Vuoden 2016 väestömuutosten ennakkotiedot

Vuo­den aika­na Suo­men väki­lu­ku kas­voi 15 285 hen­gel­lä. Väes­tön­kas­vu tapah­tui enem­män kuin koko­naan Hel­sin­gin seu­dun 14 kun­nas­sa, joi­den yhteen­las­ket­tu väki­lu­ku kas­voi 18 936 hengellä.

Suo­men väki­lu­ku joh­tui täy­sin net­to­maa­han­muu­tos­ta, sil­lä suo­ma­lai­sia kuo­li 984 hen­keä enem­män kuin syn­tyi. Vii­mek­si näin kävi vuon­na 1940. Ei ole vai­kea ennus­taa, että näin käy seu­raa­vi­na vuo­si­na­kin, sil­lä kuol­lei­suus on ymmär­ret­tä­vis­sä syis­tä voi­mak­kaas­sa kas­vus­sa.  Hel­sin­gin seu­dul­la syn­ty­nei­den enem­myys oli kui­ten­kin 5 559 hen­keä, mikä tar­koit­taa, että kuol­lei­den mää­rä ylit­ti muu­al­la maas­sa syn­ty­nei­den mää­rän perä­ti 6 575 hengellä.

Vuo­den vaih­tees­sa suo­ma­lai­sis­ta asui Hel­sin­gin seu­dul­la 26,5 %. Vuo­den aika­na syn­ty­neis­tä Hel­sin­gin seu­dun osuus oli 29,7 %, kuol­leis­ta 18.8 % ja net­to­maa­han­muu­tos­ta 37,2 %.

Hel­sin­gin väki­lu­vun kas­vu hidas­tui hie­man ja oli nyt 7 383 hen­keä, Se on edel­leen sel­väs­ti enem­män kuin yleis­kaa­van poh­ja­na ole­va väes­tön­li­säys. Asun­to­tuo­tan­toa kos­ke­vat tie­dot ennus­ta­vat tah­din tänä vuon­na vähän kiih­ty­vän niin Hel­sin­gis­sä, Espoos­sa kuin Van­taal­la­kin.  Kehys­kun­tien osuus lisäyk­ses­tä on 12, 3 pro­sent­tia. Vuon­na 2005 se oli puo­let. Kehys­kun­tien kas­vus­ta suu­rin osa menee Jär­ven­pää­hän, Sipoo­seen, Kirk­ko­num­mel­le ja Kera­val­le. Huo­mio­ta kiin­nit­tää, että Nur­mi­jär­ven kas­vu on enem­män kuin koko­naan syn­ty­vyy­den varas­sa. Kun­tien väli­ses­sä muu­tos­sa se on 209 mii­nuk­sel­la, mitä ei rii­tä kom­pen­soi­maan edes muut­to­voit­to ulko­mail­ta (161 henkeä).

Hel­sin­gin seu­dun väes­tön­li­säyk­ses­tä 29 % tuli syn­ty­vyy­den enem­myy­des­tä, 39 % muut­to­voi­tos­ta muu­al­ta Suo­mes­ta ja 32 % nettomaahanmuutosta.

 

 

70 vastausta artikkeliin “Vuoden 2016 väestömuutosten ennakkotiedot”

  1. Mut­ta eikö oe hyvä, jos väes­tö pie­ne­nee, kun töi­tä ei tule­vai­suu­des­sa enää ole? Yhden lap­sen poli­tiik­ka koko maailmaan.

  2. Löy­tyy­kö tilas­tois­ta tie­toa miten kan­ta­suo­ma­lais­ten mää­rä kehittyi?

    Tilas­to­tie­tei­li­jät var­maan­kin nap­pia pai­na­mal­la pys­ty­vät las­ke­maan ennus­teen kuin­ka väes­töm­me jakaan­tuu seu­raa­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä kan­ta­suo­ma­lai­siin ja maahanmuuttajataustaisiin.

  3. Hel­sin­gin muut­to­tap­pio muul­le 14 kun­nan muo­dos­ta­mal­le seu­dul­le on alka­nut jäl­leen kas­vaa oltu­aan pie­nim­mil­lään ‑370 vuon­na 2013. Vii­me vuon­na tämä muut­to­tap­pio oli ennak­ko­tie­don mukaan ‑2160. Hel­sin­gin seu­dul­li­ses­ta muut­to­tap­pios­ta kol­me nel­jäs­osaa meni Van­taal­le, joka kas­voi­kin ennä­tyk­sel­li­ses­ti 4600 asuk­kaal­la eli 2,1%.
    Hel­sin­gin muut­to­tap­pio kehys­kun­tiin kas­voi sekin hie­man ja oli nyt ‑236 hen­keä. Enim­mil­lään tap­pio kehy­sa­lu­eel­le oli kui­ten­kin lähes 1600 vuon­na 2003.

    1. Kii­tos Pek­ka Vuori
      Minus­ta ei ole kovin mie­len­kiin­tois­ta, mitä kaut­ta ihmi­set muut­ta­vat vaik­ka Van­taal­le vaan se, mikä on kun­kin kun­nan tase itsen­sä ja muun Suo­men välil­lä. Mut­ta kyl­lä tuo Hel­sin­gin kaut­ta muut­ta­mi­nen tie­tys­ti kuvaa muut­to­liik­keen luon­net­ta: maal­ta Hel­sin­kiin ja Hel­sin­gis­tä Van­taal­le. Vaan ei enää Espooseen?

  4. GOLAJTTI:
    Mut­ta eikö oe hyvä, jos väes­tö pie­ne­nee, kun töi­tä ei tule­vai­suu­des­sa enää ole? 

    Töi­tä on enem­män siel­lä mis­sä on enem­män ihmi­siä ja kas­vua. Kuih­tu­vil­la alueil­la ei aina­kaan ole töitä.

  5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko Ben Zys­kowicz kantasuomalainen? 

    Mää­ri­tel­mä­ky­sy­mys ilman tar­vet­ta suu­rem­paan tun­tei­luun. Kos­ka hän JA hänen äitin­sä ovat syn­ty­neet täl­lä, tilas­to­kes­kus ilmei­ses­ti ei hän­tä aina­kaan “ulko­maa­lais­taus­tai­sek­si” luo­kit­te­li­si (vaik­ka syn­ty­mä­kan­sa­lai­suu­den, ja sen perus­teel­la, että täl­lä kan­sa­lai­suu­del­la oli oikea­ta vai­ku­tus­ta hänen poliit­ti­sen uran­sa aika­na, toi­sen­lai­ses­sa­kin luo­kit­te­lus­sa voi­si olla mieltä).

    Suo­mea tai ruot­sia äidin­kie­le­nään puhu­vien mää­rä on täs­sä maas­sa vähen­ty­nyt jo muu­ta­man vuo­den ajan ja tah­ti on ollut kiih­ty­vä. Viral­li­nen äidin­kie­li­hän on tilas­tois­sa se mitä kukin sen halu­aa ole­van, mut­ta toi­saal­ta eipä­hän ole kenel­lä­kään perus­tet­ta sil­loin väit­tää kri­tee­riä aina­kaan rasistiseksi.

  6. Näkee­kö jos­tain miten syn­ty­vyy­des­tä joh­tu­nut kas­vu jakau­tuu vie­ras­kie­lis­ten ja/tai parien jos­sa toi­nen osa­puo­li vie­ras­kie­li­nen ver­sus suo­ma­lais­ten syn­ty­vyys? Joil­la­kin maa­han­muut­ta­ja­ryh­mil­lä voi olla ihan nor­mi jokin 10 lasta.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko Ben Zys­kowicz kantasuomalainen?

    Ei tie­ten­kään ole.

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko Ben Zys­kowicz kantasuomalainen?

    Tun­nis­tan mää­rit­te­ly­on­gel­man. Viral­lis­ta vas­taus­ta ei tai­da olla.

    Itsel­le­ni kel­paa esim. mää­ri­tel­lä kan­ta­suo­ma­lai­nen jään­nö­se­räk­si kun koko jou­kos­ta ote­taan pois maa­han­muut­ta­jat. Ei tai­da helpottaa.

    Ehdo­tus. Vii­mei­sen 40 vuo­den aika­na maa­han­muut­ta­neet ja hei­dän jäl­ke­läi­sen­sä oli­si­vat maa­han­muut­ta­jia, loput kan­ta­suo­ma­lai­sia. Eli raja sii­hen kun ensim­mäi­nen pako­lai­saal­to viet­na­mi­lais­ten osal­ta alkoi.

    Itse mää­ri­tel­mä ei henk.koht. kiin­nos­ta vaan se ennus­te min­kä­lai­sek­si väes­töm­me tule­vai­suu­des­sa muut­tuu ottaen huo­mioon mm. mah­dol­li­set erot syn­ty­vyy­des­sä ja ikäjakaumassa.

