Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.1.2016

Her­ne­saaren osayleiskaava

(Pöy­dältä)

Vaik­ka kyse on osayleiskaavas­ta, se valmis­tel­laan asumakaavaosas­tol­la. Tosi­asi­as­sa suun­nit­telu menee siis saman tien ase­makaa­vata­solle tai lähelle sitä, vaik­ka yleiskaavas­sa tietysti päätetään vain siitä, mitä on merkit­ty kaavakarttaan.

Aivan kohtu­u­ton­ta huomio­ta tässä on saanut Her­ne­saaren kär­keen suun­nitel­tu erit­täin suuri vene­sa­ta­ma ja kil­pailukeskus pur­je­hti­joille. Helsinkiläisil­lä pur­je­hdusseu­roil­la näyt­tää ole­van paljon keskinäistä kateutta.

Minus­ta on jok­seenkin selvää, ettei 70 miljoon­aa euroa mak­sa­va vene­sa­ta­ma ole real­is­mia ainakaan nykyisen investoin­tika­ton aikana. Yksi­ty­isin varoin noin kallista han­ket­ta tuskin tehdään. Isoille veneille lai­turi­paikan hin­naksi tulisi noin 90 000 euroa, mitä tuskin saadaan per­i­tyk­si käyt­täjiltä. Lai­tu­rit eivät ole kalli­ita, mut­ta maan­täytöin tehtävät aal­lon­mur­ta­jat ovat. Kuulem­ma selvitetään, voisi­vatko aal­lon­mur­ta­jat olla kel­lu­via. Lähin­nä jäät ovat ongelma.

Yleiskaavae­si­tys ei ole investoin­tipäätös eikä varautu­mi­nen isoon vene­sa­ta­maan estä tekemästä pienempää.

Aiem­mal­la kier­roksel­la lau­takun­ta lisäsi Her­ne­saaren tyveen korkea­ta rak­en­tamista mut­ta nyt se on siitä pois­tet­tu. Mik­si? Pitäisikö se palaut­taa sinne. Helsin­gin korkean rak­en­tamisen ohjel­mas­sa Her­ne­saar­ta on pidet­ty soveli­aana paikkana korkealle rak­en­tamiselle. Jos me sal­limme sen nyt osayleiskaavas­sa, ei se sido ase­maavoit­ta­jaa kaavoit­ta­maan sinne korkeaa rak­en­tamista, mut­ta jos me kiel­lämme se, se on kielto.

Meilah­den huvi­la-alueen asemakaava

Pöy­dältä

Kokoomus pyysi tämän pöy­dälle lähin­nä kai sen takia, että on tul­lut palautet­ta Johan­nes­ber­gin tien katkaisemis­es­ta niin, ettei siitä saa ajaa val­ot­toman risteyk­sen kaut­ta Paciuk­senkadulle. Kolmio tietysti kor­vaisi val­ot, mut­ta aina täl­lainen kär­ry­pol­un risteys pääväylän kanssa on riski.

Kon­alan Vähä­tu­vantielle täy­den­nyskaaval­la 80 asukasta

Ongel­mat­toma­l­ta vaikut­tavas­sa kaavas­sa raken­netaan parkkipaikalle kak­si viisik­er­roksista pis­te­taloa. Aloite on ilmeis­es­ti tul­lut taloy­htiöltä, kos­ka siltä per­itään kaa­van laa­timis­es­ta ja kuu­lu­tuk­sista 5200 euoa. Lisäk­si tarkoi­tus on nip­istää kaavahyödys­tä vähän kaupungille. En ole var­ma, että tämä on tarkoituk­sen­mukaista. Kaupun­gin kannal­ta nämä täy­den­nyskaa­vat ovat hyvin kan­nat­tavia, kos­ka kaupun­gin investoin­te­ja ei tarvi­ta infraan eikä var­maan koului­hinkaan. Kaavoitushyö­dyn leikkaami­nen vähen­tää näitä hankkeita.

Lausun­to kun­ta-aloit­teesta Hämeen­tien pyörätiestä. 

Lakoni­nen vas­taus. Lau­takun­ta on oman osuuten­sa jo tehnyt.

