Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.1.2016

Her­ne­saa­ren osayleiskaava

Ehdo­tus on niin hyvä, että pää­dyim­me kes­kus­te­le­maan aika toi­sar­voi­sis­ta asioista.

Vene­sa­ta­ma On täy­sin epä­rea­lis­tis­ta aja­tel­la, että kau­pun­gin­val­tuus­to vähen­täi­si mui­ta inves­toin­te­ja – esi­mer­kik­si kou­lu­jen perus­kor­jauk­sia tai yhden pika­ra­tik­ka­ra­dan – saa­dak­seen aikaan 70 M€ mak­sa­van vene­sa­ta­man ja kil­pa­pur­jeh­dus­kes­kuk­sen. Perus­suo­ma­lais­ten Nuut­ti Hyt­ti­nen teki­kin ehdo­tuk­sen, että jat­ko­suun­nit­te­lun läh­tö­koh­dak­si ote­taan pie­nem­pi vene­sa­ta­ma. Se meni läpi äänin 5–4 (ps, vas, sdp ja Eli­na Moi­sio vihr). En tätä esi­tys­tä kan­nat­ta­nut, vaik­ka itse tavoit­tees­ta olin­kin samaa miel­tä sen takia, ettei kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to suun­nit­te­le vene­sa­ta­mia eikä eri­tyi­ses­ti rahoi­ta nii­tä. Me varaam­me vain alu­een, jon­ka sisäl­le joku muu sit­ten suun­nit­te­lee ja raken­taa sata­man. Minus­ta mei­dän ei pitä­nyt tätä aluet­ta men­nä rajaamaan.

Ei rajaa­mis­ta esit­tä­nyt Hyt­ti­nen­kään. Hän ei esit­tä­nyt muu­tos­ta kaa­va­kart­taan, joten lausu­ma jäi mie­le­nil­mai­suk­si. Mui­ta viras­to­ja­han se ei vel­voi­ta. Ehkä kui­ten­kin oli hyvä täl­lai­nen mie­le­nil­mai­su esit­tää, jot­ta jokin rea­lis­mi säi­lyi­si siel­lä lii­kun­ta­vi­ras­ton puolellakin.

On kui­ten­kin teo­rias­sa mah­dol­lis­ta, että jokin Hel­sin­gin ulko­puo­li­nen taho löy­tyy kil­pa­pur­jeh­dus­paik­kaa rahoittamaan.

Kor­kea raken­ta­mi­nen. Lau­ta­kun­ta oli aiem­min esit­tä­nyt Her­ne­saa­ren poh­jois­osaan vähän kor­keam­paa raken­ta­mis­ta (16 ker­ros­ta), mut­ta havain­ne­ku­vat oli teh­ty aja­tuk­sel­la, että sii­nä oli­si kah­dek­san ker­ros­ta. Yleis­kaa­vaan ei kui­ten­kaan ole tapa­na lait­taa raken­nus­kor­keuk­sia. Esit­te­li­jät huo­maut­ti­vat, ettei kor­keam­pi raken­ta­mi­nen tuo lisää tehok­kuut­ta. Tämä joh­tuu sii­tä, että joku on tul­lut kir­joit­ta­neek­si lakiin, että kah­den vie­rek­käi­sen raken­nuk­sen vähim­mäi­se­täi­syys on niis­tä kor­keim­man korkeus.

Pysä­köin­ti Lau­ta­kun­nas­sa kysyt­tiin, mik­si näin hyvä paik­ka on raken­net­tu noin väl­jäs­ti. Val­mis­te­li­ja sanoi, että on tämä ihan kan­ta­kau­pun­ki­mai­nen tehok­kuus, johon minun oli pak­ko sanoa, että kata­ja­nok­ka­lai­nen pitää tuo­ta ihan läl­ly­nä, eihän sii­nä pääs­tä edes kol­mo­sen kort­te­li­te­hok­kuuk­siin. Esit­te­li­jä vas­ta­si, että Kata­ja­nok­ka on raken­net­tu ennen auto­paik­ka­mää­räyk­siä. Nyt ei Kata­ja­no­kan raken­nus­ta­pa ole mahdollinen.

(Joku sanoi, että Her­ne­saa­reen on tulos­sa hyviä veron­mak­sa­jia, joil­la yleen­sä on auto. Oli pak­ko vas­ta­ta, että me Kata­ja­no­kan slum­mis­sa olem­me todel­la häpeis­säm­me sur­keas­ta tilastamme.)

Her­ne­saa­reen on tulos­sa pari­tu­hat­ta auto­paik­kaa. ( 100 M€- 140 M€) Jos aikoi­sin muut­taa Her­ne­saa­reen ja tar­vit­si­sin autoa aivan vält­tä­mät­tä, toi­voi­sin, että auto­paik­ka­nor­mi oli­si alem­pi, jot­ta muil­la ei oli­si niin pal­jon auto­ja. Tuos­ta tulee autoi­li­jan kan­nal­ta mah­do­ton sump­pu. Oli­si jär­ke­vää kaa­voit­taa sin­ne vähem­män auto­paik­ko­ja, kos­ka mitä tekee autol­la, jol­la ei pää­se pois Hernesaaresta.

Sii­tä pide­tään huol­ta, että ratik­ka on omal­la kais­tal­laan tur­val­li­ses­ti korok­keen suo­jas­sa niin, että edes rati­kal­la pää­see pois.

