Suomen synnä tulevaisuus (9) Matalapalkkaisia on tuettava

Suo­mes­sa mene­tet­tiin vuo­sien 1995 – 2008 välil­lä 300 000 työ­paik­kaa palk­ka-astei­kon kes­kel­tä. Ne kor­vau­tui­vat toi­saal­ta kor­kea­palk­kai­sil­la asian­tun­ti­ja-amma­teil­la ja toi­saal­ta mata­la­palk­ka­töil­lä. (VATT voi­si muu­ten päi­vit­tää tämän tutkimuksen!)

Saman­lai­nen palk­ka-jakau­man pola­ri­soi­mi­nen on tapah­tu­nut kai­kis­sa teol­li­suus­mais­sa. Työt­tö­myy­son­gel­man rin­nal­la on työs­sä­käy­vien köy­hien ongelma.

Oli­si tie­tys­ti hyvä palaut­taa kan­san­ta­lou­teen kadon­neet hyvä­palk­kai­set duu­na­ri­työt. Odo­tel­taes­sa sitä, että joku kek­si­si miten tämä voi­tai­siin teh­dä, on syy­tä paran­taa pie­ni­palk­kais­ten ase­maa ja jopa aika pal­jon. Mata­las­ti kou­lu­te­tuil­le sovel­tu­via töi­tä pitäi­si saa­da jopa lisää, kos­ka työt­tö­myy­den suu­ri bulk­ki on kui­ten­kin mata­las­ti kou­lu­te­tuis­sa, maa­han­muut­ta­jat mukaan luettuna.

Pie­niä palk­ko­ja vas­taan voi­daan toi­mia soli­daa­ri­sen palk­ka­po­li­tii­kan kei­noin nos­ta­mal­la pie­niä palk­ko­ja enem­män kuin suu­ria. Tämä toi­mi sil­loin, kun talous laa­je­ni ja syn­tyi ala­ti lisää hyvä­palk­kais­ta työ­tä. Lisä­si jopa talou­del­lis­ta tehok­kuut­ta tap­paa luo­van tuhon kei­noin mata­la­tuot­toi­sia työ­paik­ko­ja niin, että työ­voi­maa siir­tyi tuot­ta­vam­piin töihin.

Nyt luo­vas­ta tuhos­ta on tul­lut pelk­kää tuhoa. Alim­pien palk­ko­jen nos­ta­mi­nen hin­noit­te­lee osan työ­pai­kois­ta kan­nat­ta­mat­to­mi­na pois. Mata­la­palk­ka­työ pois­tuu ‚mut­ta muut­tuu työt­tö­myy­dek­si sen sijaan, että se muut­tui­si parem­pi­palk­kai­sek­si työksi.

Ei ole jär­ke­vää hin­noi­tel­la huo­no­palk­kais­ta työ­tä teke­viä työt­tö­mik­si. On parem­pi tukea hei­tä veron­alen­nuk­sin ja tulonsiirroin.

Suo­mes­sa on mata­la­tuot­toi­sia työ­paik­ko­ja lii­an vähän eikä lii­an pal­jon, mikä näkyy työl­li­syys­ti­las­tois­ta. Kor­keas­ti kou­lu­te­tuis­ta työl­li­siä on ikä­luo­kas­sa 30 – 54 vuot­ta sel­väs­ti yli 90 % ja vähi­ten kou­lu­te­tuis­sa sel­väs­ti alle 70 %.

Teim­me vuon­na 2013 Juha­na Var­tiai­sen kans­sa rapor­tin ”Lisää mata­la­palk­ka­työ­tä! ”, jos­sa esi­tim­me kei­no­ja paran­taa mata­la­palk­kais­ta työ­tä teke­vien talou­del­lis­ta tilan­net­ta ja lisä­tä heil­le sopi­via työ­paik­ko­ja. Tuon rapor­tin 23 suo­si­tuk­ses­ta on sit­tem­min toteu­tet­tu vii­si[1]. Nii­tä mui­ta­kin kan­nat­tai­si katsoa.

Hyvä­palk­kai­sia veron­mak­sa­jia edus­ta­va veron­mak­sa­jien kes­kus­liit­to muis­taa aina mai­ni­ta, että pie­niä palk­ka­tu­lo­ja vero­te­taan Suo­mes­sa vähem­män kuin mones­sa muus­sa maas­sa. Tämä on val­heel­li­sen yksi­puo­li­nen väi­te. On otet­ta­va huo­mioon myös välil­li­set verot. Suo­mes­sa on kor­kea arvon­li­sä­ve­ro. Vie­lä tär­keäm­pää on kui­ten­kin asun­to­po­li­tiik­ka. Pie­ni­tu­loi­nen saa Sak­sas­sa asun­non niin pal­jon hal­vem­mal­la kuin Suo­mes­sa, että mie­lel­lään mak­saa vaik­ka vähän enem­män veroa.

Pien­ten palk­ka­tu­lo­jen sub­ven­toi­mi­nen on talou­del­li­ses­ti taho­kas­ta ver­rat­tu­na sii­hen, että samo­jen ihmis­ten kaik­ki elin­kus­tan­nuk­set mak­set­tai­siin työt­tö­myys­kor­vauk­se­na ja mui­na tulon­siir­toi­na. Ennen kaik­kea on kui­ten­kin kyse oikeudenmukaisuudesta.

Olem­me puhu­neet pal­jon perus­tur­van varas­sa elä­vien hei­kos­ta talou­del­li­ses­ta tilan­tees­ta. Vähäl­le huo­miol­le on jää­nyt, että pien­tä palk­kaa saa­va vaik­ka­kin ras­kas­ta työ­tä teke­vä ei ansait­se olen­nai­ses­ti enem­män. Se on väärin.

Jok­seen­kin kai­kis­sa teol­li­suus­mais­sa on jokin kei­no sub­ven­toi­da pien­tä palk­kaa ansait­se­via. Ruot­sis­sa työt­tö­miä työl­lis­te­tään tuet­tui­hin töi­hin kun­ta­sek­to­ril­le, Sak­sas­sa ovat mini­jo­bit ja Yhdys­val­lois­sa Ear­ned Inco­me Tax Cre­dit ‑sys­tee­mi, jos­ta mak­se­taan pie­ni­palk­kai­sil­le 40 sent­tiä jokais­ta ansait­tua dol­la­ria kohden.

