Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.1.2017 osa 2

(esi­tys­lis­taan täs­tä)

Pyö­räi­ly­ba­ro­met­ri

Perä­ti 57 hel­sin­ki­läi­sis­tä pyö­räi­lee aina­kin ker­ran vii­kos­sa lumet­to­ma­na aika­na, 11 % ympä­ri vuo­den. Suu­rin osa on hyö­ty­lii­ken­net­tä – ollaan siis mat­kal­la jon­ne­kin ja vain 14 % sanoi kun­toi­lun syyk­si pyö­räi­lyyn. Kun­toi­lu syy­nä pyö­räi­lyyn oli yleis­tä ikään­ty­nei­den koh­dal­la. Nuo­rem­mil­la syy­nä oli sen käte­vyys liik­ku­mis­muo­toa­ja sekä myön­tei­nen vai­ku­tus terveyteen.

Pyö­räi­lyn edis­tä­mi­ses­tä ollaan lähes yksi­mie­li­siä. 96 pro­sent­tia kai­kis­ta hel­sin­ki­läi­sis­tä kan­nat­ti pyö­räi­lyn edis­tä­mis­tä ja 92 niis­tä­kin, jot­ka eivät itse pyöräile.

Myön­tei­syys pyö­räi­lyä koh­taan kor­re­loi sel­väs­ti kou­lu­tus­ta­son kans­sa niin, että mitä kor­keam­pi kou­lu­tus, sitä enem­män pyö­räi­lee itse ja kan­nat­taa pyöräilyä.

Pyö­räi­ly­olo­suh­tei­siin ollaan pää­sääsn­töi­ses­ti tyy­ty­väi­siä. Tyy­ty­väi­siä vai mel­ko tyy­ty­väi­siä oli 87% vas­taa­jis­ta, mis­sä on nousua kah­den vuo­den takai­ses­ta 4 pro­sent­tiyk­sik­köä. Se on aika iso nousu, kun ollaan näin lähel­lä sataa prosenttia.

Rapor­tin voi lukea täs­tä.

Hel­sin­ki­läis­ten liik­ku­mis­tot­tu­muk­set vuon­na 2016

Asi­aa on tut­kit­tu 3 000 hen­gen otok­sel­la puhe­lin­haas­tat­te­lu­na. Tulok­set eivät yllä­tä. Kan­ta­kau­pun­gis­sa mat­ko­ja on vähän enem­män kuin esi­kau­pun­kia­lueil­la ja kan­ta­kau­pun­gis­sa pai­not­tuu käve­ly ja jouk­ko­lii­ken­ne. Vain noin 13 % mat­kois­ta teh­dään autol­la. Esi­kau­pun­kia­lueil­la auton osuus on jopa yli nel­jän­nes kai­kis­ta mat­kois­ta niin, että autol­la lii­ku­taan lähes yhtä pal­jon kuin joukkoliikenteessä.

Mat­ka tar­koit­taa täs­sä mat­kaa pai­kas­ta A paik­kaan B ja se tilas­toi­tuu sil­le kul­ku­muo­dol­le, jol­la teh­tiin pisin mat­ka. Yhdes­tä mat­kas­ta ei voi siis tul­la sekä käve­ly­mat­kaa pysä­kil­le että joukkoliikennematkaa.

Mie­het ja nai­set käyt­tä­vät autoa lähes yhtä pal­jon ikä­luo­kas­sa 33 – 44 vuot­ta, mut­ta muu­ten mie­het käyt­tä­vät autoa sel­väs­ti enem­män kuin naiset.

Mut­ta sit­ten. Tut­ki­mus on teh­ty joka vuo­si vuo­si­na 2012 – 2016. Tämän mukaan mat­ko­jen mää­rä oli­si nous­sut vuo­des­ta 2015 vuo­teen 2016 perä­ti 13 %:lla. Ei ole mah­dol­lis­ta. Otok­ses­sa on jotain vikaa tai tut­ki­mus­ta­pa on vaih­del­lut vuo­sit­tain. Vuo­tui­set vaih­te­lut ovat aivan lii­an suu­ria, kun on kysy­mys niin vakiin­tu­nees­ta asias­ta kuin päi­vit­täi­sis­tä matkoista.

Rapor­tin voi lukea täs­tä

Kaup­pa­lan­tie 27 – 29 täydennyskaava

Lähel­lä ase­maa sijait­se­val­le ton­til­le raken­ne­taan yksi talo lisää. Tämä oli meil­lä syys­kuus­sa. Nyt se on tul­lut lausun­noil­ta, eikä sii­hen teh­dä mer­kit­tä­viä muutoksia.

Hel­sin­gin allas Oy:n poik­kea­mis­lu­pa Kaup­pa­to­rin edus­tal­la Katajanokalla

Lop­pu­ke­säs­tä aloit­ta­nut Allas on saa­mas­sa poik­kea­mis­lu­van olla siel­lä vuo­teen 2030 saak­ka, Luvan ehto­na on, että alue ava­taan itse alla­sa­luei­ta lukuun otta­mat­ta mak­sut­to­ma­na ylei­söl­lä. Hank­keen vetä­jät ovat voi­mak­kaas­ti eri miel­tä ja sano­vat, että tämä vie hank­keel­ta kan­nat­ta­vuu­den ja hait­taa toi­min­taa merkittävästi.

Haki­jan perus­te­lut kan­nal­leen ovat poik­keuk­sel­li­ses­ti jul­ki­sel­la lis­tal­la. Ne käy­vät ilmi täs­tä

Pyö­rä- ja jalan­kul­ku­rei­tin leven­tä­mi­nen Töölönlahdella

Reit­tiä, joka läh­tee Fin­lan­dia­ta­lon koh­dal­ta koh­ti Lin­nun­lau­lua, leven­ne­tään Fin­lan­dia­ta­lon ja radan väli­sel­lä osal­la. Jalan­kul­ki­joi­ta ja pyö­räi­li­jöi­tä erot­ta­maan raken­ne­taan saman­lai­nen kivi­paa­si kuin on Töö­lön­lah­den län­si­reu­naa kul­ke­val­la rei­til­lä. Hyvä! Sii­nä on ollut vähän ahdasta.

 

47 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.1.2017 osa 2”

  1. Joten­kin epäi­lyt­tää myös tuo pyö­räi­ly­ba­ro­met­ri. Ei vas­taa omia havain­to­ja lain­kaan. Aina­kaan mei­dän nykyi­siä ja edel­li­sen asun­non naa­pu­rei­ta ei näe kos­kaan pyö­räl­lä. Las­ke­taan­ko pyö­räi­li­jöi­tä liikennelaskennoissa?