Nämä kaik­ki kol­me asi­aa ovat sel­lai­sia, että ne rat­kais­taan ase­maa­vo­jen yhtey­des­sä, pait­si ehkä tuo vene­sa­ta­ma, jos­ta pää­te­tään muualla.

Mei­lah­den huvila-alue

Eli­na Moi­sio pyy­si pöy­däl­le sel­vit­tääk­seen jalo­puu­met­sän kohtaloa.

Sii­tä Seu­ra­saa­ren sil­lan pysä­köin­tia­lu­ees­ta todet­tiin, että pysä­köin­ti­paik­ko­jen mää­rä las­kee noin kah­del­la. Vaik­ka nykyi­nen park­ki­kent­tä on mer­kit­ty aukeak­si, sin­ne voi­daan osoit­taa pari invapaikkaa.

Muut asiat esi­tyk­sen mukaan sellaisenaan.

26 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.1.2016”

  1. Eikö tuol­lai­set lait pitäi­si muut­taa, kos­ka eihän sii­nä ole mitään jär­keä jos kah­den vie­rek­käi­sen raken­nuk­sen vähim­mäi­se­täi­syys on niis­tä kor­keim­man kor­keus. Joten­kin aika outoa että jos halut­tai­siin raken­taa kor­keam­paa paik­kaan johon useam­pi tor­ni mah­tui­si vie­rek­käin, niin sii­nä kor­keam­pien tor­nien välis­sä pitäi­si olla aina useam­pi mata­lam­pi tekele. 

    En tajua mik­si noin kes­kus­taan pitää raken­taa noin pal­jon auto­paik­ko­ja. Jos halu­aa asua kes­kus­tas­sa, niin eikö voi­tai­si olet­taa että pää­osai­nen liik­ku­mis­vä­li­ne oli­si jul­ki­nen kul­ku­vä­li­ne. Joten­kin tun­tuu type­räl­tä että tilaa kes­kus­tas­sa pitää vara­ta noin pal­jon rumiin parkkipaikkoihin.

    1. Joten­kin aika outoa että jos halut­tai­siin raken­taa kor­keam­paa paik­kaan johon useam­pi tor­ni mah­tui­si vie­rek­käin, niin sii­nä kor­keam­pien tor­nien välis­sä pitäi­si olla aina useam­pi mata­lam­pi tekele.

      Jos teet sata met­riä kor­kean talon, seu­raa­van talon on olta­va sadan met­rin pääs­sä ihan siit6 riip­pu­mat­ta, onko se yksi­ker­rok­si­nen vain sata­met­riä kor­kea. (Kor­keam­man pitää olla sit­ten taas kau­em­pa­na) Mää­räys puhuu 45 asteen kul­mas­ta, mut­ta tätä se on suomeksi.

  2. Etäi­syy­den asuin­huo­neen pää­ik­ku­nan edes­sä samas­sa tai naa­pu­ri­kiin­teis­tös­sä ole­vaan vas­ta­päi­seen rakennukseen
    tulee olla vähin­tään yhtä suu­ri kuin vas­ta­päi­sen raken­nuk­sen kor­keus huo­neen lat­tia­ta­sol­ta mitat­tu­na, ellei
    ase­ma­kaa­vas­ta muu­ta joh­du. Pää­ik­ku­nan edes­sä tulee kui­ten­kin olla vähin­tään 8 met­rin etäi­syy­teen asti rakentamatonta
    tilaa. Pien­ta­los­sa saa mai­nit­tu etäi­syys ton­til­la tai raken­nus­pai­kal­la olla viih­tyi­syy­den vaatimukset
    huo­mioon ottaen pienempikin.

  3. Eihän nuo vene­pai­kat ole juu­ri­kaan auto­paik­ko­ja kal­liim­pia. Eikö nekin voi­si mää­rä­tä pakol­li­sik­si? Hyvil­lä veron­mak­sa­jil­la on vene!!

  4. Vii­ta­taan­ko ohei­seen raken­nus­mää­räys­ko­koel­man G1 koh­taan? Ellei ase­ma­kaa­vas­ta muu­ta joh­du, viit­tai­si, että var­sin hyvin voi­tai­siin kaa­voit­taa tiheäm­pään. Tuo 8m pää­ik­ku­nan edes­sä lie­nee se ala­ra­ja kerrostaloissa…
    Ei tai­tai­si muu­ten Kala­sa­ta­maan­kaan nous­ta kuin yksi tor­ni kah­dek­san sijaan…

    2.4 Suh­de ympä­ris­tön raken­nuk­siin ja ympäristöön
    2.4.1 Määräys
    Etäi­syy­den asuin­huo­neen pää­ik­ku­nan edes­sä samas­sa tai naa­pu­ri­kiin­teis­tös­sä ole­vaan vas­ta­päi­seen raken­nuk- seen tulee olla vähin­tään yhtä suu­ri kuin vas­ta­päi­sen raken­nuk­sen kor­keus huo­neen lat­tia­ta­sol­ta mitat­tu­na, ellei ase­ma­kaa­vas­ta muu­ta joh­du. Pää­ik­ku­nan edes­sä tulee kui­ten­kin olla vähin­tään 8 met­rin etäi­syy­teen asti raken- tama­ton­ta tilaa. Pien­ta­los­sa saa mai­nit­tu etäi­syys ton­til­la tai raken­nus­pai­kal­la olla viih­tyi­syy­den vaa­ti­muk­set huo­mioon ottaen pienempikin.