Sak­san mini­jo­bit ovat kau­nis­ta­neet tehok­kaas­ti työt­tö­myys­ti­las­to­ja, mut­ta jär­jes­tel­mä on osoit­tau­tu­nut lou­kuk­si. Mini­jo­beis­ta koho­taan har­voin avoi­mil­le työmarkkinoille.

On meil­lä­kin tuki­työ­jär­jes­tel­mäm­me. Sen toi­min­nas­sa on vähän saman­lais­ta louk­ku-ongel­maa kuin Sak­san minijobeissa.

Saim­me oman mini­job-jär­jes­tel­mäm­me, kun työt­tö­myys­tur­vaan teh­tiin 300 euron suo­jao­suus. Sen puit­teis­sa on syn­ty­nyt pal­jon sir­pa­lei­sia työ­suh­tei­ta, suun­nil­leen saman kokoi­sia kuin nuo Sak­san minijobit.

Osa-aika­työt­tö­män kau­pan kas­san käteen jää­vä tulo nousi 200 eurol­la kuus­sa työt­tö­myys­tur­van ja asu­mis­tuen etuoi­keu­te­tun tulon joh­dos­ta. Tämä on hyvä, mut­ta vie­lä parem­pi oli­si, jos sama etu oli­si sil­lä­kin kau­pan osa-aikai­sel­la, joka ei kos­kaan ole saa­nut olla koko­päi­vä­työs­sä eikä sik­si saa sovi­tel­tua ansio­si­don­nais­ta työt­tö­myys­tur­vaa. Työt­tö­myys­päi­vä­ra­han kaut­ta toteu­te­tus­sa mata­la­palk­ka­tues­sa on sekin ongel­ma, että se muo­dos­taa kan­nus­tin­lou­kun ylä­pää­hän. Ei kan­na­ta siir­tyä koko­päi­vä­työ­hön, kun neli­päi­väi­ses­tä työ­vii­kos­ta voi tie­na­ta jopa enem­män kuin vii­si­päi­väi­ses­tä. Rei­lu mata­la­palk­ka­tu­ki oli­si pal­jon parem­pi. Esi­mer­kik­si pie­ni perus­tu­lo tuke­mas­sa pien­tä palkkaa.

Yksi kei­no tukea pie­ni­palk­kai­sia on nos­taa asu­mis­tuen etuoi­keu­te­tun palk­ka­tu­lon mää­rää enti­ses­tään. Se osui­si suo­raan koh­tee­seen­sa: pie­nel­lä pal­kal­la on vai­kea elää kas­vu­kes­kuk­sis­sa, jos­sa asu­mi­nen on kallista.

(Ei, se ei sot­ki­si vuo­kra­mark­ki­noi­ta. Vuo­kra­mark­ki­noi­ta sot­kee toi­meen­tu­lo­tu­ki, joka mak­saa noin 650 euroa koko­naan kuin­ka pie­nes­tä asun­nos­ta hyvänsä.)

[1] Rapor­tis­ta toteu­tet­tu­ja ovat

  • 300 euron etuoi­keu­tet­tu palk­ka­tu­lo työttömyysturvaan
  • 300 euron etuoi­keu­tet­tu palk­ka­tu­lo asu­mis­tu­keen (esi­tim­me 400 €/kk)
  • Euro­mää­räi­nen kor­vaus työ­nan­ta­jal­le äitiy­den aiheut­ta­miin kuluihin
  • Osae­lä­ke sil­le, joka siir­tyy ennen elä­kei­kää pie­nem­pi­palk­kai­seen työhön
  • Kou­lu­tus­työ­suh­de oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sen rinanlle

30 vastausta artikkeliin “Suomen synnä tulevaisuus (9) Matalapalkkaisia on tuettava”

  1. Ei mata­la­palk­kai­sia tar­vit­se tukea, mut­ta veroas­tet­ta pitää saa­da alas, jot­ta mata­lal­la pal­kal­la tulee toimeen. 

    Kaik­ki asu­mis­tuet pitää pois­taa välit­tö­mäs­ti, ei kym­me­nen vuo­den siir­ty­mä­ajal­la kuten jot­kut alan ammat­ti­lai­set ovat esit­tä­neet. Asu­mis­tuet eivät tue aina­kaan asu­jaa vaan valu­vat hin­toi­hin. Kun­non sel­vi­tys­tä, mihin tuet valu­vat, en ole näh­nyt. Yksi epäi­lys on puo­luei­ta lähel­lä ole­vat “sosi­aa­li­set” vuo­kra­nan­ta­jat. Niin Suo­mes­sa­han ei ole korruptiota.

  2. Ei ole jär­ke­vää hin­noi­tel­la huo­no­palk­kais­ta työ­tä teke­viä työt­tö­mik­si. On parem­pi tukea hei­tä veron­alen­nuk­sin ja tulonsiirroin.

    Kan­sa­lais­palk­ka oli­si var­maan ainoa jär­ke­vä tapa hoi­taa tämä, 

    Tai, jos oli­si ole­mas­sa yksi tili jon­ka kaut­ta kaik­ki pal­kan­mak­su hoi­de­taan kaik­kien tai aina­kin koti­mais­ten yri­tys­ten toi­mes­ta, verot­ta­ja voi­si sää­tää vero­pro­sent­ti ja eri­lai­sia tukia reaa­lia­jas­sa niin että jokai­sen ihmi­sen oli­si jär­ke­vää ottaa vas­taan töi­tä ilman että menet­tää kuukausituloja.

    Koko jär­jes­tel­mä pitäi­si var­maan teh­dä uusik­si, hyvin­voin­ti­val­tio voi­daan var­maan säi­lyt­tää, mut­ta sen run­ko pitäi­si teh­dä nyky­ai­kai­sen tie­to­tek­nii­kan avulla.

