Avainsana: Syntyvyys

Syntyvyyden romahdus (4) Maahanmuutto pelastaa?

Vuonna 2023 Suomen väkiluku kasvoi 40 000 hengellä, aivan kuin vanhaan hyvään aikaan. Tilanne näyttää aivan toiselta, kun katsotaan kokonaisluvun taakse. Lukuun vaikuttaneet muutokset olivat:

 

Väestömuutokset 2023
Syntyneet   43 320
Kuolleet -61 106
Maastamuutto -13 422
Yhteensä -31 208
Muutto Suomeen     71 918
Netto     40 710

 

Ilman maahanmuuttoa Suomeen väkilukumme laskisi siis 30 000 hengellä vuodessa. Tämä on vähän harhaanjohtava tieto, koska tuossa maastamuutossa on toisaalta muiden maiden kansalaisia ja maahanmuutossa on suomalaisia. Vuoden 2023 lukuja ei löydä vielä ainakaan Tilastokeskuksen sivuilta. Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto on parin tuhannen paikkeilla vuodessa. Ilman muiden maiden kansalaisten nettomuuttoa Suomen väkilukumme laskisi noin 20 000 asukkaalla vuodessa. Luku on vahvasti nousemaan päin, sillä suurten ikäluokkien kuolleisuus alkaa nousta. Siihen aikaan ikäluokan koko oli yli satatuhatta. Samalla synnyttäjien ikäluokat pienenevät ja hedelmällisyys laskee. Jossain vaiheessa kuolleita on yli 80 000 ja syntyneitä selvästi alle 40 000 vuodessa. Jatka lukemista ”Syntyvyyden romahdus (4) Maahanmuutto pelastaa?”

Syntyvyyden romahdus (3): missä suomalaiset asuvat sadan vuoden kuluttua?

Millainen on Suomi sadan vuoden kuluttua, kun maassa on enää pari miljoonaa asukasta? Tai vaihtoehtona viisi miljoonaa asukasta, joissa kaksi miljoonaa sukujuuriltaan suomalaista ja loput maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Tai jotain näiden kahden välillä.

Kirjoitan myöhemmin muuttoliikkeestä. Huomautan silti jo nyt, että iso osa Euroopastakin on tyhjenemässä samaan aikaan ja moni suomalainen voi jonakin marraskuun päivänä päättää muuttaa etelämmäksi, nyt sieltä saa edullisesti asuntoja väkiluvun romahdettua sielläkin.

Sijoitukset asuntoihin eivät näytä näissä oloissa kovin fiksuilta. Jos väkeä on vähemmän, asuntoja tarvitaan vähemmän. Vaan kuinkahan on? Millainen on asutuksen tuleva alueellinen jakauma?

Kiihtyykö alueellinen keskittyminen

Yleissäätönä voidaan sanoa, että harvaan asutut maat ovat köyhempiä kuin tiheämmin asutut maat. Tätä ei voi kumota huomautuksella, että törkeän ylikansoitetut maat ovat köyhiä nekin. Optimiväestöntiheys on jossain Suomea selvästi tiheämmässä asutuksessa. Jatka lukemista ”Syntyvyyden romahdus (3): missä suomalaiset asuvat sadan vuoden kuluttua?”

Vuoden 2016 väestömuutosten ennakkotiedot

Vuoden aikana Suomen väkiluku kasvoi 15 285 hengellä. Väestönkasvu tapahtui enemmän kuin kokonaan Helsingin seudun 14 kunnassa, joiden yhteenlaskettu väkiluku kasvoi 18 936 hengellä.

Suomen väkiluku johtui täysin nettomaahanmuutosta, sillä suomalaisia kuoli 984 henkeä enemmän kuin syntyi. Viimeksi näin kävi vuonna 1940. Ei ole vaikea ennustaa, että näin käy seuraavina vuosinakin, sillä kuolleisuus on ymmärrettävissä syistä voimakkaassa kasvussa.  Helsingin seudulla syntyneiden enemmyys oli kuitenkin 5 559 henkeä, mikä tarkoittaa, että kuolleiden määrä ylitti muualla maassa syntyneiden määrän peräti 6 575 hengellä.

Vuoden vaihteessa suomalaisista asui Helsingin seudulla 26,5 %. Vuoden aikana syntyneistä Helsingin seudun osuus oli 29,7 %, kuolleista 18.8 % ja nettomaahanmuutosta 37,2 %. Jatka lukemista ”Vuoden 2016 väestömuutosten ennakkotiedot”