Helsingin kasvu hidastui hieman viime vuonna

Väestörek­isterikeskuk­sen tilas­toimien asukasluku­jen mukaan Helsin­gin kasvu hidas­tui vuon­na 2015 hie­man edel­lis­es­tä vuodes­ta. Kasvua oli 7 985 henkeä, kun se oli vuon­na 2014 oli 9 126 henkeä. Myös Espoon kasvu hidas­tui hie­man, mut­ta Kehäradan vart­ta kaavoit­ta­va Van­taa nopeut­ti kasvuaan yli tuhan­nel­la asukkaal­la. Koko pääkaupunkiseu­tu kasvu pysyi läh­es ennal­laan. Koko Helsin­gin seudun kasvu oli 18 361 henkeä, mis­sä on vähen­nys­tä noin 600 henkeä. Kehyskun­tien kasvu pysyi edelleen pienenä, 2000 henkeä. Vihdin ja Por­nais­ten asukaslu­vut kään­tyivät lievään lasku­un ja Ker­a­van asukasluku pysyi tasan ennallaan.

Väestörek­isterikeskuk­sen luvuis­sa on jonkin ver­ran heit­toa tilas­tokeskuk­sen myöhem­min tule­vi­in lop­ullisi­in lukui­hin, mut­ta virhe lie­nee samaa suu­ru­us­lu­okkaa molemp­ina vuosi­na, joten muu­tok­sen suu­ru­us lie­nee suun­nilleen kohdal­laan. VRK:n mukaan Helsin­gin asukasluku ylit­ti jouluku­us­sa 630 000 asukas­ta. Tilas­tokeskuk­sen mukaan luku lie­nee pari tuhat­ta alempi.

 

Väk­ilu­vun kasvu vuon­na 2015

Helsin­ki                   7 985   (9 126)
Espoo                       4 403   (4 760)
Van­taa                      3 831   (2 758)
PKS                         16 337   (16 894)
Kehyskun­nat          2 024    (2 051)
Helsin­gin seu­tu    18 361 (18 945)

 

28 vastausta artikkeliin “Helsingin kasvu hidastui hieman viime vuonna”

  1. Helsin­gin väk­ilu­vun kasvu todel­lakin hidas­tui viime vuodes­ta, Tietokeskuk­sen arvion mukaan 600 henkeä edel­lisvuo­den kasvus­ta. Tämä johtuu paljolti Viros­ta tule­vien muut­ta­jien vähen­e­mis­es­tä, jota selit­tänee seudun heikko työl­lisyyske­hi­tys. Viime kesänä alka­nut tur­va­paikan hak­i­joiden määrän kasvukin alkaa näkyä oleskelulupina — ja sitä kaut­ta kun­ti­in tulev­ina muut­toina — vas­ta tämän vuo­den puolella.

  2. Osmo, sin­ul­la on taulukos­sasi virheel­liset ver­tailu­lu­vut. Esit­tämäsi luvut ovat ennakkolu­vut vuodelta 2014. Jostain oudos­ta syys­tä viime vuon­na tuli ennakkoti­las­toista lop­ullisi­in lukui­hin isohko kor­jaus, kun nor­maal­isti ne ovat aika samat.

    Lop­ulliset väestö­muu­tok­set vuodelle 2014 olivat:
    Helsin­ki: 8051
    Espoo: 4790
    Van­taa: 2705
    PKS: 15802
    Kehyskun­nat: 2088
    Helsin­gin seu­tu: 17890

    Läh­teet:
    http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/010_vaerak_tau_123.px/table/tableViewLayout1/?rxid=4d61652a-0624–49c1-bf04-78071a36e46a

    http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/15_07_02_Tilastoja_21_Maki%26VuoriP.pdf

  3. Ihmis­ten määrää kiin­nos­tavampi mielestäni on työ­paikko­jen määrä — mikähän on tämän vuo­den tilas­to tässä?

    Viime­vuo­den tilas­to­ja oli mm.

    http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/tietokeskus/Helsingin-tyopaikkojen-maara-laski-vuonna-2014

    Edel­lisen vuo­den lop­ul­la alka­nut työ­paikkamäärän vähen­e­m­i­nen jatkui Helsingis­sä koko vuo­den 2014. Pääkaupun­gin kokon­aistyö­paikkamäärä las­ki edel­lisvuodes­ta 1,5 pros­en­til­la. Muul­la pääkaupunkiseudul­la, seudun kehysalueel­la sekä muual­la maas­sa lasku jäi tätä alhaisemmaksi.

    Eli taval­laan tätä voi käyt­tää tarkastele­maan sitä argu­ment­tia, muun­tuuko iso kesku­paikkakun­ta ja sen kasvu työ­paikoik­si tai talouskasvuksi.

    Asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen uusille asukkaille var­maan tuo het­kel­lis­es­ti talouskasvua, mut­ta miten käy sit­ten kun tarpeek­si asun­to­ja on tehtynä?

