Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.1.2017

(esi­tys­lis­taan täs­tä)

Stans­vi­kin­kal­lion asemakaava

Kruu­nu­vuo­ren­ran­taan on tulos­sa kai­ken kaik­ki­aan 13 500 asu­kas­ta. Tämä kaa­va mah­dol­lis­taa asun­not run­saal­le 2 000 hengelle.

Kaa­va perus­tuu pää­osin vuo­den 2002 yleis­kaa­vaan ja vain vähäi­sel­tä osin Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan osay­leis­kaa­vaan. Näi­tä kah­ta se nou­dat­taa aut­ta­vas­ti. Uuden, vie­lä vah­vis­ta­mat­to­man yleis­kaa­van kan­nal­ta kaik­ki on kunnossa.

Kort­te­lin sisään jää luon­non­ti­lai­se­na itse Stans­vi­kin kal­lio, mikä tie­tys­ti vähän pie­nen­tää asuin­pin­ta-alaa, mut­ta kal­lioi­ta kyl­lä kan­nat­taa säi­lyt­tää. Raken­nusa­laa on vähän supis­tet­tu lepa­koi­den elin­ti­lan suojelemiseksi.

Kaa­va­ta­lou­del­li­ses­ti alue on erin­omai­nen, kus­tan­nuk­set vain 150/k‑m2, joten kai­ken kaik­ki­aan kau­pun­ki jää täs­tä noin 50 M€ voi­tol­le. Sil­lä sit­ten rahoi­te­taan ratikkasiltaa.

Huo­neis­to­tyyp­pien ja koko­jen ohjaa­mi­nen asemakaavoissa

(Vii­mek­si pöy­däl­le vasem­mis­to­lii­ton pyynnöstä)

Kiis­taa on kah­des­ta asias­ta. Esi­tyk­sen mukaan per­hea­sun­to­ja (vähin­tään 3h + kk) on olta­va asun­to­pin­ta-alas­ta 50 %. Val­tuus­ton pää­tök­sen mukaan tämä luku oli­si 40 % – 50 %. Lisäk­si viras­to esit­tää, että näi­den per­hea­sun­to­jen kes­ki­pin­ta-ala oli­si vähin­tään 80 neliö­tä, jot­ta myös vähän isom­pia per­hea­sun­to­ja raken­net­tai­siin. Tätä ei val­tuus­ton pää­tök­ses­sä ollut, ja sen me var­maan­kin pois­tam­me. Esil­lä on myös aja­tus las­kea tuo 50 % 40 %:ksi, mut­ta tätä pitää vie­lä sel­vit­tää. Tämä ei nimit­täin kos­ke ”ins­ti­tu­tio­naa­lis­ten” vuo­kra­ta­lo­yh­tiöi­den raken­ta­mia asun­to­ja. Kuin­ka suu­ri osa tämä on asun­to­kan­nas­ta? Kun jat­kos­sa Hel­sin­kiin tulee ilmei­ses­ti noin 10 000 asu­kas­ta lisää, näis­sä on myös per­hei­tä. Kovin pie­nek­si ei per­hea­sun­to­jen osuus sik­si voi laskea.

Huo­mat­ta­koon, että mui­ta kuin per­hea­sun­to­ja ei sää­del­lä lain­kaan. Lähiai­koi­na tulee siis run­saas­ti yksiöi­tä ja hyvin vähän kaksioita.

Minus­ta on perus­tel­tua lisä­tä tila­päi­ses­ti pie­na­sun­to­jen osuut­ta mel­ko pal­jon, mut­ta samal­la pitäi­si päät­tää, että tämä on vain tila­päis­tä, kos­ka on per­hei­den­kin voi­ta­va asua Hel­sin­gis­sä. Oikeas­taan pitäi­si teh­dä asun­to­ja, joi­ta on help­po yhdis­tää, muit­ta tätä kos­ke­va esi­tyk­se­ni ei men­nyt asun­to-ohjel­mas­sa läpi. Hel­sin­gin asun­to­kan­ta on kan­sain­vä­li­ses­ti ja maan sisäl­lä erit­täin pie­na­sun­to­voit­tois­ta, mikä ei voi olla ihan­ne­ti­la jat­kos­sa. Tie­däm­me myös, että nuor­ten osuus tulee kään­ty­mään las­kuun, kos­ka ikä­luo­kat ovat pie­nen­ty­neet ja maa­han­muut­to Viros­ta on tyrehtymässä.

