Suomen synnä tulevaisuus (9) Matalapalkkaisia on tuettava

30 vastausta artikkeliin “Suomen synnä tulevaisuus (9) Matalapalkkaisia on tuettava”

1. Ei mata­la­palkkaisia tarvitse tukea, mut­ta veroast­et­ta pitää saa­da alas, jot­ta mata­lal­la pal­ka­lla tulee toimeen. 

   Kaik­ki asum­istuet pitää pois­taa välit­tömästi, ei kymme­nen vuo­den siir­tymäa­jal­la kuten jotkut alan ammat­ti­laiset ovat esit­täneet. Asum­istuet eivät tue ainakaan asu­jaa vaan val­u­vat hin­toi­hin. Kun­non selvi­tys­tä, mihin tuet val­u­vat, en ole näh­nyt. Yksi epäilys on puoluei­ta lähel­lä ole­vat “sosi­aaliset” vuokranan­ta­jat. Niin Suomes­sa­han ei ole korruptiota.

   Vastaa

2. Ei ole järkevää hin­noitel­la huonopalkkaista työtä teke­viä työt­tömik­si. On parem­pi tukea heitä veronalen­nuksin ja tulonsiirroin.

   Kansalais­palk­ka olisi var­maan ain­oa järkevä tapa hoitaa tämä, 

   Tai, jos olisi ole­mas­sa yksi tili jon­ka kaut­ta kaik­ki palka­n­mak­su hoide­taan kaikkien tai ainakin koti­mais­ten yri­tys­ten toimes­ta, verot­ta­ja voisi säätää vero­pros­ent­ti ja eri­laisia tukia reaali­a­jas­sa niin että jokaisen ihmisen olisi järkevää ottaa vas­taan töitä ilman että menet­tää kuukausituloja.

   Koko jär­jestelmä pitäisi var­maan tehdä uusik­si, hyv­in­voin­ti­val­tio voidaan var­maan säi­lyt­tää, mut­ta sen runko pitäisi tehdä nykyaikaisen tietotekni­ikan avulla.

   Vastaa

3. Ehdot­tomasti järkevin keino tukea mata­lat­u­loisia on jonkin­lainen perus­tu­losys­tee­mi yhdis­tet­tynä vapaampi­in työ­markki­noi­hin. Muut vai­h­toe­hdot joko vääristävät turhaan markki­noi­ta, ovat niin mon­imutkaisia että niiden käyt­tö muo­dos­tuu tyhjän­päiväisek­si köy­hien kyyky­tyk­sek­si tai sit­ten molempia.

   Tiedän että tämä ei mikään uusi ehdo­tus täl­lä pal­stal­la ole, mut­ta aina on hyvä muis­tut­taa että on ole­mas­sa vai­h­toe­hto näille eri­laisille byrokra­ti­a­sokkeloille ja tuloloukuille.

   Vastaa

4. Noin 50 vuot­ta sit­ten keskipalkan ostovoima oli suurin piirtein sama kuin nykyään on huonon palkan. Elämän­laatu tosin on mata­la­palkkaisil­la parem­pi nykyään sel­l­ais­ten asioiden kuin äly­puhe­lin­ten ja halpo­jen lento­jen takia — ainakin ikään kuin objek­ti­ivisel­la tasol­la. Köy­hyy­den koke­mus voi tietysti olla eri juttu.

   Jo 50 vuot­ta sit­ten olti­in kuitenkin erkaan­nut­tu siitä palkkata­sos­ta, jol­la piti sata vuot­ta sit­ten pohtia, mis­tä huomen­na ruo­ka ja klapit. Enem­mistön palkat aiheut­ti­vat vuo­den 1916 tienoil­la tuol­laista eksis­ten­ti­aal­ista tuskaa ainakin ajoittain.

   Jos suos­tuu pysymään pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la, kolmikymp­pinen tulee huonol­la pal­ka­lla siis vähin­tään yhtä hyvin toimeen kuin hänen keskilu­okkaiset van­hempansa samas­sa iässä. Pait­si että nykyään voi tosi­aan kan­taa sil­loista super­ti­etokoneet­ta taskus­saan. Sata vuot­ta sit­ten elänei­den isoiso­van­hempi­en elämää hän ei tun­nista vaik­ka sel­l­aiseen esim. Ini­tas­sa törmäisikin.