  8. Väes­tö­lii­ton toi­voi­sin edis­tä­vän syn­ty­vyy­den kas­vua esi­mer­kik­si tar­joa­mal­la tehok­kai­ta kei­no­ja poliit­ti­sil­le päättäjille. 

    Maa­pal­lo ei pelas­tu sil­lä, että suo­ma­lai­set — tai län­si­mai­sen kult­tuu­rin yllä­pi­tä­jät ylei­sem­min — kuo­le­vat sukupuuttoon.

  9. Ei ole vai­kea ennus­taa, että näin käy seu­raa­vi­na vuo­si­na­kin, sil­lä kuol­lei­suus on ymmär­ret­tä­vis­sä syis­tä voi­mak­kaas­sa kasvussa”

    Var­maan­kin tule­vai­suu­des­sa, mut­ta 2010 ‑luvul­la syn­ty­vyys on alen­tu­nut voi­mak­kaam­min kuin kuol­lei­suus noussut.

    .… syn­ty­neet . .kuol­leet luonn.väestölisäys
    2010 . . 60980 . . 50790 . .10190
    2011 . . 59956 . . 50434 . . 9522
    2012 . . 59490 . . 51465 . . 8025
    2013 . . 58122 . . 51185 . . 6937
    2014 . . 57079 . . 51595 . . 5484
    2015 . . 55040 . . 52076 . . 2964
    2016 . . 52645 . . 53629 . . ‑984

    1. Mut­ta kuol­lei­suus tulee nouse­maan vuo­ren vasr­mas­ti, kos­ka suu­ret ikä­luo­kat. Syn­ty­vyy­den ennus­ta­mi­nen edel­lyt­tää nais­ten leh­tien lukemista.

  10. Viral­li­sis­sa väes­tö­ti­las­tois­sa ei käy­te­tä sanaa ”kan­ta­suo­ma­lai­set” ja tämä sana viit­taa­kin enem­män parin­tu­han­nen vuo­den takai­seen aikaan (Itä­me­ren­suo­ma­lais­ten kiel­ten ole­tet­tua kan­ta­muo­toa, kan­ta­suo­mea, puhut­tiin luul­ta­vas­ti Suo­men­lah­den molem­min puo­lin jo ajan­las­kuam­me edel­tä­vi­nä vuo­si­sa­toi­na. Wiki­pe­dia). Ylei­sis­sä esi­tyk­sis­sä kyl­lä käy­te­tään ter­miä ”kan­ta­väes­tö”, jol­le ei myös­kään ole määritelmää.
    Tilas­to­kes­kus otti vuon­na 2012 käyt­töön syn­ty­pe­rä-luo­ki­tuk­sen. Syn­ty­pe­rä ja taus­ta­maa mää­räy­ty­vät hen­ki­lön van­hem­pien syn­ty­mä­val­tio­tie­don perus­teel­la. Ulko­maa­lais­taus­tai­sia ovat ne hen­ki­löt, joi­den molem­mat van­hem­mat tai ainoa tie­dos­sa ole­va van­hem­pi on syn­ty­nyt ulko­mail­la. Ulko­maa­lais­taus­tai­sia ovat myös ulko­mail­la syn­ty­neet hen­ki­löt, joi­den kum­mas­ta­kaan van­hem­mas­ta ei ole tie­toa Väes­tö­tie­to­jär­jes­tel­mäs­sä. Mikä­li hen­ki­lön molem­mat van­hem­mat ovat syn­ty­neet ulko­mail­la, on taus­ta­maa ensi­si­jai­ses­ti bio­lo­gi­sen äidin syntymävaltio.

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kii­tos Pek­ka Vuori
    Minus­ta ei ole kovin mie­len­kiin­tois­ta, mitä kaut­ta ihmi­set muut­ta­vat vaik­ka Van­taal­le vaan se, mikä on kun­kin kun­nan tase itsen­sä ja muun Suo­men välillä.Mutta kyl­lä tuo Hel­sin­gin kaut­ta muut­ta­mi­nen tie­tys­ti kuvaa muut­to­liik­keen luon­net­ta: maal­ta Hel­sin­kiin ja Hel­sin­gis­tä Van­taal­le. Vaan ei enää Espooseen?

    Jos pysy­vät Hki + Espoo + Van­taa sisäl­lä niin ei niin suur­ta väliä. Pal­jon­ko­han Van­taa ja Espoo menet­ti­vät vii­me vuon­na kehys­kun­nil­le? Veik­kaan että kehys­kun­nat menet­ti niille.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mut­ta kyl­lä tuo Hel­sin­gin kaut­ta muut­ta­mi­nen tie­tys­ti kuvaa muut­to­liik­keen luon­net­ta: maal­ta Hel­sin­kiin ja Hel­sin­gis­tä Van­taal­le. Vaan ei enää Espooseen?

    Espoo net­to­si Hel­si­gis­tä 400 asu­kas­ta, Van­taa 1600. Tai­taa joh­tua tämän het­ken asun­to­ra­ken­ta­mi­sen tilan­tees­ta, Kehä­ra­ta ehti ennen Länsimetroa.

  13. Kan­ta­suo­ma­lai­sia ei ole ole­mas­sa. Joka tapauk­ses­sa olem­me tul­leet kaik­ki Afri­kas­ta, mikä ei ketään kiin­nos­ta. Yli­pää­tään Suo­meen on aina tul­tu, tuo­tu tava­raa ja ajatuksia. 

    Jopa saa­me­lai­set ovat muut­ta­neet tän­ne — ja he ovat sen­tään enem­män kan­ta­suo­ma­lai­sa lähel­lä kuin muut. Saa­me­lai­sia on noin 60 000, heis­tä suu­rin osa asuu Nor­jas­sa. Suo­men noin 6 000 saa­me­lai­ses­ta puo­let puhuu saa­mea äidinkielenään.

  14. Monis­sa muis­sa euroop­pa­laii­es­sa pää­kau­pun­geis­sa maan alku­pe­räis­väes­tön osuus on pie­nen­ty­nyt, jois­sa­kin ovat jopa vähemmistönä.

  15. R.Silfverberg: Pal­jon­ko­han Van­taa ja Espoo menet­ti­vät vii­me vuon­na kehys­kun­nil­le? Veik­kaan että kehys­kun­nat menet­ti niille.

    Espoo menet­ti muut­to­tap­pio­na kehys­kun­nil­le 350 ja Van­taa 690 asu­kas­ta, Espoo eni­ten Kirk­ko­num­mel­le ja Van­taa Tuusulaan.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko Ben Zys­kowicz kantasuomalainen? 

    Ben Zys­kowicz on ope­tel­lut suo­ma­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa hyö­dyl­li­siä sosi­aa­li­sia ja kult­tuu­ri­sia tie­to­ja ja tai­to­ja, kou­lut­tau­tu­nut ja teh­nyt koko elä­män­sä ahke­ras­ti töi­tä niin että tuhan­net suo­ma­lai­set ovat kat­so­neet hänet luot­ta­muk­sen­sa arvoi­sek­si yhteis­kun­nal­li­ses­ti vas­tuul­li­ses­sa tehtävässä. 

    Tilas­to­tie­tei­li­jä luul­ta­vas­ti tul­kit­see asian niin että kun yksi vaa­ti­mat­to­mis­ta olois­ta nous­sut ihmi­nen jon­ka isä on jät­tä­nyt koti­maan­sa sodan ja hir­mu­val­lan vuok­si on menes­ty­nyt, sama tapah­tuu auto­maat­ti­ses­ti mui­den­kin vas­taa­vien suh­teen. Ker­ro­taan vaan kym­me­nel­lä tuhannella.

    Vai mik­si nyt ote­taan yksi nimel­tä mai­nit­tu esi­merk­ki todis­ta­maan jotain?

    1. Joku halusi tie­tää kan­ta­suo­ma­lis­ten luku­mää­rän ja minun piti kysyä mää­ri­tel­mää, kos­ka perin monel­la on Suo­mes­sa jokin esi­ven­hem­mis­ta peräi­sin ulko­mail­ta. Kysy­myk­ses­sä ei ollut mitään kan­taa sii­hen, miten maa­han­muut­ta­jat Suo­meen kotoutuvat.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mut­ta kuol­lei­suus tulee nouse­maan vuo­ren vasr­mas­ti, kos­ka suu­ret ikä­luo­kat. Syn­ty­vyy­den ennus­ta­mi­nen edel­lyt­tää nais­ten leh­tien lukemista.

