(esityslistaan tästä)
Stansvikinkallion asemakaava
Kruunuvuorenrantaan on tulossa kaiken kaikkiaan 13 500 asukasta. Tämä kaava mahdollistaa asunnot runsaalle 2 000 hengelle.
Kaava perustuu pääosin vuoden 2002 yleiskaavaan ja vain vähäiseltä osin Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaan. Näitä kahta se noudattaa auttavasti. Uuden, vielä vahvistamattoman yleiskaavan kannalta kaikki on kunnossa.
Korttelin sisään jää luonnontilaisena itse Stansvikin kallio, mikä tietysti vähän pienentää asuinpinta-alaa, mutta kallioita kyllä kannattaa säilyttää. Rakennusalaa on vähän supistettu lepakoiden elintilan suojelemiseksi.
Kaavataloudellisesti alue on erinomainen, kustannukset vain 150/k‑m2, joten kaiken kaikkiaan kaupunki jää tästä noin 50 M€ voitolle. Sillä sitten rahoitetaan ratikkasiltaa.
Huoneistotyyppien ja kokojen ohjaaminen asemakaavoissa
(Viimeksi pöydälle vasemmistoliiton pyynnöstä)
Kiistaa on kahdesta asiasta. Esityksen mukaan perheasuntoja (vähintään 3h + kk) on oltava asuntopinta-alasta 50 %. Valtuuston päätöksen mukaan tämä luku olisi 40 % – 50 %. Lisäksi virasto esittää, että näiden perheasuntojen keskipinta-ala olisi vähintään 80 neliötä, jotta myös vähän isompia perheasuntoja rakennettaisiin. Tätä ei valtuuston päätöksessä ollut, ja sen me varmaankin poistamme. Esillä on myös ajatus laskea tuo 50 % 40 %:ksi, mutta tätä pitää vielä selvittää. Tämä ei nimittäin koske ”institutionaalisten” vuokrataloyhtiöiden rakentamia asuntoja. Kuinka suuri osa tämä on asuntokannasta? Kun jatkossa Helsinkiin tulee ilmeisesti noin 10 000 asukasta lisää, näissä on myös perheitä. Kovin pieneksi ei perheasuntojen osuus siksi voi laskea.
Huomattakoon, että muita kuin perheasuntoja ei säädellä lainkaan. Lähiaikoina tulee siis runsaasti yksiöitä ja hyvin vähän kaksioita.
Minusta on perusteltua lisätä tilapäisesti pienasuntojen osuutta melko paljon, mutta samalla pitäisi päättää, että tämä on vain tilapäistä, koska on perheidenkin voitava asua Helsingissä. Oikeastaan pitäisi tehdä asuntoja, joita on helppo yhdistää, muitta tätä koskeva esitykseni ei mennyt asunto-ohjelmassa läpi. Helsingin asuntokanta on kansainvälisesti ja maan sisällä erittäin pienasuntovoittoista, mikä ei voi olla ihannetila jatkossa. Tiedämme myös, että nuorten osuus tulee kääntymään laskuun, koska ikäluokat ovat pienentyneet ja maahanmuutto Virosta on tyrehtymässä.
Hämeentie 153 toimitilatontti asunnoiksi
Kannattamaton toimitila puretaan ja tilalle asuntoja 440 hengelle. Naapurit eivät pidä ajatuksesta, koska talo on korkeampi kuin purettava ja koska halvoissa toimitiloissa on kaikkea kivaa. Jääväsin itseni, koska lähisukulaisellani on tässä vastustava intressi.
Tuossa kohdassa maan päälle on kaavoitettu runsaasti pysäköintipaikkoja, kun ne ovat muualla Arabianrannassa maan alla. Heikentää katumaisemaa aika paljon ja vie tilaa asunnoilta.
Poikkeamislupa Runeberginkatu 49 myymälän muuttamisesta asunnoksi
Taloyhtiö haluaa poikkeamisluvalla muuttaa pääosan myymälästä asunnoiksi. Virasto vastustaa. Kokoomus pyysi tämän viimeksi pöydälle. Pitäisi ehtiä käydä katsomassa. Nämä ovat vähän hankalia paikkoja myymälöille, koska talon edessä taitaa olla pysähtymiskielto. Tavaran tuominen myymälään laillisesti sisään on liki mahdotonta. Muuten tuo olisi hyvä paikka ruokakaupalle.
