Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.1.2017 Osa 1 Hernesaari ja Koivusaari

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Her­ne­saaren osayleiskaava. 

Luot­ta­mus­miehet on ilmeis­es­ti tarkoi­tus nään­nyt­tää tai sit­ten on tekeil­lä jonkin merkit­tävän päätök­sen salakul­je­tus. Asi­ako­hdas­sa on liit­tei­neen mate­ri­aalia 1869 sivua. Näin siinä käy, kun hallinto-oikeus menee kumoa­maan jonkin kaa­van sen vuok­si, ettei ole selvitet­ty tarpeeksi.

Tämä on meil­lä kuitenkin toista ker­taa. Olemme tästä asial­lis­es­ti päät­täneet, ja nyt käsit­telemme vain sitä, mihin lausun­not anta­vat aihet­ta. Eivät juuri mihinkään.

Her­ne­saares­ta on tulos­sa hieno paik­ka. Antero Var­tia ja Jasper Pääkkö­nen pani­vat Löy­lyn kaukonäköis­es­ti hyvälle paikalle.

Alueelle suun­nitel­laan 6900 asukas­ta ja 3 000 työ­paikkaa. Liikenne perus­tuu kutosen ratikkaan.

Kaa­va on matkan var­rel­la paran­tunut. Siitä saati­in pois järkyt­tävän kallis ja mer­i­maise­maa pahasti häir­it­sevä helikopterikent­tä samal­la kun asukkai­ta tuli rutkasti lisää.

Alueen kär­keen tulee run­saasti venelai­ture­i­ta ja jonkin­lainen pur­je­hduskeskus. Viimek­si pur­je­hduskeskuk­ses­ta riidelti­in kun­nol­la – tai siis pur­je­hdusseu­rat riite­liv­ät. Nyt en ensisilmäyk­selle löy­dä main­in­taa, mitä han­kkeelle nyt kuuluu.

Val­tion vil­javaras­to nököt­tää suun­nitel­mas­sa yhä paikallaan. Sen raken­nushis­to­ri­as­ta on tois­tasa­taa sivua. Tämä menee yli min­un ymmär­ryk­seni. Sinne talo­jen väli­in ahdet­tuina ne näyt­tävät lähin­nä noloilta.

Tästäkin huoli­mat­ta, siitä tulee hieno!

Ratikka­su­un­nitel­ma Hernesaareen.

Per­ille asti ratik­ka tulee vas­ta joskus kymme­nen vuo­den kulut­tua, kun alue alkaa valmis­tua, mut­ta Eiran­ran­taan sen pitäisi alkaa liiken­nöidä jo ensi vuon­na. Paran­taa alueen saavutet­tavu­ut­ta merkit­tävästi. Nyt se on vähän pussinperä.

Koivusaaren ase­makaa­va

Nykyisen Koivusaaren kohdalle raken­netaan suuri moot­tori­tieli­it­tymä. Koivusaaren läheisyy­teen luo­daan mer­itäytöin asunalue 5 000 asukkaalle ja vajal­la 4 000 työpaikalle.

Myön­netään, saaren eteläosaan raken­netaan talo­ja myös itse saaren alueelle. Vihreät ovat kri­ti­soi­neen voimakkaasti sitä, että jok­seenkin koko nykyi­nen saari uhrataan moot­tori­tien ram­peille, vaik­ka Län­siväylä on tarkoi­tus muut­taa kaduk­si, jos­sa voi olla ihan taval­lisia risteyk­siä. Seli­tys on, että tois­taisek­si on val­tion tie, eikä val­tio tunne jyrkem­piä kaar­resäteitä.  Minkä tästä opimme. Val­tion vira­nomaisia ei pidä koskaan päästää vaikut­ta­maan kaupunkien kaavoitukseen.

Samas­sa esi­tys­lis­tas­sa on toinen koh­ta moot­tori­tieli­it­tymän muut­tamis­es­ta katu­maisek­si risteyk­sek­si sit­ten, kun Län­siväylä saadaan Helsin­gin hallintaan. Näin vapau­tu­isi rak­en­tamiselle kuitenkin vain 7500 k‑m2.

Koivusaaren kaa­va vaatii kaupungilta peräti 160 M€ investoin­nit. Ton­tin­lu­ovu­tus­tu­lo­ja pitäisi kuitenkin tul­la yli 200 M€, joten tämänkin on saatu itsen­sä kan­nat­tavak­si lisäämäl­lä raken­nu­soikeut­ta ja tekemäl­lä halvem­pia (ja huonom­pia) ratkaisu­ja esimerkik­si muut­ta­mal­la ran­nat viis­toik­si rantab­ule­vardi­maisen jyrkän ran­nan sijasta.

Fil­larire­it­ti (län­si­baana) pan­naan tässä kiertämään moot­tori­tien rampit, mis­tä koituu sadan metrin ylimääräi­nen mat­ka. Vuodessa pyöräil­i­jät kiertävät tuo­ta ramp­pia noin 5 000 tun­nin ajan. Ehkä se katu­mainen liit­tymä tuo tähän jonkin järkevän ratkaisun.

Kuvas­sa näkyy seu­tuy­hteistyön kukka­nen, puo­likas vene­sa­ta­ma. Helsin­ki olisi halun­nut rak­en­taa kokon­aisen yhdessä Espoon kanssa, mut­ta Espoo ei tähän suos­tunut, kos­ka kulku lai­tureille olisi tapah­tunut Helsin­gin puolelta.

= = =

Listal­la on vielä pyöräily­barometri ja tilas­toti­et­dot helsinkiläis­ten liikku­mis­es­ta vuon­na 2016. Teen niistä oman postauk­sen. Näi­den kah­den kanssa vierähti sen ver­ran pitkä tovi.

 

38 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.1.2017 Osa 1 Hernesaari ja Koivusaari”

  1. “Mut­ta Eiran­ran­taan sen pitäisi alkaa liiken­nöidä jo ensi vuon­na. Paran­taa alueen saavutet­tavu­ut­ta merkit­tävästi. Nyt se on vähän pussinperä.”

    En oikein ymmär­rä, mik­si tuo raiti­otie raken­netaan, kun sinne voitaisi­in vaan jatkaa raiti­oti­etä nykyisen 1A, syksys­tä alka­en 1:n päätepysäk­iltä. Bule­vardin ja tuon kään­topaikan väli­nen raiti­otie saat­taa paran­taa mar­gin­aalis­es­ti joukkoli­iken­net­tä, mut­ta jos­sain muual­la rahoille on parem­paa käyttöä.