    Joi­tain viit­tei­tä saa­nee Väes­tö­lii­ton Per­he­ba­ro­met­ris­tä. Vii­mei­sim­mäs­sä vuo­del­ta 2015 todettiin: 

    Toteu­tu­nut lap­si­lu­ku on tänä päi­vä­nä kes­ki­mää­rin 1.65 nais­ta koh­den, kun se vie­lä vii­si vuot­ta sit­ten oli lähes 1,9. Myös ihmis­ten ihan­teel­li­se­na pitä­mä lap­si­lu­ku on alen­tu­nut, se jää hie­man alle kah­den. Vuon­na 2007 se oli vie­lä 2,5. Entis­tä har­vem­pi haa­vei­lee suu­res­ta per­hees­tä, kol­mea ja sitä run­saam­paa lap­si­mää­rää toi­voi 30 pro­sent­tia baro­met­riin vas­tan­neis­ta, kun 2000-luvun alus­sa suur­ta per­het­tä toi­voi jopa 40 pro­sent­tia. 20–34-vuotiasta vas­taa­jis­ta lap­set­to­mik­si halusi jää­dä 14 pro­sent­tia ja vain yhtä las­ta toi­voi run­sas kymmenes.”

  18. 1940 oli myös voi­ma­kas­ta maa­han­muut­to­pai­net­ta, mut­ta se ei aut­ta­nut väes­tön­li­säyk­seen kos­ka Suo­mi ei vie­lä ollut val­mis tuli­joi­ta vastaanottamaan.
    Muu­ten­han tuo näyt­tää vih­reäl­tä unel­mal­ta, maa­seu­dun väki van­huut­taan kuo­lee pois ja kau­pun­geis­sa hitaan ja yksi­to­ti­sen kan­ta­väes­tön kor­vaa aktii­vi­nen maahanmuutto.

  19. Syn­ty­vyys on vakam­pi ongel­ma , vaik­ka voim­me­kin toi­voa kor­jaa­vam­me väes­tö­suh­det­ta impor­toi­mal­la väes­töä ulko­mait­la. Se tuo ongel­mia: Kun useim­mil­le on tar­jol­la hei­kom­min arvos­te­tut työt, he voi­vat kokea itsen­sä osat­to­mik­si, ja heis­tä tulee help­poa riis­taa esim. islamisteille.

    Mut­ta miten on? Minus­ta koti­laouk­sis­sa tapah­tu­va lastenhoito(asianmukaisin tuki­pal­ve­luin) on edul­li­sem­paa, per­heil­le hel­po­maa ja tar­jo­aa luon­nol­li­sen kana­van tutus­tua naa­pi­rei­hin­sa. Sii­tä vai­an ei saa palk­kaa, vaik­ka työ­tä se on.

  20. Vesa: Ehdo­tus. Vii­mei­sen 40 vuo­den aika­na maa­han­muut­ta­neet ja hei­dän jäl­ke­läi­sen­sä oli­si­vat maa­han­muut­ta­jia, loput kantasuomalaisia.

    Ja miten tuos­sa mää­ri­tel­lään “hei­dän jäl­ke­läi­sen­sä”? Jos ihmi­sel­lä on toi­nen van­hem­pi, joka täyt­tää yllä ole­van kri­tee­rin ja toi­nen, joka ei täy­tä sitä, niin onko hän kan­ta­suo­ma­lai­nen vai maa­han­muut­ta­ja? Olet­tai­sin pit­käs­sä juok­sus­sa juu­ri tämän väes­tön­osan kas­va­van, kun kan­ta­suo­ma­lai­set ja maa­han­muut­ta­jat ajan myö­tä sekoittuvat. 

    Vähän niin kuin USA:n väes­tö, jos­sa vii­mek­si tul­lei­ta on aina pidet­ty “maa­han­muut­ta­ji­na” ja sit­ten parin suku­pol­ven jäl­keen hei­dän jäl­ke­läi­sen­sä ovat­kin kan­ta-ame­rik­ka­lai­sia ja joku toi­nen ryh­mä on taas maa­han­muut­ta­jien roolissa.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko Ben Zys­kowicz kantasuomalainen?

    Ei ole kan­ta­suo­ma­lai­nen vaan juu­ta­lai­nen ja suo­ma­lai­nen. Pitää meil­lä kan­ta­suo­ma­lai­sil­la­kin jokin etninen/rodullinen nimi­ke olla!

  22. R.Silfverberg:
    Monis­sa muis­sa euroop­pa­laii­es­sa pää­kau­pun­geis­sa maan alku­pe­räis­väes­tön osuus on pie­nen­ty­nyt, jois­sa­kin ovat jopa vähemmistönä.

    no kan­taeu­roop­pa­lai­set alka­vat olla aika reliik­ke­jä, muis­toe­si­nei­tä men­nei­syy­des­tä. Nuo­ret euroop­pa­lai­set eivät ole kan­taeu­roop­pa­lai­sia enää.

  23. OlliS: Ei ole kan­ta­suo­ma­lai­nen vaan juu­ta­lai­nen ja suo­ma­lai­nen. Pitää meil­lä kan­ta­suo­ma­lai­sil­la­kin jokin etninen/rodullinen nimi­ke olla! 

    Juu­ta­lai­suu­del­la ei ole suo­ma­lai­suu­den suh­teen mitään väliä. Se on uskon­to, ei kansallisuus. 

    Kyse oli kai lähin­nä sii­tä että Ben Z. oli syn­tyes­sään Puo­lan kan­sa­lai­nen, kos­ka se mää­räy­tyi isän kaut­ta ja tämä ei ollut sil­loin vie­lä saa­nut Suo­men kansalaisuutta.

    Jos “kan­ta­suo­ma­lai­suus” kyt­ke­tään alku­pe­räis­ten suo­ma­lais­ten uskon­toon, tai­ta­vat ainoas­taan kale­va­lai­sen paka­nuu­den har­joit­ta­jat kelvata…

  24. OlliS: Pitää meil­lä kan­ta­suo­ma­lai­sil­la­kin jokin etninen/rodullinen nimi­ke olla!

    Junt­ti? Sil­lä­hän ei ymmär­tääk­se­ni pitä­nyt olla mer­ki­tys­tä, että ter­mi nyky­ään on hal­ven­ta­va, kun­han se jos­kus aika­naan on ollut neut­raa­li, niin ter­min käy­tös­sä ei pitäi­si olla sinän­sä mitään valittamista.

  25. Sib­bo San Sebas­tian: Töi­tä on enem­män siel­lä mis­sä on enem­män ihmi­siä ja kas­vua. Kuih­tu­vil­la alueil­la ei aina­kaan ole töitä.

    Soi­nin­vaa­ran­kin mukaan pal­ve­lui­den myyn­ti toi­sil­leen ei ole kes­tä­vä tie talous­kas­vuun. Väes­tö kes­kit­tyy Uudel­le­maal­le ja nyt 37 % val­tion asu­mis­tuis­ta menee kysei­sel­le alueelle.

    Eivät nuo työ­pai­kat näy­tä ole­van kovin­kaan tuot­ta­via, kun asu­mi­seen­kin tar­vi­taan tukea. Alu­een suu­rim­pia vuo­kra­nan­ta­jia on VVO, joka on ilm. ammat­ti­liit­to­jen omis­ta­ma. Tuet mene­vät vuo­kra­nan­ta­jien hyväksi.Valtio tukee tätä­kin kaut­ta ammat­ti­liit­to­jen taloutta.

    Lii­toil­la on myös­kin jon­kin­lai­nen vero­va­paus. Lai­naus Mik­ko Kos­ki­sen artikkelista:
    “Enem­mis­tö, noin 57 pro­sent­tia, sen osak­keis­ta on ay-liik­keen, lähin­nä SAK:laisten liit­to­jen omis­tuk­ses­sa. VVO:n suu­rin ay-omis­ta­ja on Metal­li­liit­to (9,7 %). Sen puheen­joh­ta­ja Riku Aal­to joh­taa puhet­ta VVO:n hal­li­tuk­ses­sa. Seu­raa­vi­na tule­vat JHL (8,73 %), Raken­nus­liit­to (8,71 %), PAM (7,49 %), Ammat­ti­liit­to PRO (7,47 %) ja OAJ (7,46 %). Suu­rim­mat omis­ta­jat ovat tel-yhtiöt Ilma­ri­nen (18,1 %) ja Var­ma (17,0 %)

    Ay-jär­jes­töt ovat yleis­hyö­dyl­li­siä yhdis­tyk­siä. Sik­si ne eivät mak­sa veroa osin­gois­taan. Tätä on kri­ti­soi­tu laajasti.”

    Tämä on näi­den työ­paik­ko­jen taus­tal­la ja dema­rien yhtey­det AY-liik­keen kans­sa ovat tun­net­tu­ja. Näin sosia­lis­tit ovat omal­la muka­vuusa­lu­eel­laan val­tion raho­jen käytössä.

  26. Soi­nin­vaa­ra halu­aa sanoa,että (oikeisto)populistien kan­ta­suo­ma­lai­sen mää­ri­tel­mä on miel­tä vail­la ja tämän seu­rauk­se­na pääs­tään perin­tei­seen viher­va­sem­mis­to­lai­seen aja­tuk­seen, jos­sa kaik­ki maa­il­man ihmi­set ovat ter­ve­tul­lei­ta Suo­meen. Lope­te­taan vän­kää­mi­nen suo­ma­lai­suu­des­ta ja lasketaan/määritellään väes­tös­tä ole­te­tut ”net­to­ve­ron­mak­sa­jat” yli ajan. Jakau­mis­ta näh­dään mis­tä­päin maa­il­maa ei tule suo­ma­lai­sia. Tie­tys­ti oli­si parem­pi sovel­taa Lin­ko­lais­ta ekologiaa.