  4. Pet­teri, siis oikeasti Helsin­gin kasvu jatkui van­haan tahti­in ja Van­taan ansios­ta PKS-kasvu kiihtyi, ellei 2015-luvuis­sa ole saman­su­un­taista virhettä.

  5. Nois­sa kasvu­lu­vuis­sa ei ole eritel­ty ryh­miä mil­lään taval­la. Kiin­nos­taisi tietää miten Helsin­gin johto on laskenut tur­va­paikan­hak­i­joiden tuo­man lisän tulevaisuudessa.

    Pitäjän­mäel­lä ole­va vas­taan­ot­tokeskus on vain pieni hip­punen kokon­ais­tul­vas­ta. Maa­hamme tuli lop­pu­vuodes­ta n. 30 000 tur­va­paikan­hak­i­jaa. Heistä arvioidaan , että oleskelu­lu­van saa n. 10 000. Todel­li­nen toteu­ma lie­nee lähempänä 15 000. 

    Suurin osa näistä luvan saaneista muut­ta lähi­t­ule­vaisu­udessa pääkaupunkiseudulle. Ja ilmeis­es­ti näistä suurin osa Helsinki­in, kos­ka kaupun­gin johtopoli­itikko­jen mukaan asukkai­ta toiv­otaan ja haetaan akti­ivis­es­ti lisää.

    Tule­vaisu­udessa maa­han­muut­to vielä kiihtynee, kos­ka kon­flik­tialueil­la ei ole rauhaa näköpi­iris­sä. Näin oleskelu­lu­van saavia olisi vuosit­tain jopa 30 — 40 tuhat­ta. Kymme­nessä vuodessa Helsin­gin kasvu olisi pako­lais­ten (oleskelu­lu­van saanei­ta) toimes­ta 300 — 400 tuhat­ta uut­ta asukas­ta. Tämän seu­rak­si tulisi vielä kan­ta­suo­ma­lais­ten tuo­ma kasvu raken­nemuu­tok­sen seu­rauk­se­na. Näin 2026 voisi Helsin­gin asukasluku olla puoli miljoon­aa nyky­istä suurempi.

    Mihin Helsin­ki oikein joutuu näi­den uusien asukkaiden tuo­man talouskasvun kanssa ?

  6. eemil:
    Nois­sa kasvu­lu­vuis­sa ei ole eritel­ty ryh­miä mil­lään taval­la. Kiin­nos­taisi tietää miten Helsin­gin johto on laskenut tur­va­paikan­hak­i­joiden tuo­man lisän kokonaistulvasta.

    Täl­lä viikol­la ilmestyi Helsin­gin, Espoon ja Van­taan tilas­to- ja tutkimusyk­sikkö­jen laa­ti­ma ennuste vierask­ielisen väestön kehi­tyk­ses­tä seudulla:

    http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/tietokeskus/helsingin-seudun-vieraskielinen-vaesto?pd=v

    Ja tässä vielä link­ki suo­raan julkaisuun:
    http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/16_01_11_Tilastoja_1_Vuori.pdf

    Ennuste­taulukot on myös poimit­tavis­sa tilas­toti­etokan­nas­ta http://www.aluesarjat.fi osas­ta Helsin­gin seutu>Väestö

  7. eemil:
    Nois­sa kasvu­lu­vuis­sa ei ole eritel­ty ryh­miä mil­lään taval­la. Kiin­nos­taisi tietää miten Helsin­gin johto on laskenut tur­va­paikan­hak­i­joiden tuo­man lisän tulevaisuudessa.

    Pitäjän­mäel­lä ole­va vas­taan­ot­tokeskus on vain pieni hip­punen kokon­ais­tul­vas­ta. Maa­hamme tuli lop­pu­vuodes­ta n. 30 000 tur­va­paikan­hak­i­jaa. Heistä arvioidaan , että oleskelu­lu­van saa n. 10 000. Todel­li­nen toteu­ma lie­nee lähempänä 15 000. 

    Suurin osa näistä luvan saaneista muut­ta lähi­t­ule­vaisu­udessa pääkaupunkiseudulle. Ja ilmeis­es­ti näistä suurin osa Helsinki­in, kos­ka kaupun­gin johtopoli­itikko­jen mukaan asukkai­ta toiv­otaan ja haetaan akti­ivis­es­ti lisää.

    Tule­vaisu­udessa maa­han­muut­to vielä kiihtynee, kos­ka kon­flik­tialueil­la ei ole rauhaa näköpi­iris­sä. Näin oleskelu­lu­van saavia olisi vuosit­tain jopa 30 – 40 tuhat­ta. Kymme­nessä vuodessa Helsin­gin kasvu olisi pako­lais­ten (oleskelu­lu­van saanei­ta) toimes­ta 300 – 400 tuhat­ta uut­ta asukas­ta. Tämän seu­rak­si tulisi vielä kan­ta­suo­ma­lais­ten tuo­ma kasvu raken­nemuu­tok­sen seu­rauk­se­na. Näin 2026 voisi Helsin­gin asukasluku olla puoli miljoon­aa nyky­istä suurempi.