  2. Itä­me­ren suu­rim­mal­le kaup­pa­kes­kuk­sel­le hei­te­tään kym­me­niä mil­joo­nia veron­mak­sa­jien tukea ja sit­ten ne vie­lä keh­taa pis­tää 40 pin­nan alen­nuk­sen lipuil­le. Nyt sit­ten mais­sa viran­omai­nen tekee Altaal­le täl­lai­sen nau­ret­ta­van tem­pun. Mikä vit­tu vaivaa?

  3. Mik­si Altaan poik­kea­mis­lu­van pitää kes­tää noin pit­kään? Jos teke­vät kon­kan tai hom­ma muu­ten menee rei­sil­le, niis­tä ei sit­ten pääs­tä­kään enää eroon millään.

  4. Allas. Mie­len­kiin­toi­nen idea, mut­ta 14 vuot­ta on pit­kä aika. ja toi­saal­ta lyhyt aika .…

  5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Perä­ti 57 hel­sin­ki­läi­sis­tä pyö­räi­lee aina­kin ker­ran vii­kos­sa lumet­to­ma­na aikana

    Katu­ku­van perus­teel­la luu­li­si että pal­jon enem­män (sar­kas­mia).

    Mitä pyö­räi­lyn kan­nat­ta­mi­nen tark­kaan ottaen tar­koit­taa? Lisää vero­ra­ho­ja pyö­rä­tei­hin? Pol­ku­pyö­rien ja varus­tei­den ALV alas?

    Minä kan­na­tan lii­ken­teen jär­jes­tä­mis­tä niin, että kus­ta­kin lii­ken­ne­muo­dos­ta perit­tä­vä vero vas­taa lii­ken­tees­tä val­tiol­le aiheu­tu­via kus­tan­nuk­sia ja yhteis­kun­nal­le aiheu­tu­via ulkois­hait­to­ja: autoi­lun (lin­ja-autoi­lu mukaan­lu­kien) vero­tus kat­taa auto­tei­hin mene­vät kus­tan­nuk­set ja pääs­tös­tä aiheu­tu­vat ulkois­hai­tat, pyö­rien ALV pyö­rä­tei­den yllä­pi­don jne. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­tai­si jouk­ko­lii­ken­teen hin­nan rajua nousua ja mää­rän las­kua ja ben­sa­ve­ron las­ke­mis­ta. Auto­ve­ro on jos­sain mää­rin perus­tel­tu niin kau­an kun kau­pun­ki hin­noit­te­lee kadun­var­si­paik­kan­sa sel­väs­ti alle mark­ki­na­hin­nan. Luul­ta­vas­ti pyö­räi­ly lisään­tyi­si kos­ka enti­siä jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jiä siir­tyi­si sii­hen, mut­ta sitä­kin enem­män autoilu.

  6. Tämän mukaan mat­ko­jen mää­rä oli­si nous­sut vuo­des­ta 2015 vuo­teen 2016 perä­ti 13 %:lla. Ei ole mahdollista.”

    Tar­kem­min kat­sot­tu­na mat­ko­jen lisään­ty­mi­nen 2015 -> 2016 on ainoas­taan käve­ly­mat­ko­jen lisään­ty­mis­tä. Sat­tu­moi­sin noin kuu­kau­den mit­tai­sel­le syys-loka­kuun tut­ki­mus­haas­tat­te­lu­jak­sol­le sijoit­tui v. 2015 60 mm sadet­ta ja 14 sade­päi­vää (sade­päi­vä = yli 3 mm sadet­ta). Vas­taa­vas­ti 2016 sade­päi­viä oli täl­lä jak­sol­la vain 3 ja vet­tä tuli yhteen­sä noin 20 mm. Selit­täi­si­kö­hän siis huo­mat­ta­vas­ti parem­pi sää käve­ly­mat­ko­jen lisään­ty­mi­sen? Näkyy­hän sää mel­ko sel­väs­ti pyöräilymäärissäkin.

    Sää­ti­las­to­ja: https://www.saapalvelu.fi/helsinki/tilastot/kuukausitilastot/

  7. Milt­ton Friid­man:
    Minä kan­na­tan lii­ken­teen jär­jes­tä­mis­tä niin, että­kus­ta­kin lii­ken­ne­muo­dos­ta perit­tä­vä vero vas­taa lii­ken­tees­tä val­tiol­le aiheu­tu­via kus­tan­nuk­sia ja yhteis­kun­nal­le aiheu­tu­via ulkoishaittoja:

    Erin­omai­nen tavoi­te. Ja hait­to­jen lisäk­si kan­nat­taa huo­mioi­da myös hyö­dyt. Tyy­liin jokai­nen pyö­räi­lyyn sijoi­tet­tu euro tulee kun­nal­le takai­sin 8‑kertaisena. Tai että pää­omia pal­jon syö­vään autoi­luun kulu­vat rahat ovat pois muus­ta kulu­tuk­ses­ta, joka hyö­dyt­täi­si sel­väs­ti enem­män kun­ta­ta­sol­la. Ja että autoi­lun syn­nyt­tä­mät ilman­saas­teet tap­pa­vat esi­mer­kik­si Hel­sin­kiä vas­taa­vas­sa Oslos­sa (jos­sa nas­ta­ren­kai­den­kin käyt­töä on jo rajoi­tet­tu) vuo­sit­tain noin 180 ihmis­tä. Samal­la kun autol­la teh­dään Hel­sin­gis­sä 13% kai­kis­ta matkoista.

    Edel­leen haas­tee­na on, että lii­ken­teen verot mene­vät val­tiol­le samal­la kun kun­nat ja kau­pun­git vas­taa­vat alu­eel­laan ole­vis­ta kaduis­ta. Tämän kai­ken teke­mi­nen läpi­nä­ky­väk­si ja todel­lis­ten kus­tan­nus­ten saa­mi­nen lii­ken­teen suun­nit­te­lun ja jär­jes­tä­mi­sen läh­tö­koh­dak­si tuli­si toteut­taa mah­dol­li­sim­man pikaisesti.

    96% hel­sin­ki­läi­sis­tä on oikeas­sa: pyö­räi­lyyn ja yli­pään­sä kaik­keen omin voi­min tapah­tu­vaan liik­ku­mi­seen kan­nat­taa panos­taa. Sekä sel­lai­seen kau­pun­kiym­pä­ris­töön, joka on suun­ni­tel­tu sen mukaisesti.

    On kuvaa­vaa, että ehkä Suo­men suo­si­tuim­mal­la lenk­ki­po­lul­la Töö­lön­lah­del­la käve­li­jät ja pyö­räi­li­jät on tähän päi­vään asti sul­lot­tu jyr­käs­sä Lin­nun­lau­lun mäes­sä samaan kape­aan käy­tä­vään, jos­sa ei ole min­kään­lais­ta erot­te­lua eri liik­ku­mis­muo­doil­le. Nyt tilan­tee­seen hae­taan kor­jaus­ta, perä­ti kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan kaut­ta. Sel­lai­nen auto­kais­to­jen yllä­pi­don tasoa vas­taa­va tehos­tet­tu tal­vi­kun­nos­sa­pi­to kuin on lah­den län­si­reu­nal­la, on luul­ta­vas­ti vie­lä vuo­sien vään­nön taka­na. Jos täl­lä tah­dil­la ede­tään, mat­ka mai­ni­tun tavoit­teen toteu­tu­mi­seen on pitkä.