    1. En oikein ymmär­rä, mik­si tuo raiti­otie raken­netaan, kun sinne voitaisi­in vaan jatkaa raiti­oti­etä nykyisen 1A, syksys­tä alka­en 1:n päätepysäkiltä.
      Joukkoli­ikenne ei ole kui sähköverko jos­sa riit­tää, että paikkaan on yhteys jostakin. Ratik­ka 1A kul­kee kaup­pa­to­ril­ta, mut­ta jos on tulos­sa keskus­tas­ta, vaikka­pa rautatiease­mal­ta, siitä ei ole mitään apua.
      Ykkö­nen muuten siir­tyy kulke­maan aivan toisaal­la Helsinginkat­ua Töölöön, kos­ka sil­lä reit­il­lä ei ole enää käyttäjiä.

  2. Koivusaaren eri­ta­soli­it­tymän jälkikäteiska­tu­is­tamis­su­un­nitel­ma (1) vaikut­taa lähin­nä vit­siltä. Länäri ei muu­tu pääka­tu­maisek­si kaupunkibule­vardik­si siten, että kor­vataan eri­ta­soli­it­tymä tasoli­it­tymäl­lä ja raken­netaan risteyk­sen ympärille kokon­aiset neljä(!) taloa. Tasoli­it­tymä on tietysti vielä piir­ret­ty siten, ettei “kat­ua” voi ylit­tää jalan eikä mil­lään ajoneu­vol­la mis­tään, vaan pitää kiertää muu­ta­man sadan metrin kun­ni­akier­ros liit­tymän viereen jäävän kan­sir­aken­nel­ma-tun­nelin päältä. Jos tämä on paras­ta mitä eri­ta­so­hel­vetille voidaan jälkikä­teen tehdä, niin on minus­ta selvää, ettei sitä kan­na­ta lähteä ~50 miljoon­al­la eurol­la rakentamaan. 

    Melko paljon epäilen myös koko saaren kaa­vat­alout­ta, kun 100 000 kem2 eli kol­mannes kaa­van raken­nusalas­ta on liike- ja toimis­toti­laa, jos­ta nyt ei suo­ranais­es­ti ole parem­mil­lakaan paikoil­la pulaa. Vaik­ka asuin­rak­en­tamis­es­ta tiet­ty tuleekin tulo­ja, niin jos kaupun­ki saa esim. huo­mat­tavasti keskeisem­min sijait­sevas­sa Som­pasaa­res­sa tulo­ja 800€/kem2 läh­es pelkäl­lä asuin­rak­en­tamisel­la (2), niin on vähän vaikea uskoa että kaupunki­rak­en­teesta irral­lis­es­ta Koivusaares­ta saataisi­in 200 000:lla asuin- ja 100 000:lla toimisto-kem2:llä keskimäärin 750€/kem2 tulo­ja. Koivusaaren metroase­ma tuli tiet­ty jo raken­net­tua, mut­ta se ei ole peruste heit­tää hyvää rahaa huonon perään. Kaa­vat­aloudel­lis­es­ti tap­pi­ol­liset han­kkeet voidaan jät­tää espoolaisille.

    Her­ne­saaren suun­nitel­man kohdal­la sen sijaan on tul­tu paljon eteen­päin (myös kaa­vat­aloudel­lis­es­ti), ja vaik­ka aina on paran­tamisen varaa, on se kyl­lä mielestäni jo todel­lakin tarpeek­si hieno!

    1) http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2017/Ksv_2017-01–31_Kslk_3_El/0AA8897B-703D-C326-856D-59D00BC00000/Liite.pdf

    2) http://dev.hel.fi/paatokset/media/att/07/071c2136ce022e23925a13c3718af6e15d51d4a3.pdf

  3. Uusis­sa katu­muu­tok­sis­sa huo­maa kyl­lä että suun­nit­teli­jat eivät paljoa itse pyöräile tai sit­ten vaan suo­raan inhoa­vat pyöräil­i­jöitä. Sen ver­ran type­r­iä aivopieru­ja esim jätkäsaari-laut­tasaari alueel­la on pyöräteille tehty:
    — Yksisu­un­taiset pyöräti­et: Koko ikäni kaupungeis­sa pyöräilleenä ei ole kyl­lä ikinä tul­lut mieleen “olispa tää pyörätie yksisuuntainen”.
    — Pyörätei­den siir­to tielle. Laut­tasaar­en­tiel­lä on 3m lev­eät jalka­käytävät joil­la kävelee kort­telin matkalla ker­ral­la max. 3 ihmistä. Miten kenenkään elämä para­nee siirtämäl­lä pyöräti­et kadulle ja yksisuuntaisiksi?
    — Pyörätie risteyk­sis­sä kadulle. Risteysalue on kevyelle liiken­teelle vaar­al­lisin alue. Mikä jär­ki on siinä, että pyörätie joka muuten kul­kee korotet­tuna pysäköi­ty­jen auto­jen takana tur­vas­sa tuo­daan suo­raan tielle risteysalueil­la Tyy­nen­merenkadul­la?? kuu­lostaa täysin järjenvastaiselta.

  4. Tiedän että Osmo pyöräilet samal­la puolen Helsinkiä kuin itse, niin ois aika kiva jos näis­sä uusis­sa Her­ne­saari-koivusaari kaavois­sa kat­soisit etteivät pääse vahin­gos­sa lisää täl­laisia type­r­yyk­siä tekemään, vaan että pyöräi­ly olisi suju­vaa ja turvallista 🙂

    p.s. joko me tiede­tään ennen kun­nal­lis­vaale­ja kumpi saadaan Vihrei­den uudek­si pj:ksi? Menee vielä ääni vahin­gos­sa kokkareille, jos Touko pistää vihreät vaa­ti­maan keskaria takaisin alkoon.

  5. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: En oikein ymmär­rä, mik­si tuo raiti­otie raken­netaan, kun sinne voitaisi­in vaan jatkaa raiti­oti­etä nykyisen 1A, syksys­tä alka­en 1:n päätepysäkiltä. 

    Koska­pa sen jäl­keen Eiras­ta pääsee kätevästi ratikalla sekä Töölöön että Kallioon.

    Sit­ten kun lin­ja 6 saadaan Eiran­ran­taan, järkevöi­ty­isi verkko entis­es­tään jos saataisi­in yhteys Bule­vardil­ta Kampin keskuk­selle Fredaa pitkin jon­ka jäl­keen ykkösen ei tarvit­sisi kiertää muutenkin ruuhkaisen Man­ner­heim­intien kautta.

  6. Her­ne­saari vaikut­taa mon­es­sa mielessä onnis­tuneem­mal­ta kuin Jätkäsaari. Toiv­ot­tavasti tuo kaa­va nyt menee läpi ilman turhia viivyttelyjä.

    Ratikas­ta täy­tyy tode­ta, että tuonne on suun­nitel­tu koko kan­takaupun­gin paras raiti­otie. Riit­tävän lev­eät omat kai­stat, vähän jyrkkiä kaartei­ta ja kohtu­ullisen pitkä pysäkkiväli. 

    Bule­vardille vaan tart­tis tehrä jotain, sil­lä se on ruuh­ka-aikaan melkoisen toiv­o­ton ratikkaväylä. Voisitko kysyä kok­ouk­ses­sa, mitä konkreet­tista sen var­alle on suunniteltu?