    Mihin Helsin­ki oikein joutuu näi­den uusien asukkaiden tuo­man talouskasvun kanssa ? 

    Voiko koulutet­tu helsinkiläi­nen, enem­män tai vähem­män ruotsinkieltä osaa­va, hakea tur­va­paikkaa esim. Ahve­nan­maal­ta tai Tukhol­mas­ta, jos on alka­nut kokea olon­sa tur­vat­tomak­si tääl­lä, mis­sä koti­ta­lo lähiym­päristöi­neen uhataan muut­taa lähi­t­ule­vaisu­udessa pelkäk­si tum­man punaruskeak­si pikseliksi!

  8. Tero Tolo­nen:
    Ihmis­ten määrää kiin­nos­tavampi mielestäni on työ­paikko­jen määrä 

    En tiedä työ­paikko­jen määrästä, mut­ta vuo­teen 2007 ver­rat­tuna Helsingis­sä on asukkai­ta 59300 enem­män. Työl­lisiä on 5920 enem­män ja työt­tömiä 21200 enemmän.

    1. Ver­taat­te nyt huip­pusuh­dan­teen työl­lisyyt­tä lama-ajan työl­lisyy­teen ja panette muu­tok­sen muut­toli­ik­keen syyksi.

  9. JY: En tiedä työ­paikko­jen määrästä, mut­ta vuo­teen 2007 ver­rat­tuna Helsingis­sä on asukkai­ta 59300 enem­män. Työl­lisiä on 5920 enem­män ja työt­tömiä 21200 enemmän.

    Jos lisätään joukkoon Espoo ja Van­taa, näyt­tävät luvut tältä. Väk­ilu­vun kasvu 112245, työl­lis­ten määrän kasvu 12046, työt­tömien määrän kasvu 36769. Eli työl­lis­ten määrän kasvu on väestönkasvus­ta 10,7%, työt­tömien 32,8% ja työvoiman ulkop­uoliset 56,5%.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Ver­taat­te nyt huip­pusuh­dan­teen työl­lisyyt­tä lama-ajan työl­lisyy­teen ja panette muu­tok­sen muut­toli­ik­keen syyksi. 

    Paran­taako sit­ten tilan­net­ta mitenkään “Suomen synkkä tule­vaisu­us”, jon­ka ankei­ta näkymiä olet maalail­lut vast’ikään peräti 11 kirjoituksella?

    Seu­raa­va kom­ment­ti liit­tyy yllä ole­vaan otsikkoon ja sopi­nee siten hyvin myös tähän yhtey­teen, kos­ka kyse on kasvus­ta, jota kaupun­ki ei tun­nu osaa­van hallita:

    Vaik­ka koul­u­laiset toki tarvit­se­vat tilaa olla ulkona väl­i­tun­neil­la, olisi mie­lenki­in­toista tietää, kuin­ka pitkäk­si aikaa Myl­lykallion koulun vier­essä ole­va, kolmion muo­toinen puis­to on tarkoi­tus peit­tää kiv­i­tuhkalla? (KSL/19.1.2016)

    Mis­tä tässä mah­taa olla oikein kyse? Viihtyvätkö tuol­laisel­la kiv­i­tuhkak­en­täl­lä mau­ri­aisetkaan? Onko tämä vas­ta isom­man oper­aa­tion alkua, läh­es vaivihkaa tehty, vas­taansanoma­ton askel kaupunkimme viher­aluei­den hävi­tyk­selle, jolle ei ehkä tule loppua?

    Van­han sanon­nan mukaan: “Tie hel­vetti­in on päällystet­ty hyvil­lä aikomuksilla.”

  11. Tero Tolo­nen:
    Ihmis­ten määrää kiin­nos­tavampi mielestäni on työ­paikko­jen määrä – mikähän on tämän vuo­den tilas­to tässä?

    Viime­vuo­den tilas­to­ja oli mm.

    http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/tietokeskus/Helsingin-tyopaikkojen-maara-laski-vuonna-2014

    Eli taval­laan tätä voi käyt­tää tarkastele­maan sitä argu­ment­tia, muun­tuuko iso kesku­paikkakun­ta ja sen kasvu työ­paikoik­si tai talouskasvuksi.

    Asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen uusille asukkaille var­maan tuo het­kel­lis­es­ti talouskasvua, mut­ta miten käy sit­ten kun tarpeek­si asun­to­ja on tehtynä?

    Helsin­gin työ­paikkao­mavaraisu­us lie­nee edelleen ainakin lähel­lä 130%. Lie­neekö kansan­taloudel­lis­es­ti tai ekol­o­gis­es­ti kovinkaan kan­natet­tavaa, että sitä sen suurem­mak­si yritet­täisi­in saadakaan? Helsingille toki yhteisöverotkin kelpaavat.