Poikkeamislupia
Meilahden huvila-alueella luvallisest puretun suojellun rakennuksen tilalle halutaan siirtää paljon suurempi huvila. Virasto esittää puollettavaksi.
Pitäjänmäellä Halutaan rakentaa kaavan mukainen talo vähän toiseen paikkaan, jotta pihasta tulisi parempi ja jättää yksi autopaikka rakentamatta.
Kallahdessa osoitteissa Rivelinpolku 1:ssä, Heposaarentie 3 ja 4 ja Kalvikinniementie 23 kiinteistövirasto haluaa muuttaa vanhoja yleiseen käyttöön kaavoitettuja taloja asuinkäyttöön, koska ei ole löytänyt niille käyttöä eikä ole rahaa pitää niitä kunnossa. Tuota tuota. Tekisi mieli älähtää, mutta näiden huviloiden käyttö on kiinteistölautakunnan asia ja kai ne ovat tätä selvittäneet.-
Käpylässä Marjatantie 27 omistaja haluaa laajentaa taloaan tekeillä olevan asemakaavan mukaisesti jo etuajassa.
“Tämä ei nimittäin koske ”institutionaalisten vuokrataloyhtiöiden rakentamia asuntoja.”
Siis AY liikkeelle halutaan antaa monopoli pienten vuokra-asuntojen rakentamiseen? Kas kun ei anneta niille omaa rahapainoa.
“Nämä ovat vähän hankalia paikkoja myymälöille, koska talon edessä taitaa olla pysähtymiskielto. Tavaran tuominen myymälään laillisesti sitään on liki mahdotonta. Muuten tuo olisi hyvä paikka ruokakaupalle.”
Jakeluauto voi pysäyttää Döbelninkadulle, jolloin tulee matkaa viitisentoista metriä. Tai sitten Runeberginkadulle, jossa taitaa olla pysäyttämiskielto vain osan aikaa. Ei kuitenkaan niin kuten kuorma-auto google mapsissa.
https://www.google.fi/maps/@60.1780202,24.922641,3a,75y,133.71h,78.64t/data=!3m6!1e1!3m4!1s2NLZKAiRdL-7tjdEcMJDZg!2e0!7i13312!8i6656!6m1!1e1
Mihin jäi se “lisää kaupunkia”…? Tuo havainnekuva on Vuosaaresta 60-luvun lopulta.
Viimeksi kun ajoin Runeberginkatua, kohdalla oli pysähtymiskielto vain arkisin aamu- ja iltaruuhkien aikaan (7–9 ja 15–18), ja lauantaisin osan aamupäivästä. Muina aikoina on vain pysäköintikielto, eli kuorman purku ajoradalla bussikaistalla pysähtyen on ainoa laillinen paikka. Mutta sehän vaatisi että tilaaja sopii ajat jolloin toimitus tehdään, eikä se taida onnistua kotimaisten kuljetusyritysten kanssa lainkaan.
Niin siis ovatko nuo näyttelyikkunat olevinaan asuntoja? Löytyykö tarpeeksi ekshibitionistejä noita kämppiä asuttamaan?
Kaupunki olisi jäänyt vielä enemmän voitolle jos yhtä koko alueen arvokkaimmista merenrantatonteista ei olisi kaavoitettu liikuntahallille ja koulurakennukselle. Hullua toimintaa. Eikö noi nyt olisi saanut vähän erilaiselle paikalle sijoitettua? Tällöin niiden sijaintikin olisi vielä ollut keskeisempi.
Kyllä Kruunuvuorenrantaan uusia asuntoja tulee, ja tämä kokonaismäärän lisääntyminen varmasti auttaa hidastamaan Helsingin alueen asuntojen yleistä hintakehitystä, mutta kantakaupungin asuntojen hintoihin ja niiden pilviin karkaamiseen (sekä kantakaupungin segregaatioon) näillä ratkaisuilla ei tule olemaan minkäännäköistä vaikutusta. Päinvastoin, tämä viime vuosina lisääntynyt lähiörakentaminen tulee vain kiihdyttämään kantakaupungin asuntojen hintojen nousua, koska ihmismäärä ja sitä kautta sinne haluavat ja sitä kautta sinne haluavien tulotaso kasvaa kovaa vauhtia.