   Tuskin koskaan näkee asioi­ta suh­teutet­ta­van näin. Aina vain pitää köy­hyys ja huono palk­ka määritel­lä uusik­si suh­teessa vauras­tu­vaan — tai siis viime vuosi­in asti vauras­tuneeseen — keskiluokkaan.

   Vastaa

5. Tom­pe­lo:
   Noin 50 vuot­ta sit­ten keskipalkan ostovoima oli suurin piirtein sama kuin nykyään on huonon palkan. Elämän­laatu tosin on mata­la­palkkaisil­la parem­pi nykyään sel­l­ais­ten asioiden kuin äly­puhe­lin­ten ja halpo­jen lento­jen takia — ainakin ikään kuin objek­ti­ivisel­la tasol­la. Köy­hyy­den koke­mus voi tietysti olla eri juttu.

   Jo 50 vuot­ta sit­ten olti­in kuitenkin erkaan­nut­tu siitä palkkata­sos­ta, jol­la piti sata vuot­ta sit­ten pohtia, mis­tä huomen­na ruo­ka ja klapit. Enem­mistön palkat aiheut­ti­vat vuo­den 1916 tienoil­la tuol­laista eksis­ten­ti­aal­ista tuskaa ainakin ajoittain.

   Jos suos­tuu pysymään pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la, kolmikymp­pinen tulee huonol­la pal­ka­lla siis vähin­tään yhtä hyvin toimeen kuin hänen keskilu­okkaiset van­hempansa samas­sa iässä. Pait­si että nykyään voi tosi­aan kan­taa sil­loista super­ti­etokoneet­ta taskus­saan. Sata vuot­ta sit­ten elänei­den isoiso­van­hempi­en elämää hän ei tun­nista vaik­ka sel­l­aiseen esim. Ini­tas­sa törmäisikin.

   Tuskin koskaan näkee asioi­ta suh­teutet­ta­van näin. Aina vain pitää köy­hyys ja huono palk­ka määritel­lä uusik­si suh­teessa vauras­tu­vaan — tai siis viime vuosi­in asti vauras­tuneeseen — keskiluokkaan.

   Meil­lä ei ole enää tun­tu­maa tuol­laiseen maail­maan. Helpom­pi on suh­teut­taa asi­at muiden saman ajan­hetken ihmis­ten tai per­hei­den tulo/kulutustasoon.

   Vastaa

6. Täältä myöskin kyl­lä perustulolle.

   Olisi niin paljon helpom­paa ottaa ris­ki ja perus­taa yri­tys, mikäli tietäisi, että aina on perus­tu­lo turvana.

   Mah­dol­liset konkurssin tuo­mat velat pitäisi jät­tää perus­tu­lon ulkop­uolelle. Aivan liian moni ajet­ti­in itse­murhaan 1990-luvun laman jälk­i­hoi­dos­sa. Jos ote­taan ris­ki, niin toki vas­tuu täy­tyy kan­taa, mut­ta ei sitä nyt hengiltä tarvitse ketään velko­jen vuok­si ottaa!

   Vastaa

7. Aus­tri­an: Meil­lä ei ole enää tun­tu­maa tuol­laiseen maail­maan. Helpom­pi on suh­teut­taa asi­at muiden saman ajan­hetken ihmis­ten tai per­hei­den tulo/kulutustasoon.

   Juu, helpom­pi on, olen samaa mieltä. 

   Tosin mul­la on jotain tun­tu­mia aika kaukaa ja jotenkin osaan vieläkin samas­tua niihin. Ekas­sa kesätöis­sä tien­asin 800 markkaa kuus­sa, muistaakseni.

   Mut­ta en puhu kuitenkaan muis­teloista tai tun­tu­mista vaan aika objek­ti­ivis­es­ta mit­tarista, joka ver­taa taloudel­lista pär­jäämistä ja elämän­laat­ua johonkin sel­l­aiseen, joka on ollut oikeasti ole­mas­sa. Eli van­hempi­imme ja esivanhempiimme.

   En väitä, että näkökul­ma on se kaikkein oleel­lisin. Mut­ta hiukan ihme­tyt­tää, että nykyi­nen “val­tavir­taköy­hyys” oli ennen, eikä niin kauan sit­ten, keskilu­okkaista elämää. Siis pelkästään ansioiden markka/euromäärien ostovoimal­la laskien.