  27. Mik­ko Säre­lä: Öster­sun­do­min raken­ta­mis­haa­veis­ta luo­vut­ta­va | Mik­ko Särelä

    Näki­sin kir­joi­tuk­sen perus­te­lu­jen lisäk­si raken­ta­mi­ses­sa vie­lä sosio­eko­no­mi­sen ongel­man. Kysyn­tää var­maan noil­le asun­noil­le on, mut­ta nii­hin muut­taa vain ne, jot­ka eivät saa asun­toa muualta.

  28. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Näki­sin kir­joi­tuk­sen perus­te­lu­jen lisäk­si raken­ta­mi­ses­sa vie­lä sosio­eko­no­mi­sen ongel­man. Kysyn­tää var­maan noil­le asun­noil­le on, mut­ta nii­hin muut­taa vain ne, jot­ka eivät saa asun­toa muualta. 

    Mik­si sin­ne ei voi­si raken­taa ihan oike­aa kau­pun­kia? Nyt suun­ni­tel­ma näyt­tää ole­van lähiö­jo­non muo­dos­ta­mi­nen. Tuli­joi­ta kyl­lä riit­täi­si. Sipoo sai huo­mat­ta­vaa muut­to­voit­toa vii­me vuon­na. Suh­teel­li­ses­ti pal­jon enem­män kuin Helsinki.

  29. Giar­di­nie­ra: Ben Zys­kowicz on ope­tel­lut suo­ma­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa hyö­dyl­li­siä sosi­aa­li­sia ja kult­tuu­ri­sia tie­to­ja ja tai­to­ja, kou­lut­tau­tu­nut ja teh­nyt koko elä­män­sä ahke­ras­ti töi­tä niin että tuhan­net suo­ma­lai­set ovat kat­so­neet hänet luot­ta­muk­sen­sa arvoi­sek­si yhteis­kun­nal­li­ses­ti vas­tuul­li­ses­sa tehtävässä.

    Siis tuo­ko nyt siis mää­rit­tää ter­min “kan­ta­suo­ma­lai­nen”? Ihmi­sen hyö­dyl­li­syys muul­le yhteis­kun­nal­le. Tar­koit­taa­ko tämä siis toi­saal­ta sitä, että pit­kät juu­ret Suo­meen omaa­va moni­ri­kol­li­nen ei ole kan­ta­suo­ma­lai­nen, mut­ta juu­ri johon­kin hitech-fir­maan pal­kat­tu kor­keas­ti kou­lu­tet­tu ulko­maa­lai­sin­si­nöö­ri sit­ten on? No, saa­han sen tie­ten­kin näin mää­ri­tel­lä, mut­ta veik­kai­sin, että aika suu­ret vää­ri­nym­mär­ryk­set on edes­sä, jos tuol­lais­ta mää­ri­tel­mää ryh­tyy sanal­le käyttämään.

  30. Eero Kär­ki: Soi­nin­vaa­ra halu­aa sanoa,että (oikeisto)populistien kan­ta­suo­ma­lai­sen mää­ri­tel­mä on miel­tä vailla

    En ole Soi­nin­vaa­ra, mut­ta vas­taan tuo­hon sen, että kysei­nen mää­ri­tel­mä jou­tuu vai­keuk­siin, jos sen perus­teel­la ale­taan vaik­ka­pa jotain poli­tiik­kaa ajamaan.

    Eero Kär­ki: aja­tuk­seen, jos­sa kaik­ki maa­il­man ihmi­set ovat ter­ve­tul­lei­ta Suomeen.

    Ei sii­tä, että kan­ta­suo­ma­lai­sen mää­rit­te­lys­sä jou­du­taan vai­keuk­siin, miten­kään vält­tä­mät­tä jou­du­ta tuol­lai­seen absur­diin lopputulokseen. 

    Ihan hyvin on mah­dol­lis­ta men­nä esim. sil­lä lin­jal­la, että Suo­meen ovat ter­ve­tul­lei­ta Suo­men kan­sa­lai­set ja ne, jot­ka täyt­tä­vät tie­tyt kri­tee­rit (jot­ka mää­ri­tel­lään maa­han­tu­loa ja maas­sa oles­ke­lua kos­ke­vis­sa laeis­sa). Ei tar­vit­tu mitään “kan­ta­suo­ma­lai­sen” mää­ri­tel­mää eikä sil­ti­kään jou­dut­tu sii­hen, että kaik­ki maa­il­man ihmi­set oli­si­vat Suo­meen tervetulleita. 

    Eero Kär­ki: Lope­te­taan vän­kää­mi­nen suo­ma­lai­suu­des­ta ja lasketaan/määritellään väes­tös­tä ole­te­tut ”net­to­ve­ron­mak­sa­jat” yli ajan. Jakau­mis­ta näh­dään mis­tä­päin maa­il­maa ei tule suomalaisia. 

    Ja miten nois­ta jakau­mis­ta näh­dään se, “mis­tä ei tule suo­ma­lai­sia”? Ovat­ko kaik­ki suo­ma­lai­set nettoveronmaksajia?

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minun mie­les­tä­ni pal­ve­lu­jen myy­mi­nen toi­sil­le on hyvä taloutta„jopa parem­paa kuin krää­sän myyminen.

    Mis­tä pal­ve­lui­den osta­mi­seen saa­dan raha ?

    1. Pal­ve­lu­jen osta­mi­seen voi saa­da ihan samas­ta läh­tees­tä kuin krää­sän osta­mi­seen, esi­mer­kik­si pal­ve­lu­jen myy­mi­ses­tä. Mis­tä krää­sän osta­mi­seen saa­daan rahaa?

  32. PRNDL: Juu­ta­lai­suu­del­la ei ole suo­ma­lai­suu­den suh­teen mitään väliä. Se on uskon­to, ei kansallisuus.

    Ennen kaik­kea se on etni­nen iden­ti­teet­ti mut­ta myös suku­lai­suu­teen perus­tu­va “rotu”, maa­il­man­his­to­rian sit­kein var­maan­kin. Onhan se uskon­to­kin, Mut­ta monet juu­ta­lai­set ovat niin maal­lis­tu­nei­ta, että uskon­to tus­kin voi pitää kovin mer­kit­tä­vä­nä yhdistäjänä.

  33. Suo­ma­lais­ten kuol­lei­suus tulee nouse­maan vuo­ren var­mas­ti, kos­ka suu­ret ikä­luo­kat ovat tul­leet sii­hen ikään. Ei luu­li­si, että tämän takia kan­nat­tai­si raken­taa kau­pun­gin met­sät ja muut vihe­ra­lu­eet täy­teen asuntoja.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pal­ve­lu­jen osta­mi­seen voi saa­da ihan samas­ta läh­tees­tä kuin krää­sän osta­mi­seen, esi­mer­kik­si pal­ve­lu­jen myy­mi­ses­tä. Mis­tä krää­sän osta­mi­seen saa­daan rahaa?

    Siis mis­tä ? Tava­ran osta­mi­sel­la on kui­ten­kin sel­lai­nen funk­tio, että esim. metal­lin­työs­tö­ko­neel­la voi­daan teh­dä metal­li­tuot­tei­ta ja myy­dä nii­tä. Pal­ve­lui­den osta­mi­nen toki mah­dol­lis­taa työn teke­mi­sen vapaut­taen itsen­sä esim. sii­vouk­sel­ta, pyy­kin pese­mi­sel­tä, tilien hoi­dos­ta jne.

    Molem­pia tar­vi­taan, luu­li­sin kui­ten­kin, että metal­li­tuot­teen myy­mi­nen tuo rahaa itsel­le enem­män , kuin jos vain ostai­sin po. pal­ve­lut . Jos­ta­kin täy­tyy ensin teh­dä rahaa ennen­kuin voin ostaa palveluita.

    Kun Soi­nin­vaa­ra ostaa pol­ku­pyö­räään­sä nano­kev­lar­laa­ke­rit, jot­ka on 5 gram­maa enti­siä kevyem­mät, niin teki­jä saa tuot­tees­taan rahaa. Sil­lä hän voi ostaa palveluita.

    S. on saa­nut rahaa vaik­ka­pa kon­sult­ti­työs­tä :), jon­ka rahan on joku alun­pe­rin luo­nut teke­mäl­lä jon­kin kon­kreet­ti­sen tuotteen.

    Yri­tänn esit­tää sitä, että pelk­kiä pal­ve­lui­ta tuot­ta­mal­la ei syn­ny alku­pää­omaa, tar­vi­taan alkutuotantoa.

