Keksi kelvollinen sana “oikeistopopulismille”

Kir­joi­tuk­se­ni “popu­lis­min pel­ko kor­vaa kom­mu­nis­min pelon herät­ti oikeu­te­tun kes­kus­te­lun sanan popu­lis­mi käy­tös­tä. Eikö Paa­vo Arhin­mä­ki­kin ole popu­lis­ti (on, todel­la­kin)? Myön­nän, että ter­mi on epätarkka.

Kyse on siis ilmiös­tä, jon­ka seu­rauk­se­na on ollut Brexit, Trump, Le Penin nousu, Itä­val­lan Vapaus­puo­lue ja se osa perus­suo­ma­lai­sis­ta, joka ei ole palan­nut dema­rei­hin tai koh­ta palaa. Moni niput­taa tähän vie­lä Putinin.

Ulko­mai­sis­sa läh­teis­sä tämä on niin help­poa. Poliit­ti­ses­ti puhu­taan äärioi­keis­tos­ta ja vähän tie­teel­li­sem­mäs­sä teks­tis­sä taan­tu­muk­sel­li­sis­ta (reac­tio­na­ry) , sil­lä eivät­hän brexi­tin puo­les­ta pel­käs­tään ääri­koi­keis­to­lai­set äänes­tä­neet, mut­ta his­to­rian kul­kua he halusi­vat kui­ten­kin tuu­pa­ta taak­se­päin. Suo­mes­sa taan­tu­mus ‑sanan kon­no­taa­tio on kyl­lä kovin kielteinen.

Sitä­kään ei tie­ten­kään saa sanoa, että his­to­ria tois­taa itse­ään. Nämä liik­keet ovat kovin tut­tu­ja 30-luvul­ta ja pero­nis­min muo­dos­sa vie­lä 50-luvultakin.

Tähän ilmi­öön ryväs­tyy elii­tin vas­tus­tus ja synk­kä arvo­kon­ser­vas­tis­mi ja usein kai­ken uuden vie­rok­sun­ta ja vah­va kansallismielisyys.

Sanat taan­tu­muk­sel­li­nen ja äärioi­keis­to pahoit­tai­si­vat kovin monen miel­tä, mut­ta kek­sii­kö joku parempaa?

Oikeis­to­po­pu­lis­ti?

149 vastausta artikkeliin “Keksi kelvollinen sana “oikeistopopulismille””

  1. Oikeis­to-? Trum­pin kruu­na­jai­sis­sa YLEn toi­mit­ta­ja kom­men­toi puhet­ta ‘lähes sosia­lis­ti­sek­si’ ja YLEn aamu­lä­he­tyk­ses­sä tur­ku­lai­nen tut­ki­ja Rans­kan Kan­sal­li­sen Rin­ta­man talous­oh­jel­maa ‘vasem­mis­to­lai­sek­si’. Tie­ten­kin ohjel­mas­sa SDP:n Tho­mas Wallgren hätään­tyi ja alkoi huo­lel­li­ses­ti puhua ‘oikeis­to­po­pu­lis­teis­ta’ kai­kis­sa yhteyksissä.
    ELI: miten oli­si ‘vasem­mis­to­po­pu­lis­ti’?

    1. Trum­pin kruu­na­jai­sis­sa YLEn toi­mit­ta­ja kom­men­toi puhet­ta ’lähes sosialistiseksi’

      Siis niin kuin kansallissosialistit?
      Hei­tä kui­ten­kin kut­su­taan nykyi­sin äärioikeistolaisiksi.

  2. Sanat taan­tu­muk­sel­li­nen ja äärioi­keis­to pahoit­tai­si­vat kovin monen mieltä

    Liik­keen oma reto­riik­ka huo­mioi­den tämä ei äkki­sel­tään tun­nu kovin rele­van­til­ta huolenaiheelta.

  3. Edus­tan tuo­ta taan­tu­muk­sel­lis­ten jouk­koa. Kuu­li­sin itses­tä­ni mie­lel­lä­ni käy­tet­tä­vän esi­mer­kik­si käsi­tet­tä pie­nen maa­il­man ihminen.

    Se tar­koit­taa sitä, että tah­don eris­täy­ty­mis­tä ja hei­moa­jat­te­lua, talou­del­li­ses­ta kas­vus­ta luo­pu­mis­ta ja palaa­mis­ta rehel­li­seen työ­hön, joka perus­tuu todel­lis­ten tar­pei­den tyy­dyt­tä­mi­seen eikä mie­li­ku­vien ja tar­pei­den luomiseen.

    Nyt suu­ri osa kan­sa­lai­sis­ta toteut­taa pie­nen maa­il­man ihmi­syyt­tä netis­sä. Verk­ko­to­del­li­suus on voi­mak­kaas­ti hei­mou­tu­nut. Ryh­mät tais­te­le­vat toi­si­aan vastaan.

    Kos­ka täl­lai­nen hei­mou­tu­mi­nen on net­ti­käy­tök­sen­kin perus­teel­la ihmi­sel­le omi­nais­ta, tah­toi­sin siir­tää net­ti­to­del­li­suu­den myös fyy­si­seen maa­il­maan. Ihmi­nen ei kes­tä suur­ta maa­il­maa, vaan etsii aina oman pie­nen poruk­kan­sa, johon pys­tyy identifioitumaan.

  4. Per­sut on sel­keäs­ti kepus­ta vasem­mal­le, ääri­va­sem­mis­to on ihan hyvä termi. 

    Kon­ser­va­tii­vi­po­pu­lis­ti? Kon­ser­va­tii­vi­suus kun ei ole vasen-oike­aak­se­lin omi­nai­suus niin se on hyvä

  5. Kan­sal­lis­po­pu­lis­mi? Halu­taan suo­jel­la omaa per­het­tä, sukua ja yhtei­söä. Vii­me kädes­sä omaa maa­ta ja kiel­tä. Eikä halu­ta ulko­maa­lai­sia muis­ta mais­ta hajoit­ta­maan yhteisöä.

  6. Käsit­tääk­se­ni taan­tu­muk­sel­li­nen käsi­tel­lään suo­mek­si pikem­min kuin ‘backwar­dish’ ja lisäk­si vie­lä kuin ‘reac­tio­na­ry’. Seu­rauk­se­na aja­tel­laan hel­post­ti että ‘reac­tio­na­ry’ on luon­teel­taan myös (auto­maa­ti­ses­ti) ‘backwar­dish’. Englan­nik­si yhteis ei ole niin vah­va (eikä esim. hol­lan­nik­si (reac­tio­nair vs. achterlijk)

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Siis niin kuin kansallissosialistit?

    Hit­ler­hän katui myö­he­min, että ei ollut tiput­ta­nut “sosia­lis­mia” pois puo­lu­een nimes­tä, kos­ka ei pitä­nyt puo­luet­ta sosia­lis­ti­se­na vaik­ka­kin sosiaalivallankumouksellisena.

    Näi­tä uusia popu­lis­te­ja yhdis­tää mie­les­tä­ni voi­mak­kaim­min anties­tabli­ment­ti­suus (jos tuol­lais­ta sanaa nyt suo­mes­sa on). 

    Se myös erot­taa vasem­mis­to­po­pu­lis­teis­ta, jot­ka kui­ten­kin ovat olleet pit­kään val­lan kah­vas­sa ja joi­den har­ras­ta­ma puhe­ta­pa ja poliit­ti­nen korr­ke­tius mää­rit­tää vah­vas­ti hyväk­syt­tä­vän puheen rajat. Raken­teet­kin näyt­tää aika vasem­mis­to­lai­sel­ta aina­kin Suomessa.

    Anti-establih­ment kui­ten­kin tar­koit­taa — aina­kin englan­nik­si — asen­net­ta tai ajat­te­lua, joka vas­tus­taa sitä establis­ment­tia, joka piti tiu­kas­ti val­taa aiko­ja sit­ten, jos­kus sotien jäl­keen. Ei sil­lä var­maan voi kut­sua näi­tä uusia popu­lis­te­ja vaik­ka hyvin kuvaa­kin ilmiötä.

    Val­lan­pi­tä­jien vas­tus­ta­jat voi­si olla suo­ma­lai­nen kään­nös — tai tar­kem­min, por­va­ril­li­set eli oikeis­to­lai­set val­lan­pi­tä­jien vas­tus­ta­jat. Ja aika osu­va kään­nös se oli­si­kin, kun ajat­te­lee esim. perus­u­jen kan­na­tuk­sen las­kua sen jäl­keen kun puo­lue alkoi val­lan­pi­tä­jäk­si. Näin on käy­nyt aim­min­kin ja tulee käy­mään esi­mer­kik­si Trum­pil­le­kin. Val­taa pitä­vä val­lan­pi­tä­jien vas­tus­ta­ja ei toi­mi — jos ei sit­ten rupea dik­taat­to­rik­si niin kuin Hit­ler tai Mussolini.

    Niin tai näin, popu­lis­teil­la maa­il­ma usein jakau­tuu mei­hin tai mui­hin juu­ri sen perus­teeel­la, vas­tus­taa­ko establis­ment­tia (viher­va­sem­mis­toa ja omaa etua aja­vaa eliit­tiä näi­den por­va­ril­lis­ten popu­lis­tien kan­nal­ta) vai pelaa­ko “mui­den” eli vihol­li­sen peliä.

    Vaih­toeh­to-oikeis­to?

  8. Vasem­mis­to­po­pu­lis­ti halu­aa kuu­den tun­nin työs­tä kah­dek­san tun­nin pal­kan. Dema­ri­po­pu­lis­ti antaa rahaa kulut­ta­jil­le, jot­ta kulu­tus­ve­toi­nen yhteis­kun­ta pyö­ri­si. Ärko­pe­po­pu­lis­ti on libe­raa­li, pait­si ruot­sin­kie­les­sä. Viher­po­pu­lis­ti ajaa pal­ve­lu­yh­teis­kun­taa ton­nin kuu­kausi­pal­kal­la, joka kos­kee myös Hel­sin­gin tule­vaa por­mes­ta­ria, eikö tot­ta? Per­su­po­pu­lis­ti rajoit­taa maa­han­muut­toa. Kes­kus­ta­po­pu­lis­ti ajaa elä­vää maa­seu­tua, val­tion rahoil­la. Kokoo­mus­po­pu­lis­ti halu­aa valin­nan­va­paut­ta ikään kuin se rat­kai­si­si jotain. Oikeus­po­pu­lis­ti vie viha­pu­het­ta raas­tu­paan: ”Kuu-ukot on kar­ko­tet­ta­va”, on tuo­mit­ta­vaa viha­pu­het­ta. Mut­ta: ”Rötös­te­le­vät kuu-ukot on kar­ko­tet­ta­va”, on poliit­ti­nen mielipide.
    Kun kan­sa on jotain miel­tä, niin polii­ti­kot ovat val­mii­ta vaih­ta­maan kan­san. Eräs kokoo­mus­mep­pi ilmoit­ti halun­sa estää EUta hajot­ta­vien voi­mien (Venä­jän tuel­la) esiin­mars­sin. Kuin­ka iso mal­ka omas­sa sil­mäs­sä tar­vi­taan ennen kuin syi­tä näh­dään muu­al­la­kin? On tur­ha kek­siä (oikeisto)populistille uut­ta nimeä, idio­tis­mi tulee esil­le muutenkin.

  9. Suo­men oikeis­ton popu­lis­ti­nen kent­tä pitää jakaa use­aan haa­raan kos­ka yhte­näis­tä lin­jaa ei ole. Itse siis mää­rit­te­len “popu­li­si­mia” yhden tai sup­peam­pien asia­ko­ko­nai­suuk­sien koros­ta­mien liikkeiksi. 

    Täs­sä muu­ta­ma esi­merk­ki ja suluis­sa mikä hei­dän ideo­lo­gian­sa pää­sa­no­ma on:

    - Liber­taa­rit (raha ja glo­baa­lit mark­ki­nat ratkaisee)
    — Auto­ri­tää­rit (Vah­van joh­ta­mi­sen koros­ta­mi­nen, demo­kra­tian kaventaminen)
    — Kan­sal­lis­kiih­koi­li­jat (Suo­mi ja suo­ma­lai­set maa­il­man kes­ki­pis­tees­sä, mui­den kan­so­jen ihan­noin­ti paheksuttavaa)
    — Rus­so­fo­bit (Venä­läi­set tah­to­vat Suo­mel­le vain pahaa)
    — Fen­no­maa­nit (Ruot­sa­lai­set ja suo­men­ruot­sa­lai­set tah­to­vat suo­ma­lai­sil­le vain pahaa)
    — Sve­ko­maa­nit (suo­ma­lai­set tah­to­vat suo­men­ruot­sa­lai­sil­le vain pahaa)
    — Etno­sent­ri­set (suo­ma­lai­set vali­koi­tu kan­sa, muut hyviä kans­sa, mut­ta eivät oikeas­taan kuu­lu Suomeen)
    — Rasis­tit (val­koi­hoi­set suo­ma­lai­set ja “arja­lai­set” parem­pia, muut vähempiarvoisia)
    — Suo­met­ta­jat (Suo­men ja Venä­jän suh­teet menee mui­den ulko­maan­suh­tei­den edelle)
    — Tran­sat­lant­ti­set (Suo­men ja USA:n/Naton suh­teet menee mui­den ulko­maan­suh­tei­den edelle)
    — Unio­nis­tit (EU-asiat menee sisä­po­li­tii­kan edel­le, ihan­noi­vat euroop­pa­lais­ta liittovaltiota)
    — Mili­ta­ris­tit (ase­va­rus­te­lun kan­nat­ta­jia, konflik­tit rat­kais­taan taistelukentillä)
    — Fun­da­men­ta­lis­tit (Kris­ti­nus­kon ihan­noin­ti, Raa­mat­tu antaa ainoan oikean tulkinnan)
    — Pat­riar­kais­tit (mies­ten ja var­sin­kin isien pitä­mi­nen mui­ta arvok­kaam­pia, nais­ten, las­ten ja suku­puo­li­vä­hem­mis­tö­jen oikeuk­sien rajoittaminen)
    — Mat­riar­kais­tit (äitiy­den ihan­noin­ti, nai­set ja lap­set yli­pään­sä tasa-arvoi­sem­pia kuin miehet)
    — Tek­no­kraa­tit (kek­sin­tö­jen, tie­teen ja teol­li­sen mas­sa­tuo­tan­non ihannointi)
    — Rura­lis­tit (maa­ta­lou­den, luon­non­va­rai­sen perus­tuo­tan­non ja haja-asu­tuk­sen ihannointi)
    — Urba­nis­tit (kau­pun­kie­lä­män, kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sen ja jäl­ki­teol­li­sen ajan elin­kei­no­jen korostaminen)
    — Auto­mo­bi­lis­tit (hen­ki­lö­au­tol­la liik­ku­mi­sen ihannointi)

    Oikeis­to­po­pu­lis­min ulko­puo­lel­le jää kui­ten­kin iso jouk­ko “isme­jä” joi­ta voi pitää lähin­nä perin­tei­sel­le vasem­mis­tol­le kuu­lu­via tai ovat niin radi­kaa­le­ja että oikeis­to ei ole vie­lä omak­su­nut nii­tä täy­sin. Sel­lai­sia kuten femi­nis­mi, pasi­fis­mi, eri­lai­set utopiat,

  10. Pie­ni maa­il­ma: Se tar­koit­taa sitä, että tah­don eris­täy­ty­mis­tä ja hei­moa­jat­te­lua, talou­del­li­ses­ta kas­vus­ta luo­pu­mis­ta ja palaa­mis­ta rehel­li­seen työ­hön, joka perus­tuu todel­lis­ten tar­pei­den tyy­dyt­tä­mi­seen eikä mie­li­ku­vien ja tar­pei­den luomiseen.

    Tuol­lais­ta “kes­kiai­kais­ta” elä­män­ta­paa voi kukin vapaas­ti nou­dat­taa jo nyt. En ymmär­rä, mik­si sitä pitää ajaa puo­lu­ee­na ja yrit­tää saa­da muut­kin köy­häi­le­maan. Ja vain sik­si, että itsel­lä on romant­ti­nen ja epä­re­lis­ti­nen käsi­tys maa­il­mas­ta ja sii­tä, mitä on hyvä elämä.

  11. Pie­ni maa­il­ma: Edus­tan tuo­ta taan­tu­muk­sel­lis­ten jouk­koa. Kuu­li­sin itses­tä­ni mie­lel­lä­ni käy­tet­tä­vän esi­mer­kik­si käsi­tet­tä pie­nen maa­il­man ihminen.
    Se tar­koit­taa sitä, että tah­don eris­täy­ty­mis­tä ja hei­moa­jat­te­lua, talou­del­li­ses­ta kas­vus­ta luo­pu­mis­ta ja palaa­mis­ta rehel­li­seen työ­hön, joka perus­tuu todel­lis­ten tar­pei­den tyy­dyt­tä­mi­seen eikä mie­li­ku­vien ja tar­pei­den luomiseen.

    Har­va­pa sinua on estä­mäs­sä impi­vaa­raan muut­ta­mas­ta ja perus­ta­mas­ta hei­moa kal­tais­te­si kans­sa. Ja aina­kin minä suos­tun hel­pos­ti käyt­tä­mään käsi­tet­tä pie­nen maa­il­man ihmi­nen ihmi­sis­tä jot­ka näin teke­vät. Ja ilman iro­nian häi­vää­kään voin tode­ta arvos­ta­va­ni ihmi­siä, jot­ka tuol­lai­sen valin­nan omal­ta koh­dal­taan par­haak­si näke­vät. (Kyl­lä­hän näi­tä hei­mo­kom­muu­ne­ja suo­mes­sa­kin muis­taak­se­ni on, tai­ta­vat tosin tyy­pil­li­sem­min iden­ti­fioi­tua aivan jon­ne­kin muu­al­le kuin perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jik­si.) Sen sijaan ne, jot­ka vaa­ti­vat eris­täy­ty­mis­tä ja hei­mou­tu­mis­ta muil­ta, ovat vas­ten­mie­lis­tä ihmis­kun­nan poh­ja­sak­kaa, ja näis­tä “taan­tu­muk­sel­li­nen” on posi­tii­vi­sim­pia ter­me­jä joi­ta suos­tun käyttämään.

  12. Kapi­na.

    Kyse­hän on talou­del­li­sen ase­man­sa menet­tä­mis­tä ja arvo­jen­sa pol­ke­mis­ta vas­tus­ta­van kes­ki­luo­kan kapi­na. Poruk­kaa on joka lai­dal­ta vasem­mis­to-oikeis­to-akse­lia ja sik­si esim. kai­kis­ta suo­ma­lai­sis­ta puo­lueis­ta löy­tyy popu­lis­ti­ka­pi­noit­si­joi­ta. Sik­si tämä onkin niin pelot­ta­vaa perin­tei­sil­le puo­lueil­le kun van­hat ideo­lo­giat ja dog­mit eivät toimi.

  13. Talous- ja yhteis­kun­ta­po­liit­ti­ses­ti voi­si kut­sua esim Van­ha-sul­keu­tu­nei­suus liikkeeksi.

  14. Popu­lis­mi-sanaa on käy­tet­ty näh­däk­se­ni taval­li­seen tapaan sen van­has­sa tie­to­sa­na­kir­ja­mer­ki­tyk­ses­sä. Uut­ta sanaa ei tar­vi­ta. Sanat oikeis­to ja vasem­mis­to nii­den yhtey­des­sä ovat tar­ken­ta­via mää­rei­tä kes­kus­te­lu­jen eri­tyi­siin tilan­tei­siin. Euroo­pas­sa vasem­mis­to­po­pu­lis­mi (täs­mäl­li­ses­ti ottaen Hugo Chá­vez, Evo Mora­les, Pode­mos) on ollut har­vi­nai­sem­paa. Lisäk­si voi­daan puhua vie­lä kon­ser­va­tis­mis­ta (ja auto­ri­taa­ri­suu­des­ta) ja kan­sal­lis­mie­li­syy­des­tä ilman uusia yhdyssanoja.

  15. Vii­me aikoi­na levin­neel­le aate­suun­nal­le on perin­tei­nen ter­mi ole­mas­sa, se on fasismi. 

    Toki fasis­mi-ideo­lo­gial­la on 1930-luvul­ta vähän huo­no kai­ku, mut­ta käy­tän­nös­sä esi­mer­kik­si Trum­pin poliit­ti­nen agen­da muis­tut­taa aika lail­la Mus­so­li­nin poliit­tis­ta ideo­lo­gi­aa, toki nyky­ai­kaan sovellettuna.

  16. Brexit on vai­kea, sii­nä usko­taan asioi­den hoi­ta­mi­seen ja hal­lin­taan ja hoi­ta­mi­seen enem­pi pai­kal­li­ses­ti. Siis vaik­ka­pa Suo­men talout­ta kehi­te­tään Suo­mes­sa, eikä Brys­se­lis­sä. Onko tuo nyt sit­ten taan­tu­muk­sel­li­suut­ta, en tie­dä. Entä mää­rit­te­ly vas­ta­koh­dan avul­la. Onko popu­lis­min vas­ta­koh­ta eli­tis­mi. Vai ehkä utopismi.

  17. Kuin­ka oli­si “sii­li­po­pu­lis­ti”, joka on sii­li­puo­lus­tuk­ses­sa pelä­ten koko maailmaa.

  18. Fasis­mi on kui­ten­kin eri asia, useim­mat näis­tä liik­keis­tä eivät tois­tai­sek­si ole väki­val­taan tai­pu­via (aina­kaan liik­keen joh­don tasol­la). Myös­kään vasem­mis­to­po­pu­lis­te­ja ei eivät mil­lään taval­la ole.
    Kon­ser­va­tii­vis-popu­li­set liik­keet on aika osu­va, mut­ta han­ka­la ilmai­su. Hei­dän tar­koi­tuk­sen­sa­han on nime­no­maan kään­tää ajan pyö­rää taaksepäin.

  19. Eero Kär­ki: Vasem­mis­to­po­pu­lis­ti halu­aa kuu­den tun­nin työs­tä kah­dek­san tun­nin palkan. 

    Minus­ta tämä on huo­mat­ta­vas­ti vähem­män ongel­mal­lis­ta kuin se, että meil­lä ja maa­il­mas­sa on pal­jon ihmi­siä, jot­ka saa­vat (kor­kein­taan) kah­dek­san tun­nin työs­tä ties kuin­ka monen tun­nin, päi­vän tai jopa kuu­kau­den pal­kan, ja näi­tä sit­ten kuun­nel­laan pro­feet­toi­na sen suh­teen, kuin­ka talous tulee järjestää.

  20. Miten oli­si GRUMPIT — jat­ku­vas­ti valit­ta­vat luuse­rit, jot­ka ovat sitä miel­tä, että paha maa­il­ma koh­te­lee erit­täin epä­oi­keu­den­mu­kai­ses­ti juu­ri heitä.

    Täl­lai­set ihmi­set ovat oival­li­sia saa­lii­ta juu­ri Hit­le­rin ja Trum­pin kal­tai­sil­le narsisti-kansanvillitsijöille…

  21. Uus­fa­sis­mi?

    https://en.wikipedia.org/wiki/Neo-fascism

    Neo-fascism usual­ly inclu­des ult­ra­na­tio­na­lism, popu­lism, anti-immi­gra­tion policies or, whe­re rele­vant, nati­vism, anti-com­mu­nism, anti-socia­lism, anti-Marxism, anti-anarc­hism and oppo­si­tion to the par­lia­men­ta­ry sys­tem and libe­ral democracy.”

    Sinän­sä oikeis­to­po­pu­lis­min alle lue­taan yleen­sä aina­kin kah­den­lai­sia, toi­sis­taan poik­kea­via liik­kei­tä — toi­sis­sa ei näy­tä ole­van sel­ke­ää talous­po­liit­tis­ta ide­aa, toi­vo­taan lähin­nä, että “wan­hat hywät ajat” vain jote­kin palai­si­vat — toi­sis­sa taas näy­täi­si ole­van vah­va eta­tis­ti­nen, jopa sosia­lis­ti­nen lin­ja (esim. Rans­kan FN). Täs­sä mie­les­sä voi olla vai­kea kek­siä mitään yhteis­tä nimikettä.

  22. Kan­sal­lis­kon­ser­va­tii­vit.

    Sopii myös perin­tei­siä arvo­ja koros­ta­vaan Putiniin.
    Kai­va­taan men­nei­syyt­tä, jota todel­li­suu­des­sa ei ole ollut.
    Vas­tus­te­taan muu­tok­sia ja kaik­kea ulko­maa­lais­ta, oma maa­etusi­jal­le mene­tyk­sis­tä välittämättä.
    Mies­kes­kei­nen ajat­te­lu, tasa-arvon kammoksuminen.
    Ongel­mil­le syn­ti­puk­ki­na kekdimonen

  23. Ita­lian his­to­rias­ta on tart­tu­nut että Mus­so­li­ni haki poliit­tis­ta poh­jaa val­ta­toi­veil­leen pit­kään. Ja pää­tyi sosia­lis­miin , mut­ta irti NL Inter­nat­sio­naa­lis­ta, oikeas­taan sitä eli kom­mu­nis­te­ja vas­taan. Ja kun sai kan­na­tus­ta, muut puo­lu­eet tur­va­si­vat häneen. Kan­sal­lis­mie­li­syy­del­lä yri­tet­tiin yhdis­tää kan­saa, antiik­kis­ta nimeä myö­den. Niin­pä fasis­ti oli heti kiro­sa­na kan­sain­vä­li­sen kom­mu­nis­min pii­ris­sä: samaa aate, mut­tei NL kont­rol­lis­sa. Oudos­ti inho periy­tyi nyky­ve­nä­jään: kaik­kea liik­ku­vaa kut­su­taan fasismiksi.

    Todel­la­kin, Trump on omak­su­nut Ita­lias­ta pal­jon. Vaik­ka­pa toi­min­ta suu­ry­ri­tys­ten kans­sa muis­tut­taa korporatismia.

    Har­mil­li­ses­ti Mus­so­li­ni ryh­tyi sotaan Afri­kas­sa kan­sal­lis­hen­keä kohot­taak­seen. Saas näh­dä Trumpista. 

    Ja suu­ren osan täs­tä ihai­le­va Hit­ler kopioi…

    1. Jos fasis­min ja nat­sis­min his­to­ria oli­si pysäh­ty­nyt vuo­teen 1938 emme epä­röi­si kut­sua oikeis­to­po­pu­lis­te­ja hei­dän peril­li­sik­seen. Niin he teki­si­vät itse­kin. Tapah­tu­mat sen jäl­keen muo­vaa­vat kui­ten­kin kuvaa niin voi­mak­kaas­ti, että oli­si vähän epä­rei­lua kut­sua popu­lis­te­ja fasis­teik­si tai natseiksi.