Hämeen­tie 153 toi­mi­ti­la­tont­ti asunnoiksi

Kan­nat­ta­ma­ton toi­mi­ti­la pure­taan ja tilal­le asun­to­ja 440 hen­gel­le. Naa­pu­rit eivät pidä aja­tuk­ses­ta, kos­ka talo on kor­keam­pi kuin puret­ta­va ja kos­ka hal­vois­sa toi­mi­ti­lois­sa on kaik­kea kivaa. Jää­vä­sin itse­ni, kos­ka lähi­su­ku­lai­sel­la­ni on täs­sä vas­tus­ta­va intressi.

Tuos­sa koh­das­sa maan pääl­le on kaa­voi­tet­tu run­saas­ti pysä­köin­ti­paik­ko­ja, kun ne ovat muu­al­la Ara­bian­ran­nas­sa maan alla. Hei­ken­tää katu­mai­se­maa aika pal­jon ja vie tilaa asunnoilta.

Poik­kea­mis­lu­pa Rune­ber­gin­ka­tu 49 myy­mä­län muut­ta­mi­ses­ta asunnoksi

Talo­yh­tiö halu­aa poik­kea­mis­lu­val­la muut­taa pää­osan myy­mä­läs­tä asun­noik­si. Viras­to vas­tus­taa. Kokoo­mus pyy­si tämän vii­mek­si pöy­däl­le.  Pitäi­si ehtiä käy­dä kat­so­mas­sa. Nämä ovat vähän han­ka­lia paik­ko­ja myy­mä­löil­le, kos­ka talon edes­sä tai­taa olla pysäh­ty­mis­kiel­to. Tava­ran tuo­mi­nen myy­mä­lään lail­li­ses­ti sisään on liki mah­do­ton­ta. Muu­ten tuo oli­si hyvä paik­ka ruokakaupalle.

Poik­kea­mis­lu­pia

Mei­lah­den huvi­la-alu­eel­la luval­li­sest pure­tun suo­jel­lun raken­nuk­sen tilal­le halu­taan siir­tää pal­jon suu­rem­pi huvi­la. Viras­to esit­tää puollettavaksi.

Pitä­jän­mäel­lä Halu­taan raken­taa kaa­van mukai­nen talo vähän toi­seen paik­kaan, jot­ta pihas­ta tuli­si parem­pi ja jät­tää yksi auto­paik­ka rakentamatta.

Kal­lah­des­sa osoit­teis­sa Rive­lin­pol­ku 1:ssä, Hepo­saa­ren­tie 3 ja 4 ja Kal­vi­kin­nie­men­tie 23 kiin­teis­tö­vi­ras­to halu­aa muut­taa van­ho­ja ylei­seen käyt­töön kaa­voi­tet­tu­ja talo­ja asuin­käyt­töön, kos­ka ei ole löy­tä­nyt niil­le käyt­töä eikä ole rahaa pitää nii­tä kun­nos­sa. Tuo­ta tuo­ta. Teki­si mie­li äläh­tää, mut­ta näi­den huvi­loi­den käyt­tö on kiin­teis­tö­lau­ta­kun­nan asia ja kai ne ovat tätä selvittäneet.-

Käpy­läs­sä Mar­ja­tan­tie 27 omis­ta­ja halu­aa laa­jen­taa talo­aan tekeil­lä ole­van ase­ma­kaa­van mukai­ses­ti jo etuajassa.

 

 

30 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.1.2017”

  1. Tämä ei nimit­täin kos­ke ”ins­ti­tu­tio­naa­lis­ten vuo­kra­ta­lo­yh­tiöi­den raken­ta­mia asuntoja.”

    Siis AY liik­keel­le halu­taan antaa mono­po­li pien­ten vuo­kra-asun­to­jen raken­ta­mi­seen? Kas kun ei anne­ta niil­le omaa rahapainoa.