  7. Voisiko Koivusaari nyt vaan jäädä odot­ta­maan Län­siväylän bule­vardis­oin­tia? Olisi sen ver­ran mit­ta­va hukkain­vestoin­ti tuo tilapäi­nen motariramppi.

  8. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:
    En oikein ymmär­rä, mik­si tuo raiti­otie raken­netaan, kun sinne voitaisi­in vaan jatkaa raiti­oti­etä nykyisen 1A, syksys­tä alka­en 1:n päätepysäk­iltä. Bule­vardin ja tuon kään­topaikan väli­nen raiti­otie saat­taa paran­taa mar­gin­aalis­es­ti joukkoli­iken­net­tä, mut­ta jos­sain muual­la rahoille on parem­paa käyttöä. 

    Raitio­vaunu tarvit­see suju­vaa kään­tymistä varten kohtu­ullisen suuren kaar­resä­teen. Vaunu­ja ei saa­da kään­net­tyä Tehtaankadul­ta Telakkakadulle molem­mis­sa ajo­su­un­nis­sa ainakaan ilman, että men­nään jalka­käytävän päältä. Poikkeusy­hteytenä tuol­lainen hyvin hitaal­la vauhdil­la ja jalka­käytävän päältä menevä yhteys olisi vielä mah­dol­lisuuk­sien rajois­sa, mut­ta ei linjaliikenteenä.

    Lisäk­si sopii toivoa, että HSL tulee järki­in­sä uuden ykkösen osalta ja suoris­taa sen Fredaa kulke­vak­si (nyt se alkaa kiertää reit­tiä Fre­da-Bule­var­di-Man­sku-Arka­di­ankatu). Eloku­us­sa voimaan astu­va jär­jeste­ly tulee hirvit­tävän kalli­ik­si, kos­ka päällekkäistä bus­sili­iken­net­tä on niin paljon ja kos­ka kiertävä ratik­ka on hidas ja vaatii paljon kalus­toa. Jos ja kun HSL järki­in­sä tulee, ei tuo ykkö­nen sopisikaan Her­ne­saaren pääjoukkoli­iken­ney­htey­dek­si, kos­ka se veisi vain Kamppiin.

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    En oikein ymmär­rä, mik­si tuo raiti­otie raken­netaan, kun sinne voitaisi­in vaan jatkaa raiti­oti­etä nykyisen 1A, syksys­tä alka­en 1:n päätepysäkiltä.
    Joukkoli­ikenne ei ole kui sähköverko jos­sa riit­tää, että paikkaan on yhteys jostakin. Ratik­ka 1A kul­kee kaup­pa­to­ril­ta, mut­ta jos on tulos­sa keskus­tas­ta, vaikka­pa rautatiease­mal­ta, siitä ei ole mitään apua.
    Ykkö­nen muuten siir­tyy kulke­maan aivan toisaal­la Helsinginkat­ua Töölöön, kos­ka sil­lä reit­il­lä ei ole enää käyttäjiä.

    Tuo lin­ja­han siir­tyy kulke­maan juuri rautatiease­man vierestä.

  10. spot­tu: Koska­pa sen jäl­keen Eiras­ta pääsee kätevästi ratikalla sekä Töölöön että Kallioon.

    Sit­ten kun lin­ja 6 saadaan Eiran­ran­taan, järkevöi­ty­isi verkko entis­es­tään jos saataisi­in yhteys Bule­vardil­ta Kampin keskuk­selle Fredaa pitkin jon­ka jäl­keen ykkösen ei tarvit­sisi kiertää muutenkin ruuhkaisen Man­ner­heim­intien kautta.

    Tot­ta kai raiti­otie paran­taa yhteyk­siä, mut­ta jos­sain muual­la 500 metriä raiti­oti­etä toisi aivan uuden yhtey­den raiti­oli­iken­teen piiri­in, tai Fredrikinkadun puut­tuval­la pätkäl­lä olisi paljon isom­pi vaiku­tus sekä matkus­ta­jan että kus­tan­nusten kannal­ta (14 ja 18 voitaisi­in lait­taa rul­lalle). Noh, raiti­o­tien on kai jo päätet­ty ja tul­laan rakentamaan.

  11. Kaupungilla on outoa rakkaut­ta beto­nia kohtaan. Nyt ovat jäämässä alueelle sopi­mat­tomat vil­ja­makasi­init pystyyn, Jätkäsaa­res­sa tuskail­laan bunkkerin kanssa, mihin ei oikein pysty rak­en­ta­maan mitään mil­lään sääl­lisel­lä kus­tan­nuk­sel­la. Kuningasidea oli sit­ten nos­taa hökö­tyk­sen korkeut­ta ja luo­da eri­no­maisen viehko var­jon tek­i­jä keskelle saar­ta… jotain tolkkua tähän betonin rakastamiseen

  12. Turhaa rak­en­taa näitä vene­sa­tamia enem­pää. Koko Helsin­gin edus­ta on jo lyhyel­lä avovesikaudel­la täyn­nä botske­ja pörisemässä. Näille tarvi­taan kun­non ven­evero eikä lisää ranto­jen aitaamisia ja täyttöjä.

  13. Koivusaaren kaa­va on fiasko. Se on tehty täysin nykyisen motarin varaan eikä siitä saa­da mil­lään taval­la muokat­tua katu­maista tule­vaisu­udessa. Ja tämähän on ihan luon­nol­lista, se on kuitenkin suun­nitel­tu vuosia ennen mitään bule­var­di-päätök­siä. Jos tämä kaa­va hyväksytään niin siinä menee luul­tavasti päälle sata miljoon­aa kaupun­gin fyrkkaa hukkaan (menete­tyt tont­ti­t­u­lot + liit­tymän rakennus/purkuhässäkkä), ja tulok­se­na on todel­la sekavaa ja rikkon­aista kaupunkia.

    Tämän lisäk­si kaavas­sa on muutenkin paljon paran­tamisen varaa. Yleinen kaupunki­rakenne pohjois- ja eteläpäis­sä on ihan hyvä, mut­ta kom­pro­mis­se­ja on vis­si­in tehty aika liu­ta yksi­tyisko­htata­sol­la kun lop­putu­los on että suurten pihakan­sien pääl­lä on vaan jonoit­tain piste- ja lamel­li­talo­ja. Tässä vain yhdis­tetään ne huonoim­mat asi­at, eli tehot­to­muus ja huono ympäristö/näköalat, yhdek­si todel­la huonok­si kokon­aisu­udek­si. Mik­sei lännestä stadi­in saa­puville halu­ta antaa omaa ikon­ista “nyt ollaan per­il­lä” Säästöpankinrantaa?