  24. tcrown: Har­va­pa sinua on estä­mäs­sä impi­vaa­raan muut­ta­mas­ta­ja perus­ta­mas­ta hei­moa kal­tais­te­si kanssa.

    Toi­vei­ta­ni voi tie­ten­kin nimit­tää impi­vaa­ra­lai­suu­dek­si, mut­ta minus­ta ne voi yhtä hyvin nime­tä koh­tuu­den tavoitteluksi.

    Nyky­tek­no­lo­gia ja ‑tie­de mah­dol­lis­ta­vat perus­tur­val­li­sen elä­män ilman kiih­ke­ää kil­pai­lua, kei­no­te­kois­ta tar­pei­den luo­mis­ta ja tais­te­lua kulu­tusyh­teis­kun­nan osal­li­suu­des­ta, jos sii­hen löy­de­tään poliit­ti­nen tahto.

    Kos­ka olen pie­nen maa­il­man ihmi­nen ja sik­si ymmär­tä­mä­tön, ei jär­kee­ni mah­du, kuin­ka alle lin­ka­tun videon ker­to­mal­la taval­la kas­va­va väes­tö ja jat­ku­va kulu­tus saa­daan sovi­tet­tua yhteen. 

    Vaik­ka väes­tön­kas­vu lak­kai­si, niin kulu­tus­ta pyri­tään sil­ti lisää­mään. Pie­nel­le ihmi­sel­le tulee mie­leen, että kun län­si­mai­sen mate­rial­la kers­kai­le­van elä­män­ta­van pii­riin vede­tään mil­jar­de­ja ihmi­siä lisää, niin sii­tä ei voi hyvää seurata.

    Men­nyt­tä janaa on ihmis­kun­nal­la noin 200 000 vuot­ta. Kuin­ka pal­jon sitä on nyky­mal­lil­la edessä? 

    Usein tun­tuu, että pit­kän täh­täi­men tule­vai­suu­den suun­nit­te­lus­ta on poliit­ti­ses­ti luo­vut­tu koko­naan. Täl­lä het­kel­lä kysy­mys näyt­tää lähin­nä ole­van sor­tu­mas­sa ole­van jär­jes­tel­män teko­hen­gi­tyk­ses­tä. Kun jär­jes­tel­män mie­lek­kyyt­tä ja kes­tä­vyyt­tä epäi­lee, saa kuul­la ole­van­sa impivaaralainen.

    https://www.youtube.com/watch?v=PUwmA3Q0_OE

  25. Pet­te­ri:
    Vii­me aikoi­na levin­neel­le aate­suun­nal­le on perin­tei­nen ter­mi ole­mas­sa, se on fasismi. 

    Sen ver­ran on fasis­mia nyky­ai­kaan päi­vi­tet­ty, että mus­so­li­ni­lai­sen dik­ta­tuu­rin sijas­ta haa­veil­laan maas­ta, jos­sa jon­kin ver­ran har­ras­tel­laan demo­kra­ti­aa, mut­ta äänioi­keus vara­taan lähin­nä val­koi­sel­le väestönosalle. 

    Jos perus­suo­ma­lais­tet oikeas­ti pää­si­si­vät aivan yksin päät­tä­mään asiois­ta, Suo­mes­ta tuli­si jon­ki­nas­tei­nen kek­kos­lo­va­kia­lai­sen ohja­tun demo­kra­tian ja peh­meän apart­hei­din seka­si­kiö satun­nai­sil­la markkinapainotuksilla.

  26. Kuten kjkl jo huo­maut­ti­kin, että myös sel­ke­ää vasem­mis­to­po­pu­lis­mia­kin on ole­mas­sa, Euroo­pas­sa muun muas­sa Syriza (aina­kin alun perin) ja Podemos.
    Ja sit­ten on sel­ke­ää oikeis­to­po­pu­lis­mia (kuten Wil­der­sin Vapauspuolue).
    Ja sil­loin­han oikeis­to-/va­sem­mis­to­po­pu­lis­mi on ihan hyvä nimi.
    Vai­keam­mak­si menee, kun popu­laa ei oikein pys­ty sijoit­ta­maan vasen-oikea.janalle. Oli­si­ko Ita­lian Vii­si täh­teä tällainen?
    Ehkä on toi­si­naan hyvä puhua ihan vain popu­lis­mis­ta, aina­kin kun­nes puo­lue näyt­tää karvansa.
    Osmon viit­taa­ma pero­nis­mi on muu­ten myös han­ka­la tapaus. Peron itse oli tuu­lel­la käy­vä (aina­kin puoli-)fasisti, mut­ta lii­ke oli niin laa­ja ja haja­nai­nen, että sii­tä on riit­tä­nyt kai­hol­la muis­tel­ta­vaa var­sin vasem­mis­to­lai­sil­le­kin argentiinalaisille.
    Ja mihin koh­taan täl­lä­tään Bra­si­lian getu­lio Var­gas, joka 1930-luvul­la oli sel­keäs­ti fasis­ti­nen dik­taat­to­ri, vei kui­ten­kin maan­sa mel­ko aikai­ses­sa vai­hees­sa liit­tou­tu­nei­den puo­lel­la sotaan, tuli sodan jäl­keen (mysö laita-)vasemmiston äänil­lä demo­kraat­ti­ses­ti pre­si­den­tik­si ja ampui lopul­ta itsen­sä kor­rup­tio­syyt­tei­den alla, syyt­tö­myyt­tään vakuut­taen. Ja jät­ti Bra­si­lial­le 1950-luvul­la libe­raa­li­va­sem­mis­to­lai­sen perin­nön vuosikymmeneksi.

  27. Taan­noin oli edus­kun­nas­sa joi­tain sel­kä­ran­kai­sia, mm. Tuu­re Jun­ni­la, jota neu­vos­to­myö­täi­li­jät ym. tais­to­lai­nen ros­ka­vä­ki kut­sui taan­tu­muk­sel­li­sek­si. Junn­ni­la oikeas­taan oli oikea ark­ki­taan­tu­muk­sel­li­nen ja har­vo­ja kokoo­mus­lai­sia joi­ta kan­nat­taa arvostaa.

  28. Taan­tu­muk­sel­li­set” ei vält­tä­mät­tä ole huo­no. Glo­baa­lil­la mit­ta­kaa­val­la kysees­sä on sel­lai­nen jouk­ko ihmi­siä, joi­den elä­män­ta­pa on häviä­mäs­sä. Oikeas­taan edes maa­han­muu­ton vas­tus­ta­mi­nen ei vält­tä­mät­tä ole kes­kei­sin yhdis­tä­vä teki­jä heil­le, vaan enem­män­kin help­po vihan koh­de. Perim­mäi­nen syy lie­nee pien­ten kylien kaivos/tehdas/teollisuus yhtei­sö­jen kyvyt­tö­myys vas­ta­ta glo­baa­lin kil­pai­lun tuo­miin haas­tei­siin ja sii­tä aiheu­tu­va har­mi. Halut­tai­siin pala­ta (“taan­tua”) takai­sin sii­hen kivaan kyläyh­tei­söön, mut­ta tek­no­lo­gia hyvin har­voin kul­kee taak­se­päin vaik­ka kuin­ka yri­tet­täi­siin poli­tii­kal­la sii­hen suun­taan ohjata.

  29. qwer­ty:
    Per­sut on sel­keäs­ti kepus­ta vasem­mal­le, ääri­va­sem­mis­to on ihan hyvä termi. 

    Kon­ser­va­tii­vi­po­pu­lis­ti? Kon­ser­va­tii­vi­suus kun ei ole vasen-oike­aak­se­lin omi­nai­suus niin se on hyvä

    Kon­ser­va­tii­vi­nen ei ole osu­va sana, kos­ka eivät kysei­set “kon­ser­va­tii­vit” halua säi­lyt­tää maa­il­maa sel­lai­se­na kuin se on nyt. Pikem­min­kin he halua­vat säi­lyt­tää kai­kil­ta men­neil­tä ajoil­ta sen, mikä on hei­dän mie­les­tään toi­mi­nut hyvin. Mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti kon­ser­va­tii­vi vas­tus­taa muu­tos­ta. Mut­ta esi­mer­kik­si Trump nime­no­maan halu­aa muutosta.

  30. Juk­ka Siren: Kuten kjkl jo huo­maut­ti­kin, että myös sel­ke­ää vasem­mis­to­po­pu­lis­mia­kin on ole­mas­sa, Euroo­pas­sa muun muas­sa Syriza (aina­kin alun perin) ja Podemos.
    Ja sit­ten on sel­ke­ää oikeis­to­po­pu­lis­mia (kuten Wil­der­sin Vapauspuolue).
    Ja sil­loin­han oikeis­to-/va­sem­mis­to­po­pu­lis­mi on ihan hyvä nimi.
    Vai­keam­mak­si menee, kun popu­laa ei oikein pys­ty sijoit­ta­maan vasen-oikea.janalle. Oli­si­ko Ita­lian Vii­si täh­teä tällainen?

    Le Pen­nin joh­ta­ma FN:n ohjel­ma on hyvin kan­sal­lis­mie­li­nen ja aika vasem­mis­to­lai­nen, Trum­pin popu­lis­mi on kan­sal­lis­mie­lis­tä, mut­ta oikeistolaista. 

    Ehkä kuvaa­vin nimi­tys liik­keil­le, jois­sa kan­sal­lis­mie­li­syys nousee ylim­mäk­si on natio­na­lis­ti­po­pu­lis­tit eli napot, tai mik­sei myös kapot 🙂

  31. Nimi­kil­pai­lut ovat haus­ko­ja, mut­ta aut­ta­vat­ko ne?

    Wiki­pe­dian mukaan “nat­si” — tar­koit­ti myös jon­kin­lais­ta pilk­ka­ni­meä, joten maa­lais­tol­loa tmv.

    Yleen­sä­kin ihmis­ten loke­roin­ti on taval­laan vas­ten­mie­li­nen har­ras­tus. Mikä tahan­sa ihmis­ryh­män loke­roin­ti taval­la, joka aiheut­taa nega­tii­vi­sen kon­no­taa­tion on ihan yhtä huono.

    Ote­taan nyt vaik­ka “insi­nöö­ri” esi­merk­ki­nä. Juha Sipi­lää pide­tään sel­lai­se­na, kos­ka hän ei ymmär­rä poli­tii­kan ihmil­lis­tä puol­ta — tekee insi­nöö­ri­mäi­sä ratkaisuja.

    Perus­on­gel­ma on, että ihmi­sil­tä puut­tuu täl­lä het­kel­lä kykyä käsi­tel­lä tie­toa luo­tet­ta­vas­ti. Siir­ty­mi­nen reaa­li­maa­il­mas­ta mie­li­ku­vien maa­il­maan — Saras­vuo­lai­sit­tain mie­li­ku­va­ta­lou­teen — ei suju ongelmitta.

    Kai­kis­ta eni­ten minua käy sää­lik­si nuo­ret ihmi­set, jot­ka vai­kut­ta­vat ole­van aika hukas­sa sen suh­teen mitä elä­mäs­sä pitäi­si tehdä.

    Jol­lain taval­la vas­tuun pakoi­lu kuvas­taa tämän het­ken poliit­tis­ta tilan­net­ta ja aikaan­saa sen, että ihmi­set äänes­tä­vät val­taan yhä sat­tu­man­va­rai­sem­pia tyyp­pe­jä. Oli oikein vir­kis­tä­vää lukea leh­des­tä esim. Paa­vo Lip­po­sen mie­li­pi­de­kir­joi­tus kos­kien euroa — se oli hyvin perus­tel­tu ja kiin­nos­ta­va näkö­kul­ma vaik­ka­pa tähän iän­ai­kai­seen rui­ku­tuk­seen sii­tä kuin­ka hyvin Ruot­sil­la menee euroa­lu­een ulkopuolella.

    Suo­mes­sa esim. perus­suo­ma­lai­set on ihan hyvä nimi kuvaa­maan tätä mei­dän maam­me puo­luet­ta, joka on suht mal­til­li­nen ja mel­ko jär­ke­viä mie­li­pi­tei­tä omaa­va puo­lue, en näe mitään isoa syy­tä kes­kus­tel­la muis­ta kuin asia­ky­sy­myk­sis­tä asial­li­sel­la taval­la tämän ryh­män kanssa.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos fasis­min ja nat­sis­min his­to­ria oli­si pysäh­ty­nyt vuo­teen 1938 emme epä­röi­si kut­sua oikeis­to­po­pu­lis­te­ja hei­dän peril­li­sik­seen. Niin he teki­si­vät itsekin.

    1938 men­nes­sä Sak­sas­sa oli toteu­tet­tu val­ta­va tulon­siir­to työ­läi­sil­tä suur­teol­li­suu­del­le ja pää­omal­le yleen­sä­kin. Palk­ko­ja ei juu­ri ollut nos­tet­tu, mut­ta elin­kus­tan­nuk­set oli­vat nous­seet ~25%. Ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke, työ­eh­to­so­pi­muk­set ja työ­tais­te­lut oli kiel­let­ty. Talon­po­jat oli­vat taval­laan moder­nin maa­or­jan ase­mas­sa. Suur­teol­li­suus oli irron­nut vapais­ta mark­ki­nois­ta ja taan­tu­mas­sa sota­tar­vik­kei­ta tuot­ta­vak­si koneistoksi.

    Sak­san talous­e­lä­mä oli oleel­li­ses­ti tuhot­tu (val­jas­tet­tu sota­tuo­tan­non tar­pei­siin) jo 1938. Mis­tä tänä päi­vä­nä löy­tyy sel­lai­nen oikeis­to­po­pu­lis­ti­nen lii­ke jol­la oli­si vas­taa­vat tavoit­teet, ja joka tun­nus­tau­tui­si fasis­tien ja nat­sien aat­teel­li­sek­si peril­li­sek­si edes vuo­den 1938 merkityksessä?

  33. Mik­ko M:
    Ita­lian his­to­rias­ta on tart­tu­nut että Mus­so­li­ni haki poliit­tis­ta poh­jaa val­ta­toi­veil­leen pit­kään. Ja pää­tyi sosia­lis­miin , mut­ta irti NL Inter­nat­sio­naa­lis­ta, oikeas­taan sitä eli kom­mu­nis­te­ja vas­taan. Ja kun sai kan­na­tus­ta, muut puo­lu­eet tur­va­si­vat häneen. Kan­sal­lis­mie­li­syy­del­lä yri­tet­tiin yhdis­tää kan­saa, antiik­kis­ta nimeä myö­den. Niin­pä fasis­ti oli heti kiro­sa­na kan­sain­vä­li­sen kom­mu­nis­min pii­ris­sä: samaa aate, mut­tei NL kont­rol­lis­sa. Oudos­ti inho periy­tyi nyky­ve­nä­jään: kaik­kea liik­ku­vaa kut­su­taan fasismiksi.

    Todel­la­kin, Trump on omak­su­nut Ita­lias­ta pal­jon. Vaik­ka­pa toi­min­ta suu­ry­ri­tys­ten kans­sa muis­tut­taa korporatismia.

    Har­mil­li­ses­ti Mus­so­li­ni ryh­tyi sotaan Afri­kas­sa kan­sal­lis­hen­keä kohot­taak­seen. Saas näh­dä Trumpista. 

    Ja suu­ren osan täs­tä ihai­le­va Hit­ler kopioi…

    Ita­lian fasi­mi ja Sak­san nat­sis­mi eroa­vat monis­sa asiois­sa toi­sis­taan, näky­vim­min rotuo­peis­saan. Nat­seil­le rotuop­pi oli aivan kes­kei­sel­lä sijal­la, fasis­tit puo­les­taan piti­vät rotu­asioi­ta aina­kin aluk­si epä­oleel­li­si­na. Esi­mer­kik­si juu­ta­lai­set pää­si­vät fasis­ti­sen puo­lu­een jäse­nek­si eikä hei­tä yli­pää­tän­sä vai­not­tu niin kau­an kuin Mus­so­lii­ni oli val­las­sa. Ita­lia­lai­sen ystä­vä­ni väit­ti myös, että Ita­lian siir­to­maa­po­li­tiik­ka oli koh­tuul­li­sen humaa­nia. Itse en tähän asi­aan pys­ty kan­taa ottamaan.

    Fasis­min ja nat­sis­min niput­ta­mi­nen samak­si käsit­teek­si on todel­la­kin kv kom­mu­nis­min keksintö.

  34. Meil­lä on muu­ta­mia yhden asian liik­kei­tä puo­luei­na. Vain kak­si niis­tä pär­jää joten­ku­ten, kos­ka ruot­sin­kie­li­syys tai kris­til­li­syys ovat riit­tä­vän monel­le se rat­kai­se­va teki­jä äänes­tys­ko­pis­sa. Muut yhden asian liik­keet eivät pär­jää; on piraat­ti­puo­luet­ta, elä­ke­läis­puo­luei­ta ja itse­näi­syys­puo­luei­ta, mut­ta vain har­val­le nuo edus­ta­vat jotain niin tär­ke­ää, että se rat­kai­see äänestyskäyttäytymisen.

    Perus­suo­ma­lais­ten menes­tys on tain­nut joh­tua sii­tä, että kol­me yhden asian lii­ket­tä on löy­tä­nyt toi­sen­sa ja yhdis­tä­nyt voi­man­sa. On SMP:n perin­tö, jos­sa ollaan pie­nen ihmi­sen puo­lel­la, ei niin­kään maa­seu­dun vaan pikem­min­kin duu­na­rin ja (kansan)eläkeläisen. On EU:n vas­tus­ta­mi­nen ja impi­vaa­ra­lai­suus. Ja on maa­han­muut­to­kriit­ti­syys. Kukin sii­pi on enem­män tai vähem­män ali­ta­jui­ses­ti sol­mi­nut jär­kia­vio­lii­ton, jos­sa se hyväk­syy mui­den sii­pien aja­tuk­set kun­han saa tuo­da omi­aan esil­le. Kun jokais­ta sii­peä kan­nat­taa joku, yhdes­sä kan­nat­ta­jis­ta muo­dos­tuu jo iso joukko.

    Kun sit­ten näis­tä tuo ykkös­sii­pi on sel­keäs­ti vasem­mis­to­lai­nen, kol­mos­sii­pi oikeis­to­lai­nen ja kak­kos­sii­pi ei kai oikeas­taan ole puh­taas­ti kum­paa­kaan, niin lop­pu­tu­lok­se­na per­su­ja ei enää pys­ty­kään aset­ta­maan perin­tei­sel­le oikea-vasen-akse­lil­le. Popu­lis­te­ja ovat var­mas­ti, sekä hyväs­sä että pahas­sa. Mut­ta eivät minus­ta sen parem­min oikeis­to- kuin vasem­mis­to­po­pu­lis­te­ja­kaan. Oli­si vää­rin poi­mia vain yhtä sii­peä kuvaa­va nimi­tys ja kut­sua koko puo­luet­ta vaik­ka­pa kan­sal­lis­mie­li­sek­si tai taantumukselliseksi.

  35. Popu­lis­tien teh­tä­vä on haas­taa val­taa­pi­tä­vät ja vetää mat­to hei­dän altaan. Kos­ka useim­mis­sa län­si­mais­sa val­taa­pi­tä­vät ovat mal­til­li­nen oikeis­to-kes­kus­ta-mal­til­li­nen vasem­mis­to ‑akse­lin rea­li­po­li­tik­ko­ja, niin polu­lis­tit sekä oikeal­ta että vasem­mal­ta yrit­tä­vät kam­pa­ta heitä.

    Jois­sa­kin mais­sa popu­lis­tit ovat olleet aika pit­kän ajan val­las­sa, oikeis­to­po­pu­lis­teis­ta vii­me aikoi­na pisim­pään Ita­lias­sa Forza Ita­lia ‑puo­lue ja pää­mi­nis­te­ri Ber­lusco­ni ja vasem­mis­to­po­pu­lis­ti­puo­lueis­ta Venezue­lan Cha­vezin perus­ta­ma sosia­lis­ti­nen liike. 

    Suo­mes­sa Kek­ko­nen oli aina­kin oppor­tu­nis­ti, heti sodan pää­tyt­tyä hän liit­tou­tui neu­vos­to­liit­to­lais­ten kans­sa ja jär­jes­ti että sodan­ai­kai­sen hal­li­tuk­sen avain­mi­nis­te­rit sekä pre­si­dent­ti jou­tui­vat van­ki­laan. Popu­lis­ti? — Kyl­lä minun tul­kin­to­jen mukan. Enti­set val­lan­pi­tä­jät oikeis­to sekä mal­til­li­nen vasem­mis­to viha­si­vat Kek­kos­ta pit­kään ja hänen pit­kä val­ta­kausi syn­nyt­ti uus­po­pu­li­si­ma esim SMP:n muo­dos­sa. Kek­ko­nen oli muo­do­li­ses­ti ei-sosia­lis­ti mut­ta eni­ten tukea hän sai oman puo­lu­een­sa Maa­lais­lii­ton ulko­puo­lel­ta Kom­mu­nis­teil­ta, ja se riit­ti jot­ta hän sai teh­dä mitä huvittaa.

    Venä­jä, Kii­na ja USA ovat oma lukunsa. 

    Vai mitä ajat­te­let­te esim Kii­nan Kan­san­ta­sa­val­las­ta joka ei hyväk­sy Taiwa­nin itse­näi­syyt­tä? Noin isol­le maal­le kuvit­te­li­si että sil­lä ei ole pie­nin­tä­kään mer­ki­tys­tä jos yksi saa­ri jos­sa asuu kii­na­lai­sia on itse­näi­nen, mut­ta ei! 

    Suo­mes­sa asuu nykyi­sin sel­lai­nen ääne­käs popu­lis­tien jouk­ko kans­sa, joka halu­aa ajaa oikeis­to­lais­po­pu­lis­tis­ta agen­daa, mut­ta pitää suh­tei­ta Venä­jään tär­keäm­pä­nä kuin EU:hun, ja on rie­maan­tu­nut myös val­lan vaih­tu­mi­ses­ta USA:ssa. Pie­ta­rin Trol­li­teh­das ei tar­vit­se olla eri­tyi­sen aktii­vi­nen kos­ka tämä poruk­ka hoi­taa asian Suo­men maa­pe­räl­lä, tai jos­sain tapauk­sis­sa Espanjan.

  36. Itse en ymmär­tä­nyt, mik­sei voi­tai­si vain käyt­tää sanaa natio­na­lis­tit. On has­sua, että pel­kän maa­han­muu­ton, glo­ba­li­saa­tion ja/tai EU:n vas­tus­tuk­sen pitäi­si lisäk­si tar­koit­taa myös sitä, että on vasem­mis­to­lai­nen, oikeis­to­lai­nen, kon­ser­va­tii­vi tai taantumuksellinen. 

    Olen kir­joit­ta­nut ennen­kin, että esi­mer­kik­si itse vas­tus­tan maa­han­muut­toa, kos­ka maa­han­muut­ta­jat ovat äärim­mäi­sen kon­ser­va­tii­vi­sia (libe­raa­li hyvin­voin­ti­so­vi­nis­ti­nen syy) ja moni­kult­tuu­ri­nen yhteis­kun­ta segre­goi­tuu eri tavoin esi­mer­kik­si sää­ty­kier­ron muut­tues­sa vai­keak­si huo­noil­ta asui­na­lueil­ta ja köy­hien alkaes­sa edus­taa toi­seut­ta (vasem­mis­to­lai­sia hyvin­voin­ti­so­vi­nis­ti­sia syi­tä), kun taas oikeis­to­lai­nen tai kon­ser­va­tii­vi voi­si kan­nat­taa maa­han­muut­toa, kos­ka muo­dos­tuu hal­pa ja oikeuk­si­aan vaa­ti­ma­ton työn­te­ki­jöi­den jouk­ko, ja heik­ko­jen ihmis­ten aut­ta­mi­nen on kris­ti­nus­kon velvoittamaa. 

    Kan­na­tan EU-jäse­nyyt­tä, mut­ta minus­ta sen­kin vas­tus­ta­mis­ta voi luon­neh­tia natio­na­lis­ti­sek­si. Var­sin tyy­pil­lis­tä on, että vasem­mis­to­lai­set vas­tus­ta­jat koke­vat EU:n ‘uus­li­be­raa­lik­si’ pro­jek­tik­si ja oikeis­to­lai­set vas­tus­ta­jat ‘sosia­lis­ti­sek­si’ pro­jek­tik­si. EU:n vas­tus­ta­mi­seen liit­tyy siis niin ikään hyvin­voin­ti­so­vi­nis­ti­sia aja­tuk­sia, joi­den läh­tö­koh­ta voi olla vasem­mis­to­lai­nen tai oikeistolainen.

  37. Eksploi­taa­tio­elo­ku­vak­si kut­su­taan sel­lais­ta elo­ku­vaa, joka pyr­kii käyt­tä­mään hyväk­seen jotain ilmiö­tä tai tai­pu­mus­ta ja saa­maan sen avul­la kat­so­jia. Esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa alas­to­muus (tai­pu­mus tir­kis­te­lyyn), joka on lähes takuu­var­ma kei­no saa­da elo­ku­vaa myy­tyä. Toi­saal­ta eksploi­taa­tio­elo­ku­va voi hyö­dyn­tää myös muu­ka­lais­vas­tai­suut­ta. Ehkä esim. muu­ka­lais­vi­ha­mie­li­syyt­tä tai EU-vas­tai­suut­ta hyö­dyn­tä­vää poli­tiik­kaa voi­si kut­sua eksploitaatiopolitiikaksi?

  38. tcrown: Har­va­pa sinua on estä­mäs­sä impi­vaa­raan muut­ta­mas­ta­ja perus­ta­mas­ta hei­moa kal­tais­te­si kans­sa. Ja aina­kin minä suos­tun hel­pos­ti käyt­tä­mään käsi­tet­tä pie­nen maa­il­man ihmi­nen ihmi­sis­tä jot­ka näin teke­vät. Ja ilman iro­nian häi­vää­kään voin tode­ta arvos­ta­va­ni ihmi­siä, jot­ka tuol­lai­sen valin­nan omal­ta koh­dal­taan par­haak­si näke­vät. (Kyl­lä­hän näi­tä hei­mo­kom­muu­ne­ja suo­mes­sa­kin muis­taak­se­ni on, tai­ta­vat tosin tyy­pil­li­sem­min iden­ti­fioi­tua aivan jon­ne­kin muu­al­le kuin perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jik­si.) Sen sijaan ne, jot­ka vaa­ti­vat eris­täy­ty­mis­tä ja hei­mou­tu­mis­ta muil­ta, ovat vas­ten­mie­lis­tä ihmis­kun­nan poh­ja­sak­kaa, ja näis­tä “taan­tu­muk­sel­li­nen” on posi­tii­vi­sim­pia ter­me­jä joi­ta suos­tun käyttämään.