  5. Nyky­ra­ken­ta­mi­sen tyy­li yksi­puo­lis­taa kau­pun­kia erit­täin vali­tet­ta­val­la taval­la. Hel­sin­ki köyh­tyy täs­tä enem­män kuin kukaan arvaa­kaan. Her­ne­saa­res­ta läh­ti Puu­kes­kus, myös Rus­kea­suol­la / Pik­ku Huo­pa­lah­des­sa aloit­ta­nut, sit­tem­min Tat­ta­ri­suol­la toi­mi­nut Köy­hien Stoc­ka, kato­aa (Ks. HS/27.1.2016/s. A18-A19).

    Nyyh! 🙁

  6. Jos talos­sa on, tai sin­ne (uuteen taloon) teh­dään auto­tal­li tai ‑hal­li, onko mitään estet­tä pitää siel­lä yhtä tai useam­paa hevosta? 

    Mitä rajoi­tuk­sia Hel­sin­gis­sä liit­tyy yksi­tyi­sen kau­pun­ki­lai­sen hevosenpitoon? 

    Saa­ko hevo­sel­la tai hevo­sel­la ja kak­si­pyö­räi­sil­lä rat­tail­la tai neli­pyö­räi­sil­lä ‑vau­nuil­la kul­ke­va, rat­sas­ta­ja, ohjas­ta­ja tai aju­ri, käyt­tää esim. pyöräteitä?

    Hevo­sel­la rat­sas­taen voi­si pääs­tä kul­ke­maan hel­pos­ti­kin ulos pit­kän­omai­sen Her­ne­saa­ren, ehkä myös Jät­kä­saa­ren tule­vis­ta liikennesumpuista.

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos teet sata met­riä kor­kean talon, seu­raa­van talon on olta­va sadan met­rin pääs­sä ihan siit6 riip­pu­mat­ta, onko se yksi­ker­rok­si­nen vain sata­met­riä kor­kea. (Kor­keam­man pitää olla sit­ten taas kau­em­pa­na) Mää­räys puhuu 45 asteen kul­mas­ta, mut­ta tätä se on suomeksi.

    Kor­kei­ta raken­nuk­sia kos­ke­vil­la sään­nöil­lä ei ole siis mah­dol­lis­ta raken­taa tii­vis­tä kau­pun­kia. Har­mi sinän­sä, kos­ka moni haa­vei­lee kan­ta­kau­pun­ki­mai­ses­ta asu­mi­ses­ta. Kor­keam­pi raken­nus­kan­ta mah­dol­lis­tai­si parem­man maan­käy­tön tehok­kuu­den ja ehkä parem­min takai­si että alue voi­si pal­ve­lui­neen kehit­tyä omaleimaiseksi.

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos teet sata met­riä kor­kean talon, seu­raa­van talon on olta­va sadan met­rin pääs­sä ihan siit6 riip­pu­mat­ta, onko se yksi­ker­rok­si­nen vain sata­met­riä kor­kea. (Kor­keam­man pitää olla sit­ten taas kau­em­pa­na) Mää­räys puhuu 45 asteen kul­mas­ta, mut­ta tätä se on suomeksi.

    Tämä tulee käsit­tääk­se­ni raken­ta­mis­mää­räys­ko­koel­man G1-osas­ta*, jon­ka mää­räys 2.4.1 kuu­luu näin: 

    Etäi­syy­den asuin­huo­neen pää­ik­ku­nan edes­sä samas­sa tai naa­pu­ri­kiin­teis­tös­sä ole­vaan vas­ta­päi­seen raken­nuk­seen tulee olla vähin­tään yhtä suu­ri kuin vas­ta­päi­sen raken­nuk­sen kor­keus huo­neen lat­tia­ta­sol­ta mitat­tu­na, ellei ase­ma­kaa­vas­ta muu­ta joh­du.

    Pää­ik­ku­nan edes­sä tulee kui­ten­kin olla vähin­tään 8 met­rin etäi­syy­teen raken­ta­ma­ton­ta tilaa. Pien­ta­los­sa saa mai­nit­tu etäi­syys ton­til­la tai raken­nus­pai­kal­la olla viih­tyi­syy­den vaa­ti­muk­sen huo­mioon ottaen pienempikin.”

    Eikö tämä ole tul­kit­ta­vis­sa niin, että ase­ma­kaa­val­la kysei­ses­tä mää­räyk­ses­tä voi poi­ke­ta, kui­ten­kin siten että etäi­syys on vähin­tään 8 met­riä ja pien­ta­lo­jen (town­houset!) koh­dal­la vähemmänkin?

    *) https://www.edilex.fi/data/rakentamismaaraykset/g1.pdf

  9. Ei saa­da tii­vis­tä: Kor­kei­ta raken­nuk­sia kos­ke­vil­la sään­nöil­lä ei ole siis mah­dol­lis­ta raken­taa tii­vis­tä kau­pun­kia. Har­mi sinän­sä, kos­ka moni haa­vei­lee kan­ta­kau­pun­ki­mai­ses­ta asu­mi­ses­ta. Kor­keam­pi raken­nus­kan­ta mah­dol­lis­tai­si parem­man maan­käy­tön tehok­kuu­den ja ehkä parem­min takai­si että alue voi­si pal­ve­lui­neen kehit­tyä omaleimaiseksi. 