  3. Ehdot­to­mas­ti jär­ke­vin kei­no tukea mata­la­tu­loi­sia on jon­kin­lai­nen perus­tu­los­ys­tee­mi yhdis­tet­ty­nä vapaam­piin työ­mark­ki­noi­hin. Muut vaih­toeh­dot joko vää­ris­tä­vät tur­haan mark­ki­noi­ta, ovat niin moni­mut­kai­sia että nii­den käyt­tö muo­dos­tuu tyh­jän­päi­väi­sek­si köy­hien kyy­ky­tyk­sek­si tai sit­ten molempia.

    Tie­dän että tämä ei mikään uusi ehdo­tus täl­lä pals­tal­la ole, mut­ta aina on hyvä muis­tut­taa että on ole­mas­sa vaih­toeh­to näil­le eri­lai­sil­le byro­kra­tia­sok­ke­loil­le ja tuloloukuille.

  4. Noin 50 vuot­ta sit­ten kes­ki­pal­kan osto­voi­ma oli suu­rin piir­tein sama kuin nyky­ään on huo­non pal­kan. Elä­män­laa­tu tosin on mata­la­palk­kai­sil­la parem­pi nyky­ään sel­lais­ten asioi­den kuin äly­pu­he­lin­ten ja hal­po­jen len­to­jen takia — aina­kin ikään kuin objek­tii­vi­sel­la tasol­la. Köy­hyy­den koke­mus voi tie­tys­ti olla eri juttu.

    Jo 50 vuot­ta sit­ten oltiin kui­ten­kin erkaan­nut­tu sii­tä palk­ka­ta­sos­ta, jol­la piti sata vuot­ta sit­ten poh­tia, mis­tä huo­men­na ruo­ka ja kla­pit. Enem­mis­tön pal­kat aiheut­ti­vat vuo­den 1916 tie­noil­la tuol­lais­ta eksis­ten­ti­aa­lis­ta tus­kaa aina­kin ajoittain.

    Jos suos­tuu pysy­mään pää­kau­pun­ki­seu­dun ulko­puo­lel­la, kol­mi­kymp­pi­nen tulee huo­nol­la pal­kal­la siis vähin­tään yhtä hyvin toi­meen kuin hänen kes­ki­luok­kai­set van­hem­pan­sa samas­sa iäs­sä. Pait­si että nyky­ään voi tosi­aan kan­taa sil­lois­ta super­tie­to­ko­neet­ta tas­kus­saan. Sata vuot­ta sit­ten elä­nei­den isoi­so­van­hem­pien elä­mää hän ei tun­nis­ta vaik­ka sel­lai­seen esim. Ini­tas­sa törmäisikin.

    Tus­kin kos­kaan näkee asioi­ta suh­teu­tet­ta­van näin. Aina vain pitää köy­hyys ja huo­no palk­ka mää­ri­tel­lä uusik­si suh­tees­sa vau­ras­tu­vaan — tai siis vii­me vuo­siin asti vau­ras­tu­nee­seen — keskiluokkaan.

  5. Tom­pe­lo:
    Noin 50 vuot­ta sit­ten kes­ki­pal­kan osto­voi­ma oli suu­rin piir­tein sama kuin nyky­ään on huo­non pal­kan. Elä­män­laa­tu tosin on mata­la­palk­kai­sil­la parem­pi nyky­ään sel­lais­ten asioi­den kuin äly­pu­he­lin­ten ja hal­po­jen len­to­jen takia — aina­kin ikään kuin objek­tii­vi­sel­la tasol­la. Köy­hyy­den koke­mus voi tie­tys­ti olla eri juttu.

    Jo 50 vuot­ta sit­ten oltiin kui­ten­kin erkaan­nut­tu sii­tä palk­ka­ta­sos­ta, jol­la piti sata vuot­ta sit­ten poh­tia, mis­tä huo­men­na ruo­ka ja kla­pit. Enem­mis­tön pal­kat aiheut­ti­vat vuo­den 1916 tie­noil­la tuol­lais­ta eksis­ten­ti­aa­lis­ta tus­kaa aina­kin ajoittain.

    Jos suos­tuu pysy­mään pää­kau­pun­ki­seu­dun ulko­puo­lel­la, kol­mi­kymp­pi­nen tulee huo­nol­la pal­kal­la siis vähin­tään yhtä hyvin toi­meen kuin hänen kes­ki­luok­kai­set van­hem­pan­sa samas­sa iäs­sä. Pait­si että nyky­ään voi tosi­aan kan­taa sil­lois­ta super­tie­to­ko­neet­ta tas­kus­saan. Sata vuot­ta sit­ten elä­nei­den isoi­so­van­hem­pien elä­mää hän ei tun­nis­ta vaik­ka sel­lai­seen esim. Ini­tas­sa törmäisikin.

    Tus­kin kos­kaan näkee asioi­ta suh­teu­tet­ta­van näin. Aina vain pitää köy­hyys ja huo­no palk­ka mää­ri­tel­lä uusik­si suh­tees­sa vau­ras­tu­vaan — tai siis vii­me vuo­siin asti vau­ras­tu­nee­seen — keskiluokkaan.

    Meil­lä ei ole enää tun­tu­maa tuol­lai­seen maa­il­maan. Hel­pom­pi on suh­teut­taa asiat mui­den saman ajan­het­ken ihmis­ten tai per­hei­den tulo/kulutustasoon.

  6. Tääl­tä myös­kin kyl­lä perustulolle.

    Oli­si niin pal­jon hel­pom­paa ottaa ris­ki ja perus­taa yri­tys, mikä­li tie­täi­si, että aina on perus­tu­lo turvana.

    Mah­dol­li­set kon­kurs­sin tuo­mat velat pitäi­si jät­tää perus­tu­lon ulko­puo­lel­le. Aivan lii­an moni ajet­tiin itse­mur­haan 1990-luvun laman jäl­ki­hoi­dos­sa. Jos ote­taan ris­ki, niin toki vas­tuu täy­tyy kan­taa, mut­ta ei sitä nyt hen­gil­tä tar­vit­se ketään vel­ko­jen vuok­si ottaa!

  7. Austrian: Meil­lä ei ole enää tun­tu­maa tuol­lai­seen maa­il­maan. Hel­pom­pi on suh­teut­taa asiat mui­den saman ajan­het­ken ihmis­ten tai per­hei­den tulo/kulutustasoon.