    Helsin­gin työ­paikkao­mavaraisu­us 2007–2012: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/indikaatori/Sivut/ind.aspx?ind=6001&th=600&pos=34

  12. Mitähän julk­isten varo­jen säästöt vaikut­ta­vat, minne ne purevat?

  13. eemil: Tule­vaisu­udessa maa­han­muut­to vielä kiihtynee, kos­ka kon­flik­tialueil­la ei ole rauhaa näköpiirissä.

    Maa­han­muut­to kiihtyy, mut­ta ei rauhan puut­teen takia. Itse asi­as­sa maail­man kon­flik­tialueil­la on rauhal­lisem­paa kuin ikinä ja sodis­sa kuolee vähem­män ihmisiä kuin mil­loinkaan lähi­his­to­ri­as­sa. Köy­hät ovat vau­raampia kuin ikinä ja tietoa muus­ta maail­mas­ta on enem­män kuin koskaan.

    Tästä maa­han­muut­to johtuu: Nige­ri­as­ta Eritreaan ja Libanon­ista Bangladeshi­in ihmisil­lä on inter­net, ja on uusia matkan­jär­jestäjiä. Ihmiset tietävät miten tur­va­paikkamekanis­mi toimii — ehkäpä kuva on hie­man yli-ihanteelli­nen, mut­ta käytän­nössähän Euroop­paan pääs­seista vain hyvin pieni osa onnis­tu­taan lähet­tämään pois. Niin­pä kunkin maan keskilu­ok­ka yhä use­am­min val­it­see sen kieli­taitoisem­man ja reip­paam­man nuoren miehen koit­ta­maan onneaan ja lähet­tää matkaan. Tässä ei ole mitään yllät­tävää, vaan se on ratio­naal­ista eikä sitä mitenkään moraalit­tomana voi pitää. Täl­lainen maail­ma meil­lä on nyt.

    Tietysti on myös aidosti henkilöko­htaista vain­oa kohdan­nei­ta tur­va­paikan tarvit­si­joi­ta, joi­ta pää­tyy tänne Poh­jan perille.

  14. Pekka Vuori: Täl­lä viikol­la ilmestyi Helsin­gin, Espoon ja Van­taan tilas­to- ja tutkimusyk­sikkö­jen laa­ti­ma ennuste vierask­ielisen väestön kehi­tyk­ses­tä seudulla:

    Ennus­teet ovat todel­lakin alakan­tis­sa. Tänään mm. tuli tietoon, että Ruot­si­in tulleista alaikäi­sistä tur­va­paikan­hak­i­joista suuri osa on naimisissa. 

    Oleskelu­lu­van saa­neet voivat hakea per­heeny­hdis­tämistä. Tämä lisää maa­han­muut­ta­jien määrää . Onko tämä huomioitu laskelmissa?

    Tässä on ole­mas­sa myöskin lail­lisu­u­songel­ma. Suomes­sakaan ei alaikäi­nen voi solmia avi­o­li­it­toa ilman eri­ty­istä syytä , ja liit­toon on haet­ta­va lupa oikeusministeriöstä.

    Poikkeuslu­val­la myös alaikäiset saa­vat men­nä naimisi­in, ja perusteluik­si kat­so­taan raskaus, uskon­nolli­nen vakau­mus tai kult­tuuri­nen syy.

  15. Sakke: Voiko koulutet­tu helsinkiläi­nen, enem­män tai vähem­män ruotsinkieltä osaa­va, hakea tur­va­paikkaa esim. Ahve­nan­maal­ta tai Tukhol­mas­ta, jos on alka­nut kokea olon­sa tur­vat­tomak­si tääl­lä, mis­sä koti­ta­lo lähiym­päristöi­neen uhataan muut­taa lähi­t­ule­vaisu­udessa pelkäk­si tum­man punaruskeak­si pikseliksi!

    Tukhol­ma taitaapi olla aika paljon Helsinkiä tiivi­impi kaupunki.

  16. ze: Tukhol­ma taitaapi olla aika paljon Helsinkiä tiivi­impi kaupunki.

    Asukasti­hey­den tiedän kyl­lä. Ilmapi­iri lie­nee siel­lä Tukhol­mas­sa toisaal­ta paljon keskustel­e­vampi ja vähem­män ahdis­ta­va, kuin tääl­lä, mis­sä mm. sosi­olo­gien tun­tema “tip­ping point” alkaa olla jo lähel­lä. Se johtuu siitä, että ‘ankeut­ta­jien’ toimin­nalle annetaan mah­dol­lisu­us ja liikaa liikku­mavaraa. Pik­se­likar­tas­sa ymmärtääk­seni jopa ilman ylärajaa.