  8. Voi olla, että haas­ta­tel­lut pyö­räi­li­jät ovat tyytyväisiä …

    MUTTA KÄVELYTEILLÄ LIIKKUVAT ELÄKELÄISET EIVÄT OLE! NOILLÄ VÄYLILLÄ VALLITSEE VIIDAKON LAKI PÄÄLLEPÄSMÄREINÄ KOVASTI ERÄSTÄ ALEXIA MUISTUTTAVAT NUORET MIEHET, NIIN AIVOTTOMAT ETTEIVÄT OSAA EDES KUNNOLLISTA KELLOA PYÖRÄÄNSÄ HANKKIA, SAATI KÄYTTÄÄ SITÄ, UND SO WEITER …

    Niin, täs­tä on vali­tet­tu vuo­sit­tain, minä­kin jos­kus, aina kun kevät tulee. Viran­omai­set kyl­lä vas­tai­le­vat kil­tis­ti vaik­ka­kin aika halut­to­mas­ti ja sii­hen se sit­ten jääkin.
    Tosi problee­mi kun on, että lii­kun­taa todel­la tar­vit­se­vat van­hat ihmi­set ovat jo usein hiu­kan huo­no­kuu­loi­sia, otta­vat kul­kies­san­sa har­ha-aske­lei­ta ja kat­se­le­vat luon­non tapah­tu­mia muis­ta­mat­ta aina varoa näi­tä uuden uljaan maa­il­man kii­tu­rei­ta jot­ka eivät ole ohjel­moi­tu­ja rau­hal­li­seen ajoon. On niis­tä vii­me vuo­si­na tul­lut todel­li­nen maanvaiva.

    Mikä sii­nä on ettei näil­le käve­ly­teil­le saa­da käyt­täy­ty­mi­sään­tä­jä tai jos on, joi­den nou­dat­ta­mis­ta myös hiu­kan myös val­vot­tai­siin. Autoi­li­joi­ta kyl­lä kur­mo­te­taan mut­ta pyö­räi­li­jöi­den koh­dal­la sal­li­taan käy­tän­nös­sä täy­sin hol­ti­ton käy­tös. Muu­ta­ma pol­ku­pyö­rä­po­lii­si jot­ka aika ajoin kävi­si­vät pitä­mäs­sä kuria väy­lil­lä, ehkä jos­kus sakot­tai­si­vat noin mal­lik­si, se oli­si tarpeen.

    Omat koke­muk­se­ni ovat Van­taan­joen laak­sos­ta mut­ta sama meno val­lit­see yhdis­te­tyil­lä jalan­kul­ki­ja pol­ku­pyö­rä­teil­lä. Monet pyö­räi­li­jät eivät osaa enna­koi­da van­hus­ten tai las­ten käyt­täy­ty­mis­tä, (koi­ris­ta nyt mitään puhumatta).

  9. Niin, se vie­lä, etten ole pyö­räi­lyä vas­taan lain­kaan, omat lap­se­ni, vävy­ni etc kul­ke­vat pyö­ril­lä töi­hin, minä­kin aikoi­naan, tot­ta kai. Vaa­ral­li­sia ovat nämä tes­tos­te­ro­nia hikoi­le­vat jäs­ti­päät joi­hin ei mikään tun­nut tehoavan.

  10. Kata­ja­no­kan allas­hank­keel­la oli alun­pe­rin 8 vuo­den vuo­kra­so­pi­mus, mut­ta nyt vuo­kra­so­pi­mus­ta ollaan piden­tä­mäs­sä 15 vuo­teen jo ennen­kuin koko hökö­tys­tä on saa­tu edes hädin­tus­kin alkuun. Se oli kai tar­koi­tus­kin. Lupien saa­mi­sek­si puhu­taan ensin tila­päi­sis­tä raken­nel­mis­ta, mut­ta kuka­pa hul­lu täl­lai­sia tila­päis­käyt­töön rakentelisi.

  11. Perä­ti 57 hel­sin­ki­läi­sis­tä pyö­räi­lee aina­kin ker­ran vii­kos­sa lumet­to­ma­na aikana,”

    Suu­rin osa lopet­taa pyö­ri­lyn, kun naa­maa ja käsiä alkaa palel­taa ja jää­tä ilmes­tyy teil­le — tai aina­kin sen mah­dol­li­suus kas­vaa. Lumel­la­kin on var­mas­ti vai­ku­tus­ta var­sin­kin, jos sitä tulee syk­syl­lä ja paljon. 

    Tämä tie­to perus­tuu anek­doot­tei­hin ja väi­tän, että se on var­mem­min tot­ta kuin pyö­räi­ly­ba­ro­met­rin omi­tui­sen kyse­lyn tulos (olet­taen, että siel­lä nime­no­maan oli kysyt­ty lumes­ta). Esi­mer­kik­si kir­jas­ton edes­sä on kym­me­nit­täin pyö­riä kesäl­lä ja vain muu­ta­ma syk­sym­mäl­lä tai kes­ki­tal­vel­la vaik­ka lumes­ta ei ole tietoakaan.

  12. Kata­ja­no­kan uima­la maa­il­man­pyö­ri­neen sijoit­tuu raken­nus­kiel­los­sa ole­val­le, osit­tain kaa­voit­ta­mat­to­mal­le liikenne‑, katu- ja vesia­lu­eel­le. Raken­ta­mi­nen koh­dis­tuu val­ta­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vien raken­net­tu­jen kult­tuu­riym­pä­ris­tö­jen (RKY) alueelle.

    Mis­sä on teh­ty pää­tös, että Hel­sin­gin kes­kei­nen van­ha­kau­pun­ki alis­te­taan täl­lai­sel­le mark­ki­na­mei­nin­gil­le ja muu­te­taan vähin äänin jon­kin­lai­sek­si huvi­puis­tok­si ja ravin­to­la­pa­rak­kien keskittymäksi?