  35. Maa­il­man­väes­tön voi jao­tel­la kah­teen kult­tuu­riin nii­hin, jot­ka käy kuus­sa, tekee video­pe­le­jä, pelas­taa nor­su­ja ja luo uut­ta muo­toi­lua. Toi­nen osa joka käsit­tää 90% meis­tä jää kokoa­jan jäl­keen ensim­mäi­ses­tä. Kult­tuu­ri on saman­lai­nen, kuin evo­luu­tio yleen­sä. Niis­sä jokai­nen pie­ni­kin asia kehit­tää sen yksi­löi­tä. Toi­ses­sa kult­tuu­ris­sa lähes jokai­nen niis­tä asias­ta kehit­tää kehit­ty­neen­pä­nä enemmän.
    Maa­il­man­väes­tö kas­vaa päi­väs­sä 200 000. Se tapah­tuu kult­tuu­ris­sa, joka jää jälkeen.

    Län­si­mai­hin koh­dis­tu­va maa­han­muut­to syö sitä, mut­ta on mitä­tön osa edes läh­tö­mai­den kasvusta.Trump on vas­ta alkua. Sitä seu­raa Hit­le­riin ver­rat­ta­vat dik­taat­to­rit, jos kehi­tys jat­kuu samaan suuntaan.

  36. Tosi­asiat kan­nat­taa tunnustaa.

    Jos hen­ki­lö tai hänen van­hem­pan­sa ovat Soma­lias­ta tai Lähi-Idäs­tä, niin voi huo­ma­ta että yhteis­kun­nal­le (vero­ja mak­sa­vil­le) syn­tyy kus­tan­nuk­sia jopa yli koko elämänkaaren.

    Suu­rin hyö­ty las­kel­mis­sa maa­han­muu­tos­sa oli­si se, että päi­vä­hoi­don ja kou­lu­tuk­sen kulut väl­tet­täi­siin kun läh­tö­maat ovat ne kus­tan­ta­neet. Mut­ta jos näin ei ole, niin kus­tan­nuk­set ovat suuret.

    Oikeas­taan oli­si ratio­naa­lis­ta ottaa ulko­mail­ta kol­me­kymp­pi­siä työ­ko­ke­mus­ta sekä kou­lu­tus­ta omaa­via mie­hiä, joil­le lai­tet­tai­siin pariu­tu­mis­kiel­to. Sil­loin muut kan­sa­lai­set hyötyisivät…

  37. Jär­ki sanoo, että paras ja ainoa kei­no ihmis­kun­nan sel­viy­tyä, väes­tö­mää­rän rajoit­ta­mi­nen. Voi­si­ko joku ker­toa, mik­si asia on niin vai­kea, suo­ras­taan taboo. Itse asi­aa ymmärrä.

  38. Samu­li Saa­rel­ma: Siis tuo­ko nyt siis mää­rit­tää ter­min “kan­ta­suo­ma­lai­nen”? Ihmi­sen hyö­dyl­li­syys muul­le yhteiskunnalle. 

    En puhu­nut mitään kan­ta­suo­ma­lai­sen mää­ri­tel­mäs­tä. Puhuin maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­ses­ta yksit­täis­ta­pauk­ses­ta joka jos­tain syys­tä oli nos­tettj keskusteluun.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Joku halusi tie­tää kan­ta­suo­ma­lis­ten luku­mää­rän ja minun piti kysyä määritelmää… 

    Kan­ta­suo­ma­lai­sen mää­ri­tel­mä on han­ka­la saa­da sel­vil­le haa­ru­koi­mal­la yksi suo­ma­lai­nen ker­ral­laan. Ben Zys­kowiczin ole­te­tun kan­ta­suo­ma­lai­suu­den sel­vit­tä­mi­nen vie mei­tä eteen­päin yhden aske­leen vii­des­tä ja puo­les­ta miljoonasta. 

    Ei kann­na­ta jää­dä jank­kaa­maan jos­tain etni­ses­tä taus­tas­ta kos­ka sil­lä ei pitäi­si olla mitään väliä. Sen sijaan kan­nat­taa kes­kus­tel­la niis­tä aihee­seen oikeas­ti liit­ty­vis­tä ongelmista.

  40. Olen innos­tu­nut ”net­to­ve­ron­mak­sa­jan” käsit­tees­tä. Joi­ta­kin las­kel­mia on esi­tet­ty ja niis­sä net­to­tu­lot ovat kah­den ja kol­men tuhan­nen euron välis­sä. Ter­ve­tu­loa kaik­ki vien­ti­teol­li­suu­teen työl­lis­ty­vät diplo­mi ‑insi­nöö­rit.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Joku halusi tie­tää kan­ta­suo­ma­lis­ten luku­mää­rän ja minun piti kysyä mää­ri­tel­mää, kos­ka perin monel­la on Suo­mes­sa jokin esi­ven­hem­mis­ta peräi­sin ulkomailta. 

    Ylei­ses­sä käy­tös­sä on neut­raa­li ja poliit­ti­ses­ti kor­rek­ti ter­mi “uus­suo­ma­lai­nen” jon­ka mää­rit­te­lyä löy­tyy vaik­ka­pa wikipediasta.

    Ehkä kan­ta­suo­ma­lai­suut­ta kan­nat­taa lähes­tyä tämän kaut­ta, negaationa. 

    Kan­ta­suo­ma­lai­nen on syn­ty­nyt Suo­mes­sa, on kan­sal­li­suu­del­taan suo­ma­lai­nen ja äidin­kie­li on suo­mi, ruot­si tai saame.

  42. Pek­ka Vuo­ri: Suo­men vien­nin arvos­ta nel­jäs­osa tulee pal­ve­lu­jen viennistä.
    https://ek.fi/mita-teemme/talous/perustietoja-suomen-taloudesta/ulkomaankauppa/

    Eipä tai­da tul­la. Tilas­to­jen mukaan Suo­men koko ulko­maan­vien­ti on 77,3 mrd. Pal­ve­lui­den vien­nin arvo on 17,9 mrd, jol­loin se on 23 % kokonaisuudesta.

    Pal­ve­lui­ta tuo­daan 13,9 mrd edes­tä, joten net­to­na vien­tiin jää 4 mrd. Jos näin on niin pal­ve­lui­den vien­nin arvo on 5 % kokonaisviennistä.

    Ei tai­da pal­ve­luis­ta löy­tyä raha­sam­poa Suo­men sisäl­lä eikä ulosvietyinä.

    1. eemi­lin logii­kal­la myös­kään mater­ti­aa­li­nen vien­ti ei kan­na­ta, kos­ka toki sen­kin arvos­ta pitää vähen­tää mate­ri­aa­li­nen tuonti.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    eemi­lin logii­kal­la myös­kään mater­ti­aa­li­nen vien­ti ei kan­na­ta, kos­ka toki sen­kin arvos­ta pitää vähen­tää mate­ri­aa­li­nen tuonti.

    Oops , O.S. menee joh­to­pää­tök­sis­sään lii­an pit­käl­le. Mate­ri­aa­li­nen vien­ti on pal­ve­luis­ta poik­kea­vaa sii­nä, että se muo­dos­tuu alku­tuo­tan­nos­ta. Alku­tuo­tan­nos­sa teh­dään raha, jota sit­ten muut , esim. pal­ve­lu­tuo­tan­to käyt­tää hyväkseen.

    Kai­ken­ta­sois­ta tuo­tan­toa tar­vi­taan, myös­kin alku­tuo­tan­toa. Cityih­mis­ten talous­o­pit kui­ten­kin hal­vek­si­vat mata­lam­man jalos­tusas­teen tuot­ta­mis­ta, esim. maaa­ta­lout­ta, kone­pa­ja­teol­li­suut­ta jne. Ts. sel­lais­ta tuo­tan­toa, joka tapah­tuu maakunnissa.

    Väi­te­tään sen tar­vit­se­van tukea pysyäk­seen hen­gis­sä. Se näh­dään kape­kat­sei­ses­ti tuki­po­li­tii­kak­si. Mark­ki­naeh­toi­nen vapaa kil­pai­lu on ainut oikea talous­op­pi. Se muka toteu­tuu ainoas­taan Suo­men suu­rim­mis­sa kau­pun­geis­sa, riit­tä­vän tiheis­sä keskittymissä.

    Onko­han näin kun esim. pank­kii­ri­liik­keet, vakuutus‑, ter­veys­busi­ness myy­vät pal­ve­lui­taan vien­tiin ? Nämä rahat on kerät­ty myös maa­kun­nis­ta mak­sui­na ja veroina.

    City­har­ha on sitä, että kau­pun­git voi­si­vat toi­mia yksi­nään ilman maa­kun­tia myy­den pal­ve­lui­ta, hal­lin­toa, val­von­taa ja lain­sää­dän­töä toi­sil­leen sekä vie­den nii­tä ulkomaille.