   Vastaa

8. Olisi ihan mie­lenki­in­toista kuul­la joltain tahol­ta, että mil­loin­ka taval­liselle keskimääräiselle suo­ma­laiselle auke­si mah­dol­lisu­us matkus­taa ulko­maille näkemään vierai­ta tapo­ja ja naut­ti­maan auringon läm­möstä uimaran­noil­la AY-liik­keen “tais­telemil­la” palkkamääril­lä. Ei tuos­ta ajas­ta kovinkaan pitkä aika ole kulunut. Että kehi­tys on kulkenut ajas­sa eteen­päin siten, että köy­him­mäl­läkin suo­ma­laisel­la on nyt mah­dol­lisu­us han­kkia pas­si kohtu­ullisel­la määräl­lä rahaa ja matkus­taa sinne minne varansa riittävät.

   Vastaa

9. Euroopas­sa työt­tömyyt­tä on vähen­net­ty lisäämäl­lä osa-aikatyötä .

   Suomes­sa osa-aikaisia on n 16 % kun muual­la Euroopas­sa yleis­es­ti 25 %.Hol­lan­nis­sa läh­es 50 %

   Useim­mat maat tuke­vat osa-aikatyötä , niin­pä köy­hyys on pysynyt kuris­sa luku­unot­ta­mat­ta Sak­saa ja Englan­tia, jois­sa köy­hien määrä on saavut­ta­mas­sa USAn tason.

   Ja nuo mini­jo­bit eivät todel­lakaan ole tarkoitet­tu työt­tömille , ne ovat houkutelleet naiset kodista työelämään.Niinpä mini­job­bareista on 70–80 % naisia ja mini­jo­bit nos­ti­vat nais­ten tasol­ta nykyiselle 73 % tasolle

   Nämä entiset kotirou­vat , nykyiset mini­job­bar­it ovat useim­miten koulut­ta­mat­to­mia, joten he ovat todel­lakin uraloukussa

   Vastaa

10. Liian van­ha: ja mini­jo­bit nos­ti­vat nais­ten tasol­ta nykyiselle 73 % tasolle

    Mini­jo­bit nos­ti­vat nais­ten työl­lisyysas­teen 61%sta 73 % tasolle 2000–2014 aikana

    Vastaa

11. “Hyvä­palkkaisia veron­mak­sajia edus­ta­va veron­mak­sajien keskus­li­it­to muis­taa aina maini­ta, että pieniä palkkat­u­lo­ja verote­taan Suomes­sa vähem­män kuin mon­es­sa muus­sa maas­sa. Tämä on val­heel­lisen yksipuo­li­nen väite. On otet­ta­va huomioon myös välil­liset verot. Suomes­sa on korkea arvon­lisävero. Vielä tärkeäm­pää on kuitenkin asun­topoli­ti­ik­ka. Pien­i­t­u­loinen saa Sak­sas­sa asun­non niin paljon halvem­mal­la kuin Suomes­sa, että mielel­lään mak­saa vaik­ka vähän enem­män veroa.
    ”

    Eikö tuo keskus­li­it­to ole nimeno­maan pain­ot­tanut eroa hyvä- ja huono­tu­loisen välillä?

    Vastaa

12. Tavalli­nen Teknikko:
    Olisi ihan mie­lenki­in­toista kuul­la joltain tahol­ta, että mil­loin­ka taval­liselle keskimääräiselle suo­ma­laiselle auke­si mah­dol­lisu­us matkus­taa ulko­maille näkemään vierai­ta tapo­ja ja naut­ti­maan auringon läm­möstä uimaran­noil­la AY-liik­keen “tais­telemil­la” palkkamääril­lä. Ei tuos­ta ajas­ta kovinkaan pitkä aika ole kulunut. Että kehi­tys on kulkenut ajas­sa eteen­päin siten, että köy­him­mäl­läkin suo­ma­laisel­la on nyt mah­dol­lisu­us han­kkia pas­si kohtu­ullisel­la määräl­lä rahaa ja matkus­taa sinne minne varansa riittävät.

    Työläisil­lä ja pienvil­jeli­jöil­lä oli varaa matkus­ta etelään 1970-luvun alus­sa “kei­häs­matko­jen” myötä. Öljykri­isi 1973–75 tosin pysäyt­ti kan­sain­vael­luk­sen mut­ta muu­ta­ma vuosi myöhem­min se alkoi uudelleen.

