Väestörekisterikeskuksen tilastoimien asukaslukujen mukaan Helsingin kasvu hidastui vuonna 2015 hieman edellisestä vuodesta. Kasvua oli 7 985 henkeä, kun se oli vuonna 2014 oli 9 126 henkeä. Myös Espoon kasvu hidastui hieman, mutta Kehäradan vartta kaavoittava Vantaa nopeutti kasvuaan yli tuhannella asukkaalla. Koko pääkaupunkiseutu kasvu pysyi lähes ennallaan. Koko Helsingin seudun kasvu oli 18 361 henkeä, missä on vähennystä noin 600 henkeä. Kehyskuntien kasvu pysyi edelleen pienenä, 2000 henkeä. Vihdin ja Pornaisten asukasluvut kääntyivät lievään laskuun ja Keravan asukasluku pysyi tasan ennallaan.
Väestörekisterikeskuksen luvuissa on jonkin verran heittoa tilastokeskuksen myöhemmin tuleviin lopullisiin lukuihin, mutta virhe lienee samaa suuruusluokkaa molempina vuosina, joten muutoksen suuruus lienee suunnilleen kohdallaan. VRK:n mukaan Helsingin asukasluku ylitti joulukuussa 630 000 asukasta. Tilastokeskuksen mukaan luku lienee pari tuhatta alempi.
Väkiluvun kasvu vuonna 2015
Helsinki 7 985 (9 126)
Espoo 4 403 (4 760)
Vantaa 3 831 (2 758)
PKS 16 337 (16 894)
Kehyskunnat 2 024 (2 051)
Helsingin seutu 18 361 (18 945)
Helsingin väkiluvun kasvu todellakin hidastui viime vuodesta, Tietokeskuksen arvion mukaan 600 henkeä edellisvuoden kasvusta. Tämä johtuu paljolti Virosta tulevien muuttajien vähenemisestä, jota selittänee seudun heikko työllisyyskehitys. Viime kesänä alkanut turvapaikan hakijoiden määrän kasvukin alkaa näkyä oleskelulupina – ja sitä kautta kuntiin tulevina muuttoina – vasta tämän vuoden puolella.
Osmo, sinulla on taulukossasi virheelliset vertailuluvut. Esittämäsi luvut ovat ennakkoluvut vuodelta 2014. Jostain oudosta syystä viime vuonna tuli ennakkotilastoista lopullisiin lukuihin isohko korjaus, kun normaalisti ne ovat aika samat.
Lopulliset väestömuutokset vuodelle 2014 olivat:
Helsinki: 8051
Espoo: 4790
Vantaa: 2705
PKS: 15802
Kehyskunnat: 2088
Helsingin seutu: 17890
Lähteet:
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/010_vaerak_tau_123.px/table/tableViewLayout1/?rxid=4d61652a-0624-49c1-bf04-78071a36e46a
http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/15_07_02_Tilastoja_21_Maki%26VuoriP.pdf
Ihmisten määrää kiinnostavampi mielestäni on työpaikkojen määrä – mikähän on tämän vuoden tilasto tässä?
Viimevuoden tilastoja oli mm.
http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/tietokeskus/Helsingin-tyopaikkojen-maara-laski-vuonna-2014
Eli tavallaan tätä voi käyttää tarkastelemaan sitä argumenttia, muuntuuko iso keskupaikkakunta ja sen kasvu työpaikoiksi tai talouskasvuksi.
Asuntojen rakentaminen uusille asukkaille varmaan tuo hetkellisesti talouskasvua, mutta miten käy sitten kun tarpeeksi asuntoja on tehtynä?
Petteri, siis oikeasti Helsingin kasvu jatkui vanhaan tahtiin ja Vantaan ansiosta PKS-kasvu kiihtyi, ellei 2015-luvuissa ole samansuuntaista virhettä.
Noissa kasvuluvuissa ei ole eritelty ryhmiä millään tavalla. Kiinnostaisi tietää miten Helsingin johto on laskenut turvapaikanhakijoiden tuoman lisän tulevaisuudessa.
Pitäjänmäellä oleva vastaanottokeskus on vain pieni hippunen kokonaistulvasta. Maahamme tuli loppuvuodesta n. 30 000 turvapaikanhakijaa. Heistä arvioidaan , että oleskeluluvan saa n. 10 000. Todellinen toteuma lienee lähempänä 15 000.