    Kaik­ki­han me haluam­me, että omaa maa­tam­me tai kau­pun­kiam­me kehi­te­tään halua­mam­me suun­taan, ja vas­tus­ta­jat muut­ta­vat pois jon­ne­kin muu­al­le jos vält­tä­mät­tä halua­vat asua kai­paa­man­sa tyyp­pi­ses­sä maassa/kaupungissa.

  39. Juok­se­va aja­tus:
    “Taan­tu­muk­sel­li­set” ei vält­tä­mät­tä ole huo­no. Glo­baa­lil­la mit­ta­kaa­val­la kysees­sä on sel­lai­nen jouk­ko ihmi­siä, joi­den elä­män­ta­pa on häviä­mäs­sä. Oikeas­taan edes maa­han­muu­ton vas­tus­ta­mi­nen ei vält­tä­mät­tä ole kes­kei­sin yhdis­tä­vä teki­jä heil­le, vaan enem­män­kin help­po vihan koh­de. Perim­mäi­nen syy lie­nee pien­ten kylien kaivos/tehdas/teollisuus yhtei­sö­jen kyvyt­tö­myys vas­ta­ta glo­baa­lin kil­pai­lun tuo­miin haas­tei­siin ja sii­tä aiheu­tu­va har­mi. Halut­tai­siin pala­ta (“taan­tua”) takai­sin sii­hen kivaan kyläyh­tei­söön, mut­ta tek­no­lo­gia hyvin har­voin kul­kee taak­se­päin vaik­ka kuin­ka yri­tet­täi­siin poli­tii­kal­la sii­hen suun­taan ohjata.

    Taan­tu­muk­sel­li­nen” on huo­no. Eivät he halua luo­pua uudes­ta tek­no­lo­gias­ta tai tek­no­lo­gian kehit­tä­mi­ses­tä edel­leen. Eikä kyseis­ten popu­lis­tis­ten liik­kei­den keu­la­hah­moil­la ole esi­mer­kik­si “kyvyt­tö­myyt­tä vas­ta­ta glo­baa­lin kil­pai­lun tuo­miin haas­tei­siin”. Ei ole syy­tä aja­tel­la, että keu­la­hah­mot eivät itse kan­nat­tai­si mai­nos­ta­maan­sa aatetta.

    Glo­ba­li­saa­tion hal­lit­se­mat­to­muus, sitä he vas­tus­ta­vat. Sii­hen liit­tyy töi­den siir­tä­mi­nen ulko­mail­le, omis­tuk­sen liik­ku­mi­nen rajo­jen yli miten sat­tuu ja vie­lä­pä ihmis­ten­kin liik­ku­mi­nen val­tios­ta toi­seen enem­män tai vähem­män hallitsemattomasti.

    Jos ismil­le halu­taan nimi, se voi­si olla vaik­ka­pa “loka­lis­mi” tai “natio­na­lis­mi”. Se on sukua pat­rio­tis­mil­le ja sen idean vaa­li­mi­sel­le, että jokai­sel­le kan­sal­le kuu­luu oma suve­ree­ni valtio.

  40. Taan­tu­muk­sel­li­set ja natio­na­lis­tit tun­tui­si­vat par­hail­ta napa­koil­ta vaihtoehdoilta.

  41. Kan­sal­lis­po­pu­lis­ti. Tuos­sa­han se jo pari ker­taa yllä kek­sit­tiin ja minus­ta se on hyvä ter­mi. Osu­va ja kuvaava.

  42. Sana “taan­tu­muk­sel­li­nen” on tosi­aan suo­men kie­les­sä nega­tii­vi­ses­ti värit­ty­nyt sana. Se on samaa juur­ta kuin sana “taan­tu­ma”, mikä on jo lähel­lä lamaa. Taan­tu­mus on suo­men kie­les­sä sana­kir­jan mukaan menes­tyk­sen vas­ta­koh­ta. Lisäk­si sana­kir­jas­sa sano­taan, että mark­si­lai­sis­sa teks­teis­sä taan­tu­muk­sel­li­sik­si on tavat­tu nimi­tel­lä oikeis­toa ja porvaristoa.

    Soi­nin­vaa­ran mai­nit­se­maa sana “reac­tio­na­ry” ei ole englan­nin kie­les­sä­kään kai ihan neut­raa­li ilmaus, eikä sitä kau­heas­ti käy­te­tä neut­raa­liu­teen täh­tää­vis­sä tut­ki­musar­tik­ke­leis­sa aina­kaan oikeis­ton kuvauk­si­na. Neut­raa­li­suut­ta tavoit­te­le­mat­to­mis­sa teks­teis­sä sitä kyl­lä käy­te­tään mm. marxi­lai­suu­teen kal­lel­laan ole­vien kir­joit­ta­jien toi­mes­ta. Se on valis­tuk­sen ajal­ta peräi­sin ole­va ter­mi, jota on Rans­kan val­lan­ku­mouk­ses­ta läh­tien käy­tet­ty nime­no­maan sel­lai­sen ajat­te­lun kuvaa­ja­na, jota kir­joit­ta­ja itse ei kat­so edus­ta­van­sa. Juu­ri kukaan itse ei kuvaa itse­ään sil­lä termillä.

    Neut­raa­lim­pi ilmaus on esi­mer­kik­si “nos­tal­gism” — “nos­tal­gis­tit”, jol­la toi­si­naan kuva­taan ihmi­siä, jot­ka ihan­noi­vat jotain, mitä on ollut ennen.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos fasis­min ja nat­sis­min his­to­ria oli­si pysäh­ty­nyt vuo­teen 1938 emme epä­röi­si kut­sua oikeis­to­po­pu­lis­te­ja hei­dän perillisikseen.

    No, Espan­jas­sa­han oli täl­lai­nen “ajois­sa pysäh­tyä ymmär­tä­nyt” fasis­mi val­las­sa aina vuo­teen 1975 saak­ka. Vaik­ka Franco oli yököt­tä­vä tyran­ni, niin aina­kaan hän ei kos­kaan läh­te­nyt laa­jen­tu­mis­so­tiin. Hänen regii­mis­tään käy­tet­ty ter­mi “falan­gis­mi” on vain lii­an tun­te­ma­ton ja ehkä lii­kaa Espan­jan pai­kal­li­seen his­to­ri­aan sidok­sis­sa ole­va, jot­ta sii­tä oli­si täs­sä apua.

    Jos aseel­la uha­ten vaa­di­taan jotain ehdo­tus­ta, niin oma­ni on “auto­ri­taa­ri­nen popu­lis­mi”. Se erot­taa noi­den mui­den popu­lis­min Arhin­mäen popu­lis­mis­ta eikä sisäl­lä ongel­mal­lis­ta viit­taus­ta natio­na­lis­mi- tai rotuop­pi­haa­hui­lui­hin. Ja vaik­ka molem­mat sanat ovat lai­na­sa­no­ja, ne ovat laa­jas­sa käy­tös­sä ja entuu­des­taan tut­tu­ja useim­mil­le niis­tä, jot­ka sivis­tys­sa­no­ja puhees­saan yli­pään­sä käyttävät.

  44. Aivan lois­ta­via ehdo­tuk­sia jois­ta yhdes­sä muo­dos­tuu aika kat­ta­va koko­nai­suus. Tämä on paras kom­ment­ti­ket­ju tääl­lä pit­kään aikaan.

    Popu­lis­mi on näen­näis­tä anti-eli­tis­miä jos­sa kuvi­tel­laan asioi­ta yksin­ker­tais­ta­mal­la ja ole­tet­tu­ja tabu­ja rik­ko­mal­la pääs­tä­vän lähem­mäk­si ruo­hon­juu­ri­ta­soa ja mat­ti­mei­kä­läi­sen aja­tus­maa­il­maa. Vaik­ka usein kyse on vain tuon vai­ku­tel­man hyväk­si­käyt­tä­mi­ses­tä uuden elii­tin val­lan­käy­tön tueksi.

    Ja itse­tar­koi­tuk­sel­li­ses­ta hyvien käy­tös­ta­po­jen ja väit­te­ly­sään­tö­jen rik­ko­mi­ses­ta jol­la osoi­te­taan kan­sal­le “roh­keut­ta” ja “kei­sa­rin uusien vaat­tei­den” riisumista.

  45. Aika aja­tel­la: “Taan­tu­muk­sel­li­nen” on huono. 

    Lähin­nä sitä kai käy­tet­tiin sodan­jäl­kei­sen vasem­mis­ton lei­ma­sa­na­na van­haa (porvaris)establismenttiä vas­taan. Sisäl­tää lii­kaa sel­lai­sia mer­ki­tyk­siä jot­ka eivät sovi nyky­ti­lan­tee­seen. Pikem­min­kin päinvastoin.

    Sinän­sä tuon ajan vasem­mis­to­po­pu­lis­tien kie­li ja tyy­li oli juu­ri yhtä nau­ret­ta­van yliam­pu­vaa kuin nykyis­ten oikeis­to­po­pu­lis­tien. Sil­loin media oli lähes yhtä kär­jis­ty­nyt­tä kuin nyky­so­me, teol­li­suus­työ­pai­kal­la luet­tiin oman aate­suun­nan pai­kal­lis­leh­teä eikä mitään por­va­rien hesa­rei­ta tai turun­sa­no­mia edes vahin­gos­sa. Ja pie­nil­lä teh­das­paik­ka­kun­nil­la ei hevin pääs­syt edes vapaa-ajal­la (ryy­pä­tes­sä tai urheil­les­sa) omien työ-ja aate­to­ve­rien maailmasta.

  46. Uusi vasem­mis­to”? perin­tei­nen vasem­mis­to on yrit­tä­nyt uudis­tua jo pit­kään. Ehkä tämä tren­di vas­taa huu­toon? Jos vas­ta­puo­li on mark­ki­na- ja perin­tei­nen liber­ta­ris­mi, Trump&co ovat tosi­aan vasemmalla.

  47. Nos­tal­gia viit­taa oma­koh­tai­seen men­neen ajan tavoit­te­luun, omis­sa nuo­ruus­muis­tois­sa elä­mi­seen (tai myös har­ras­tuk­sen­ta­pai­seen ja har­mit­to­maan ei-poliit­ti­seen retroelämäntyyliin). 

    Popu­lis­mis­sa yri­te­tään luo­da mie­li­ku­vaa jos­tain van­hois­ta hyvis­tä ajois­ta ja “yksin­ker­tai­sem­mas­ta”, ongel­mat­to­mas­ta yhteis­kun­ta­jär­jes­tyk­ses­tä jota ei kui­ten­kaan ole oikeas­ti ollut tai joka ei aina­kaan ole ollut mikään yhtei­nen kokemus.

  48. Jaak­ko:
    Eksploi­taa­tio­elo­ku­vak­si kut­su­taan sel­lais­ta elo­ku­vaa, joka pyr­kii käyt­tä­mään hyväk­seen jotain ilmiö­tä tai tai­pu­mus­ta ja saa­maan sen avul­la kat­so­jia. Esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa alas­to­muus (tai­pu­mus tir­kis­te­lyyn), joka on lähes takuu­var­ma kei­no saa­da elo­ku­vaa myy­tyä. Toi­saal­ta eksploi­taa­tio­elo­ku­va voi hyö­dyn­tää myös muu­ka­lais­vas­tai­suut­ta. Ehkä esim. muu­ka­lais­vi­ha­mie­li­syyt­tä tai EU-vas­tai­suut­ta hyö­dyn­tä­vää poli­tiik­kaa voi­si kut­sua eksploitaatiopolitiikaksi?

    Tämä oli muu­ten hyvä ver­taus­ku­va, mut­ta kuka päät­tää sen, min­kä poliit­tis­ten pää­mää­rien aja­mi­nen on eksploitaatiota?

  49. Voi­si­ko noi­ta “suo­mi ensin” poru­koi­ta nimit­tää fin­no­po­pu­lis­teik­si. Tavan­omai­sem­pia muu­tok­sen­vas­tus­ta­jia, ennen kaik­ki oli parem­min ‑väkeä voi­si Stil­le­ri­läi­sit­täin kut­sua impi­vaa­ra­lai­sik­si. Arhin­mäen popu­lis­mi on ehkä erään­lais­ta mora­lis­mia (moraa­li­ses­ti par­haal­ta kuu­los­ta­va tai help­po­ta­jui­sin argu­ment­ti voit­taa sil­loin­kin, kun se ei ole eet­ti­ses­ti kestävin). 

    Väi­tän, että popu­lis­mia on myös ns. mal­til­li­ses­sa oikeis­tos­sa. On san­ka­riy­rit­tä­jiä, jot­ka mie­les­tään aivan yksin pyö­rit­tä­vät koko yhteis­kun­taa, on mark­ki­na­po­pu­lis­mia, jos­sa usko­taan mark­ki­na­me­ka­nis­miin sokeas­ti jne.

  50. Tom­mi Uscha­nov: Jos aseel­la uha­ten vaa­di­taan jotain ehdo­tus­ta, niin oma­ni on “auto­ri­taa­ri­nen popu­lis­mi”. Se erot­taa noi­den mui­den popu­lis­min Arhin­mäen popu­lis­mis­ta eikä sisäl­lä ongel­mal­lis­ta viit­taus­ta natio­na­lis­mi- tai rotuoppihaahuiluihin.

    Mie­len­kiin­toi­nen ehdo­tus, mut­ta sel­ven­täi­sit­kö esi­mer­kein, mit­kä liikkeet/henkilöt edus­ta­vat tar­koit­ta­maa­si auto­ri­tää­ris­tä populismia.

    Itsel­le­ni on tul­lut käsi­tys, että auto­ri­tää­ri­set liikkeet/henkilöt, pait­si että kun­nioit­ta­vat joh­ta­jut­ta ja kai­ken­lai­sia perin­tei­siä arvo­ja, sysää­vät esil­lä ole­vat ongel­mat joil­le­kin syn­ti­pu­keil­le. Luon­nol­li­sia syn­ti­puk­ke­ja ovat tie­tys­ti raha­val­ta, muun­maa­lai­set, muun­ro­tui­sis­ta puhumattakaan.

  51. Vasem­mis­to-oikeis­to ‑jaon toi­mi­mat­to­muu­des­ta nyky­mail­mas­sa on pal­jon kir­joi­tet­tu ja näyt­täi­si aina­kin täs­sä pitä­vän osin paik­kan­sa. Kovin vasem­mis­to­lai­sel­la talous­po­li­tii­kal­la kun nämä tup­paa­vat toi­mi­maan. Jät­täi­sin oikea/­va­sen-aspek­tin pois. Poliit­ti­sen kon­ser­va­tis­min merk­ke­jä, aina­kaan ter­min aiem­mas­sa mer­ki­tyk­ses­sä, nämä kol­lot eivät myös­kään täytä.

    Sen sijaan natio­na­lis­mi hei­tä yhdis­tää, samoin popu­lis­mi. Natio­na­lis­tis-popu­lis­ti­set liik­keet? Tai, tuos­ta sanas­ta kol­lot tuli mie­leen: isän­maal­li­set kan­san­liik­keet? Kuu­los­taa ehkä vähän tur­han juh­la­val­ta, kat­ta­val­ta ja legi­ti­moi­val­ta jo.

  52. Pie­ni maa­il­ma: Kun jär­jes­tel­män mie­lek­kyyt­tä ja kes­tä­vyyt­tä epäi­lee, saa kuul­la ole­van­sa impivaaralainen.

    Ei, vaan kun tah­too “eris­täy­ty­mis­tä ja hei­moa­jat­te­lua” saa kuul­la ole­van­sa impi­vaa­ra­lai­nen. Mate­ri­aa­li­sen kulu­tuk­sen roo­lin pie­nen­tä­mi­sen tar­peel­li­suu­des­ta en sin­sän­sä ole eri mieltä.

  53. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Kaik­ki­han me haluam­me, että omaa maa­tam­me tai kau­pun­kiam­me kehi­te­tään halua­mam­me suun­taan, ja vas­tus­ta­jat muut­ta­vat pois jon­ne­kin muu­al­le jos vält­tä­mät­tä halua­vat asua kai­paa­man­sa tyyp­pi­ses­sä maassa/kaupungissa.

    Mil­lä taval­la ajat­te­lit kehit­tää Hel­sin­gin kes­kus­taa eris­täy­ty­neel­le hei­moe­lä­mäl­le sopivammaksi?

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos fasis­min ja nat­sis­min his­to­ria oli­si pysäh­ty­nyt vuo­teen 1938 emme epä­röi­si kut­sua oikeis­to­po­pu­lis­te­ja hei­dän peril­li­sik­seen. Niin he teki­si­vät itse­kin. Tapah­tu­mat sen jäl­keen muo­vaa­vat kui­ten­kin kuvaa niin voi­mak­kaas­ti, että oli­si vähän epä­rei­lua kut­sua popu­lis­te­ja fasis­teik­si tai natseiksi.

    Minus­ta oikeis­to­po­pu­lis­tit niin Rans­kas­sa (Front Natio­nal) ja Sak­sas­sa (Vaih­toeh­to Sak­sal­le) ovat 1930-luvun fasis­tien peril­li­siä mut­ta eri­lai­sis­sa muo­dois­sa ja aate on muut­tu­nut osit­tain anti­se­mi­tis­mis­tä isla­min­vas­tai­suu­teen (mus­li­mit näh­dään täs­sä asias­sa koko­nai­suu­des­sa vaik­ka he ovat itseä asias­sa hyvin haja­nai­nen yhteisö)
    Minus­ta sana kan­sal­lis­mie­li­nen popu­lis­ti oli­si parem­pi kos­ka vas­ta­koh­ta­na on Skot­lan­nin kan­sal­lis­puo­lu­eet­ta edus­ta­val­le natio­na­lis­mil­le joka on libe­raa­li­na­tio­na­lis­mia (englan­nik­si Civic natio­na­lism) jota muu­ten puo­lue itse­kin korostaa. 

    Pero­nis­mi oli Argen­tii­nan enti­sen pre­si­den­tin koh­dis­tu­va hen­ki­lö­pal­von­ta joka oikeas­taan kek­sit­tiin Pero­nin kuo­le­man jäl­keen. Argen­tii­nas­sa tätä edus­ti vie­lä vii­mek­si pre­si­dent­ti Cris­ti­na Fernán­dez de Kirch­ner. Pero­nis­mi ei ollut miten­kään yleis­maa­il­mal­li­nen fasis­ti­nen lii­ke vaik­ka sii­nä oli pal­jon Ita­lian fasis­min piir­tei­tä. Se oli erää­na­lai­nen kol­mas tie Ete­lä-Ame­ri­kan mail­le mut­ta se ei levin­nyt pal­jon­kaan Argen­tii­nan ulko­puo­lel­le. Se hen­ki­löi­tyi niin pal­jon Juan Pero­niin ja tämän vai­moon Eva Duar­teen. Pero­nis­mi voi­daan ver­ra­ta itse asias­sa 1970-luvun kek­kos­lai­suu­teen ja Kek­kos­ta Juan Peroniin.Samanlaisuuksia oli pal­jon. Pero­nis­mis­tä on hyvä radio-ohjel­ma Ylen Elä­väs­sä arkis­tos­sa link­ki (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/01/peronismi-eli-argentiinan-kolmas-tie) Kan­nat­taa kuun­nel­la, se avaa hyvän kuvan nyky­päi­vän Argentiinasta.

  55. Tero Tolo­nen: Ote­taan nyt vaik­ka “insi­nöö­ri” esi­merk­ki­nä. Juha Sipi­lää pide­tään sel­lai­se­na, kos­ka hän ei ymmär­rä poli­tii­kan ihmil­lis­tä puol­ta – tekee insi­nöö­ri­mäi­sä ratkaisuja. 

    Eikä tee — insi­nöö­ri­mäi­set rat­kai­sut toimivat.

    spot­tu: Mis­tä tänä päi­vä­nä löy­tyy sel­lai­nen oikeis­to­po­pu­lis­ti­nen lii­ke jol­la oli­si vas­taa­vat tavoitteet 

    Esi­mer­kik­si Yhdys­val­lois­ta. Ylei­sem­min täs­tä nykyi­ses­tä pank­ki- ja suur­teol­li­suus­joh­toi­ses­ta oikeis­to­lii­keh­din­näs­tä, jos­sa demo­kraat­tis­ta kont­rol­lia talou­des­ta ja yhteis­kun­nas­ta pyri­tään vähentämään.

  56. Tom­mi Uscha­nov: No,
    Jos aseel­la uha­ten vaa­di­taan jotain ehdo­tus­ta, niin oma­ni on “auto­ri­taa­ri­nen popu­lis­mi”. Se erot­taa noi­den mui­den popu­lis­min Arhin­mäen popu­lis­mis­ta eikä sisäl­lä ongel­mal­lis­ta viit­taus­ta natio­na­lis­mi- tai rotuoppihaahuiluihin

    Auto­ri­tää­ri­nen popu­lis­mi tavoit­taa pal­jon tämän ilmiön kes­kei­sis­tä piir­teis­tä, mut­ta onko täs­sä kon­teks­tis­sa jotain puoluetta/liikettä/toimijaa, jol­la natio­na­lis­mi ei muka oli­si kes­kei­nen osa ajattelua.

  57. Pet­te­ri:
    Vii­me aikoi­na levin­neel­le aate­suun­nal­le on perin­tei­nen ter­mi ole­mas­sa, se on fasismi. 

    Toki fasis­mi-ideo­lo­gial­la on 1930-luvul­ta vähän huo­no kai­ku, mut­ta käy­tän­nös­sä esi­mer­kik­si Trum­pin poliit­ti­nen agen­da muis­tut­taa aika lail­la Mus­so­li­nin poliit­tis­ta ideo­lo­gi­aa, toki nyky­ai­kaan sovellettuna.

    Se syy mik­si fasis­mil­la on huo­no kai­ku on että se joh­taa hyvin suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä kiih­ty­vään aggres­sioon joko vähem­mis­tö­jä tai ulko­val­to­ja koh­taan. Ja näin sii­tä riip­pu­mat­ta onko kul­loi­nen­kin suu­ri joh­ta­ja poh­jim­mil­taan kovin aggres­sii­vi­nen. Kos­ka kun joh­ta­ja ei var­si­nai­ses­ti pys­ty teke­mään yhtään mitään niil­le todel­li­sil­le ja kuvi­tel­luil­le ongel­mil­le jot­ka hän on kan­nat­ta­jien­sa ilok­si vää­ryyk­si­nä lue­tel­lut, joh­ta­ja voi joko heit­tää hans­kat tis­kiin tai sotia.

  58. Euroo­pas­sa käy­te­tään ter­me­jä “radical right” ja “popu­list right” oikeistopopulismista. 

    Suo­mek­si siis radi­kaa­loi­keis­to ja oikeis­to­po­pu­lis­mi. Ihan hyviä nimityksiä. 

    Äärioi­keis­to on radi­kaa­lioi­keis­tos­ta vie­lä oikeammalla.

  59. Neo-natio­na­lis­mi, uuskansallismielisyys.

    Ja sii­tä tai­puu­kin sopi­vas­ti neo-naz..

  60. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Itse en ymmär­tä­nyt, mik­sei voi­tai­si vain käyt­tää sanaa nationalistit.

    Ei se käy, sil­lä natio­na­lis­ti voi mie­les­tä­ni olla ole­mat­ta populisti. 

    Vaik­ka­pa enti­sa­jan aate­li­sää­tyi­set natio­na­lis­tit oli­vat niin kau­ka­na rah­vaan­omai­ses­ta popu­lis­mis­ta kuin olla ja voi. Kyl­lä­hän eli­tis­ti­kin voi olla nationalisti.

  61. Taan­tu­muk­sel­li­nen on niin ympä­ri­pyö­reä ja men­nei­den vuo­si­kym­me­nien reto­rii­kas­sa kulu­nut lei­ma­kir­ves että sitä tus­kin kan­nat­taa käyt­tää sil­lä tuol­la nimik­keel­lä­hän on perin­tei­ses­ti vasem­mis­to ja lai­ta­va­sem­mis­to­pii­reis­sä nimi­koi­tu about kaik­kia jot­ka eivät ajat­te­le yhtä “edis­tyk­sel­li­ses­ti”

  62. kom:
    Sana “taan­tu­muk­sel­li­nen” on tosi­aan suo­men kie­les­sä nega­tii­vi­ses­ti värit­ty­nyt sana. Se on samaa juur­ta kuin sana “taan­tu­ma”, mikä on jo lähel­lä lamaa. Taan­tu­mus on suo­men kie­les­sä sana­kir­jan mukaan menes­tyk­sen vas­ta­koh­ta. Lisäk­si sana­kir­jas­sa sano­taan, että mark­si­lai­sis­sa teks­teis­sä taan­tu­muk­sel­li­sik­si on tavat­tu nimi­tel­lä oikeis­toa ja porvaristoa.

    Soi­nin­vaa­ran mai­nit­se­maa sana “reac­tio­na­ry” ei ole englan­nin kie­les­sä­kään kai ihan neut­raa­li ilmaus, eikä sitä kau­heas­ti käy­te­tä neut­raa­liu­teen täh­tää­vis­sä tut­ki­musar­tik­ke­leis­sa aina­kaan oikeis­ton kuvauk­si­na. Neut­raa­li­suut­ta tavoit­te­le­mat­to­mis­sa teks­teis­sä sitä kyl­lä käy­te­tään mm. marxi­lai­suu­teen kal­lel­laan ole­vien kir­joit­ta­jien toi­mes­ta. Se on valis­tuk­sen ajal­ta peräi­sin ole­va ter­mi, jota on Rans­kan val­lan­ku­mouk­ses­ta läh­tien käy­tet­ty nime­no­maan sel­lai­sen ajat­te­lun kuvaa­ja­na, jota kir­joit­ta­ja itse ei kat­so edus­ta­van­sa. Juu­ri kukaan itse ei kuvaa itse­ään sil­lä termillä.

    Neut­raa­lim­pi ilmaus on esi­mer­kik­si “nos­tal­gism” – “nos­tal­gis­tit”, jol­la toi­si­naan kuva­taan ihmi­siä, jot­ka ihan­noi­vat jotain, mitä on ollut ennen.

    Täs­sä on hyviä pointteja !!