    Vastaa

13. Ongel­mana ei ole liian pienet tuet, vaan liian suuret tuet. Perus­tu­lo vain vahvis­taa tätä perus­ta­van­laa­tu­ista ongelmaa.

    Vastaa

14. Mata­la­palkkaisia on tuet­ta­va, mut­ta yhteiskun­nan kehit­tämisen perus­dy­nami­ikkaa ei pitäisi rak­en­taa täl­lais­ten tukien varaan. Pää­panos­tuk­set pitäisi lait­taa hyvä­palkkaisten töi­den lisäämiseen. Kun niiden määrä kas­vaa saadaan työt­tömät tohtorit töi­hin ja sitä kaut­ta kas­vaa myös mata­la­palkkaisten työ­paikko­jen lukumäärä.

    Nyky­isin ei ihmis­ten poten­ti­aalia käytetä riit­tästi hyväk­si. Mon­et kykeni­sivät haas­tavampi­inkin tehtävi­in. Ihmisiä ei pitäisi päästää vel­tos­tu­maan viih­teen pari­in ja jäämään pikaruokaketju­jen kas­soille osa-aikatöihin. 

    Jos teemme mata­la­palkkatöil­lä elämisen liian helpok­si, muut kansakun­nat menevät mei­dän edelle ja jäämme jäl­keen kan­sain­välisessä kil­pailus­sa. Siitä olisi huonot seu­rauk­set ja ennen pitkään jou­tu­isimme leikkaa­maan tukia.

    Vastaa

15. Jos halu­taan tukea työn tekemistä, pitää tukea työn tekemistä — ei kansalaisu­ut­ta, tai maas­sa pysyvästi oleskelua. Ja mata­la­palkkaisen työ tukem­i­nen on järkevää, kun työl­lisyysaste pitää saa­da nyky­istä ylem­mäk­si. Eli siinä Ode on täysin oike­as­sa. Yksi hyvä tapa toteut­taa se olisi palkkasi­don­nais­ten sivuku­lu­jen pro­gres­sio: https://jounimartikainen.wordpress.com/2013/02/16/rakenteellisen-tyottomyyden-pienentaminen/

    Vastaa

16. Olen­naista on ymmärtää, että nykyiset työelämän käytän­nöt on luo­tu aivan eri­laises­sa maaimas­sa, kas­va­van talouden aikana. Nyt joudumme sopeu­tu­maan aivan toisen­laiseen todel­lisu­u­teen, jos­sa taloudelli­nen hyv­in­voin­ti ei kas­va tai ei ainakaan kas­va yhtä nopeasti kuin ennen.

    Sik­si käytän­töjä pitäisi muut­taa, ja sehän se vas­ta vaikea­ta onkin. Jokainen muu­tos vaikut­taa jonkun saavutet­tui­hin etu­i­hin ja niin­pä sitä vas­tuste­taan rai­vokkaasti. Kokon­aisu­ud­es­ta viis.

    Osmo Soin­in­vaara on siitä eri­no­mainen poli­itikko, että hän osaa kat­soa asioi­ta laa­jem­min kuin oman viiteryh­män­sä taloudel­lis­ten etu­jen kannal­ta. Valitet­tavasti hänen kaltaisen­sa poli­itikot jäävät vähem­mistöön ja niin­pä mikään ei muu­tu, ei ainakaan ennen kuin on aivan pakko kor­ja­ta vähin­tään ne rak­en­teet, jot­ka pahiten ovat jääneet ajas­taan jäl­keen. Kokon­aisu­us säi­lyy kuitenkin siipirikkona.

    Perus­tu­loa kan­natan minäkin, mut­ta eipä tai­da olla toivoa sen laa­jem­mas­ta etenemisestä.

    Vastaa

17. Maas­samme on iso joukko yli 50 vuo­ti­ai­ta mut­ta alle eläkeiän joiden ter­veys on niin huono että eivät pysty­isi käytän­nössä mitään työtä ainakaan kodin ulkop­uolel­la tehdä. Silti näitä pakote­taan työl­listymiskokeilui­hin ja kurs­seille ja räpätään karenssia päälle jos ei mene. Nämä henkilöt pitäisi mitä pikim­miten siiv­ota työt­tömyysko­rtis­tos­ta pois eläk­keelle. Ja syy heikkon ter­vey­teen ei ole aina viina tai epäter­veel­liset elämän­ta­vat! Sit­ten kun tämä on tehty voidan nuorem­pia ja ter­veem­piä ohja­ta työelämään eri­lais­ten porkkanoiden ja kep­pi­en avulla.