    Koivusaaren kaa­va tarvit­see paljon muu­tok­sia. Keskiko­h­ta pitää tehdä uudelleen siten että 2020-luvul­la raken­net­ta­van kaupunki­rak­en­teen ja tule­vaisu­u­den kapeam­man Län­si­bule­vardin väli­in saadaan raken­net­tua tiivis kort­telirivi (eikä mitään neljää kämästä raken­nus­ta). Ja viras­tolle sen ver­ran ter­veisiä, että uno­htakaa se Laut­tasaari-mafia (siis seu­ra). Sen jen­gin per­seily alkaa olla jo liian lähel­lä Tapi­olan kiltaa.

    Mut­ta Her­ne­saari näyt­tää hyvältä. Men­ty parem­paan suun­taan. Eri­tyis­es­ti sen mas­si­ivisen parkkipaikan pois­to eteläkär­jestä oli hyvä (joskin itses­tään­selvä) jut­tu. Muu­ta­ma asia johon vielä toivoisin muu­tok­sia: 1) en myöskään snai­jaa mik­si näitä Kehä kol­mosen masen­tavia varas­to­halle­ja pitää säi­lyt­tää täl­laisel­la alueel­la 2) en tiedä ketään joka pitäisi sisäänvedet­tyjä ylimpiä ker­roksia tyy­likkäinä, joku mie­lenki­in­toinen kat­toratkaisu (+ esim. ullakkoa­sun­not) olisi selvästi hienom­paa kaupunkia 3) Her­ne­saaren autot ja yksi pois­pääsy tulee ole­maan viimeinen tik­ki jo nyt pahasti tukos­sa ole­valle etelä-Helsin­gin katu­verkolle, tälle pitäisi todel­la tehdä jotain (esim. laskea kuin­ka mon­ta autoa alueelle voidaan real­is­tis­es­ti lisätä ja antaa parkki­nor­mi sen automäärän mukaan, eikä pelkästään ker­rosneliöi­den, täl­lä myös saataisi­in tehokku­ut­takin vielä lisää).

  14. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Tot­ta kai raiti­otie paran­taa yhteyk­siä, mut­ta jos­sain muual­la 500 metriä raiti­oti­etä toisi aivan uuden yhtey­den raiti­oli­iken­teen piiri­in, tai Fredrikinkadun puut­tuval­la pätkäl­lä olisi paljon isom­pi vaiku­tus sekä matkus­ta­jan että kus­tan­nusten kannal­ta (14 ja 18 voitaisi­in lait­taa rullalle). 

    On aika luon­te­vaa että Her­ne­saari-Punavuori ‑alueelta on ratikkay­hteys molem­min puolin Töölön­lahtea. Asukkaiden ja työ­paikko­jen määrän ja tihey­den luulisi ole­van riit­tävä. Bus­sil­in­jan 14 toim­intaedel­ly­tyk­set pois­tu­vat ruuhkien takia joka tapauk­ses­sa kun Her­ne­saari asute­taan, sil­lä ei ole tulevaisuutta.

    Hienoin­ta tietysti olisi jos lin­jan 1 kään­tymisongel­ma Telakkakadulle ratkeaisi jotenkin, ja sekä 1 että 6 saataisi­in jatket­tua Her­ne­saaren kär­keen, ja 1 Fredrikinkat­ua Bule­vardil­ta Kamp­pi­in. Sil­loin alka­isi joukkoli­iken­teen suh­teelli­nen kil­pailu­ase­ma olla kohdal­laan Her­ne­saari — Munkkisaari — Punavuori ‑alueel­la.

  15. muumiovi­ras­to:
    Koivusaaren kaa­va on fiasko. 

    Kyl­lä, on päätet­ty rak­en­taa pala Espoo­ta Helsinki­in. Suun­nit­telu on läht­enyt siitä, että on opti­moitu auto­jen mak­siminopeudet ja kään­tösä­teet. Sit­ten on laitet­tu pyöräti­et mutkalle ja käveli­jät kalli­ille kan­sille. Käsit­tämätön­tä touhua.

    muumiovi­ras­to:
    Mut­ta Her­ne­saari näyt­tää hyvältä. Men­ty parem­paan suun­taan. Eri­tyis­es­ti sen mas­si­ivisen parkkipaikan pois­to eteläkär­jestä oli hyvä (joskin itses­tään­selvä) juttu. 

    Tuskin oli itses­tään­selvä. Vuosi sit­ten esitellyssä suun­nitel­mas­sa oli toimit­tu aivan kuten aina ennenkin on toimit­tu: varataan niemen nokas­ta, parhaal­ta paikalta, val­ta­va yht­enäi­nen alue auto­jen maku­ut­tamiseen. Nyt on joudut­tu muut­ta­maan radikaal­isti ajat­te­lu­ta­paa: suun­nit­telua on tehty myös kävelevän ihmisen näkökul­mas­ta. Mut­ta on parkkipaikko­ja suun­nitel­mas­sa edelleen paljon. Veneelle ei näem­mä voi tul­la ratikalla.

  16. Joonas Mus­to­nen:
    – Pyörätei­den siir­to tielle. Laut­tasaar­en­tiel­lä on 3m lev­eät jalka­käytävät joil­la kävelee kort­telin matkalla ker­ral­la max. 3 ihmistä. Miten kenenkään elämä para­nee siirtämäl­lä pyöräti­et kadulle ja yksisuuntaisiksi? 

    Autot on suu­nitel­tu kulke­maan 120 km/h, mut­ta niiden nopeus kaupungis­sa on rajoitet­tu 30 km/h. Polkupyöräil­i­jän keskinopeus on vajaa 20 km/h. Käveli­jän keskinopeus on vajaa 5 km/h. Mis­sä on pyörän paik­ka? Sekaisin käveli­jöi­den kanssa, jol­loin nopeusero on 4‑kertainen? Ei, vaan oma­l­la selkeästi erote­tul­la kaistal­laan autokaistan vier­essä. Kuten oikeis­sa pyöräi­lykaupungeis­sa. Tai sit­ten ylileveäl­lä autokaistal­la. Ei mis­sään tapauk­ses­sa käveli­jöi­den seassa, kuten sel­l­ai­sis­sa pyöräi­lyn kehi­tys­maako­hteis­sa kuten esimerkik­si Tam­pere tai Pori.

    Joonas Mus­to­nen:
    – Pyörätie risteyk­sis­sä kadulle. Risteysalue on kevyelle liiken­teelle vaar­al­lisin alue. 

    Kyl­lä, mut­ta ei ris­teävän liiken­teen vuok­si. Helsingis­sä taisi viime vuon­na kuol­la yksi ihmi­nen liiken­neon­net­to­muudessa. Helsinkiä vas­taavas­sa Oslos­sa kuolee 180 ihmistä vuodessa liiken­teen aiheut­tami­in ilmansaasteisiin.

  17. Her­ne­saaren kär­ki on Helsin­gin niemen eteläisin kär­ki. Minus­ta tämä olisi hyvä paik­ka korostaa “merel­lisen Helsin­gin” suhdet­ta mereen jol­lain sym­boolisel­la raken­nuk­sel­la tai taideteoksella.