Suurin osa näistä luvan saaneista muutta lähitulevaisuudessa pääkaupunkiseudulle. Ja ilmeisesti näistä suurin osa Helsinkiin, koska kaupungin johtopoliitikkojen mukaan asukkaita toivotaan ja haetaan aktiivisesti lisää.
Tulevaisuudessa maahanmuutto vielä kiihtynee, koska konfliktialueilla ei ole rauhaa näköpiirissä. Näin oleskeluluvan saavia olisi vuosittain jopa 30 – 40 tuhatta. Kymmenessä vuodessa Helsingin kasvu olisi pakolaisten (oleskeluluvan saaneita) toimesta 300 – 400 tuhatta uutta asukasta. Tämän seuraksi tulisi vielä kantasuomalaisten tuoma kasvu rakennemuutoksen seurauksena. Näin 2026 voisi Helsingin asukasluku olla puoli miljoonaa nykyistä suurempi.
Mihin Helsinki oikein joutuu näiden uusien asukkaiden tuoman talouskasvun kanssa ?
Tällä viikolla ilmestyi Helsingin, Espoon ja Vantaan tilasto- ja tutkimusyksikköjen laatima ennuste vieraskielisen väestön kehityksestä seudulla:
http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/tietokeskus/helsingin-seudun-vieraskielinen-vaesto?pd=v
Ja tässä vielä linkki suoraan julkaisuun:
http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/16_01_11_Tilastoja_1_Vuori.pdf
Ennustetaulukot on myös poimittavissa tilastotietokannasta http://www.aluesarjat.fi osasta Helsingin seutu>Väestö
Voiko koulutettu helsinkiläinen, enemmän tai vähemmän ruotsinkieltä osaava, hakea turvapaikkaa esim. Ahvenanmaalta tai Tukholmasta, jos on alkanut kokea olonsa turvattomaksi täällä, missä kotitalo lähiympäristöineen uhataan muuttaa lähitulevaisuudessa pelkäksi tumman punaruskeaksi pikseliksi!
En tiedä työpaikkojen määrästä, mutta vuoteen 2007 verrattuna Helsingissä on asukkaita 59300 enemmän. Työllisiä on 5920 enemmän ja työttömiä 21200 enemmän.
Vertaatte nyt huippusuhdanteen työllisyyttä lama-ajan työllisyyteen ja panette muutoksen muuttoliikkeen syyksi.
Jos lisätään joukkoon Espoo ja Vantaa, näyttävät luvut tältä. Väkiluvun kasvu 112245, työllisten määrän kasvu 12046, työttömien määrän kasvu 36769. Eli työllisten määrän kasvu on väestönkasvusta 10,7%, työttömien 32,8% ja työvoiman ulkopuoliset 56,5%.
Parantaako sitten tilannetta mitenkään ”Suomen synkkä tulevaisuus”, jonka ankeita näkymiä olet maalaillut vast’ikään peräti 11 kirjoituksella?
Seuraava kommentti liittyy yllä olevaan otsikkoon ja sopinee siten hyvin myös tähän yhteyteen, koska kyse on kasvusta, jota kaupunki ei tunnu osaavan hallita:
Vaikka koululaiset toki tarvitsevat tilaa olla ulkona välitunneilla, olisi mielenkiintoista tietää, kuinka pitkäksi aikaa Myllykallion koulun vieressä oleva, kolmion muotoinen puisto on tarkoitus peittää kivituhkalla? (KSL/19.1.2016)
Mistä tässä mahtaa olla oikein kyse? Viihtyvätkö tuollaisella kivituhkakentällä mauriaisetkaan? Onko tämä vasta isomman operaation alkua, lähes vaivihkaa tehty, vastaansanomaton askel kaupunkimme viheralueiden hävitykselle, jolle ei ehkä tule loppua?
Vanhan sanonnan mukaan: ”Tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla.”
Helsingin työpaikkaomavaraisuus lienee edelleen ainakin lähellä 130%. Lieneekö kansantaloudellisesti tai ekologisesti kovinkaan kannatettavaa, että sitä sen suuremmaksi yritettäisiin saadakaan? Helsingille toki yhteisöverotkin kelpaavat.
Helsingin työpaikkaomavaraisuus 2007-2012: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/indikaatori/Sivut/ind.aspx?ind=6001&th=600&pos=34
Mitähän julkisten varojen säästöt vaikuttavat, minne ne purevat?