    Vastaa

18. Mata­la­palkkaisia on tuet­ta­va, mut­ta yhteiskun­nan kehit­tämisen perus­dy­nami­ikkaa ei pitäisi rak­en­taa täl­lais­ten tukien varaan. 

    Perus­tu­lon tukemises­sa on käytän­nössä kyse yrit­tämisen mah­dol­lis­tamis­es­ta niille, jot­ka koke­vat sen riskialt­ti­ina. Perus­tu­lol­la työtä tekevä ei ole yrit­täjä, mut­ta toimii samaan tapaan kuin yrittäjä.

    Vai­h­toe­htona on, että ihmiset pas­sivoitu­vat tai tekevät pimeää työtä — het­ki sit­ten jut­telin kun­tos­alil­la erään nuoren miehen kanssa, joka sanoi tehneen­sä pimeästi rak­sal­la töitä, mut­ta lopet­ti sen kos­ka koki liian riskialt­ti­ik­si pidem­män päälle tehdä ilman vaku­u­tuk­sia niin fyy­sis­es­ti vaar­al­lista työtä. Vai­h­toe­hto on siis jo tapah­tu­mas­sa, on kehit­tymässä pimei­den töi­den markki­na, jol­la ei mak­se­ta vero­ja eikä sosi­aal­i­tur­vaa ja joka on vaar­alli­nen, kuten tuokin nuori mies ymmär­si. Jos olisi ole­mas­sa perus­tu­lo, on mah­dol­lista että noi­ta töitä ei tarvit­sisi ottaa vas­taan pimeästi.

    Työt­tömis­sä on paljon poten­ti­aalia. Siel­lä on kyl­lä toki ns. huono-osaisia, mut­ta myös erit­täin lah­jakkai­ta ihmisiä.

    Kävin joskus koulut­ta­mas­sa työvoima­toimis­ton val­it­se­man koulu­tus­fir­man renk­inä Helsingis­sä yhtä ryh­mää työt­tömiä ja siel­lä oli mm. tele­vi­sio-ohjelmien puvus­ta­ja, yksi enti­nen maa­joukkue­ta­son jalka­pal­loil­i­ja, enti­nen Vaisälän työn­tek­i­jä ja itsen­sä anal­o­gis­ten radioiden ja tele­vi­sioiden kor­jaa­jak­si koulut­tanut henkilö. 

    Siis ihan huip­pu­jengiä, kuten urheiluter­mein sanotaan.

    Näin taita­vat ja paljon suhtei­ta omaa­vat ihmiset pysty­i­sivät var­masti työl­listämään itseään, mikäli siihen annet­taisi­in mah­dol­lisu­us. Aluk­si lyhyis­sä eris­sä ja sitä vähitellen kasvattaen.

    Meil­lä on jo nyt ole­mas­sa kokeilu lyhyi­den töi­den työ­markki­nas­ta — sitä san­o­taan kesätöik­si. Koton­aan asu­vat nuoret voivat tehdä tietyn ver­ran töitä ilman että joutu­vat “tuk­ilo­ukku­un” ja sen takia kesäl­lä vapau­tuu markki­noille työvoimaa, jota voi käyt­tää lyhytkestoisi­in töi­hin. Täl­lä työvoimal­la pyöritetään iso­jakin yri­tyk­siä, esim. matkailualalla.

    Etu on siis molem­min­puo­li­nen — työ­markki­noiden jous­toista höy­tyvät sekä ihmiset että yri­tyk­set. Sekä me kaik­ki muutkin, sil­lä onhan se kiva että on ole­mas­sa esim. Särkän­nie­mi, jos­sa käy vuosit­tain yli puoli miljoon­aa vierailijaa.

    Ongel­mana onkin, että jär­jestelmä estää täm­möisen lyhy­taikaisen työn etsimisen vuo­den ympäri ja estää ihmisiä kas­vat­ta­mas­ta työn määrää niin suurek­si, että hänestä tulisi yhteiskun­nan ns. net­tomak­sa­ja, joista osa saa niin paljon työti­lauk­sia että pystyvät työl­listämään myös mui­ta ja perus­ta­vat yri­tyk­siä, jot­ka taas työl­listävät lisää.