  2. Nämä ovat vähän han­ka­lia paik­ko­ja myy­mä­löil­le, kos­ka talon edes­sä tai­taa olla pysäh­ty­mis­kiel­to. Tava­ran tuo­mi­nen myy­mä­lään lail­li­ses­ti sitään on liki mah­do­ton­ta. Muu­ten tuo oli­si hyvä paik­ka ruokakaupalle.”

    Jake­luau­to voi pysäyt­tää Döbel­nin­ka­dul­le, jol­loin tulee mat­kaa vii­ti­sen­tois­ta met­riä. Tai sit­ten Rune­ber­gin­ka­dul­le, jos­sa tai­taa olla pysäyt­tä­mis­kiel­to vain osan aikaa. Ei kui­ten­kaan niin kuten kuor­ma-auto google mapsissa.

    https://www.google.fi/maps/@60.1780202,24.922641,3a,75y,133.71h,78.64t/data=!3m6!1e1!3m4!1s2NLZKAiRdL-7tjdEcMJDZg!2e0!7i13312!8i6656!6m1!1e1

  3. Mihin jäi se “lisää kau­pun­kia”…? Tuo havain­ne­ku­va on Vuo­saa­res­ta 60-luvun lopulta.

  4. Vii­mek­si kun ajoin Rune­ber­gin­ka­tua, koh­dal­la oli pysäh­ty­mis­kiel­to vain arki­sin aamu- ja ilta­ruuh­kien aikaan (7–9 ja 15–18), ja lau­an­tai­sin osan aamu­päi­väs­tä. Mui­na aikoi­na on vain pysä­köin­ti­kiel­to, eli kuor­man pur­ku ajo­ra­dal­la bus­si­kais­tal­la pysäh­tyen on ainoa lail­li­nen paik­ka. Mut­ta sehän vaa­ti­si että tilaa­ja sopii ajat jol­loin toi­mi­tus teh­dään, eikä se tai­da onnis­tua koti­mais­ten kul­je­tus­yri­tys­ten kans­sa lainkaan.

  5. Niin siis ovat­ko nuo näyt­te­lyik­ku­nat ole­vi­naan asun­to­ja? Löy­tyy­kö tar­peek­si eks­hi­bi­tio­nis­te­jä noi­ta kämp­piä asuttamaan?

  6. Kau­pun­ki oli­si jää­nyt vie­lä enem­män voi­tol­le jos yhtä koko alu­een arvok­kaim­mis­ta meren­ran­ta­ton­teis­ta ei oli­si kaa­voi­tet­tu lii­kun­ta­hal­lil­le ja kou­lu­ra­ken­nuk­sel­le. Hul­lua toi­min­taa. Eikö noi nyt oli­si saa­nut vähän eri­lai­sel­le pai­kal­le sijoi­tet­tua? Täl­löin nii­den sijain­ti­kin oli­si vie­lä ollut keskeisempi.

    Kyl­lä Kruu­nu­vuo­ren­ran­taan uusia asun­to­ja tulee, ja tämä koko­nais­mää­rän lisään­ty­mi­nen var­mas­ti aut­taa hidas­ta­maan Hel­sin­gin alu­een asun­to­jen yleis­tä hin­ta­ke­hi­tys­tä, mut­ta kan­ta­kau­pun­gin asun­to­jen hin­toi­hin ja nii­den pil­viin kar­kaa­mi­seen (sekä kan­ta­kau­pun­gin segre­gaa­tioon) näil­lä rat­kai­suil­la ei tule ole­maan min­kään­nä­köis­tä vai­ku­tus­ta. Päin­vas­toin, tämä vii­me vuo­si­na lisään­ty­nyt lähiö­ra­ken­ta­mi­nen tulee vain kiih­dyt­tä­mään kan­ta­kau­pun­gin asun­to­jen hin­to­jen nousua, kos­ka ihmis­mää­rä ja sitä kaut­ta sin­ne halua­vat ja sitä kaut­ta sin­ne halua­vien tulo­ta­so kas­vaa kovaa vauhtia.