  13. Hesa­rin uuti­sen mukaan Her­ne­saa­ri on mer­kit­tä­vin item. Mis­sä link­ki lautakuntaan..?

  14. Milt­ton Friid­man: Minä kan­na­tan lii­ken­teen jär­jes­tä­mis­tä niin, että kus­ta­kin lii­ken­ne­muo­dos­ta perit­tä­vä vero vas­taa lii­ken­tees­tä val­tiol­le aiheu­tu­via kus­tan­nuk­sia ja yhteis­kun­nal­le aiheu­tu­via ulkois­hait­to­ja: autoi­lun (lin­ja-autoi­lu mukaan­lu­kien) vero­tus kat­taa auto­tei­hin mene­vät kus­tan­nuk­set ja pääs­tös­tä aiheu­tu­vat ulkois­hai­tat, pyö­rien ALV pyö­rä­tei­den yllä­pi­don jne. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­tai­si jouk­ko­lii­ken­teen hin­nan rajua nousua ja mää­rän las­kua ja ben­sa­ve­ron las­ke­mis­ta. Auto­ve­ro on jos­sain mää­rin perus­tel­tu niin kau­an kun kau­pun­ki hin­noit­te­lee kadun­var­si­paik­kan­sa sel­väs­ti alle mark­ki­na­hin­nan. Luul­ta­vas­ti pyö­räi­ly lisään­tyi­si kos­ka enti­siä jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jiä siir­tyi­si sii­hen, mut­ta sitä­kin enem­män autoilu.

    Haloo! Aina­kin kau­pun­geis­sa yhteis­kun­ta sub­ven­toi autoi­lua voi­mak­kaas­ti. Voit vaik­ka aloit­taa sil­mäi­le­mäl­lä ympä­ril­le­si ja kat­sel­la pal­jon­ko tilaa autoi­lun vaa­ti­ma infra­struk­tuu­ri vie ver­rat­tu­na muu­hun lii­ken­tee­seen ja ver­ra­ta sitä tont­ti­maan hin­toi­hin sekä arvioi­da sen raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sia. Yhden pysä­köin­ti­pai­kan raken­ta­mi­nen Hel­sin­gin kes­kus­taan mak­saa noin 50000 euroa eikä se lähiöis­sä­kään ilmais­ta ole — autoi­lun lisään­tyes­sä jokais­ta uut­ta autoa var­ten vaa­di­taan enem­män kuin yksi uusi pysä­köin­ti­paik­ka. Sii­hen pääl­le vie­lä tei­den vaa­ti­mat inves­toin­nit. Pel­käs­tään yhden moot­to­ri­tien liit­ty­män hin­ta kau­pun­ki­seu­dul­la on noin 100 mil­joo­naa euroa. 

    Arvioi­pa pal­jon­ko rahaa palai­si, jos autoi­lun vero­tus­ta las­ket­taes­sa pää­kau­pun­ki­seu­dul­le tuli­si vaik­ka­pa 10000 uut­ta hen­ki­lö­au­toa. Tai entä, jos pää­kau­pun­ki­seu­dun sato­jen­tu­han­sia uusien asuk­kai­den liik­ku­mi­nen suun­ni­tel­tai­siin autoi­lun varaan. Inves­toi­mal­la jouk­ko­lii­ken­tee­seen tai pyö­rä­tei­hin pääs­tään huo­mat­ta­vas­ti edul­li­sem­mi­la kus­tan­nuk­sil­la, saa­daan aikaan suju­vam­paa lii­ken­net­tä ja miel­lyt­tä­väm­pää kaupunkia.

  15. On mel­kois­ta rahan haas­kaus­ta suun­ni­tel­la kau­pun­kiin eril­li­nen pyö­räi­lyyn perus­tu­va lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä kesän ajak­si ja samal­la pitää yllä nor­maa­lia jul­kis­ta lii­ken­net­tä ympä­ri vuo­den. On tur­ha usko­tel­la, että pie­ni jouk­ko tal­vi­pyö­räi­li­jöi­tä rat­kai­si­si min­kään­lai­sia lii­ken­neon­gel­mia kaupungissa.

    Lisäk­si pyö­räi­ly on pie­nen pii­rin huvi myös kesä­ai­kaan. Kau­pun­gis­sa asuu monen­lai­sia asuk­kai­ta ja per­hei­tä, jois­ta suu­rin osa ei voi tai ei halua pyö­räil­lä, vaan tar­vit­see omaa kul­ku­vä­li­net­tä tai nor­maa­lia toi­mi­vaa joukkoliikennettä.

  16. Milt­ton Friid­man:
    Minä kan­na­tan lii­ken­teen jär­jes­tä­mis­tä niin, että­kus­ta­kin lii­ken­ne­muo­dos­ta perit­tä­vä vero vas­taa lii­ken­tees­tä val­tiol­le aiheu­tu­via kus­tan­nuk­sia ja yhteis­kun­nal­le aiheu­tu­via ulkois­hait­to­ja: autoi­lun (lin­ja-autoi­lu mukaan­lu­kien) vero­tus kat­taa auto­tei­hin mene­vät kus­tan­nuk­set ja pääs­tös­tä aiheu­tu­vat ulkois­hai­tat, pyö­rien ALV pyö­rä­tei­den yllä­pi­don jne. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­tai­si jouk­ko­lii­ken­teen hin­nan rajua nousua ja mää­rän las­kua ja ben­sa­ve­ron las­ke­mis­ta. Auto­ve­ro on jos­sain mää­rin perus­tel­tu niin kau­an kun kau­pun­ki hin­noit­te­lee kadun­var­si­paik­kan­sa sel­väs­ti alle mark­ki­na­hin­nan. Luul­ta­vas­ti pyö­räi­ly lisään­tyi­si kos­ka enti­siä jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jiä siir­tyi­si sii­hen, mut­ta sitä­kin enem­män autoilu.

    Se kyl­lä tar­koit­tai­si yksi­tyi­sau­toi­lun lop­pua kau­pun­gis­sa, sil­lä katu­pö­lyn ja saas­tei­den ulkois­vai­ku­tuk­set ovat sen ver­ran kal­liit, ettei nii­hin perus­au­toi­li­jal­la ole varaa.

  17. Milt­ton Friid­man: Minä kan­na­tan lii­ken­teen jär­jes­tä­mis­tä niin, että­kus­ta­kin lii­ken­ne­muo­dos­ta perit­tä­vä vero vas­taa lii­ken­tees­tä val­tiol­le aiheu­tu­via kus­tan­nuk­sia ja yhteis­kun­nal­le aiheu­tu­via ulkois­hait­to­ja: autoi­lun (lin­ja-autoi­lu mukaan­lu­kien) vero­tus kat­taa auto­tei­hin mene­vät kus­tan­nuk­set ja pääs­tös­tä aiheu­tu­vat ulkois­hai­tat, pyö­rien ALV pyö­rä­tei­den yllä­pi­don jne. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­tai­si jouk­ko­lii­ken­teen hin­nan rajua nousua ja mää­rän las­kua ja ben­sa­ve­ron las­ke­mis­ta. Auto­ve­ro on jos­sain mää­rin perus­tel­tu niin kau­an kun kau­pun­ki hin­noit­te­lee kadun­var­si­paik­kan­sa sel­väs­ti alle mark­ki­na­hin­nan. Luul­ta­vas­ti pyö­räi­ly lisään­tyi­si kos­ka enti­siä jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jiä siir­tyi­si sii­hen, mut­ta sitä­kin enem­män autoilu.