    Lisäk­si iso osa näistä työt­tömistä on nuo­ria, jot­ka pysty­i­sivät oppi­maan vielä uusia töitä, mut­ta eivät tiedä mis­tä aloittaa.

    Sik­si kan­natan perustuloa.

    Vastaa

19. Yksi keino tukea pieni­palkkaisia on nos­taa asum­istuen etuoikeutetun palkkat­u­lon määrää entis­es­tään. Se osu­isi suo­raan kohteeseen­sa: pienel­lä pal­ka­lla on vaikea elää kasvukeskuk­sis­sa, jos­sa asum­i­nen on kallista.

    Ehkä kasvukeskuk­sis­sa pitäisi mak­saa kasvukeskusten palkkaa? Yhdyn muiden kom­men­toi­jien mielip­i­teeseen asum­istuen tehottomuudesta.

    Edelleenkin on vaikea ottaa vakavasti Var­ti­aisen aivoituk­sia mata­lan tuot­tavu­u­den väestön ongelmista. Hän­hän nimit­täin halu­aa tätä väestöä lisää Suomeen (ris­tiret­ki saatavu­ushark­in­taa vas­taan). Syn­tyy kuva, ettei hänen suosi­tuk­sien­sa muo­dus­tu­mista ohjaa kansakun­nan edun hakem­i­nen vaan jokin muu.

    En ole ihan var­ma, tykkääkö Var­ti­ainen enem­män mata­la­palkkaisten työ­nan­ta­jista vai kaik­ista niistä vähäo­sai­sista kans­saih­mi­sistään, jot­ka on suvait­se­mat­tomasti tel­jet­ty hyv­in­voin­ti­val­tion ulkop­uolelle. Työ­nan­ta­jat lienevät kuitenkin vas­tavuoroisem­pia ystäviä…

    Vastaa

20. Ain­oa kestävä malli on laskea veroast­et­ta niin, että pienem­mäl­läkin pal­ka­lla pär­jää. Yhteiskun­ta ei kestä nyky­istä tukitasoa.

    Vastaa

21. “Asum­istuet eivät tue ainakaan asu­jaa vaan val­u­vat hintoihin”

    Siel­lä mis­sä asun­to­tar­jon­ta on kohdil­laan, tai hin­nat eivät määräy­dy markki­noil­la, tuet eivät valu. Mut­ta kyl­lä tuet tuke­vat, vaik­ka valuisivatkin.

    Mietitään vaik­ka pien­i­t­u­loisia helsinkiläisiä, jot­ka saa­vat asum­is­tukea 400e/kk. Ajatel­laan, että asum­istuen kanssa heil­lä on varaa mak­saa vuokraa max 650e/kk, ilman asum­is­tukea 250e/kk. Tämän lisäk­si on kuitenkin paljon hei­dän kämp­pi­in­sä halu­avia ihmisiä, joil­la olisi varaa mak­saa omas­ta palka­s­taan paljon enem­män kuin tuo 250e/kk.

    Jos asum­istuet päätet­täisi­in nyt jokin päivä lopet­taa, ei näi­den kämp­pi­en vuokranan­ta­jien tarvit­sisi laskea vuokraa 400 euroa löytääk­seen uut­ta vuokralaista. Siitä helsinkiläis­ten yksiöi­den asun­tonäyt­tö­jen ryysik­ses­tä päätellen vuokraa ei vält­tämät­tä tarvitse laskea juuri ollenkaan. Ain­oa merkit­tävä vaiku­tus Helsingis­sä olisi sil­loin, että asum­is­tukea saa­vat köy­hät karkotet­taisi­in kauemmas.

    Tietysti koko Suomen tasol­la asumiseen saatet­taisi­in käyt­tää rahaa jonkin ver­ran vähem­män, joskin ei 100% asum­istuen määrästä. Pitää Helsingis­sä kuitenkin pien­i­t­u­loisenkin voi­da asua, muuten­han tääl­lä ei esim. pysty opiskele­maan ja kaik­ista palveluista tulee kohtu­ut­toman kalliita.

    Vastaa

    1. Kelan asum­is­tu­ki ei juuri vaiku­ta vuokri­in sen enem­pää kuin vaikut­taisi palkko­jen korot­ta­mi­nen, kos­ka se on tosi­asi­as­sa riip­puma­ton vuokran suu­ru­ud­es­ta. (Ylin hyväksyt­tävåä vuokra on niin mata­la) Häir­iön tuot­taa paljon anteliaampi toimeen­tu­lo­tu­ki, joka mak­saa vuokran kokonaan.