    1. eemil näyt­tää kan­nat­ta­van fysio­kra­tis­tis­ta talous­op­pia, joka oli voi­mis­saan 1700-luvul­la. Miten muu­ten Sin­ga­po­ren vau­raus selittyy?

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    eemil näyt­tää kan­nat­ta­van fysio­kra­tis­tis­ta talous­op­pia, joka oli voi­mis­saan 1700-luvul­la. Miten muu­ten Sin­ga­po­ren vau­raus selittyy?

    Vau­raus­han tulee sii­tä, mitä tava­ras­ta tai pal­ve­lus­ta mak­se­taan. Nyky­ään mak­se­taan jopa tyh­jän toi­mit­ta­mi­ses­ta (esim. video­pe­lit) pal­jon enem­män kuin perus­tar­peis­ta (esim. elin­tar­vik­keet). Tämä joh­tuu pal­jol­ti sii­tä, että nyky­ään perus­tar­pei­den tyy­dyt­tä­mi­nen kat­so­taan niin tär­keäk­si, että sitä ei voi­da jät­tää mark­ki­na­voi­mien teh­tä­väk­si. Tämä toteu­te­taan sää­te­le­mäl­lä tuo­tan­toa niin, että tava­raa on aina vähän lii­kaa tar­jol­la. Kysyn­nän ja tar­jon­nan jous­tot sit­ten huo­leh­ti­vat lopusta.

  45. eemil: Kai­ken­ta­sois­ta tuo­tan­toa tar­vi­taan, myös­kin alkutuotantoa.

    Onko­han O.S:n lue­tun ymmär­tä­mi­ses­sä tahal­lis­ta vai taha­ton­ta epätarkkuutta?

    Eipä näy­tä Sin­ga­po­ren­kaan talous­e­lä­mä täy­del­tä auvol­ta. Sen vien­nin vah­vim­mat sek­to­rit oli­vat pet­ro­ke­mia, kemi­kaa­lit ja lää­ke­tuot­teet . Näi­den menes­tys lie­nee hal­vois­sa raa­ka-aineis­sa ja työ­voi­mas­sa. Suo­ma­lai­nen työ ei pys­ty kil­pai­le­maan sin­ga­po­re­lai­sen kans­sa, sii­tä on Ay-lii­ke pitä­nyt ja pitää huol­ta vastedeskin.

    Sin­ga­po­res­sa tus­kail­laan suu­rien tuloe­ro­jen kans­sa ja muu­ten­kin maan olo­suh­tei­ta ei voi ver­ra­ta Suo­men kans­sa. Sin­ga­po­re on yksi maa­il­man tiheim­min asut­tu­ja kau­pun­ke­ja; sen pää­saa­rel­la asuu yli vii­si mil­joo­naa ihmis­tä, jois­ta noin vii­des­osa on naa­pu­ri­mais­ta tul­lei­ta siir­to­työ­läi­siä. Yli kol­me nel­jäs­osaa väes­tös­tä on kii­na­lai­sia, malai­je­ja on noin 15 % ja intia­lai­sia noin 8 %.

    Maan talous perus­tuu kaup­paan, jat­ko­ja­los­tus­teol­li­suu­teen ja pank­ki­toi­min­taan. Onko tämä city­ta­lous­tie­tei­li­jöi­den ihan­ne Suo­mes­sa ? Suo­men asuk­kaat Uudel­le­maal­le maa­seu­tu reser­vaa­tik­si ? Oli­si hyvä tie­to ennen kuntavaaleja ?

  46. eemil:

    Pal­ve­lui­ta tuo­daan 13,9 mrd edes­tä, joten net­to­na vien­tiin jää 4 mrd. Jos näin on niin pal­ve­lui­den vien­nin arvo on 5 % kokonaisviennistä.

    Jos vien­tiä tar­kas­tel­laan suh­tees­sa tuon­tiin, näkö­kul­ma on val­tion­ta­lou­den tilin­pi­dos­sa. Sen sijaan talous­ke­hi­tyk­ses­sä tuon­ti ei vien­nin mer­ki­tys­tä vähen­nä. Suo­mi ostaa pal­ve­lu­ja kuten tv-sar­jo­ja riip­pu­mat­ta sii­tä mil­lä tavoin raha nii­hin tuo­te­taan. Kun tava­ra­tuo­tan­non lisäk­si viem­me pal­ve­lu­ja, voim­me ostaa ulko­mail­ta nel­jä tosi-tv-sar­jaa kol­men sijasta.
    Mer­ki­tyk­sel­lis­tä on se, että pal­ve­lu­jen vien­ti liit­tyy vah­vas­ti kau­pun­ki­ke­hi­tyk­seen. Hel­sin­gin seu­tu kas­voi vii­me vuon­na enem­män kuin ker­taa­kaan 1960-luvun alun jäl­keen. Työ­paik­ko­jen mää­rä läh­ti tääl­lä reip­paa­seen kas­vuun 2015, mut­ta muus­sa Suo­mes­sa yhteen­las­kien ei (Tilas­to­kes­kus, työ­voi­ma­tut­ki­mus). Sitä pait­si kovan talous­kas­vun Ruot­sis­sa pal­ve­lu­jen vien­nin osuus on jo 32%.

  47. Pek­ka Vuo­ri: Sen sijaan talous­ke­hi­tyk­ses­sä tuon­ti ei vien­nin mer­ki­tys­tä vähen­nä. Suo­mi ostaa pal­ve­lu­ja kuten tv-sar­jo­ja riip­pu­mat­ta sii­tä mil­lä tavoin raha nii­hin tuo­te­taan. Kun tava­ra­tuo­tan­non lisäk­si viem­me pal­ve­lu­ja, voim­me ostaa ulko­mail­ta nel­jä tosi-tv-sar­jaa kol­men sijasta.
    Mer­ki­tyk­sel­lis­tä on se, että pal­ve­lu­jen vien­ti liit­tyy vah­vas­ti kau­pun­ki­ke­hi­tyk­seen. Hel­sin­gin seu­tu kas­voi vii­me vuon­na enem­män kuin ker­taa­kaan 1960-luvun alun jäl­keen. Työ­paik­ko­jen mää­rä läh­ti tääl­lä reip­paa­seen kas­vuun 2015, mut­ta muus­sa Suo­mes­sa yhteen­las­kien ei 

    Tot­ta­kai tuon­ti vähen­tää vien­nin net­to­mer­ki­tys­tä. Se , ettei vähen­nä , poh­jau­tuu aja­tuk­seen tuon­nin mak­sa­mi­ses­ta muul­la talou­del­li­sel­la toiminnalla. 

    Näin­hän se toi­mii­kin. Tie­tyis­sä hyö­dyk­keis­sä tuon­nin mak­sa­ja­na toi­mii koko Suo­men väes­tö. Vien­ti­lii­ke­toi­min­ta kes­kit­tyy Hel­sin­kiin ja ete­lään, jos­sa kerä­tään sii­tä suu­rim­mat voitot. 

    Samoin lii­ke­toi­min­ta, jos­sa tuo­daan kes­kit­tyy samoil­le alueil­le, edel­lä kuva­tuin seu­rauk­sin. Mak­sa­ja­na on koko Suo­mi, ei vain Uusimaa. 

    On kui­ten­kin syn­ty­nyt har­ha, että kau­pun­gis­tu­mis­ke­hi­tys oli­si tähän syy­nä. Muna oli ennen kanaa, maa­kun­tien rahal­la mak­se­taan lii­ke­toi­min­nan kas­vu ruuh­ka-alueil­la. Tämä tuo alu­eel­le väes­tö­kas­vua, joka hyö­dyn­tää syn­ty­nyt­tä markkinaa. 

    Hel­sin­gin kas­vu ja maa­kun­tien kuih­tu­mi­nen on kou­riin­tun­tu­va todis­te täs­tä meka­nis­mis­ta. Tämä on seu­raus­ta huo­nos­ta talous­po­li­tii­kas­ta, jota edel­li­set vel­ka­ve­toi­set hal­li­tuk­set ovat harjoittaneet. 

    Kun kas­vu­po­liit­ti­sia pää­tök­siä oli­si teh­ty koko Suo­men ehdoil­la, niin kehi­tys ei oli­si näin vinou­tu­nut. Nyt on havait­ta­vis­sa merk­ke­jä kriit­ti­sen pis­teen saa­vut­ta­mi­ses­sa. Hel­sin­gis­tä on lop­pu­nut tila, asu­mi­nen on niin kal­lis­ta, että kes­ki­tu­loi­sel­la­kin alkaa olla vaikeuksia.