    Tuo aiheut­tai­si kyl­lä aika sie­tä­mät­tö­mät ruuh­kat ja tuhot­to­man kal­liit auto­ve­rot Hel­sin­kiin. Kuvit­te­le, mitä tapah­tui­si, kun jouk­ko­lii­ken­teen hin­ta nousi­si kak­sin­ker­tai­sek­si. Min­ne pani­sit kaik­ki tuos­ta hinn­an­nousus­ta gene­roi­tu­neet uudet hen­ki­lö­au­tot? Kal­lii­ta ovat tunnelit…

    Aina aika ajoin nousee esil­le täl­lai­nen “jouk­ko­lii­ken­teen pitää kat­taa kulun­sa” ‑ajat­te­lu. Ajat­te­li­ja har­voin ymmär­tää sitä, että kau­pun­ki­jouk­ko­lii­ken­ne ei kos­kaan mis­sään län­si­maas­sa kata kulu­jaan, mut­ta mil­lään kau­pun­gil­la ei ole varaa olla sitä jär­jes­tä­mät­tä, kos­ka jär­jes­tä­mät­tä jät­tä­mi­nen mer­ki­si­si niin hir­vit­tä­vää kus­tan­nus­ten nousua, kun autoil­le pitäi­si jär­jes­tää nykyis­tä enem­män tilaa.

    Yksi ruuh­ka­ra­tik­ka = 130 henkilöautoa.

  18. Koti-isä, MSL ja Esa M, hyviä point­te­ja. Enpä tul­lut­kaan aja­tel­luk­si noita.

  19. Perä­ti 57 hel­sin­ki­läi­sis­tä pyö­räi­lee aina­kin ker­ran vii­kos­sa lumet­to­ma­na aikana 

    57 puo­les­ta mil­joo­nas­ta on aika vähän.

    Ahis­taa: Suu­rin osa lopet­taa pyö­ri­lyn, kun naa­maa ja käsiä alkaa palel­taa ja jää­tä ilmes­tyy teil­le – tai aina­kin sen mah­dol­li­suus kasvaa. 

    Iso osa on var­maan myös sitä, että ilman kyl­me­tes­sä pukeu­tu­mi­se­ro eri liik­ku­mis­ta­po­jen välil­lä kas­vaa. Jo pelk­kä hitaan ja nopean pyö­räi­lyn väli­nen vaa­te-ero on suu­ri, kun ilma tar­peek­si kylmenee.

  20. Daniel Feder­ley: Tuo aiheut­tai­si kyl­lä aika sie­tä­mät­tö­mät ruuh­kat ja tuhot­to­man kal­liit auto­ve­rot Hel­sin­kiin. Kuvit­te­le, mitä tapah­tui­si, kun jouk­ko­lii­ken­teen hin­ta nousi­si kak­sin­ker­tai­sek­si. Min­ne pani­sit kaik­ki tuos­ta hinn­an­nousus­ta gene­roi­tu­neet uudet hen­ki­lö­au­tot? Kal­lii­ta ovat tunnelit…

    Aina aika ajoin nousee esil­le täl­lai­nen “jouk­ko­lii­ken­teen pitää kat­taa kulun­sa” ‑ajat­te­lu. Ajat­te­li­ja har­voin ymmär­tää sitä, että kau­pun­ki­jouk­ko­lii­ken­ne ei kos­kaan mis­sään län­si­maas­sa kata kulu­jaan, mut­ta mil­lään kau­pun­gil­la ei ole varaa olla sitä jär­jes­tä­mät­tä, kos­ka jär­jes­tä­mät­tä jät­tä­mi­nen mer­ki­si­si niin hir­vit­tä­vää kus­tan­nus­ten nousua, kun autoil­le pitäi­si jär­jes­tää nykyis­tä enem­män tilaa.

    Yksi ruuh­ka­ra­tik­ka = 130 henkilöautoa.

    Kun Tal­lin­nas­sa jouk­ko­lii­ken­tees­tä teh­tiin ilmais­ta, auton kul­ku­muo­to-osuus las­ki kol­me (3) pro­sent­tiyk­sik­köä. Hin­ta on mel­ko yhden­te­ke­vää, kos­ka autoi­lu on joka tapauk­ses­sa pal­jon kal­liim­paa kuin jouk­ko­lii­ken­ne, mut­ta minus­ta­kin on vää­rin, että muut jou­tu­vat mak­sa­maan mei­dän jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jien matkoja. 

    Pyö­räi­ly on muka­va har­ras­tus:
    On mel­kois­ta rahan haas­kaus­ta suun­ni­tel­la kau­pun­kiin eril­li­nen pyö­räi­lyyn perus­tu­va lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä kesän ajak­si ja samal­la pitää yllä nor­maa­lia jul­kis­ta lii­ken­net­tä ympä­ri vuo­den. On tur­ha usko­tel­la, että pie­ni jouk­ko tal­vi­pyö­räi­li­jöi­tä rat­kai­si­si min­kään­lai­sia lii­ken­neon­gel­mia kaupungissa.

    Lisäk­si pyö­räi­ly on pie­nen pii­rin huvi myös kesä­ai­kaan. Kau­pun­gis­sa asuu monen­lai­sia asuk­kai­ta ja per­hei­tä, jois­ta suu­rin osa ei voi tai ei halua pyö­räil­lä, vaan tar­vit­see omaa kul­ku­vä­li­net­tä tai nor­maa­lia toi­mi­vaa joukkoliikennettä.

    Pitäi­sin ongel­ma­na nime­no­maan päin­vas­tais­ta, eli jos pyö­räi­ly yleis­tyy, jouk­ko­lii­ken­net­tä lumet­to­mal­la kau­del­la ale­taan kar­sia, kos­ka sii­nä kek­si­tään sopi­va sääs­tö­koh­de. Esi­mer­kik­si Köö­pen­ha­mi­nas­sa huo­maa sel­väs­ti, että lyhyi­tä mat­ko­ja pal­ve­le­va jouk­ko­lii­ken­ne on mer­kit­tä­väs­ti Hel­sin­kiä huo­nom­paa. Täl­lä on kak­si haittavaikutusta:

    - Usein pol­ku­pyö­räl­lä kul­je­taan ase­mal­le tai pysä­kil­le ja jat­ke­taan siel­tä mat­kaa jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­neel­lä. Toi­ses­sa pääs­sä pitää olla lop­puun asti jouk­ko­lii­ken­net­tä, jol­ta voi kävellä. 

    - Osa siir­tyy pol­ku­pyö­rän sijaan autoon, jos jouk­ko­lii­ken­net­tä huo­non­ne­taan lumet­to­ma­na kautena.