    1) Tein saman huo­mion kuin tämä että sana “taan­tu­muk­sel­li­nen” ymmär­re­tään his­to­rian kan­nal­ta vää­rin monis­sa tämän pos­tauk­sen kom­men­teis­sa. Suo­mes­sa taan­tu­muk­sel­li­nen on ennen­kaik­kea 60-lukua edel­tä­vi­nä aikoi­na kom­mu­nis­tien dema­go­gi­nen ter­mi por­va­ril­li­ses­ta poliitikosta.
    Veik­kai­sin että sanan alku­pe­rä juon­tuu sii­tä että noi­na aikoi­na Marxi­lai­nen teo­ria­vil­je­ly vie­lä kukois­ti ja että sosia­lis­mi näh­tiin pait­si spe­si­fi­ses­ti yhteis­kun­nal­li­se­na oikeu­den­mu­kai­suu­te­na, niin myös moniu­lot­tei­ses­ti edis­tyk­sel­li­syy­te­nä. Näi­den yhtei­nen vas­ta­koh­ta on “taan­tu­mus”.

    2) “Nos­tal­gis­mi” voi­si olla yksi käy­pä ehdo­tus Oden perään­kuu­lut­ta­mal­le nimi­tyk­sel­le sil­le mitä Trum­pin, Soi­nin, ja mui­den vas­taa­vien kan­nat­ta­jat todel­la halua­vat. Popu­lis­mi, rasis­mi, fasis­mi ovat sano­ja joi­ta käy­te­tään usein harkitsemattomasti.

  63. Ter­mit ovat nyky­päi­vä­nä aivan sekaisin.

    Onko vasem­mis­to­lai­suus samaa kuin sosia­lis­min kan­nat­ta­mi­nen, vai yleen­sä vaan työ­väen etu­jen aja­mis­ta. Las­ke­taan­ko työt­tö­mät työ­väek­si? Onko Vasem­mis­to­liit­to sosia­lis­ti­nen puo­lue, vaik­kei ilmoi­ta sosia­lis­mia aja­van­sa? Entä mitä on oikeis­to­lai­suus, sosia­lis­min vas­tus­ta­mis­ta vai yleen­sä vaan mui­den kuin työ­väen etu­jen aja­mis­ta? Ovat­ko vih­reät, per­sut ja RKP sel­keäs­ti oikeis­toa vai vasem­mis­toa, kun niis­sä on sekai­sin sta­li­nis­te­ja, sosia­lis­min vas­tus­ta­jia, duu­na­rei­ta, herroja? 

    Entä mitä jär­keä on sanoa maa­han­muu­ton vas­tus­ta­jia äärioi­keis­to­lai­sik­si, kun eihän maa­han­muu­ton pitäi­si sijoit­tua oikeis­to-vasem­mis­to ‑akse­lil­le miten­kään. Vas­tus­ta­jat­kin ovat pal­jol­ti juu­ri duu­na­rei­ta. Eikä vas­ta­koh­ta­na ole­via suvak­ke­ja­kaan nime­tä ääri­va­sem­mis­to­lai­sik­si. Ja mik­si duu­na­rei­den kan­nat­ta­mat popu­lis­ti­puo­lu­eet lei­ma­taan oikeis­to­lai­sik­si, kun ne menes­ty­vät aja­mal­la duu­na­ri­kan­nat­ta­jien­sa toi­vo­mia asioita.

    Aikoi­naan hyvin toi­mi­neen oikeis­to-vasem­mis­to ‑jaot­te­lun voi­si nyky­päi­vä­nä hylä­tä jo kokonaan.

  64. Minua voit kut­sua vaik­ka ääri­hit­le­ri­läi­sek­si, en sii­tä louk­kaan­nu, vaik­ka sii­nä on totuut­ta nol­la prosenttia.

    Täs­sä­hän on oikeas­taan kak­si vaa­ti­mus­ta jär­jel­li­sel­le ter­mil­le tai termeille.

    Yksi on se, että sen pitäi­si luo­ki­tel­la mie­lek­kääs­ti saman­lai­set liik­keet yhteen ja eri­lai­set erik­seen sen sijaan että se niput­tai­si kovin eri­lai­sia liik­kei­tä yhteen ja jät­täi­si kate­go­rian ulko­puo­lel­le sel­lai­sia liik­kei­tä, jot­ka sin­ne oikeas­taan jär­ke­väs­ti kat­sot­tu­na kuuluisivat.

    Toi­nen taas on se, että sanan tuli­si antaa suh­teel­li­sen oikea kuva sii­tä luo­kas­ta, jota se kuvaa.

    Jos ensim­mäi­nen kri­tee­ri täyt­tyy, ihmi­set pys­ty­vät kom­mu­ni­koi­maan kes­ke­nään. Kun suvak­ki kut­suu minua rasis­tik­si, tun­nis­tan itse­ni ja kun me rasis­tit kus­tum­me suvak­kia, sen hän­tä hei­luu kyllä.

    Tie­ten­kään kum­pi­kaan osa­puo­li ei oikein tyk­kää näis­tä nimi­tyk­sis­tä, mut­ta vies­tin­tä pelaa, vaik­ka me rasis­tit hyvin tie­däm­me, ettem­me ole rasis­te­ja mis­sään sanan var­si­nai­ses­sa merkityksessä.

    Han­ka­lam­paa on se, jos tulee nipu­te­tuk­si aivan eri­lai­sia ilmiöi­tä samaan luok­kaan. Ja nyt olen hie­man epä­var­ma sii­tä, onko täs­sä haus­sa sana luo­kal­le, jota ei todel­li­suu­des­sa ole olemassakaan.

    Taan­tu­mus kuu­los­taa suo­ras­taan hil­peäl­tä mut­ta reak­tio­nää­ri­syys on sii­nä mie­les­sä perus­tel­tu sana, että monia näi­tä vii­me vuo­si­na nous­sei­ta liik­kei­tä yhdis­tää oikeas­taan vain se, että ne ovat nous­seet kan­san reak­tio­na johon­kin. Ne eivät ole popu­lis­ti­sia sii­nä mie­les­sä että ne kosis­ke­li­si­vat kan­saa epä­rea­lis­ti­sil­la lupauk­sil­la vaan ne ovat nous­seet kan­sas­ta itses­tään reak­tio­na johon­kin elii­tin uto­pi­aan mitä ei halu­ta enää yhtään lisää. 

    Oli­si vää­rin kut­sua tätä reak­tio­ta kon­ser­va­tii­vi­sek­si a prio­ri, kos­ka osa reak­tio­liik­keis­tä on kon­ser­va­tii­vi­sia ja osa taas ei. Huk­kaam­me infor­maa­tio­ta jos mene­täm­me sen tie­don, onko reak­tii­vi­nen lii­ke x kon­ser­va­tii­vi­nen vai ei.

    Sii­nä mie­les­sä nyt käyn­nis­sä ole­val­la lii­keh­din­näl­lä ei ole mitään teke­mis­tä 1930-luvun kans­sa, että nat­sis­mil­la ja fasis­mil­la oli sel­keäs­ti taus­tal­laan aate, jos­kin ne sai­vat kan­na­tus­ta sii­tä, että ne syn­tyi­vät osal­taan vas­ta­reak­tio­na kom­mu­nis­min uhkaan.

    Nyt sen sijaan on kyse aat­teet­to­mien ihmis­ten kapi­nas­ta (ja napi­nas­ta) utoop­pi­sek­si koet­tua aatet­ta vas­taan, eikä täl­lä kapi­nal­la oikeas­taan ole mitään sel­lais­ta aat­teel­lis­ta sisäl­töä kuin jol­la­kin nat­sis­mil­la tai fasis­mil­la. Ei mitään ohjel­maa, ei filo­so­fi­aa, ei maa­il­man­ku­vaa. Liik­kei­den sisäl­lä on ihmi­siä, jois­ta osa on kon­ser­va­tii­ve­ja, osa klas­si­sia libe­raa­le­ja, jopa sosi­aa­li­de­mo­kraat­te­ja. Hei­tä yhdis­tää vain käsi­tys sii­tä, että näin ei voi jatkua.

    Eikä näin voi­kaan jatkua.

  65. Popu­lis­ti on menet­tä­nyt sana­na aika lail­la jo mer­ki­tyk­sen­sä kuten vaik­ka rasis­ti tai suvait­se­vai­nen, kaik­kia nii­tä käy­te­tään yhteyk­sis­sä johon ne eivät kuulu. 

    Kun nyt puhu­taan popu­lis­mis­ta, niin sitä käy­te­tään pal­jon esim. sel­lai­sis­sa yhteyk­sis­sä, mis­sä joku halu­aa puo­lus­taa kan­san­val­taa eli demo­kra­ti­aa, jol­la yleen­sä aina­kin ennen on ymmär­ret­ty pal­jon laa­jem­paa kan­sa­lais­ten vai­ku­tus­val­taa kuin edus­ta­jien valit­se­mi­nen eli ns. edus­tuk­sel­li­nen demokratia. 

    Oli­si­ko siis jär­ke­väm­pää, ettei kek­sit­täi­si lisää uusia lei­ma­kir­vei­tä ja lope­tet­tai­siin entis­ten­kin käyt­tä­mi­nen, kos­ka tuol­lais­ten lei­mo­jen alle on aina help­po kasa­ta ja myös kasa­taan ihmi­siä, jot­ka vain ovat eri miel­tä kans­saan. Aivan kuten mai­ni­tun “taan­tu­mus” sanan alle, on hyvä muis­taa että usein myös “uudis­tuk­set” ovat jo aiem­min his­to­rias­sa kokeil­tu­ja asioi­ta ja uudet­kaan muu­tok­set eivät vält­tä­mät­tä ole hyviä, vaan voi­vat vie­dä maa­il­maa taaksepäin.

  66. Vesa Lai­ne: On san­ka­riy­rit­tä­jiä, jot­ka mie­les­tään aivan yksin pyö­rit­tä­vät koko yhteis­kun­taa, on mark­ki­na­po­pu­lis­mia, jos­sa usko­taan mark­ki­na­me­ka­nis­miin sokeas­ti jne.

    Ei se ole mitään popu­lis­mia, jos se ei vetoa kan­saan ja jos sii­nä ei vedo­ta kan­saan, kuten esim. sokeas­sa markkinataloususkossa. 

    Esi­mer­kik­si liber­ta­ris­mi on Suo­mes­sa anti-popu­lis­mia kun kan­san paris­sa sitä suun­nil­leen vihataan.

  67. Taan­tu­muk­sel­li­sia, popu­lis­te­ja, nat­se­ja ja fasis­te­ja “arvos­te­le­vat” polii­ti­kot eivät halua näh­dä todel­li­suut­ta, kos­ka se kään­tää syyn juu­ri heihin.

    Esi­mer­kik­si Trum­pis­ta ei oli­si kos­kaan tul­lut pre­si­dent­tiä ilman sitä poli­tiik­kaa, jota Oba­ma ja Clin­ton edustivat.

    Syy on juu­ri Soi­nin­vaa­ran kal­tai­sis­sa polii­ti­kois­sa, joil­la ei ole mitään kos­ke­tus­ta äänes­tä­jien enem­mis­tön elä­mään. Soi­nin­vaa­ral­le raha on ollut help­poa rahaa. Käy­tän­nös­sä ainoa tulos­vas­tuu on ollut vaa­leis­sa. Kak­si kaut­ta on riit­tä­nyt var­maan toimeentuloturvaan. 

    Onnek­si demo­kra­tia sisäl­tää “meka­nis­min”, joka lopul­ta “lyö kor­vil­le” eli­ti­soi­tu­nei­ta poliitikkoja.

  68. Tapio:

    Itsel­le­ni on tul­lut käsi­tys, että auto­ri­tää­ri­set liikkeet/henkilöt, pait­si että kun­nioit­ta­vat joh­ta­jut­ta ja kai­ken­lai­sia perin­tei­siä arvo­ja, sysää­vät esil­lä ole­vat ongel­mat joil­le­kin syn­ti­pu­keil­le. Luon­nol­li­sia syn­ti­puk­ke­ja ovat tie­tys­ti raha­val­ta, muun­maa­lai­set, muun­ro­tui­sis­ta puhumattakaan.

    Usein syn­ti­pu­kik­si on nimet­ty Ange­la Mer­kel, hänel­lä­hän on ollut val­taa ja vas­tuu­ta EU-tasol­la. Suo­mes­sa kri­tiik­ki on koh­dis­tet­tu päät­tä­jiin, jot­ka ovat vas­tuus­sa vaik­ka­pa Suo­men euro- ja EU-poli­tii­kas­ta tai turvapaikkapolitiikasta.

  69. Voi­si olla hyvä vie­lä tar­ken­taa, mil­le käsit­teel­le olem­me etsi­mäs­sä ter­miä. Onko esi­mer­kik­si Hol­lan­nin pää­mi­nis­te­ri Mark Rut­te “oikeis­to­po­pu­lis­ti”?

    Hel­sin­gin sano­mat (24.1.2017):
    Rut­te arvioi avoi­mes­sa kir­jees­sään, että hol­lan­ti­lai­set koke­vat olon­sa kas­va­vis­sa mää­rin ”epä­mie­lui­sak­si” nii­den Hol­lan­tiin muut­ta­nei­den vuok­si, jot­ka ”ahdis­te­le­vat homo­ja, vihel­tä­vät lyhyt­ha­mei­sil­le nai­sil­le tai lei­maa­vat taval­li­sia hol­lan­ti­lai­sia rasis­teik­si”. Rut­ten mukaan hei­dän, jot­ka eivät sopeu­du Hol­lan­tiin tai jot­ka arvos­te­le­vat hol­lan­ti­lai­sia arvo­ja, tuli­si ”käyt­täy­tyä nor­maa­lis­ti tai läh­teä pois”.

  70. Mitä vikaa Brexi­tis­sä on? Uskal­lan vaik­ka lyö­dä vetoa, että Bri­tan­nian talous menes­tyy parem­min kuin EU:n talous, kun tilan­net­ta tar­kas­tel­laan 20 vuo­den päästä. 

    Oikeis­to­po­pu­lis­mis­ta en tie­dä, mut­ta popu­lis­mi sanan tilal­le voi­si lei­ma­si­mek­si lait­taa vaik­ka kan­san­val­ta eli demokratia. 

    Nyt­hän on val­lal­la sel­lai­nen ajat­te­lu, että kan­sa­lai­set ovat lii­an tyh­miä osal­lis­tuak­seen pää­tök­sen­te­koon muu­ta kuin kor­kein­taan vaa­leis­sa. Niis­sä­kin he äänes­tä­vät kuu­le­ma yhä useam­min vää­rin, hehän voi­vat äänes­tää vaik­ka populisteja.Yhteiskunta on muut­tu­nut niin moni­mut­kai­sek­si, että äänioi­keus on oikeas­taan jo his­to­rial­li­nen jään­ne, aika taan­tu­muk­sel­lis­ta. Eikö­hän anne­ta komis­sion hoi­taa tämä hom­ma ja val­tuut­taa hei­dät valit­se­maan jat­kos­sa seuraajansa.

  71. Oikeis­to­po­pu­lis­mi on aivan hyvä nimi­tys täl­le per­sut-Trump ‑akse­lil­le. Kyse­hän kui­ten­kin on koko län­ti­sen maa­il­man laa­jui­ses­ta ilmiös­tä, jol­la on vähän toi­sis­taan poik­kea­via kan­sal­li­sia ilmenemismuotoja.

    Kom­ment­ti­ket­ju näyt­tää ole­van noin puo­lil­laan lähin­nä lei­maa­mis- ja pilk­ka­tar­koi­tuk­ses­sa teh­ty­jä ehdo­tuk­sia. Hyvien tapo­jen mukais­ta on kui­ten­kin kut­sua ihmi­siä sil­lä nimel­lä, jol­la he halua­vat itse itse­ään kutsuttavan. 

    Perus­suo­ma­lai­set kut­su­vat itse­ään popu­lis­ti­sek­si puo­lu­eek­si, vaik­ka sana saat­taa olla joil­le­kin muil­le hauk­ku­ma­ni­mi­tys. Mää­ri­teo­sa “oikeis­to” on pai­kal­laan, kos­ka se toi­sen­lai­nen popu­lis­mi on omi­nais­ta puo­lueil­le, jot­ka sijait­se­vat per­suis­ta vasem­mal­la. Has­sua kyl­lä, vasem­mis­to ei ole ollen­kaan yhtä avoin popu­lis­ti­sis­ta tai­pu­muk­sis­taan, joten puhu­kaam­me sii­tä vain hiiskuen.

    Jos joku halu­aa teh­dä poli­tiik­kaa juu­ri käy­mäl­lä mää­rit­te­ly­kamp­pai­lu­ja ja kut­su­mal­la per­su­jen ideo­lo­gi­aa vaik­ka ääri­hit­le­ris­mik­si, niin mikäs sii­nä, mut­ta asioi­den ymmär­tä­mis­tä tai ana­lyyt­tis­ta kes­kus­te­lua sil­lä ei kyl­lä edistetä.

    Taan­tu­muk­sel­li­nen” on niin nega­tii­vi­ses­ti latau­tu­nut sana, että tus­kin kukaan käyt­täi­si sitä itses­tään aina­kaan vail­la mitään iro­ni­aa tai sanan hal­tuun­ot­to­pyr­ki­myk­siä, ja sik­si se tuli­si kor­va­ta tai hylä­tä. Suo­men kie­les­sä vain sat­tuu ole­maan joi­ta­kin täl­lai­sia vakiin­tu­nei­ta mut­ta ongel­mal­li­sia sanoja.

    Ihmi­set kiin­ty­vät sanoi­hin has­suil­la ja vali­koi­vil­la tavoil­la. Yli­opis­ton kup­pi­las­sa kukaan tus­kin väit­täi­si, että “nee­ke­ri” on hyvä neut­raa­lin yleis­kie­len sana, mut­ta jo ter­mi “uskon­puh­dis­tus” on monen mie­les­tä täy­sin käyt­tö­kel­poi­nen. Olen itse käy­nyt tämän kes­kus­te­lun ker­ran, ja todel­la häm­mäs­te­lin sinän­sä ihan fik­su­jen ihmis­ten uppi­nis­kai­suut­ta ja halua puo­lus­taa jota­kin sanaa, jos­sa heil­lä ei pitäi­si olla mitään hen­ki­lö­koh­tais­ta kiin­ni. Ev.lut kirk­ko­kin käyt­tää nykyi­sin ter­miä refor­maa­tio, joka on kai­kil­le euroop­pa­lai­sil­le kie­lil­le yhteinen.

    Lopuk­si haluai­sin reto­ri­ses­ti kysyä, että oli­si­ko vää­rin sanoa, että tun­net­tu papis­ti ja uskon­puh­dis­tuk­sen kiel­tä­jä Timo Soi­ni ei ole sopi­va mies joh­ta­maan Perus­suo­ma­lai­sia, tuo­ta maam­me nee­ke­ri­vas­tais­ta taantumuspuoluetta?

  72. Kos­ka “viher­vas­sa­ri” ja “viher­kom­ma­ri” ovat jo vakiin­tu­nei­ta ilmai­su­ja vih­reis­tä popu­lis­teis­ta niin vas­ta­pai­nok­si ehdo­tan seuraavia:

    Kaa­sugril­li­mies” = oma­ko­ti­ta­los­sa asu­va autoi­le­va ylem­pi toi­mi­hen­ki­lö (Soi­nil­ta lainattu)

    Kum­mo­la-mies” = urhei­lua maa­il­man tärl­keim­pä­nä asi­na pitä­vä van­hem­pi oikeis­to­vai­kut­ta­ja (Kir­si Pihal­ta lainattu)

    Punai­nen vuo­ri­neu­vos” = YYA-ajas­sa elä­vä ja idän­kau­pal­la vau­ras­tu­nut kes­kus­ta­lai­nen teollisuuspamppu 

    Ris­to Rei­pas” = yli-inno­kas tran­sat­lant­ti­ses­sa maa­il­mas­sa elä­vä kokoo­mus- tai enti­nen nuor­suo­ma­lais­vai­kut­ta­ja jol­ta on lau­ta­set vie­ty nenän edestä

    Zys­sen tal­li­lai­nen” = nuo­ri ulko­nä­köön­sä panos­ta­va kokoo­mus­vai­kut­ta­ja jol­le lähin­nä sydän­tä ovat vii­nien myyn­ti ruo­ka­kau­pas­sa ja annis­ke­lun vapauttaminen

    Kala­puik­ko­viik­si­mies” = van­hem­pi kan­san­edus­ta­ja­her­ra maa­kun­nis­ta joka viih­dyt­tää itse­ään yrit­tä­mäl­lä flirt­tail­la nuor­ten nais­po­li­tik­ko­jen tai median edus­ta­jien kanssa

    Bas­ke­ri­hip­pi” = enti­nen viher­kom­ma­ri joka on teh­nyt rein­kar­naa­tion ja ruven­nut oikeistopopulistiksi

    Suti” = poli­tiik­kaan siir­ty­nyt enti­nen polii­si­pääl­li­kö tai upsee­ri, kars­kis­ta huu­mo­ris­taan tunnettu

    Teflon­face” = nuo­ri slii­pat­tu kokoo­mus- tai rkpläi­nen lii­ke-elä­män edus­ta­ja tai poliit­ti­nen broi­le­ri, mis­sio­na suu­ri­tu­lois­ten vero­taa­kan keventäminen 

    Vesi­sän­ky­tä­ti” = kes­ki-ikäi­nen tai van­hem­pi poli­tik­ko­rou­va joka levit­te­lee yksityiselämäänsä

    Bema­ri­de­ma­ri” = joh­ta­vas­sa ase­mas­sa jul­ki­sel­la sek­to­ril­la tai val­tio­yh­tiöis­sä, SDP:n jäsen­kir­ja vain uran­sa takia. “salon­ki­bols­he­viik­ki” van­hem­pi nimi­tys ilmiölle

    Uus-Alkio­lai­nen” = rait­tiut­ta ja kovaa raa­ta­mis­ta ihan­noi­va uskon­nol­lis­hen­ki­nen keskustavaikuttaja

  73. Kan­sal­lis­po­pu­lis­mi-sana on jo käy­tös­sä leh­dis­tös­sä, joten se on paras valin­ta. Kaik­ki kan­sal­lis­po­pu­lis­tit eivät ole vasem­mis­to­po­pu­lis­te­ja, vaik­ka Le Pen, Pode­mos ja Syriza ovat, per­sut lie­väs­ti. Nos­tal­gis­mi voi jos­kus olla hyvä sana. Muun­lai­set vasem­mis­to­po­pu­lis­tit ovat ehkä inter­na­tio­na­lis­ti­po­pu­lis­te­ja, lii­an pit­kä sana. Jälkimarksisteja?

  74. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Tämä oli muu­ten hyvä ver­taus­ku­va, mut­ta kuka päät­tää sen, min­kä poliit­tis­ten pää­mää­rien aja­mi­nen on eksploitaatiota?

    Eksploi­taa­tio­elo­ku­vat teh­dään mah­dol­li­sim­man nopeas­ti ja hal­val­la. Minus­ta esim. muu­ka­lais­vi­han hyö­dyn­tä­mi­nen poliit­ti­sen vai­ku­tus­val­lan saa­mi­sek­si on hal­pa­mai­nen kei­no. Perus­te­len tätä sil­lä, että näkö­kul­ma on hyvin itse­käs, yleis­tä ihmi­sar­voa vähät­te­le­vä ja myös­kin ongel­mia yksin­ker­tais­ta­va. Olet toki oikeas­sa sii­nä, että kai­kis­sa tapauk­sis­sa rajan­ve­to ei ole selvä.

  75. Tapio: Mie­len­kiin­toi­nen ehdo­tus, mut­ta sel­ven­täi­sit­kö esi­mer­kein, mit­kä liikkeet/henkilöt edus­ta­vat tar­koit­ta­maa­si auto­ri­tää­ris­tä populismia. 

    Viit­ta­sin sii­hen, mis­tä alku­pe­räi­ses­sä pos­tauk­ses­sa oli puhe: “Brexit, Trump, Le Penin nousu, Itä­val­lan Vapaus­puo­lue ja se osa perus­suo­ma­lai­sis­ta, joka ei ole palan­nut dema­rei­hin tai koh­ta palaa. Moni niput­taa tähän vie­lä Puti­nin.” Lis­tan ulko­puo­lel­la­kin tie­tys­ti on samaa poruk­kaa, esim. Filip­pii­nien Duterte.

  76. tcrown: Ei, vaan kun tah­too “eris­täy­ty­mis­tä ja hei­moa­jat­te­lua” saa kuul­la ole­van­sa impivaaralainen.Materiaalisen kulu­tuk­sen roo­lin pie­nen­tä­mi­sen tar­peel­li­suu­des­ta en sin­sän­sä ole eri mieltä.

    Jot­ta mate­ri­aa­li­ses­ta kulu­tuk­ses­ta pääs­tään eroon, on estet­tä­vä ihmis­ten ja tava­roi­den lii­ke ja siir­ryt­tä­vä paikallisuuteen.

    Mah­dol­li­sim­man vähän tava­roi­ta ja rah­ti­lai­vo­ja, mah­dol­li­sim­man vähän mat­ko­ja. Mah­dol­li­sim­man vähän pal­ve­lui­ta. Sil­lä taval­la suo­jel­laan maapalloa.

  77. PRNDL: Lähin­nä sitä kai käy­tet­tiin sodan­jäl­kei­sen vasem­mis­ton lei­ma­sa­na­na van­haa (porvaris)establismenttiä vas­taan. Sisäl­tää lii­kaa sel­lai­sia mer­ki­tyk­siä jot­ka eivät sovi nyky­ti­lan­tee­seen. Pikem­min­kin päinvastoin. 

    Suo­men kie­len sano­jen var­hais­his­to­rian sel­vit­tä­mi­ses­sä aut­taa usein His­to­rial­li­nen sano­ma­leh­ti­kir­jas­to, jos­sa on kaik­ki Suo­men sano­ma­leh­det vuo­den 1910 lop­puun saak­ka (ja uudem­pia­kin, mut­ta ei avoi­mes­sa webis­sä kos­ka tekijänoikeudet).