    Tämä tulee ole­maan vali­tet­ta­va fak­ta niin kau­an kun kau­pun­ki­mai­seen ympä­ris­töön ja kau­pun­ki­mais­ten pal­ve­lui­den äärel­le halua­vil­le ihmi­sil­le ei yksin­ker­tai­ses­ti ole mui­ta vaih­toeh­to­ja kuin ne pin­ta-alal­taan pie­net ennen sotia raken­ne­tut alueet.

  7. En tie­dä muis­ta, mut­ta minus­ta tuos­sa havain­ne­ku­vas­sa tii­vis­tyy mel­kein kaik­ki se mikä Hel­sin­ki­läi­ses­sä kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa on men­nyt pieleen.

    Nyt jo tie­de­tään hyvin, että aiem­min raken­net­tu­ja lähiöi­tä tar­vit­see tii­vis­tää — mut­ta sit­ten joka rakoon jäte­tään noi­ta jou­to­mai­ta joi­ta kukaan ei käy­tä mihin­kään. Samat 60-luku­lai­set vir­heet tois­te­taan taas kertaalleen.

  8. Mitä pahaa on antaa raken­nus­liik­kei­den raken­taa mie­len­sä kyl­lyy­des­tä yksiöi­tä ja kak­sioi­ta? Eihän nii­tä lii­kaa kos­kaan tule ole­maan, kos­ka raken­ta­mi­nen uudel­leen­suun­na­taan kun/jos pien­ten asun­to­jen kysyn­tä tulee hellittämään.

  9. Kes­kus­te­li­ja on oikeas­sa. Jos jos­kus sat­tuu niin oudos­ti käy­mään, että pie­niä asun­to­ja tulee lii­kaa, suun­nit­te­li­joil­le anne­taan käs­ky teh­dä välil­lä isom­pia asun­to­ja. Niin se tasoit­tuu ajan oloon.

  10. Tämä voi olla val­lan­ku­mouk­sel­li­nen ja radi­kaa­li idea, mut­ta mitä jos teh­täi­siin­kin niin että ei raken­ne­ta kau­pun­gin­osa vaan talo kerrallaan?

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Joo ja seu­rauk­se­na vuo­ros­sa ole­va kau­pun­gin­osa täyn­nä yksiöitä? 

    Sata vuot­ta sit­ten osat­tiin raken­taa vii­saam­min. Sil­loin saa­tet­tiin raken­taa talo­ja, jois­sa oli pelk­kiä yksiöi­tä, tai talo­ja, jois­sa oli vain iso­ja asun­to­ja — mut­ta ne teh­tiin niin, että asun­to­ja on pys­ty­nyt jäl­keen­päin yhdis­tä­mään ja jakamaan.

  12. hart­sa: Nyt jo tie­de­tään hyvin, että aiem­min raken­net­tu­ja lähiöi­tä tar­vit­see tii­vis­tää – mut­ta sit­ten joka rakoon jäte­tään noi­ta jou­to­mai­ta joi­ta kukaan ei käy­tä mihin­kään. Samat 60-luku­lai­set vir­heet tois­te­taan taas kertaalleen.

    1960-luvul­la moder­nis­tis­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lua jo kri­ti­soi­tiin ja Suo­mes­sa­kin oli aja­tuk­sia kom­pak­tim­man kau­pun­gin raken­ta­mi­ses­ta. Aja­tuk­sis­ta käy­tän­töön pää­se­mi­nen vain tun­tuu kestävän…

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Joo ja seu­rauk­se­na vuo­ros­sa ole­va kau­pun­gin­osa täyn­nä yksiöitä? 

    Kal­lio. Arvos­tet­tu ja dynaa­mi­nen alue jos­sa on urbaa­nia kuhi­naa, katu­ruo­kaa, luo­via koh­taa­mi­sia, kah­vi­loi­ta. Eikö sitä halu­ta­kaan lisää…?