    Juu, hel­pom­pi on, olen samaa mieltä. 

    Tosin mul­la on jotain tun­tu­mia aika kau­kaa ja joten­kin osaan vie­lä­kin samas­tua nii­hin. Ekas­sa kesä­töis­sä tie­na­sin 800 mark­kaa kuus­sa, muistaakseni.

    Mut­ta en puhu kui­ten­kaan muis­te­lois­ta tai tun­tu­mis­ta vaan aika objek­tii­vi­ses­ta mit­ta­ris­ta, joka ver­taa talou­del­lis­ta pär­jää­mis­tä ja elä­män­laa­tua johon­kin sel­lai­seen, joka on ollut oikeas­ti ole­mas­sa. Eli van­hem­piim­me ja esivanhempiimme.

    En väi­tä, että näkö­kul­ma on se kaik­kein oleel­li­sin. Mut­ta hiu­kan ihme­tyt­tää, että nykyi­nen “val­ta­vir­ta­köy­hyys” oli ennen, eikä niin kau­an sit­ten, kes­ki­luok­kais­ta elä­mää. Siis pel­käs­tään ansioi­den markka/euromäärien osto­voi­mal­la laskien.

  8. Oli­si ihan mie­len­kiin­tois­ta kuul­la jol­tain tahol­ta, että mil­loin­ka taval­li­sel­le kes­ki­mää­räi­sel­le suo­ma­lai­sel­le auke­si mah­dol­li­suus mat­kus­taa ulko­mail­le näke­mään vie­rai­ta tapo­ja ja naut­ti­maan aurin­gon läm­mös­tä uima­ran­noil­la AY-liik­keen “tais­te­le­mil­la” palk­ka­mää­ril­lä. Ei tuos­ta ajas­ta kovin­kaan pit­kä aika ole kulu­nut. Että kehi­tys on kul­ke­nut ajas­sa eteen­päin siten, että köy­him­mäl­lä­kin suo­ma­lai­sel­la on nyt mah­dol­li­suus hank­kia pas­si koh­tuul­li­sel­la mää­räl­lä rahaa ja mat­kus­taa sin­ne min­ne varan­sa riittävät.

  9. Euroo­pas­sa työt­tö­myyt­tä on vähen­net­ty lisää­mäl­lä osa-aikatyötä .

    Suo­mes­sa osa-aikai­sia on n 16 % kun muu­al­la Euroo­pas­sa ylei­ses­ti 25 %.Hol­lan­nis­sa lähes 50 %

    Useim­mat maat tuke­vat osa-aika­työ­tä , niin­pä köy­hyys on pysy­nyt kuris­sa lukuu­not­ta­mat­ta Sak­saa ja Englan­tia, jois­sa köy­hien mää­rä on saa­vut­ta­mas­sa USAn tason.

    Ja nuo mini­jo­bit eivät todel­la­kaan ole tar­koi­tet­tu työt­tö­mil­le , ne ovat hou­ku­tel­leet nai­set kodis­ta työelämään.Niinpä mini­job­ba­reis­ta on 70–80 % nai­sia ja mini­jo­bit nos­ti­vat nais­ten tasol­ta nykyi­sel­le 73 % tasolle

    Nämä enti­set koti­rou­vat , nykyi­set mini­job­ba­rit ovat useim­mi­ten kou­lut­ta­mat­to­mia, joten he ovat todel­la­kin uraloukussa

  10. Lii­an van­ha: ja mini­jo­bit nos­ti­vat nais­ten tasol­ta nykyi­sel­le 73 % tasolle

    Mini­jo­bit nos­ti­vat nais­ten työl­li­syy­sas­teen 61%sta 73 % tasol­le 2000–2014 aikana

  11. Hyvä­palk­kai­sia veron­mak­sa­jia edus­ta­va veron­mak­sa­jien kes­kus­liit­to muis­taa aina mai­ni­ta, että pie­niä palk­ka­tu­lo­ja vero­te­taan Suo­mes­sa vähem­män kuin mones­sa muus­sa maas­sa. Tämä on val­heel­li­sen yksi­puo­li­nen väi­te. On otet­ta­va huo­mioon myös välil­li­set verot. Suo­mes­sa on kor­kea arvon­li­sä­ve­ro. Vie­lä tär­keäm­pää on kui­ten­kin asun­to­po­li­tiik­ka. Pie­ni­tu­loi­nen saa Sak­sas­sa asun­non niin pal­jon hal­vem­mal­la kuin Suo­mes­sa, että mie­lel­lään mak­saa vaik­ka vähän enem­män veroa.

    Eikö tuo kes­kus­liit­to ole nime­no­maan pai­not­ta­nut eroa hyvä- ja huo­no­tu­loi­sen välillä?

  12. Taval­li­nen Tek­nik­ko:
    Oli­si ihan mie­len­kiin­tois­ta kuul­la jol­tain tahol­ta, että mil­loin­ka taval­li­sel­le kes­ki­mää­räi­sel­le suo­ma­lai­sel­le auke­si mah­dol­li­suus mat­kus­taa ulko­mail­le näke­mään vie­rai­ta tapo­ja ja naut­ti­maan aurin­gon läm­mös­tä uima­ran­noil­la AY-liik­keen “tais­te­le­mil­la” palk­ka­mää­ril­lä. Ei tuos­ta ajas­ta kovin­kaan pit­kä aika ole kulu­nut. Että kehi­tys on kul­ke­nut ajas­sa eteen­päin siten, että köy­him­mäl­lä­kin suo­ma­lai­sel­la on nyt mah­dol­li­suus hank­kia pas­si koh­tuul­li­sel­la mää­räl­lä rahaa ja mat­kus­taa sin­ne min­ne varan­sa riittävät.

    Työ­läi­sil­lä ja pien­vil­je­li­jöil­lä oli varaa mat­kus­ta ete­lään 1970-luvun alus­sa “kei­häs­mat­ko­jen” myö­tä. Öljy­krii­si 1973–75 tosin pysäyt­ti kan­sain­vael­luk­sen mut­ta muu­ta­ma vuo­si myö­hem­min se alkoi uudelleen.