    Her­ne­saaren kär­keen voisi esimerk­isi lait­taa laivan keu­lan muo­toisen korkean raken­nuk­sen jos­sa ylim­mis­sä ker­roksis­sa olisi näköalatasanne ja teleskoo­p­it joil­la voisi kat­soa Tallinnaan asti. Ei var­maan edes vaatisi eri­tysien korkeaa raken­nus­ta. Linkin takana kuva ajatuksesta:
    https://s23.postimg.org/jcjzxpbor/hernesaari.jpg

    Toiv­ot­tavasti hark­it­sette asi­aa. Helsin­ki tarvit­see lisää nähtävyyksiä.

    YT. Anton

  18. Anton:
    Her­ne­saaren kär­ki on Helsin­gin niemen eteläisin kär­ki. Minus­ta tämä olisi hyvä paik­ka korostaa “merel­lisen Helsin­gin” suhdet­ta mereen jol­lain sym­boolisel­la raken­nuk­sel­la tai taideteoksella.

    Her­ne­saaren kär­keen voisi esimerk­isi lait­taa laivan keu­lan muo­toisen korkean raken­nuk­sen jos­sa ylim­mis­sä ker­roksis­sa olisi näköalatasanne ja teleskoo­p­it joil­la voisi kat­soa Tallinnaan asti. Ei var­maan edes vaatisi eri­tysien korkeaa raken­nus­ta. Linkin takana kuva ajatuksesta:
    https://s23.postimg.org/jcjzxpbor/hernesaari.jpg

    Toiv­ot­tavasti hark­it­sette asi­aa. Helsin­ki tarvit­see lisää nähtävyyksiä.

    YT. Anton

    Jatkaak­seni vielä ajatusta:

    - Siel­lä voisi myös toimia myös esimerkik­si tiedekeskus jos­sa maan kaare­vu­us olisi ihan omin silmin nähtävis­sä (Tallinnas­ta näkyy vain korkeim­mat raken­nuk­set). Tallinnaan voisi vaik­ka lait­taa johonkin torni­in peilin ja oppi­laat voisi­vat laser­il­la mitat etäisyyt­tä. Jne.
    — Näköalatas­an­teelta avau­tu­isi näkymät yli meren ja saaris­ton, aivan var­masti yksi Helsin­gin suosi­tu­im­mista turistikohteista.

    Toiv­ot­tavasti Helsin­gin päät­täjät näkevät täl­laisen raken­nuk­sen potentiaalin.

    YT. Anton

  19. Anton: Her­ne­saaren kär­ki on Helsin­gin niemen eteläisin kär­ki. Minus­ta tämä olisi hyvä paik­ka korostaa “merel­lisen Helsin­gin” suhdet­ta mereen jol­lain sym­boolisel­la raken­nuk­sel­la tai taideteoksella.

    Mielestäni se Guggen­heimin majak­ka (joka ei sopin­ut kaup­pa­torin kyl­keen) olisi sopin­ut ëri­no­mais­es­ti Her­ne­saaren kär­keen, “sumuise­na eteläkärkenä”. On tur­is­te­ja, yhtey­det tulee, mie­lenki­in­toinen ranta-alue laa­jenisi Kaup­pa­to­ril­ta, Eiran rantaa Löy­lyn ohi Her­ne­saaren kärkeen.
    Taitaa vaan olla liian myöhäistä?

  20. Joonas Mus­to­nen:
    – Pyörätie risteyk­sis­sä kadulle. Risteysalue on kevyelle liiken­teelle vaar­al­lisin alue.

    Ja se johtuu eniten juuri van­han­mallis­ten pyörätei­den kak­sisu­un­taisu­ud­es­ta. Yleisim­mässä pyörän ja auton kolar­i­tyypis­sä pyöräil­i­jä ajaa pyöräti­etä tien vasem­mal­la puolel­la, autoil­i­ja tulee sivus­ta kolmion takaa ja on kään­tymässä oikealle ja kat­soo lähin­nä vasem­mal­ta vah­tien sopi­vaa rakoa, eikä sik­si lainkaan huo­maa koko pyöräilijää.

    Toises­sa yleisessä kolar­i­tyypis­sä taas tör­määvät samas­ta suun­nas­ta tule­vat oikealle kään­tyvä auto ja suo­raan jatka­va pyöräil­i­jä. Viemäl­lä pyörätie/-kaista ajo­radalle ennen risteystä vaarati­lanne pois­tuu, jos oikealle kään­tyvä auto ryh­mit­tyy reunakiv­en viereen niin, että suo­raan pyöräilevän on ohitet­ta­va se vasemmalta.

    Uusil­la suun­nit­telu­o­hjeil­la on kyl­lä laa­ja asiantun­te­vien pyöräi­lypi­irien tuki, ja ne tosi­aan nou­dat­tel­e­vat aika pitkälti mm. Tan­skan ja Hol­lan­nin parhai­ta suunnittelukäytäntöjä.

  21. Turku­lainen matkail­i­ja Helsingis­sä: Mielestäni se Guggen­heimin majak­ka (joka ei sopin­ut kaup­pa­torin kyl­keen) olisi sopin­ut ëri­no­mais­es­ti Her­ne­saaren kär­keen, “sumuise­na eteläkärkenä”. On tur­is­te­ja, yhtey­det tulee, mie­lenki­in­toinen ranta-alue laa­jenisi Kaup­pa­to­ril­ta, Eiran rantaa Löy­lyn ohi Her­ne­saaren kärkeen.
    Taitaa vaan olla liian myöhäistä?

    Taitaa olla, ja en edes tiedä kuin­ka mie­lenki­itoinen Guggen­heim olisi ollut (Tosin parem­pi kuin parkkipaikka).

    Maail­man mit­takaavas­sa melko ain­ut­laa­tu­inen mer­imuseo ja tiedekeskus sen sijaan…

    Nos­te­taan Vrouw Maria ja muu­ta­ma muu hylky Itämeren poh­jas­ta ja laite­taan esille Her­ne­saaren kärkeen.

    Helsin­ki voi myy­dä lisää raken­nu­soikeut­ta mak­saak­seen lystin. 🙂

    YT. Anton

  22. Koti-isä: Autot on suu­nitel­tu kulke­maan 120 km/h, mut­ta niiden nopeus kaupungis­sa on rajoitet­tu 30 km/h. Polkupyöräil­i­jän keskinopeus on vajaa 20 km/h. Käveli­jän keskinopeus on vajaa 5 km/h. Mis­sä on pyörän paik­ka? Sekaisin käveli­jöi­den kanssa, jol­loin nopeusero on 4‑kertainen? Ei, vaan oma­l­la selkeästi erote­tul­la kaistal­laan autokaistan vieressä. 