30 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.1.2016”

  1. Ode: “Aiem­mal­la kier­roksel­la lau­takun­ta lisäsi Her­ne­saaren tyveen korkea­ta rak­en­tamista mut­ta nyt se on siitä pois­tet­tu. Mik­si? Pitäisikö se palaut­taa sinne.”

    Pitäisi.

  2. Tuo pari pis­te­taloa parkkipaikalle on juuri pahim­man luokan puuhastelua. Ensin­näkin jos kaupunkia tarvi­taan tuol­laiseen, on koko kaa­va väärin tehty ja toisek­si epäilen suuresti niiden hait­taa­van aikanaan, kun herätään kor­jaa­maan alueen kaa­va ruutukaavaksi.

  3. Mik­si Her­ne­saaren kärkeä ei jätetä vaan maan täyt­töalueek­si? Aja­mal­la sinne aina vaan lisää raken­nus­pro­jek­teista kaivet­tavaa maa­ta, saataisi­in joka vuosi hehtaar­i­tolkul­la lisää raken­nus­maa­ta loistopaikalta. 

    On ihan jär­jetön­tä, että maa­ta aje­taan kauas sisä­maa­han, mis­sä sil­lä ei ole mitään käyttöä.

  4. Toisaal­ta jos Suomeen ei raken­neta mitään kiin­nos­tavaa ja palvelui­ta joi­ta myös rikkaat käyt­tävät, niin voidaanko olet­taa että parem­pit­u­loiset halu­a­vat asua tääl­lä. Suomes­sa ja pk-seudul­la ei nykyisel­lään ole hirveästi mitään kiin­nos­tavaa mikä edes houkut­telisi tänne ulko­maista korkea­t­u­loista sekä korkeak­oulutet­tua työvoimaa. Jo Tukhol­man ja Göte­bor­gin vetävyys on ver­rat­tuna Helsinki­in jo aivan toista luokkaa. 

    Vene­sa­ta­ma voi olla sinän­sä aika ökymäistä rahan­tuh­laus­ta, mut­ta voidaanko koko pk-seu­tu oikeasti kaavoit­taa ja rak­en­taa vain pien­i­t­u­lois­t­en tai keski­t­u­lois­t­en tarpeisi­in. Uskon että vene­sa­ta­mas­ta ja her­ne­saaren rak­en­tamis­es­ta voitaisi­in saa­da jotain lisäar­voa keskilu­okallekin jos sata­ma-alue suun­nitel­laan hyvin.

  5. Pet­teri:
    Mik­si Her­ne­saaren kärkeä ei jätetä vaan maan täyt­töalueek­si? Aja­mal­la sinne aina vaan lisää…

    Kipeim­min täyt­töä tarvi­taan Koivusaa­res­sa. Nykyi­nen suun­nitel­ma ei tee siitäkään Län­simetron ase­mas­ta kan­nat­tavaa ja alueel­la on run­saasti mata­laa, hel­posti täytet­tävää merenpohjaa.

  6. Minus­ta Her­ne­saari kan­nat­taisi rak­en­taa tiivi­isti sekä korkeasti, jot­ta uuteen kaupungi­nosaan saataisi­in tarpeek­si käyt­täjiä palveluille. Kyseessä on kuitenkin keskus­ta-alue, joten asun­noille olisi var­masti osta­jia tai vuokraa­jia. Olisi hyvä jos alueesta tulisi elävä. En ole täysin var­ma miltä jätkäsaari näyt­tää vuon­na 2016, mut­ta mielestäni kaupungi­nosana se on melko kuol­lut ja har­maa. Olisi kiva jos jätkäsaaren yksi­toikkoisu­us pystyt­täisi­in vält­tämään Her­ne­saaren rakentamisessa.

  7. Kalle:
    Tuo pari pis­te­taloa parkkipaikalle on juuri pahim­man luokan­pu­uhastelua. Ensin­näkin jos kaupunkia tarvi­taan tuol­laiseen, on koko kaa­va väärin tehty ja toisek­si epäilen suuresti niiden hait­taa­van aikanaan, kun herätään kor­jaa­maan alueen kaa­va ruutukaavaksi.

    Niin että mielu­um­min talot mata­lak­si? Fik­sua­han tuo nyt vain on ottaa joutokäytössä ole­va maa rakentamiseen.