  48. Lisäi­sin tähän ase­tel­maan vie­lä uuden jen­gan. Tava­roi­den tuot­ta­mi­seen ja jopa alku­tuo­tan­toon liit­tyy kes­kei­ses­ti tuot­tei­den myyn­ti. Tuot­tei­den myyn­nin ja mark­ki­na-arvon kas­vat­ta­mi­seen tar­vi­taan sel­lais­ta osaa­mis­ta, mikä ei lii­ty suo­ra­nai­ses­ti val­mis­ta­mi­seen, ja joka tyy­pil­li­ses­ti kes­kit­tyy suu­riin kau­pun­kei­hin. Nike-lenk­ka­rit oli­si­vat jää­neet taval­li­sik­si kol­men­kym­pin tar­jous­ta­lo­tos­suik­si, jol­lei nii­tä oli­si brän­dät­ty val­ta­vil­la panok­sil­la ja mark­ki­nao­saa­mi­sel­la maa­il­man hui­pul­le, ja sik­si ne vie­dään käsis­tä 150 eurol­la. Täs­tä voi­si vetää sen­kin joh­to­pää­tök­sen, että Suo­men maa­seu­dun ja teol­li­suus­paik­ka­kun­tien ongel­mat joh­tu­vat sii­tä, että tuot­tei­den kehit­tä­mi­seen ja mark­ki­noin­tiin eri­tyi­ses­ti ulko­mail­le ei ole ollut riit­tä­vää osaa­mis­ta eli sitä mikä eri­tyi­ses­ti yli­opis­to­kau­pun­kien ympä­ril­le kehit­tyy. Har­vem­min ”hyvä tuo­te myy itse itsensä”.

  49. Giar­di­nie­ra: En puhu­nut mitään kan­ta­suo­ma­lai­sen mää­ri­tel­mäs­tä. Puhuin maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­ses­ta yksit­täis­ta­pauk­ses­ta joka jos­tain syys­tä oli nos­tettj keskusteluun. 

    Ben Zys­kowicz nos­tet­tiin kes­kus­te­luun juu­ri sik­si, että puhut­tiin kan­ta­suo­ma­lai­sen mää­ri­tel­mäs­tä ja kysei­sen esi­mer­kin oli (käsit­tääk­se­ni) tar­koi­tus osoit­taa, että mää­rit­te­ly on var­sin han­ka­laa (Soi­nin­vaa­ran alku­pe­räi­nen pos­taus oli:“Onko Ben Zys­kowicz kan­ta­suo­ma­lai­nen?”). Sit­ten sinä toit mukaan jutus­te­lun “hyö­dyl­li­syy­des­tä yhteis­kun­nal­le” ja minä päät­te­lin täs­tä sen, että sinul­le kan­ta­suo­ma­lai­suus joten­kin sinus­ta liit­tyy sii­hen. Jos ei liit­ty­nyt, niin mikä tuon hyö­dyl­li­syys­ju­tun mukaan­tuo­mi­sen point­ti oikein oli?

  50. Pek­ka Vuo­ri: Työ­paik­ko­jen mää­rä läh­ti tääl­lä reip­paa­seen kas­vuun 2015, mut­ta muus­sa Suo­mes­sa yhteen­las­kien ei (Tilas­to­kes­kus, työvoimatutkimus). 

    Tar­kal­leen ottaen mikä tilasto?

  51. Pek­ka Vuo­ri: Suo­men maa­seu­dun ja teol­li­suus­paik­ka­kun­tien ongel­mat joh­tu­vat sii­tä, että tuot­tei­den kehit­tä­mi­seen ja mark­ki­noin­tiin eri­tyi­ses­ti ulko­mail­le ei ole ollut riit­tä­vää osaa­mis­ta eli sitä mikä eri­tyi­ses­ti yli­opis­to­kau­pun­kien ympä­ril­le kehit­tyy. Har­vem­min ”hyvä tuo­te myy itse itsensä”.

    Tuo on hyvä joh­to­pää­tös. Sii­tä pää­sem­me­kin seu­raa­vaan, että maa­kun­tien yli­opis­toi­hin on sat­sat­ta­va entis­tä enemmän.

    Esim. uudet ravin­toin­no­vaa­tiot ‚här­kis, mifu, nyh­tö­kau­ra oli­si­vat hyviä vientituotteita.

  52. JY: Tar­kal­leen ottaen mikä tilasto?

    Tilas­to­kes­kuk­sen työ­voi­ma­tut­ki­muk­sen mukaan Hel­sin­gin seu­dul­la työs­sä­käy­vien mää­rä kas­voi 30.000 eli 4 % vuo­des­ta 2014 vuo­teen 2016 (IV nel­jän­nek­set). Muus­sa Suo­mes­sa työ­paik­ko­jen mää­rä vähe­ni yli 20.000 (1%).
    Tie­dot kerä­tään haas­tat­te­le­mal­la kuu­kausit­tain noin 12.000 hen­keä (15–74 v.). Tie­to­jen luo­tet­ta­vuut­ta on käsi­tel­ty Tilas­to­kes­kuk­sen työ­voi­ma­tut­ki­mus­ta kos­ke­vis­sa jul­kai­suis­sa. Tie­dot ovat ILO/EU-mää­ri­tel­män mukai­sia. Hel­sin­gin kau­pun­gin tie­to­kes­kus jul­kai­see tie­to­ja täs­tä vain työl­li­syys­ke­hi­tys­tä käsit­te­le­vis­sä rapor­teis­sa, var­si­nai­set tilas­tot tekee Tilas­to­kes­kus, kui­ten­kin pää­osin kar­keam­mal­la aluejaolla.

  53. Pek­ka Vuo­ri: Tilas­to­kes­kuk­sen työ­voi­ma­tut­ki­muk­sen mukaan Hel­sin­gin seu­dul­la työs­sä­käy­vien mää­rä kas­voi 30.000 eli 4 % vuo­des­ta 2014 vuo­teen 2016 (IV nel­jän­nek­set). Muus­sa Suo­mes­sa työ­paik­ko­jen mää­rä vähe­ni yli 20.000 (1%).
    Tie­dot kerä­tään haas­tat­te­le­mal­la kuu­kausit­tain noin 12.000 hen­keä (15–74 v.). Tie­to­jen luo­tet­ta­vuut­ta on käsi­tel­ty Tilas­to­kes­kuk­sen työ­voi­ma­tut­ki­mus­ta kos­ke­vis­sa jul­kai­suis­sa. Tie­dot ovat ILO/EU-mää­ri­tel­män mukai­sia. Hel­sin­gin kau­pun­gin tie­to­kes­kus jul­kai­see tie­to­ja täs­tä vain työl­li­syys­ke­hi­tys­tä käsit­te­le­vis­sä rapor­teis­sa, var­si­nai­set tilas­tot tekee Tilas­to­kes­kus, kui­ten­kin pää­osin kar­keam­mal­la aluejaolla.

    Jos tilas­to­kes­kuk­sen tilas­toa suur­alueit­tain kat­soo, niin työl­lis­ten luku­mää­rä on muut­tu­nut IV/14-IV/16 suu­rin­piir­tein näin:

    Hel­sin­ki-Uusi­maa 14500
    Ete­lä-Suo­mi 6200
    Län­si-Suo­mi 1200
    Poh­jois- ja Itä-Suo­mi ‑5300

    Jos tuo 30000+ pitää paik­kaan­sa, niin muu Uusi­maa oli­si luok­kaa ‑16000.

  54. JY: Jos tilas­to­kes­kuk­sen tilas­toa suur­alueit­tain kat­soo, niin työl­lis­ten luku­mää­rä on muut­tu­nut IV/14-IV/16 suu­rin­piir­tein näin:

    Käyt­tä­mä­ni tie­to on alu­eel­la työs­sä­käy­vät, eli asuin­paik­ka koko maa, työ­paik­ka Hel­sin­gin seu­tu. Onko­han käyt­tä­män­ne tilas­to samal­la mää­ri­tyk­sel­lä. Voi­sin kes­kus­tel­la täs­tä suo­raan (at)hel.fi osoitteessani.

  55. Pek­ka Vuo­ri:
    Täs­tä voi­si vetää sen­kin joh­to­pää­tök­sen, että Suo­men maa­seu­dun ja teol­li­suus­paik­ka­kun­tien ongel­mat joh­tu­vat sii­tä, että tuot­tei­den kehit­tä­mi­seen ja mark­ki­noin­tiin eri­tyi­ses­ti ulko­mail­le ei ole ollut riit­tä­vää osaa­mis­ta eli sitä mikä eri­tyi­ses­ti yli­opis­to­kau­pun­kien ympä­ril­le kehit­tyy. Har­vem­min ”hyvä tuo­te myy itse itsensä”.

    Tuo on ihan tot­ta. Sie­me­net sil­le kyl­vät­tiin Kek­ko­sen aikaan jol­loin maa­seu­dun teh­taat val­mis­ti­vat kulu­tus­ta­va­raa koti­maan lisäk­si vain Neu­vos­to­lii­ton markkinoille. 