    On vaikea edes kuvitel­la, että Tukhol­mas­sa (tai muual­lakaan) kaupun­ki pyrk­isi hävit­tämään asukkaiden arvostamia, ulkoilu- ja viher­aluei­ta sekä tärvelemään mukavia asuinympäristöjä yhtä hanakasti kuin tääl­lä. En saa­ta ymmärtää, kuka pyrkii siihen tääl­lä ja mik­si? Toim­inta on kuin sen vihreän oksan sahaamista väärältä puolelta, jol­la itse istuu …

    Kenen etua tuo palvelee?

  17. Jos ver­rataan eri seu­tukun­tien selvi­ty­tymistä laman aikana, niin huo­mataan, että Helsin­gin seu­tukun­ta ei ole parhait­en pär­jän­nyt seu­tukun­ta. Tam­pereesta ja Turus­ta puhu­mat­takaan. Tähän kun vielä huomioidaan juuri uuti­soitu Jus­si ja Top­ias Pyykkösen selvi­tys, jon­ka mukaan suurista kaupungeista Oulus­sa, Vaasas­sa ja Kuo­pios­sa on suh­teel­lis­es­ti eniten sel­l­aisia työt­tömiä, joil­la työl­listymistä hidas­tavia tek­i­jöitä on vähän, niin voidaan aset­taa kyseenalaisek­si blo­gin pitäjän hel­limä käsi­tys, että vain Helsin­gin ja Tam­pereen tule­vaisu­us näyt­tää hyvältä.

    Alla olevas­sa lis­tauk­ses­sa on seu­tukun­nit­tan väk­ilu­vun, työvoiman, työt­tömien ja työl­lis­ten määrän kasvu vuosi­na 2007–2015. Luvut on kasvu suh­teessa nykyiseen väk­iluku­un pros­ent­teina. Viimeinen luku on työt­tömyyspros­ent­ti. Lista on työl­lis­ten määrän kasvun mukaan lajiteltu.

    Seutukunta.….….väkiluku.työvoima.työttöm.työlliset.tyött%
    Ålands lands­bygd. . 9,20…4,95 . . 0,94 . . 4,00 . .3,44%
    Oulun sk..… … 10,55…4,94. . .3,31. . 1,64 . 15,45%
    Vaasan sk..… … 6,26…3,88…2,32. . 1,56 . .9,31%
    Tun­turi-Lapin sk… 2,43…3,55…2,01. . 1,54 . 14,57%
    Kuo­pi­on sk..… …5,89…3,44…2,10. . 1,34 . 12,57%
    Rovaniemen sk..…3,79…3,38…2,08. . 1,30 . 15,00%
    Maar­i­an­ham­i­na.… 4,88. . 1,90. . . 0,91. . 0,99 . .4,55%
    Jakob­stad­sre­gio­nen. 1,93. . 1,80… 0,83. . 0,97 . .6,33%
    Jyväskylän sk.… . 7,31. . 4,02… 3,09. . 0,93 . 15,90%
    Helsin­gin sk.… …8,96…4,07…3,16. . 0,91 . 11,01%
    Tam­pereen sk… . . 8,12…4,13…3,82. . 0,30 . 15,31%
    Seinäjoen sk..… . 3,33…2,25. . .2,16. . 0,09 . 10,73%
    Hämeen­lin­nan sk.. . 3,51…2,31…2,39. .-0,08 . 11,42%
    Joen­su­un sk.… . . 2,22…0,84…1,54. .-0,70 . 15,69%
    Turun sk.… .… .5,41…2,43…3,41. .-0,98 . 13,27%

  18. Sakke: Asukasti­hey­den tiedän kyl­lä. Ilmapi­iri lie­nee siel­lä Tukhol­mas­sa toisaal­ta paljon keskustel­e­vampi ja vähem­män ahdis­ta­va, kuin tääl­lä, mis­sä mm. sosi­olo­gien tun­tema “tip­ping point” alkaa olla jo lähel­lä. Se johtuu siitä, että ‘ankeut­ta­jien’ toimin­nalle annetaan mah­dol­lisu­us ja liikaa liikku­mavaraa. Pik­se­likar­tas­sa ymmärtääk­seni jopa ilman ylärajaa.

    On vaikea edes kuvitel­la, että Tukhol­mas­sa (tai muual­lakaan) kaupun­ki pyrk­isi hävit­tämään asukkaiden arvostamia, ulkoilu- ja viher­aluei­ta sekä tärvelemään mukavia asuinympäristöjä yhtä hanakasti kuin tääl­lä. En saa­ta ymmärtää, kuka pyrkii siihen tääl­lä ja mik­si? Toim­inta on kuin sen vihreän oksan sahaamista väärältä puolelta, jol­la itse istuu …

    Kenen etua tuo palvelee? 

    Ei nyt oikein osu. Tukhol­ma myös kas­vaa nopeam­min kuin Helsin­ki, joten eiköhän “tip­ping point” tule siel­lä ensin vas­taan, jos on tullakseen. 