  13. Ongel­ma­na ei ole lii­an pie­net tuet, vaan lii­an suu­ret tuet. Perus­tu­lo vain vah­vis­taa tätä perus­ta­van­laa­tuis­ta ongelmaa.

  14. Mata­la­palk­kai­sia on tuet­ta­va, mut­ta yhteis­kun­nan kehit­tä­mi­sen perus­dy­na­miik­kaa ei pitäi­si raken­taa täl­lais­ten tukien varaan. Pää­pa­nos­tuk­set pitäi­si lait­taa hyvä­palk­kais­ten töi­den lisää­mi­seen. Kun nii­den mää­rä kas­vaa saa­daan työt­tö­mät toh­to­rit töi­hin ja sitä kaut­ta kas­vaa myös mata­la­palk­kais­ten työ­paik­ko­jen lukumäärä.

    Nykyi­sin ei ihmis­ten poten­ti­aa­lia käy­te­tä riit­täs­ti hyväk­si. Monet kyke­ni­si­vät haas­ta­vam­piin­kin teh­tä­viin. Ihmi­siä ei pitäi­si pääs­tää vel­tos­tu­maan viih­teen pariin ja jää­mään pika­ruo­ka­ket­ju­jen kas­soil­le osa-aikatöihin. 

    Jos teem­me mata­la­palk­ka­töil­lä elä­mi­sen lii­an hel­pok­si, muut kan­sa­kun­nat mene­vät mei­dän edel­le ja jääm­me jäl­keen kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa. Sii­tä oli­si huo­not seu­rauk­set ja ennen pit­kään jou­tui­sim­me leik­kaa­maan tukia.

  15. Jos halu­taan tukea työn teke­mis­tä, pitää tukea työn teke­mis­tä — ei kan­sa­lai­suut­ta, tai maas­sa pysy­väs­ti oles­ke­lua. Ja mata­la­palk­kai­sen työ tuke­mi­nen on jär­ke­vää, kun työl­li­syy­sas­te pitää saa­da nykyis­tä ylem­mäk­si. Eli sii­nä Ode on täy­sin oikeas­sa. Yksi hyvä tapa toteut­taa se oli­si palk­ka­si­don­nais­ten sivu­ku­lu­jen progres­sio: https://jounimartikainen.wordpress.com/2013/02/16/rakenteellisen-tyottomyyden-pienentaminen/

  16. Olen­nais­ta on ymmär­tää, että nykyi­set työ­elä­män käy­tän­nöt on luo­tu aivan eri­lai­ses­sa maa­imas­sa, kas­va­van talou­den aika­na. Nyt jou­dum­me sopeu­tu­maan aivan toi­sen­lai­seen todel­li­suu­teen, jos­sa talou­del­li­nen hyvin­voin­ti ei kas­va tai ei aina­kaan kas­va yhtä nopeas­ti kuin ennen.

    Sik­si käy­tän­tö­jä pitäi­si muut­taa, ja sehän se vas­ta vai­kea­ta onkin. Jokai­nen muu­tos vai­kut­taa jon­kun saa­vu­tet­tui­hin etui­hin ja niin­pä sitä vas­tus­te­taan rai­vok­kaas­ti. Koko­nai­suu­des­ta viis.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra on sii­tä erin­omai­nen polii­tik­ko, että hän osaa kat­soa asioi­ta laa­jem­min kuin oman vii­te­ryh­män­sä talou­del­lis­ten etu­jen kan­nal­ta. Vali­tet­ta­vas­ti hänen kal­tai­sen­sa polii­ti­kot jää­vät vähem­mis­töön ja niin­pä mikään ei muu­tu, ei aina­kaan ennen kuin on aivan pak­ko kor­ja­ta vähin­tään ne raken­teet, jot­ka pahi­ten ovat jää­neet ajas­taan jäl­keen. Koko­nai­suus säi­lyy kui­ten­kin siipirikkona.

    Perus­tu­loa kan­na­tan minä­kin, mut­ta eipä tai­da olla toi­voa sen laa­jem­mas­ta etenemisestä.

  17. Maas­sam­me on iso jouk­ko yli 50 vuo­tiai­ta mut­ta alle elä­keiän joi­den ter­veys on niin huo­no että eivät pys­tyi­si käy­tän­nös­sä mitään työ­tä aina­kaan kodin ulko­puo­lel­la teh­dä. Sil­ti näi­tä pako­te­taan työl­lis­ty­mis­ko­kei­lui­hin ja kurs­seil­le ja räpä­tään karens­sia pääl­le jos ei mene. Nämä hen­ki­löt pitäi­si mitä pikim­mi­ten sii­vo­ta työt­tö­myys­kor­tis­tos­ta pois eläk­keel­le. Ja syy heik­kon ter­vey­teen ei ole aina vii­na tai epä­ter­veel­li­set elä­män­ta­vat! Sit­ten kun tämä on teh­ty voi­dan nuo­rem­pia ja ter­veem­piä ohja­ta työ­elä­mään eri­lais­ten pork­ka­noi­den ja kep­pien avulla.

  18. Mata­la­palk­kai­sia on tuet­ta­va, mut­ta yhteis­kun­nan kehit­tä­mi­sen perus­dy­na­miik­kaa ei pitäi­si raken­taa täl­lais­ten tukien varaan. 

    Perus­tu­lon tuke­mi­ses­sa on käy­tän­nös­sä kyse yrit­tä­mi­sen mah­dol­lis­ta­mi­ses­ta niil­le, jot­ka koke­vat sen ris­kialt­tii­na. Perus­tu­lol­la työ­tä teke­vä ei ole yrit­tä­jä, mut­ta toi­mii samaan tapaan kuin yrittäjä.