  21. hh:
    Voi olla, että haas­ta­tel­lut pyö­räi­li­jät ovat tyytyväisiä …

    MUTTA KÄVELYTEILLÄ LIIKKUVAT ELÄKELÄISET EIVÄT OLE! NOILLÄVÄYLILLÄ VALLITSEE VIIDAKON LAKI PÄÄLLEPÄSMÄREINÄ KOVASTI ERÄSTÄ ALEXIA MUISTUTTAVAT NUORET MIEHET, NIIN AIVOTTOMAT ETTEIVÄT OSAA EDES KUNNOLLISTA KELLOA PYÖRÄÄNSÄ HANKKIA, SAATI KÄYTTÄÄ SITÄ, UND SO WEITER …

    Mikä sii­nä on ettei näil­le käve­ly­teil­le saa­da käyt­täy­ty­mi­sään­tä­jä tai jos on, joi­den nou­dat­ta­mis­ta myös hiu­kan myös valvottaisiin.Autoilijoita kyl­lä kur­mo­te­taan mut­ta pyö­räi­li­jöi­den koh­dal­la sal­li­taan käy­tän­nös­sä täy­sin hol­ti­ton käy­tös. Muu­ta­ma pol­ku­pyö­rä­po­lii­si jot­ka aika ajoin kävi­si­vät pitä­mäs­sä kuria väy­lil­lä, ehkä jos­kus sakot­tai­si­vat noin mal­lik­si, se oli­si tarpeen.

    Ei tar­vit­se olla puo­li­kuu­ro elä­ke­läi­nen jää­däk­seen fil­la­rin alle. Kyl­lä sitä voi sat­tua kenel­le tahansa.
    Ja onhan sään­nöt ja lait ole­mas­sa. Mut­ta ongel­ma on niis­sä kau­pun­geis­sa, jois­sa nii­tä ei valvota. 

    Ainoa tapa on lisä­tä val­von­taa, kos­ka mitään lakia ei nou­da­te­ta, jos sitä ei val­vo­ta tai sii­tä ei ran­gais­ta. Tämä nyt on näh­ty moneen kertaan.

    Hel­sin­gis­sä tar­vit­tai­siin tuhan­sia kylt­te­jä, jot­ka kiel­tä­vät pyö­räi­lyn jal­ka­käy­tä­vil­lä, kun nämä luu­päät eivät sitä muu­ten usko. Vie­res­sä voi olla tyh­jä pyö­rä­tie, joka ei nyt vain satu kiinnostamaan.

  22. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Kun Tal­lin­nas­sa jouk­ko­lii­ken­tees­tä teh­tiin ilmais­ta, auton kul­ku­muo­to-osuus las­ki kol­me (3) pro­sent­tiyk­sik­köä. Hin­ta on mel­ko yhden­te­ke­vää, kos­ka autoi­lu on joka tapauk­ses­sa pal­jon kal­liim­paa kuin jouk­ko­lii­ken­ne, mut­ta minus­ta­kin on vää­rin, että muut jou­tu­vat mak­sa­maan mei­dän jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jien matkoja. 

    Tuo ei toi­mi kah­teen suun­taan. Onhan autoi­lu nyt­kin pal­jon jouk­ko­lii­ken­net­tä kal­liim­paa. Siis­pä autoi­li­jaa on vai­kea hou­ku­tel­la jouk­ko­lii­ken­tee­seen tar­joa­mal­la edul­li­sem­pia (tai ilmai­sia) lip­pu­ja. Hän on jo teh­nyt valin­tan­sa, eikä tär­kein­tä sii­nä ole rahan sääs­tö vaan joku muu.

    Sen sijaan nykyi­sis­tä jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jis­tä toden­nä­köi­ses­ti koh­tuul­li­sen isol­la osal­la aina­kin yksi valin­ta­kri­tee­ri on hin­ta. Jos jouk­ko­lii­ken­teen hin­ta rajus­ti nousi­si, se madal­tai­si kyn­nys­tä hank­kia auto taik­ka lisä­tä jo ole­mas­sa ole­van auton käyt­töä ja siir­tyä siten täysautoilijaksi.

    Kun sit­ten riit­tä­vän moni oli­si siir­ty­nyt jouk­ko­lii­ken­tees­tä hen­ki­lö­au­toon, nousi­si­vat autoi­lun­kin kustannukset.

    Älä mur­he­di “aiheut­ta­mia­si” kus­tan­nuk­sia muil­le, kun istut rati­kas­sa. Ajat­te­le se niin, että (vaik­ka­pa) minä mak­san ilo­mie­lin puo­let sinun mat­ka­si kus­tan­nuk­sis­ta, kos­ka sil­loin minul­la on edes­sä­ni hyvin vetä­vä auto­kais­ta. Jos sinä ja kaik­ki muut siel­tä rati­kas­ta tuli­si­vat auto­kais­tal­le, sei­soi­sim­me kaik­ki ruuhkassa.

  23. Daniel Feder­ley: Tuo ei toi­mi kah­teen suun­taan. Onhan autoi­lu nyt­kin pal­jon jouk­ko­lii­ken­net­tä kal­liim­paa. Siis­pä autoi­li­jaa on vai­kea hou­ku­tel­la jouk­ko­lii­ken­tee­seen tar­joa­mal­la edul­li­sem­pia (tai ilmai­sia) lip­pu­ja. Hän on jo teh­nyt valin­tan­sa, eikä tär­kein­tä sii­nä ole rahan sääs­tö vaan joku muu. 

    Voi­tai­siin­ko edes kokeil­la. Demo­ta. Jos olet oikeas­sa ei tapah­tui­si, ei mak­sai­si mitään. Ja jos olet oikeas­sa niin yksi­tyi­sau­toi­lu vähe­ni­si per se. Jota tavoiteltiinkin.

    Jos ajo­neu­vo­ve­ron mak­sa­mi­nen tar­koit­tai­si samal­la ilmais­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä. Ei tapah­tui­si mitään nega­tii­vis­ta seu­raus­ta. Sil­ti näin ei teh­dä kos­ka asen­neil­mas­to on nurin­ku­ri­nen. Yhteis­kun­ta tar­vit­see yksi­tyi­sau­toi­li­joi­ta enem­män kuin yksi­tyi­sau­toi­li­ja yhteis­kun­taa. Ei ihan radi­kaa­lis­ti näin mut­ta oikeasti 🙂

  24. max:

    Jos ajo­neu­vo­ve­ron mak­sa­mi­nen tar­koit­tai­si samal­la ilmais­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä. Ei tapah­tui­si mitään nega­tii­vis­ta seurausta. 

    Mul­le sopi­si erin­omai­ses­ti. Jos Ber­ne­rin ajo­neu­vo­ve­ro oli­si toteu­tu­nut niin oli­sin jou­tu­nut mak­sa­maan sekä sitä että jouk­ko­lii­ken­teen kausi­li­pun. Mie­lum­min mak­sai­sin vain yhtä niistä.