    Nime­no­maan Neu­vos­to­liit­to piti nuo teh­taat pys­tys­sä, koti­maan mark­ki­nat ei riit­tä­nyt ja tuot­teet oli­vat sel­lai­sia että kän­nes­sä ei men­nyt kau­pak­si. Lisäk­si oli käy­tös­sä hal­paa työ­voi­maa maa­seu­dun nais­väes­tön muo­dos­sa. Kii­re muut­taa suur­kau­pun­kei­hin ja opis­ke­le­maan ei ollut sii­hen aikaan. Se aiheut­ti siis sen että kau­pun­gis­tu­mi­nen hidas­tui 1970-luvulla. 

    Oikeas­taan elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­tem­me­kin on saman hen­gen­tuot­teen aikaan­saan­nos. Myy­kö suo­ma­lai­nen elin­tar­vi­ke nykyi­sin­kään muu­al­la kuin Venä­jäl­lä? No Ruot­sis­sa ehkä mut­ta sii­nä kaikki! 

    Se on kans­sa pidet­tä­vä mie­les­sä että Suo­mes­sa ei val­mis­ta mitään sel­lais­ta mitä muu­al­la maa­il­mas­sa ei val­mis­te­ta. Jos­sain mar­gi­naa­li­tuot­teis­sa voi­daan olla maa­il­man par­haim­pia kuten kal­liit veneet tai met­sä­työ­ko­neet, mut­ta mole­mil­la on raja­tut mark­ki­nat. 10 vuot­ta sit­ten en oli­si kir­joit­ta­nut näin mut­ta nyt kirjoitan.

  56. eemil:

    Kun kas­vu­po­liit­ti­sia pää­tök­siä oli­si teh­ty koko Suo­men ehdoil­la, niin kehi­tys ei oli­si näin vinou­tu­nut. Nyt on havait­ta­vis­sa merk­ke­jä kriit­ti­sen pis­teen saa­vut­ta­mi­ses­sa. Hel­sin­gis­tä on lop­pu­nut tila, asu­mi­nen on niin kal­lis­ta, että kes­ki­tu­loi­sel­la­kin alkaa olla vaikeuksia.

    Hel­sin­gis­tä ei ole lop­pu­nut tila, mut­ta kaa­voi­tuk­sen hitaus, Nim­by-ilmiö ja toi­mi­mat­to­mat asun­to­mark­ki­nat, kei­not­te­lu tont­tien ja raken­nusoi­keuk­sien kans­sa ja raken­nus­liik­kei­den ahneus ja se seik­ka että Hel­sin­gin seu­tu on ainoa alue Suo­mes­sa jos­sa kou­lut­ta­ma­ton tai suo­men kiel­tä tai­ta­ma­ton voi saa­da töi­tä, ovat aiheut­ta­neet asuntokuplan.

  57. R.Silfverberg: Oikeas­taan elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­tem­me­kin on saman hen­gen­tuot­teen aikaan­saan­nos. Myy­kö suo­ma­lai­nen elin­tar­vi­ke nykyi­sin­kään muu­al­la kuin Venä­jäl­lä? No Ruot­sis­sa ehkä mut­ta sii­nä kaikki! 

    Kts: http://www.benecolusa.com/

    Ver­so­food tekee här­kis­tä ja kas­vuo­do­tuk­set ovat täl­le­kin vuo­del­le kovat. Tänä vuon­na alkaa Här­kik­sen vien­ti, Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa on jo yhteis­työ­kump­pa­nit maa­han­tuon­tia varten.

    Kts: http://www.kauppalehti.fi/uutiset/hyljeksitysta-kaurasta-tuli-trendivilja/WeQTtdJX

    Kyl­lä ruo­ka­sek­to­ril­la­kin tapah­tuu kehi­tys­tä, se vain ei ole kulut­ta­jil­le riit­tä­vän tun­net­tua. Tosin valis­tu­nut kulut­ta­ja pysyy ajan hermolla.

  58. R.Silfverberg:
    Oikeas­taan elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­tem­me­kin on saman hen­gen­tuot­teen aikaan­saan­nos. Myy­kö suo­ma­lai­nen elin­tar­vi­ke nykyi­sin­kään muu­al­la kuin Venä­jäl­lä? No Ruot­sis­sa ehkä mut­ta sii­nä kaikki! 

    Vien­nin arvo 1/16–10/16 1208 milj.€ (1 283 380 tonnia)

    Ruot­si 240 milj.€
    Viro 109 milj.€
    Venä­jä 93 milj.€
    Sak­sa 60 milj.€
    Alan­ko­maat 52 milj.€
    Tans­ka 45 milj.€
    Rans­ka 38 milj.€
    Liet­tua 32 milj.€
    USA 31 milj.€
    Kii­na 31 milj.€
    Muut 476 milj.€

    Alko­ho­li­juo­mat on täs­tä 115 milj.€.

    http://www.etl.fi/etl-tilastopalvelu.html

    Mitä tuo­te­ke­hi­tyk­seen tulee, niin onhan Valion­kin tuo­te­ke­his­tys Hel­sin­gis­sä, vaik­ka vii­mei­nen­kin teh­das läh­tee Vih­din­tien bule­var­di­soin­nin myötä.

  59. Lisää esi­merk­ke­jä vien­nis­tä. Valio on rekis­te­röi­nyt Gefi­lus-tuo­te­mer­kin. Gefi­lus-tuot­tei­den val­mis­tus­li­sens­se­jä osta­neis­ta yri­tyk­sis­tä Valion Salo­na­ho mai­nit­see Hol­lan­nin, Sveit­sin, Espan­jan ja Norjan.

    Venä­jän kulut­ta­jan osto­voi­man ja tie­toi­suu­den nousun muka­na Venä­jä on tär­keä ja kas­va­va vien­ti­koh­de ter­veys­vai­kut­teis­ten elin­tar­vikk­kei­den saralla .

    https://www.valio.fi/gefilus/

    Hyviä vien­ti­tuot­tei­ta Suo­mel­le oli­si­vat Eero­pek­ka Ris­la­kin mukaan esi­mer­kik­si sie­net, mar­jat, vil­liyr­tit, kala ja jopa poron sydä­met, joi­ta hamu­taan japa­ni­lais­ra­vin­to­lois­sa. Täl­lä het­kel­lä Suo­men mer­kit­tä­vim­mät teol­li­suu­den vien­ti­tuot­teet ovat juus­tot, alko­ho­li­juo­mat, muut mai­to­val­mis­teet ja voi sekä muut mai­to­ras­vat. Tär­keim­pien vien­ti­tuot­tei­den jouk­koon nouse­vat myös makei­set ja suklaa. 

    Suo­ma­lai­nen vil­li­ruo­ka on kon­sep­ti, jol­lais­ta maa­il­mal­la ei täl­lai­se­naan löydy:

    http://www.elo-saatio.fi/villiruoka

    Suo­ma­lai­nen tuo­tan­to on kal­liim­paa kuin muu­al­la ja sen­kin vuok­si vien­ti­nä­ky­mät ovat haas­ta­via. Ter­veys­tie­toi­suus on kui­ten­kin tren­di , mikä vah­vis­tuu sivis­tyk­sen ja elin­ta­son nousun myö­tä. Suo­ma­lai­nen tuo­tan­to on kaut­taal­taan puh­das­ta, eet­tis­tä ja ympäristövastuullista. 

    Suo­mes­sa käy­te­tään anti­bioot­te­ja vain kuu­des­osa EU:n mai­den kes­kiar­vos­ta. Mones­sa muus­sa EU-maas­sa anti­bioot­te­ja syö­te­tään tuo­tan­toe­läi­mil­le ehkäi­se­mään tau­te­ja ennal­ta. Eni­ten anti­bioot­te­ja käy­te­tään EU:n alu­eel­la Sak­sas­sa, Espan­jas­sa ja Italiassa. 

    Tuo­reim­pia vien­ti­koh­tei­ta on avat­tu Kii­naan. Atria Suo­mi Oy on saa­nut viral­li­sen vah­vis­tuk­sen sian­li­han vien­ti­lu­van saa­mi­ses­ta Kii­naan. Kii­nan viran­omai­set ovat myön­tä­neet Atria Suo­men Nur­mon tuo­tan­to­lai­tok­sel­le lai­tos­koh­tai­sen luvan sian­li­han vie­mi­sek­si . Tämä pää­na­vaus saat­taa toi­mia sil­lan­ra­ken­ta­ja­na myös muil­le elin­tar­vik­keil­lem­me pit­käl­le kehi­tet­ty­jen jalos­tei­den muo­dos­sa. Nousee­han kii­na­lai­nen elin­ta­so kovaa vauh­tia, mää­rää on jo ennestään.

    Eikä täs­sä vie­lä kaik­ki, mut­ta aika ei rii­tä enempään.

    http://www.hyvaasuomesta.fi

  60. JY: Vien­nin arvo 1/16–10/16 1208 milj.€ (1 283 380 tonnia)

    Oli­si kiva tie­tää elin­tar­vi­ke­tuon­nin arvo sekä koti­maan kulu­tuk­sen arvo.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.