    Vaih­toeh­to­na on, että ihmi­set pas­si­voi­tu­vat tai teke­vät pime­ää työ­tä — het­ki sit­ten jut­te­lin kun­to­sa­lil­la erään nuo­ren mie­hen kans­sa, joka sanoi teh­neen­sä pimeäs­ti rak­sal­la töi­tä, mut­ta lopet­ti sen kos­ka koki lii­an ris­kialt­tiik­si pidem­män pääl­le teh­dä ilman vakuu­tuk­sia niin fyy­si­ses­ti vaa­ral­lis­ta työ­tä. Vaih­toeh­to on siis jo tapah­tu­mas­sa, on kehit­ty­mäs­sä pimei­den töi­den mark­ki­na, jol­la ei mak­se­ta vero­ja eikä sosi­aa­li­tur­vaa ja joka on vaa­ral­li­nen, kuten tuo­kin nuo­ri mies ymmär­si. Jos oli­si ole­mas­sa perus­tu­lo, on mah­dol­lis­ta että noi­ta töi­tä ei tar­vit­si­si ottaa vas­taan pimeästi.

    Työt­tö­mis­sä on pal­jon poten­ti­aa­lia. Siel­lä on kyl­lä toki ns. huo­no-osai­sia, mut­ta myös erit­täin lah­jak­kai­ta ihmisiä.

    Kävin jos­kus kou­lut­ta­mas­sa työ­voi­ma­toi­mis­ton valit­se­man kou­lu­tus­fir­man ren­ki­nä Hel­sin­gis­sä yhtä ryh­mää työt­tö­miä ja siel­lä oli mm. tele­vi­sio-ohjel­mien puvus­ta­ja, yksi enti­nen maa­jouk­kue­ta­son jal­ka­pal­loi­li­ja, enti­nen Vai­sä­län työn­te­ki­jä ja itsen­sä ana­lo­gis­ten radioi­den ja tele­vi­sioi­den kor­jaa­jak­si kou­lut­ta­nut henkilö. 

    Siis ihan huip­pu­jen­giä, kuten urhei­lu­ter­mein sanotaan.

    Näin tai­ta­vat ja pal­jon suh­tei­ta omaa­vat ihmi­set pys­tyi­si­vät var­mas­ti työl­lis­tä­mään itse­ään, mikä­li sii­hen annet­tai­siin mah­dol­li­suus. Aluk­si lyhyis­sä eris­sä ja sitä vähi­tel­len kasvattaen.

    Meil­lä on jo nyt ole­mas­sa kokei­lu lyhyi­den töi­den työ­mark­ki­nas­ta — sitä sano­taan kesä­töik­si. Koto­naan asu­vat nuo­ret voi­vat teh­dä tie­tyn ver­ran töi­tä ilman että jou­tu­vat “tuki­louk­kuun” ja sen takia kesäl­lä vapau­tuu mark­ki­noil­le työ­voi­maa, jota voi käyt­tää lyhyt­kes­toi­siin töi­hin. Täl­lä työ­voi­mal­la pyö­ri­te­tään iso­ja­kin yri­tyk­siä, esim. matkailualalla.

    Etu on siis molem­min­puo­li­nen — työ­mark­ki­noi­den jous­tois­ta höy­ty­vät sekä ihmi­set että yri­tyk­set. Sekä me kaik­ki muut­kin, sil­lä onhan se kiva että on ole­mas­sa esim. Sär­kän­nie­mi, jos­sa käy vuo­sit­tain yli puo­li mil­joo­naa vierailijaa.

    Ongel­ma­na onkin, että jär­jes­tel­mä estää täm­möi­sen lyhy­tai­kai­sen työn etsi­mi­sen vuo­den ympä­ri ja estää ihmi­siä kas­vat­ta­mas­ta työn mää­rää niin suu­rek­si, että hänes­tä tuli­si yhteis­kun­nan ns. net­to­mak­sa­ja, jois­ta osa saa niin pal­jon työ­ti­lauk­sia että pys­ty­vät työl­lis­tä­mään myös mui­ta ja perus­ta­vat yri­tyk­siä, jot­ka taas työl­lis­tä­vät lisää.

    Lisäk­si iso osa näis­tä työt­tö­mis­tä on nuo­ria, jot­ka pys­tyi­si­vät oppi­maan vie­lä uusia töi­tä, mut­ta eivät tie­dä mis­tä aloittaa.

    Sik­si kan­na­tan perustuloa.

  19. Yksi kei­no tukea pie­ni­palk­kai­sia on nos­taa asu­mis­tuen etuoi­keu­te­tun palk­ka­tu­lon mää­rää enti­ses­tään. Se osui­si suo­raan koh­tee­seen­sa: pie­nel­lä pal­kal­la on vai­kea elää kas­vu­kes­kuk­sis­sa, jos­sa asu­mi­nen on kallista.

    Ehkä kas­vu­kes­kuk­sis­sa pitäi­si mak­saa kas­vu­kes­kus­ten palk­kaa? Yhdyn mui­den kom­men­toi­jien mie­li­pi­tee­seen asu­mis­tuen tehottomuudesta.

    Edel­leen­kin on vai­kea ottaa vaka­vas­ti Var­tiai­sen aivoi­tuk­sia mata­lan tuot­ta­vuu­den väes­tön ongel­mis­ta. Hän­hän nimit­täin halu­aa tätä väes­töä lisää Suo­meen (ris­ti­ret­ki saa­ta­vuus­har­kin­taa vas­taan). Syn­tyy kuva, ettei hänen suo­si­tuk­sien­sa muo­dus­tu­mis­ta ohjaa kan­sa­kun­nan edun hake­mi­nen vaan jokin muu.

    En ole ihan var­ma, tyk­kää­kö Var­tiai­nen enem­män mata­la­palk­kais­ten työ­nan­ta­jis­ta vai kai­kis­ta niis­tä vähä­osai­sis­ta kans­saih­mi­sis­tään, jot­ka on suvait­se­mat­to­mas­ti tel­jet­ty hyvin­voin­ti­val­tion ulko­puo­lel­le. Työ­nan­ta­jat lie­ne­vät kui­ten­kin vas­ta­vuo­roi­sem­pia ystäviä…

  20. Ainoa kes­tä­vä mal­li on las­kea veroas­tet­ta niin, että pie­nem­mäl­lä­kin pal­kal­la pär­jää. Yhteis­kun­ta ei kes­tä nykyis­tä tukitasoa.

  21. Asu­mis­tuet eivät tue aina­kaan asu­jaa vaan valu­vat hintoihin”

    Siel­lä mis­sä asun­to­tar­jon­ta on koh­dil­laan, tai hin­nat eivät mää­räy­dy mark­ki­noil­la, tuet eivät valu. Mut­ta kyl­lä tuet tuke­vat, vaik­ka valuisivatkin.