  25. Tuon pyö­räi­ly­ba­ro­met­ri­tut­ki­mus on kyl­lä aika­mois­ta son­taa. Vie­lä ihmeel­li­sem­pää on, että sitä sit­ten kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa muka pide­tään fak­ta­na. Epäi­len, että tuos­sa otok­ses­sa on todel­la pal­jon pielessä. 

    Luon­nol­li­sin seli­tys noi­hin lukui­hin lie­nee, että kyse­lyyn vas­taa­vat vain pyöränomistajat: 

    Tämä tut­ki­mus teh­dään siis ilmei­ses­ti näin:
    Haas­tat­te­li­ja: “Teem­me kyse­lyä pyö­räi­lys­tä Hel­sin­gis­sä. Oli­si­ko sinul­la aikaa”
    Vas­taa­ja: “Ei ole aikaa.” tai “Ei kiinnosta”(Tämä tar­koit­taa usein, että ei ole pyö­rää eikä voi­si vähem­pää kiinnostaa.)

    Täs­sä koh­das­sa haas­tat­te­li­ja sit­ten nopeas­ti soit­taa seu­raa­van puhe­lun ja unoh­taa hyl­syn ja soit­taa uusiin nume­roi­hin kun­nes joku suos­tuu vas­taa­maan ja kun lopul­ta haas­tet­te­lu saa­daan teh­tyä, yllä­tys yllä­tys, hän on hyvin usein pyöränomistaja. 

    Käy­tän­nös­sä näin saa­daan aikaan otan­ta, jos­sa haas­ta­tel­laan lähin­nä pyö­rä­no­mis­ta­jia. Toki kun kysy­tään pyö­räil­jöil­tä, saa­daan kor­kei­ta pyö­rän­käyt­tö­lu­ku­ja, jot­ka sopi­vat tiet­tyyn poliit­ti­seen agen­daan, totuu­des­ta viis.

    Todel­li­suu­des­sa 57 % 15–74 vuo­tias­ta Hel­sin­ki­läi­sis­tä ei todel­la­kaan käy­tä pol­ku­pyö­rää kesäl­lä vähin­tään ker­ran vii­kos­sa. Arki­ko­ke­muk­sen perus­teel­la näet yli puo­let 15–74 vuo­tiais­ta Hel­sin­ki­läi­sis­tä ei ole aja­nut pol­ku­pyö­räl­lä edes vii­mei­sen vuo­den aikana.

    Todel­li­nen pyö­rän­käyt­tö­lu­ku on siis pal­jon mata­lam­pi kuin baro­met­rin esit­tä­mä ja kun kat­soo näi­nä viik­koi­na ulos kaduil­le pol­ku­pyö­räi­li­jät har­vi­nai­sia. Toki tal­ven luku on vähän vähem­män pie­les­sä. Tut­ki­muk­sen luvut lie­ne­vät suun­nil­leen kak­sin­ker­tai­set todel­li­seen verrattuna. 

    Jos kat­so­taan ympä­ril­le kesäl­lä oikea pol­ku­pyö­rän vähin­tään ker­ran vii­kos­sa käyt­tä­jä­lu­ku lie­nee jos­sain 20–30 % välis­sä ja tal­vel­la­kin baro­met­rin lukua pal­jon alem­pi. Val­tao­sa tal­vel­la pyö­rää käyt­tä­vis­tä on toki kou­lu­lai­sia tai opiskelijoita.

    1. Pyö­räi­ly­ba­ro­met­rin otan­ta­har­has­ta saa jon­kin käsi­tyk­sen sii­tä, että sii­nä mita­taan asioi­ta, joi­ta tie­de­tään myös muu­ta kaut­ta. Esi­mer­kik­si kau­pun­ki­pyö­rien käyt­tö meni aika hyvin heh­taa­ril­le sen kans­sa, pal­jon­ko niil­lä on mak­sa­via käyt­tä­jiä. Lisäk­si pyö­räi­lyn mää­rää mita­taan auto­mat­ti­sil­la las­ki­mil­la eri puo­lil­la kaupunkia.

  26. MSL: Haloo! Aina­kin kau­pun­geis­sa yhteis­kun­ta sub­ven­toi autoi­lua voimakkaasti…

    Nyt sekoi­tat suloi­ses­ti sub­ven­tion ja mark­ki­na­häi­riön. Mark­ki­na­häi­riö­tä edus­taa täs­sä Hel­sin­gin kaupunki. 

    Jouk­ko­lii­ken­ne on kau­pun­ki­mai­sen yhdys­kun­ta­ra­ken­teen lii­ken­ne­muo­to. Hel­sin­gis­tä puut­tuu se kau­pun­ki, eikä nyky­me­nol­la jouk­ko­lii­ken­teen jär­jet­tö­mäs­tä sub­ven­tios­ta, jon­ka mak­sa­vat kau­pun­ki­lai­set, pääs­tä eroon.

    Jouk­ko­lii­ken­teen kan­nal­ta tulee kau­pun­gin osal­ta pääs­tä yli 10 000 asuk­kaa­seen neliö­ki­lo­met­ril­lä. Toki 20 000 oli­si parempi.

    Osmo, onko Töö­lön­lah­den kevyen­lii­ken­teen­väy­läl­le mah­dol­lis­ta saa­da mah­tu­maan kol­mas kais­ta? Iso osa läh­den kier­tä­jis­tä on lenk­kei­li­jöi­tä ja nyt he juok­se­vat asfal­til­la. Aina­kin pää­osaan rei­tis­tä mah­tui­si rei­lu met­ri­nen puru­ra­ta asfal­toi­dun käve­ly­tien ran­nan puolelle.

    Jos puru­ra­dan alle lait­taa kyl­mä­put­ken, niin Töö­löön vede­tyl­le kau­ko­kyl­mä­put­kel­le tuli­si käyt­töä, kos­ka 20-luvun tii­li­run­ko­ta­lois­sa se on hyö­dy­tön­tä. 😉 Saa­tai­siin kes­kus­taan yksi latu joka vuosi.

  27. R.Silfverberg: Mul­le sopi­si erin­omai­ses­ti. Jos Ber­ne­rin ajo­neu­vo­ve­ro oli­si toteu­tu­nut niin oli­sin jou­tu­nut mak­sa­maan sekä sitä että jouk­ko­lii­ken­teen kausi­li­pun. Mie­lum­min mak­sai­sin vain yhtä niistä. 