       Vastaa

22. R.Silfverberg:
    Maas­samme on iso joukko yli 50 vuo­ti­ai­ta mut­ta alle eläkeiän joiden ter­veys on niin huono että eivät pysty­isi käytän­nössä mitään työtä ainakaan kodin ulkop­uolel­la tehdä. Silti näitä pakote­taan työl­listymiskokeilui­hin ja kurs­seille ja räpätään karenssia päälle jos ei mene. Nämä henkilöt pitäisi mitä pikim­miten siiv­ota työt­tömyysko­rtis­tos­ta pois eläk­keelle. Ja syy heikkon ter­vey­teen ei ole aina viina tai epäter­veel­liset elämän­ta­vat! Sit­ten kun tämä on tehty voidan nuorem­pia ja ter­veem­piä ohja­ta työelämään eri­lais­ten porkkanoiden ja kep­pi­en avulla.

    Olen täysin erim­ieltä. Pitäisi pyrk­iä päin­vas­taiseen eli houkut­tele­maan ihmisiä eläk­keeltä takaisin työelämään tai yrittäjiksi.

    Vastaa

23. LK: Olen täysin erim­ieltä. Pitäisi pyrk­iä päin­vas­taiseen eli houkut­tele­maan ihmisiä eläk­keeltä takaisin työelämään tai yrittäjiksi.

    Sit­ten kun sin­ulle itse tai per­heen­jäsenelle­si käy niin että ter­veys pet­tää viiskymp­pisenä niin on toinen ääni kellossa.

    Vastaa

24. Mites jos tehtäisi­in kuitenkin jonkin sortin sopimus kolmikannassa?

    Val­tio pois­taa ensim­mäiseltä tien­at­ul­ta 10 000e:ltä työn­tek­i­jän työeläke­mak­sun (+570e net­tona työn­tek­i­jöille) ja vasti­neek­si AY-liike sit­ten hyväksyy sit­ten palkko­jen alen­nuk­sia esim. 400e:llä vuodessa.

    Tämä aiheut­taa jonkin ver­ran yli mil­jar­di euroa vuodessa vajet­ta eläke­mak­sui­hin (2.4 miljoon­aa työl­listä x 570e per hen­ki = 1,4mrd).

    Rahoite­taan se ensim­mäisen vuo­den ajan lainal­la ja korote­taan esim. vuo­den päästä kiin­teistövero­ja jonkin ver­ran ja ALV:tä 1%-yks ja mak­se­taan tuo 1.4 mil­jar­dia eläkkeitä val­tion budjetista.

    Täl­lä taval­la saadaan markki­noille vuosi aikaa hin­noitel­la palkko­jen lasku tuot­tei­den hin­toi­hin ja reaa­li­nen ostovoima putoaa vähem­män kuin nor­maal­isti vas­taavas­sa sisäisessä deval­vaa­tios­sa. Bona­r­i­na vero­tuk­sen pain­opiste siir­tyy työstä varakkaiden omaisu­u­den ja kulu­tuk­sen veroi­hin ja suurim­mat pros­en­tu­aaliset veron keven­nyk­set kohdis­tu­vat nimeno­maan pienipalkkaisimpiin.

    Vastaa

25. Osmo Soin­in­vaara:
    Kelan asum­is­tu­ki ei juuri vaiku­ta vuokri­in sen enem­pää kuin vaikut­taisi palkko­jen korot­ta­mi­nen, kos­ka se on tosi­asi­as­sa riip­puma­ton vuokran suu­ru­ud­es­ta. (Ylin hyväksyt­tävåä vuokra on niin mata­la) Häir­iön tuot­taa paljon anteliaampi toimeen­tu­lo­tu­ki, joka mak­saa vuokran kokonaan.

    Toi­men­tu­lotues­sakin on käytänssä katto.Itse esit­telit, että Helsin­ki pitää yksiön vuokrakat­tona 650 euroa timeen­tu­lotues­sa. Jos muis­tan määrän oikein.

    Sil­lä hin­nal­la ei parhail­ta paikoil­ta vuokra­ta asuntoa

    Vastaa

    1. 650 €/kk on aika paljon 18 neliös asun­nos­ta jos­sain lähiössä. Sib­nän­sä ei ole tarkoi­tuskaan, että toimeen­tu­lotuen turvin voisi muut­taa Kaivopuistoon.