    -“polkupyöräil­i­jän keskinopeus on vajaa 20km/h” — Tilan­nenopeus. Aivan nor­maal­isti hiljen­netään kun tulee ihmisiä tielle.
    — “Käveli­jöi­den seassa” — Ei vaan erote­taan siitä 3m lev­eästä jalka­käytävästä se metrin levyi­nen pyöräkaista. Käy kat­so­mas­sa mon­tako ihmistä Laut­tasaar­en­tiel­lä ruuh­ka-aikaan kävelee — siitä menee enem­män auto­ja min­uutis­sa kuin käveli­jöitä tunnnis­sa. Jos käve­lyli­iken­net­tä on paljon, niin sil­loin jalka­käytävä ja pyörätie on syytä erot­taa selkeäm­min, mut­ta ei sil­loin kun liikenne on tätä luokkaa.
    -

    Anna R: Ja se johtuu eniten juuri van­han­mallis­ten pyörätei­den kak­sisu­un­taisu­ud­es­ta. Yleisim­mässä pyörän ja auton kolar­i­tyypis­sä pyöräil­i­jä ajaa pyöräti­etä tien vasem­mal­la puolel­la, autoil­i­ja tulee sivus­ta kolmion takaa ja on kään­tymässä oikealle ja kat­soo lähin­nä vasem­mal­ta vah­tien sopi­vaa rakoa, eikä sik­si lainkaan huo­maa koko pyöräilijää.

    — Eli, jos tielle laite­taan liiken­neval­ot, niin sama vaara väl­tetään. Itämeren kadul­la ja laut­tasaar­en­tiel­lä on liiken­neval­ot läh­es koko matkalla.
    — Jos koko pyöräli­ikenne olisi suun­nitel­tu yksisu­un­tais­ten pyörätei­den näkökul­mas­ta, niin riit­täisi että ker­ran matkalla ylit­täisin tien oikealle puolelle ja pysy­isin sil­lä koko matkan — ei paha. Mut­ta esim. laut­tasaar­en­tien matkalla on välil­lä yksisu­un­taista autotiel­lä, välil­lä yhdis­tet­ty pyörätie-jalka­käytävä ja välil­lä pyörätie+jalkakäytävä. Yksisu­un­tais­ten pätkien takia joudun ylit­tämään tien n. 4–5 ker­taa. Se tuplaa mat­ka-ajan. Mene keskus­taan ja joudut talut­ta­maan jo nyt luke­mat­to­mia risteyk­siä, kos­ka pyöräti­et vaan lop­puu yhtäkkiä.
    — nyt voi joku sanoa, että ei ole yksisu­un­taisen vika vaan sen vika, että raken­nustyöt on kesksen ja/tai pyöräti­estö on muuten vajaa. Pitää ihan var­maan paikkansa, mut­ta kuin­ka mon­ta vuosikym­men­tä pitää vielä odot­taa että se on “valmis”? Täy­tyy olla real­is­tisia ja jät­tää täl­laiset lisähai­tat tekemät­tä, jot­ta liikenne toimii suju­vasti vaik­ka työt kesken ovatkin.

  23. Joonas Mus­to­nen
    – Eli, jos tielle laite­taan liiken­neval­ot, niin sama vaara väl­tetään. Itämeren kadul­la ja laut­tasaar­en­tiel­lä on liiken­neval­ot läh­es koko matkalla.

    Tuol­lakin on liiken­neval­ot­to­mia risteyk­sistä noin puo­let. Ja sen lisäk­si onnet­to­muus­riskiltään saman tyyp­pisiä pihali­it­tymiä vaik­ka kuin­ka (Porkkalankadun puolel­la taas voimalan ja kaup­pakeskuk­sen sisää­na­jo­ja tuskin edes erot­taa risteyksistä).

    – Jos koko pyöräli­ikenne olisi suun­nitel­tu yksisu­un­tais­ten pyörätei­den näkökul­mas­ta, niin riit­täisi että ker­ran matkalla ylit­täisin tien oikealle puolelle ja pysy­isin sil­lä koko matkan – ei paha. 

    Juu, liiken­nesu­un­nit­telu­par­a­dig­man muuttues­sa on täl­lainen ikävä siir­tymäkau­den ongel­ma, vähän samaa sar­jaa kuin siinä ruot­salaisvit­sis­sä oikean­puoleiseen liiken­teeseen siir­tymis­es­tä ajoneu­vo­tyyp­pi ker­ral­laan. Oma ratkaisuni tähän on help­po, käytän ihmis­ten ilmoil­la (kon­tra joku Lehti-/Ku­u­sisaari tai Tuusu­la) vain joko ajo­su­un­nas­sa oikeal­la puolel­la ole­vaa pyöräti­etä/-kaistaa tai sit­ten (vieläpä ihan lail­lis­es­ti) ajo­rataa. Täl­lä taval­la siir­tymi­nen pyörätielle/-tieltä on varsin help­poa. (Laut­tasaar­en­tiel­lä en onnek­si muu­ta kuin käyn taivastele­mas­sa sitä ehkä ker­ran vuodessa, vaik­ka Larun läpi yleen­sä usei­ta ker­to­ja viikos­sa fillaroinkin.)

  24. Anton:
    Her­ne­saaren kär­ki on Helsin­gin niemen eteläisin kär­ki. Minus­ta tämä olisi hyvä paik­ka korostaa “merel­lisen Helsin­gin” suhdet­ta mereen jol­lain sym­boolisel­la raken­nuk­sel­la tai taideteoksella.
    Her­ne­saaren kär­keen voisi esimerk­isi lait­taa laivan keu­lan muo­toisen korkean raken­nuk­sen jos­sa ylim­mis­sä ker­roksis­sa olisi näköalatasanne ja teleskoo­p­it joil­la voisi kat­soa Tallinnaan asti. 

    Ei tarvi­ta mitään torne­ja tai teleskooppe­ja, Tallinnaan­han pääsee laival­la kahdessa tun­nis­sa meren yli pil­ven­pi­irtäjiä ihastelemaan!

  25. Koti-isä: Mis­sä on pyörän paik­ka? Sekaisin käveli­jöi­den kanssa, jol­loin nopeusero on 4‑kertainen? Ei, vaan oma­l­la selkeästi erote­tul­la kaistal­laan autokaistan vier­essä. Kuten oikeis­sa pyöräi­lykaupungeis­sa. Tai sit­ten ylileveäl­lä autokaistalla. 

    Tämä on vähän täl­läi­nen sukka­housu-näkökul­ma. Helsingis­sä paljon pyöräi­ly­olo­suhtei­ta suurem­pi ongel­ma ovat liiken­neym­päristöltään liian väljät kadut. Sturen- ja Meche­lininkatu lienevät parhaat esimerk­it. Katuym­päristö on motaria ja sit­ten nopeusra­joituk­sel­la pyritään saa­maan nopeudet neljäänkymp­pi­in. Se ei ole hyvää liikennesuunnittelua.