  8. Pet­teri:
    Mik­si Her­ne­saaren kärkeä ei jätetä vaan maan täyt­töalueek­si? Aja­mal­la sinne aina vaan lisää raken­nus­pro­jek­teista kaivettavaa 

    Olen antanut ker­toa itsel­leni, että mer­itäyt­töjä ei voi tehdä vain kip­paa­mal­la sat­un­naisia ainek­sia nykyisen poh­jan päälle, ainakaan jos halu­taan vält­tää ainek­sen pain­u­mi­nen ja val­u­mi­nen ennakoimat­tomil­la tavoil­la eli jos ikinä halu­taan myös rak­en­taa alueelle. Suun­nit­telu, ruop­paus ja tuki­rak­en­teet mak­sa­vatkin äkkiä ja ilman käyt­tö­su­un­nitel­maa tulop­uolel­la ei ole mitään.

    Mitä korkeisi­in tyvessä tulee, ensin kaavoite­tut asun­not lie­nee helpom­pi myy­dä kovem­paan hin­taan jos kaavoit­ta­mat­toman naa­pu­ri­ton­tin kohdal­la on esim “max 8 ker­rosta”, kuin paljon korkeam­man sal­li­va, jos­ta jää suurem­paa epä­var­muut­ta var­jostavu­ud­es­ta tai muu­toin näkemäolosuhteista.

  9. <block­quote cite=“comment-498586”
    Kalle: Kipeim­min täyt­töä tarvi­taan Koivusaa­res­sa. Nykyi­nen suun­nitel­ma ei tee siitäkään Län­simetron ase­mas­ta kan­nat­tavaa ja alueel­la on run­saasti mata­laa, hel­posti täytet­tävää merenpohjaa.

    … ja niil­lä alueil­la, pak­sun savipo­h­jan pääl­lä mm. hyviä kala­paikko­ja, ja avaria sekä pitk­iä JULKISIA mer­inäkymiä, niin Län­siväylältä kuin pyöräteiltä sen molem­min puolin.

  10. Rolle: Niin että mielu­um­min talot mata­lak­si? Fik­sua­han tuo nyt vain on ottaa joutokäytössä ole­va maa rakentamiseen. 

    Käytän­nössä nuo lähiöt on lop­pu­u­na­jet­tu­ja ja pusku­trak­tori on taloudel­lis­es­ti paras vai­h­toe­hto, mut­ta sen hyväksymi­nen vie vielä jonkin aikaa. Sitä odotel­lessa alueille pitää tehdä jär­jelli­nen, kaupunki­mainen kaa­va, jot­ta uud­is­rak­en­t­a­mi­nen on pitkäjänteistä.

  11. Kalle: Käytän­nössä nuo lähiöt on lop­pu­u­na­jet­tu­ja ja pusku­trak­tori on taloudel­lis­es­ti paras vai­h­toe­hto, mut­ta sen hyväksymi­nen vie vielä jonkin aikaa. Sitä odotel­lessa alueille pitää tehdä jär­jelli­nen, kaupunki­mainen kaa­va, jot­ta uud­is­rak­en­t­a­mi­nen on pitkäjänteistä.

    Tuos­ta samaa mieltä. Kuitenkin jos pusku­trak­to­ria ei nähdä vai­h­toe­hdok­si, on vain hyvä, että piho­jen joutomaa rakennetaan

  12. ohikukku­ja: Olen antanut ker­toa itsel­leni, että mer­itäyt­töjä ei voi tehdä vain kip­paa­mal­la sat­un­naisia ainek­sia nykyisen poh­jan päälle, ainakaan jos halu­taan vält­tää ainek­sen pain­u­mi­nen ja val­u­mi­nen ennakoimat­tomil­la tavoil­la eli jos ikinä halu­taan myös rak­en­taa alueelle. Suun­nit­telu, ruop­paus ja tuki­rak­en­teet mak­sa­vatkin äkkiä ja ilman käyt­tö­su­un­nitel­maa tulop­uolel­la ei ole mitään. 

    Tämä ei vaiku­ta minus­ta järin uskot­taval­ta seli­tyk­seltä. Helsin­gin niemestä suuri osa raken­net­tu täyt­tö­maalle, joka on kipat­tu mereen ilman kauhean syväl­lisiä suun­nitelmia, silti sille on raken­net­tu ja talot ovat pystyssä. 