       Vastaa

26. R.Silfverberg: Sit­ten kun sin­ulle itse tai per­heen­jäsenelle­si käy niin että ter­veys pet­tää viiskymp­pisenä niin on toinen ääni kellossa.

    Ja miten tämä liit­tyy nyt mihinkään?

    Ovatko kaik­ki 1 500 000 eläkeläistä työkyvyttömiä?

    Vastaa

27. Kalle, ain­oa keino vähen­tää pieni­palkkaisen veroast­et­ta on negati­ivi­nen tulovero tai arvon­lisäveron lasku. Veroa­han ei pien­estä palka­s­ta käytän­nössä mak­se­ta nytkään.

    Pieni­palkkainen mak­saa vähem­män vero­ja kuin saa asum­is­tuk­sea, joten jos ko. tuet pois­te­taan täy­ty­isi se kor­va­ta jol­lain. Muuten ko. henkilöt marssi­vat sos­su­un ja saa­vat sieltä rahaa enem­män kuin Kelalta.

    Toimeen­tu­lo­tu­ki on Suomes­sa hyvin antelias henkilöille joiden elämän­hallinta ei ole retu­peräl­lä. Itse asi­as­sa olen pari­in otteeseen sitä hak­enut, kun työ­tun­nit jäivät vähi­in takavu­osi­na — siitä säästyi sit­ten use­am­mak­si kuukaudek­si. Mut­ta järkyt­tävä byrokra­tia siinä on. Tämä selit­tänee ne maa­han­muut­ta­jista ker­to­vat tar­i­nat, jois­sa heil­lä menee hyvin pelkäl­lä toimeen­tu­lotuel­la. Tot­ta kai menee, sama raha annetaan myös suo­ma­laisille, mut­ta suo­ma­laiset pistävät rahansa alko­holi­in, tupakkaan, rav­in­to­laruokaan ja einek­si­in, eivät säästöön.

    Mielestäni toimeen­tu­lo­tukea pitäisi laskea ja resurssit vapaut­ta niit­ten ihmis­ten aut­tamiseen jot­ka eivät pär­jää itse — eli autete­taan heitä pär­jäämään vähemmällä.

    Käytän­nössä siis käyt­töön mata­la perus­tu­lo ja lisää apua saisi sos­sus­ta. (eli siis mah­dol­lisu­us ruokail­la päivit­täin tai, apua elämän suun­nit­telu­un, ruuan­lait­toon, eikä vain lisää rahaa kouraan jos byrokra­ti­as­ta selviää, kuten nyt.)

    Vastaa

28. Osmo Soin­in­vaara:
    650 €/kk on aika paljon 18 neliös asun­nos­ta jos­sain lähiössä. Sib­nän­sä ei ole tarkoi­tuskaan, että toimeen­tu­lotuen turvin voisi muut­taa Kaivopuistoon. 

    Asumisen tukem­i­nen on hölmöä, mut­ta vuokrata­sot on kyl­lä ihan itse aiheutet­tu! Kun­nan oikeus maakeinot­telu­un, kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­li ja val­tion sään­te­ly. Jos halu­amme edullista asum­ista, nuo on pakko purkaa. Tarvi­taan todel­liset nor­mitalkoot ja niille vetäjä jol­la on sekä uskallus­ta että ymmärrystä.

    Olen keskustel­lut ihan fik­su­jenkin alan ihmis­ten kanssa, joiden mielestä sopan purkamises­sa pitäisi käyt­tää jonkin­laista kymme­nen vuo­den siir­tymäaikaa. Pienen keskustelun jäl­keen hekin ovat samaa mieltä, että ker­tarysäys on kaikille parem­pi vai­h­toe­hto kuin kymme­nen vuo­den kitinä.

    Mitä Helsin­gin kaupun­ki voi tehdä? Kaikkein tärkein nopeasti tehtävä muu­tos on kaavoit­taa tiivis, 20 000 asukkaan kaupungi­nosa, spåra­matkan päässä keskus­tas­ta, jos­sa on vain pieniä asun­to­ja. Umpiko­rt­telit pitää olla jaet­tuna niin pieni­in yhtiöi­hin, että ns. sosi­aal­is­ten asun­non­tuot­ta­jien monop­o­li pystytään mur­ta­maan. Kar­tas­ta kat­sellen vai­h­toe­hto­ja on muutama.

    Vastaa