Maahanmuutto kiihtyy, mutta ei rauhan puutteen takia. Itse asiassa maailman konfliktialueilla on rauhallisempaa kuin ikinä ja sodissa kuolee vähemmän ihmisiä kuin milloinkaan lähihistoriassa. Köyhät ovat vauraampia kuin ikinä ja tietoa muusta maailmasta on enemmän kuin koskaan.
Tästä maahanmuutto johtuu: Nigeriasta Eritreaan ja Libanonista Bangladeshiin ihmisillä on internet, ja on uusia matkanjärjestäjiä. Ihmiset tietävät miten turvapaikkamekanismi toimii – ehkäpä kuva on hieman yli-ihanteellinen, mutta käytännössähän Eurooppaan päässeista vain hyvin pieni osa onnistutaan lähettämään pois. Niinpä kunkin maan keskiluokka yhä useammin valitsee sen kielitaitoisemman ja reippaamman nuoren miehen koittamaan onneaan ja lähettää matkaan. Tässä ei ole mitään yllättävää, vaan se on rationaalista eikä sitä mitenkään moraalittomana voi pitää. Tällainen maailma meillä on nyt.
Tietysti on myös aidosti henkilökohtaista vainoa kohdanneita turvapaikan tarvitsijoita, joita päätyy tänne Pohjan perille.
Ennusteet ovat todellakin alakantissa. Tänään mm. tuli tietoon, että Ruotsiin tulleista alaikäisistä turvapaikanhakijoista suuri osa on naimisissa.
Oleskeluluvan saaneet voivat hakea perheenyhdistämistä. Tämä lisää maahanmuuttajien määrää . Onko tämä huomioitu laskelmissa?
Tässä on olemassa myöskin laillisuusongelma. Suomessakaan ei alaikäinen voi solmia avioliittoa ilman erityistä syytä , ja liittoon on haettava lupa oikeusministeriöstä.
Poikkeusluvalla myös alaikäiset saavat mennä naimisiin, ja perusteluiksi katsotaan raskaus, uskonnollinen vakaumus tai kulttuurinen syy.
Tukholma taitaapi olla aika paljon Helsinkiä tiiviimpi kaupunki.
Asukastiheyden tiedän kyllä. Ilmapiiri lienee siellä Tukholmassa toisaalta paljon keskustelevampi ja vähemmän ahdistava, kuin täällä, missä mm. sosiologien tuntema ”tipping point” alkaa olla jo lähellä. Se johtuu siitä, että ’ankeuttajien’ toiminnalle annetaan mahdollisuus ja liikaa liikkumavaraa. Pikselikartassa ymmärtääkseni jopa ilman ylärajaa.
On vaikea edes kuvitella, että Tukholmassa (tai muuallakaan) kaupunki pyrkisi hävittämään asukkaiden arvostamia, ulkoilu- ja viheralueita sekä tärvelemään mukavia asuinympäristöjä yhtä hanakasti kuin täällä. En saata ymmärtää, kuka pyrkii siihen täällä ja miksi? Toiminta on kuin sen vihreän oksan sahaamista väärältä puolelta, jolla itse istuu …
Kenen etua tuo palvelee?
Jos verrataan eri seutukuntien selvitytymistä laman aikana, niin huomataan, että Helsingin seutukunta ei ole parhaiten pärjännyt seutukunta. Tampereesta ja Turusta puhumattakaan. Tähän kun vielä huomioidaan juuri uutisoitu Jussi ja Topias Pyykkösen selvitys, jonka mukaan suurista kaupungeista Oulussa, Vaasassa ja Kuopiossa on suhteellisesti eniten sellaisia työttömiä, joilla työllistymistä hidastavia tekijöitä on vähän, niin voidaan asettaa kyseenalaiseksi blogin pitäjän hellimä käsitys, että vain Helsingin ja Tampereen tulevaisuus näyttää hyvältä.
Alla olevassa listauksessa on seutukunnittan väkiluvun, työvoiman, työttömien ja työllisten määrän kasvu vuosina 2007-2015. Luvut on kasvu suhteessa nykyiseen väkilukuun prosentteina. Viimeinen luku on työttömyysprosentti. Lista on työllisten määrän kasvun mukaan lajiteltu.