  14. hart­sa:
    En tie­dä muis­ta, mut­ta minus­ta tuos­sa havain­ne­ku­vas­sa tii­vis­tyy mel­kein kaik­ki se mikä Hel­sin­ki­läi­ses­sä kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa on men­nyt pieleen.

    Nyt jo tie­de­tään hyvin, että aiem­min raken­net­tu­ja lähiöi­tä tar­vit­see tii­vis­tää – mut­ta sit­ten joka rakoon jäte­tään noi­ta jou­to­mai­ta joi­ta kukaan ei käy­tä mihin­kään. Samat 60-luku­lai­set vir­heet tois­te­taan taas kertaalleen. 

    Näky­mät meren­ran­taan kal­lion pääl­tä oli­si siis pitä­nyt sul­kea raken­nus­mas­soil­la, vai mikä oli­si ollut parem­pi rat­kai­su? Noi­ta jou­to­mai­ta kut­su­taan myös pihoik­si ja ne ovat arvos­saan lap­si­per­heis­sä, var­sin­kin tuol­lai­set ete­lään suun­tau­tu­vat, valoi­sat ja lämpimät.

    Itse kan­na­tan yleen­sä tii­vis­tä umpi­kort­te­li­ra­ken­ta­mis­ta, mut­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa pitää ottaa myös maas­to huo­mioon; Kal­lio oli­si huo­mat­ta­vas­ti ankeam­pi kau­pun­gin­osa, jos Tork­ke­lin­mä­ki oli­si raken­net­tu ruu­tu­kaa­vak­si Lin­jo­jen tapaan.

    Lii­kun­ta­hal­lin ja kou­lun(?) sijoit­ta­mi­nen tuo­hon ran­taan vai­kut­taa pahim­ma­laa­tui­sel­ta tuh­lauk­sel­ta. Eikös tuos­sa pitäi­si olla ran­ta­pro­me­na­di ravin­to­loi­neen ja kah­vi­loi­neen sekä arvoa­sun­toi­neen (vrt Aurin­ko­ran­ta Vuo­saa­res­sa). Lii­kun­ta­hal­lien paik­ka oli­si lii­ken­teel­li­ses­ti kes­kei­sem­mil­lä pai­koil­la, ne tuot­ta­vat mel­ko pal­jon saat­to- ym liikennettä.

  15. hart­sa:

    Nyt jo tie­de­tään hyvin, että aiem­min raken­net­tu­ja lähiöi­tä tar­vit­see tii­vis­tää – mut­ta sit­ten joka rakoon jäte­tään noi­ta jou­to­mai­ta joi­ta kukaan ei käy­tä mihin­kään. Samat 60-luku­lai­set vir­heet tois­te­taan taas kertaalleen.

    Sii­nä raken­ta­mat­to­mal­la kal­liol­la tule­vai­suu­des­sa ora­va leik­kii ketun kans­sa ja lap­set oppi­vat erä­tai­to­ja. Tär­keä kal­lio. Kor­vaa­ma­ton kallio.

  16. Vil­le: Sata vuot­ta sit­ten osat­tiin raken­taa vii­saam­min. Sil­loin saa­tet­tiin raken­taa talo­ja, jois­sa oli pelk­kiä yksiöi­tä, tai talo­ja, jois­sa oli vain iso­ja asun­to­ja – mut­ta ne teh­tiin niin, että asun­to­ja on pys­ty­nyt jäl­keen­päin yhdis­tä­mään ja jakamaan.

    Vahin­gos­sa. Ei jaka­mi­nen tai yhdis­tä­mi­nen kuu­lu­nut var­si­nai­ses­ti suun­ni­tel­maan. Se kuu­lui, ettei pal­ve­lus­väen sopi­nut kul­kea pää­oves­ta ja että kan­ta­vat raken­teet oli­vat pyl­väi­tä ja pila­rei­ta, eivät seiniä.

    Eni­veis, asun­non jaka­mi­nen eril­li­sik­si osa­ke­sar­joik­si on tänä päi­vä­nä käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta, kos­ka sään­tö­suo­mi ja kateel­li­set naapurit.