    Nykyään vaan jostain syytä mer­en­täytöt on uno­hdet­tu kaupun­gin kehit­tämisessä. Mer­ta täyt­tämäl­lä olisi kuitenkin mah­dol­lista saa­da paljon raken­nus­maa­ta huippupaikoilta.

    1. Nykyään vaan jostain syytä mer­en­täytöt on uno­hdet­tu kaupun­gin kehit­tämisessä. Mer­ta täyt­tämäl­lä olisi kuitenkin mah­dol­lista saa­da paljon raken­nus­maa­ta huippupaikoilta.

      Her­ne­saa­res­sa täytetään yhdek­sän hehtaaria, Koivusaari raken­netaan melkein kokon­aan täyt­tö­maalle, Jätkäsaa­res­sa on suuria täyt­töjä, itseasi­as­sa koko Jätkäsaari on melkein kokon­aan täyttömaalla.

  13. Korkea rak­en­t­a­mi­nen Her­ne­saa­res­sa: Helsin­gin korkean rak­en­tamisen peri­aat­teet eivät kyl­lä ole mitenkään yleis­es­ti hyväksyt­tyjä. Helsin­gin van­han keskus­tan hier­arki­nen ase­ma on syytä säi­lyt­tää eikä läheisille alav­ille meren­ran­noille rak­en­taa mitään torne­ja. Tor­ni­talot ovat muu­toinkin asumisen ja lähiym­päristön kannal­ta harv­inaisen ikäviä: “oleskelu“pihat joudu­taan jär­jestään toteut­ta­maan kan­si­ta­soille ja alim­mat ker­rokset ovat täyn­nä pyörä­varas­to­ja ja mui­ta aputilo­ja, kos­ka ne ovat var­joisia, lähel­lä kan­si­ta­so­ja ja siten liian epävi­ihty­isiä asumiseen. Muu­toinkin tor­ni­talo­jen rak­en­t­a­mi­nen on tutk­i­tusti suh­teet­toman kallista ver­rat­tuna normi­rak­en­tamiseen, ja ain­oa peruste niille on tosi­aan näyt­tämisen halu ja maamerkkien luon­ti. Her­ne­saa­res­sa meren­ran­ta upeine näkym­i­neen on alueen tärkein iden­ti­teetiä luo­va tek­i­jä, ei siihen enää mitään muu­ta tarvitse. (Toimis­to­torneille kukaan tuskin on tuo­ta paikkaa uhraaa­mas­sa, toimis­torak­en­tamien on paras­ta sijoit­taa mm. Pasi­laan hyvien kulkuy­hteyk­sien päähän. Tornikaupun­ki ei vaiku­ta kyl­lä lupaaval­ta sielläkään).

  14. Her­ne­saaren vene­sa­tae­hdo­tuk­ses­ta, otta­mat­ta sinän­sä siihen kantaa:

    Tun­teeko Ode parem­min ketään enem­män tai vähem­män pur­je­hdus­ta har­ras­tavaa. Min­ul­la on heitä tut­tava­pi­iris­sä. Ja aina välil­lä ollut puhet­ta siitä, miten vaikea saa­da gaste­ja (miehistön jäseniä veneisi­in). Yksi pitää on paat­ti­aan Kroa­t­ian ran­nikol­la. – Voi olla, että aja­tus veneen yhtei­somis­tuk­ses­ta alkaa han­kaluuk­sis­taan huoli­mat­ta innos­taa, kun vähän las­kee sekä kus­tan­nuk­sia että puh­taasti hoitoon käytet­tävää aikaa.

    Löy­tyyköhän mak­savia käyt­täjiä tälle vene­sa­ta­malle, joka on logis­tis­es­ti vähän han­kalas­sa paikas­sa, jos ei asu Hernesaaressa.

    770 venet­tä vaa­ti­vat säi­ly­tys­ti­laa siinä 50 m² /paatti, ellei enem­mänkin, vaatii tilaa 4 ha. Mis­täköhän löy­ty­isi paikka?

  15. Kos­ka Helsin­gin van­ha keskus­ta on raken­nus­taiteel­lis­es­ti ja kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti eri­tysien arvokas. Kaupun­gin kau­nista siluet­tia ei tule pila­ta pelkän näyt­tämisen halun takia.

  16. Kalle: Käytän­nössä nuo lähiöt on lop­pu­u­na­jet­tu­ja ja pusku­trak­tori on taloudel­lis­es­ti paras vai­h­toe­hto, mut­ta sen hyväksymi­nen vie vielä jonkin aikaa. Sitä odotel­lessa alueille pitää tehdä jär­jelli­nen, kaupunki­mainen kaa­va, jot­ta uud­is­rak­en­t­a­mi­nen on pitkäjänteistä.

    Pusku­trak­tori ei ole taloudel­lis­es­ti paras vai­h­toe­hto kos­ka lähiöi­den van­ho­jen asun­to­jen markki­nahin­ta on sen ver­ran korkea, ver­rat­tuna lähiöi­den uusi­in asun­toi­hin. Tosin van­ho­jen asun­to­jen markki­nahin­ta saat­taa laskea lähiöis­sä jos asun­to­tuotan­non määrää kas­vate­taan hyvil­lä alueilla.
    Mikäli lähiöitä halu­taan nopeasti purkaa, pitää taloy­htiöille myön­tää porkkanaksi lisäraken­nu­soikeut­ta korvauksetta.

  17. Helsin­gin hen­ki: Helsin­gin korkean rak­en­tamisen peri­aat­teet eivät kyl­lä ole mitenkään yleis­es­ti hyväksyt­tyjä. Helsin­gin van­han keskus­tan hier­arki­nen ase­ma on syytä säilyttää

    No sitähän se hyväksyt­ty suun­nitel­ma juuri tekee. Alue Senaat­in­to­ril­ta puo­len­toista kilo­metrin säteel­lä on rauhoitet­tu, ja tapauk­ses­sa Kämp Tow­er, nyk. Clar­i­on, peri­aat­teet tuli­vat jol­lain tasol­la tes­ta­tuik­sikin. Hyväksyt­ti­in kaa­van sal­li­ma, Itämer­en­tornin korkuinen raken­nus, mut­ta ei raken­nut­ta­jan hake­maa 130-metristä. Her­ne­saari kyl­lä kestäisi 16-ker­roksisen tornin tai pari, eivätkä ne sieltä nykyiseen keskus­taan juuri näky­isi. Sen korkeam­paa en lait­taisi, ja eri asia sit­ten, olisiko 16-ker­roksis­tenkaan rak­en­tamises­sa taloudel­lista tolkkua.

  18. Markku af Heurlin: 770 venet­tä vaa­ti­vat säi­ly­tys­ti­laa siinä 50 m² /paatti, ellei enem­mänkin, vaatii tilaa 4 ha. Mis­täköhän löy­ty­isi paikka?

    Tilaa löy­ty­isi Her­ne­saaren itäre­unas­ta koko pitu­udelta, olisi valmi­ik­si val­lit­sevil­ta tuulil­ta suo­jas­sa. Ain­oa suo­ja­ton suun­ta olisi kaakko, jos­ta puhal­taa harvoin.

    Joku tekosaarivir­i­tys voisi olla hieno, ja sinne Koivusaares­ta siir­tyvän NJK:n vierasve­ne­sa­ta­maa, kesärav­in­to­laa ja sensel­laista joka toisi elämää kesäksi.

  19. Mikko H: Her­ne­saari kyl­lä kestäisi 16-ker­roksisen tornin tai pari, eivätkä ne sieltä nykyiseen keskus­taan juuri näkyisi.

    Tornien sijoit­tamises­sa Her­ne­saaren juureen on se ongel­ma että joko ne län­sir­an­nal­la var­josta­vat ilta-auringon (huono) tai sit­ten niiden pitäisi olla nykyisen puis­ton paikalla itäran­nal­la joka luo turhan ison kon­trastin Eiran kanssa.

    Her­ne­saari on varsin pieni läm­päre käve­lymit­takaavamielessä irral­laan kan­takaupungista. Kaavoituk­ses­sa kan­nat­taisi tähdätä siihen että aikanaan telakan poistues­sa raken­net­taisi­in Telakkaran­nas­ta Her­ne­saaren kär­keen yht­enäistä kaupunki­jatku­moa sen ver­ran tiivi­isti että alue elät­täisi vai­vat­ta kaupunki­maiset normi­palve­lut tyyli­in Töölö.

    Tornien kanssa käy hel­posti niin että niiden ympärille jää ei-kenenkään maa­ta (vrt. Kes­ki-Pasi­lan Bad­lands), jos­sa kaupunki­jatku­mo de fac­to katkeaa.

  20. spot­tu: Tilaa löy­ty­isi Her­ne­saaren itäre­unas­ta koko pitu­udelta, olisi valmi­ik­si val­lit­sevil­ta tuulil­ta suo­jas­sa. Ain­oa suo­ja­ton suun­ta olisi kaakko, jos­ta puhal­taa harvoin.

    Joku tekosaarivir­i­tys voisi olla hieno, ja sinne Koivusaares­ta siir­tyvän NJK:n vierasve­ne­sa­ta­maa, kesärav­in­to­laa ja sensel­laista joka toisi elämää kesäksi. 

    Talvisin, ja tuulisel­la sääl­lä muul­loinkin Her­ne­saari on yksi Helsin­gin vihe­liäisim­mistä paikoista, ainakin jalankulk­i­jan ja mik­sei pyöräil­i­jänkin kannaltan.

  21. Sakke: Talvisin, ja tuulisel­la sääl­lä muul­loinkin Her­ne­saari on yksi Helsin­gin vihe­liäisim­mistä paikoista, ainakin jalankulk­i­jan ja mik­sei pyöräil­i­jänkin kannaltan.

    No juuri sik­si iso­jen aukioiden ja sata­ma-altaiden jät­tämi­nen kaikkein tuulisim­mille paikoille eli saaren kär­keen ei ole kovin järkevää, vaan sinne pitäisi saa­da (asuin)talomuuri niin ulos kuin suinkin ris­teil­i­jälai­tu­rit huomioiden on mah­dol­lista. Yhden kort­teliriv­in takana onkin sit­ten tavanomaises­sa myöhäis­syksysäässä jo paljon inhimillisempää.

    (Kesä)ravintola Saari Sir­pale­saa­res­sa on hyvä esimerk­ki siitä kuin­ka kesäl­lä Etelä-Helsin­gin kur­jil­la ran­noil­la kaik­ki on toisin.

  22. Osmo Soin­in­vaara: Tuulisu­u­den takia Her­ne­saa­reen tulee tiuk­ka umpikortteliratkaisu.

    Kokon­aisuute­na eteläkaakkoon kään­tyvä umpiko­rt­te­limuuri on eri­no­mainen ratkaisu, mut­ta juurikin tuulisim­mas­sa paikas­sa kort­telirakenne on avat­tu piirtämäl­lä siihen ympyrä­talot jot­ka luul­tavasti toimi­vat sup­pi­loina ohjat­en tuulen lounas-koilli­nen ‑suun­taisille kaduille.

    Ei kai tässä ole nyt “tuulisu­un­nitel­tu” pois­ta­mal­la jotain sat­un­naisia talonkul­mien aiheut­tamia pyörteitä tekemäl­lä koko kadus­ta tasaisen tuu­li­nen? Se mikä paper­il­la näyt­tää nor­mit ylit­tävältä pyör­teeltä talon juurel­la on todel­lisu­udessa vain paikalli­nen ulom­maisen kort­teliriv­in nurkki­in rajoit­tu­va ilmiö, paljon tärkeäm­pää on huole­htia siitä että kort­telien välis­sä mutkit­tel­e­va jalankulku/pyöräilyreitti ja sisäpi­hat ovat sel­l­aisia että niitä viit­sii huonom­mal­lakin sääl­lä päivit­täin käyttää.

  23. O.S. kir­joit­ti: “Kuulem­ma selvitetään, voisi­vatko aal­lon­mur­ta­jat olla kel­lu­via. Lähin­nä jäät ovat ongelma.”

    Tarkoit­tanet jäi­den liiket­tä ja kuor­mi­tus­ta, joka mitoi­tusar­vot ja var­muus­ra­jat ylit­täessään voisi saa­da sen kel­lu­van aal­lon­mur­ta­jan ankkuroin­nin pet­tämään, liikut­taa raken­net­ta liikaa ja ehkä jopa sulkea sata­ma-altaan tai väylän. Laivan tör­mätessä tuol­laiseen voisi ehkä sat­tua jopa pahempikin haveri.

