Mitä tehdä ilmaisella sähköllä?

Run­sas tuuli- ja aurinkoen­er­gian tar­jon­ta ovat saat­ta­neet sähkö­markki­nat out­oon tilanteeseen. Jos sekä tuulee että aurinko pais­taa, sähkön hin­ta painuu erit­täin alas. Suomes­sa hin­ta ei ole vielä men­nyt negati­ivisek­si, mut­ta Sak­sas­sa on tämäkin koet­tu. Aurinkovoima tekee Suomeen vas­ta tuloaan. 

Hal­pa sähkö merk­it­see, ettei per­in­teisiä voimalaitok­sia kan­na­ta nyt rak­en­taa käytöstä pois­tunei­den tilalle. Helenin esimerkik­si piti kor­va­ta Hanasaaren kivi­hi­ilivoimala hakevoimalal­la Vuosaa­res­sa, mut­ta yhtiö tyy­tyi pelkkään läm­pökat­ti­laan kaukoläm­mön tuot­tamista varten. 

Näis­sä olois­sa Olk­ilu­o­to 3 ja Fen­novoiman ydin­voimala tule­vat ole­maan omis­ta­jilleen raskas taloudelli­nen taak­ka. Jat­ka lukemista “Mitä tehdä ilmaisel­la sähköllä?”

Ylhäältä aloitettu perustulo

Perus­tu­lon idean yhä use­ampi alkaa hyväksyä, mut­ta moni on sitä mieltä, että sen toteut­ta­mi­nen on ylivoimaisen vaikeata.

Minä olen pitkään ollut sitä mieltä, että perus­tu­loon pitäisi siir­tyä liuku­vasti aloit­taen pien­estä perus­tu­losta, joka ei riitä kor­vaa­maan syype­r­usteista sosi­aal­i­tur­vaa, mut­ta pienen­täisi sen haitallisia vaiku­tus­ta. Työ­markki­natukea esimerkik­si las­ket­taisi­in niin paljon, että se yhdessä perus­tu­lon kanssa on yhtä suuri kuin aiem­min. Näin se tuk­isi lähin­nä pieniä palkko­ja – pieni perus­tu­lo tuk­isi vain hyvin pieniä palkkoja.

Entä jos tehtäisi­inkin toisin päin? Aloite­taan pieniä palkko­ja tukev­as­ta perus­tu­losta ja siir­retään sosi­aal­i­tur­van yksinker­tais­t­a­mi­nen seu­raavi­in aske­li­in. Täl­löin perus­tu­lo on ajatelta­va negati­ivise­na tuloverona. (Negati­ivi­nen tulovero johtaa täysin samaan tulok­seen kuin perus­tu­lo.) Yksinker­tais­es­ti jatke­taan veroast­eikkoa vähän nol­lan ala­puolelle. Oheinen kuva näyt­tää tämän yksinker­tais­tet­tuna. Yht­enäi­nen punainen vii­va vas­taa tuloveroa, joka on verotet­ta­van tulon alara­jan ala­puolel­la nolla.

ylhaalta-aloitettu-perustulo
Ylhäältä aloitet­tu perus­tu­lo. Yht­enäi­nen vii­va kuvaa nyky­istä veroa ja katkovi­i­va siihen lisät­tyä negati­ivisen tuloveron osaa. 

Jat­ka lukemista “Ylhäältä aloitet­tu perustulo”

Koijärvi ja keskuspuisto

(Kir­joi­tus on vähän piden­net­ty ver­sio kir­joituk­ses­tani tiis­tain 27.9. Helsin­gin Sanomien mielipidesivulla)

Sture Ander­s­son kysyi (HS 24.9.) min­u­un nimeltä viitat­en, miten koi­järveläi­sistä on voin­ut tul­la keskus­puis­ton silpojia.

Helsin­gin seudun kasvu on perus­tunut yli puoli vuo­sisa­taa ympäristörikos­ta lähenevään yhdyskun­tarak­en­teen hajot­tamiseen. Väk­ilu­vun kaksinker­tais­tu­mi­nen on merkin­nyt asumisen vaa­ti­man maa-alan kym­menker­tais­tu­mista, pitk­iä matko­ja, paljon asfalt­tia ja rak­en­tamisen alle jääviä luontoarvoja.

Helsin­gin yleiskaavas­sa halu­taan suun­taa muut­taa ja pyrk­iä eheään yhdyskun­tarak­en­teeseen, jos­sa liikku­mi­nen perus­tuu suurelta osin jalankulku­un ja pikaratikoi­hin. Tämä on vihreä tavoite, jota puo­lus­tan ylpeänä. Jat­ka lukemista “Koi­järvi ja keskuspuisto”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.9.2016

Huopalah­den ase­manseudun kaava

Tämä kaa­va risoo min­ua suuresti. Risoi jo maalisku­us­sa, kun tämä oli meil­lä varsi­naises­sa käsit­telyssä. Sil­loin olisi pitänyt vas­tus­taa tätä pon­te­vam­min. Nyt kun se tulee lausun­to­jen jäl­keen meille uud­estaan, on vähän noloa edes yrit­tää kaataa sitä.