    Sana taan­tu­muk­sel­li­nen näyt­tää tul­leen käyt­töön noin vuon­na 1900, ja 1900-luvun alun Suo­mes­sa sil­lä näyt­tää olleen kak­si pää­mer­ki­tys­tä, jot­ka molem­mat esiin­ty­vät leh­dis­sä vuo­ro­tel­len. Toi­nen on tämä jo puhut­tu eli vasem­mis­ton hauk­ku­ma­sa­na oikeis­tos­ta. Mut­ta toi­nen on käyt­tö viit­taa­maan sor­to­kausien ns. Suo­men-syö­jiin Venä­jän duu­mas­sa ja muu­al­la Venä­jän ylei­ses­sä mie­li­pi­tees­sä: Suo­mi haluai­si säi­lyt­tää auto­no­mi­sen ase­man­sa, mut­ta taan­tu­muk­sel­li­set pane­vat vastaan.

    Eli kyl­lä sanaa taan­tu­muk­sel­li­nen on sinän­sä käy­tet­ty myös puhut­taes­sa natio­na­lis­teis­ta, ja mui­den­kin kuin vain vasem­mis­ton toi­mes­ta — jo niin pit­kään kuin koko sana on yli­pään­sä ollut käytössä.

  78. Trum­pin ja republi­kaa­nien osal­ta meil­lä kyl­lä on tämä käte­vä tarkistuslista:
    http://www.ratical.org/ratville/CAH/fasci14chars.html

    Sylt­ty: Ei se ole mitään popu­lis­mia, jos se ei vetoa kan­saan ja jos sii­nä ei vedo­ta kan­saan, kuten esim. sokeas­sa markkinataloususkossa. 

    Toi­saal­ta tie­tyn­lai­sil­la tak­tii­koil­la noil­le asioil­le voi­daan tuot­taa tiet­tyä kovaa sekun­dää­ris­tä kan­na­tus­ta, jol­loin sii­tä tulee popu­lis­mia. Näin­hän republi­kaa­nit ovat Yhdys­val­lois­sa tehneet.

    Jär­ke­viä, elii­tin kan­nat­ta­mia asioi­ta ei muu­ten kos­kaan kut­su­ta popu­lis­mik­si, vaik­ka niil­le löy­tyi­si­kin kan­na­tus­ta. Esim. demo­kra­tian puo­lus­ta­jia kovin har­voin kut­su­taan popu­lis­teik­si. Sattumaako?

  79. Mar­ko Hami­lo: Nyt sen sijaan on kyse aat­teet­to­mien ihmis­ten kapi­nas­ta (ja napi­nas­ta) utoop­pi­sek­si koet­tua aatet­ta vas­taan, eikä täl­lä kapi­nal­la oikeas­taan ole mitään sel­lais­ta aat­teel­lis­ta sisäl­töä kuin jol­la­kin nat­sis­mil­la tai fasis­mil­la. Ei mitään ohjel­maa, ei filo­so­fi­aa, ei maa­il­man­ku­vaa. Liik­kei­den sisäl­lä on ihmi­siä, jois­ta osa on kon­ser­va­tii­ve­ja, osa klas­si­sia libe­raa­le­ja, jopa sosi­aa­li­de­mo­kraat­te­ja. Hei­tä yhdis­tää vain käsi­tys sii­tä, että näin ei voi jatkua.

    Tämä kan­sal­lis­po­pu­lis­tis­ten liik­kei­den aat­teet­to­muus on ylei­nen, mut­ta minus­ta joten­kin tar­koi­tus­ha­kui­nen väi­te. Tavoit­tee­na on yleen­sä paluu perin­tei­seen suve­ree­niin kan­sal­lis­val­tioon, jon­ka taus­tal­la on käsi­tys että kult­tuu­ri­nen yhtei­sö mää­rit­tää val­tiol­li­sen suve­re­ni­tee­tin rajat eikä päinvastoin.

    Kukaan ei tosis­saan väi­tä että 1800-luvun natio­na­lis­mi ja kan­sal­lis­mie­li­set liik­keet oli­si­vat joten­kin vail­la aat­teel­lis­ta sisäl­töä ja filo­so­fi­aa, mut­ta kun pyri­tään samaan pää­mää­rään kon­ser­va­tii­vi­ses­ta “näin ei voi jat­kua” ‑näkö­kul­mas­ta, aat­teet, filo­so­fia ja kult­tuu­ri ovat­kin maa­gi­ses­ti kadon­neet jonnekin.

    Todel­li­suu­des­sa sel­lais­ta kan­sal­lis­ta kult­tuu­ria, myyt­te­jä, ihan­tei­ta, his­to­ri­aa, tari­noi­ta joi­hin rivi­kan­sa­lai­nen voi kiin­nit­tyä on ylen­palt­ti­ses­ti tar­jol­la yksin­ker­tai­ses­ti sii­tä syys­tä että kan­sal­lis­po­pu­lis­ti­nen tie on jo ker­taal­leen (1800-luvul­ta alkaen) kul­jet­tu ja sii­hen liit­ty­vä sisäl­tö kehi­tet­ty. Se ei ole kulu­nut lop­puun ensim­mäi­sel­lä käyttökerralla.

    Täs­sä suh­tees­sa esi­mer­kik­si EU on jo pal­jon han­ka­lam­min hah­mo­tet­ta­vis­sa. Kale­va­laa kyl­lä ope­te­taan kou­luis­sa mut­ta esi­mer­kik­si euroop­pa­lai­sen yhteis­kun­nan syn­ty on täy­sin hämä­rän pei­tos­sa. Suo­ma­lai­nen kan­sal­lis­mie­li­nen saat­taa osa­ta Uuno Kai­laan­sa ulkoa, mut­ta ei vält­tä­mät­tä pys­ty selit­tä­mään mitä “taka­na länt­tä ja Euroop­paa” tar­koit­taa, miten se ero­aa “Aasias­ta ja idäs­tä”, ja miten tähän on tul­tu. Yri­tä sii­nä sit­ten kiin­nit­tyä johon­kin häh­mäi­seen euroop­pa­lai­suu­teen sel­keän ja kon­kreet­ti­sen isän­maal­li­suu­den sijaan.

  80. Tom­mi Uscha­nov: Suo­men kie­len sano­jen var­hais­his­to­rian sel­vit­tä­mi­ses­sä aut­taa usein His­to­rial­li­nen sano­ma­leh­ti­kir­jas­to, jos­sa on kaik­ki Suo­men sano­ma­leh­det vuo­den 1910 lop­puun saak­ka (ja uudem­pia­kin, mut­ta ei avoi­mes­sa webis­sä kos­ka tekijänoikeudet).

    Sana taan­tu­muk­sel­li­nen näyt­tää tul­leen käyt­töön noin vuon­na 1900, ja 1900-luvun alun Suo­mes­sa sil­lä näyt­tää olleen kak­si pää­mer­ki­tys­tä, jot­ka molem­mat esiin­ty­vät leh­dis­sä vuo­ro­tel­len. Toi­nen on tämä jo puhut­tu eli vasem­mis­ton hauk­ku­ma­sa­na oikeis­tos­ta. Mut­ta toi­nen on käyt­tö viit­taa­maan sor­to­kausien ns. Suo­men-syö­jiin Venä­jän duu­mas­sa ja muu­al­la Venä­jän ylei­ses­sä mie­li­pi­tees­sä: Suo­mi haluai­si säi­lyt­tää auto­no­mi­sen ase­man­sa, mut­ta taan­tu­muk­sel­li­set pane­vat vastaan.

    Eli kyl­lä sanaa taan­tu­muk­sel­li­nen on sinän­sä käy­tet­ty myös puhut­taes­sa natio­na­lis­teis­ta, ja mui­den­kin kuin vain vasem­mis­ton toi­mes­ta – jo niin pit­kään kuin koko sana on yli­pään­sä ollut käytössä.

    Kii­tos tie­dos­ta. Mut­ta täs­sä on kyl­lä pai­kal­laan huo­maut­taa että 1940-luvul­la esim. Hert­ta Kuusi­nen puhui taan­tu­muk­sel­li­sis­ta, ja aivan takuul­la nämä “taan­tu­muk­sel­li­set” halusi­vat Hert­taa enem­män vält­tää Suo­men syö­dyk­si tulemista ! 

    Huo­mio­si on var­maan ihan oikea, ja osoit­taa sil­loin kuin­ka han­ka­laa poliit­ti­nen ter­mi­no­lo­gia voi olla. Nykyi­nen ja glo­baa­li esi­merk­ki on sanan libe­raa­li eri mer­ki­tyk­set jot­ka voi­vat olla räi­keän vas­tak­kai­sia USA:ssa ja Euroopassa.

  81. Jos lukee HS:n tai Ylen satun­nai­sen jutun esim. Mari­ne Le Penis­tä, niin saman jutun aika­na Front Natio­na­liin vii­ta­tes­sa saa­te­taan käyt­tää ter­me­jä “äärioi­keis­to”, “oikeis­to­po­pu­lis­ti” tai “nationalisti/kansallismielinen”. Toi­mit­ta­jil­la­kin on siis ter­mit hukas­sa, ja voi olla että toi­mit­ta­jien hen­ki­lö­koh­tai­nen ideo­lo­gia on myös osa­syy­nä leimaamisessa.

    Äärioi­keis­to viit­taa mie­les­tä­ni sel­väs­ti ulko­par­la­men­taa­ri­seen toi­min­taan; mel­la­koin­tiin, väki­val­taan ja sil­lä uhkai­luun. Täs­tä syys­tä se ei ole sopi­va noi­hin Soi­nin­vaa­ran luet­te­le­miin esi­merk­kei­hin. Tosin sitä voi käyt­tää kuvaa­maan vaik­ka­pa Krei­kan Kul­tais­ta Aamunkoittoa.

    Oikeis­to­po­pu­lis­mi taas on häi­ly­vä ter­mi, jota käy­te­tään myös lei­maa­mis­tar­koi­tuk­ses­sa. Esi­merk­ki­nä nyt vaik­ka­pa Sak­san AfD, jota vie­lä vii­me euro­par­la­ment­ti­vaa­lien aikaan kuvat­tiin ter­mil­lä “pro­fes­so­ri­puo­lue”, kos­ka puo­lu­ees­sa oli pal­jon aka­tee­mi­sia, ja puo­lue oli erit­täin kriit­ti­nen euron suh­teen. Kun puo­lue otti mer­kit­tä­väk­si tee­mak­seen myös maa­han­muu­ton, niin puo­lue sai “oikeis­to­po­pu­lis­min” leiman.

    Sam­po Ter­ho sanoi jos­kus, että perus­suo­ma­lai­sia yhdis­tä­vä teki­jä on isänmaallisuus.

    Itse suo­sin ter­miä kan­sal­lis­mie­li­nen tai natio­na­lis­ti­nen, jot­ka molem­mat ovat mie­les­tä­ni aika neut­raa­le­ja termejä.

    vih­reä nyö­ri:
    Onko Vasem­mis­to­liit­to sosia­lis­ti­nen puo­lue, vaik­kei ilmoi­ta sosia­lis­mia ajavansa? 

    No, aina­kin useat nimek­käät puo­lu­een edus­ta­jat ovat sano­neet ole­van­sa sosia­lis­te­ja mm. Arhinmäki.

  82. Esi­mer­kik­si Kerk­ko Kos­ki­sen mukaan Ult­ra Bran reu­nion-kei­kat on “nos­tal­gia­pro­jek­ti”.

    Onko kyse siis per­sui­lus­ta ja oikeistopopulismista.…?

  83. spot­tu:

    Täs­sä suh­tees­sa esi­mer­kik­si EU on jo pal­jon han­ka­lam­min hah­mo­tet­ta­vis­sa. Kale­va­laa kyl­lä ope­te­taan kou­luis­sa mut­ta esi­mer­kik­si euroop­pa­lai­sen yhteis­kun­nan syn­ty on täy­sin hämä­rän pei­tos­sa. Suo­ma­lai­nen kan­sal­lis­mie­li­nen saat­taa osa­ta Uuno Kai­laan­sa ulkoa, mut­ta ei vält­tä­mät­tä pys­ty selit­tä­mään mitä “taka­na länt­tä ja Euroop­paa” tar­koit­taa, miten se ero­aa “Aasias­ta ja idäs­tä”, ja miten tähän on tul­tu. Yri­tä sii­nä sit­ten kiin­nit­tyä johon­kin häh­mäi­seen euroop­pa­lai­suu­teen sel­keän ja kon­kreet­ti­sen isän­maal­li­suu­den sijaan. 

    His­to­rian ja maan­tie­teen ope­tus oli ylä­kou­lus­sa ja lukios­sa nume­roi­den pänt­tää­mis­tä, vuo­si­lu­ku­jen ja teol­li­suus­tuo­tan­non lukujen. 

    Toi­nen jut­tu on että jos on kiin­nos­tu­nut yli­pään­sä niin sil­loin ymmär­tää jotain. Jos on kiin­nos­tu­nut vain urhei­lus­ta ja autois­ta ja tyt­tö­jen iske­mi­ses­tä niin ymmär­rän että his­to­ria ei kiin­nos­ta. Meil­lä luet­tiin jo ala­kou­lui­kä­uis­nä naa­pu­ri­ka­ve­rei­den kes­ken antii­kin ja kes­kia­jan Euroop­pas­ta ker­to­via “kuvi­tel­tu­ja klas­sik­ko” ‑sar­ja­ku­via. Lisäk­si aut­toi ymmär­tä­mis­tä se että pik­ku­poi­ka­na olin käy­nyt Roo­mas­sa, Pom­pei­jis­sa ja Venet­sias­sa. Myös uskon­to ja raa­ma­tun tapah­tu­mat avau­tui­vat eri taval­la kos­ka tie­si mil­tä anti­kin ajan temp­pe­li ja muut tär­keät raken­nusk­set näyttivät. 

    Suo­ma­lais­ten vapaa-ajan­mat­kai­lu koh­dis­tuu lii­kaa ran­ta­lo­ma­koh­tei­siin ja vas­taa­viin joil­la ei ole ank­ku­roin­tia his­to­ri­aan, tai aina­kin Euroo­pan his­to­ri­aan, kos­ka Aasia vetää jos­tain kum­mas­ta syystä.…

  84. Tom­mi Uscha­nov: Viit­ta­sin sii­hen, mis­tä alku­pe­räi­ses­sä pos­tauk­ses­sa oli puhe: “Brexit, Trump, Le Penin nousu, Itä­val­lan Vapaus­puo­lue ja se osa perus­suo­ma­lai­sis­ta, joka ei ole palan­nut dema­rei­hin tai koh­ta palaa. Moni niput­taa tähän vie­lä Putinin.”

    Putin on tsaa­ri pit­käs­sä bysant­ti­lais­ten vah­vo­jen mies­ten jat­ku­mos­sa, ja sel­keäs­ti auto­ri­taa­ri­nen hah­mo jär­jes­tel­mäs­sä jos­sa hal­lit­si­ja on lain yläpuolella.

    Mut­ta nuo muut. Miten ihmees­sä kapi­na eliit­tiä vas­taan kan­sal­li­sen itse­mää­rää­mi­soi­keu­den puo­les­ta demo­kraat­ti­sen jär­jes­tel­män puit­teis­sa on auto­ri­taa­ris­ta populismia?

    Jos olen sitä miel­tä että piir­tä­mäl­lä punai­nen vii­va äänes­tys­lip­puun köy­hä­lis­tön sor­to lop­puu ja sää­ty-yhteis­kun­ta lak­kaa ole­mas­ta, kun oma poruk­ka pää­see val­taan, olen­ko sil­loin autoritaarinen?

  85. vih­reä nyö­ri:
    Ter­mit ovat nyky­päi­vä­nä aivan sekaisin.

    Onko vasem­mis­to­lai­suus samaa kuin sosia­lis­min kan­nat­ta­mi­nen, vai yleen­sä vaan työ­väen etu­jen aja­mis­ta. Las­ke­taan­ko työt­tö­mät työ­väek­si? Onko Vasem­mis­to­liit­to sosia­lis­ti­nen puo­lue, vaik­kei ilmoi­ta sosia­lis­mia aja­van­sa? Entä mitä on oikeis­to­lai­suus, sosia­lis­min vas­tus­ta­mis­ta vai yleen­sä vaan mui­den kuin työ­väen etu­jen aja­mis­ta? Ovat­ko vih­reät, per­sut ja RKP sel­keäs­ti oikeis­toa vai vasem­mis­toa, kun niis­sä on sekai­sin sta­li­nis­te­ja, sosia­lis­min vas­tus­ta­jia, duu­na­rei­ta, herroja? 

    Entä mitä jär­keä on sanoa maa­han­muu­ton vas­tus­ta­jia äärioi­keis­to­lai­sik­si, kun eihän maa­han­muu­ton pitäi­si sijoit­tua oikeis­to-vasem­mis­to ‑akse­lil­le miten­kään. Vas­tus­ta­jat­kin ovat pal­jol­ti juu­ri duu­na­rei­ta. Eikä vas­ta­koh­ta­na ole­via suvak­ke­ja­kaan nime­tä ääri­va­sem­mis­to­lai­sik­si. Ja mik­si duu­na­rei­den kan­nat­ta­mat popu­lis­ti­puo­lu­eet lei­ma­taan oikeis­to­lai­sik­si, kun ne menes­ty­vät aja­mal­la duu­na­ri­kan­nat­ta­jien­sa toi­vo­mia asioita.

    Aikoi­naan hyvin toi­mi­neen oikeis­to-vasem­mis­to ‑jaot­te­lun voi­si nyky­päi­vä­nä hylä­tä jo kokonaan.

    Maa­han­muu­ton vas­tus­ta­jia kut­su­taan äärioi­keis­to­lai­sik­si his­to­rial­li­sis­ta syis­tä. Aikoi­naan nat­sit vas­tus­ti­vat pon­te­vas­ti kom­mu­nis­mia ja ammat­tiyh­dis­tys­lii­ket­tä, ja natio­na­lis­mi koe­taan kan­sal­lis­so­sia­lis­min jat­ka­jak­si. Minul­le on myös syn­ty­nyt vai­ku­tel­ma, että nykyi­sis­tä suvait­se­vai­sis­ta moni oli­si aikai­sem­min ollut kommunisti. 

    Monis­sa kysy­myk­sis­sä­hän vasemmisto–oikeisto on hyvä jako, esimerkiksi: 

    Sosi­aa­li­po­liit­ti­nen vasemmisto–oikeisto:

    Mikä tulee olla sosi­aa­li­tur­van taso? Tulee­ko köy­hiä tark­kail­la ja kurit­taa, vai voi­ko heil­le antaa lie­kaa? Tulee­ko kou­lu­jär­jes­tel­män tukea eri tavoin sää­ty­kier­toa? Tulee­ko köy­hil­le jär­jes­tää hyvä­ta­soi­nen sairaanhoito? 

    Talous­po­liit­ti­nen vasemmisto–oikeisto:

    Saa­ko jul­ki­sin varoin rahoit­taa yksi­tyi­siä sai­raan­hoi­to­y­ri­tyk­siä? Saa­ko val­tion rau­ta­teil­lä lii­ken­nöi­dä VR:n lisäk­si yksi­tyi­siä yri­tyk­siä? Saa­ko val­ta- ja moot­to­ri­tei­tä yksityistää?

    Aina­kin seu­raa­via jako­ja voi myös tehdä:

    Liberaali–konservatiivi:

    Tulee­ko mm. prostituution/bordellien, kan­na­bik­sen tai euta­n­asian olla laillista? 

    Maahanmuuttokriittinen–suvaitsevainen:

    Tulee­ko pako­lai­sia ottaa vastaan? 

    Vapaakauppa–merkantilismi:

    Tulee­ko kau­pan­käyn­nis­sä mak­si­moi­da tehok­kuus suh­teel­li­sen edun periaatteella?

    Näh­däk­se­ni mikä tahan­sa yhdis­tel­mä edel­li­sis­tä on mahdollinen. 

    Pro­met­heus:

    No, aina­kin useat nimek­käät puo­lu­een edus­ta­jat ovat sano­neet ole­van­sa sosia­lis­te­ja mm. Arhinmäki.

    Yhdys­val­lois­sa leviä­vää syö­pää, jos­sa hyvin­voin­ti­val­tion kan­nat­ta­jat kut­su­vat itse­ään sosia­lis­teik­si, on kai­kin kei­noin väl­tet­tä­vä suo­ma­lai­ses­sa poli­tii­kas­sa. Se tekee kes­kus­te­lun erit­täin vai­keak­si, kos­ka sil­loin sosia­lis­ti voi tar­koit­taa mitä tahan­sa, sitä käy­te­tään tyy­pil­li­sim­min tie­teel­li­ses­tä kir­jal­li­suu­des­ta poik­kea­val­la taval­la ja se on hyvin­voin­ti­val­tion kan­nat­ta­jia leimaavaa. 

    Sib­bo San Sebas­tian:
    Esi­mer­kik­si Kerk­ko Kos­ki­sen mukaan Ult­ra Bran reu­nion-kei­kat on “nos­tal­gia­pro­jek­ti”.

    Onko kyse siis per­sui­lus­ta ja oikeistopopulismista….?

    Jos kaik­ki jou­kon A alkiot sisäl­ty­vät jouk­koon B, kaik­ki jou­kon B alkiot eivät vält­tä­mät­tä sisäl­ly jouk­koon A.

    Jus­si Sipi­lä:
    Vasem­mis­to-oikeis­to ‑jaon toi­mi­mat­to­muu­des­ta nyky­mail­mas­sa on pal­jon kir­joi­tet­tu ja näyt­täi­si aina­kin täs­sä pitä­vän osin paik­kan­sa. Kovin vasem­mis­to­lai­sel­la talous­po­li­tii­kal­la kun nämä tup­paa­vat toi­mi­maan. Jät­täi­sin oikea/­va­sen-aspek­tin pois. Poliit­ti­sen kon­ser­va­tis­min merk­ke­jä, aina­kaan ter­min aiem­mas­sa mer­ki­tyk­ses­sä, nämä kol­lot eivät myös­kään täytä.

    Sen sijaan natio­na­lis­mi hei­tä yhdis­tää, samoin popu­lis­mi. Natio­na­lis­tis-popu­lis­ti­set liik­keet? Tai, tuos­ta sanas­ta kol­lot tuli mie­leen: isän­maal­li­set kan­san­liik­keet? Kuu­los­taa ehkä vähän tur­han juh­la­val­ta, kat­ta­val­ta ja legi­ti­moi­val­ta jo.

    Isän­maal­li­nen kan­san­lii­ke ja pelk­kä isän­maal­li­suus on mie­les­tä­ni lii­an epä­neut­raa­le­ja; edel­li­nen lii­an nega­tii­vi­nen ja jäl­kim­mäi­nen lii­an positiivinen. 

    tcrown: Mil­lä taval­la ajat­te­lit kehit­tää Hel­sin­gin kes­kus­taa eris­täy­ty­neel­le hei­moe­lä­mäl­le sopivammaksi?

    Tar­koi­tin siis sitä osaa alku­pe­räi­ses­tä vies­tis­tä, jos­sa puhut­tiin eris­täy­ty­mes­tä. Hel­sin­gin tulee eris­täy­tyä, eikä rii­tä, että jos­sain päin Suo­mea tai län­si­mai­ta on eris­täy­ty­nei­tä aluei­ta. Eris­täy­ty­mi­sel­lä vii­ta­taan täs­sä yhtey­des­sä tie­tyn tyyp­pi­sen maa­han­muu­ton poistamiseen. 

    Jaak­ko: Eksploi­taa­tio­elo­ku­vat teh­dään mah­dol­li­sim­man nopeas­ti ja hal­val­la. Minus­ta esim. muu­ka­lais­vi­han hyö­dyn­tä­mi­nen poliit­ti­sen vai­ku­tus­val­lan saa­mi­sek­si on hal­pa­mai­nen kei­no. Perus­te­len tätä sil­lä, että näkö­kul­ma on hyvin itse­käs, yleis­tä ihmi­sar­voa vähät­te­le­vä ja myös­kin ongel­mia yksin­ker­tais­ta­va. Olet toki oikeas­sa sii­nä, että kai­kis­sa tapauk­sis­sa rajan­ve­to ei ole selvä.

    Se, onko jokin hal­pa­mais­ta, on kovin subjektiivista.

  86. Tom­mi Uscha­nov: Viit­ta­sin sii­hen, mis­tä alku­pe­räi­ses­sä pos­tauk­ses­sa oli puhe: “Brexit, Trump, Le Penin nousu, Itä­val­lan Vapaus­puo­lue ja se osa perus­suo­ma­lai­sis­ta, joka ei ole palan­nut dema­rei­hin tai koh­ta palaa. Moni niput­taa tähän vie­lä Puti­nin.” Lis­tan ulko­puo­lel­la­kin tie­tys­ti on samaa poruk­kaa, esim. Filip­pii­nien Duterte.

    Kom­ment­ti­ni tus­kin sen­su­roi­tiin, joten se kai kato­si bit­tien tai­vaa­seen. Tois­tan oleel­li­set asiat:

    Kii­tos, perus­te­lu tuli sel­väk­si. Kai­kis­sa näis­sä tapauk­sis­sa on myös natio­na­lis­ti­sia piir­tei­tä, mut­ta nehän kuu­lu­vat auto­ri­tää­ri­seen ajatteluun.

    En kui­ten­kaan kan­na­ta “auto­ri­tää­ris­tä popu­lis­mia” oikeis­to­po­pu­lis­min syno­nyy­mik­si. His­to­rias­sa on ollut myös auto­ri­tää­ri­siä vasem­mis­to­po­pu­lis­te­ja, esim. Lenin, Mao, Castro ja Cha­vez. Peron­kin tai­si olla aika vasemmistolainen.

  87. vih­reä nyö­ri: Ter­mit ovat nyky­päi­vä­nä aivan sekaisin.

    Onko vasem­mis­to­lai­suus samaa kuin sosia­lis­min kan­nat­ta­mi­nen, vai yleen­sä vaan työ­väen etu­jen aja­mis­ta. Las­ke­taan­ko työt­tö­mät työ­väek­si? Onko Vasem­mis­to­liit­to sosia­lis­ti­nen puo­lue, vaik­kei ilmoi­ta sosia­lis­mia aja­van­sa? Entä mitä on oikeis­to­lai­suus, sosia­lis­min vas­tus­ta­mis­ta vai yleen­sä vaan mui­den kuin työ­väen etu­jen aja­mis­ta? Ovat­ko vih­reät, per­sut ja RKP sel­keäs­ti oikeis­toa vai vasem­mis­toa, kun niis­sä on sekai­sin sta­li­nis­te­ja, sosia­lis­min vas­tus­ta­jia, duu­na­rei­ta, herroja? 

    Mones­sa yhtey­des­sä tätä on jäsen­net­ty neli­ken­täl­lä, jon­ka akse­lei­na ovat vasem­mis­to — oikeis­to ja uudis­tus­myön­tei­nen — kon­ser­va­tii­vi­nen. Kehik­ko toi­mii aika hyvin, viit­taan vaik­ka dema­rien puhee­joh­ta­ja­ki­saan, taik­ka Berneriin.