    Kyl­lä­hän Har­jun tai Puna­vuo­ren raken­nus­ti­hey­del­lä, kor­keu­del­la ja asun­to­ja­kau­mal­la saa­daan tosi kor­kei­ta asu­kas­ti­heyk­siä (yli 20000 asu­kas­ta neliö­ki­lo­met­ril­le raken­net­tua aluet­ta.), jos halutaan.

    Esi­mer­kik­si Kum­pu­lan ja Val­li­lan­laak­son loma-asun­toa­lu­eet, joi­ta myös siir­to­puu­tar­hoik­si kut­su­taan oli­si­vat erin­omai­sil­la pai­koil­la ja ne oli­si­kin syy­tä kaa­voit­taa asu­mis­käyt­töön ja raken­taa hyvin tiheästi. 

    Onkin käsit­tä­mä­tön­tä, että Hel­sin­gin yleis­kaa­vas­sa loma-asun­to­mai­nen pals­ta­vil­je­ly on sel­keäs­ti ase­tet­tu kau­pun­ki­mai­sen asu­mi­sen edelle.

  10. Sak­ke:
    Jos talos­sa on, tai sin­ne (uuteen taloon) teh­dään auto­tal­li tai ‑hal­li, onko mitään estet­tä pitää siel­lä yhtä tai useampaa 

    Saa­ko hevo­sel­la tai hevo­sel­la ja kak­si­pyö­räi­sil­lä rat­tail­la tai neli­pyö­räi­sil­lä ‑vau­nuil­la kul­ke­va, rat­sas­ta­ja, ohjas­ta­ja tai aju­ri, käyt­tää esim. pyöräteitä?

    Eläin­ten pito­paik­ko­jen omi­nai­suu­det on sikä­li sään­nel­ty­jä, että tus­kin onnis­tui­si. Leveys ei tai­da riit­tää, park­ki­ruu­dun koon puo­les­ta oli­si vie­lä joi­tain vuo­sia sit­ten onnis­tu­nut. Pyö­rä­teil­lä tai jal­ka­käy­tä­vil­lä ei saa rat­sas­taa, paik­ka on ajo­ra­dal­la tai pien­ta­reel­la. Pyö­rä­tie­mer­kin yhtey­teen voi­nee kiin­nit­tää rat­sas­tus­tie-lii­ken­ne­mer­kin jos niin halu­taan, jol­loin sii­nä sai­si ratsastaa.

  11. Ei saa­da tii­vis­tä: Kor­keam­pi raken­nus­kan­ta mah­dol­lis­tai­si parem­man maan­käy­tön tehok­kuu­den ja ehkä parem­min takai­si että alue voi­si pal­ve­lui­neen kehit­tyä omaleimaiseksi.

    Nel­jä ker­ros­ta ja kivi­jal­ka, läpia­jo­ka­duil­la ja aukioi­den koh­dal­la 5–6 ker­ros­ta + kivi­jal­ka on aika onnis­tu­nut rat­kai­su kan­ta­kau­pun­gis­sa. Riit­tää asuk­kai­ta, pal­ve­lui­ta ja valoa. Tiheys on aivan riit­tä­vä kau­pun­ki­mai­seen asu­mi­seen palveluineen.

    Edel­lyt­tää tie­tys­ti että kadut raken­ne­taan samas­sa mit­ta­kaa­vas­sa eli var­sin kapeik­si. Esi­merk­ki: Eeri­kin­ka­tu.

    Eeri­kin­ka­tu ei para­ni­si tuplaa­mal­la talo­jen kor­keus, päin­vas­toin jo aika pie­nel­lä koro­tuk­sel­la saa­tai­siin pimeä läpi­kul­ku­kui­lu mal­lia Urho Kek­ko­sen katu.

    Katu­ja ver­tai­le­mal­la voi huo­ma­ta kuin­ka iso mer­ki­tys on a) sil­lä että aurin­ko valai­see koko sei­nän b) pintamateriaalilla.

  12. Pet­te­ri: Kyl­lä­hän Har­jun tai Puna­vuo­ren raken­nus­ti­hey­del­lä, kor­keu­del­la ja asun­to­ja­kau­mal­la saa­daan tosi kor­kei­ta asu­kas­ti­heyk­siä (yli 20000 asu­kas­ta neliö­ki­lo­met­ril­le raken­net­tua aluet­ta.), jos halutaan.

    Esi­mer­kik­si Kum­pu­lan ja Val­li­lan­laak­son loma-asun­toa­lu­eet, joi­ta myös siir­to­puu­tar­hoik­si kut­su­taan oli­si­vat erin­omai­sil­la pai­koil­la ja ne oli­si­kin syy­tä kaa­voit­taa asu­mis­käyt­töön ja raken­taa hyvin tiheästi. 

    Onkin käsit­tä­mä­tön­tä, että Hel­sin­gin yleis­kaa­vas­sa loma-asun­to­mai­nen pals­ta­vil­je­ly on sel­keäs­ti ase­tet­tu kau­pun­ki­mai­sen asu­mi­sen edelle.