    Hyvää liiken­nesu­un­nit­telua ei myöskään ole se, että huonos­ti erotel­lul­la pyöräkaistal­la väl­jen­netään liiken­neym­päristöä, kuten Hesar­il­la tehti­in. Pyöräil­i­jöitä ei näy neljänä kuukaut­e­na vuodessa, mut­ta moot­to­ri­a­joneu­voli­iken­teen kas­vaneista nopeuk­sista saadaan naut­tia 12 kuukaut­ta vuodessa.

    Se mikä toimii oikeis­sa pyöräi­ly­mais­sa, mikä on paras­ta suun­nit­telukäytän­töä, kun pyöräkai­stat ovat tukos­sa 24/7 365, ei toi­mi Helsin­gin nyky­isil­lä pyöräil­i­jämääril­lä, ei likikään.

    Pyöräi­lypi­ire­jä vaivaa tässä liiken­nesu­un­nit­telu­asi­as­sa kapeakat­seisu­us. Tyrkytetään vain omaa näkökul­maa, ei ymmär­retä kokon­aisu­ut­ta, eikä sitä, että liiken­nesu­un­nit­telu on aina mon­en asian kom­pro­mis­si, mis­sä ei ole edes tarkoituk­sen­mukaista päästä jonkun kulku­muodon osalta opti­maaliseen lop­putu­lok­seen. Kaupungis­sa liiken­nesu­un­nit­telua pitäisi ohja­ta pikem­minkin vähäisim­män hai­tan peri­aate. Miten liikku­mis­es­ta on vähiten hait­taa asumiselle, miten eri kulku­muodoista on vähiten hait­taa toisilleen.

    Ja ennen sössö­tys­tä: pyöräilen suurim­man osan arki­matkois­tani, yli 10kkm vuodessa. Mut­ta myös asun kaupungis­sa. Asumisen ja jalanku­lun kannal­ta tämä pyöräkaista­tren­di on surkein­ta mitä vähään aikaan on täkäläisessä liiken­nesu­un­nit­telus­sa sat­tunut. Jaet­tu klv on pyöräilevälle kaupunki­laiselle pienem­pi paha. Ymmär­rän, että voi olla toisin, jos asuu lähiössä ja kaupun­ki on se jut­tu mikä tapah­tuu matkalla töi­hin. Mut­ta pyöräilevän lähiöa­sukin pitäisi yrit­tää nähdä se, että huoli­mat­ta liikku­mis­val­in­tansa eri­no­maisu­ud­es­ta pyöräkai­stat ovat kaupunki­laiselle osa­puilleen samaa paskaa kuin moot­tori­tiehenkiset sisääntulokadut.

  26. Juu, liiken­nesu­un­nit­telu­par­a­dig­man muuttues­sa on täl­lainen ikävä siir­tymäkau­den ongel­ma, vähän samaa sar­jaa kuin siinä ruot­salaisvit­sis­sä oikean­puoleiseen liiken­teeseen siir­tymis­es­tä ajoneu­vo­tyyp­pi ker­ral­laan. Oma ratkaisuni tähän on help­po, käytän ihmis­ten ilmoil­la (kon­tra joku Lehti-/Ku­u­sisaari tai Tuusu­la) vain joko ajo­su­un­nas­sa oikeal­la puolel­la ole­vaa pyöräti­etä/-kaistaa tai sit­ten (vieläpä ihan lail­lis­es­ti) ajo­rataa. Täl­lä taval­la siir­tymi­nen pyörätielle/-tieltä on varsin help­poa. (Laut­tasaar­en­tiel­lä en onnek­si muu­ta kuin käyn taivastele­mas­sa sitä ehkä ker­ran vuodessa, vaik­ka Larun läpi yleen­sä usei­ta ker­to­ja viikos­sa fillaroinkin.)

    No — ehkä se on sit­ten todis­tet­tu että yksisu­un­tainen pyörätie on parem­pi, mut­ta omas­ta henkilöko­htais­es­ta koke­muk­ses­tani sanon, että tuo uusi pyörätei­den siir­to tielle saa oloni tun­temaan paljon tur­vat­tomam­mak­si ja jatku­va tienyl­i­tys näi­den takia ärsyt­tää usko­mat­toman paljon.

  27. Joonas Mus­to­nen: No – ehkä se on sit­ten todis­tet­tu että yksisu­un­tainen pyörätie on parem­pi, mut­ta omas­ta henkilöko­htais­es­ta koke­muk­ses­tani sanon, että tuo uusi pyörätei­den siir­to tielle saa oloni tun­temaan paljon tur­vat­tomam­mak­si ja jatku­va tienyl­i­tys näi­den takia ärsyt­tää usko­mat­toman paljon. 

    Kuten myös.

  28. “Minkä tästä opimme. Val­tion vira­nomaisia ei pidä koskaan päästää vaikut­ta­maan kaupunkien kaavoitukseen.”

    Ja se on vieläkin ihan mah­dol­lista. Nyt vaan kaa­va hyl­lylle ja laa­ti­maan Län­siväylän bule­vardis­oin­tia. Yhdessä Koivusaaren kanssa Länisväylän bule­vardis­oin­ti on vieläpä taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavam­paa. Onko jollekkin raken­nus­li­ikkelle luvat­tu jo jotain, vai mikä ihme tätä kaavaa ajaa eteenpänn???

  29. Merel­lisiä maisemia: Ei tarvi­ta mitään torne­ja tai teleskooppe­ja, Tallinnaan­han pääsee laival­la kahdessa tun­nis­sa meren yli pil­ven­pi­irtäjiä ihastelemaan!

    Jos siihen torni raken­netaan niin yhä use­am­malle avau­tuu mah­dol­lisu­us naut­tia merel­li­sistä maisemista. Min­ua ihme­tyt­tää mik­si aina he jot­ka liput­ta­vat maisemien puoles­ta ovat torp­paa­mas­sa ideoita jot­ka mak­si­moisi­vat maisemista naut­tivien ihmis­ten määrän?

    PS. Olen ollut ruotsin­laival­la töis­sä ja läh­estynyt Helsinkiä mereltä sato­ja ker­to­ja, voin ker­toa miltä Helsin­ki näyt­tää mereltä: voimaloiden savupi­iput, radiomas­to­ja, malminkar­tanon­huip­pu ja pari kirkontornia.

  30. Joonas Mus­to­nen: No – ehkä se on sit­ten todis­tet­tu että yksisu­un­tainen pyörätie on parem­pi, mut­ta omas­ta henkilöko­htais­es­ta koke­muk­ses­tani sanon, että tuo uusi pyörätei­den siir­to tielle saa oloni tun­temaan paljon tur­vat­tomam­mak­si ja jatku­va tienyl­i­tys näi­den takia ärsyt­tää usko­mat­toman paljon.

    Eihän sitä ole todis­tet­tu, vaan kyse on yksinker­tais­es­ti suun­nit­te­lutrendis­tä, jota Kes­ki-Euroopan pyöräi­lyru­uhkissa hikeä hais­tele­mas­sa käyneet HeP­o­laiset tyrkyt­tävät ain­oana oikeana vai­h­toe­htona Helsinkiin.