    Kehik­ko meni­si mut­kik­kaam­mak­si, jos sii­hen otet­tai­siin kol­mas koh­ti­suo­ra akse­li, jon­ka toi­nen pää oli­si “auto­ri­tää­ri­nen” , toi­nen “aidos­ti demo­kraat­ti­nen”(* , mut­ta se kuvai­si parem­min tämä­päi­väis­tä menoa, vrt esim Cha­ves Venezue­las­sa, Laki ja Oikeus Puo­las­sa jne. 

    Popu­lis­te­ja löy­tyy kehi­kon joka laidalta.

    (* Aidos­ti demo­kraat­ti­sel­la tar­koi­tan Mon­tesqui­eun val­lan­ja­ko-oppia ja leh­dis­tön vapaut­ta kun­niot­ta­via toimijoita.

  88. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Maa­han­muu­ton vas­tus­ta­jia kut­su­taan äärioi­keis­to­lai­sik­si his­to­rial­li­sis­ta syistä. 

    Vuon­na 1973 edus­kun­nas­sa Kek­ko­sen valin­nan mah­dol­lis­ta­van poik­keus­lain lähe­te­kes­kus­te­lus­sa kym­me­ni­sen kan­san­edus­ta­jaa lei­mat­tiin äärioi­keis­to­lai­sik­si kun he uskal­si­vat vas­tus­taa lakie­si­tys­tä epä­de­mo­kraat­ti­se­na (Ven­na­mo puhui iro­ni­ses­ti uusdemokratiasta).

    Sit­tem­min koko pro­ses­sia on pidet­ty Suo­men his­to­rian häpeäpilkkuna.

    Kyl­lä, äärioi­keis­to­lai­sek­si lei­maa­mi­sel­la on Suo­mes­sa pit­kät perinteet.

  89. spot­tu: Jos olen sitä miel­tä että piir­tä­mäl­lä punai­nen vii­va äänes­tys­lip­puun köy­hä­lis­tön sor­to lop­puu ja sää­ty-yhteis­kun­ta lak­kaa ole­mas­ta, kun oma poruk­ka pää­see val­taan, olen­ko sil­loin autoritaarinen?

    No, et ole aina­kaan Tom­min tar­koit­ta­ma auto­taa­ri­nen (oikeisto)populisti.

    Jos oli­sit äänes­tä­mi­se­si lisäk­si sitä miel­tä, että vah­vaa joh­ta­jaa tar­vi­taan täs­sä ja nyt, dis­ku­tee­raa­mi­nen riit­tää, ja että elä­mä sosia­lis­ti­sis­sa mais­sa oli ihan OK, aina­kin tasa-arvois­ta, ja että suh­tau­dut suo­peas­ti kuriin ja jär­jes­tyk­seen, mut­ta epäi­let tai­tei­li­joi­ta ja muu­ta intel­li­gent­si­jaa, ja jopa uskot, että ratio­naa­li­suus ei ole kaik­ki, vaan on ole­mas­sa ihmis­tä suu­rem­pia asioi­ta; jne, sinut taa­tus­ti kva­li­fioi­tai­siin auto­ri­tää­ri­sek­si, mut­ta vasem­mis­to­lai­sek­si sellaiseksi.

    Totuu­den nimes­sä, näi­tä auto­ri­taa­ri­sia piir­tei­tä meis­sä jokai­ses­sa on, mut­ta rat­kai­se­vaa on mis­sä määrin.

  90. Sam­po Ter­ho on vii­tan­nut Perus­suo­ma­lais­ten “aat­tee­seen”.
    Kovin pal­joa sitä ei ole avat­tu, kovin lähel­lä se kyl­lä on Ita­lian 1920-luvun fasis­mia. (Luke­kaa vaik­ka Wiki­pe­dias­ta tar­kem­min mitä se on.) Eteen­kin talouspolitiikkaa. 

    Tun­ne­tus­ti Neu­vos­to­lii­tos­sa ei käy­tet­ty juu­ri­kaan ter­miä “kan­sal­lis­so­sia­lis­mi”, lii­kaa muis­tut­ti inter­na­tio­na­lis­ta sosia­lis­mia. Sik­si se kor­vat­tiin ‘fascis­mi’ ja ‘hit­le­ri­läi­syys’ ilmauksilla. 

    Suo­meen on aina tul­tu, tän­ne on tuo­tu niin kaup­pa­ta­va­raa kuin aat­tei­ta. Teol­li­suus raken­net­tiin ulko­mail­ta tul­lei­den yrit­tä­jien hank­ki­mal­la ulko­mai­sel­la rahoi­tuk­sel­la ja ulko­maa­lais­ten asian­tun­ti­joi­den osaa­mi­sel­la ja tuo­duil­la koneil­la — ja tuot­teet meni­vät vien­tiin ulko­mail­le. Työ­voi­maa oli Suo­mes­ta, voi­maa kos­kis­ta. Raa­ka-ainei­ta tuo­tiin myös, jotain saa­tiin metsistä.
    2017 voi­si jo tun­nus­taa kan­sain­vä­li­sen perintömme.

  91. Kysy­mys on hyvä, mut­ta vas­tauk­set eivät ole help­po­ja. Käsit­teen popu­lis­mi alle voi­daan lukea niin pal­jon eri­lai­sia ryh­miä, että ne kaik­ki kat­ta­vaa nimi­tys­tä ei var­mas­ti­kaan löy­dy. Ehkä tuo oikeis­to­po­pu­lis­mi on riit­tä­vän hyvä.

    Olen­nais­ta popu­lis­mis­sa näyt­tää ole­van nyky­me­non vas­tus­ta­mi­nen, poliit­ti­sen “elii­tin” näpäyt­tä­mi­nen, käper­ty­mi­nen sisään- ja taak­se­päin, ja tämä kaik­ki hyvin kon­ser­va­tii­vi­ses­ta arvo­maa­il­mas­ta lähtien. 

    Kei­noi­na ovat tun­ne­pe­räi­nen asioi­den yksin­ker­tais­ta­mi­nen, pahim­mil­laan suo­ras­taan tahal­li­nen vää­ris­te­ly ja valeh­te­lu. Sik­si­pä kie­leen ovat syn­ty­neet käsit­teet totuu­den­jäl­kei­nen aika ja vaih­toeh­toi­nen totuus. Jos tosi­asiat eivät popu­lis­tia miel­ly­tä, kek­sii hän asen­ne­maa­il­man­sa poh­jal­ta uusia “totuuk­sia”.

    Koko­nai­suu­teen liit­tyy sekin, että vaik­ka me perin­tei­set asia­po­li­tii­kan kan­nat­ta­jat haluai­sim­me sel­ven­tää käsit­tei­tä, monet popu­lis­mit pyr­ki­vät nime­no­maan sot­ke­maan niitä. 

    Olen jos­kus ver­rat­tu­na popu­lis­mia lää­ke­tie­teen maa­il­maan. Siel­lä­hän on tie­tee­seen ja tosi­asioi­hin perus­tu­van lää­ke­tie­teen rin­nal­le syn­ty­nyt käsi­te usko­mus­lää­ke­tie­de, johon monet halua­vat uskoa, vaik­ka tie­teel­li­nen näyt­tö puut­tuu­kin. Eikö poli­tii­kan puo­lel­la voi­si vas­taa­vas­ti puhua usko­mus­po­li­ti­koin­nis­ta? Sii­tä ei vain saa napak­kaa ter­miä koko ilmiölle.

  92. Kan­sal­lis­po­pu­lis­mi voi­si olla hyvä nimi. Kai­kil­le “oikeis­to­po­pu­lis­teil­le” on omi­nais­ta kan­sal­lis­mie­li­syys, sen sijaan osa, aina­kin Rans­kan Kan­sal­lis­rin­ta­ma, on talous­po­liit­ti­ses­ti vasem­mal­la ja osa oikeal­la. Myös “kon­ser­va­tii­vi­po­pu­lis­mi” voi­si olla hyvä mut­ta kuu­los­taa aika nimihirviöltä.

    tcrown:Sen sijaan ne, jot­ka vaa­ti­vat eris­täy­ty­mis­tä ja hei­mou­tu­mis­ta muil­ta, ovat vas­ten­mie­lis­tä ihmis­kun­nan poh­ja­sak­kaa, ja näis­tä “taan­tu­muk­sel­li­nen” on posi­tii­vi­sim­pia ter­me­jä joi­ta suos­tun käyttämään.

    Tai ehkä tai­vun tähän kan­taan. Arvo­kon­ser­va­tis­mi on sikä­li sosia­lis­mia pahem­paa, että edel­li­nen vaa­tii tee­ma­puis­ton­sa raken­nus­pa­li­koik­si ihmi­siä itse­ään sii­nä mis­sä sosia­lis­teil­le riit­tä­vät hei­dän rahan­sa tai par­haas­sa tapauk­ses­sa vain osa niistä.

  93. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Monis­sa kysy­myk­sis­sä­hän vasemmisto–oikeisto on hyvä jako, esimerkiksi:
    Sosi­aa­li­po­liit­ti­nen vasemmisto–oikeisto:
    Talous­po­liit­ti­nen vasemmisto–oikeisto:
    Liberaali–konservatiivi:
    Maahanmuuttokriittinen–suvaitsevainen:
    Vapaakauppa–merkantilismi:

    Lis­taat lähin­nä sitä, miten vasem­mis­to-oikeis­to ‑ter­me­jä on käy­tet­ty. Itseä­ni kiin­nos­taa enem­män, miten nii­tä pitäi­si käyttää.

    Tapio: Mones­sa yhtey­des­sä tätä on jäsen­net­ty neli­ken­täl­lä, jon­ka akse­lei­na ovat vasem­mis­to – oikeis­to ja uudis­tus­myön­tei­nen – konservatiivinen. 

    Tuon on sikä­li hyvä, että sii­nä kon­ser­va­tis­mi-uudis­ta­vuus on irro­tet­tu koko­naan oikeis­to-vasem­mis­to ‑käsit­teis­tä. Se vas­taa parem­min todellisuutta. 

    Esi­merk­ki: Oikeis­to­lai­sek­si miel­le­tyn puo­lu­een minis­te­ri esit­ti juu­ri lii­ken­ne­verk­ko­hank­keen, joka oli suo­ras­taan radi­kaa­li­sen uudistusmielinen.

  94. Minä en tar­koi­ta, että itse kan­nat­tai­sin alla ole­via asioi­ta, aina­kaan kai­kil­ta osin. 

    Mut­ta mitä jos kan­so­jen enem­mis­tö Euroopassa:

    - Ei halua tiu­ken­tu­via co2-pääs­tö­mää­räyk­siä toimenpiteineen. 

    - Ei halua nykyi­sen­kal­tais­ta maa­han­muut­to­vyö­ryä, vaan tiu­kem­paa ja kont­rol­loi­dum­paa, omis­ta tar­peis­ta läh­te­vää politiikkaa.

    - Halu­aa val­tioil­le itse­näi­sem­män talous­po­li­tii­kan, oman valuu­tan, omat rajat, enem­män itsenäisyyttä.

    Ym. nyky­ään popu­lis­mik­si kut­sut­tua politiikkaa.

    Pitää­kö sil­loin luo­pua demokratiasta?

  95. Vaik­ka otsi­kon teh­tä­vä­na­set­te­lus­sa ei nimen­omai­ses­ti niin mai­ni­ta­kaan, kaik­ki tun­tu­vat otta­van annet­tu­na, että nimen tulee olla sopi­van junt­ti­mai­nen hive­nen köm­pe­lö, ja sen tulee tuo­da esil­le, pait­si popu­lis­tin junt­ti­mai­suut­ta, myös blo­gin luki­ja­kun­nan ja hei­dän vii­te­ryh­män­sä hyvän­suo­pe­aa älyl­lis­tä, moraa­lis­ta ja sivis­tyk­sel­lis­tä ylem­myyt­tä. Sel­lais­ta, joka niin läm­mit­tää miel­tä Kai­sa­nie­mes­sä fillaroidessa.

    Oikein hyvä. Sataa mei­dän laa­riim­me taas.

    Ilta­sa­no­mat näkö­jään etsi poliit­tis­ta toi­mit­ta­jaa. Näin­kö­hän edes joku on lopul­ta ymmär­tä­nyt teh­dä seppukun.

  96. Van­hoil­lis­po­pu­lis­tit
    Vrt
    Vanhoillislestadiolaiset

    Eli aika men­nyt ei kos­kaan enää palaa. Niin maa­il­ma muut­tuu Trumppiseni.

  97. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa:

    Se, onko jokin hal­pa­mais­ta, on kovin subjektiivista.

    Juu on sub­jek­tii­vis­ta, tot­ta kai. Omas­sa vii­mei­ses­sä lauseess­sa­ni näh­däk­se­ni myön­sin­kin, että tul­kin­nan­va­raa on. Sik­si kir­joi­tin­kin myös perus­te­lu­ja. Jos pala­taan läh­tö­ruu­tuun, niin täs­sä­hän hae­taan mää­ri­tel­mää mm. perus­suo­ma­lais­ten har­joit­ta­mal­le poli­tii­kal­le. Hei­tä on vai­kea ase­moi­da perin­tei­sel­le vasem­mis­to/oi­keis­to-akse­lil­le, kos­ka poru­kas­ta löy­tyy duu­na­ria ja yrit­tä­jää ja sekä kor­keas­ti että mata­las­ti kou­lu­tet­tu­ja. Jos hae­taan se, mikä hei­tä yhdis­tää, jää jäl­jel­le maa­han­muu­ton ja EU:n vas­tus­ta­mi­nen. Ehkä myös vih­rei­den inhoa­mi­nen, hei­tä pide­tään näh­däk­se­ni teko­py­hi­nä maa­il­man­pa­ran­ta­ji­na, joil­la ei ole käsi­tys­tä “taval­li­sen ihmi­sen” ongel­mis­ta. Näi­tä nega­tii­vi­sia tun­tei­ta, vihaa, pel­koa, kateut­ta jne. käy­te­tään hyväk­si poliit­ti­sen vai­ku­tus­val­lan saa­mi­sek­si. Tavoit­tee­na ei siis ole ihmis­ten ohjaa­mi­nen hyveel­li­sem­pään ja soli­daa­ri­sem­paan toi­min­taan, vaan em. tun­tei­den hyväk­si­käyt­tö, siis eksploi­taa­tio. Mut­ta tämä­hän on vain minun ehdo­tuk­se­ni mää­ri­tel­mäk­si, sinul­la on sub­jek­tii­vi­nen oikeus olla sitä hyväksymättä.

  98. Ei maa­il­ma jakaan­nu enää oikeis­to-vasem­mis­to akse­lil­la. Trump on sel­vä por­va­ri, mut­ta kopioi­nut vasem­mis­ton isku­lausei­ta esim koy­ti­mais­ten työ­paik­ko­jen tur­vaa­mis­ta, koti­mai­sen duu­na­rin pal­kan turvaamista

    Polit­tii­ka on palan­nut juu­ril­leen ja se jakaa ihmi­siä kan­sal­lis­ten rajo­jen ja rotu­jen kesken

    Nykyi­ses­sä reto­rii­kas­sa Hit­le­rin pro­pa­gan­da on otet­tu käyt­töön kor­vaa­mal­la juu­ta­lai­nen mus­li­mil­la tai kii­na­lai­sel­la tai meksikolaisella

  99. Yhden ainoan vaih­toeh­don poli­tiik­ka ruok­kii oike­aa popu­lis­mia sekä demo­kra­tia­vaa­ti­muk­sia, jot­ka halu­taan vähä­tel­lä lei­maa­mal­la vaa­ti­jat populisteiksi. 

    EU on men­nyt yhä lähem­mäs Neu­vos­to­liit­toa, ei ainoas­taan sään­te­lys­sä, vaan myös yhden ainoan totuu­den julis­ta­mi­ses­sa niin talous‑, ympäristö‑, puolustus‑, maa­han­muut­to- kuin ihmi­soi­keus­ky­sy­myk­sis­sä, kai­kis­sa suu­ris­sa kysy­myk­sis­sä. Ne, jot­ka uskal­ta­vat kysee­na­lais­taa vaih­toeh­dot­to­muu­den, ovat popu­lis­te­ja ja taantumuksellisia.

  100. Miten oli­si itsek­käis­tö. Kaik­ki ihmi­set ja puo­lu­eet ovat tie­tys­ti jos­sain mää­rin itsek­käi­tä, mut­ta miles­tä­ni nykyi­sen brexit/trump popu­lis­min kuvaa­vin omi­nai­suus on että omaa, tai kuvi­tel­tua, etua aje­taan seu­rauk­sis­ta piit­taa­mat­ta. Ame­rica first, jne.

  101. Sib­bo San Sebas­tian:
    Esi­mer­kik­si Kerk­ko Kos­ki­sen mukaan Ult­ra Bran reu­nion-kei­kat on “nos­tal­gia­pro­jek­ti”.

    Onko kyse siis per­sui­lus­ta ja oikeistopopulismista….?

    ei vaan rahastuksesta…

    Mark­ki­noil­la on kysyn­tää, se täy­te­tään ja itke­tään syvän tai­teen puo­les­ta mat­kal­la pankkiin

  102. Pek­ka T.:

    Koko­nai­suu­teen liit­tyy sekin, että vaik­ka me perin­tei­set asia­po­li­tii­kan kan­nat­ta­jat haluai­sim­me sel­ven­tää käsit­tei­tä, monet popu­lis­mit pyr­ki­vät nime­no­maan sot­ke­maan niitä. 

    Olen jos­kus ver­rat­tu­na popu­lis­mia lää­ke­tie­teen maa­il­maan. Siel­lä­hän on tie­tee­seen ja tosi­asioi­hin perus­tu­van lää­ke­tie­teen rin­nal­le syn­ty­nyt käsi­te usko­mus­lää­ke­tie­de, johon monet halua­vat uskoa, vaik­ka tie­teel­li­nen näyt­tö puut­tuu­kin. Eikö poli­tii­kan puo­lel­la voi­si vas­taa­vas­ti puhua usko­mus­po­li­ti­koin­nis­ta? Sii­tä ei vain saa napak­kaa ter­miä koko ilmiölle.

    Mat­hias V:
    Yhden ainoan vaih­toeh­don poli­tiik­ka ruok­kii oike­aa popu­lis­mia sekä demo­kra­tia­vaa­ti­muk­sia, jot­ka halu­taan vähä­tel­lä lei­maa­mal­la vaa­ti­jat populisteiksi. 

    Täs­sä­hän asia tii­vis­tyy aika hyvin.

    Uskon kyl­lä, että “asia­po­li­tii­kan” kan­nat­ta­jat ovat pyr­ki­myk­sis­sään vil­pit­tö­miä ja usko­vat ole­van­sa oikeas­sa. Heil­le poli­tiik­ka on jalos­tu­nut jon­kin­lai­sek­si ratio­naa­li­sek­si tie­teen­teok­si, jos­sa asian­tun­ti­jat voi­vat hie­noil­la mate­maat­ti­sil­la mal­leil­la joh­taa kul­loi­seen­kin ongel­maan par­haat mah­dol­li­set rat­kai­sut. Kun meil­lä on nenän edes­sä “joh­ta­vien tutkijoiden/asiantuntijoiden” koos­ta­mat rapor­tit ja suo­si­tuk­set, niin eikö asian pitäi­si olla päi­vän selvä?

    Tätä taus­taa vas­ten lie­nee vai­kea ymmär­tää aivan poik­ki­puo­li­sia kom­ment­te­ja ja epäi­lyi­tä asian tii­moil­ta — vas­ta­ran­nan kiis­kien­hän on pak­ko olla joko kou­lut­ta­mat­to­mia junt­te­ja tai Big Your-favorite-nemesis:n rahoit­ta­ma epäi­lys­ten kaup­pias. Niin­pä kun­non apo (asia­po­lii­ti­kan kan­nat­ta­ja) halu­aa­kin mää­ri­tel­lä mis­tä saa puhua ja mitä ter­me­jä käyt­tää — kaik­ki muu on popu­lis­tis­ta käsit­tei­den hämmentämistä.

    Käy­tän­nös­sä apon yli­mie­li­syys on kui­ten­kin hie­kal­le rakennettu:

    - Yhteis­kun­ta ei ole mikään kel­lo­ko­neis­to, jota voi muu­ta­maa ruu­via vään­tä­mäl­lä saat­taa käy­mään halu­tul­la taval­la. Täs­tä huo­li­mat­ta apon maa­il­mas­sa ei tun­nu ole­van mil­lään mitään sivu­vai­ku­tuk­sia vaan kaik­ki tapah­tuu näp­pä­räs­ti cete­ris pari­bus tyyliin.

    - Poliit­ti­nen pää­tök­sen teko poh­jau­tuu aina arvoi­hin. Se, ettei apo monas­ti tätä hah­mo­ta oikeas­taan pelot­taa, kos­ka täl­lai­nen apo voi ajaa kum­mia­kin asioi­ta tajua­mat­ta nii­den taus­tal­la ole­via arvoja.

    - Tut­ki­mus ei ole sekään arvo­va­paa­ta ja var­sin­kaan yksit­täi­sen tut­ki­muk­sen tulok­siin ei monas­ti ole lii­ak­si luot­ta­mi­nen, kos­ka se voi hei­jas­taa vain teki­jöi­den­sä tai tilaan­jan­sa arvo­maa­il­maan. Lisäk­si kir­ka­sot­sai­sin­kin apo sor­tuu hel­pos­ti valit­se­maan “oikeik­si” tut­ki­muk­sik­si vain ne, jot­ka tuke­vat hänen (ken­ties tie­dos­ta­ma­ton­ta) arvomaailmaansa.

    Ehkä­pä apoil­le voi­si teh­dä eet­vart­tia koit­taa het­kek­si aset­tua koko apo-kapo ‑rii­dan ulko­puo­lel­le ja ana­ly­soi­da tilan­net­ta ilman ennak­koa­sen­tei­ta — ehkä se aut­tai­si näke­mään, miten tämä hei­dän koke­man­sa “fak­to­jen jäl­kei­nen” maa­il­ma oikein pää­si syntymään?

  103. Andres Jeg: Mark­ki­noil­la on kysyn­tää, se täy­te­tään ja itke­tään syvän tai­teen puo­les­ta mat­kal­la pankkiin 

    Eli nos­tal­gia on popu­lis­tis­ta rahas­tus­ta (kuten persuilla).

  104. Mat­hias V: EU on men­nyt yhä lähem­mäs Neu­vos­to­liit­toa, ei ainoas­taan sään­te­lys­sä, vaan myös yhden ainoan totuu­den julis­ta­mi­ses­sa niin talous‑, ympäristö‑, puolustus‑, maa­han­muut­to- kuin ihmi­soi­keus­ky­sy­myk­sis­sä, kai­kis­sa suu­ris­sa kysymyksissä. 

    Tuos­sa lah­den toi­sel­la puo­lel­la on kol­me EU-maa­ta, jot­ka oli­vat puo­li vuo­si­sa­taa pak­ko­lii­tet­tyi­nä Neu­vos­to­liit­toon. Jos ker­ran EU on men­nyt yhä lähem­mäs Neu­vos­to­liit­toa, niin voi­si kuvi­tel­la, että ne oli­si­vat ensim­mäi­si­nä eroa­mas­sa EU:sta. Onhan niis­sä kaik­kein oma­koh­tai­sim­mat ja yksi­tyis­koh­tai­sim­mat koke­muk­set sii­tä, mil­lai­nen Neu­vos­to­liit­to oli, jol­loin häly­tys­kel­lo­jen pitäi­si soi­da sitä mukaa kuin saman­kal­tai­suuk­sia alkaa ilmetä.

    Mut­ta ei. Jos menet vaik­ka Tal­lin­nas­sa toril­le ja alat huu­taa ihmi­sil­le, että herät­kää, ette­kö te juma­lau­ta näe että EU on uusi Neu­vos­to­liit­to, niin en usko, että vas­taan­ot­to on kovin­kaan lämmin.

    Juha­ni Vir­ta­nen: Mut­ta mitä jos kan­so­jen enem­mis­tö Euroopassa:

    – Ei halua tiu­ken­tu­via co2-pääs­tö­mää­räyk­siä toimenpiteineen. 

    – Ei halua nykyi­sen­kal­tais­ta maa­han­muut­to­vyö­ryä, vaan tiu­kem­paa ja kont­rol­loi­dum­paa, omis­ta tar­peis­ta läh­te­vää politiikkaa.

    – Halu­aa val­tioil­le itse­näi­sem­män talous­po­li­tii­kan, oman valuu­tan, omat rajat, enem­män itsenäisyyttä.

    Pitää­kö sil­loin luo­pua demokratiasta?

    Kysy­mys on täy­sin hypo­teet­ti­nen, sil­lä “kan­so­jen enem­mis­tö Euroo­pas­sa” ei täl­lä het­kel­lä halua yhtä­kään lue­tel­luis­ta asioista.

  105. Popu­lis­mi ei ole “kan­san kuun­te­le­mis­ta” tai “muu­tos­ta” tai “takai­sin­kään­tä­mis­tä”.

    Se on tyh­jiä puhei­ta ja tie­toi­sen yliam­pu­via, kat­teet­to­mia lupauk­sia (toki “eliit­ti­po­lii­ti­kot­kin” syyl­lis­ty­vät tähän hyvin usein mut­ta sil­loin pöty­pu­he tulee yksi­lö­ta­sol­ta eikä yhtei­ses­tä aat­teel­li­ses­ta ohjelmasta). 

    Popu­lis­mil­le on oleel­lis­ta hel­pot rat­kai­sut, syy-seu­raus­suh­tei­den unoh­ta­mi­nen tai kään­tä­mi­nen, epä­tie­teel­li­syys ja epä-älyl­li­nen rahvaanomaisuus.

    Sitä ei voi mää­rit­tää kon­ser­va­tii­vi­suu­den tai libe­ra­lis­min kaut­ta, eikä myös­kään natio­na­lis­min, mili­ta­ris­min, huma­nis­min tai tek­no­kra­tian kautta.

    Popu­lis­mi on pel­kis­tä­mis­tä pie­nim­pään yhtei­seen nimit­tä­jään, alim­mal­le mah­dol­li­sel­le tasol­le, hel­pos­ti purek­sit­ta­vak­si ja hel­pos­ti ratkaistavaksi. 