  17. Lund­vis­tin Jul­le:
    Eni­veis, asun­non jaka­mi­nen eril­li­sik­si osa­ke­sar­joik­si on tänä päi­vä­nä käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta, kos­ka sään­tö­suo­mi ja kateel­li­set naapurit.

    Ei pidä paik­kaan­sa, olen sen itse­kin teh­nyt. Ja vie­lä­pä Kal­lios­sa, täs­sä lap­si­per­hei­den tai­vaas­sa, jos­sa tila­van per­hea­sun­non myy­mi­nen osoit­tau­tui mah­dot­to­mak­si. Joten sii­tä vain jaka­maan kah­dek­si pie­nek­si asun­nok­si. Sen jäl­keen kaik­ki oli­vat tyytyväisiä.

    Kyl­lä se on ihan mah­dol­lis­ta. Ei nope­aa eikä hal­paa mut­ta täy­sin mahdollista.

  18. Lund­vis­tin Jul­le:
    Eni­veis, asun­non jaka­mi­nen eril­li­sik­si osa­ke­sar­joik­si on tänä päi­vä­nä käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta, kos­ka sään­tö­suo­mi ja kateel­li­set naapurit. 

    Yhdis­tä­mi­set onnis­tu­vat yleen­sä ihan hyvin. Jaka­mi­set­kin, jos osa­ke­sar­jat ovat alun perin olleet erilliset.
    Sii­tä sään­tö­suo­mi pitää huo­len, ettei asun­to­ja voi yhdis­tää, kuten tut­ta­va­per­he teki toi­ses­sa EU-maas­sa ja liit­ti vie­rek­käi­sis­sä talois­sa ole­vat asun­not teke­mäl­lä aukon talojrn väli­seen seinään 😉

  19. Tuo­mas L.: Näky­mät meren­ran­taan kal­lion pääl­tä oli­si siis pitä­nyt sul­kea raken­nus­mas­soil­la, vai mikä oli­si ollut parem­pi rat­kai­su? Noi­ta jou­to­mai­ta kut­su­taan myös pihoik­si ja ne ovat arvos­saan lap­si­per­heis­sä, var­sin­kin tuol­lai­set ete­lään suun­tau­tu­vat, valoi­sat ja lämpimät.

    Tuo kuvan kal­lio on minus­ta vie­lä ihan ok. Lop­pu avoin tila on taas aivan jär­jet­tö­män suu­ri ver­rat­tu­na jopa havain­ne­ku­van yltiö­op­ti­mis­ti­seen ihmis­mää­rään; mik­si tuon “polun” täy­tyy olla noin leveä? Näin yhte­nä esi­merk­ki­nä. Pihaa voi toki olla, mut­ta mitä jos mitoi­tet­tai­siin nii­den mää­rä ja pin­ta-ala rea­lis­ti­ses­ti suh­tees­sa asuk­kai­siin? Nuo talot ovat sen ver­ran mata­lia ja sen ver­ran kau­ka­na toi­sis­taan, että syk­syi­se­nä nor­mi­päi­vä­nä tuol­la kuvas­sa oikeal­la ole­val­la pihal­la on 0.3 las­ta puo­len tun­nin ajan. Minus­ta se on aika vähän ver­rat­tu­na vaihtoehtoiskustannukseen. 

    Pihat eivät edes olleet se jou­to­maa jota alun perin tarkoitin.

  20. ant­ti:
    “Tämä ei nimit­täin kos­ke ”ins­ti­tu­tio­naa­lis­ten vuo­kra­ta­lo­yh­tiöi­den raken­ta­mia asuntoja.”

    Siis AY liik­keel­le halu­taan antaa mono­po­li pien­ten vuo­kra-asun­to­jen raken­ta­mi­seen? Kas kun eian­ne­ta niil­le omaa rahapainoa.

    Sitä­hän tuos­sa ollaan tekemässä!