    Saa­ko Puna­vuo­ren kal­tais­ta kau­pun­kia enää raken­taa park­ki­paik­ko­ja kos­ke­vien sää­dös­ten vuok­si. Ei tai­de­ta saa­da raken­net­tua yhtä tihe­ään kun tilaa pitää jät­tää autoil­le. Tai siis tar­kem­min parkkipaikoille.

  13. ano­muu­mi: Tämä tulee käsit­tääk­se­ni raken­ta­mis­mää­räys­ko­koel­man G1-osas­ta*, jon­ka mää­räys 2.4.1 kuu­luu näin: 

    …ellei ase­ma­kaa­vas­ta muu­ta johdu.

    Erin­omais­ta, hra ano­muu­mi! Yleen­sä näil­le löy­tyy poh­ja kysee­na­lais­ta­mal­la ja pen­ko­mal­la sää­dök­siä, ja kaik­kien olet­ta­ma “totuus” saat­taa­kin olla vain jon­kun aikoi­naan teke­mä tar­koi­tus­ha­kui­nen tul­kin­ta. Täl­lai­nen jak­saa muis­tut­taa inter­ne­tin posi­tii­vi­sis­ta mah­dol­li­suuk­sis­ta nykyi­sen mou­ho­tuk­sen aika­na. Suu­ri kiitos!

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mut­ta Eeri­kin­ka­tua ei saa raken­taa, parkkipaikkanormi.

    Vaik­ka pysä­köin­ti­nor­min sovel­ta­mi­nen Her­ne­saa­ren kal­tai­ses­sa lii­ken­ne­sum­pus­sa on sinän­sä tavan­omais­ta kun­nal­lis­hal­lin­non idio­tis­mia, ei Eeri­kin­ka­dun 1300 pai­kan pysä­köin­ti­ti­la nyt eri­tyi­sen pahal­ta katu­ku­vas­sa näy­tä vaik­ka tyy­lil­li­sen ris­ti­rii­dan aikaan­saa­mi­sek­si on sel­väs­ti käy­tet­ty aikaa ja vaivaa.

    Tätä tar­koit­taa onnis­tu­nut kak­si­ta­soi­nen hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne­rat­kai­su, ei Itä-Pasilaa.

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sii­tä pide­tään huol­ta, että ratik­ka on omal­la kais­tal­laan tur­val­li­ses­ti korok­keen suo­jas­sa niin, että edes rati­kal­la pää­see pois. 

    Her­ne­saa­ren kaa­voi­tuk­sen osal­ta tuo onkin kun­nos­sa. Mat­ka tys­sä kui­ten­kin Bule­var­dil­le, joka pitäi­si saa­da kun­toon. Käy­tän­nös­sä siis kiel­tää yksi­tyi­sau­tot Alek­san­te­rin­ka­dun tyyliin.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra: …Tämä joh­tuu sii­tä, että joku on tul­lut kir­joit­ta­neek­si lakiin, että kah­den vie­rek­käi­sen raken­nuk­sen vähim­mäi­se­täi­syys on niis­tä kor­keim­man korkeus… 

    Täs­sä­kin on hyvä paik­ka tur­han sään­te­lyn pur­kuun. 🙂 Van­hal­la Hel­sin­gis­sä­kin pit­kään nou­da­te­tul­la Ber­lii­nin raken­nus­jär­jes­tyk­sel­lä saa aikaan riit­tä­vän teho­kas­ta kau­pun­kia (6 ker­ros­ta ja umpi­kort­te­li), mut­ta sil­ti pitää olla mah­dol­li­suus raken­taa kun­nol­la kor­ke­aa kort­te­li kort­te­lin vie­reen. Nii­hin kui­lui­hin ei valo kajas­ta, mut­ta niil­lä on mui­ta hyviä puolia.

  17. Mik­koR: Her­ne­saa­ren kaa­voi­tuk­sen osal­ta tuo onkin kun­nos­sa. Mat­ka tys­sä kui­ten­kin Bule­var­dil­le, joka pitäi­si saa­da kun­toon. Käy­tän­nös­sä siis kiel­tää yksi­tyi­sau­tot Alek­san­te­rin­ka­dun tyyliin.

    Kiel­tää… no, Uuden­maan­ka­tu on kort­te­lin pääs­sä ete­läs­sä ja Lönk­ka sit­ten poh­joi­ses­sa, nämä ovat sel­lai­sia yksi­suun­tai­sia, liki auto­lii­ken­teel­le pyhi­tet­ty­jä väy­liä. Niil­le var­maan mah­tui­si Bul­san lii­ken­ne oikein hyvin, jos autoi­lua puis­to­ka­dul­la rajoi­tet­tai­siin tai jopa — niin — koko­naan kiellettäisiin.

    Samoil­la pään­raa­pi­mi­sil­la voi­si funt­sia myös muu­ta­man kort­te­lin pät­kän Fre­das­ta ja vaiks Yrjön­ka­dus­ta muu­tet­ta­vik­si sel­lai­sik­si käve­ly­pai­not­tei­sik­si tai autoi­lun suh­teen rajoi­te­tuik­si kaduik­si. Sil­leen kiel­le­tyik­si auto­lii­ken­teel­le, aina­kin läpia­jo­mie­les­sä ja pysä­köin­nin puo­les­ta kans­sa, mut­ta ton­til­leen tar­peen mukaan voi­si vie­lä ajel­la tai jake­lut toimitella. 