Ympäristöstään erotet­tuna kaa­va olisi oikein kiva ja suo­ras­taan söpö. Van­hat raken­nuk­set ase­manseudul­la suo­jel­laan ja tehdään viehät­tävä puis­tokin. Ennen van­haan VR rak­en­si asemien luo nät­te­jä talo­ja henkilökun­nalle. Näitä pitäisi suo­jel­la ympäri maa­ta, eri­tyis­es­ti tietysti siel­lä, mis­sä itse ase­ma on lakkautettu.

Tämä nyt kuitenkin on raide­jok­erin ja rantaradan risteys. Luulisi suh­teel­lisen edun peri­aat­teen perustel­e­van aivan toisen­laista maankäyttöä.

VR (tai rata­hallintokeskus) kuitenkin ehti myy­dä raken­nuk­sen yksi­ty­isas­un­nok­si ja tähän nyt ollaan sopeu­tu­mas­sa. Val­tio on aivan surkea maan­omis­ta­ja. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 27.9.2016”

Kaupunkisunnittelulautakunnan lista 20.9.2016

Kovin tyhjät esi­tys­li­s­tat jatku­vat. Tietaa han­kalaa loppusyksyä

500 auton parkkilu­o­la Katajanokalle

Tämä oli meil­lä käsit­telyssä 27.1.2015. Nyt se on palan­nut lausun­tok­ier­rokselta, eikä siihen esitetä muutoksia.

Minä en kata­janokkalaise­na ole eri­tyisen ilah­tunut mas­si­ivis­es­ta pysäköin­tiu­lu­o­las­ta, joka muut­taa vähäau­toisen alueen luon­net­ta radikaal­isti. En näköjään ole yksin.

Muis­tu­tuk­sis­sa use­ampi henkilö ja asun­to-osakey­htiö vas­tus­taa pysäköin­tilu­o­laa, joko kos­ka ei halua Kata­janokalle auto­ja ja ruuhkia tai sik­si, että pelkää raken­nusten puoles­ta, kun räjäy­tyk­set halko­vat talo­jen seiniä. Näin tapah­tui, kun mys­tistä luo­laa raken­net­ti­in ulko­min­is­ter­iön lähet­tyville. Niistä ei saatu kor­vauk­sia, kos­ka mis­tä sen tietää, että juuri räjäy­tyk­set niitä seiniä rikkoi­vat. Jat­ka lukemista “Kaupunkisun­nit­telu­lau­takun­nan lista 20.9.2016”

Saraksen tilan maiden lunastus Vantaalla

Kim­mo Oksa­nen kir­joit­ti 1.9. HS:n pääkir­joi­tus­sivul­la, kuin­ka epäoikeu­den­mukaises­ti Van­taa kohtelee Sarak­sen tilan omis­tavaa perikun­taa, jon­ka mai­ta on tarkoi­tus lunas­taa asun­to­tuotan­toon 43,4 hehtaaria Van­taal­la. Kyse ei ole perikun­nan halus­ta säi­lyt­tää maati­la maati­lana, vaan rahas­ta. Van­taa on tar­jon­nut maat­alouskäytössä olleesta maas­ta 55 000 euroa hehtaar­il­ta, mut­ta perikun­ta halu­aa 265 000 euroa hehtaarilta.

Kim­mo Oksasen mielestä on epäoikeu­den­mukaista, että Van­taa halu­aa maapo­h­jan arvon­nousun itselleen. Jat­ka lukemista “Sarak­sen tilan maid­en lunas­tus Vantaalla”

Lisääkö vai vähentääkö teollisuuden energiankäytön tuki globaaleja päästöjä

electricity_prices_for_industrial_consumers_second_half_2015_%c2%b9_eur_per_kwh_yb16
Teol­lisu­u­den sähkön hin­ta vuon­na 2015, €/kWh. Suomes­sa sähkö toisek­si halv­in­ta Ruotsin jälkeen

Hal­li­tus on ohjel­mansa mukaises­ti alka­mas­sa tukea paljon sähköä kulut­tavaa teol­lisu­ut­ta kom­pen­saa­tiona sille sähkön hin­nan nousulle, jon­ka päästökaup­pamekanis­mi aiheut­taa. Pääasialli­nen osoite taitaa olla Out­okumpu Oyj.

Aloite­taan nyt tuot­ta­mas­ta sähkön hin­nan nousus­ta. Sähkön hin­ta ei ole ilmastopoli­ti­ikan vuok­si nous­sut vaan laskenut, kun tuuli ja aurinkosähkö ”häiriköivät” sähkö­markki­noil­la. Kom­pen­saa­tio on ongel­mas­ta, jota ei ole. Jat­ka lukemista “Lisääkö vai vähen­tääkö teol­lisu­u­den ener­giankäytön tuki globaale­ja päästöjä”

Matalapalkkatyö nostaa tunteita

Teimme vuon­na 2013 Juhana Var­ti­aisen kanssa raportin ”Lisää mata­la­palkkatyötä”. Pro­voka­torisen otsikon takana oli näke­mys, että rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den suuri mas­sa on vähän koulute­tuis­sa. Tälle joukolle sovel­tuvia töitä on liian vähän.