    Sen vuok­si popu­lis­ti­set liik­keet kuih­tu­vat heti kun saa­vat vas­tuu­ta, tai sit­ten pyr­ki­vät dik­ta­tuu­riin kos­ka tajua­vat että hei­dän vaih­toeh­ton­sa ei toi­mi eikä pär­jää aat­tei­den kilpailussa.

  106. Mat­hias V:EU on men­nyt yhä lähem­mäs Neu­vos­to­liit­toa, ei ainoas­taan sään­te­lys­sä, vaan myös yhden ainoan totuu­den julis­ta­mi­ses­sa niin talous‑, ympäristö‑, puolustus‑, maa­han­muut­to- kuin ihmi­soi­keus­ky­sy­myk­sis­sä, kai­kis­sa suu­ris­sa kysymyksissä.

    Voi­sit­ko nyt kon­kreet­ti­sin esi­mer­kein ker­toa mitä tämä nimen­omai­ses­ti EU:n tasol­ta tule­va, vaih­toeh­dot­to­muuus tar­kal­lee­not­taen on? 

    Kun ei itsel­lä tule oikein mitään kon­kreet­tis­ta mie­leen. Jos kat­so­taan EU:ta, niin aina­kin Puo­la ja Unka­ri toteut­ta­vat ilmei­ses­ti perään­kuu­lut­ta­maa­si “vaih­toeh­tois­ta” demo­kra­ti­aa (ohjat­tu demo­kra­tia lie­nee osu­vam­pi termi).

    Vai tar­koi­tat­ko sitä, että EU:n mie­les­tä pää­oman, tava­roi­den ja ihmis­ten pitää vir­ra­ta EU:n sisäl­lä vapaas­ti? Sii­tä valit­ta­mi­nen on kui­ten­kin type­rää, vas­tai­si sitä että ensin liit­tyy ompe­luseu­raan ja sit­ten valit­taa, kun seu­ras­sa ommellaan! 

    Tai­dam­pa arva­ta mitä se vaih­toeh­dot­to­muus oikeas­ti mie­les­tä­si tar­koit­taa: se tar­koit­taa sitä, että kos­ka aja­tuk­sil­la­si ole kan­na­tus­ta Suo­mes­sa, niin se on yksin­ker­tai­ses­ti vää­rin ja vaih­toeh­dot­to­muut­ta, EU:n vika ja tie­ten­kin vää­rin, oikeas­ti niill äon kan­na­tus­ta ja joko sanoin, että EU:n vika?

  107. Arka:
    Miten oli­si itsek­käis­tö. Kaik­ki ihmi­set ja puo­lu­eet ovat tie­tys­ti jos­sain mää­rin itsek­käi­tä, mut­ta miles­tä­ni nykyi­sen brexit/trump popu­lis­min kuvaa­vin omi­nai­suus on että omaa, tai kuvi­tel­tua, etua aje­taan seu­rauk­sis­ta piit­taa­mat­ta. Ame­rica first, jne.

    Ei toi­mi. Itsek­kyys yhdis­te­tään (tur­haan?) mui­den hyväk­si­käyt­tä­mi­seen, riis­tä­mi­seen, kolo­nia­lis­miin ja impe­ria­lis­miin. Kysei­set kan­sal­lis­mie­li­set liik­keet eivät ymmär­tääk­se­ni pyri täl­lai­seen: mui­den mai­den asioi­hin ei puututa.

  108. ksee:

    Tätä taus­taa vas­ten lie­nee vai­kea ymmär­tää aivan poik­ki­puo­li­sia kom­ment­te­ja ja epäi­lyi­tä asian tii­moil­ta – vas­ta­ran­nan kiis­kien­hän on pak­ko olla joko kou­lut­ta­mat­to­mia junt­te­ja tai Big Your-favorite-nemesis:n rahoit­ta­ma epäi­lys­ten kaup­pias. Niin­pä kun­non apo (asia­po­lii­ti­kan kan­nat­ta­ja) halu­aa­kin mää­ri­tel­lä mis­tä saa puhua ja mitä ter­me­jä käyt­tää – kaik­ki muu on popu­lis­tis­ta käsit­tei­den hämmentämistä.

    Ehkä­pä apoil­le voi­si teh­dä eet­vart­tia koit­taa het­kek­si aset­tua koko apo-kapo ‑rii­dan ulko­puo­lel­le ja ana­ly­soi­da tilan­net­ta ilman ennak­koa­sen­tei­ta – ehkä se aut­tai­si näke­mään, miten tämä hei­dän koke­man­sa “fak­to­jen jäl­kei­nen” maa­il­ma oikein pää­si syntymään?

    Kii­tos nimi­merk­ki “kseel­le” asial­li­ses­ta vas­tauk­ses­ta. Joten­kin olo on sil­ti häm­men­ty­nyt. Hän tun­tuu moit­ti­van asia­po­li­tii­kan kan­nat­ta­jia mones­ta sel­lai­ses­ta asias­ta, jot­ka minua häi­rit­se­vät nime­no­maan popu­lis­mis­sa. Yleen­sä­hän juu­ri popu­lis­tit anta­vat ennak­koa­sen­tei­den ohit­taa tosiasiat.

    Olen täl­lai­nen “apo” (asia­po­li­tii­kan kan­nat­ta­ja). Sii­hen sisäl­tyy luon­nol­li­se­na osa­na se, että hyväk­syn eriä­vät mie­li­pi­teet ja epäi­lyt enkä ole mää­rit­tä­mäs­sä sal­lit­tu­ja aihei­ta tai termejä. 

    Ymmär­rän hyvin, ja olen sitä näis­sä­kin kes­kus­te­luis­sa mones­ti jul­ki­tuo­nut, että poli­tii­kas­sa on pit­käl­ti kysy­mys arvois­ta. Ymmär­rän myös, että arvot vai­kut­ta­vat jopa tie­teel­li­seen tutkimukseen. 

    Tie­teel­li­seen tut­ki­muk­seen saa ja pitää­kin suh­tau­tua kriit­ti­ses­ti — sehän on suo­ras­taan yksi tie­teen omi­nai­suuk­sis­ta. Sil­ti tie­de on lähem­pä­nä “totuut­ta” (joka ei yhteis­kun­nal­li­sis­sa kysy­myk­sis­sä ole yleen­sä eksak­ti käsi­te) kuin lon­kal­ta hei­te­tyt tun­teen­omai­set asen­teet. Vaik­ka tie­de­mie­hel­lä­kin on arvon­sa, on toi­sel­la tie­de­mie­hel­lä toi­sen­lai­set arvot, ja täs­tä syn­ty­vä kes­kus­te­lu voi vie­dä mei­tä koh­ti ymmärrystä.

    Ihmi­sil­le tun­tuu ole­van kovin vai­kea erot­taa toi­sis­taan arvo­ja ja tosi­asioi­ta. Epäi­le­mät­tä tämä on monen “apon” ongel­ma, mut­ta vie­lä enem­män sii­hen lan­kea­vat popu­lis­tit. Juu­ri sii­tä­hän popu­li­mis­sa usein on kyse — “vaih­toeh­toi­sis­ta totuuk­sis­ta”, jot­ka mones­ti ovat joko yksin­ker­tais­tuk­sia, vää­ris­tyk­siä tai eivät tot­ta laisinkaan.

    Apo­na” olen kiin­nos­tu­nut avoi­mes­ta kes­kus­te­lus­ta, hyväk­syn eri­lai­set mie­li­pi­teet ja kun­nioi­tan mui­ta kes­kus­te­li­joi­ta. Samaa tie­tys­ti toi­von myös eri miel­tä olevilta.

  109. Aika aja­tel­la: Ei toi­mi. Itsek­kyys yhdis­te­tään (tur­haan?) mui­den hyväk­si­käyt­tä­mi­seen, riis­tä­mi­seen, kolo­nia­lis­miin ja imperialismiin.

    Nykyi­nen glo­baa­li­jär­jes­tel­mä vas­ta itse­käs onkin. Vau­raat län­si­maat repi­vät muka­vuu­ten­sa köy­hien sel­kä­na­has­ta ja samal­la saas­tut­ta­vat köy­hien mai­den ympä­ris­tön. Nyky­jär­jes­tel­mä ulkois­taa ongel­mat siir­tä­mäl­lä saas­teet muu­al­le ja hyväk­si­käyt­tä­mäl­lä köyhiä. 

    Kii­na tukeh­tuu pskaan. Se tulee pyö­ri­mään kivi­hii­lel­lä vie­lä vuosikymmenet.

  110. ksee: Heil­le poli­tiik­ka on jalos­tu­nut jon­kin­lai­sek­si ratio­naa­li­sek­si tie­teen­teok­si, jos­sa asian­tun­ti­jat voi­vat hie­noil­la mate­maat­ti­sil­la mal­leil­la joh­taa kul­loi­seen­kin ongel­maan par­haat mah­dol­li­set ratkaisut. 

    Ros­kaa. Kyl­lä se on niin, että popu­lis­min kan­na­ta­jat kuvit­te­le­vat, että [huo­nos­ti ole­va asia] on ihan puh­taas­ti nykyis­ten polii­tik­ko­jen ilkeyttä.

    Esi­mer­kik­si teis­sä on kuop­pia, kos­ka polii­ti­kot ovat ilkei­tä, eivät­kä vain kor­jaa nii­tä. Sama kos­kee työt­tö­myyt­tä, van­hus­ten­hoi­toa ja yli­pää­tän­sä kaik­kia asioi­ta, myös autoverotusta.

    Popu­lis­tit kyl­lä kor­jai­si­vat kaik­ki nämä asiat ihan hel­pos­ti, kos­ka ne eivät ole seu­raus­ta mis­tään todel­li­ses­ta bud­jet­ti­ra­joit­tees­ta vaan ihan vain sii­tä kiin­ni, ettei ole ollut halua. Ja kun val­taan saa­daan niin­kin empaat­ti­sia kave­rei­ta kuin Jus­si Hal­la-Aho, kaik­ki muut­taa parem­mak­si simsalabim! 

    Ja kaik­ki­han, aivan yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa kan­sas­ta, popu­lis­te­ja kan­nat­taa. Sil­lä että popu­lis­ti­puo­luei­den kan­na­tys pyö­rii siel­lä vasem­mis­to­lii­ton tasol­la, eli siis vih­rei­den ja vasem­mis­to­lii­ton, eli pahim­man luo­kan puna­vih­reis­tön, perus­pet­te­rei­den ark­ki­vi­hol­lis­ten, suvak­kien yms. yhteen­las­ket­tu kan­na­tus on tuplas­ti suu­rem­pi kuin per­su­jen, ei luon­nol­li­ses­ti ole mitään mer­ki­tys­tä, kos­ka kan­sa kan­nat­taa per­su­ja. Jos ei näy­tä sil­tä että kan­sa kan­nat­taa, kan­saa ei ole mää­ri­tel­ty oikein. Kan­sak­si las­ke­taan vain val­koi­set perin­teis­tiä arvo­ja kan­nat­ta­vat mie­het. Tar­vi­taes­sa raja­taa vie­lä uusi­maa­lai­set kan­san ulkopuolelle.

  111. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yleen­sä on tapa­na aloit­taa san­ka­ril­li­nen sota jotain pien­tä ja heik­koa maa­ta vastaan. 

    Hit­ler kyl­lä, Putin kyllä. 

    USA on teh­nyt niin kaut­ta aiko­jen, niin “hyvien” demo­kraat­tipre­si­dent­tien kuin “paho­jen” republi­kaa­nien kausilla.

    Mut­ta alus­sa mai­nit­tiin oikeis­to­po­pu­lis­min esi­merk­ki­nä nime­no­maan brexit, lepen ja itä­val­lan vapaus­puo­lue. Miten tämä “yleen­sä” liit­tyy niihin?

  112. spot­tu: Kan­sal­lis­po­pu­lis­mi

    Erin­omai­nen! Kuvaa näh­däk­se­ni perus­suo­ma­lais­ten kaik­kia kol­mea sii­peä ja kat­taa Brexi­tin ja Trum­pin. Ja on koh­tuul­li­sen neut­raa­li sil­lä tavoin, että voi­sin kuvi­tel­la esi­mer­kik­si per­su­jen itsen­sä­kin nimit­tä­vän itse­ään kansallispopulisteiksi.

  113. Tom­mi Uscha­nov:
    Kysy­mys on täy­sin hypo­teet­ti­nen, sil­lä “kan­so­jen enem­mis­tö Euroo­pas­sa” ei täl­lä het­kel­lä halua yhtä­kään lue­tel­luis­ta asioista.

    Ei tuo kysy­mys vali­tet­ta­vas­ti ole yhtään hypo­teet­ti­nen. Meil­lä on jo muu­ta­ma maa, jois­sa kehi­tys on voi­mak­kaas­ti men­nyt tuo­hon suun­taan. Kym­me­nen vuot­ta nyky­me­noa lisää saat­taa siir­tää aika mon­ta perus­eu­roop­pa­lais­ta tuo­hon leiriin.

    Juha­ni Vir­ta­sen kysy­mys on minus­ta aivan oikeu­tet­tu. Mut­ta mitä ihmet­tä sii­hen vastaisi?

  114. Pek­ka T.: Kii­tos nimi­merk­ki “kseel­le” asial­li­ses­ta vas­tauk­ses­ta. Joten­kin olo on sil­ti häm­men­ty­nyt. Hän tun­tuu moit­ti­van asia­po­li­tii­kan kan­nat­ta­jia mones­ta sel­lai­ses­ta asias­ta, jot­ka minua häi­rit­se­vät nime­no­maan popu­lis­mis­sa. Yleen­sä­hän juu­ri popu­lis­tit anta­vat ennak­koa­sen­tei­den ohit­taa tosiasiat.

    Tar­ken­ne­ta­koon, että popu­lis­tit (olkoon sit­ten poliit­ti­sen akse­lin tai N‑uloitteisen kuu­tion mis­sä kva­dran­tis­sa tahan­sa) lähin­nä ällöt­tä­vät minua. Toi­saal­ta myös “apo­jen” käden­jäl­ki nyky-yhteis­kun­nas­sa hir­vit­tää, joten hel­pos­ti tun­tuu sil­tä, ettei ole mitään muu­ta jär­ke­vää vaih­toeh­toa kuin seu­ra­ta sir­kus­ta kyy­nis­ty­nee­nä sivusta…

    Kai­pa tämä on jon­kin­lai­sen pola­ri­soi­tu­mi­sen syy­tä — apot — tai aina­kin sel­lai­se­na esiin­ty­vät “oikeas­sa oli­jat” tun­tu­vat valit­se­van kus­ta­kin asias­ta yhden kan­nan, joka on ainoa sal­lit­tu niil­le, jot­ka eivät halua popu­lis­tin / denia­lis­tin / wha­te­ver ‑lei­maa otsaan­sa. Mitä­pä täs­sä sit­ten voi teh­dä kuin antaa asian olla ja kes­kit­tyä omaan napaansa.

    Mie­les­tä­ni siis ymmär­rän mis­tä popu­lis­mi nousee vaik­ka en sitä hyväksykään.

  115. Sylt­ty: Ros­kaa. Kyl­lä se on niin, että popu­lis­min kan­na­ta­jat kuvit­te­le­vat, että [huo­nos­ti ole­va asia] on ihan puh­taas­ti nykyis­ten polii­tik­ko­jen ilkeyttä.

    Toki näin. Apot hän­nys­te­li­jöi­neen ovat vain aja­neet muut kuin luu­päi­set kapot pois aree­nal­ta. No, sii­nä­pä heil­le vas­tus­ta­ja, jon­ka he ovat ihan omil­la toi­mil­laan ansainneet.

  116. Espan­jan sisäl­lis­so­ta (1936–1939?, Abes­si­nian sota (1935–1936)? Alba­nian mie­hi­tys (1939)? Mit­kä­hän val­tiot aloit­ti­vat ja oli­vat muka­na näis­sä sodis­sa. Tie­tääk­se­ni Hit­le­rin Sak­sa ja Mus­so­li­nin Italia!

  117. val­ko-
    maalais-
    populistit?

    Useim­mat tah­too val­koi­sia joukkoonsa,
    useim­mi­ten tukea tulee enem­pi maal­ta kuin kau­pun­geis­ta (Trump, Brexit, Hofer, PS..).
    Ja populisteja.

    val­ko­hap­si
    populistit?

    Useim­mat tah­too val­koi­sia joukkoonsa,
    useim­mi­ten tukea tulee enem­pi van­hoil­ta kuin nuo­ril­ta (Trump, Brexit, Hofer, PS..).
    Ja populisteja.

  118. Juha­ni Vir­ta­nen:
    Minä en tar­koi­ta, että itse kan­nat­tai­sin alla ole­via asioi­ta, aina­kaan kai­kil­ta osin. 

    Mut­ta mitä jos kan­so­jen enem­mis­tö Euroopassa:

    – Ei halua tiu­ken­tu­via co2-pääs­tö­mää­räyk­siä toi­men­pi­tei­neen. yms yms

    Ei enem­mis­tö ihmi­sis­tä halua syöpää.
    Polii­ti­kot pait­si kokoo­muk­sen Sar­va­maa rajoit­ta­vat tupa­koin­tia ja tupak­ka­tuot­tei­siin myyn­tiä ym. 

    Ei enem­mis­tö ihmi­sis­tä halua kuol­la auto­ko­la­ris­sa. Polii­ti­kot teke­vät lii­ken­ne­sään­tö­jä, rahoit­ta­vat nopeus­val­von­taa, anta­vat mää­räyk­siä ties­tös­tä ja autois­ta jne. 

    Ei enem­mis­tö ihmi­sis­tä halua kou­luam­pu­mis­ta­pauk­sen. Polii­ti­kot rajoit­ta­vat asei­den saa­mis­ta, nii­den säi­ly­tys­tä ohja­taan mää­räyk­sil­lä, tuo­mioi­ta kiris­te­tään ja val­von­taa lisätään. 

    Popu­lis­ti Vir­ta­nen tote­aa, että tuo on kau­he­aa kun ei saa vetää röö­kiä ja vähän vaan ammus­kel­la ilmaan ja sen jäl­keen pääs­tel­lä kun­nol­la kadul­la menopelillä. 

    Vas­tuul­li­nen poli­tiik­ka on vähän laa­jem­man näkö­kul­man käyt­töä ja vaa­li­kaut­ta pidem­mäl­lä näkökulmalla. 

    Jos USA:n soti­mi­nen aiheut­taa pako­lais­hal­li­tus, sitä lie­nee tah­to­nut joku muu muu kuin EU poliitikot? 

    Popu­lis­ti Vir­ta­nen toki pitää ikä­viä asioi­ta mui­den syy­nä ja hyviä oma­na saa­vu­tuk­se­na. Jol­loin voi syyt­tää mui­ta puo­luei­ta vaik­ka pakollisuudesta. 

    No, pie­net kädet ja aivot. Vai­kei­siin ongel­miin on har­voin 130 mer­kin rat­kai­sua. Vaik­ka ome­nal­le puki­si lip­pa­la­kin, se ei tee Kih­niös­tä elin­voi­mais­ta kuntaa.

  119. Mrr­KAT on oikeil­la jäl­jil­lä. Val­ko­jy­rä voi­si olla hyvä ilmaus tai valkonostalgikko.

    Suo­ma­lai­sek­si ilmauk­sek­si voi­si käy­dä myös val­vo­jain­ker­ho­lai­nen tai janné­lai­nen, K.J. Ståhl­ber­gin mui­lut­ta­jan (Val­tion Len­to­ko­ne­teh­taan asen­ta­ja ja myö­hem­pi tak­si­au­toi­li­ja) Juk­ka Jannén mukaan, joka oli Val­vo­jain Ker­hon (val­kois­ten puo­lel­la ollei­den työläisten“kurinpidollisen yhdis­tyk­sen”) puheenjohtaja.

  120. fos­sii­li-
    populistit

    1) Popu­lis­te­ja äänes­tää usein van­hem­mat ja van­han­ai­kai­set ihmi­set, joi­ta nuo­ret kut­suu “fos­sii­leik­si”.

    2) Kiel­tä­vät ilmas­ton­muu­tok­sen, vähät­te­le­vät tai suo­si­vat fossiilisia.

    UK:n UKIP : Ilmas­ton­muu­tok­sen kieltäjä
    Rans­kan FN : Vas­tus­taa glo­baa­le­ja ilmastosopimuksia
    Hol­lan­nin PVV: Halu­aa vähen­tää resurs­se­ja ilmas­ton­muu­tok­sen torjunnasta
    Sak­san AfD : Kiel­tää ihmi­sen osuuden.
    Ruot­sin SD : ?
    Suo­men PS : Kiel­tä­vät ilmas­ton­muu­tok­sen (Soi­ni, Put­ko­nen?) tai ihmi­sen osuuden.

  121. JTS: Ei enem­mis­tö ihmi­sis­tä halua syöpää.
    Polii­ti­kot pait­si kokoo­muk­sen Sar­va­maa rajoit­ta­vat tupa­koin­tia ja tupak­ka­tuot­tei­siin myyn­tiä ym. 

    Ei enem­mis­tö ihmi­sis­tä halua kuol­la auto­ko­la­ris­sa. Polii­ti­kot teke­vät lii­ken­ne­sään­tö­jä, rahoit­ta­vat nopeus­val­von­taa, anta­vat mää­räyk­siä ties­tös­tä ja autois­ta jne. 

    Ei enem­mis­tö ihmi­sis­tä halua kou­luam­pu­mis­ta­pauk­sen. Polii­ti­kot rajoit­ta­vat asei­den saa­mis­ta, nii­den säi­ly­tys­tä ohja­taan mää­räyk­sil­lä, tuo­mioi­ta kiris­te­tään ja val­von­taa lisätään. 

    Popu­lis­ti Vir­ta­nen tote­aa, että tuo on kau­he­aa kun ei saa vetää röö­kiä ja vähän vaan ammus­kel­la ilmaan ja sen jäl­keen pääs­tel­lä kun­nol­la kadul­la menopelillä. 

    Vas­tuul­li­nen poli­tiik­ka on vähän laa­jem­man näkö­kul­man käyt­töä ja vaa­li­kaut­ta pidem­mäl­lä näkökulmalla. 

    Jos USA:n soti­mi­nen aiheut­taa pako­lais­hal­li­tus, sitä lie­nee tah­to­nut joku muu muu kuin EU poliitikot? 

    Popu­lis­ti Vir­ta­nen toki pitää ikä­viä asioi­ta mui­den syy­nä ja hyviä oma­na saa­vu­tuk­se­na. Jol­loin voi syyt­tää mui­ta puo­luei­ta vaik­ka pakollisuudesta. 

    No, pie­net kädet ja aivot. Vai­kei­siin ongel­miin on har­voin 130 mer­kin rat­kai­sua. Vaik­ka ome­nal­le puki­si lip­pa­la­kin, se ei tee Kih­niös­tä elin­voi­mais­ta kuntaa.

    En löy­dä kir­joi­tuk­ses­ta­ni näke­myk­siä, joi­ta väi­tät minun esittäneen. 

    Kir­joi­tuk­se­si on mie­les­tä­ni tyy­pil­lis­tä ennak­koa­sen­teel­lis­ta, popu­lis­tis­ta viha­pu­het­ta, jos­sa hyö­kä­tään tois­ta kir­joit­ta­jaa koh­taan sen sijaan, että pysyt­täi­siin pel­käs­tään asia-argu­men­teis­sa ja esi­te­tään val­heel­li­ses­ti tämän kan­nat­ta­van asioi­ta, jois­ta hän ei ole puhu­nut mitään. 

    Sen vuok­si en pidä itse sen kum­mem­min popu­lis­ti, rasis­ti, suvak­ki kuin muis­ta­kaan lei­ma­si­mis­ta, kos­ka val­tao­sa nii­den käyt­tä­jis­tä käyt­tää nii­tä vää­rin ja yrit­tää vähen­tää tois­ten argu­ment­tien arvoa lei­maa­mal­la mie­li­pi­teen esil­le tuojan.

  122. Popu­lis­ti on ihan hyvä ter­mi kun­han muis­te­taan, että se tar­koit­taa todel­la­kin vain popu­lis­tia. Ja Paa­vo Arhin­mä­ki­kin on popu­lis­ti kuten suu­rin osa polii­ti­kois­ta aina­kin jos­sain mää­rin. Popu­lis­mis­sa ei ole mitään vikaa ja on ihan ter­vet­tä välil­lä kuun­nel­la kan­saa ja aset­taa tavoit­teik­si ylei­ses­ti halut­tu­ja asioita. 

    Oikeis­to-etu­lii­te sen sijaan on huo­no ja sitä tyy­pil­lis­tä vasem­mis­to­lais­ta news­pea­kia, jon­ka seu­rauk­se­na kan­sal­lis­so­sia­lis­ti­ses­ta työ­väen­puo­lu­ees­ta­kin tuli oikeis­to­lai­nen, vaik­ka heil­lä oli suun­nil­leen aikan­sa vasem­mis­to­lai­sin puo­lueoh­jel­ma vih­reil­lä arvoil­la ryyditettynä.

    Jos näi­tä tämän päi­vän “oikeis­to­po­pu­lis­ti­sia” poru­koi­ta tar­kas­tel­laan, hei­dän popu­lis­min­sa tulee kah­des­ta suun­nas­ta: kan­sal­lis­mie­li­syys ja vasem­mis­to­lai­nen talous­po­li­tiik­ka (ns. pie­nen ihmi­sen poli­tiik­ka). Sel­lais­ta puo­luet­ta ei tule mie­leen, jon­ka popu­lis­mi oli­si sitä, että vaa­di­taan veron­alen­nuk­sia rik­kail­le ja vapaakauppaa.

    1. Sel­lais­ta puo­luet­ta ei tule mie­leen, jon­ka popu­lis­mi oli­si sitä, että vaa­di­taan veron­alen­nuk­sia rik­kail­le ja vapaakauppaa.

      Trump on puo­lik­si tätä. Ei vapaa kaup­paa, muit­ta todel­la isot veron­alen­nuk­set rikkaille.

  123. Köy­hät äänes­ti­vät mil­jar­döö­rin joh­ta­jak­seen hei­vaa­maan elii­tin vallastaan.

    Only in America!

  124. Peter: Jos näi­tä tämän päi­vän “oikeis­to­po­pu­lis­ti­sia” poru­koi­ta tar­kas­tel­laan, hei­dän popu­lis­min­sa tulee kah­des­ta suun­nas­ta: kan­sal­lis­mie­li­syys ja vasem­mis­to­lai­nen talous­po­li­tiik­ka (ns. pie­nen ihmi­sen politiikka).