Seutukunta………väkiluku.työvoima.työttöm.työlliset.tyött%
Ålands landsbygd. . 9,20. . .4,95 . . 0,94 . . 4,00 . .3,44%
Oulun sk.. . . . . . . 10,55. . .4,94. . .3,31. . 1,64 . 15,45%
Vaasan sk.. . . . . . . 6,26. . .3,88. . .2,32. . 1,56 . .9,31%
Tunturi-Lapin sk. . . 2,43. . .3,55. . .2,01. . 1,54 . 14,57%
Kuopion sk.. . . . . . .5,89. . .3,44. . .2,10. . 1,34 . 12,57%
Rovaniemen sk.. . . .3,79. . .3,38. . .2,08. . 1,30 . 15,00%
Maarianhamina. . . . 4,88. . 1,90. . . 0,91. . 0,99 . .4,55%
Jakobstadsregionen. 1,93. . 1,80. . . 0,83. . 0,97 . .6,33%
Jyväskylän sk. . . . . 7,31. . 4,02. . . 3,09. . 0,93 . 15,90%
Helsingin sk. . . . . . .8,96. . .4,07. . .3,16. . 0,91 . 11,01%
Tampereen sk. . . . . 8,12. . .4,13. . .3,82. . 0,30 . 15,31%
Seinäjoen sk.. . . . . 3,33. . .2,25. . .2,16. . 0,09 . 10,73%
Hämeenlinnan sk.. . 3,51. . .2,31. . .2,39. .-0,08 . 11,42%
Joensuun sk. . . . . . 2,22. . .0,84. . .1,54. .-0,70 . 15,69%
Turun sk. . . . . . . . .5,41. . .2,43. . .3,41. .-0,98 . 13,27%
Ei nyt oikein osu. Tukholma myös kasvaa nopeammin kuin Helsinki, joten eiköhän ”tipping point” tule siellä ensin vastaan, jos on tullakseen.
Kerropa muuten mihin Helsingissä rakennettaisiin, jos täällä noudatettaisiin ”Tukholman oppeja”?
Näitä (Saken ja välillä muidenkin) kommentteja lukiessa ja niitä esimerkiksi uusimpaan yleiskaavasuunnitelmaan, muutamaan osayleiskaavaan sekä Helsingin kaupungin strategiaohjelman 2013-2016 sivun 3 tekstiin verratessa, ei voi kuin ihmetellä.
Noudattaako kaupunki lainkaan omaa strategiaohjelmaansa mainittujen asioiden osalta (esim. Lauttasaaressa tai muuallakaan)? Minun mielestänin ei.
Ovatko strategiaohjelman VISIO, ARVOT ja EETTISET PERIAATTEET pelkkää sanahelinää? Eikö kaikkia päätöksiä ja tehtyjä suunnitelmia tehdä tai yritetäkään saada linjaan tuon mainitun strategiapaperin alkuosankaan kanssa? Mitä tästä pitäisi oikein ajatella?
Tietääkseni Simo Frangeen ainakin (ihan mukava veikko hänkin!) kertoi jo aiemmin lähtevänsä (takaisin) Tampereelle …
Rinkeby on muistaakseni suurin piirtein yhtä kaukana Tukholman keskustasta, kuin Malmilla on etäisyyttä Helsingin Kaivokadusta. Olisikohan siellä tullut ”tipping point” jo jokin aika sitten vastaan?
Satuin käymään joulun alla Malmilla. Käyttämäni bussin matkareitin varrella näytti olevan asutus kohtalaisen väljää, ainakin näin ei-paikkakuntalaisen silmin. Hautuumaalla tai lentokentällä en tuolla kerralla poikennut. Olisi ehkä pitänyt, vaikka ehtii kai tuonne toistekin. Miksi ihmeessä siellä Malmilla pitäisi muuten lentokenttä sulkea, kun tilaa ’kohtuulliselle’ rakentamiselle on kaupungissa/maassa lähialueilla muutenkin?
On muuten hyvä tietää, että Malmillakin on sentään vielä useampi sellainen paikka, jonne voisin oman ”muruseni” vaikka syömään tai kahville viedä. Taidan ehkä kohta viedäkin.
Tiedä häntä vaikka innostuisin oikean atmosfäärin vuoksi antamaan siellä henkilökunnalle jopa ”tippiä”. Tämänkaltainen ”tipping point” on vaihtoehtona paljon parempi
PS. … kuin ”ne Osmon 400.000” siellä. Heidät jättäisin ilomielin pois laskuistani. He eivät Malmillakaan pöytäämme kaikki mahdu, saati että haluaisin maksaa laskunsa.
