la­kin skaa­lal­la on var­sin kor­kea. Verot eivat todel­la­kaan ole puo­len Suo­men verois­ta, vaan 40% tie­noil­la. Vas­ti­neek­si ei vaan saa mitaan. Kadut ovat kuop­pia tayn­na, tar­veys­den­hoi­dos­ta ja ela­ke­saas­ta­mi­ses­ta saa vero­jen paal­le pulit­taa sata­sia kuus­sa (enem­man jos on lap­sia), sukan­var­res­sa on paras olla saas­to­ja pahan pai­van varal­le kos­ka tur­va­verk­ko­ja ei ole, ja lap­si­per­heet pulit­ta­vat tuhan­sia kuus­sa las­ten­hoi­dos­ta, kou­lus­ta, ja saas­ta­mi­ses­ta las­ten yli­opis­to­kou­lu­tuk­seen. Taka­lai­nen kes­ki­luok­ka tekee pal­jon enem­man toi­ta kuin Suo­mes­sa, on pal­jon vel­kai­sem­pi, ja saa oikeas­ti kamp­pail­la pitaak­seen hom­man kasassa.

    Sum­ma sum­ma­rum: nuo­ri, ter­ve, ja jak­sa­va asian­tun­ti­ja kyl­la par­jaa ja tie­naa Jen­keis­sa Suo­mea parem­min — en vali­ta ollen­kaan. Mut­ta per­heel­li­sil­le tilan­ne on aivan toi­nen, ja jos minul­la oli­si lap­sia, muut­tai­sin toden­na­koi­ses­ti takai­sin Eurooppaan.

  89. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Minul­la on sama koke­mus kuin kepal­la. Opis­ke­lin erit­täin nopeas­ti ja pal­jon työ­tä teh­den ensim­mäi­sen opis­ke­lu­vuo­den niin, että tut­kin­nos­ta oli val­mii­na 70 %. Kri­tiik­ki ei siis osu minuun. Mut­ta mate­ma­tiik­kaa en oppi­nut kos­kaan opis­ke­le­maan, kos­ka kou­lu­ma­te­ma­tiik­ka oli ollut niin nau­ret­ta­van help­poa. Olin oip­pi­nut vää­rän tavan opis­kel­la mate­ma­tiik­kaa (intuii­tion) enkä enää oppi­nut sii­tä ulos.

    Intui­tio on osa mate­mat­tiik­kaa. Tämä xel­viä mm. erääs­tä Nevan­li­nan kir­joi­tuk­ses­ta Par­hai­ten sitä voi käyt­tää jom­mas­sa, sil­lä pii­rus­tusk­set auttavat.

    Legen­daa­ri­nen leh­to­ri Lietzén piti mati­kan­ker­hoa ja siel­lä men­tiin svyem­mäl­le. Halu­tees­san oliis tie­ten­ki opis­kel­la esim. Myr­ber­gin Joh­da­tusa kore­ka­ma­pa analyysiin.

    Vie­lä­kin vähän pän­nii, että type­rän vir­heen takia sai k 71 ylp­pä­reis­sä vain 57 pis­tet­tä. Enkä edes uskal­ta­nut kokeil­la joke­ri­teh­tä­vää, vaik­ka vähän oli hajua sii­tä, miten se oli­si teh­tä­vä. Kou­lu­ka­ve­ri Kari Oja­la sai täy­det 63.

    1. Mark­ku.
      Pidän inui­tii­vis­ta mate­ma­tii­kan osaa­mis­ta­ni erit­täin arvok­kaa­na ja väi­tän ymmär­tä­vä­ni esi­mer­kik­si kan­san­ta­lous­tie­teen mal­lien rajoi­tuk­sis­ta pal­jon ene­män kuin moni oikea kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jä, mut­ta aja­tus­ta­pa­ni esti minua opis­ke­le­mas­ta mate­ma­tikk­kaa syväl­li­sem­min. Oli­sin var­maan­kin pystnyt,mutta oli­si pitä­nyt opis­kel­la toi­nen tapa ajatella.

  90. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Lukion mate­ma­tii­kan taso on las­ke­nut sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta syys­tä, että lukion käy­vien osuus ikä­luo­kas­ta on kasvanut.

    Täs­sä on ole­tus, että nykyi­set oppi­laat oli­si­vat kes­ki­mää­rin “huo­nom­pia”, siis ennen mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kai­den tai kii­nons­tu­ni­den osuus oli suurempi.
    Ehkä näin onkin (ehkä ei) mut­ta kyl­lä­hän vuo­si­kym­men­nis­sä oli­si ope­tuk­sen laa­dun paran­tua. Kun joka alal­la kil­pai­lu pakot­taa yri­tyk­sen teke­mään parem­pia tuot­tei­ta tai aina­kin sit­ten yhtä hyviä hal­vem­mal­la, mik­si ei siis kou­lu tar­joa asiak­kail­leen parem­paa tuo­tet­ta eli tehok­kaam­paa oppimista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.