    Ker­ropa muuten mihin Helsingis­sä raken­net­taisi­in, jos tääl­lä nou­datet­taisi­in “Tukhol­man oppeja”?

  19. Sakke: Asukasti­hey­den tiedän kyl­lä. Ilmapi­iri lie­nee siel­lä Tukhol­mas­sa toisaal­ta paljon keskustel­e­vampi ja vähem­män ahdis­ta­va, kuin tääl­lä, mis­sä mm. sosi­olo­gien tun­tema “tip­ping point” alkaa olla jo lähel­lä. Se johtuu siitä, että ‘ankeut­ta­jien’ toimin­nalle annetaan mah­dol­lisu­us ja liikaa liikku­mavaraa. Pik­se­likar­tas­sa ymmärtääk­seni jopa ilman ylärajaa.

    On vaikea edes kuvitel­la, että Tukhol­mas­sa (tai muual­lakaan) kaupun­ki pyrk­isi hävit­tämään asukkaiden arvostamia, ulkoilu- ja viher­aluei­ta sekä tärvelemään mukavia asuinympäristöjä yhtä hanakasti kuin tääl­lä. En saa­ta ymmärtää, kuka pyrkii siihen tääl­lä ja mik­si? Toim­inta on kuin sen vihreän oksan sahaamista väärältä puolelta, jol­la itse istuu …

    Kenen etua tuo palvelee?

    Näitä (Sak­en ja välil­lä muidenkin) kom­ment­te­ja lukies­sa ja niitä esimerkik­si uusim­paan yleiskaava­su­un­nitel­maan, muu­ta­maan osayleiskaavaan sekä Helsin­gin kaupun­gin strate­giao­hjel­man 2013–2016 sivun 3 tek­sti­in ver­rates­sa, ei voi kuin ihmetellä. 

    Nou­dat­taako kaupun­ki lainkaan omaa strate­giao­hjel­maansa mainit­tu­jen asioiden osalta (esim. Laut­tasaa­res­sa tai muual­lakaan)? Min­un mielestänin ei. 

    Ovatko strate­giao­hjel­man VISIO, ARVOT ja EETTISET PERIAATTEET pelkkää sana­he­linää? Eikö kaikkia päätök­siä ja tehtyjä suun­nitelmia tehdä tai yritetäkään saa­da lin­jaan tuon maini­tun strate­gia­pa­perin alku­osankaan kanssa? Mitä tästä pitäisi oikein ajatella?

    Tietääk­seni Simo Frangeen ainakin (ihan muka­va veikko hänkin!) ker­toi jo aiem­min lähtevän­sä (takaisin) Tampereelle …

  20. ze: Ei nyt oikein osu. Tukhol­ma myös kas­vaa nopeam­min kuin Helsin­ki, joten eiköhän “tip­ping point” tule siel­lä ensin vas­taan, jos on tullakseen. 

    Ker­ropa muuten mihin Helsingis­sä raken­net­taisi­in, jos tääl­lä nou­datet­taisi­in “Tukhol­man oppeja”?

    Rinke­by on muis­taak­seni suurin piirtein yhtä kaukana Tukhol­man keskus­tas­ta, kuin Malmil­la on etäisyyt­tä Helsin­gin Kai­vokadus­ta. Olisiko­han siel­lä tul­lut “tip­ping point” jo jokin aika sit­ten vastaan?

    Sat­u­in käymään joulun alla Malmil­la. Käyt­tämäni bussin matkare­itin var­rel­la näyt­ti ole­van asu­tus kohta­laisen väljää, ainakin näin ei-paikkakun­ta­laisen silmin. Hau­tu­umaal­la tai lento­ken­täl­lä en tuol­la ker­ral­la poiken­nut. Olisi ehkä pitänyt, vaik­ka ehtii kai tuonne tois­tekin. Mik­si ihmeessä siel­lä Malmil­la pitäisi muuten lento­kent­tä sulkea, kun tilaa ‘kohtu­ulliselle’ rak­en­tamiselle on kaupungissa/maassa lähialueil­la muutenkin?

    On muuten hyvä tietää, että Malmil­lakin on sen­tään vielä use­ampi sel­l­ainen paik­ka, jonne voisin oman “muruseni” vaik­ka syömään tai kahville viedä. Taidan ehkä koh­ta viedäkin.

    Tiedä hän­tä vaik­ka innos­tu­isin oikean atmos­fäärin vuok­si anta­maan siel­lä henkilökun­nalle jopa “tip­piä”. Tämänkaltainen “tip­ping point” on vai­h­toe­htona paljon parempi

    PS. … kuin “ne Osmon 400.000” siel­lä. Hei­dät jät­täisin ilomielin pois laskuis­tani. He eivät Malmil­lakaan pöytäämme kaik­ki mah­du, saati että halu­aisin mak­saa laskunsa.