    Jos mietin oma­l­ta kohdal­tani, että mis­sä pyöräilen Helsingis­sä mieluiten, niin keskus­tan ja Etelä-Helsin­gin kadut, jois­sa vas­taan­tule­vien auto­jen on ahdas­ta ohit­taa toisi­aan, ovat aika lähel­lä kärkeä, pois lukien tietysti muku­lakivetyt. Liiken­teen vauhti on sen ver­ran verkkaista, että kaduil­la uskaltaa pyöräil­lä ilman kiiret­tä, ei tunne niin san­otusti ole­vansa tiel­lä, ohit­tavien auto­jen nopeusero on pieni.

    Pyörä nimeno­maan ei tarvitse lisää tilaa kaduille tai kaduil­ta, vaan pienenä ket­teränä liiken­nevä­li­neenä hyö­tyy sen vähyy­destä. Mitä ahtaam­mat kadut, sen hitaampi liikenne, sitä tur­val­lisem­paa pyöräil­i­jälle. Pyöräkai­stat johta­vat ihan päin­vas­taiseen lop­putule­maan: liiken­neym­päristö väl­je­nee, jol­loin liiken­teen nopeus kas­vaa, pyöräil­i­jän ja moot­toroitu­jen ajoneu­vo­jen nopeusero kasvaa.

    Ymmär­rän toki, että moot­to­ri­a­joneu­voli­iken­net­tä ei voi kaikil­la kaduil­la hidas­taa hölkkä­vauhti­in. Sik­si tarvi­taan baanan kaltaisia pyöräi­lyn laatuväyliä.

  31. Johan L: Jos mietin oma­l­ta kohdal­tani, että mis­sä pyöräilen Helsingis­sä mieluiten, niin keskus­tan ja Etelä-Helsin­gin kadut, jois­sa vas­taan­tule­vien auto­jen on ahdas­ta ohit­taa toisi­aan, ovat aika lähel­lä kärkeä, pois lukien tietysti mukulakivetyt.

    Noinkin voi usein olla, ruuh­ka-aikaan vaan auto­jonot herkästi täyt­tävät kai­stat reuno­ja myöten ja siinähän sit­ten fil­lar­in kanssa seisoskelet. Jos olisi se vajaan metrin levyi­nen pyöräkaista merkit­ty niin jono­ja ei huomaisikaan.

  32. Eihän noista taloista näe edes noi­ta ris­teil­i­jöitä kauem­mak­si. Mik­sei voi­da edes täl­läisille paraati­paikoille harki­ta torneja?

  33. “Alueelle suun­nitel­laan 6900 asukas­ta ja 3 000 työ­paikkaa. Liikenne perus­tuu kutosen ratikkaan.”

    6900 asukas­ta on pikkuisen enem­män kuin yhteen suureen ris­teil­i­jälaivaan mah­tuu matkus­ta­jia. Esit­te­lyku­vas­sa on kolme laivaa, joten kaupunkia kaavoite­taan etupäässä ris­teily­matkus­ta­jille eikä asukkaille 😉

  34. Julkisel­la liiken­teel­lä ei siis pääse jatkos­sakaan Eiran­ran­nas­ta eikä Punavuores­ta Jätkäsaa­reen eikä Ruo­ho­lah­den. Mitä nämä työ­paikat Her­ne­saa­reessa on? Nykyi­nen telak­ka lie­nee laskuis­sa mukana

  35. Mil­la:
    Julkisel­la liiken­teel­lä ei siis pääse jatkos­sakaanEiran­ran­nas­ta eikä Punavuores­ta Jätkäsaa­reen eikä Ruo­ho­lah­den. Mitä nämä työ­paikat Her­ne­saa­reessa on? Nykyi­nen telak­ka lie­nee laskuis­sa mukana

    Jätkäsaares­ta on poikkeuk­sel­lisen monipuoliset joukkoli­iken­ney­htey­det muualle kan­takaupunki­in varsinkin siihen näh­den, että se ei ole sisään­tuloväylien var­rel­la eikä siel­lä ole mitään läpi­a­javaa liiken­net­tä. Eloku­us­sa Jätkästä pääsee vai­h­dot­ta Kamp­pi­in, Kru­u­nun­hakaan, Hakaniemeen, Kallioon, Sörnäisi­in, Alp­pi­laan, Vallilaan, Pasiloi­hin, Töölöön, Meilah­teen ja Arabiaan.

    Kuin­ka suur­ta mah­taa olla kysyn­tä Jätkäsaaren ja Punavuoren väliselle joukkoli­iken­ney­htey­delle? Epäil­isin, että vai­h­dolli­nen yhteys täyt­tää tarpeet kohtuullisesti.

  36. Daniel Fed­er­ley: Jätkäsaares­ta on poikkeuk­sel­lisen monipuoliset joukkoli­iken­ney­htey­det muualle kan­takaupunki­in varsinkin siihen näh­den, että se ei ole sisään­tuloväylien var­rel­la eikä siel­lä ole mitään läpi­a­javaa liiken­net­tä. Eloku­us­sa Jätkästä pääsee vai­h­dot­ta Kamp­pi­in, Kru­u­nun­hakaan, Hakaniemeen, Kallioon, Sörnäisi­in, Alp­pi­laan, Vallilaan, Pasiloi­hin, Töölöön, Meilah­teen ja Arabiaan.

    Ja tämähän taas johtuu siitä, että puo­let Helsin­gin ratikoista eli 4 kpl on kään­net­ty kulke­maan Jätkäsaa­reen (ja Län­sisa­ta­maan). Ja ne on tietysti otet­tu pois joltain muul­ta kaupungi­nos­alta, kuten tyyli­in kuuluu. 

    Miten tästä nyt tulee mieleen iki­van­ha jut­tu hölmöläis­ten peiton jatkamisesta?

  37. Daniel Fed­er­ley: Jätkäsaares­ta on poikkeuk­sel­lisen monipuoliset joukkoli­iken­ney­htey­det muualle kan­takaupunki­in varsinkin siihen näh­den, että se ei ole sisään­tuloväylien var­rel­la eikä siel­lä ole mitään läpi­a­javaa liiken­net­tä. Eloku­us­sa Jätkästä pääsee vai­h­dot­ta Kamp­pi­in, Kru­u­nun­hakaan, Hakaniemeen, Kallioon, Sörnäisi­in, Alp­pi­laan, Vallilaan, Pasiloi­hin, Töölöön, Meilah­teen ja Arabiaan.

    Kuin­ka suur­ta mah­taa olla kysyn­tä Jätkäsaaren ja Punavuoren väliselle joukkoli­iken­ney­htey­delle? Epäil­isin, että vai­h­dolli­nen yhteys täyt­tää tarpeet kohtuullisesti.

    Ei täytä vaan todel­la surkeasti, Hkl — kävellen olisit jo perillä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *