Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.1.2017 Osa 1 Hernesaari ja Koivusaari

(Esi­tys­lis­taan täs­tä)

Her­ne­saa­ren osayleiskaava. 

Luot­ta­mus­mie­het on ilmei­ses­ti tar­koi­tus nään­nyt­tää tai sit­ten on tekeil­lä jon­kin mer­kit­tä­vän pää­tök­sen sala­kul­je­tus. Asia­koh­das­sa on liit­tei­neen mate­ri­aa­lia 1869 sivua. Näin sii­nä käy, kun hal­lin­to-oikeus menee kumoa­maan jon­kin kaa­van sen vuok­si, ettei ole sel­vi­tet­ty tarpeeksi.

Tämä on meil­lä kui­ten­kin tois­ta ker­taa. Olem­me täs­tä asial­li­ses­ti päät­tä­neet, ja nyt käsit­te­lem­me vain sitä, mihin lausun­not anta­vat aihet­ta. Eivät juu­ri mihinkään.

Her­ne­saa­res­ta on tulos­sa hie­no paik­ka. Ante­ro Var­tia ja Jas­per Pääk­kö­nen pani­vat Löy­lyn kau­ko­nä­köi­ses­ti hyväl­le paikalle.

Alu­eel­le suun­ni­tel­laan 6900 asu­kas­ta ja 3 000 työ­paik­kaa. Lii­ken­ne perus­tuu kuto­sen ratikkaan.

Kaa­va on mat­kan var­rel­la paran­tu­nut. Sii­tä saa­tiin pois jär­kyt­tä­vän kal­lis ja meri­mai­se­maa pahas­ti häi­rit­se­vä heli­kop­te­ri­kent­tä samal­la kun asuk­kai­ta tuli rut­kas­ti lisää.

Alu­een kär­keen tulee run­saas­ti vene­lai­tu­rei­ta ja jon­kin­lai­nen pur­jeh­dus­kes­kus. Vii­mek­si pur­jeh­dus­kes­kuk­ses­ta rii­del­tiin kun­nol­la – tai siis pur­jeh­dus­seu­rat rii­te­li­vät. Nyt en ensi­sil­mäyk­sel­le löy­dä mai­nin­taa, mitä hank­keel­le nyt kuuluu.

Val­tion vil­ja­va­ras­to nököt­tää suun­ni­tel­mas­sa yhä pai­kal­laan. Sen raken­nus­his­to­rias­ta on tois­ta­sa­taa sivua. Tämä menee yli minun ymmär­ryk­se­ni. Sin­ne talo­jen väliin ahdet­tui­na ne näyt­tä­vät lähin­nä noloilta.

Täs­tä­kin huo­li­mat­ta, sii­tä tulee hieno!

Ratik­ka­suun­ni­tel­ma Hernesaareen.

Peril­le asti ratik­ka tulee vas­ta jos­kus kym­me­nen vuo­den kulut­tua, kun alue alkaa val­mis­tua, mut­ta Eiran­ran­taan sen pitäi­si alkaa lii­ken­nöi­dä jo ensi vuon­na. Paran­taa alu­een saa­vu­tet­ta­vuut­ta mer­kit­tä­väs­ti. Nyt se on vähän pussinperä.

Koi­vusaa­ren asemakaava

Nykyi­sen Koi­vusaa­ren koh­dal­le raken­ne­taan suu­ri moot­to­ri­tie­liit­ty­mä. Koi­vusaa­ren lähei­syy­teen luo­daan meri­täy­töin asu­na­lue 5 000 asuk­kaal­le ja vajal­la 4 000 työpaikalle.

Myön­ne­tään, saa­ren ete­lä­osaan raken­ne­taan talo­ja myös itse saa­ren alu­eel­le. Vih­reät ovat kri­ti­soi­neen voi­mak­kaas­ti sitä, että jok­seen­kin koko nykyi­nen saa­ri uhra­taan moot­to­ri­tien ram­peil­le, vaik­ka Län­si­väy­lä on tar­koi­tus muut­taa kaduk­si, jos­sa voi olla ihan taval­li­sia ris­teyk­siä. Seli­tys on, että tois­tai­sek­si on val­tion tie, eikä val­tio tun­ne jyr­kem­piä kaar­re­sä­tei­tä.  Min­kä täs­tä opim­me. Val­tion viran­omai­sia ei pidä kos­kaan pääs­tää vai­kut­ta­maan kau­pun­kien kaavoitukseen.

Samas­sa esi­tys­lis­tas­sa on toi­nen koh­ta moot­to­ri­tie­liit­ty­män muut­ta­mi­ses­ta katu­mai­sek­si ris­teyk­sek­si sit­ten, kun Län­si­väy­lä saa­daan Hel­sin­gin hal­lin­taan. Näin vapau­tui­si raken­ta­mi­sel­le kui­ten­kin vain 7500 k‑m2.

Koi­vusaa­ren kaa­va vaa­tii kau­pun­gil­ta perä­ti 160 M€ inves­toin­nit. Ton­tin­luo­vu­tus­tu­lo­ja pitäi­si kui­ten­kin tul­la yli 200 M€, joten tämän­kin on saa­tu itsen­sä kan­nat­ta­vak­si lisää­mäl­lä raken­nusoi­keut­ta ja teke­mäl­lä hal­vem­pia (ja huo­nom­pia) rat­kai­su­ja esi­mer­kik­si muut­ta­mal­la ran­nat viis­toik­si ran­ta­bu­le­var­di­mai­sen jyr­kän ran­nan sijasta.

Fil­la­ri­reit­ti (län­si­baa­na) pan­naan täs­sä kier­tä­mään moot­to­ri­tien ram­pit, mis­tä koi­tuu sadan met­rin yli­mää­räi­nen mat­ka. Vuo­des­sa pyö­räi­li­jät kier­tä­vät tuo­ta ramp­pia noin 5 000 tun­nin ajan. Ehkä se katu­mai­nen liit­ty­mä tuo tähän jon­kin jär­ke­vän ratkaisun.

Kuvas­sa näkyy seu­tu­yh­teis­työn kuk­ka­nen, puo­li­kas vene­sa­ta­ma. Hel­sin­ki oli­si halun­nut raken­taa koko­nai­sen yhdes­sä Espoon kans­sa, mut­ta Espoo ei tähän suos­tu­nut, kos­ka kul­ku lai­tu­reil­le oli­si tapah­tu­nut Hel­sin­gin puolelta.

= = =

Lis­tal­la on vie­lä pyö­räi­ly­ba­ro­met­ri ja tilas­to­tiet­dot hel­sin­ki­läis­ten liik­ku­mi­ses­ta vuon­na 2016. Teen niis­tä oman pos­tauk­sen. Näi­den kah­den kans­sa vie­räh­ti sen ver­ran pit­kä tovi.

 

38 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.1.2017 Osa 1 Hernesaari ja Koivusaari”

  1. Mut­ta Eiran­ran­taan sen pitäi­si alkaa lii­ken­nöi­dä jo ensi vuon­na. Paran­taa alu­een saa­vu­tet­ta­vuut­ta mer­kit­tä­väs­ti. Nyt se on vähän pussinperä.”

    En oikein ymmär­rä, mik­si tuo rai­tio­tie raken­ne­taan, kun sin­ne voi­tai­siin vaan jat­kaa rai­tio­tie­tä nykyi­sen 1A, syk­sys­tä alkaen 1:n pää­te­py­sä­kil­tä. Bule­var­din ja tuon kään­to­pai­kan väli­nen rai­tio­tie saat­taa paran­taa mar­gi­naa­li­ses­ti jouk­ko­lii­ken­net­tä, mut­ta jos­sain muu­al­la rahoil­le on parem­paa käyttöä.

    1. En oikein ymmär­rä, mik­si tuo rai­tio­tie raken­ne­taan, kun sin­ne voi­tai­siin vaan jat­kaa rai­tio­tie­tä nykyi­sen 1A, syk­sys­tä alkaen 1:n päätepysäkiltä.
      Jouk­ko­lii­ken­ne ei ole kui säh­kö­ver­ko jos­sa riit­tää, että paik­kaan on yhteys jos­ta­kin. Ratik­ka 1A kul­kee kaup­pa­to­ril­ta, mut­ta jos on tulos­sa kes­kus­tas­ta, vaik­ka­pa rau­ta­tie­a­se­mal­ta, sii­tä ei ole mitään apua.
      Ykkö­nen muu­ten siir­tyy kul­ke­maan aivan toi­saal­la Hel­sin­gin­ka­tua Töö­löön, kos­ka sil­lä rei­til­lä ei ole enää käyttäjiä.

  2. Koi­vusaa­ren eri­ta­so­liit­ty­män jäl­ki­kä­teis­ka­tuis­ta­mis­suun­ni­tel­ma (1) vai­kut­taa lähin­nä vit­sil­tä. Länä­ri ei muu­tu pää­ka­tu­mai­sek­si kau­pun­ki­bu­le­var­dik­si siten, että kor­va­taan eri­ta­so­liit­ty­mä taso­liit­ty­mäl­lä ja raken­ne­taan ris­teyk­sen ympä­ril­le koko­nai­set nel­jä(!) taloa. Taso­liit­ty­mä on tie­tys­ti vie­lä piir­ret­ty siten, ettei “katua” voi ylit­tää jalan eikä mil­lään ajo­neu­vol­la mis­tään, vaan pitää kier­tää muu­ta­man sadan met­rin kun­nia­kier­ros liit­ty­män vie­reen jää­vän kan­si­ra­ken­nel­ma-tun­ne­lin pääl­tä. Jos tämä on paras­ta mitä eri­ta­so­hel­ve­til­le voi­daan jäl­ki­kä­teen teh­dä, niin on minus­ta sel­vää, ettei sitä kan­na­ta läh­teä ~50 mil­joo­nal­la eurol­la rakentamaan. 

    Mel­ko pal­jon epäi­len myös koko saa­ren kaa­va­ta­lout­ta, kun 100 000 kem2 eli kol­man­nes kaa­van raken­nusa­las­ta on lii­ke- ja toi­mis­to­ti­laa, jos­ta nyt ei suo­ra­nai­ses­ti ole parem­mil­la­kaan pai­koil­la pulaa. Vaik­ka asuin­ra­ken­ta­mi­ses­ta tiet­ty tulee­kin tulo­ja, niin jos kau­pun­ki saa esim. huo­mat­ta­vas­ti kes­kei­sem­min sijait­se­vas­sa Som­pa­saa­res­sa tulo­ja 800€/kem2 lähes pel­käl­lä asuin­ra­ken­ta­mi­sel­la (2), niin on vähän vai­kea uskoa että kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta irral­li­ses­ta Koi­vusaa­res­ta saa­tai­siin 200 000:lla asuin- ja 100 000:lla toimisto-kem2:llä kes­ki­mää­rin 750€/kem2 tulo­ja. Koi­vusaa­ren met­roa­se­ma tuli tiet­ty jo raken­net­tua, mut­ta se ei ole perus­te heit­tää hyvää rahaa huo­non perään. Kaa­va­ta­lou­del­li­ses­ti tap­piol­li­set hank­keet voi­daan jät­tää espoolaisille.

    Her­ne­saa­ren suun­ni­tel­man koh­dal­la sen sijaan on tul­tu pal­jon eteen­päin (myös kaa­va­ta­lou­del­li­ses­ti), ja vaik­ka aina on paran­ta­mi­sen varaa, on se kyl­lä mie­les­tä­ni jo todel­la­kin tar­peek­si hieno!

    1) http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2017/Ksv_2017-01–31_Kslk_3_El/0AA8897B-703D-C326-856D-59D00BC00000/Liite.pdf

    2) http://dev.hel.fi/paatokset/media/att/07/071c2136ce022e23925a13c3718af6e15d51d4a3.pdf

  3. Uusis­sa katu­muu­tok­sis­sa huo­maa kyl­lä että suun­nit­te­li­jat eivät pal­joa itse pyö­räi­le tai sit­ten vaan suo­raan inhoa­vat pyö­räi­li­jöi­tä. Sen ver­ran type­riä aivo­pie­ru­ja esim jät­kä­saa­ri-laut­ta­saa­ri alu­eel­la on pyö­rä­teil­le tehty:
    — Yksi­suun­tai­set pyö­rä­tiet: Koko ikä­ni kau­pun­geis­sa pyö­räil­lee­nä ei ole kyl­lä iki­nä tul­lut mie­leen “olis­pa tää pyö­rä­tie yksisuuntainen”.
    — Pyö­rä­tei­den siir­to tiel­le. Laut­ta­saa­ren­tiel­lä on 3m leveät jal­ka­käy­tä­vät joil­la käve­lee kort­te­lin mat­kal­la ker­ral­la max. 3 ihmis­tä. Miten kenen­kään elä­mä para­nee siir­tä­mäl­lä pyö­rä­tiet kadul­le ja yksisuuntaisiksi?
    — Pyö­rä­tie ris­teyk­sis­sä kadul­le. Ris­tey­sa­lue on kevyel­le lii­ken­teel­le vaa­ral­li­sin alue. Mikä jär­ki on sii­nä, että pyö­rä­tie joka muu­ten kul­kee koro­tet­tu­na pysä­köi­ty­jen auto­jen taka­na tur­vas­sa tuo­daan suo­raan tiel­le ris­tey­sa­lueil­la Tyy­nen­me­ren­ka­dul­la?? kuu­los­taa täy­sin järjenvastaiselta.

  4. Tie­dän että Osmo pyö­räi­let samal­la puo­len Hel­sin­kiä kuin itse, niin ois aika kiva jos näis­sä uusis­sa Her­ne­saa­ri-koi­vusaa­ri kaa­vois­sa kat­soi­sit ettei­vät pää­se vahin­gos­sa lisää täl­lai­sia type­ryyk­siä teke­mään, vaan että pyö­räi­ly oli­si suju­vaa ja turvallista 🙂

    p.s. joko me tie­de­tään ennen kun­nal­lis­vaa­le­ja kum­pi saa­daan Vih­rei­den uudek­si pj:ksi? Menee vie­lä ääni vahin­gos­sa kok­ka­reil­le, jos Tou­ko pis­tää vih­reät vaa­ti­maan kes­ka­ria takai­sin alkoon.

  5. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: En oikein ymmär­rä, mik­si tuo rai­tio­tie raken­ne­taan, kun sin­ne voi­tai­siin vaan jat­kaa rai­tio­tie­tä nykyi­sen 1A, syk­sys­tä alkaen 1:n päätepysäkiltä. 

    Kos­ka­pa sen jäl­keen Eiras­ta pää­see käte­väs­ti rati­kal­la sekä Töö­löön että Kallioon.

    Sit­ten kun lin­ja 6 saa­daan Eiran­ran­taan, jär­ke­vöi­tyi­si verk­ko enti­ses­tään jos saa­tai­siin yhteys Bule­var­dil­ta Kam­pin kes­kuk­sel­le Fre­daa pit­kin jon­ka jäl­keen ykkö­sen ei tar­vit­si­si kier­tää muu­ten­kin ruuh­kai­sen Man­ner­hei­min­tien kautta.

  6. Her­ne­saa­ri vai­kut­taa mones­sa mie­les­sä onnis­tu­neem­mal­ta kuin Jät­kä­saa­ri. Toi­vot­ta­vas­ti tuo kaa­va nyt menee läpi ilman tur­hia viivyttelyjä.

    Rati­kas­ta täy­tyy tode­ta, että tuon­ne on suun­ni­tel­tu koko kan­ta­kau­pun­gin paras rai­tio­tie. Riit­tä­vän leveät omat kais­tat, vähän jyrk­kiä kaar­tei­ta ja koh­tuul­li­sen pit­kä pysäkkiväli. 

    Bule­var­dil­le vaan tart­tis teh­rä jotain, sil­lä se on ruuh­ka-aikaan mel­koi­sen toi­vo­ton ratik­ka­väy­lä. Voi­sit­ko kysyä kokouk­ses­sa, mitä kon­kreet­tis­ta sen varal­le on suunniteltu?

  7. Voi­si­ko Koi­vusaa­ri nyt vaan jää­dä odot­ta­maan Län­si­väy­län bule­var­di­soin­tia? Oli­si sen ver­ran mit­ta­va huk­kain­ves­toin­ti tuo tila­päi­nen motariramppi.

  8. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa:
    En oikein ymmär­rä, mik­si tuo rai­tio­tie raken­ne­taan, kun sin­ne voi­tai­siin vaan jat­kaa rai­tio­tie­tä nykyi­sen 1A, syk­sys­tä alkaen 1:n pää­te­py­sä­kil­tä. Bule­var­din ja tuon kään­to­pai­kan väli­nen rai­tio­tie saat­taa paran­taa mar­gi­naa­li­ses­ti jouk­ko­lii­ken­net­tä, mut­ta jos­sain muu­al­la rahoil­le on parem­paa käyttöä. 

    Rai­tio­vau­nu tar­vit­see suju­vaa kään­ty­mis­tä var­ten koh­tuul­li­sen suu­ren kaar­re­sä­teen. Vau­nu­ja ei saa­da kään­net­tyä Teh­taan­ka­dul­ta Telak­ka­ka­dul­le molem­mis­sa ajo­suun­nis­sa aina­kaan ilman, että men­nään jal­ka­käy­tä­vän pääl­tä. Poik­keus­yh­tey­te­nä tuol­lai­nen hyvin hitaal­la vauh­dil­la ja jal­ka­käy­tä­vän pääl­tä mene­vä yhteys oli­si vie­lä mah­dol­li­suuk­sien rajois­sa, mut­ta ei linjaliikenteenä.

    Lisäk­si sopii toi­voa, että HSL tulee jär­kiin­sä uuden ykkö­sen osal­ta ja suo­ris­taa sen Fre­daa kul­ke­vak­si (nyt se alkaa kier­tää reit­tiä Fre­da-Bule­var­di-Mans­ku-Arka­dian­ka­tu). Elo­kuus­sa voi­maan astu­va jär­jes­te­ly tulee hir­vit­tä­vän kal­liik­si, kos­ka pääl­lek­käis­tä bus­si­lii­ken­net­tä on niin pal­jon ja kos­ka kier­tä­vä ratik­ka on hidas ja vaa­tii pal­jon kalus­toa. Jos ja kun HSL jär­kiin­sä tulee, ei tuo ykkö­nen sopi­si­kaan Her­ne­saa­ren pää­jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­dek­si, kos­ka se vei­si vain Kamppiin.

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En oikein ymmär­rä, mik­si tuo rai­tio­tie raken­ne­taan, kun sin­ne voi­tai­siin vaan jat­kaa rai­tio­tie­tä nykyi­sen 1A, syk­sys­tä alkaen 1:n päätepysäkiltä.
    Jouk­ko­lii­ken­ne ei ole kui säh­kö­ver­ko jos­sa riit­tää, että paik­kaan on yhteys jos­ta­kin. Ratik­ka 1A kul­kee kaup­pa­to­ril­ta, mut­ta jos on tulos­sa kes­kus­tas­ta, vaik­ka­pa rau­ta­tie­a­se­mal­ta, sii­tä ei ole mitään apua.
    Ykkö­nen muu­ten siir­tyy kul­ke­maan aivan toi­saal­la Hel­sin­gin­ka­tua Töö­löön, kos­ka sil­lä rei­til­lä ei ole enää käyttäjiä.

    Tuo lin­ja­han siir­tyy kul­ke­maan juu­ri rau­ta­tie­a­se­man vierestä.

  10. spot­tu: Kos­ka­pa sen jäl­keen Eiras­ta pää­see käte­väs­ti rati­kal­la sekä Töö­löön että Kallioon.

    Sit­ten kun lin­ja 6 saa­daan Eiran­ran­taan, jär­ke­vöi­tyi­si verk­ko enti­ses­tään jos saa­tai­siin yhteys Bule­var­dil­ta Kam­pin kes­kuk­sel­le Fre­daa pit­kin jon­ka jäl­keen ykkö­sen ei tar­vit­si­si kier­tää muu­ten­kin ruuh­kai­sen Man­ner­hei­min­tien kautta.

    Tot­ta kai rai­tio­tie paran­taa yhteyk­siä, mut­ta jos­sain muu­al­la 500 met­riä rai­tio­tie­tä toi­si aivan uuden yhtey­den rai­tio­lii­ken­teen pii­riin, tai Fredri­kin­ka­dun puut­tu­val­la pät­käl­lä oli­si pal­jon isom­pi vai­ku­tus sekä mat­kus­ta­jan että kus­tan­nus­ten kan­nal­ta (14 ja 18 voi­tai­siin lait­taa rul­lal­le). Noh, rai­tio­tien on kai jo pää­tet­ty ja tul­laan rakentamaan.

  11. Kau­pun­gil­la on outoa rak­kaut­ta beto­nia koh­taan. Nyt ovat jää­mäs­sä alu­eel­le sopi­mat­to­mat vil­ja­ma­ka­sii­nit pys­tyyn, Jät­kä­saa­res­sa tus­kail­laan bunk­ke­rin kans­sa, mihin ei oikein pys­ty raken­ta­maan mitään mil­lään sääl­li­sel­lä kus­tan­nuk­sel­la. Kunin­gas­idea oli sit­ten nos­taa hökö­tyk­sen kor­keut­ta ja luo­da erin­omai­sen vieh­ko var­jon teki­jä kes­kel­le saar­ta… jotain tolk­kua tähän beto­nin rakastamiseen

  12. Tur­haa raken­taa näi­tä vene­sa­ta­mia enem­pää. Koko Hel­sin­gin edus­ta on jo lyhyel­lä avo­ve­si­kau­del­la täyn­nä bots­ke­ja pöri­se­mäs­sä. Näil­le tar­vi­taan kun­non vene­ve­ro eikä lisää ran­to­jen aitaa­mi­sia ja täyttöjä.

  13. Koi­vusaa­ren kaa­va on fias­ko. Se on teh­ty täy­sin nykyi­sen mota­rin varaan eikä sii­tä saa­da mil­lään taval­la muo­kat­tua katu­mais­ta tule­vai­suu­des­sa. Ja tämä­hän on ihan luon­nol­lis­ta, se on kui­ten­kin suun­ni­tel­tu vuo­sia ennen mitään bule­var­di-pää­tök­siä. Jos tämä kaa­va hyväk­sy­tään niin sii­nä menee luul­ta­vas­ti pääl­le sata mil­joo­naa kau­pun­gin fyrk­kaa huk­kaan (mene­te­tyt tont­ti­tu­lot + liit­ty­män rakennus/purkuhässäkkä), ja tulok­se­na on todel­la seka­vaa ja rik­ko­nais­ta kaupunkia.

    Tämän lisäk­si kaa­vas­sa on muu­ten­kin pal­jon paran­ta­mi­sen varaa. Ylei­nen kau­pun­ki­ra­ken­ne poh­jois- ja ete­lä­päis­sä on ihan hyvä, mut­ta kom­pro­mis­se­ja on vis­siin teh­ty aika liu­ta yksi­tyis­koh­ta­ta­sol­la kun lop­pu­tu­los on että suur­ten piha­kan­sien pääl­lä on vaan jonoit­tain pis­te- ja lamel­li­ta­lo­ja. Täs­sä vain yhdis­te­tään ne huo­noim­mat asiat, eli tehot­to­muus ja huo­no ympäristö/näköalat, yhdek­si todel­la huo­nok­si koko­nai­suu­dek­si. Mik­sei län­nes­tä sta­diin saa­pu­vil­le halu­ta antaa omaa iko­nis­ta “nyt ollaan peril­lä” Säästöpankinrantaa?

    Koi­vusaa­ren kaa­va tar­vit­see pal­jon muu­tok­sia. Kes­ki­koh­ta pitää teh­dä uudel­leen siten että 2020-luvul­la raken­net­ta­van kau­pun­ki­ra­ken­teen ja tule­vai­suu­den kapeam­man Län­si­bu­le­var­din väliin saa­daan raken­net­tua tii­vis kort­te­li­ri­vi (eikä mitään nel­jää kämäs­tä raken­nus­ta). Ja viras­tol­le sen ver­ran ter­vei­siä, että unoh­ta­kaa se Laut­ta­saa­ri-mafia (siis seu­ra). Sen jen­gin per­sei­ly alkaa olla jo lii­an lähel­lä Tapio­lan kiltaa.

    Mut­ta Her­ne­saa­ri näyt­tää hyväl­tä. Men­ty parem­paan suun­taan. Eri­tyi­ses­ti sen mas­sii­vi­sen park­ki­pai­kan pois­to ete­lä­kär­jes­tä oli hyvä (jos­kin itses­tään­sel­vä) jut­tu. Muu­ta­ma asia johon vie­lä toi­voi­sin muu­tok­sia: 1) en myös­kään snai­jaa mik­si näi­tä Kehä kol­mo­sen masen­ta­via varas­to­hal­le­ja pitää säi­lyt­tää täl­lai­sel­la alu­eel­la 2) en tie­dä ketään joka pitäi­si sisään­ve­det­ty­jä ylim­piä ker­rok­sia tyy­lik­käi­nä, joku mie­len­kiin­toi­nen kat­to­rat­kai­su (+ esim. ullak­koa­sun­not) oli­si sel­väs­ti hie­nom­paa kau­pun­kia 3) Her­ne­saa­ren autot ja yksi pois­pää­sy tulee ole­maan vii­mei­nen tik­ki jo nyt pahas­ti tukos­sa ole­val­le ete­lä-Hel­sin­gin katu­ver­kol­le, täl­le pitäi­si todel­la teh­dä jotain (esim. las­kea kuin­ka mon­ta autoa alu­eel­le voi­daan rea­lis­ti­ses­ti lisä­tä ja antaa park­ki­nor­mi sen auto­mää­rän mukaan, eikä pel­käs­tään ker­ros­ne­liöi­den, täl­lä myös saa­tai­siin tehok­kuut­ta­kin vie­lä lisää).

  14. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Tot­ta kai rai­tio­tie paran­taa yhteyk­siä, mut­ta jos­sain muu­al­la 500 met­riä rai­tio­tie­tä toi­si aivan uuden yhtey­den rai­tio­lii­ken­teen pii­riin, tai Fredri­kin­ka­dun puut­tu­val­la pät­käl­lä oli­si pal­jon isom­pi vai­ku­tus sekä mat­kus­ta­jan että kus­tan­nus­ten kan­nal­ta (14 ja 18 voi­tai­siin lait­taa rullalle). 

    On aika luon­te­vaa että Her­ne­saa­ri-Puna­vuo­ri ‑alu­eel­ta on ratik­kayh­teys molem­min puo­lin Töö­lön­lah­tea. Asuk­kai­den ja työ­paik­ko­jen mää­rän ja tihey­den luu­li­si ole­van riit­tä­vä. Bus­si­lin­jan 14 toi­min­tae­del­ly­tyk­set pois­tu­vat ruuh­kien takia joka tapauk­ses­sa kun Her­ne­saa­ri asu­te­taan, sil­lä ei ole tulevaisuutta.

    Hie­noin­ta tie­tys­ti oli­si jos lin­jan 1 kään­ty­mi­son­gel­ma Telak­ka­ka­dul­le rat­ke­ai­si joten­kin, ja sekä 1 että 6 saa­tai­siin jat­ket­tua Her­ne­saa­ren kär­keen, ja 1 Fredri­kin­ka­tua Bule­var­dil­ta Kamp­piin. Sil­loin alkai­si jouk­ko­lii­ken­teen suh­teel­li­nen kil­pai­lua­se­ma olla koh­dal­laan Her­ne­saa­ri — Munk­ki­saa­ri — Puna­vuo­ri ‑alu­eel­la.

  15. muu­mio­vi­ras­to:
    Koi­vusaa­ren kaa­va on fiasko. 

    Kyl­lä, on pää­tet­ty raken­taa pala Espoo­ta Hel­sin­kiin. Suun­nit­te­lu on läh­te­nyt sii­tä, että on opti­moi­tu auto­jen mak­si­mi­no­peu­det ja kään­tö­sä­teet. Sit­ten on lai­tet­tu pyö­rä­tiet mut­kal­le ja käve­li­jät kal­liil­le kan­sil­le. Käsit­tä­mä­tön­tä touhua.

    muu­mio­vi­ras­to:
    Mut­ta Her­ne­saa­ri näyt­tää hyväl­tä. Men­ty parem­paan suun­taan. Eri­tyi­ses­ti sen mas­sii­vi­sen park­ki­pai­kan pois­to ete­lä­kär­jes­tä oli hyvä (jos­kin itses­tään­sel­vä) juttu. 

    Tus­kin oli itses­tään­sel­vä. Vuo­si sit­ten esi­tel­lys­sä suun­ni­tel­mas­sa oli toi­mit­tu aivan kuten aina ennen­kin on toi­mit­tu: vara­taan nie­men nokas­ta, par­haal­ta pai­kal­ta, val­ta­va yhte­näi­nen alue auto­jen makuut­ta­mi­seen. Nyt on jou­dut­tu muut­ta­maan radi­kaa­lis­ti ajat­te­lu­ta­paa: suun­nit­te­lua on teh­ty myös käve­le­vän ihmi­sen näkö­kul­mas­ta. Mut­ta on park­ki­paik­ko­ja suun­ni­tel­mas­sa edel­leen pal­jon. Veneel­le ei näem­mä voi tul­la ratikalla.

  16. Joo­nas Mus­to­nen:
    – Pyö­rä­tei­den siir­to tiel­le. Laut­ta­saa­ren­tiel­lä on 3m leveät jal­ka­käy­tä­vät joil­la käve­lee kort­te­lin mat­kal­la ker­ral­la max. 3 ihmis­tä. Miten kenen­kään elä­mä para­nee siir­tä­mäl­lä pyö­rä­tiet kadul­le ja yksisuuntaisiksi? 

    Autot on suu­ni­tel­tu kul­ke­maan 120 km/h, mut­ta nii­den nopeus kau­pun­gis­sa on rajoi­tet­tu 30 km/h. Pol­ku­pyö­räi­li­jän kes­ki­no­peus on vajaa 20 km/h. Käve­li­jän kes­ki­no­peus on vajaa 5 km/h. Mis­sä on pyö­rän paik­ka? Sekai­sin käve­li­jöi­den kans­sa, jol­loin nopeuse­ro on 4‑kertainen? Ei, vaan omal­la sel­keäs­ti ero­te­tul­la kais­tal­laan auto­kais­tan vie­res­sä. Kuten oikeis­sa pyö­räi­ly­kau­pun­geis­sa. Tai sit­ten yli­le­veäl­lä auto­kais­tal­la. Ei mis­sään tapauk­ses­sa käve­li­jöi­den seas­sa, kuten sel­lai­sis­sa pyö­räi­lyn kehi­tys­maa­koh­teis­sa kuten esi­mer­kik­si Tam­pe­re tai Pori.

    Joo­nas Mus­to­nen:
    – Pyö­rä­tie ris­teyk­sis­sä kadul­le. Ris­tey­sa­lue on kevyel­le lii­ken­teel­le vaa­ral­li­sin alue. 

    Kyl­lä, mut­ta ei ris­teä­vän lii­ken­teen vuok­si. Hel­sin­gis­sä tai­si vii­me vuon­na kuol­la yksi ihmi­nen lii­ken­neon­net­to­muu­des­sa. Hel­sin­kiä vas­taa­vas­sa Oslos­sa kuo­lee 180 ihmis­tä vuo­des­sa lii­ken­teen aiheut­ta­miin ilmansaasteisiin.

  17. Her­ne­saa­ren kär­ki on Hel­sin­gin nie­men ete­läi­sin kär­ki. Minus­ta tämä oli­si hyvä paik­ka koros­taa “merel­li­sen Hel­sin­gin” suh­det­ta mereen jol­lain sym­boo­li­sel­la raken­nuk­sel­la tai taideteoksella.

    Her­ne­saa­ren kär­keen voi­si esi­mer­ki­si lait­taa lai­van keu­lan muo­toi­sen kor­kean raken­nuk­sen jos­sa ylim­mis­sä ker­rok­sis­sa oli­si näkö­ala­ta­san­ne ja teles­koo­pit joil­la voi­si kat­soa Tal­lin­naan asti. Ei var­maan edes vaa­ti­si eri­ty­sien kor­ke­aa raken­nus­ta. Lin­kin taka­na kuva ajatuksesta:
    https://s23.postimg.org/jcjzxpbor/hernesaari.jpg

    Toi­vot­ta­vas­ti har­kit­set­te asi­aa. Hel­sin­ki tar­vit­see lisää nähtävyyksiä.

    YT. Anton

  18. Anton:
    Her­ne­saa­ren kär­ki on Hel­sin­gin nie­men ete­läi­sin kär­ki. Minus­ta tämä oli­si hyvä paik­ka koros­taa “merel­li­sen Hel­sin­gin” suh­det­ta mereen jol­lain sym­boo­li­sel­la raken­nuk­sel­la tai taideteoksella.

    Her­ne­saa­ren kär­keen voi­si esi­mer­ki­si lait­taa lai­van keu­lan muo­toi­sen kor­kean raken­nuk­sen jos­sa ylim­mis­sä ker­rok­sis­sa oli­si näkö­ala­ta­san­ne ja teles­koo­pit joil­la voi­si kat­soa Tal­lin­naan asti. Ei var­maan edes vaa­ti­si eri­ty­sien kor­ke­aa raken­nus­ta. Lin­kin taka­na kuva ajatuksesta:
    https://s23.postimg.org/jcjzxpbor/hernesaari.jpg

    Toi­vot­ta­vas­ti har­kit­set­te asi­aa. Hel­sin­ki tar­vit­see lisää nähtävyyksiä.

    YT. Anton

    Jat­kaak­se­ni vie­lä ajatusta:

    - Siel­lä voi­si myös toi­mia myös esi­mer­kik­si tie­de­kes­kus jos­sa maan kaa­re­vuus oli­si ihan omin sil­min näh­tä­vis­sä (Tal­lin­nas­ta näkyy vain kor­keim­mat raken­nuk­set). Tal­lin­naan voi­si vaik­ka lait­taa johon­kin tor­niin pei­lin ja oppi­laat voi­si­vat lase­ril­la mitat etäi­syyt­tä. Jne.
    — Näkö­ala­ta­san­teel­ta avau­tui­si näky­mät yli meren ja saa­ris­ton, aivan var­mas­ti yksi Hel­sin­gin suo­si­tuim­mis­ta turistikohteista.

    Toi­vot­ta­vas­ti Hel­sin­gin päät­tä­jät näke­vät täl­lai­sen raken­nuk­sen potentiaalin.

    YT. Anton

  19. Anton: Her­ne­saa­ren kär­ki on Hel­sin­gin nie­men ete­läi­sin kär­ki. Minus­ta tämä oli­si hyvä paik­ka koros­taa “merel­li­sen Hel­sin­gin” suh­det­ta mereen jol­lain sym­boo­li­sel­la raken­nuk­sel­la tai taideteoksella.

    Mie­les­tä­ni se Gug­gen­hei­min majak­ka (joka ei sopi­nut kaup­pa­to­rin kyl­keen) oli­si sopi­nut ërin­omai­ses­ti Her­ne­saa­ren kär­keen, “sumui­se­na ete­lä­kär­ke­nä”. On turis­te­ja, yhtey­det tulee, mie­len­kiin­toi­nen ran­ta-alue laa­je­ni­si Kaup­pa­to­ril­ta, Eiran ran­taa Löy­lyn ohi Her­ne­saa­ren kärkeen.
    Tai­taa vaan olla lii­an myöhäistä?

  20. Joo­nas Mus­to­nen:
    – Pyö­rä­tie ris­teyk­sis­sä kadul­le. Ris­tey­sa­lue on kevyel­le lii­ken­teel­le vaa­ral­li­sin alue.

    Ja se joh­tuu eni­ten juu­ri van­han­mal­lis­ten pyö­rä­tei­den kak­si­suun­tai­suu­des­ta. Ylei­sim­mäs­sä pyö­rän ja auton kola­ri­tyy­pis­sä pyö­räi­li­jä ajaa pyö­rä­tie­tä tien vasem­mal­la puo­lel­la, autoi­li­ja tulee sivus­ta kol­mion takaa ja on kään­ty­mäs­sä oikeal­le ja kat­soo lähin­nä vasem­mal­ta vah­tien sopi­vaa rakoa, eikä sik­si lain­kaan huo­maa koko pyöräilijää.

    Toi­ses­sa ylei­ses­sä kola­ri­tyy­pis­sä taas tör­mää­vät samas­ta suun­nas­ta tule­vat oikeal­le kään­ty­vä auto ja suo­raan jat­ka­va pyö­räi­li­jä. Vie­mäl­lä pyö­rä­tie/-kais­ta ajo­ra­dal­le ennen ris­teys­tä vaa­ra­ti­lan­ne pois­tuu, jos oikeal­le kään­ty­vä auto ryh­mit­tyy reu­na­ki­ven vie­reen niin, että suo­raan pyö­räi­le­vän on ohi­tet­ta­va se vasemmalta.

    Uusil­la suun­nit­te­luoh­jeil­la on kyl­lä laa­ja asian­tun­te­vien pyö­räi­ly­pii­rien tuki, ja ne tosi­aan nou­dat­te­le­vat aika pit­käl­ti mm. Tans­kan ja Hol­lan­nin par­hai­ta suunnittelukäytäntöjä.

  21. Tur­ku­lai­nen mat­kai­li­ja Hel­sin­gis­sä: Mie­les­tä­ni se Gug­gen­hei­min majak­ka (joka ei sopi­nut kaup­pa­to­rin kyl­keen) oli­si sopi­nut ërin­omai­ses­ti Her­ne­saa­ren kär­keen, “sumui­se­na ete­lä­kär­ke­nä”. On turis­te­ja, yhtey­det tulee, mie­len­kiin­toi­nen ran­ta-alue laa­je­ni­si Kaup­pa­to­ril­ta, Eiran ran­taa Löy­lyn ohi Her­ne­saa­ren kärkeen.
    Tai­taa vaan olla lii­an myöhäistä?

    Tai­taa olla, ja en edes tie­dä kuin­ka mie­len­kii­toi­nen Gug­gen­heim oli­si ollut (Tosin parem­pi kuin parkkipaikka).

    Maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa mel­ko ainut­laa­tui­nen meri­museo ja tie­de­kes­kus sen sijaan…

    Nos­te­taan Vrouw Maria ja muu­ta­ma muu hyl­ky Itä­me­ren poh­jas­ta ja lai­te­taan esil­le Her­ne­saa­ren kärkeen.

    Hel­sin­ki voi myy­dä lisää raken­nusoi­keut­ta mak­saak­seen lystin. 🙂

    YT. Anton

  22. Koti-isä: Autot on suu­ni­tel­tu kul­ke­maan 120 km/h, mut­ta nii­den nopeus kau­pun­gis­sa on rajoi­tet­tu 30 km/h. Pol­ku­pyö­räi­li­jän kes­ki­no­peus on vajaa 20 km/h. Käve­li­jän kes­ki­no­peus on vajaa 5 km/h. Mis­sä on pyö­rän paik­ka? Sekai­sin käve­li­jöi­den kans­sa, jol­loin nopeuse­ro on 4‑kertainen? Ei, vaan omal­la sel­keäs­ti ero­te­tul­la kais­tal­laan auto­kais­tan vieressä. 

    -“pol­ku­pyö­räi­li­jän kes­ki­no­peus on vajaa 20km/h” — Tilan­ne­no­peus. Aivan nor­maa­lis­ti hil­jen­ne­tään kun tulee ihmi­siä tielle.
    — “Käve­li­jöi­den seas­sa” — Ei vaan ero­te­taan sii­tä 3m leveäs­tä jal­ka­käy­tä­väs­tä se met­rin levyi­nen pyö­rä­kais­ta. Käy kat­so­mas­sa mon­ta­ko ihmis­tä Laut­ta­saa­ren­tiel­lä ruuh­ka-aikaan käve­lee — sii­tä menee enem­män auto­ja minuu­tis­sa kuin käve­li­jöi­tä tunn­nis­sa. Jos käve­ly­lii­ken­net­tä on pal­jon, niin sil­loin jal­ka­käy­tä­vä ja pyö­rä­tie on syy­tä erot­taa sel­keäm­min, mut­ta ei sil­loin kun lii­ken­ne on tätä luokkaa.
    -

    Anna R: Ja se joh­tuu eni­ten juu­ri van­han­mal­lis­ten pyö­rä­tei­den kak­si­suun­tai­suu­des­ta. Ylei­sim­mäs­sä pyö­rän ja auton kola­ri­tyy­pis­sä pyö­räi­li­jä ajaa pyö­rä­tie­tä tien vasem­mal­la puo­lel­la, autoi­li­ja tulee sivus­ta kol­mion takaa ja on kään­ty­mäs­sä oikeal­le ja kat­soo lähin­nä vasem­mal­ta vah­tien sopi­vaa rakoa, eikä sik­si lain­kaan huo­maa koko pyöräilijää.

    — Eli, jos tiel­le lai­te­taan lii­ken­ne­va­lot, niin sama vaa­ra väl­te­tään. Itä­me­ren kadul­la ja laut­ta­saa­ren­tiel­lä on lii­ken­ne­va­lot lähes koko matkalla.
    — Jos koko pyö­rä­lii­ken­ne oli­si suun­ni­tel­tu yksi­suun­tais­ten pyö­rä­tei­den näkö­kul­mas­ta, niin riit­täi­si että ker­ran mat­kal­la ylit­täi­sin tien oikeal­le puo­lel­le ja pysyi­sin sil­lä koko mat­kan — ei paha. Mut­ta esim. laut­ta­saa­ren­tien mat­kal­la on välil­lä yksi­suun­tais­ta auto­tiel­lä, välil­lä yhdis­tet­ty pyö­rä­tie-jal­ka­käy­tä­vä ja välil­lä pyörätie+jalkakäytävä. Yksi­suun­tais­ten pät­kien takia jou­dun ylit­tä­mään tien n. 4–5 ker­taa. Se tuplaa mat­ka-ajan. Mene kes­kus­taan ja jou­dut talut­ta­maan jo nyt luke­mat­to­mia ris­teyk­siä, kos­ka pyö­rä­tiet vaan lop­puu yhtäkkiä.
    — nyt voi joku sanoa, että ei ole yksi­suun­tai­sen vika vaan sen vika, että raken­nus­työt on kesk­sen ja/tai pyö­rä­ties­tö on muu­ten vajaa. Pitää ihan var­maan paik­kan­sa, mut­ta kuin­ka mon­ta vuo­si­kym­men­tä pitää vie­lä odot­taa että se on “val­mis”? Täy­tyy olla rea­lis­ti­sia ja jät­tää täl­lai­set lisä­hai­tat teke­mät­tä, jot­ta lii­ken­ne toi­mii suju­vas­ti vaik­ka työt kes­ken ovatkin.

  23. Joo­nas Mustonen
    – Eli, jos tiel­le lai­te­taan lii­ken­ne­va­lot, niin sama vaa­ra väl­te­tään. Itä­me­ren kadul­la ja laut­ta­saa­ren­tiel­lä on lii­ken­ne­va­lot lähes koko matkalla.

    Tuol­la­kin on lii­ken­ne­va­lot­to­mia ris­teyk­sis­tä noin puo­let. Ja sen lisäk­si onnet­to­muus­ris­kil­tään saman tyyp­pi­siä piha­liit­ty­miä vaik­ka kuin­ka (Pork­ka­lan­ka­dun puo­lel­la taas voi­ma­lan ja kaup­pa­kes­kuk­sen sisään­ajo­ja tus­kin edes erot­taa risteyksistä).

    – Jos koko pyö­rä­lii­ken­ne oli­si suun­ni­tel­tu yksi­suun­tais­ten pyö­rä­tei­den näkö­kul­mas­ta, niin riit­täi­si että ker­ran mat­kal­la ylit­täi­sin tien oikeal­le puo­lel­le ja pysyi­sin sil­lä koko mat­kan – ei paha. 

    Juu, lii­ken­ne­suun­nit­te­lu­pa­ra­dig­man muut­tues­sa on täl­lai­nen ikä­vä siir­ty­mä­kau­den ongel­ma, vähän samaa sar­jaa kuin sii­nä ruot­sa­lais­vit­sis­sä oikean­puo­lei­seen lii­ken­tee­seen siir­ty­mi­ses­tä ajo­neu­vo­tyyp­pi ker­ral­laan. Oma rat­kai­su­ni tähän on help­po, käy­tän ihmis­ten ilmoil­la (kont­ra joku Leh­ti-/Kuusi­saa­ri tai Tuusu­la) vain joko ajo­suun­nas­sa oikeal­la puo­lel­la ole­vaa pyö­rä­tie­tä/-kais­taa tai sit­ten (vie­lä­pä ihan lail­li­ses­ti) ajo­ra­taa. Täl­lä taval­la siir­ty­mi­nen pyö­rä­tiel­le/-tiel­tä on var­sin help­poa. (Laut­ta­saa­ren­tiel­lä en onnek­si muu­ta kuin käyn tai­vas­te­le­mas­sa sitä ehkä ker­ran vuo­des­sa, vaik­ka Larun läpi yleen­sä usei­ta ker­to­ja vii­kos­sa fillaroinkin.)

  24. Anton:
    Her­ne­saa­ren kär­ki on Hel­sin­gin nie­men ete­läi­sin kär­ki. Minus­ta tämä oli­si hyvä paik­ka koros­taa “merel­li­sen Hel­sin­gin” suh­det­ta mereen jol­lain sym­boo­li­sel­la raken­nuk­sel­la tai taideteoksella.
    Her­ne­saa­ren kär­keen voi­si esi­mer­ki­si lait­taa lai­van keu­lan muo­toi­sen kor­kean raken­nuk­sen jos­sa ylim­mis­sä ker­rok­sis­sa oli­si näkö­ala­ta­san­ne ja teles­koo­pit joil­la voi­si kat­soa Tal­lin­naan asti. 

    Ei tar­vi­ta mitään tor­ne­ja tai teles­koop­pe­ja, Tal­lin­naan­han pää­see lai­val­la kah­des­sa tun­nis­sa meren yli pil­ven­piir­tä­jiä ihastelemaan!

  25. Koti-isä: Mis­sä on pyö­rän paik­ka? Sekai­sin käve­li­jöi­den kans­sa, jol­loin nopeuse­ro on 4‑kertainen? Ei, vaan omal­la sel­keäs­ti ero­te­tul­la kais­tal­laan auto­kais­tan vie­res­sä. Kuten oikeis­sa pyö­räi­ly­kau­pun­geis­sa. Tai sit­ten yli­le­veäl­lä autokaistalla. 

    Tämä on vähän täl­läi­nen suk­ka­housu-näkö­kul­ma. Hel­sin­gis­sä pal­jon pyö­räi­ly­olo­suh­tei­ta suu­rem­pi ongel­ma ovat lii­ken­neym­pä­ris­töl­tään lii­an väl­jät kadut. Stu­ren- ja Mec­he­li­nin­ka­tu lie­ne­vät par­haat esi­mer­kit. Katu­ym­pä­ris­tö on mota­ria ja sit­ten nopeus­ra­joi­tuk­sel­la pyri­tään saa­maan nopeu­det nel­jään­kymp­piin. Se ei ole hyvää liikennesuunnittelua.