  21. Sakke: Rinke­by on muis­taak­seni suurin piirtein yhtä kaukana Tukhol­man keskus­tas­ta, kuin Malmil­la on etäisyyt­tä Helsin­gin Kai­vokadus­ta. Olisiko­han siel­lä tul­lut “tip­ping point” jo jokin aika sit­ten vastaan?

    Sat­u­in käymään joulun alla Malmil­la. Käyt­tämäni bussin matkare­itin var­rel­la näyt­ti ole­van asu­tus kohta­laisen väljää, ainakin näin ei-paikkakun­ta­laisen silmin. Hau­tu­umaal­la tai lento­ken­täl­lä en tuol­la ker­ral­la poiken­nut. Olisi ehkä pitänyt, vaik­ka ehtii kai tuonne tois­tekin. Mik­si ihmeessä siel­lä Malmil­la pitäisi muuten lento­kent­tä sulkea, kun tilaa ‘kohtu­ulliselle’ rak­en­tamiselle on kaupungissa/maassa lähialueil­la muutenkin?

    On muuten hyvä tietää, että Malmil­lakin on sen­tään vielä use­ampi sel­l­ainen paik­ka, jonne voisin oman “muruseni” vaik­ka syömään tai kahville viedä. Taidan ehkä koh­ta viedäkin.

    Tiedä hän­tä vaik­ka innos­tu­isin oikean atmos­fäärin vuok­si anta­maan siel­lä henkilökun­nalle jopa “tip­piä”. Tämänkaltainen “tip­ping point” on vai­h­toe­htona paljon parempi

    PS. … kuin “ne Osmon 400.000” siel­lä. Hei­dät jät­täisin ilomielin pois laskuis­tani. He eivät Malmil­lakaan pöytäämme kaik­ki mah­du, saati että halu­aisin mak­saa laskunsa.

    Rinke­by ja Mal­mi sijait­se­vat melko kaukana kaikesta, joten ne ovat huono­ja paikko­ja asuin­rak­en­tamiselle. Tästä olemme näköjään samaa mieltä. Se, että Rinke­by on slum­mi ei kuitenkaan liity tiivey­teen tai lisärak­en­tamiseen, kos­ka Rinke­by ei ole tiivis ja merkit­tävää lisärak­en­tamis­takaan sinne ei ole tehty. Rinke­byyn ankeus liit­tyy ennen kaikkea SCAFT-liiken­nesu­un­nit­telu­un ja miljoonao­hjel­man aikaisi­in kopiotaloihin. 

    “Tip­ping point” Rinke­byssä saavutet­ti­in käytän­nössä heti kun alue oli raken­net­tu. Tai oikeas­t­aan mitään “tip­ping point­tia” siel­lä ei ollut, kos­ka se oli susi jo syn­tyessään. 70-luvul­la ei vain osat­tu rak­en­taa hyvää kaupunkia Suomes­sa eikä Ruot­sis­sa. 2010-luvul­la on tehty jo ihan kelvol­lista kaupunkia, mut­ta toiv­ot­tavasti 2020-luvul­la tehdään vielä parem­paa. Nythän Rinke­bytäkin koite­taan ehostaa nimeno­maan lisärak­en­tamisel­la, ks. esim. http://bygg.stockholm.se/rinkebystraket

    Mut­ta ker­ropa nyt, mihin Helsingis­sä mielestäsi saa rak­en­taa. Tämä kiin­nos­taisi, kos­ka äsken liputit Tukhol­man puoles­ta, vaik­ka siel­lä raken­netaan joka vuosi vielä enem­män kuin Helsingissä.

  22. ze:

    Mut­ta ker­ropa nyt, mihin Helsingis­sä mielestäsi saa rak­en­taa. Tämä kiin­nos­taisi, kos­ka äsken liputit Tukhol­man puoles­ta, vaik­ka siel­lä raken­netaan joka vuosi vielä enem­män kuin Helsingissä. 

    Ehkä Tukhol­mas­sa on enem­män rak­en­tamiseen sopi­vaa maa­ta kuin Helsingissä.

    Vuosaaren “windows”-kummuilla on tietääk­seni aika väljää, mut­ta ranta-alueet ja sata­ma pitäisi kai siel­läkin jät­tää rauhaan.

    Olisiko Kuurin­ni­ityssä, Vant­ti­las­sa tai Ver­mossa vielä tilaa?

  23. Sakke:
    Olisiko Kuurin­ni­ityssä, Vant­ti­las­sa tai Ver­mossa vielä tilaa? 

    Vermon/Perkkaan nurkil­la on Espoon kaupun­ki kaavoit­ta­mas­sa Majurinkadun itäpuolelle uut­ta asuinaluet­ta. Alueel­la sijait­se­vaa entistä Siemensin teol­lisu­ushal­lia on jo alet­tu purkamaan.

  24. Sakke: Ehkä Tukhol­mas­sa on enem­män rak­en­tamiseen sopi­vaa maa­ta kuin Helsingissä.

    Mik­si olisi?