    Bule­var­di on hie­noim­pia katu­ja Hel­sin­gis­sä ja sii­tä oli­si hel­pos­ti saa­ta­vis­sa vie­lä hie­nom­pi. Samas­sa läjäs­sä jouk­ko­lii­ken­teen tuo­tot ja hou­kut­te­le­vuus kas­vai­si­vat Her­ne­saa­ren ja koko Ete­lä-Hel­sin­gin osalta.

  18. B:

    Bule­var­di on hie­noim­pia katu­ja Hel­sin­gis­sä ja sii­tä oli­si hel­pos­ti saa­ta­vis­sa vie­lä hie­nom­pi. Samas­sa läjäs­sä jouk­ko­lii­ken­teen tuo­tot ja hou­kut­te­le­vuus kas­vai­si­vat Her­ne­saa­ren ja koko Ete­lä-Hel­sin­gin osalta.

    Eikä täs­tä sit­ten enää puu­tu­kaan kuin raken­nus­vi­ras­ton havit­te­le­ma van­ho­jen pui­den “uusi­mi­nen”, joka jäi edel­li­sel­tä katu- ja puis­to-osas­ton esi­mie­hel­tä Osmo Tor­vi­sel­ta teke­mät­tä: “Sit­ten kun­nos­tai­sin Munk­ki­nie­men Puis­to­tiel­lä ja Bule­var­dil­la ole­vat puut, jot­ka alka­vat olla elin­kaa­ren­sa lopus­sa.” Siis van­hat puut nurin, ja pik­ku­tai­met tilal­le. Vai miten pui­ta muu­ten muka “kun­nos­te­taan”?

  19. Esit­te­li­jät huo­maut­ti­vat, ettei kor­keam­pi raken­ta­mi­nen tuo lisää tehokkuutta.”

    Jos raken­ne­taan kor­keam­pia raken­nuk­sia, niin raken­nus­ten ympä­ril­le jää (siis sää­dös­ten mää­räyk­ses­tä) pal­jon enem­män tilaa. Tätä tilaa voi­daan sit­ten käyt­tää vir­kis­ty­sa­lu­ee­na, park­ki­paik­koi­na, leveäm­pi­nä katui­na ja kevyen­lii­ken­teen väy­li­nä, etc… 

    Ymmär­rä kyl­lä että käy­tän­nös­sä tont­tien koko rajaa raken­nus­ten sijoit­te­lua. Itse ajat­te­len hyvä­nä mal­li­na esi­mer­kik­si New Yor­kin tihe­ää kor­ke­aa raken­nus­kan­taa ja näi­den vastapainona/mahdollistamina suu­ria yhte­näi­siä virkistysalueita.

  20. Pet­te­ri: Kyl­lä­hän Har­jun tai Puna­vuo­ren rakennustiheydellä…

    Eihän Hel­sin­gis­sä voi olla muun­lais­ta raken­nus­ti­heyt­tä, jos täs­tä aio­taan jos­kus tule­vai­suu­des­sa teh­dä kau­pun­ki. Nyt uusia aluei­ta kaa­voit­ta­vat jäl­jes­tä pää­tel­len sel­väs­ti maal­ta muut­ta­neet ark­ki­teh­dit. Tii­vis­tä, kau­pun­ki­mais­ta kaa­vaa ei osa­ta teh­dä edes ihan keskustaan.

    Samoin vai­kut­taa sil­tä, että ase­ma­kaa­voit­ta­jia on aivan lii­kaa, kos­ka on aikaa puu­has­tel­la kai­ken­lais­ten detal­jien kans­sa. Ei kaa­voi­ta­mi­nen ole mitään raket­ti­tie­det­tä. Teh­dään sopi­van kokoi­sia neliöi­tä, esi­mer­kik­si 80 m * 270 m on osoit­tau­tu­nut ihan hyväk­si ja sii­hen voi raken­taa kaik­kea oma­ko­ti­ta­lois­ta pil­ven­piir­tä­jiin. Suo­mes­sa aikai­sem­min käy­tet­ty 100 m * 120 m toi­mii myös. Jae­taan kort­te­li riit­tä­vän pie­nik­si ton­teik­si. Kort­te­lien väliin piir­re­tään kapei­ta katu­ja poh­jois — ete­lä ja itä — län­si suun­taan. Joka kah­dek­sas katu on leveäm­pi. Levei­den katu­jen ris­teyk­seen teh­dään lii­ken­neym­py­rä. Kysy­tään geo­lo­geil­ta, jos joku kort­te­li on raken­nus­kel­vo­ton, niin sii­hen tulee sit­ten puis­to. Mikä ihme täs­sä voi mak­saa ja kestää?

    Pet­te­ri:
    …Onkin käsit­tä­mä­tön­tä, että Hel­sin­gin yleis­kaa­vas­sa loma-asun­to­mai­nen pals­ta­vil­je­ly on sel­keäs­ti ase­tet­tu kau­pun­ki­mai­sen asu­mi­sen edelle. 