    Hyvää lii­ken­ne­suun­nit­te­lua ei myös­kään ole se, että huo­nos­ti ero­tel­lul­la pyö­rä­kais­tal­la väl­jen­ne­tään lii­ken­neym­pä­ris­töä, kuten Hesa­ril­la teh­tiin. Pyö­räi­li­jöi­tä ei näy nel­jä­nä kuu­kau­te­na vuo­des­sa, mut­ta moot­to­ria­jo­neu­vo­lii­ken­teen kas­va­neis­ta nopeuk­sis­ta saa­daan naut­tia 12 kuu­kaut­ta vuodessa.

    Se mikä toi­mii oikeis­sa pyö­räi­ly­mais­sa, mikä on paras­ta suun­nit­te­lu­käy­tän­töä, kun pyö­rä­kais­tat ovat tukos­sa 24/7 365, ei toi­mi Hel­sin­gin nykyi­sil­lä pyö­räi­li­jä­mää­ril­lä, ei likikään.

    Pyö­räi­ly­pii­re­jä vai­vaa täs­sä lii­ken­ne­suun­nit­te­lua­sias­sa kapea­kat­sei­suus. Tyr­ky­te­tään vain omaa näkö­kul­maa, ei ymmär­re­tä koko­nai­suut­ta, eikä sitä, että lii­ken­ne­suun­nit­te­lu on aina monen asian kom­pro­mis­si, mis­sä ei ole edes tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta pääs­tä jon­kun kul­ku­muo­don osal­ta opti­maa­li­seen lop­pu­tu­lok­seen. Kau­pun­gis­sa lii­ken­ne­suun­nit­te­lua pitäi­si ohja­ta pikem­min­kin vähäi­sim­män hai­tan peri­aa­te. Miten liik­ku­mi­ses­ta on vähi­ten hait­taa asu­mi­sel­le, miten eri kul­ku­muo­dois­ta on vähi­ten hait­taa toisilleen.

    Ja ennen sös­sö­tys­tä: pyö­räi­len suu­rim­man osan arki­mat­kois­ta­ni, yli 10kkm vuo­des­sa. Mut­ta myös asun kau­pun­gis­sa. Asu­mi­sen ja jalan­ku­lun kan­nal­ta tämä pyö­rä­kais­tat­ren­di on sur­kein­ta mitä vähään aikaan on täkä­läi­ses­sä lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­sa sat­tu­nut. Jaet­tu klv on pyö­räi­le­väl­le kau­pun­ki­lai­sel­le pie­nem­pi paha. Ymmär­rän, että voi olla toi­sin, jos asuu lähiös­sä ja kau­pun­ki on se jut­tu mikä tapah­tuu mat­kal­la töi­hin. Mut­ta pyö­räi­le­vän lähiö­asu­kin pitäi­si yrit­tää näh­dä se, että huo­li­mat­ta liik­ku­mis­va­lin­tan­sa erin­omai­suu­des­ta pyö­rä­kais­tat ovat kau­pun­ki­lai­sel­le osa­puil­leen samaa pas­kaa kuin moot­to­ri­tie­hen­ki­set sisääntulokadut.

  26. Juu, lii­ken­ne­suun­nit­te­lu­pa­ra­dig­man muut­tues­sa on täl­lai­nen ikä­vä siir­ty­mä­kau­den ongel­ma, vähän samaa sar­jaa kuin sii­nä ruot­sa­lais­vit­sis­sä oikean­puo­lei­seen lii­ken­tee­seen siir­ty­mi­ses­tä ajo­neu­vo­tyyp­pi ker­ral­laan. Oma rat­kai­su­ni tähän on help­po, käy­tän ihmis­ten ilmoil­la (kont­ra joku Leh­ti-/Kuusi­saa­ri tai Tuusu­la) vain joko ajo­suun­nas­sa oikeal­la puo­lel­la ole­vaa pyö­rä­tie­tä/-kais­taa tai sit­ten (vie­lä­pä ihan lail­li­ses­ti) ajo­ra­taa. Täl­lä taval­la siir­ty­mi­nen pyö­rä­tiel­le/-tiel­tä on var­sin help­poa. (Laut­ta­saa­ren­tiel­lä en onnek­si muu­ta kuin käyn tai­vas­te­le­mas­sa sitä ehkä ker­ran vuo­des­sa, vaik­ka Larun läpi yleen­sä usei­ta ker­to­ja vii­kos­sa fillaroinkin.)

    No — ehkä se on sit­ten todis­tet­tu että yksi­suun­tai­nen pyö­rä­tie on parem­pi, mut­ta omas­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta koke­muk­ses­ta­ni sanon, että tuo uusi pyö­rä­tei­den siir­to tiel­le saa olo­ni tun­te­maan pal­jon tur­vat­to­mam­mak­si ja jat­ku­va tien­yli­tys näi­den takia ärsyt­tää usko­mat­to­man paljon.

  27. Joo­nas Mus­to­nen: No – ehkä se on sit­ten todis­tet­tu että yksi­suun­tai­nen pyö­rä­tie on parem­pi, mut­ta omas­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta koke­muk­ses­ta­ni sanon, että tuo uusi pyö­rä­tei­den siir­to tiel­le saa olo­ni tun­te­maan pal­jon tur­vat­to­mam­mak­si ja jat­ku­va tien­yli­tys näi­den takia ärsyt­tää usko­mat­to­man paljon. 

    Kuten myös.

  28. Min­kä täs­tä opim­me. Val­tion viran­omai­sia ei pidä kos­kaan pääs­tää vai­kut­ta­maan kau­pun­kien kaavoitukseen.”

    Ja se on vie­lä­kin ihan mah­dol­lis­ta. Nyt vaan kaa­va hyl­lyl­le ja laa­ti­maan Län­si­väy­län bule­var­di­soin­tia. Yhdes­sä Koi­vusaa­ren kans­sa Länis­väy­län bule­var­di­soin­ti on vie­lä­pä talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vam­paa. Onko jol­lek­kin raken­nus­liik­kel­le luvat­tu jo jotain, vai mikä ihme tätä kaa­vaa ajaa eteenpänn???

  29. Merel­li­siä mai­se­mia: Ei tar­vi­ta mitään tor­ne­ja tai teles­koop­pe­ja, Tal­lin­naan­han pää­see lai­val­la kah­des­sa tun­nis­sa meren yli pil­ven­piir­tä­jiä ihastelemaan!

    Jos sii­hen tor­ni raken­ne­taan niin yhä useam­mal­le avau­tuu mah­dol­li­suus naut­tia merel­li­sis­tä mai­se­mis­ta. Minua ihme­tyt­tää mik­si aina he jot­ka liput­ta­vat mai­se­mien puo­les­ta ovat torp­paa­mas­sa ideoi­ta jot­ka mak­si­moi­si­vat mai­se­mis­ta naut­ti­vien ihmis­ten määrän?

    PS. Olen ollut ruot­sin­lai­val­la töis­sä ja lähes­ty­nyt Hel­sin­kiä merel­tä sato­ja ker­to­ja, voin ker­toa mil­tä Hel­sin­ki näyt­tää merel­tä: voi­ma­loi­den savu­pii­put, radio­mas­to­ja, mal­min­kar­ta­non­huip­pu ja pari kirkontornia.

  30. Joo­nas Mus­to­nen: No – ehkä se on sit­ten todis­tet­tu että yksi­suun­tai­nen pyö­rä­tie on parem­pi, mut­ta omas­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta koke­muk­ses­ta­ni sanon, että tuo uusi pyö­rä­tei­den siir­to tiel­le saa olo­ni tun­te­maan pal­jon tur­vat­to­mam­mak­si ja jat­ku­va tien­yli­tys näi­den takia ärsyt­tää usko­mat­to­man paljon.

