Itä-Helsinkiin täydennysrakentamista

Kaiken ilon aiheen lomas­sa Helsin­gin val­tu­us­tosem­i­naaris­sa mure­hdit­ti­in sitä, ettei myön­teinen kierre ole tart­tunut Itä-Helsinkiin.

Minä väitän, että tehokkain­ta olisi kaavoit­taa Itä-Helsinki­in vähin­tään 50 000 asukas­ta lisää. Alue­han on järkyt­tävän väljästi kaavoitettu.

Tämä väite perus­tuu erääseen ohjeeseen, jon­ka joku asi­aa tutk­in­ut tutk­i­ja oli kir­joit­tanut asun­tosi­joit­ta­jille – keinot­telijoille voisi joka sanoa. Tuos­sa ohjeessa kehotet­ti­in osta­maan sijoi­tusasun­to­ja sieltä, minne on kaavoitet­tu lisää. Se ennus­taa alueen houkut­tele­vu­u­den kasvua. Parem­mat palve­lut, enem­män elämää ja parem­mat joukkoli­iken­ney­htey­det. Jat­ka lukemista “Itä-Helsinki­in täydennysrakentamista”

Taas yksi Soininvaara-Vartiainen ehdotuksista toteutettu

Kissan on tun­netusti nos­tet­ta­va itse häntäänsä.

Lehdet ovat hehkut­ta­neet, kuin­ka osit­tainen varhen­net­tu varhaiseläke on saavut­tanut suur­ta suo­sio­ta. Tätäkin me esitimme Juhana Var­ti­aisen kanssa rapor­tis­samme Lisää mata­la­palkkatyötä. Kut­suimme sitä osaeläk­keek­si, mut­ta byrokra­tia on osan­nut tehdä nimestä vähän pidemmän.

Esitimme, että osaeläke kor­vaisi osa-aikaeläk­keen. Tämä poikkeaa osa-aikaeläk­keestä kahdel­la taval­la. Se EI edel­lytä työa­jan lyhen­tämistä. Saa myös alkaa tehdä töitä hitaam­min tai siir­tyä helpom­pi­in ja sik­si pieni­palkkaisem­pi­in hom­mi­in. Tai saa lyhen­tää työaikaansa.

Toisek­si tämä on eläke­jär­jestelmän kannal­ta kus­tan­nus­neu­traali. Kun ottaa osan eläk­keestä etukä­teen, lop­ulli­nen eläke jää vähän pienem­mäk­si. Aikanaan osa-aikaeläke oli suo­ras­taan törkeän edulli­nen. Eräs eläke­jo­hta­ja sanoi tuo­hon aikaan, että jos joku ei 56 vuot­ta täytet­tyään ymmär­rä siir­tyä osa-aikaeläk­keelle, hänelle pitää myön­tää välit­tömästi täysi työkyvyttömyyseläke.

Myön­nän. Aja­tus tästä eläke­muo­dos­ta syn­tyi min­ulle Sin­ga­poren matkan aikana.

Tästä mei­dän raportis­tamme on toteutet­tu yllät­tävän monta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.1.2017

Tämä oli varsi­nainen pöydällepanokokous.

Her­ne­saaren osayleiskaava

Kaa­va on paran­tunut koko ajan. Aloitet­ti­in jostain noin 4 400 asukkaas­ta ja nyt kaavail­laan 6 900 asukas­ta. Todet­takoon kuitenkin, että yleiskaavas­sa ei lyödä lukkoon raken­nusten korkeuk­sia, joten tuo­ta voidaan vielä ruka­ta, mut­ta näil­lä nurkil­la se tulee olemaan.

Helikopteriken­tän heivaami­nen pois kaavas­ta oli erit­täin hyvä asia. Saati­in läh­es 2 000 lisäa­sukas­ta pelkästään sil­lä ja säästet­ti­in yli 100 M€ kaupun­gin rahaa.

Nyt niemen kär­keen suun­nitel­tua vene­sa­ta­maa on pienen­net­ty olen­nais­es­ti niin, että vene­paikko­ja on enää 400. Ne muuten mak­sa­vat 30 M€ eli 75 000 €/venepaikka. On ihan kiva, että kaupun­ki suosii veneilyä, mut­ta kyl­lä veneil­i­jöi­den pitäisi tuo­hon kus­tan­nuk­seen vähän itsekin osal­lis­tua. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 31.1.2017”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.1.2017 osa 2

(esi­tys­lis­taan tästä)

Pyöräily­barometri

Peräti 57 helsinkiläi­sistä pyöräilee ainakin ker­ran viikos­sa lumet­tomana aikana, 11 % ympäri vuo­den. Suurin osa on hyötyli­iken­net­tä – ollaan siis matkalla jon­nekin ja vain 14 % sanoi kun­toilun syyk­si pyöräi­lyyn. Kun­toilu syynä pyöräi­lyyn oli yleistä ikään­tynei­den kohdal­la. Nuorem­mil­la syynä oli sen kätevyys liikku­mis­muo­toa­ja sekä myön­teinen vaiku­tus terveyteen.