    Mie­ti­tään vaik­ka pie­ni­tu­loi­sia hel­sin­ki­läi­siä, jot­ka saa­vat asu­mis­tu­kea 400e/kk. Aja­tel­laan, että asu­mis­tuen kans­sa heil­lä on varaa mak­saa vuo­kraa max 650e/kk, ilman asu­mis­tu­kea 250e/kk. Tämän lisäk­si on kui­ten­kin pal­jon hei­dän kämp­piin­sä halua­via ihmi­siä, joil­la oli­si varaa mak­saa omas­ta pal­kas­taan pal­jon enem­män kuin tuo 250e/kk.

    Jos asu­mis­tuet pää­tet­täi­siin nyt jokin päi­vä lopet­taa, ei näi­den kämp­pien vuo­kra­nan­ta­jien tar­vit­si­si las­kea vuo­kraa 400 euroa löy­tääk­seen uut­ta vuo­kra­lais­ta. Sii­tä hel­sin­ki­läis­ten yksiöi­den asun­to­näyt­tö­jen ryy­sik­ses­tä pää­tel­len vuo­kraa ei vält­tä­mät­tä tar­vit­se las­kea juu­ri ollen­kaan. Ainoa mer­kit­tä­vä vai­ku­tus Hel­sin­gis­sä oli­si sil­loin, että asu­mis­tu­kea saa­vat köy­hät kar­ko­tet­tai­siin kauemmas.

    Tie­tys­ti koko Suo­men tasol­la asu­mi­seen saa­tet­tai­siin käyt­tää rahaa jon­kin ver­ran vähem­män, jos­kin ei 100% asu­mis­tuen mää­räs­tä. Pitää Hel­sin­gis­sä kui­ten­kin pie­ni­tu­loi­sen­kin voi­da asua, muu­ten­han tääl­lä ei esim. pys­ty opis­ke­le­maan ja kai­kis­ta pal­ve­luis­ta tulee koh­tuut­to­man kalliita.

    1. Kelan asu­mis­tu­ki ei juu­ri vai­ku­ta vuo­kriin sen enem­pää kuin vai­kut­tai­si palk­ko­jen korot­ta­mi­nen, kos­ka se on tosia­sias­sa riip­pu­ma­ton vuo­kran suu­ruu­des­ta. (Ylin hyväk­syt­tävåä vuo­kra on niin mata­la) Häi­riön tuot­taa pal­jon ante­li­aam­pi toi­meen­tu­lo­tu­ki, joka mak­saa vuo­kran kokonaan.

  22. R.Silfverberg:
    Maas­sam­me on iso jouk­ko yli 50 vuo­tiai­ta mut­ta alle elä­keiän joi­den ter­veys on niin huo­no että eivät pys­tyi­si käy­tän­nös­sä mitään työ­tä aina­kaan kodin ulko­puo­lel­la teh­dä. Sil­ti näi­tä pako­te­taan työl­lis­ty­mis­ko­kei­lui­hin ja kurs­seil­le ja räpä­tään karens­sia pääl­le jos ei mene. Nämä hen­ki­löt pitäi­si mitä pikim­mi­ten sii­vo­ta työt­tö­myys­kor­tis­tos­ta pois eläk­keel­le. Ja syy heik­kon ter­vey­teen ei ole aina vii­na tai epä­ter­veel­li­set elä­män­ta­vat! Sit­ten kun tämä on teh­ty voi­dan nuo­rem­pia ja ter­veem­piä ohja­ta työ­elä­mään eri­lais­ten pork­ka­noi­den ja kep­pien avulla.

    Olen täy­sin eri­miel­tä. Pitäi­si pyr­kiä päin­vas­tai­seen eli hou­kut­te­le­maan ihmi­siä eläk­keel­tä takai­sin työ­elä­mään tai yrittäjiksi.

  23. LK: Olen täy­sin eri­miel­tä. Pitäi­si pyr­kiä päin­vas­tai­seen eli hou­kut­te­le­maan ihmi­siä eläk­keel­tä takai­sin työ­elä­mään tai yrittäjiksi.

    Sit­ten kun sinul­le itse tai per­heen­jä­se­nel­le­si käy niin että ter­veys pet­tää viis­kymp­pi­se­nä niin on toi­nen ääni kellossa.

  24. Mites jos teh­täi­siin kui­ten­kin jon­kin sor­tin sopi­mus kolmikannassa?

    Val­tio pois­taa ensim­mäi­sel­tä tie­na­tul­ta 10 000e:ltä työn­te­ki­jän työ­elä­ke­mak­sun (+570e net­to­na työn­te­ki­jöil­le) ja vas­ti­neek­si AY-lii­ke sit­ten hyväk­syy sit­ten palk­ko­jen alen­nuk­sia esim. 400e:llä vuodessa.

    Tämä aiheut­taa jon­kin ver­ran yli mil­jar­di euroa vuo­des­sa vajet­ta elä­ke­mak­sui­hin (2.4 mil­joo­naa työl­lis­tä x 570e per hen­ki = 1,4mrd).

    Rahoi­te­taan se ensim­mäi­sen vuo­den ajan lai­nal­la ja koro­te­taan esim. vuo­den pääs­tä kiin­teis­tö­ve­ro­ja jon­kin ver­ran ja ALV:tä 1%-yks ja mak­se­taan tuo 1.4 mil­jar­dia eläk­kei­tä val­tion budjetista.

    Täl­lä taval­la saa­daan mark­ki­noil­le vuo­si aikaa hin­noi­tel­la palk­ko­jen las­ku tuot­tei­den hin­toi­hin ja reaa­li­nen osto­voi­ma puto­aa vähem­män kuin nor­maa­lis­ti vas­taa­vas­sa sisäi­ses­sä deval­vaa­tios­sa. Bona­ri­na vero­tuk­sen pain­opis­te siir­tyy työs­tä varak­kai­den omai­suu­den ja kulu­tuk­sen veroi­hin ja suu­rim­mat pro­sen­tu­aa­li­set veron keven­nyk­set koh­dis­tu­vat nime­no­maan pienipalkkaisimpiin.