Rak­en­teel­lisek­si työt­tömyy­dek­si arvioiti­in 1980-luvun lop­ul­la vähän yli kak­si pros­ent­tia, nyt jo yli seit­semän pros­ent­tia. ja näyt­tää ole­van yhä kasvussa.

Suomes­sa vieroksu­taan mata­latuot­toisen työn mah­dol­lis­tamista, kos­ka ehdimme tuu­dit­tau­tua niin hyvään. Vielä 1980-luvul­la työn kas­va­va kysyn­tä suun­tau­tui tasais­es­ti koko väestöön. Suo­mi oli matkalla sosi­aaliseen onnelaan. Jat­ka lukemista “Mata­la­palkkatyö nos­taa tunteita”

Kasvun pullonkaula on riskirahoituksessa ja yrityskulttuurissa

Kävin Tekesin aamupäiväsem­i­naaris­sa kuun­tele­mas­sa kasvun rajoista. Tulin aika vaku­ut­tuneek­si, että mei­dän ongel­mamme ei ole koulu­tuk­ses­sa eikä tutkimus­ra­hoituk­ses­sa eikä inno­vaa­tioym­päristössä, vaan yri­tyskult­tuuris­sa ja rahoituk­ses­sa. Jos Suomes­sa kehitetään lupaa­va tuote, siitä ei saa­da suo­ma­laista men­estys­tuotet­ta, kos­ka hyvä keksin­tö ei löy­dä taak­seen hyvää yri­tysosaamista eikä riske­jä sietävää kär­siväl­listä rahoitusta.

Lupaa­va idea men­estyy parem­min muual­la. Sik­si suo­ma­lainen inno­vaa­tio kan­nat­taa myy­dä ulko­maille – yleen­sä vielä aivan liian aikaisin, jol­loin siitä saa huonon hinnan.

Kat­sokaa nyt vaikka­pa nyhtökau­raa. Sen kehit­täjät ovat osuneet varsi­naiseen kul­ta­suoneen. Tuotet­ta voisi vaik­ka heti myy­dä sadoil­la miljoonil­la euroil­la vuodessa. Nyt sitä ei saa mis­tään. (Minä tiedän yhden paikan, mut­ta en ker­ro!) Netis­sä on jokin nyhtäkau­ratut­ka, jos­sa ihmiset ker­to­vat toisilleen, mis­tä sitä mil­loinkin saa. Jat­ka lukemista “Kasvun pul­lonkaula on riski­ra­hoituk­ses­sa ja yrityskulttuurissa”

Minä ja keskipinta-alanormi

Vuokratur­van hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja Timo Met­so­la syyt­ti blo­gis­saan kokoomus­ta per­hea­sun­to­jen suosimis­es­ta Helsingis­sä. Hänen mukaansa kokoomuk­sen tavoit­teena muinaises­sa 75 neliön sään­nössä oli han­kkia kaupunki­in kokoomus­ta äänestäviä hyviä veron­mak­sajia vihrei­den ja vasem­mis­ton äänestäjien kustannuksella.

Kun kokoomus­laiset äläh­tivät ja sanoi­vat Met­solan syytök­sen ole­van käsit­tämätön­tä potaskaa, Met­so­la otti yhteyt­tä min­u­un saadak­seen vahvis­tuk­sen teo­ri­alleen. Min­un oli pakko sanoa, että hän on väärässä. Asun­to-ohjel­ma­neu­vot­teluis­sa joskus yli kymme­nen vuot­ta sit­ten minä toin pöytään tuon tavoitteen.

Oli kyse lap­siper­hei­den puolustamisesta

Tavoit­teenani ei ollut tuo­da hyviä veron­mak­sajia vaan puo­lus­taa lap­siper­heitä. Sinän­sä olen sitä mieltä, että Espoo har­joit­taa erit­täin aggres­si­ivista hyvien veron­mak­sajien valikoimista, joten puo­lus­tau­tu­mi­nen sitä vas­taan ei olisi mitenkään moraali­ton­ta, mut­ta siitä ei nyt ollut kyse. Sitä, mil­lä moti­iveil­la muut puolueet tuon tavoit­teen hyväksyivät, en voi tietää. Voi olla, että jotkut kokoomus­laiset lask­i­vat juuri niin kuin Met­so­la väit­tää. Kovin suur­ta vään­töä tuos­ta tavoit­teesta ei ollut. Sen hyväksyivät kaik­ki siltä istu­mal­ta. Jat­ka lukemista “Minä ja keskipinta-alanormi”