    Tuol­la Stans­vi­kin kaa­val­la (havain­ne­ku­va mukaan) ei ole mitään teke­mis­tä kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sen kans­sa. Hyvä vih­je: pal­kat­kaa edes yksi kaa­voit­ta­ja, joka ymmär­tää jotain kaupungista.

    1. Tuo kos­kee kaik­kia vuo­kra­ta­lo­hank­kei­ta ja siis yksi­tyis­tä maa­ta. Mikä taho tahan­sa saa ostaa ton­tin ytk­si­tyi­sil­tä ja jos on raken­tams­sa sii­hen vuo­kra­ta­loa, pin­ta-ala­ra­joit­teet eivät sitä koske.

  21. hart­sa: … mik­si tuon “polun” täy­tyy olla noin leveä?

    Kos­ka se on mitoi­tet­tu auto­lii­ken­teen nor­mien mukaan. Käy­tän­nös­sä sitä tul­laan käyt­tä­mään pysä­köin­tiin ja läpiajoliikenteeseen

    Hel­sin­gis­sä saa pysä­köi­dä ja oikais­ta mis­tä vaan. Estei­tä ei ole ja val­von­taa­kin vain Katajanokalla.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo kos­kee kaik­kia vuo­kra­ta­lo­hank­kei­ta ja siis yksi­tyis­tä maa­ta. Mikä taho tahan­sa saa ostaa ton­tin ytk­si­tyi­sil­tä ja jos on raken­tams­sa sii­hen vuo­kra­ta­loa, pin­ta-ala­ra­joit­teet eivät sitä koske. 

    Miten kau­an talon pitää pysyä vuokratalona?

    1. Miten kau­an talon pitää pysyä vuokratalona?

      En todel­la tie­dä. Ihmet­te­len tuo­ta mää­ri­tel­mää muu­ten­kin, kos­ka niin sano­tuis­ta omist6usasunnoista puo­let oste­taan sijoi­tusa­sun­noik­si ja pan­naan vuo­kral­le. Nuo vuo­kra­ta­lot eivät ole mitään hyvän­te­ke­vä’i­syyt­tä, vaan niis­tä ote­taan niin kovaa vuo­kraa kuin saa­daan. Sen ver­fran kova on vuokr­ta­ta­so, ettei var­maan­kaan ole kii­ret­tä muut­taa nii­tä omistusasunnoiksi.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Paloau­toil­la pitää pääs­tä joka paikkaan.

    Okei. Mitäs jos teh­täi­siin niin, että on ajo­ra­ta, jota paloau­to käyt­tää, ja sit­ten on muut väy­lät, jot­ka on mitoi­tet­tu muil­la tavoin? Ihme kyl­lä tämä toi­mii sekä Kata­ja­no­kal­la, Lon­toos­sa ja Tokios­sa — jos­sa ajo­ra­ta ja muu väy­lä on pait­si kapeam­pi, myös sekoitettu.

  24. En. Mut­ta tuo kuva on 60-luku­lai­nen kata­stro­fi. Jos se ei ole edus­ta­va — tar­koi­tus kai on, että se oli­si — tämän voi toki tuo­da esiin.

  25. No, nyt kat­soin ase­ma­kaa­van. Tilan­ne on juu­ri niin kau­hea kuin ajat­te­lin; tuon Katin­paa­den­po­lun ole­mas­sao­lol­le tuol­lai­se­na ei tun­nu ole­van kau­heas­ti perus­te­lua ja jou­to­mai­den anteek­si siis “piho­jen” osuus on ihan niin kuin kuvas­sa. Hau­li­kon­kan­ta­ma on olta­va, asut­tiin sit­ten Hel­sin­gis­sä tai muu­al­la. Eri­tyi­ses­ti nii­den ole­mas­sao­lo tun­tuu jär­jet­tö­mäl­tä, kun tuo kallio/risupusikko on jätet­ty raken­ta­mat­ta, puhu­mat­ta­kaan nyt kai­kes­ta sii­tä, mikä on luul­ta­vas­ti aika pit­kään vie­lä ihan kadun toi­sel­la puolella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.