Tämä tulee olemaan valitettava fakta niin kauan kun kaupunkimaiseen ympäristöön ja kaupunkimaisten palveluiden äärelle haluaville ihmisille ei yksinkertaisesti ole muita vaihtoehtoja kuin ne pinta-alaltaan pienet ennen sotia rakennetut alueet.
En tiedä muista, mutta minusta tuossa havainnekuvassa tiivistyy melkein kaikki se mikä Helsinkiläisessä kaupunkisuunnittelussa on mennyt pieleen.
Nyt jo tiedetään hyvin, että aiemmin rakennettuja lähiöitä tarvitsee tiivistää — mutta sitten joka rakoon jätetään noita joutomaita joita kukaan ei käytä mihinkään. Samat 60-lukulaiset virheet toistetaan taas kertaalleen.
Mitä pahaa on antaa rakennusliikkeiden rakentaa mielensä kyllyydestä yksiöitä ja kaksioita? Eihän niitä liikaa koskaan tule olemaan, koska rakentaminen uudelleensuunnataan kun/jos pienten asuntojen kysyntä tulee hellittämään.
Joo ja seurauksena vuorossa oleva kaupunginosa täynnä yksiöitä?
Keskustelija on oikeassa. Jos joskus sattuu niin oudosti käymään, että pieniä asuntoja tulee liikaa, suunnittelijoille annetaan käsky tehdä välillä isompia asuntoja. Niin se tasoittuu ajan oloon.
Tämä voi olla vallankumouksellinen ja radikaali idea, mutta mitä jos tehtäisiinkin niin että ei rakenneta kaupunginosa vaan talo kerrallaan?
Sata vuotta sitten osattiin rakentaa viisaammin. Silloin saatettiin rakentaa taloja, joissa oli pelkkiä yksiöitä, tai taloja, joissa oli vain isoja asuntoja — mutta ne tehtiin niin, että asuntoja on pystynyt jälkeenpäin yhdistämään ja jakamaan.
1960-luvulla modernistista kaupunkisuunnittelua jo kritisoitiin ja Suomessakin oli ajatuksia kompaktimman kaupungin rakentamisesta. Ajatuksista käytäntöön pääseminen vain tuntuu kestävän…
Kallio. Arvostettu ja dynaaminen alue jossa on urbaania kuhinaa, katuruokaa, luovia kohtaamisia, kahviloita. Eikö sitä halutakaan lisää…?
Näkymät merenrantaan kallion päältä olisi siis pitänyt sulkea rakennusmassoilla, vai mikä olisi ollut parempi ratkaisu? Noita joutomaita kutsutaan myös pihoiksi ja ne ovat arvossaan lapsiperheissä, varsinkin tuollaiset etelään suuntautuvat, valoisat ja lämpimät.
Itse kannatan yleensä tiivistä umpikorttelirakentamista, mutta kaupunkisuunnittelussa pitää ottaa myös maasto huomioon; Kallio olisi huomattavasti ankeampi kaupunginosa, jos Torkkelinmäki olisi rakennettu ruutukaavaksi Linjojen tapaan.
Liikuntahallin ja koulun(?) sijoittaminen tuohon rantaan vaikuttaa pahimmalaatuiselta tuhlaukselta. Eikös tuossa pitäisi olla rantapromenadi ravintoloineen ja kahviloineen sekä arvoasuntoineen (vrt Aurinkoranta Vuosaaressa). Liikuntahallien paikka olisi liikenteellisesti keskeisemmillä paikoilla, ne tuottavat melko paljon saatto- ym liikennettä.
Siinä rakentamattomalla kalliolla tulevaisuudessa orava leikkii ketun kanssa ja lapset oppivat erätaitoja. Tärkeä kallio. Korvaamaton kallio.
Vahingossa. Ei jakaminen tai yhdistäminen kuulunut varsinaisesti suunnitelmaan. Se kuului, ettei palvelusväen sopinut kulkea pääovesta ja että kantavat rakenteet olivat pylväitä ja pilareita, eivät seiniä.
Eniveis, asunnon jakaminen erillisiksi osakesarjoiksi on tänä päivänä käytännössä mahdotonta, koska sääntösuomi ja kateelliset naapurit.