    Ei ollen­kaan, sil­lä ne kuu­lu­vat kau­pun­kei­hin. Hel­sin­gis­sä ei ole pulaa maas­ta, joten puu­tar­ha­pals­to­jen ja len­to- sekä golf­kent­tien hätyyt­te­lyl­le on aina jokin muu syy. Mikä se kul­loin­kin on, voi vaih­del­la, mut­ta toden­nä­köi­ses­ti sii­hen aina liit­tyy peri­suo­ma­lai­nen kateus. Itse en pidä kateut­ta miten­kään yhteis­kun­taa eteen­päin vie­vä­nä voi­ma­na, joten sii­tä oli­si hyvä päästä.

    Jalan­kul­ki­ja: Eikä täs­tä sit­ten enää puu­tu­kaan kuin raken­nus­vi­ras­ton havit­te­le­ma van­ho­jen pui­den “uusi­mi­nen”…

    Puis­to­jen iso­ja leh­ti­pui­ta tulee seu­ra­ta ja uusia suun­ni­tel­mal­li­ses­ti, kos­ka muu­ten niis­tä tulee vaa­ral­li­sia. Jos osa töis­tä on jätet­ty teke­mät­tä, se tar­koit­taa käy­tän­nös­sä, että jos­sain on sit­ten koko­nai­suu­des­saan vähän pie­nem­pää puustoa.

  21. Esi­te­tys­sä laa­juu­des­sa vene­sa­ta­ma peit­täi­si näky­miä merel­le ja Pih­la­ja­saa­reen. Olen­nai­ses­ti pie­nem­pi vene­sa­ta­ma riit­täi­si kyl­lä NJK:lle ja mah­dol­li­sel­le kil­pa­pur­jeh­dus­kes­kuk­sel­le. Pih­la­ja­saa­ren ja Her­ne­saa­ren väli­nen sal­mi säi­lyi­si leveäm­pä­nä ja kil­pa­pur­jeh­dus­ra­ta kaven­tui­si vähem­män. Sii­nä mie­les­sä Hyt­ti­sen ehdo­tus ansait­si­si kai­ken tuen.

  22. Tuo­mas:
    Esi­te­tys­sä laa­juu­des­sa vene­sa­ta­ma peit­täi­si näky­miä merel­le ja Pih­la­ja­saa­reen. Olen­nai­ses­ti pie­nem­pi vene­sa­ta­ma riit­täi­si kyl­lä NJK:lle ja mah­dol­li­sel­le kilpapurjehduskeskukselle.Pihlajasaaren ja Her­ne­saa­ren väli­nen sal­mi säi­lyi­si leveäm­pä­nä ja kil­pa­pur­jeh­dus­ra­ta kaven­tui­si vähem­män. Sii­nä mie­les­sä Hyt­ti­sen ehdo­tus ansait­si­si kai­ken tuen.

    Oli­si täy­sin jär­je­tön­tä uhra­ta Hel­sin­gin kaik­ki ran­nat asun­to­ra­ken­ta­mi­sel­le. Her­ne­saa­ren kär­keen voi­si perus­taa vaik­ka len­to­ve­ne­sa­ta­man ja pal­jon muu­ta, pelk­kiä asun­to­ja hyö­dyl­li­sem­pää. Gryn­de­reit­ten ja kiin­teis­tö­alan ahnai­den peto­jen kyl­ty­mät­tö­myy­des­tä kär­sii koh­ta Suo­mes­sa koko kansa.

    Eräs len­to­ve­neen tai pikem­min­kin ehkä lii­toa­luk­sen pro­to­tyy­pin visio oli esil­lä HS:n artik­ke­lis­sa tasan kuu­kausi sit­ten, 17.3.2016 (s. A13). Sel­lai­nen kul­ku­neu­vo perus­tuu suo­ma­lai­sen insi­nöö­rin ja kek­si­jän, Toi­vo Kaa­rion ideoi­hin, joi­ta hän sai ilmei­ses­ti raken­nel­tu­aan len­nok­ke­ja ja havain­noi­tu­aan San­ta­ha­mi­nan ja kan­ta­kau­pun­gin välil­lä tal­vel­la kul­ke­nei­ta moot­to­ri­re­kiä, ja tes­tat­tu­aan pin­ta­lii­tä­jiä Tai­val­lah­den jääl­lä jo 1930-luvun puo­li­vä­lis­sä. (Kaa­rion nimi löy­tyy muu­ten jopa Wiki­pe­dias­ta, ks. esim. koh­das­ta: “hoverc­raft”).

    Her­ne­saa­reen voi­si sopia nykyi­sen Arc­tec­hin tela­kan lisäk­si hyvin myös kau­pun­gin ulkoi­lu­vi­ras­ton työ­ve­ne­tu­ki­koh­ta ja mui­ta­kin venei­lyyn liit­ty­viä toi­min­to­ja. Alu­eel­la voi­si toi­mia esi­mer­kik­si meria­lan uuden, kas­va­van elin­kei­non haa­ran yri­tyk­siä, jot­ka nos­ta­vat Suo­men suos­ta. Sin­ne tar­vi­taan vain rei­lus­ti tilo­ja jou­kol­le yri­tyk­siä, jot­ka uskal­ta­vat luo­da uut­ta kokei­le­mal­la, ehkä alkuun muu­ta­min ereh­dyk­sin, mut­ta koko ajan paran­taen ja kasvaen. 