    Eiä Hal­la-Ahoa voi kyl­lä­mi­ten­kään luon­neh­tia vasem­mis­to­lai­sek­si. Talous­po­li­tiik­kan­sa osal­ta, jos jäte­tään EU-vas­tai­suus las­kuis­ta, meni­si kokoo­mus­lai­ses­ta niin että heilahtaa.

  125. ksee: Tar­ken­ne­ta­koon, että popu­lis­tit (olkoon sit­ten poliit­ti­sen akse­lin tai N‑uloitteisen kuu­tion mis­sä kva­dran­tis­sa tahan­sa) lähin­nä ällöt­tä­vät minua. Toi­saal­ta myös “apo­jen” käden­jäl­ki nyky-yhteis­kun­nas­sa hir­vit­tää, joten hel­pos­ti tun­tuu sil­tä, ettei ole mitään muu­ta jär­ke­vää vaih­toeh­toa kuin seu­ra­ta sir­kus­ta kyy­nis­ty­nee­nä sivusta…

    Kai­pa tämä on jon­kin­lai­sen pola­ri­soi­tu­mi­sen syy­tä – apot – tai aina­kin sel­lai­se­na esiin­ty­vät “oikeas­sa oli­jat” tun­tu­vat valit­se­van kus­ta­kin asias­ta yhden kan­nan, joka on ainoa sal­lit­tu niil­le, jot­ka eivät halua popu­lis­tin / denia­lis­tin / wha­te­ver ‑lei­maa otsaan­sa. Mitä­pä täs­sä sit­ten voi teh­dä kuin antaa asian olla ja kes­kit­tyä omaan napaansa.

    Mie­les­tä­ni siis ymmär­rän mis­tä popu­lis­mi nousee vaik­ka en sitä hyväksykään.

    Tämä suun­taus, jos­sa kan­sa jakau­tuu yhä enem­män popu­lis­tei­hin ja asia­po­lii­tik­koi­hin — tai mitä ter­me­jä nyt halu­taan­kin käyt­tää — on tavat­to­man ikä­vä ja huo­les­tut­ta­va. Sil­ti se ei ole edes aikam­me ongel­mien syy, vaan pikem­min­kin vie­lä suu­rem­pien ongel­mien seuraus.

    Se on on oire sii­tä, miten pahas­ti me län­si­maa­lai­set olem­me aat­tei­nem­me nyt hukas­sa. Maa­il­ma muut­tuu nopeas­ti digi­ta­li­saa­tion ja glo­ba­li­saa­tion takia. Näil­le ilmiöil­le emme oikein voi mitään; enin­tään koet­taa nii­tä hal­li­ta siten, että sai­sim­me hyö­dyn­net­tyä hyvät puo­let ja lie­ven­net­tyä huonoja.

    Kun koko­nai­suu­teen lisä­tään vie­lä kas­va­vat ja kasaan­tu­vat ympä­ris­tö­on­gel­mat ja ihmis­mas­san aina vain jat­ku­va lisään­ty­mi­nen — meil­lä myös län­si­mai­den suh­teel­li­sen ase­man heik­ke­ne­mi­nen — ei ole ihme, että perin­tei­set puo­lu­eet ovat hukas­sa. Popu­lis­tit tar­joa­vat täs­sä tilan­tees­sa omia yksin­ker­tais­tet­tu­ja ja jopa val­heel­li­sia “sil­mät ja rajat kiin­ni” ‑rat­kai­su­jaan, mut­ta ne aut­ta­vat itse ongel­miin vie­lä vähemmän.

    Mitä pitäi­si teh­dä? Mitä tapah­tuu, kun popu­lis­te­ja äänes­tä­neet jou­tu­vat ker­ta toi­sen­sa jäl­keen pet­ty­mään? En tie­dä, mut­ta aluk­si kan­nat­tai­si edes hyväk­syä tosi­asiat. Sik­si popu­lis­mi, ymmär­si sen syi­tä tai ei, on niin jär­je­tön­tä omi­ne vaih­toeh­toi­si­ne totuuksineen.

  126. Jätän pois sanan oikeisto. 

    Popu­lis­til­le sopii nimi­tys kon­sen­sus­po­lii­tik­ko. Asi­aa kuvaa alla ole­va Trum­pin vas­tai­sen mie­le­no­soit­ta­jan kommentti: 

    Chica­gos­sa Reu­ter­sin toi­mit­ta­jat haas­tat­te­li­vat Suo­men aikaa lau­an­tain ja sun­nun­tain väli­se­nä yönä Bar­dia ja Ayden Noo­hia, joi­den ira­ni­lai­sen isän Kash­ra Nooh oli saa­pu­mas­sa maa­han. Kash­ra Noo­hil­la on Ira­nin kan­sa­lai­suus, ja hänel­lä on pysy­vä oles­ke­lu­lu­pa maahan.

    - Emme arvan­neet, että Trump oikeas­ti teki­si tämän. Yleen­sä polii­ti­kot vain puhu­vat, vel­jek­set kertoivat.”

    http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201701292200061608_ul.shtml

  127. Sylt­ty: Eiä Hal­la-Ahoa voi kyl­lä­mi­ten­kään luon­neh­tia vasem­mis­to­lai­sek­si. Talous­po­li­tiik­kan­sa osal­ta, jos jäte­tään EU-vas­tai­suus las­kuis­ta, meni­si kokoo­mus­lai­ses­ta niin että heilahtaa.

    Hal­la-ahon talous­po­liit­ti­sis­ta näke­myk­sis­tä en ole kovin hyvin peril­lä, mut­ta ei yksi ihmi­nen muo­dos­ta kan­san­lii­ket­tä. Sir­pa Pie­ti­käi­nen on suun­nil­leen maan vasem­mis­to­lai­sin polii­tik­ko ja Osmo Soi­nin­vaa­ra oli aikoi­naan Edus­kun­nan oikeis­to­lai­sin. Kukaan täs­tä kol­mi­kos­ta ei kui­ten­kaan mää­ri­tä puo­lu­een­sa ja sen kan­nat­ta­ja­kun­nan yleis­tä linjaa.

  128. Pal­jon näyt­tä­vät nämä popu­lis­teik­si mää­ri­tel­lyt ihmi­set saa­van aikaan. Pitäi­si­kö nyt miet­tiä, miten tilan­tee­seen reagoidaan.

    Trump pyyh­kii pöy­tää kan­sain­vä­li­sil­lä sopi­muk­sil­la ja joi­den­kin mie­les­tä myös ihmi­soi­keuk­sil­la. Yhdys­val­tain soti­laal­li­sen toi­min­nan luon­ne näyt­täi­si muut­tu­neen esim Jeme­nis­sä, sivii­liuh­reis­ta ei pal­jon pii­ta­ta ja Trump­kin pahoit­te­lee vain ame­rik­ka­lai­sen soti­laan kuo­le­maa, onko muu­tos todel­li­nen vai onko vain media muut­ta­nut asen­net­taan USA:n sota­toi­mien uuti­soin­nis­sa, kun maa­ta ei joh­da enää mie­lui­sa kaveri? 

    Pitäi­si­kö EU:n vaa­tia Trum­pia muut­ta­maan lin­jaan­sa ja jos ei sana kuu­lu, aset­taa Yhdys­val­loil­le talou­del­li­sia pakot­tei­ta? Toi­saal­ta onhan Kii­na­kin mie­hit­tä­nyt Tii­be­tiä jo vuo­si­kym­me­niä, eikö sekin ansait­si­si EU:n aset­ta­mat pakot­teet? Pako­te­lin­ja vai­kut­taa muu­toin epä­joh­don­mu­kai­sel­ta, poli­tii­kan väli­neel­tä ihmi­soi­keuk­sien edis­tä­mi­sen sijasta. 

    Vaik­ka halu­taan aja­tel­la, että popu­lis­tit nouse­vat val­taan vain het­kek­si, niin ris­ki pidem­piai­kai­ses­ta ilmiös­tä näyt­täi­si kas­va­van lumi­vyö­ryn tavoin. Brexit, Trump, Le Pen? Mitä vie­lä. Brexit syn­tyi kan­sa­nää­nes­tyk­sen seu­rauk­se­na, mut­ta Trump nor­maa­li vaa­leis­sa. On vaa­ra­na, että popu­lis­tit otta­vat val­lan laa­jem­min­kin ja muut­ta­vat olen­nai­ses­ti pako­lais- ja ympä­ris­tö­po­li­tiik­kaa, ken­ties saa­vat aikaan EU:n hajoamisen. 

    Oli­si­ko tar­peen miet­tiä hätä­ti­la­lain­sää­dän­tö­jen sor­vaa­mis­ta ja käyt­töön otta­mis­ta EU:ssa niin, että vaa­lien jär­jes­tä­mi­nen jää­dy­tet­täi­siin esim. 20 vuo­dek­si, nyt val­las­sa ole­vat puo­lu­eet valit­si­si­vat poli­tii­kan teki­jät kes­kuu­des­taan tänä aika­na. Muu­toin otam­me lii­an suu­ren ris­kin, että kan­sa tekee ymmär­tä­mät­tö­myyt­tään valin­to­ja, joil­la on lii­an tuhoi­sat seuraukset.

  129. Jer­mu: onko muu­tos todel­li­nen vai onko vain media muut­ta­nut asen­net­taan USA:n sota­toi­mien uuti­soin­nis­sa, kun maa­ta ei joh­da enää mie­lui­sa kaveri? 

    Bin­go.

    Jer­mu: Toi­saal­ta onhan Kii­na­kin mie­hit­tä­nyt Tii­be­tiä jo vuo­si­kym­me­niä, eikö sekin ansait­si­si EU:n aset­ta­mat pakot­teet? Pako­te­lin­ja vai­kut­taa muu­toin epäjohdonmukaiselta

    Kaik­ki muut val­tiot tun­nus­ta­vat Tii­be­tin osak­si Kii­naa, eikä omia aluei­taan voi miehittää.

  130. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Köy­hät äänes­ti­vät mil­jar­döö­rin joh­ta­jak­seen hei­vaa­maan elii­tin vallastaan.

    Only in America! 

    Kyl­lä­hän Suo­mes­sa­kin sai­raan­hoi­ta­jat äänes­ti­vät Kokoo­mus­ta. Var­mas­ti moni muu­kin köy­hem­pi äänes­ti vii­mek­si sitä, Kes­kus­taa tai Perus­suo­ma­lai­sia. Tus­kin kui­ten­kaan täl­lais­ta poli­tiik­kaa itse­ään koh­taan halusivat.

    Pek­ka T.: Se on on oire sii­tä, miten pahas­ti me län­si­maa­lai­set olem­me aat­tei­nem­me nyt hukassa. 

    Se on oire sii­tä, että toteu­te­taan poli­tiik­kaa talou­den toi­mi­joi­den ehdoil­la sen sijaan että toteu­tet­tai­siin aatteita.

  131. Peter:
    Jos näi­tä tämän päi­vän “oikeis­to­po­pu­lis­ti­sia” poru­koi­ta tar­kas­tel­laan, hei­dän popu­lis­min­sa tulee kah­des­ta suun­nas­ta: kan­sal­lis­mie­li­syys ja vasem­mis­to­lai­nen talous­po­li­tiik­ka (ns. pie­nen ihmi­sen poli­tiik­ka). Sel­lais­ta puo­luet­ta ei tule mie­leen, jon­ka popu­lis­mi oli­si sitä, että vaa­di­taan veron­alen­nuk­sia rik­kail­le ja vapaakauppaa. 

    Popu­lis­mi” ter­mi on mie­les­tä­ni han­ka­la. Sii­tä tulee väki­sin yhteen­lii­tet­ty­nä johon­kin toi­seen ter­miin olut­kal­ja-sana. Kos­ka popu­lis­mia emme halua liit­tää yhteen­kään posi­tii­vi­seen ilmi­öön tai ongel­man­rat­kai­suun. Mie­les­tä­ni voi perus­tel­lus­ti sanoa, että sosi­aa­li­set tulon­siir­rot on yksin­ker­tai­nen rat­kai­su moni­mut­kai­seen elä­mää suu­rem­paan, jopa traa­gis­ta mit­ta­luok­kaa ole­vaan, ongelmaan.

    Osmon perään­kuu­lut­ta­maa yti­me­käs­tä ter­miä ei ehkä ole ole­mas­sa. Se on vält­tä­mät­tä anti­glo­ba­lis­ti­nen. Mut­ta se ei vie­lä rii­tä. Anti­glo­ba­lis­ti­nen hen­ki­lö voi olla arvo­li­be­raa­li. Anti­glo­ba­lis­ti­nen hen­ki­lö voi pitää omaa kan­saan­sa ei-valit­tu­na kan­sa­na. Vaan mut­kat­to­mas­ti kan­sa­na ja maa­na mui­den jou­kos­sa. Anti­glo­ba­lis­ti­nen voi olla eko­lo­gi­ses­ti myön­tei­ses­ti ajat­te­le­va ja toi­mi­va. Osmon perään­kuu­lut­ta­mat ryh­mit­ty­mät eivät ole mitään nois­ta edel­li­sis­tä. Mut­ta yhtei­nen nimit­tä­jä on löy­det­tä­vis­sä. Kuten rivien välis­tä voi lukea ensin­mai­ni­tuil­la ei tämän het­ken maa­il­mas­sa ole poliit­tis­ta kotia lain­kaan. Hei­tä voi­si kuva­ta vaik­ka­pa yksin­ker­tai­sel­la 🙂 ter­mil­lä kon­ser­va­tii­vi­set vasem­mis­to­li­be­raa­lit ero­tuk­se­na glo­ba­lis­ti­sis­ta vasem­mis­to­li­be­raa­leis­ta. (“Kan­sal­li­nen” ja “natio­na­lis­ti­nen” ovat popu­lis­min tavoin huo­no­ja käsit­tei­tä kos­ka nii­hin ei voi­da tänään liit­tää posi­tii­vi­sia mää­rei­tä. Esi­mer­kik­si sel­lais­ta että vain val­tio mui­den jou­kos­sa — ei parem­pi ei huo­nom­pi.) Vasem­mis­to­li­be­raa­li on val­miik­si jo mah­dol­li­sim­man har­vi­nai­nen väes­tön­osa. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä että oli­si vie­lä vas­toin sitä mikä on juu­ri täl­lä het­kel­lä muo­di­kas­ta eli suit­si­ma­ton­ta globalisaatiota.

    Osmon tar­koit­ta­mat poliit­ti­set ryh­mit­ty­mät ovat sii­nä mie­less­sä eri­tyi­siä että en löy­dä heil­le vas­taa­vaa vas­ti­net­ta glo­ba­lis­tien joukosta.

    Kate­go­ri­ses­ti
    Glo­baa­lis­ti ajat­te­le­vat liberaalit
    Pai­kal­li­ses­ti ajat­te­le­vat liberaalit
    Pai­kal­li­ses­ti ajat­te­le­vat konservatiivit

    Glo­baa­lis­ti ajat­te­le­vat kon­ser­va­tii­vit ovat yksit­täi­siä hen­ki­löi­tä, maa­il­man­kan­sa­lai­sia. Hyvin toi­meen­tu­le­via ja itsel­li­siä. Kos­ke­mat­to­mia. Suu­re­na ryh­mä­nä tai poliit­ti­se­na liik­kee­nä kaik­kein kam­mot­ta­vin mah­dol­li­nen. Glo­baa­li teo­kra­tia tai muu vastaava.

    Kaik­ki voi­vat aja­tel­la ja jul­ki­tuo­da “popu­lis­ti­ses­ti”. Riip­puu tilan­tees­ta ja kon­teks­tis­ta ja eten­kin omas­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta talou­del­li­ses­ta tai muus­ta edusta.

    Meil­le pai­kal­li­ses­ti ajat­te­le­vil­le libe­raa­leil­le (kaik­ki ovat toden­nä­köi­ses­ti kuu­lol­la sik­si vähäi­nen on jouk­kom­me ankea) loh­du­tuk­se­na että glo­baa­lil­la ajat­te­lul­la ei ole vie­lä kovin hyvää track-recor­dia ihmi­soi­keuk­sien eikä eko­lo­gian suh­teen. Enem­pi vai­kut­taa vie­lä hei­nä­sirk­ka­lau­man tapai­sel­ta tuhon itsei­sar­voi­sel­ta levit­tä­mi­sel­tä. Hei­nä­sirk­ka­lau­ma meta­fo­ra­na vaik­ka­pa len­to­lii­ken­teen kas­vus­ta. Think glo­bal­ly act glo­bal­ly on vie­lä kas­va­va tren­di. Glo­ba­lis­tit aliar­vioi­vat act local­lyn vai­keu­den. On tun­nus­tet­ta­va että think glo­bal­ly act local­ly on vie­lä kaik­kia kom­men­tis­sa mai­nit­tu­ja vähä­ve­ri­sem­pi poliit­ti­nen toi­mi­ja. Tun­nus­tet­ta­va = kunnioitettava.

  132. max: Glo­baa­lis­ti ajat­te­le­vat kon­ser­va­tii­vit ovat yksit­täi­siä hen­ki­löi­tä, maa­il­man­kan­sa­lai­sia. Hyvin toi­meen­tu­le­via ja itsel­li­siä. Kos­ke­mat­to­mia. Suu­re­na ryh­mä­nä tai poliit­ti­se­na liik­kee­nä kaik­kein kam­mot­ta­vin mah­dol­li­nen. Glo­baa­li teo­kra­tia tai muu vastaava.

    Kyl­lä näi­tä glo­baa­lis­ti ajat­te­le­via kon­ser­va­tii­vi­liik­kei­tä on ole­mas­sa. Euroop­pa­lai­sit­tain kat­sot­tu­na jopa USA:n demo­kraat­ti­nen puo­lue on aika kon­ser­va­tii­vi­nen, mut­ta glo­baa­lis­ti kat­so­va puo­lue esim. suh­tau­tu­mi­ses­saan YK:hon ja vapaa­kaup­paan. Taka­vuo­si­na myös USA:n republi­kaa­nit oli­vat aina­kin vapaa­kau­pan osal­ta glo­baa­lis­ti ajat­te­le­via. Nyt­hän tilan­ne on muuttunut. 

    Glo­baa­li teo­kra­tia” oli­si ilmi­sel­väs­ti pait­si kon­ser­va­tii­vi­nen myös auto­ri­tää­ri­nen. Ei-popu­lis­ti­set kon­ser­va­tii­vi­puo­lu­eet ovat yleen­sä demo­kraat­ti­sia, eivät auto­ri­tää­ri­siä. Kokoo­mus on hyvä esimerkki.

  133. max: Kan­sal­li­nen” ja “natio­na­lis­ti­nen” ovat popu­lis­min tavoin huo­no­ja käsit­tei­tä kos­ka nii­hin ei voi­da tänään liit­tää posi­tii­vi­sia määreitä. 

    Kuu­los­taa aika eri­koi­sel­ta väit­teel­tä eri­tyi­ses­ti näin Suo­men kan­sal­lis­val­tion juhlavuonna.

    Hus pois siel­tä puna­vih­reäs­tä media­kuplas­ta ja kirjastoon!

  134. Mik­ko M:
    Ita­lian his­to­rias­ta on tart­tu­nut että Mus­so­li­ni haki poliit­tis­ta poh­jaa val­ta­toi­veil­leen pit­kään. Ja pää­tyi sosia­lis­miin , mut­ta irti NL Inter­nat­sio­naa­lis­ta, oikeas­taan sitä eli kom­mu­nis­te­ja vas­taan. Ja kun sai kan­na­tus­ta, muut puo­lu­eet tur­va­si­vat häneen. Kan­sal­lis­mie­li­syy­del­lä yri­tet­tiin yhdis­tää kan­saa, antiik­kis­ta nimeä myö­den. Niin­pä fasis­ti oli heti kiro­sa­na kan­sain­vä­li­sen kom­mu­nis­min pii­ris­sä: samaa aate, mut­tei NL kont­rol­lis­sa. Oudos­ti inho periy­tyi nyky­ve­nä­jään: kaik­kea liik­ku­vaa kut­su­taan fasismiksi.

    Todel­la­kin, Trump on omak­su­nut Ita­lias­ta pal­jon. Vaik­ka­pa toi­min­ta suu­ry­ri­tys­ten kans­sa muis­tut­taa korporatismia.

    Har­mil­li­ses­ti Mus­so­li­ni ryh­tyi sotaan Afri­kas­sa kan­sal­lis­hen­keä kohot­taak­seen. Saas näh­dä Trumpista. 

    Pahal­ta näyt­tää. Trum­pin toi­met seu­raa­vat täs­mäl­li­ses­ti auto­ri­tää­ri­sen per­soo­nal­li­suu­den “käsi­kir­jaa”.

    En nyt viit­si sitä tois­taa, jokai­nen sen voi googla­ta. Viit­taan­pa vain sii­hen, että Trum­pin hal­lin­to aikoo lopet­taa liit­to­val­tion tuen eri­näi­sil­tä tai­det­ta- ja ja vapaa­ta jour­na­lis­tiik­kaa tuke­vil­ta orga­ni­saa­tioil­ta, mikä on pil­kul­leen käsi­kir­jan mukaista.

    Aiem­min rau­hoi­tin itseä­ni, ettei Trump itse ole koros­ta­nut uskon­non mer­ki­tys­tä. Ban­no­nin nimit­tä­mi­nen moniin tär­keim­piin ase­miin romut­taa tämän­kin toi­von. Hän­hän on liet­so­mas­sa jotain uut­ta pyhää sotaa isla­mia, ei vain Isi­siä vastaan.

    Eläm­me mie­len­kiin­toi­sia aikoja.

  135. Tapio: Taka­vuo­si­na myös USA:n republi­kaa­nit oli­vat aina­kin vapaa­kau­pan osal­ta glo­baa­lis­ti ajat­te­le­via. Nyt­hän tilan­ne on muuttunut. 

    Puo­lu­een toi­mi­jat ja rahoit­ta­jat ovat vie­lä­kin sitä. Puo­lu­een kan­nat­ta­vat eivät sitä ole eivät­kä kos­kaan lie­ne olleet.

    Tapio: Aiem­min rau­hoi­tin itseä­ni, ettei Trump itse ole koros­ta­nut uskon­non merkitystä. 

    Trum­pin ei tar­vit­se. Se on raken­net­tu sisään puo­lu­ee­seen ja hei­dän koko toi­min­taym­pä­ris­töön­sä ja yhtei­söön­sä. Se on annet­tua ellei Trump läh­de var­ta vas­ten toi­mi­maan sitä vastaan.

  136. Tes­tis­po­pu­lis­tit

    1) Vihaa koh­dis­tuu nai­siin ja femi­nis­tei­hin, edel­li­set lei­ma­taan jäl­kim­mäi­sik­si jos ei muuta.
    2) 2/3 kan­nat­ta­jis­ta tääl­lä on miehiä.
    3) Äänek­käim­mät on miehiä,
    empa­tia­va­jaut­ta esiin­tyy just mie­hil­lä jne.
    4) Uho, sota, armei­jain­toi­lu, katupartiotuki,…

  137. Brexit, Trump ja Le-Penin kan­na­tuk­sen kas­vu eivät lii­ty var­si­nai­ses­ti popu­lis­miin, vaik­ka hekin käyt­tä­vät popu­lis­mia hyväk­seen suo­sion kas­vat­ta­mi­ses­sa. Mut­ta niin teke­vät myös val­las­sa ole­vat puo­lu­eet vaik­ka­pa Euroo­pas­sa, yksi hyvä esi­merk­ki on maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaan ja moni­kult­tuu­ri­suu­teen kriit­ti­ses­ti suh­tau­tu­vien lei­maa­mi­nen jat­ku­vas­ti maa­han­muu­ton vas­tus­ta­jik­si ja rasis­teik­si, vaik­ka useim­pien kriit­tis­ten näke­mys ei perus­tu kum­paan­kaan nois­ta syis­tä, vaan talou­del­li­siin ja sosi­aa­li­siin syihin. 

    Myös sitä voi pitää popu­lis­min raken­teel­li­se­na ilmen­ty­mä­nä, että vaa­li­lu­pauk­set on jo käsit­tee­nä vakiin­tu­nut ilmai­su, on ikään kuin hyväk­syt­ty tosia­sia, että val­taan pääs­täk­seen saa antaa lupauk­sia, joi­den toteut­ta­mi­nen tie­de­tään mah­dot­to­mak­si, mut­ta joi­hin osa äänes­tä­jis­tä uskoo ymmär­tä­mät­tä ettei nii­tä voi­da kos­kaan toteuttaa. 

    Tuos­sa on pari artik­ke­lia, jot­ka kaik­kien kan­nat­tai­si lukea riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä miel­tä on kysei­sis­tä asiois­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti. Tar­vi­taan oikeas­ti kun­nol­lis­ta vuo­ro­pu­he­lua ihan kai­kis­ta asiois­ta sen sijaan, että julis­te­taan omia näke­myk­siä ihmi­soi­keuk­sis­ta, maa­han­muu­tos­ta ja ympä­ris­tön suo­je­lus­ta ainoak­si oikeak­si totuu­dek­si, jos­ta ei voi neu­vo­tel­la. Kan­sa­lais­ten vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sia voi­daan kaven­taa eli demo­kra­ti­aa hei­ken­tää vetoa­mal­la sii­hen, ettei­vät ne kui­ten­kaan ymmär­rä, mut­ta lopul­ta se joh­taa huo­nom­paan tulok­seen, vie­lä äärim­mäi­sem­pien taho­jen val­taan nousuun. 

    http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005079150.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=8672d641f04476803d99d14cc5eac4fc

    Se, mikä val­ta­me­dial­la ja val­ta­puo­luei­den polii­ti­koil­la on jää­nyt huo­maa­mat­ta on, että val­tao­sa ihmi­sis­tä ei jaa hei­dän maa­il­mo­ja halaa­vaa elä­män­ta­paan­sa. Suu­rin osa ihmi­sis­tä elää koko elä­män­sä koti­mais­saan ja heil­le vie­ras on ker­ta kaik­ki­aan vierasta.

    Tilas­to­kes­kus Euros­ta­tin mukaan 500 mil­joo­nas­ta EU-kan­sa­lai­ses­ta vain noin 14 mil­joo­naa asuu jos­sain muus­sa maas­sa kuin min­kä kan­sa­lai­sia he ovat. Liik­ku­mat­to­muus on Euroo­pas­sa ylei­sem­pää kuin liik­ku­vuus: kaik­ki eivät halua jael­la pos­ki­pusu­ja Ber­lii­nin hipsterikortteleissa.”

    http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005078491.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=3&utm_source=tf-other&share=d9a55316629d6fa84255df3a18979321

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.