Avainsana: Syntyvyys

Hallitus alentaa syntyvyyttä, koska ei hahmota kokonaisuuksia

Hal­li­tus on alen­ta­mas­sa Suomen syn­tyvyyt­tä. En usko, että täl­lä tähdätään tietois­es­ti päivähoidon ja opetuk­sen meno­jen alen­tamiseen enkä edes usko, että hal­li­tus on tehnyt tätä harkin­nan tulok­se­na vaan yksinker­tais­es­ti osaa­mat­to­muut­taan. On halut­tu alen­taa työl­listämiskyn­nys­tä helpot­ta­mal­la määräaikaisia työ­suhtei­ta. Kun määräaikaisu­u­teen ei tarvi­ta hyväksyt­tävää syytä, syyk­si käy, että palkat­ta­va on hedelmäl­lisessä iässä ole­va nainen. Pitää olla paljon yli 30 vuot­ta jot­ta voi syn­nyt­tää lapsen vaaran­ta­mal­la per­heen toimeentuloa.

Hyv­in­voin­ti­val­tio on mon­imutkainen kokon­aisu­us, jos­sa kaik­ki vaikut­taa kaik­keen, esimerkik­si nuorten nais­ten heikko ase­ma työ­markki­noil­la  vaikut­taa syn­tyvyy­teen merkittävästi.

Demareilla oli kunnon valmistelukoneisto

Ihailin kauan sit­ten demare­i­ta siitä, että heil­lä oli osaa­va valmis­telukoneis­to. Sen jäsenistä tosin merkit­tävä osa sai palkkaa val­ti­ol­ta, eli jäsenet oli­vat siis alan virkamiehiä.

Kokoomuk­sel­la ei ole koskaan ollut kun­non valmis­telukoneis­toa. Se joh­tui Kekkos­es­ta, joka pani kokoomuk­sen vuosikym­meniksi oppo­si­tioon. Oppo­si­tios­sa valmis­telukoneis­to menisi hukkaan. Jat­ka lukemista “Hal­li­tus alen­taa syn­tyvyyt­tä, kos­ka ei hah­mo­ta kokonaisuuksia”

Syntyvyys ja lapsilisät

Radion ykkösaa­mus­sa keskustelti­in tänään syn­tyvyy­destä ja Kelan pääjo­hta­jan Lasse Lehtosen ehdo­tuk­ses­ta, että nuoret äid­it saisi­vat korkeam­paa lap­sil­isää kuin vähän van­hem­mat, jot­ta syn­ny­tyk­siä aikaistet­taisi­in ja lap­simäärä kasvaisi.

Käy­ty keskustelu oli kaoot­tista. Kokoomuk­sen Karoli­ina Par­ta­nen kehui, kuin­ka hal­li­tus on val­tavasti paran­tanut lap­siper­hei­den ase­maa ja korot­tanut yksin­huolta­jien lap­sil­isää, ja oppo­si­tio­ta edus­ta­neet Elisa Geb­hard (sdp) ja Antti Kurvi­nen (kesk) esit­tivät asian toisin. Varsi­naisia fak­to­ja keskustelus­sa käyti­in läpi niukasti, mut­ta fak­toil­la­han ei ole niin väliä, kun kysymys on mielikuvista.

Minä kuitenkin kaipaisin myös fak­to­ja. Jos toimit­ta­ja ei puolueet­to­muussy­istä johtuen voi tai ei osaa oikaista ilmi­selviä vääriä väit­teitä, pitää keskustelus­sa olla jokin asiantun­te­va ei-poli­itikko, joka voi ja osaa. Jat­ka lukemista “Syn­tyvyys ja lapsilisät”

Syntyvyyden romahdus (4) Maahanmuutto pelastaa?

Vuon­na 2023 Suomen väk­iluku kasvoi 40 000 hen­gel­lä, aivan kuin van­haan hyvään aikaan. Tilanne näyt­tää aivan toiselta, kun kat­so­taan kokon­ais­lu­vun taakse. Luku­un vaikut­ta­neet muu­tok­set olivat:

 

Väestö­muu­tok­set 2023
Syn­tyneet   43 320
Kuolleet -61 106
Maas­ta­muut­to -13 422
Yhteen­sä -31 208
Muut­to Suomeen     71 918
Net­to     40 710

 