Pyöräi­lyn edis­tämis­es­tä ollaan läh­es yksimielisiä. 96 pros­ent­tia kaik­ista helsinkiläi­sistä kan­nat­ti pyöräi­lyn edis­tämistä ja 92 niistäkin, jot­ka eivät itse pyöräile.

Myön­teisyys pyöräi­lyä kohtaan kor­reloi selvästi koulu­tus­ta­son kanssa niin, että mitä korkeampi koulu­tus, sitä enem­män pyöräilee itse ja kan­nat­taa pyöräi­lyä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 31.1.2017 osa 2”

Halla-ahosta tulee perussuomalaisten seuraava puheenjohtaja

Perus­suo­ma­laisil­la on kum­malli­nen tapa vali­ta puheen­jo­hta­ja. Sen val­it­se­vat puolueen 10 000 jäsen­estä suo­ral­la vaalil­la ne, jot­ka saa­pu­vat kok­ou­s­paikalle.  Kok­ous on kesäku­us­sa Jyväskylän Paviljongis­sa. Osal­lis­tu­mis­pros­entin olete­taan jäävän alhaisek­si, kos­ka kok­ousti­lan audi­to­ri­oon ei mah­du kuin 1200 henkeä.

On ihan hyvä peri­aate, että puolueen puheen­jo­hta­jan val­it­se­vat kaik­ki jäsenet suo­raan, mut­ta se pitää sil­loin jär­jestää posti- tai net­tiäänestyk­senä, johon kaikil­la jäse­nil­lä on tosi­asialli­nen mah­dol­lisu­us osal­lis­tua. Vaa­timus paikan päälle raa­hau­tu­mis­es­ta kohtelee jäseniä aivan eriarvoisesti.

Hal­la-aho­laisil­la on paljon parem­mat kana­vat kan­nus­taa väkeään kok­ouk­seen vaikka­pa Hom­mafoo­ru­min kaut­ta kuin puolueen muiden siip­i­en edus­ta­jil­la. Kun jokin vedonlyön­ti­toimis­to avaa vedonlyön­nin perus­suo­ma­lais­ten tulev­as­ta puheen­jo­hta­jas­ta, aion lyödä vetoa Hal­la-ahon puoles­ta, jos ker­roin on jostain kum­mallis­es­ta syys­tä yli 1,8. Jat­ka lukemista “Hal­la-ahos­ta tulee perus­suo­ma­lais­ten seu­raa­va puheenjohtaja”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.1.2017 Osa 1 Hernesaari ja Koivusaari

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Her­ne­saaren osayleiskaava. 

Luot­ta­mus­miehet on ilmeis­es­ti tarkoi­tus nään­nyt­tää tai sit­ten on tekeil­lä jonkin merkit­tävän päätök­sen salakul­je­tus. Asi­ako­hdas­sa on liit­tei­neen mate­ri­aalia 1869 sivua. Näin siinä käy, kun hallinto-oikeus menee kumoa­maan jonkin kaa­van sen vuok­si, ettei ole selvitet­ty tarpeeksi.

Tämä on meil­lä kuitenkin toista ker­taa. Olemme tästä asial­lis­es­ti päät­täneet, ja nyt käsit­telemme vain sitä, mihin lausun­not anta­vat aihet­ta. Eivät juuri mihinkään.

Her­ne­saares­ta on tulos­sa hieno paik­ka. Antero Var­tia ja Jasper Pääkkö­nen pani­vat Löy­lyn kaukonäköis­es­ti hyvälle paikalle. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 31.1.2017 Osa 1 Her­ne­saari ja Koivusaari”

Vuoden 2016 väestömuutosten ennakkotiedot

Vuo­den aikana Suomen väk­iluku kasvoi 15 285 hen­gel­lä. Väestönkasvu tapah­tui enem­män kuin kokon­aan Helsin­gin seudun 14 kun­nas­sa, joiden yhteen­las­ket­tu väk­iluku kasvoi 18 936 hengellä.

Suomen väk­iluku joh­tui täysin net­tomaa­han­muu­tos­ta, sil­lä suo­ma­laisia kuoli 984 henkeä enem­män kuin syn­tyi. Viimek­si näin kävi vuon­na 1940. Ei ole vaikea ennus­taa, että näin käy seu­raav­ina vuosi­nakin, sil­lä kuolleisu­us on ymmär­ret­tävis­sä syistä voimakkaas­sa kasvus­sa.  Helsin­gin seudul­la syn­tynei­den enem­myys oli kuitenkin 5 559 henkeä, mikä tarkoit­taa, että kuollei­den määrä ylit­ti muual­la maas­sa syn­tynei­den määrän peräti 6 575 hengellä.