    Eihän sitä ole todis­tet­tu, vaan kyse on yksin­ker­tai­ses­ti suun­nit­te­lut­ren­dis­tä, jota Kes­ki-Euroo­pan pyö­räi­ly­ruuh­kis­sa hikeä hais­te­le­mas­sa käy­neet HePo­lai­set tyr­kyt­tä­vät ainoa­na oikea­na vaih­toeh­to­na Helsinkiin.

    Jos mie­tin omal­ta koh­dal­ta­ni, että mis­sä pyö­räi­len Hel­sin­gis­sä mie­lui­ten, niin kes­kus­tan ja Ete­lä-Hel­sin­gin kadut, jois­sa vas­taan­tu­le­vien auto­jen on ahdas­ta ohit­taa toi­si­aan, ovat aika lähel­lä kär­keä, pois lukien tie­tys­ti muku­la­ki­ve­tyt. Lii­ken­teen vauh­ti on sen ver­ran verk­kais­ta, että kaduil­la uskal­taa pyö­räil­lä ilman kii­ret­tä, ei tun­ne niin sano­tus­ti ole­van­sa tiel­lä, ohit­ta­vien auto­jen nopeuse­ro on pieni.

    Pyö­rä nime­no­maan ei tar­vit­se lisää tilaa kaduil­le tai kaduil­ta, vaan pie­ne­nä ket­te­rä­nä lii­ken­ne­vä­li­nee­nä hyö­tyy sen vähyy­des­tä. Mitä ahtaam­mat kadut, sen hitaam­pi lii­ken­ne, sitä tur­val­li­sem­paa pyö­räi­li­jäl­le. Pyö­rä­kais­tat joh­ta­vat ihan päin­vas­tai­seen lop­pu­tu­le­maan: lii­ken­neym­pä­ris­tö väl­je­nee, jol­loin lii­ken­teen nopeus kas­vaa, pyö­räi­li­jän ja moot­to­roi­tu­jen ajo­neu­vo­jen nopeuse­ro kasvaa.

    Ymmär­rän toki, että moot­to­ria­jo­neu­vo­lii­ken­net­tä ei voi kai­kil­la kaduil­la hidas­taa hölk­kä­vauh­tiin. Sik­si tar­vi­taan baa­nan kal­tai­sia pyö­räi­lyn laatuväyliä.

  31. Johan L: Jos mie­tin omal­ta koh­dal­ta­ni, että mis­sä pyö­räi­len Hel­sin­gis­sä mie­lui­ten, niin kes­kus­tan ja Ete­lä-Hel­sin­gin kadut, jois­sa vas­taan­tu­le­vien auto­jen on ahdas­ta ohit­taa toi­si­aan, ovat aika lähel­lä kär­keä, pois lukien tie­tys­ti mukulakivetyt.

    Noin­kin voi usein olla, ruuh­ka-aikaan vaan auto­jo­not her­käs­ti täyt­tä­vät kais­tat reu­no­ja myö­ten ja sii­nä­hän sit­ten fil­la­rin kans­sa sei­sos­ke­let. Jos oli­si se vajaan met­rin levyi­nen pyö­rä­kais­ta mer­kit­ty niin jono­ja ei huomaisikaan.

  32. Eihän nois­ta talois­ta näe edes noi­ta ris­tei­li­jöi­tä kau­em­mak­si. Mik­sei voi­da edes täl­läi­sil­le paraa­ti­pai­koil­le har­ki­ta torneja?

  33. Alu­eel­le suun­ni­tel­laan 6900 asu­kas­ta ja 3 000 työ­paik­kaa. Lii­ken­ne perus­tuu kuto­sen ratikkaan.”

    6900 asu­kas­ta on pik­kui­sen enem­män kuin yhteen suu­reen ris­tei­li­jä­lai­vaan mah­tuu mat­kus­ta­jia. Esit­te­ly­ku­vas­sa on kol­me lai­vaa, joten kau­pun­kia kaa­voi­te­taan etu­pääs­sä ris­tei­ly­mat­kus­ta­jil­le eikä asukkaille 😉

  34. Jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä ei siis pää­se jat­kos­sa­kaan Eiran­ran­nas­ta eikä Puna­vuo­res­ta Jät­kä­saa­reen eikä Ruo­ho­lah­den. Mitä nämä työ­pai­kat Her­ne­saa­rees­sa on? Nykyi­nen telak­ka lie­nee las­kuis­sa mukana

  35. Mil­la:
    Jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä ei siis pää­se jat­kos­sa­kaa­nEi­ran­ran­nas­ta eikä Puna­vuo­res­ta Jät­kä­saa­reen eikä Ruo­ho­lah­den. Mitä nämä työ­pai­kat Her­ne­saa­rees­sa on? Nykyi­nen telak­ka lie­nee las­kuis­sa mukana

    Jät­kä­saa­res­ta on poik­keuk­sel­li­sen moni­puo­li­set jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det muu­al­le kan­ta­kau­pun­kiin var­sin­kin sii­hen näh­den, että se ei ole sisään­tu­lo­väy­lien var­rel­la eikä siel­lä ole mitään läpia­ja­vaa lii­ken­net­tä. Elo­kuus­sa Jät­käs­tä pää­see vaih­dot­ta Kamp­piin, Kruu­nun­ha­kaan, Haka­nie­meen, Kal­lioon, Sör­näi­siin, Alp­pi­laan, Val­li­laan, Pasi­loi­hin, Töö­löön, Mei­lah­teen ja Arabiaan.

    Kuin­ka suur­ta mah­taa olla kysyn­tä Jät­kä­saa­ren ja Puna­vuo­ren väli­sel­le jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­del­le? Epäi­li­sin, että vaih­dol­li­nen yhteys täyt­tää tar­peet kohtuullisesti.

  36. Daniel Feder­ley: Jät­kä­saa­res­ta on poik­keuk­sel­li­sen moni­puo­li­set jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det muu­al­le kan­ta­kau­pun­kiin var­sin­kin sii­hen näh­den, että se ei ole sisään­tu­lo­väy­lien var­rel­la eikä siel­lä ole mitään läpia­ja­vaa lii­ken­net­tä. Elo­kuus­sa Jät­käs­tä pää­see vaih­dot­ta Kamp­piin, Kruu­nun­ha­kaan, Haka­nie­meen, Kal­lioon, Sör­näi­siin, Alp­pi­laan, Val­li­laan, Pasi­loi­hin, Töö­löön, Mei­lah­teen ja Arabiaan.

    Ja tämä­hän taas joh­tuu sii­tä, että puo­let Hel­sin­gin rati­kois­ta eli 4 kpl on kään­net­ty kul­ke­maan Jät­kä­saa­reen (ja Län­si­sa­ta­maan). Ja ne on tie­tys­ti otet­tu pois jol­tain muul­ta kau­pun­gin­osal­ta, kuten tyy­liin kuuluu. 

    Miten täs­tä nyt tulee mie­leen iki­van­ha jut­tu höl­mö­läis­ten pei­ton jatkamisesta?

  37. Daniel Feder­ley: Jät­kä­saa­res­ta on poik­keuk­sel­li­sen moni­puo­li­set jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det muu­al­le kan­ta­kau­pun­kiin var­sin­kin sii­hen näh­den, että se ei ole sisään­tu­lo­väy­lien var­rel­la eikä siel­lä ole mitään läpia­ja­vaa lii­ken­net­tä. Elo­kuus­sa Jät­käs­tä pää­see vaih­dot­ta Kamp­piin, Kruu­nun­ha­kaan, Haka­nie­meen, Kal­lioon, Sör­näi­siin, Alp­pi­laan, Val­li­laan, Pasi­loi­hin, Töö­löön, Mei­lah­teen ja Arabiaan.

    Kuin­ka suur­ta mah­taa olla kysyn­tä Jät­kä­saa­ren ja Puna­vuo­ren väli­sel­le jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­del­le? Epäi­li­sin, että vaih­dol­li­nen yhteys täyt­tää tar­peet kohtuullisesti.

    Ei täy­tä vaan todel­la sur­keas­ti, Hkl — kävel­len oli­sit jo perillä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.