Ilman maa­han­muut­toa Suomeen väk­ilukumme lask­isi siis 30 000 hen­gel­lä vuodessa. Tämä on vähän harhaan­jo­hta­va tieto, kos­ka tuos­sa maas­ta­muu­tossa on toisaal­ta muiden maid­en kansalaisia ja maa­han­muu­tossa on suo­ma­laisia. Vuo­den 2023 luku­ja ei löy­dä vielä ainakaan Tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta. Suomen kansalais­ten net­tomaa­han­muut­to on parin tuhan­nen paikkeil­la vuodessa. Ilman muiden maid­en kansalais­ten net­to­muut­toa Suomen väk­ilukumme lask­isi noin 20 000 asukkaal­la vuodessa. Luku on vah­vasti nouse­maan päin, sil­lä suurten ikälu­okkien kuolleisu­us alkaa nous­ta. Siihen aikaan ikälu­okan koko oli yli satatuhat­ta. Samal­la syn­nyt­täjien ikälu­okat pienenevät ja hedelmäl­lisyys las­kee. Jos­sain vai­heessa kuollei­ta on yli 80 000 ja syn­tyneitä selvästi alle 40 000 vuodessa. Jat­ka lukemista “Syn­tyvyy­den rom­ah­dus (4) Maa­han­muut­to pelastaa?”

Syntyvyyden romahdus (3): missä suomalaiset asuvat sadan vuoden kuluttua?

Mil­lainen on Suo­mi sadan vuo­den kulut­tua, kun maas­sa on enää pari miljoon­aa asukas­ta? Tai vai­h­toe­htona viisi miljoon­aa asukas­ta, jois­sa kak­si miljoon­aa suku­ju­uril­taan suo­ma­laista ja lop­ut maa­han­muut­ta­jia ja hei­dän jälkeläisiään. Tai jotain näi­den kah­den välillä.

Kir­joi­tan myöhem­min muut­toli­ik­keestä. Huo­mau­tan silti jo nyt, että iso osa Euroopas­takin on tyh­jen­emässä samaan aikaan ja moni suo­ma­lainen voi jon­akin mar­rasku­un päivänä päät­tää muut­taa eteläm­mäk­si, nyt sieltä saa edullis­es­ti asun­to­ja väk­ilu­vun rom­ahdet­tua sielläkin.

Sijoituk­set asun­toi­hin eivät näytä näis­sä olois­sa kovin fik­suil­ta. Jos väkeä on vähem­män, asun­to­ja tarvi­taan vähem­män. Vaan kuinka­han on? Mil­lainen on asu­tuk­sen tule­va alueelli­nen jakauma?

Kiihtyykö alueellinen keskittyminen

Yleis­säätönä voidaan sanoa, että har­vaan asu­tut maat ovat köy­hempiä kuin tiheäm­min asu­tut maat. Tätä ei voi kumo­ta huo­mau­tuk­sel­la, että törkeän ylikan­soite­tut maat ovat köy­hiä nekin. Opti­miväestön­ti­heys on jos­sain Suomea selvästi tiheäm­mässä asu­tuk­ses­sa. Jat­ka lukemista “Syn­tyvyy­den rom­ah­dus (3): mis­sä suo­ma­laiset asu­vat sadan vuo­den kuluttua?”

Vuoden 2016 väestömuutosten ennakkotiedot

Vuo­den aikana Suomen väk­iluku kasvoi 15 285 hen­gel­lä. Väestönkasvu tapah­tui enem­män kuin kokon­aan Helsin­gin seudun 14 kun­nas­sa, joiden yhteen­las­ket­tu väk­iluku kasvoi 18 936 hengellä.

Suomen väk­iluku joh­tui täysin net­tomaa­han­muu­tos­ta, sil­lä suo­ma­laisia kuoli 984 henkeä enem­män kuin syn­tyi. Viimek­si näin kävi vuon­na 1940. Ei ole vaikea ennus­taa, että näin käy seu­raav­ina vuosi­nakin, sil­lä kuolleisu­us on ymmär­ret­tävis­sä syistä voimakkaas­sa kasvus­sa.  Helsin­gin seudul­la syn­tynei­den enem­myys oli kuitenkin 5 559 henkeä, mikä tarkoit­taa, että kuollei­den määrä ylit­ti muual­la maas­sa syn­tynei­den määrän peräti 6 575 hengellä.

Vuo­den vai­h­teessa suo­ma­lai­sista asui Helsin­gin seudul­la 26,5 %. Vuo­den aikana syn­tyneistä Helsin­gin seudun osu­us oli 29,7 %, kuolleista 18.8 % ja net­tomaa­han­muu­tos­ta 37,2 %. Jat­ka lukemista “Vuo­den 2016 väestö­muu­tosten ennakkotiedot”