    Luulisin kyl­lä, että Suomes­sa ainakin Otaniemessä ja ehkä Vuosaarenkin suun­nal­la osa­taan arvioi­da tuol­laiset voimat oikein, riit­tävän pitkäl­lä aika­jän­teel­lä, eli siten, että kyseisen kauhuske­naar­i­on ris­ki jää riit­tävän pienek­si. Joskus osat­ti­in jopa Oulussa. 

    Mitoi­tus- ja raken­nelaskel­mat, sekä toimen­pide-suun­nitel­mat pitää osa­ta pyytää vähin­tään riit­tävän luotet­tavil­ta ja osaav­il­ta tahoil­ta, ei siis pelkän hin­tak­il­pailun perus­teel­la esim. joltain tan­skalaiselta puu­tavaran väl­i­tys­li­ik­keeltä, ellei sen henkilökun­taan (todel­lakin) kuu­lu joku kyseisen alan kun­nol­la tun­te­va suun­nit­teli­ja, ja fir­ma pysy pystyssä vielä mak­sun saatuaankin.

  24. Sakke:
    O.S. kir­joit­ti: “Kuulem­ma selvitetään, voisi­vatko aal­lon­mur­ta­jat olla kel­lu­via. Lähin­nä jäät ovat ongelma.”

    Tarkoit­tanet jäi­den liiket­tä ja kuor­mi­tus­ta, joka mitoi­tusar­vot ja var­muus­ra­jat ylit­täessään voisi saa­da sen kel­lu­van aal­lon­mur­ta­jan ankkuroin­nin pet­tämään, liikut­taa raken­net­ta liikaa ja ehkä jopa sulkea sata­ma-altaan tai väylän. Laivan tör­mätessä tuol­laiseen voisi ehkä sat­tua jopa pahempikin haveri.

    Luulisin kyl­lä, että Suomes­sa ainakin Otaniemessä ja ehkä Vuosaarenkin suun­nal­la osa­taan arvioi­da tuol­laiset voimat oikein, riit­tävän pitkäl­lä aika­jän­teel­lä, eli siten, että kyseisen kauhuske­naar­i­on ris­ki jää riit­tävän pienek­si. Joskus osat­ti­in jopa Oulussa.

    Lisäys: Tuos­ta edel­lis­es­tä kap­paleesta jäi näköjään puut­tumaan lop­pu, eli sen piti olla: “Joskus osat­ti­in jopa Oulus­sa. Nykyti­lan­net­ta en tunne.”

  25. Mik­sei Helsin­ki raken­na esimerkik­si Her­ne­saa­reen ja Jätkäsaa­reen aaltovoimaloita?

    Aal­tovoimaa tutkit­ti­in Suomes­sa ilmeis­es­ti ainakin jo 1970- luvul­la. Vuodelta 1975 löy­tyy tietääk­seni ainakin yksi Helsingis­sä painet­tu tutkimustyö, nimeltään: “Havsvågskraftverk och effek­t­genererande våg­brytare”. (Tarvit­seeko kukaan tuo­ta varten sanakirjaa?) 

    Ilmaista voimaa ja ener­giaa tuot­tavia tai edullis­es­ti hyö­dyn­täviä lait­tei­ta, ja niiden toimin­nan perustei­ta lie­nee sen jäl­keenkin tutkit­tu ja tehty, myös Otaniemessä.

    Espoos­sa kuulem­ma joku leikkaa pahasti Aal­toa, mut­ta eikö edes Helsin­ki voisi käyt­tää aal­to­ja kaikkien hyödyksi.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Aal­tovoimaan tarvi­taan niitä aal­to­ja. Sel­l­aisia monimetrisiä.

    Onko nyt kyse pitu­ud­es­ta, lev­ey­destä vai korkeudesta?

    Lie­nee päivän­selvää, että meren ollessa täysin tyyni, eli seisah­tunut koko syvyy­deltään, ei aal­tovoimaa tai ‑ener­giaa ehkä riitä kaikille. Toisaal­ta, ei pidä uno­htaa, että tyyni meri voi kan­taa (siis kul­jet­taa) ainakin ääniaaltoja.

    Tarkoit­tanet kuitenkin monimetrisil­lä aal­loil­la sitä, että isom­mas­ta aal­losta on mah­dol­lista saa­da enem­män voimaa ja ener­giaa, kuin pienem­mästä aallosta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.