    Sakke:Vuosaaren “windows”-kummuilla on tietääk­seni aika väljää, mut­ta ranta-alueet ja sata­ma pitäisi kai siel­läkin jät­tää rauhaan.

    Olisiko Kuurin­ni­ityssä, Vant­ti­las­sa tai Ver­mossa vielä tilaa? 

    Eli jos Helsin­ki toimisi kaavoitusasiois­sa kuin Tukhol­ma, talo­ja raken­net­taisi­in Vuosaa­reen, Kuurin­ni­it­tyyn, Vant­ti­laan ja Ver­moon? (Ver­moon­han tosi­aan aio­taan rak­en­taa muutenkin, kuten aiem­pi kir­joit­ta­ja mainitsi.)

    Minus­ta näyt­tää kuitenkin siltä, että myös Tukhol­mas­sa raken­netaan vähän joka puolelle kaupunkia eikä vain ver­moi­hin ja vuosaariin.

    Här byg­gs stans nya bostäder (Dagens nyheter): http://img.dn.se/remote/d1.dn-static.se/UploadedImages/2014/1/15/48687807-aace-423a-9037–9c7cb137f583/original.jpg

  25. ze: Mik­si olisi?

    Eli jos Helsin­ki toimisi kaavoitusasiois­sa kuin Tukhol­ma, talo­ja raken­net­taisi­in Vuosaa­reen, Kuurin­ni­it­tyyn, Vant­ti­laan ja Ver­moon? (Ver­moon­han tosi­aan aio­taan rak­en­taa muutenkin, kuten aiem­pi kir­joit­ta­ja mainitsi.)

    Minus­ta näyt­tää kuitenkin siltä, että myös Tukhol­mas­sa raken­netaan vähän joka puolelle kaupunkia eikä vain ver­moi­hin ja vuosaariin.

    Här byg­gs stans nya bostäder (Dagens nyheter):

    No joo, arvaa­han sen, miten siinä sit­ten lop­ul­ta käy, kun tiivis­tetään liikaa. Kas näin: http://www.dn.se/sthlm/har-byggs-forskolor-utan-ljus

    Hagas­taden ei ainakaan kuu­lu suosikkieni joukkoon!

    Ei siel­lä tosin muual­lakaan tai­da näköjään olla hur­raamista, ks. esimerkik­si tänne (Häger­sten-Lil­je­hol­men):
    http://www.dn.se/sthlm/har-byggs-det-mest-i-hela-landet

    Pitänee tutkia lisää, eikö sieltä sit­ten löy­dy väl­jem­piä, vehre­itä ja viihty­isämpiä paikko­ja. Kyl­lä niitä ainakin laivare­itin var­rel­la on siel­lä muu­tamia saat­tanut nähdä …

    Ihmette­len vain edelleenkin, kuka ihme tuonkaan­laista uut­ta ja ahdis­ta­van tiivistä asuinaluet­ta kaipaa. Mil­lä tähän jatku­vaan pyrkimyk­seen ihmis­ten sul­lomiseen saadaan lop­pu? (Osmokin taitaa jo haikail­la Seinäjoen suun­taan.). Ei aikuisi­akaan ihmisiä saa kiusata!

  26. Sakke: No joo, arvaa­han sen, miten siinä sit­ten lop­ul­ta käy, kun tiivis­tetään liikaa. Kas näin: http://www.dn.se/sthlm/har-byggs-forskolor-utan-ljus

    Hagas­taden ei ainakaan kuu­lu suosikkieni joukkoon!

    Ei siel­lä tosin muual­lakaan tai­da näköjään olla hur­raamista, ks. esimerkik­si tänne (Häger­sten-Lil­je­hol­men):
    http://www.dn.se/sthlm/har-byggs-det-mest-i-hela-landet

    Joku mielipi­dekir­joit­ta­ja pahoit­tanut mie­len­sä? Onpa kauheaa.

    Sakke:Pitänee tutkia lisää, eikö sieltä sit­ten löy­dy väl­jem­piä, vehre­itä ja viihty­isämpiä paikko­ja. Kyl­lä niitä ainakin laivare­itin var­rel­la on siel­lä muu­tamia saat­tanut nähdä …

    Löy­tyy­hän niitä Helsingistäkin. Ainakin Jakomäessä on hal­paa ja avaraa.

    Sakke:Ihmette­len vain edelleenkin, kuka ihme tuonkaan­laista uut­ta ja ahdis­ta­van tiivistä asuinaluet­ta kaipaa. Mil­lä tähän jatku­vaan pyrkimyk­seen ihmis­ten sul­lomiseen saadaan lop­pu? (Osmokin taitaa jo haikail­la Seinäjoen suun­taan.). Ei aikuisi­akaan ihmisiä saa kiusata!

    “Ahdis­ta­va” tiiviys lie­nee kuitenkin makua­sia? Joku toinen saat­taa viihtyä sel­l­aises­sa ympäristössä, vaik­ka sinä et viihtyisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.