Rinkeby ja Malmi sijaitsevat melko kaukana kaikesta, joten ne ovat huonoja paikkoja asuinrakentamiselle. Tästä olemme näköjään samaa mieltä. Se, että Rinkeby on slummi ei kuitenkaan liity tiiveyteen tai lisärakentamiseen, koska Rinkeby ei ole tiivis ja merkittävää lisärakentamistakaan sinne ei ole tehty. Rinkebyyn ankeus liittyy ennen kaikkea SCAFT-liikennesuunnitteluun ja miljoonaohjelman aikaisiin kopiotaloihin.
”Tipping point” Rinkebyssä saavutettiin käytännössä heti kun alue oli rakennettu. Tai oikeastaan mitään ”tipping pointtia” siellä ei ollut, koska se oli susi jo syntyessään. 70-luvulla ei vain osattu rakentaa hyvää kaupunkia Suomessa eikä Ruotsissa. 2010-luvulla on tehty jo ihan kelvollista kaupunkia, mutta toivottavasti 2020-luvulla tehdään vielä parempaa. Nythän Rinkebytäkin koitetaan ehostaa nimenomaan lisärakentamisella, ks. esim. http://bygg.stockholm.se/rinkebystraket
Mutta kerropa nyt, mihin Helsingissä mielestäsi saa rakentaa. Tämä kiinnostaisi, koska äsken liputit Tukholman puolesta, vaikka siellä rakennetaan joka vuosi vielä enemmän kuin Helsingissä.
Ehkä Tukholmassa on enemmän rakentamiseen sopivaa maata kuin Helsingissä.
Vuosaaren ”windows”-kummuilla on tietääkseni aika väljää, mutta ranta-alueet ja satama pitäisi kai sielläkin jättää rauhaan.
Olisiko Kuurinniityssä, Vanttilassa tai Vermossa vielä tilaa?
Vermon/Perkkaan nurkilla on Espoon kaupunki kaavoittamassa Majurinkadun itäpuolelle uutta asuinaluetta. Alueella sijaitsevaa entistä Siemensin teollisuushallia on jo alettu purkamaan.
Miksi olisi?
Eli jos Helsinki toimisi kaavoitusasioissa kuin Tukholma, taloja rakennettaisiin Vuosaareen, Kuurinniittyyn, Vanttilaan ja Vermoon? (Vermoonhan tosiaan aiotaan rakentaa muutenkin, kuten aiempi kirjoittaja mainitsi.)
Minusta näyttää kuitenkin siltä, että myös Tukholmassa rakennetaan vähän joka puolelle kaupunkia eikä vain vermoihin ja vuosaariin.
Här byggs stans nya bostäder (Dagens nyheter): http://img.dn.se/remote/d1.dn-static.se/UploadedImages/2014/1/15/48687807-aace-423a-9037-9c7cb137f583/original.jpg
No joo, arvaahan sen, miten siinä sitten lopulta käy, kun tiivistetään liikaa. Kas näin: http://www.dn.se/sthlm/har-byggs-forskolor-utan-ljus
Hagastaden ei ainakaan kuulu suosikkieni joukkoon!
Ei siellä tosin muuallakaan taida näköjään olla hurraamista, ks. esimerkiksi tänne (Hägersten-Liljeholmen):
http://www.dn.se/sthlm/har-byggs-det-mest-i-hela-landet
Pitänee tutkia lisää, eikö sieltä sitten löydy väljempiä, vehreitä ja viihtyisämpiä paikkoja. Kyllä niitä ainakin laivareitin varrella on siellä muutamia saattanut nähdä …
Ihmettelen vain edelleenkin, kuka ihme tuonkaanlaista uutta ja ahdistavan tiivistä asuinaluetta kaipaa. Millä tähän jatkuvaan pyrkimykseen ihmisten sullomiseen saadaan loppu? (Osmokin taitaa jo haikailla Seinäjoen suuntaan.). Ei aikuisiakaan ihmisiä saa kiusata!
Joku mielipidekirjoittaja pahoittanut mielensä? Onpa kauheaa.
Löytyyhän niitä Helsingistäkin. Ainakin Jakomäessä on halpaa ja avaraa.
”Ahdistava” tiiviys lienee kuitenkin makuasia? Joku toinen saattaa viihtyä sellaisessa ympäristössä, vaikka sinä et viihtyisi.