Ei pidä paikkaansa, olen sen itsekin tehnyt. Ja vieläpä Kalliossa, tässä lapsiperheiden taivaassa, jossa tilavan perheasunnon myyminen osoittautui mahdottomaksi. Joten siitä vain jakamaan kahdeksi pieneksi asunnoksi. Sen jälkeen kaikki olivat tyytyväisiä.
Kyllä se on ihan mahdollista. Ei nopeaa eikä halpaa mutta täysin mahdollista.
Yhdistämiset onnistuvat yleensä ihan hyvin. Jakamisetkin, jos osakesarjat ovat alun perin olleet erilliset.
Siitä sääntösuomi pitää huolen, ettei asuntoja voi yhdistää, kuten tuttavaperhe teki toisessa EU-maassa ja liitti vierekkäisissä taloissa olevat asunnot tekemällä aukon talojrn väliseen seinään 😉
Tuo kuvan kallio on minusta vielä ihan ok. Loppu avoin tila on taas aivan järjettömän suuri verrattuna jopa havainnekuvan yltiöoptimistiseen ihmismäärään; miksi tuon “polun” täytyy olla noin leveä? Näin yhtenä esimerkkinä. Pihaa voi toki olla, mutta mitä jos mitoitettaisiin niiden määrä ja pinta-ala realistisesti suhteessa asukkaisiin? Nuo talot ovat sen verran matalia ja sen verran kaukana toisistaan, että syksyisenä normipäivänä tuolla kuvassa oikealla olevalla pihalla on 0.3 lasta puolen tunnin ajan. Minusta se on aika vähän verrattuna vaihtoehtoiskustannukseen.
Pihat eivät edes olleet se joutomaa jota alun perin tarkoitin.
Sitähän tuossa ollaan tekemässä!
Tuolla Stansvikin kaavalla (havainnekuva mukaan) ei ole mitään tekemistä kaupunkirakentamisen kanssa. Hyvä vihje: palkatkaa edes yksi kaavoittaja, joka ymmärtää jotain kaupungista.
Tuo koskee kaikkia vuokratalohankkeita ja siis yksityistä maata. Mikä taho tahansa saa ostaa tontin ytksityisiltä ja jos on rakentamssa siihen vuokrataloa, pinta-alarajoitteet eivät sitä koske.
Koska se on mitoitettu autoliikenteen normien mukaan. Käytännössä sitä tullaan käyttämään pysäköintiin ja läpiajoliikenteeseen
Helsingissä saa pysäköidä ja oikaista mistä vaan. Esteitä ei ole ja valvontaakin vain Katajanokalla.
Paloautoilla pitää päästä joka paikkaan.
Miten kauan talon pitää pysyä vuokratalona?
En todella tiedä. Ihmettelen tuota määritelmää muutenkin, koska niin sanotuista omist6usasunnoista puolet ostetaan sijoitusasunnoiksi ja pannaan vuokralle. Nuo vuokratalot eivät ole mitään hyväntekevä’isyyttä, vaan niistä otetaan niin kovaa vuokraa kuin saadaan. Sen verfran kova on vuokrtataso, ettei varmaankaan ole kiirettä muuttaa niitä omistusasunnoiksi.
Okei. Mitäs jos tehtäisiin niin, että on ajorata, jota paloauto käyttää, ja sitten on muut väylät, jotka on mitoitettu muilla tavoin? Ihme kyllä tämä toimii sekä Katajanokalla, Lontoossa ja Tokiossa — jossa ajorata ja muu väylä on paitsi kapeampi, myös sekoitettu.
hartsa. Oletko tutustunut tuohon suunnitelmaan lainkaan?
En. Mutta tuo kuva on 60-lukulainen katastrofi. Jos se ei ole edustava — tarkoitus kai on, että se olisi — tämän voi toki tuoda esiin.
No, nyt katsoin asemakaavan. Tilanne on juuri niin kauhea kuin ajattelin; tuon Katinpaadenpolun olemassaololle tuollaisena ei tunnu olevan kauheasti perustelua ja joutomaiden anteeksi siis “pihojen” osuus on ihan niin kuin kuvassa. Haulikonkantama on oltava, asuttiin sitten Helsingissä tai muualla. Erityisesti niiden olemassaolo tuntuu järjettömältä, kun tuo kallio/risupusikko on jätetty rakentamatta, puhumattakaan nyt kaikesta siitä, mikä on luultavasti aika pitkään vielä ihan kadun toisella puolella.