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kelan asu­mis­tu­ki ei juu­ri vai­ku­ta vuo­kriin sen enem­pää kuin vai­kut­tai­si palk­ko­jen korot­ta­mi­nen, kos­ka se on tosia­sias­sa riip­pu­ma­ton vuo­kran suu­ruu­des­ta. (Ylin hyväk­syt­tävåä vuo­kra on niin mata­la) Häi­riön tuot­taa pal­jon ante­li­aam­pi toi­meen­tu­lo­tu­ki, joka mak­saa vuo­kran kokonaan.

    Toi­men­tu­lo­tues­sa­kin on käy­täns­sä katto.Itse esit­te­lit, että Hel­sin­ki pitää yksiön vuo­kra­kat­to­na 650 euroa timeen­tu­lo­tues­sa. Jos muis­tan mää­rän oikein.

    Sil­lä hin­nal­la ei par­hail­ta pai­koil­ta vuo­kra­ta asuntoa

    1. 650 €/kk on aika pal­jon 18 neliös asun­nos­ta jos­sain lähiös­sä. Sib­nän­sä ei ole tar­koi­tus­kaan, että toi­meen­tu­lo­tuen tur­vin voi­si muut­taa Kaivopuistoon.

  26. R.Silfverberg: Sit­ten kun sinul­le itse tai per­heen­jä­se­nel­le­si käy niin että ter­veys pet­tää viis­kymp­pi­se­nä niin on toi­nen ääni kellossa.

    Ja miten tämä liit­tyy nyt mihinkään?

    Ovat­ko kaik­ki 1 500 000 elä­ke­läis­tä työkyvyttömiä?

  27. Kal­le, ainoa kei­no vähen­tää pie­ni­palk­kai­sen veroas­tet­ta on nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro tai arvon­li­sä­ve­ron las­ku. Veroa­han ei pie­nes­tä pal­kas­ta käy­tän­nös­sä mak­se­ta nytkään.

    Pie­ni­palk­kai­nen mak­saa vähem­män vero­ja kuin saa asu­mis­tuk­sea, joten jos ko. tuet pois­te­taan täy­tyi­si se kor­va­ta jol­lain. Muu­ten ko. hen­ki­löt mars­si­vat sos­suun ja saa­vat siel­tä rahaa enem­män kuin Kelalta.

    Toi­meen­tu­lo­tu­ki on Suo­mes­sa hyvin ante­lias hen­ki­löil­le joi­den elä­män­hal­lin­ta ei ole retu­pe­räl­lä. Itse asias­sa olen pariin ottee­seen sitä hake­nut, kun työ­tun­nit jäi­vät vähiin taka­vuo­si­na — sii­tä sääs­tyi sit­ten useam­mak­si kuu­kau­dek­si. Mut­ta jär­kyt­tä­vä byro­kra­tia sii­nä on. Tämä selit­tä­nee ne maa­han­muut­ta­jis­ta ker­to­vat tari­nat, jois­sa heil­lä menee hyvin pel­käl­lä toi­meen­tu­lo­tuel­la. Tot­ta kai menee, sama raha anne­taan myös suo­ma­lai­sil­le, mut­ta suo­ma­lai­set pis­tä­vät rahan­sa alko­ho­liin, tupak­kaan, ravin­to­la­ruo­kaan ja einek­siin, eivät säästöön.

    Mie­les­tä­ni toi­meen­tu­lo­tu­kea pitäi­si las­kea ja resurs­sit vapaut­ta niit­ten ihmis­ten aut­ta­mi­seen jot­ka eivät pär­jää itse — eli aute­te­taan hei­tä pär­jää­mään vähemmällä.

    Käy­tän­nös­sä siis käyt­töön mata­la perus­tu­lo ja lisää apua sai­si sos­sus­ta. (eli siis mah­dol­li­suus ruo­kail­la päi­vit­täin tai, apua elä­män suun­nit­te­luun, ruu­an­lait­toon, eikä vain lisää rahaa kou­raan jos byro­kra­tias­ta sel­vi­ää, kuten nyt.)

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    650 €/kk on aika pal­jon 18 neliös asun­nos­ta jos­sain lähiös­sä. Sib­nän­sä ei ole tar­koi­tus­kaan, että toi­meen­tu­lo­tuen tur­vin voi­si muut­taa Kaivopuistoon. 

    Asu­mi­sen tuke­mi­nen on höl­möä, mut­ta vuo­kra­ta­sot on kyl­lä ihan itse aiheu­tet­tu! Kun­nan oikeus maa­kei­not­te­luun, kun­tien kaa­voi­tus­mo­no­po­li ja val­tion sään­te­ly. Jos haluam­me edul­lis­ta asu­mis­ta, nuo on pak­ko pur­kaa. Tar­vi­taan todel­li­set nor­mi­tal­koot ja niil­le vetä­jä jol­la on sekä uskal­lus­ta että ymmärrystä.

    Olen kes­kus­tel­lut ihan fik­su­jen­kin alan ihmis­ten kans­sa, joi­den mie­les­tä sopan pur­ka­mi­ses­sa pitäi­si käyt­tää jon­kin­lais­ta kym­me­nen vuo­den siir­ty­mä­ai­kaa. Pie­nen kes­kus­te­lun jäl­keen hekin ovat samaa miel­tä, että ker­ta­ry­säys on kai­kil­le parem­pi vaih­toeh­to kuin kym­me­nen vuo­den kitinä.

    Mitä Hel­sin­gin kau­pun­ki voi teh­dä? Kaik­kein tär­kein nopeas­ti teh­tä­vä muu­tos on kaa­voit­taa tii­vis, 20 000 asuk­kaan kau­pun­gin­osa, spå­ra­mat­kan pääs­sä kes­kus­tas­ta, jos­sa on vain pie­niä asun­to­ja. Umpi­kort­te­lit pitää olla jaet­tu­na niin pie­niin yhtiöi­hin, että ns. sosi­aa­lis­ten asun­non­tuot­ta­jien mono­po­li pys­ty­tään mur­ta­maan. Kar­tas­ta kat­sel­len vaih­toeh­to­ja on muutama.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.