Vuo­den vai­h­teessa suo­ma­lai­sista asui Helsin­gin seudul­la 26,5 %. Vuo­den aikana syn­tyneistä Helsin­gin seudun osu­us oli 29,7 %, kuolleista 18.8 % ja net­tomaa­han­muu­tos­ta 37,2 %. Jat­ka lukemista “Vuo­den 2016 väestö­muu­tosten ennakkotiedot”

Keksi kelvollinen sana “oikeistopopulismille”

Kir­joituk­seni “pop­ulis­min pelko kor­vaa kom­mu­nis­min pelon herät­ti oikeutetun keskustelun sanan pop­ulis­mi käytöstä. Eikö Paa­vo Arhin­mäkikin ole pop­ulisti (on, todel­lakin)? Myön­nän, että ter­mi on epätarkka.

Kyse on siis ilmiöstä, jon­ka seu­rauk­se­na on ollut Brex­it, Trump, Le Penin nousu, Itä­val­lan Vapaus­puolue ja se osa perus­suo­ma­lai­sista, joka ei ole palan­nut demarei­hin tai koh­ta palaa. Moni niput­taa tähän vielä Putinin.

Ulko­mai­sis­sa lähteis­sä tämä on niin help­poa. Poli­it­tis­es­ti puhutaan ääri­oikeis­tos­ta ja vähän tieteel­lisem­mässä tek­stis­sä taan­tu­muk­sel­li­sista (reac­tionary) , sil­lä eiväthän brex­itin puoles­ta pelkästään äärikoikeis­to­laiset äänestäneet, mut­ta his­to­ri­an kulkua he halu­si­vat kuitenkin tuu­pa­ta taak­sepäin. Suomes­sa taan­tu­mus ‑sanan kon­no­taa­tio on kyl­lä kovin kielteinen.

Sitäkään ei tietenkään saa sanoa, että his­to­ria tois­taa itseään. Nämä liik­keet ovat kovin tut­tu­ja 30-luvul­ta ja per­o­nis­min muo­dos­sa vielä 50-luvultakin.

Tähän ilmiöön ryvästyy eli­itin vas­tus­tus ja synkkä arvokon­ser­vastis­mi ja usein kaiken uuden vieroksun­ta ja vah­va kansallismielisyys.

Sanat taan­tu­muk­selli­nen ja ääri­oikeis­to pahoit­taisi­vat kovin mon­en mieltä, mut­ta kek­si­ikö joku parempaa?

Oikeistopop­ulisti?

Eriarvoisuuslama

Varoi­tus: tek­sti saat­taa sisältää talous­poli­it­tista harhaoppia.

Hen­ry Fordin ker­ro­taan sanoneen, että autote­htaan työläisille pitää mak­saa niin korkeaa palkkaa, että heil­lä on varaa ostaa auto­ja. Eihän niitä muuten saisi myy­dyk­si. Tari­na ei tiet­tävästi ole tot­ta, mut­ta se voisi olla tot­ta ja sik­si se on jäänyt elämään.

Todel­lisu­udessa Hen­ry Ford ei nos­tanut työläis­ten palkko­ja kaukonäköisyyt­tään vaan sik­si, että kas­va­van teol­lisu­u­den työvoiman kysyn­tä oli suur­ta ja kil­pailu työn­tek­i­jöistä pakot­ti nos­ta­maan palkkoja.

Tot­ta kuitenkin on, että jos palkat Amerikas­sa oli­si­vat olleet niin huono­ja, että kansa olisi elänyt nälkära­joil­la, teol­lisu­u­den nousu olisi ollut perin verkkaista. Täl­lainen köy­hyys estää kasvun ‑tilanne on tut­tu monista kehi­tys­maista. Näin klas­siset kansan­talousti­eteil­i­jät olet­ti­vat työ­markki­noiden toimi­van pääsään­töis­es­ti. Jat­ka lukemista “Eri­ar­voisu­us­la­ma”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.1.2017

(esi­tys­lis­taan tästä)

Stans­vikinkallion asemakaava

Kru­unuvuoren­ran­taan on tulos­sa kaiken kaikki­aan 13 500 asukas­ta. Tämä kaa­va mah­dol­lis­taa asun­not run­saalle 2 000 hengelle.

Kaa­va perus­tuu pääosin vuo­den 2002 yleiskaavaan ja vain vähäiseltä osin Kru­unuvuoren­ran­nan osayleiskaavaan. Näitä kah­ta se nou­dat­taa aut­tavasti. Uuden, vielä vahvis­ta­mat­toman yleiskaa­van kannal­ta kaik­ki on kunnossa.

Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 24.1.2017”