    Täs­sä oli­si Hel­sin­gil­le yksi menes­tyk­sen resep­ti. Her­ne­saa­ren tai Munk­ki­saa­ren alu­eel­la on aikoi­naan ollut tuki­koh­ta jopa neli­pot­ku­ri­sen ilma­tyy­ny­aluk­sen koea­joil­le. Tar­vi­taan mal­li- ja pro­to­tyyp­pi­pa­jo­ja, varas­to­ja sekä riit­tä­väs­ti toi­mis­to­ti­lo­ja pie­nil­le ja kes­ki­ko­koi­sil­le yri­tyk­sil­le, jois­ta osa voi­si kes­kit­tyä myös alan lukuis­ten, uusien IT-rat­kai­su­jen kehit­tä­mi­seen yhteis­työs­sä alan mui­den toi­mi­joi­den kanssa. 

    Myös län­nes­sä, vaik­ka­pa Koi­vusaa­res­sa (vain kah­den met­ro­py­sä­kin pääs­sä Ota­nie­mes­tä!) voi­si toi­mia tuol­lai­nen prototyyppi‑, puo­li­mal­li- tai tes­ti­pa­ja, muu­ta­mien pien­ten, kevyt­ra­ken­teis­ten toi­mis­to­mo­tel­lien kera. Päät­tä­jäm­me ovat joko pel­käs­tään syn­ti­sen ja lyhyt­nä­köi­sen raha­nah­nei­ta tai umpi­so­kei­ta, kun eivät näe mitä mah­dol­li­suuk­sia kau­pun­gin ran­ta-alueil­la piilee. 

    Jos ja kun meren­pin­ta nousee nopeas­ti (ehkä jopa seit­se­män met­riä) Grön­lan­nin man­ner­jää­ti­kön sula­mi­sen myö­tä (ks. HS/17.4.2016, s. B5), on sulaa hul­luut­ta pyr­kiä raken­ta­maan Hel­sin­gin ran­noil­le uusia, tyl­siä kau­pun­gi­no­sia. Koh­ta voi olla enem­män käyt­töä jopa uusil­le “Nooan arkeille”!

  23. Sak­ke: Oli­si täy­sin jär­je­tön­tä uhra­ta Hel­sin­gin kaik­ki ran­nat asuntorakentamiselle.


    Eräs len­to­ve­neen tai pikem­min­kin ehkä lii­toa­luk­sen pro­to­tyy­pin visio oli esil­lä HS:n artik­ke­lis­sa tasan kuu­kausi sit­ten, 17.3.2016 (s. A13). Sel­lai­nen kul­ku­neu­vo perus­tuu suo­ma­lai­sen insi­nöö­rin ja kek­si­jän, Toi­vo Kaa­rion ideoi­hin, joi­ta hän sai ilmei­ses­ti raken­nel­tu­aan len­nok­ke­ja ja havain­noi­tu­aan San­ta­ha­mi­nan ja kan­ta­kau­pun­gin välil­lä tal­vel­la kul­ke­nei­ta moot­to­ri­re­kiä, ja tes­tat­tu­aan pin­ta­lii­tä­jiä Tai­val­lah­den jääl­lä jo 1930-luvun puo­li­vä­lis­sä. (Kaa­rion nimi löy­tyy muu­ten jopa Wiki­pe­dias­ta, ks. esim. koh­das­ta: “hoverc­raft”).

    Pie­ni täs­men­nys edel­li­seen on ehkä tarpeen:
    Kuten kaik­kien mer­kit­tä­vien kek­sin­tö­jen koh­dal­la on myös ilma­tyy­ny­aluk­sen ja pin­ta­lii­tä­jän­kin tapauk­ses­sa voi­nut ideoi­ta alun­pe­rin olla ja kehi­tys­työn jat­ka­jia olla samoin useita. 

    Olen­nais­ta on kui­ten­kin se, kuka kyke­nee rat­kai­se­maan pahim­mat tek­nis-talou­del­li­set ongel­mat (ml. rahoi­tus) ja raken­ta­maan keksinnöstään/innovaatiostaan myyn­ti­kel­poi­sen, sekä raken­ta­jal­leen että käyt­tä­jil­leen lopul­ta kan­nat­ta­van tuot­teen, jon­ka mah­dol­li­set hai­tat ympä­ris­töl­leen ovat joko ole­mat­to­mat tai aina­kin riit­tä­vän vähäiset.

    Ongel­mien rat­kai­su ei usein­kaan ole mah­dol­lis­ta pel­käs­tään teo­rias­sa, siis ilman että lait­tei­ta pääs­tään tes­taa­maan (kokei­le­maan) myös labo­ra­to­rios­sa ja sen jäl­keen myös­kin käy­tän­nös­sä. Sen vuok­si tar­vi­taan eri­lai­sia malli‑, puo­li­mal­li- ja pro­to­tyyp­pi­pa­jo­ja sekä monen­lai­sia koelaboratorioita. 

    Vali­tet­ta­vas­ti em. pajo­jen ja koe­la­bo­ra­to­rioi­den mer­ki­tys ei ole monel­le päät­tä­jäl­le kovin sel­vä. Ehkä he vain sit­ten osta­vat kehit­ty­neem­mät kul­ku­neu­vot mie­lum­min ulko­mail­ta (, aina­kin nykyi­sel­lä ruplan kurssilla).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.