    Juu­ri noin se meni­si. Jos valit­si­sit jouk­ko­lii­ken­teen ruuh­ka-aika­na kaik­ki iloit­si­si­vat suju­vam­paa lii­ken­net­tä ja jos valit­si­sit jouk­ko­lii­ken­teen ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la kos­ka juu­ri tänään otit muu­ta­man ohrai­sen työ­päi­vän päät­teek­si niin käyt­tö­as­teen tasa­pai­noit­tu­mi­ses­ta kaik­ki iloit­si­si­vat. Näin ei teh­dä kos­ka. No kos­ka. Paha men­nä sano­maan kun ei pää­se päät­tä­jien ver­sio­ta 2017 ajat­te­luun kiin­ni edes stux­ne­til­lä. Ilmei­ses­ti, täy­tyy tul­ki­ta, kai­ken­lai­nen posi­tii­vi­nen ja kan­nus­ta­va ajat­te­lu lop­puu sii­hen jos löy­tyy ras­ti ruu­dus­ta R.Silfverberg X omis­taa ei omis­ta ajo­neu­von. Yhteis­kun­ta tar­vit­see sinun(kin) autoa­si enem­män kuin kuvit­te­let­kaan :). Sanoa­han toki voi jul­ki­suu­des­sa mitä tahan­sa autois­ta pois­pää­se­mi­sek­si ja var­mas­ti sanotaankin.

  28. Pet­te­ri:
    Jos kat­so­taan ympä­ril­le kesäl­lä oikea pol­ku­pyö­rän vähin­tään ker­ran vii­kos­sa käyt­tä­jä­lu­ku lie­nee jos­sain 20–30 % välis­sä ja tal­vel­la­kin baro­met­rin lukua pal­jon alempi. 

    Jos kat­soo Hel­sin­gin kes­ku­tas­sa ympä­ril­leen voi olla äkki­sel­tään vai­kea uskoa, että siel­lä autol­la teh­dään kor­kein­taan noin vii­des­osa mat­kois­ta. Niin suu­ri osa katu­ti­las­ta on varat­tu autoil­le ja niin tehot­to­mas­ti ne tilan täyt­tä­vät ja käyttävät.

    Erin­omais­ta, että nyky­ään pyö­räi­ly­ba­ro­met­rien ja liik­ku­mis­tot­tu­mus­ky­se­lyi­den tyyp­pi­set sel­vi­tyk­set anta­vat sään­nöl­li­ses­ti viral­lis­ta tie­toa liik­ku­mi­ses­ta. Vie­lä kun tähän dataan saa­daan yhdis­tet­tyä sitä vas­taa­vat liik­ku­mi­ses­ta ja sen jär­jes­tä­mi­ses­tä kau­pun­gil­le ja kau­pun­ki­lai­sil­le aiheu­tu­vat todel­li­set kulut, on auto­puo­lu­eel­la selittämistä.

  29. max:

    Ilmei­ses­ti, täy­tyy tul­ki­ta, kai­ken­lai­nen posi­tii­vi­nen ja kan­nus­ta­va ajat­te­lu lop­puu sii­hen jos löy­tyy ras­ti ruu­dus­ta R.Silfverberg X omis­taa ei omis­ta ajo­neu­von. Yhteis­kun­ta tar­vit­see sinun(kin) autoa­si enem­män kuin kuvit­te­let­kaan :). Sanoa­han toki voi jul­ki­suu­des­sa mitä tahan­sa autois­ta pois­pää­se­mi­sek­si ja var­mas­ti sanotaankin.

    Olen jo nyt aika­moi­nen lint­sa­ri ja ympä­ris­tön tuhoa­ja kos­ka auto­ni ei ole uusin­ta mal­lia ja minä ja vai­mo­ni ajam­me sil­lä vain pari ker­taa vii­kos­sa ja se tan­ka­taan ker­ran kuu­kau­des­sa. Täl­lai­sil­ta kuin minul­ta pitäi­si auto ottaa pois ja vie­dä paa­lat­ta­vak­si ja pakot­taa ostaa uusi “vähä­pääs­töi­nen” SUV että pää­si­sin mak­sa­maan kun­nol­la veroa kuten muut­kin kun­non suo­ma­lai­set tekevät.

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pyö­räi­ly­ba­ro­met­rin otan­ta­har­has­ta saa jon­kin käsi­tyk­sen sii­tä, että sii­nä mita­taan asioi­ta, joi­ta tie­de­tään myös muu­ta kaut­ta. Esi­mer­kik­si kau­pun­ki­pyö­rien käyt­tö meni aika hyvin heh­taa­ril­le sen kans­sa, pal­jon­ko niil­lä on mak­sa­via käyt­tä­jiä. Lisäk­si pyö­räi­lyn mää­rää mita­taan auto­mat­ti­sil­la las­ki­mil­la eri puo­lil­la kaupunkia.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pyö­räi­ly­ba­ro­met­rin otan­ta­har­has­ta saa jon­kin käsi­tyk­sen sii­tä, että sii­nä mita­taan asioi­ta, joi­ta tie­de­tään myös muu­ta kaut­ta. Esi­mer­kik­si kau­pun­ki­pyö­rien käyt­tö meni aika hyvin heh­taa­ril­le sen kans­sa, pal­jon­ko niil­lä on mak­sa­via käyt­tä­jiä. Lisäk­si pyö­räi­lyn mää­rää mita­taan auto­mat­ti­sil­la las­ki­mil­la eri puo­lil­la kaupunkia. 

    Pyö­räi­ly­ba­ro­met­rin otan­nan har­hai­suu­des­ta saa hyvän kuvan sii­tä, että sen mukaan 70 % 15–74-vuotiaista Hel­sin­ki­läi­sis­tä ajaa pol­ku­pyö­räl­lä vuo­sit­tain ja 57 % vähin­tään ker­ran vii­kos­sa lumet­to­ma­na aika­na. Ei tuo todel­la­kaan voi pitää paik­kaan­sa, ei läheskään. 

    Tuos­sa kan­nat­taa huo­mioi­da vie­lä, että jon­kin­lai­nen osa 15–74-vuotiasta hen­ki­löis­tä on vie­lä fyy­sis­ten estei­den vuok­si pyö­räi­ly­ky­vyt­tö­miä tai ei edes osaa ajaa polkupyörällä.

    Tut­ki­muk­sen tulos, että 70 % 15–74-vuotiaista Hel­sin­ki­läi­sis­tä pyö­räi­lee vähin­tään ker­ran vuo­des­sa on absur­di, kun sen mukaan mel­kein jokai­nen pyö­rän pääl­lä teo­rias­sa pysy­vä pyö­räi­lee joka vuo­si. Uskoo ken haluaa.

    Hyvin sel­väs­ti vai­kut­taa, että pyö­räi­ly­ba­ro­met­ris­sa on suu­ri otan­ta­har­ha. Otan­ta­har­ha tulee myös ilmi, kun ver­ra­taan tulok­sia Liik­ku­mi­nen Hel­sin­gin seu­dul­la 2012 tut­ki­muk­seen, jon­ka mukaan pyö­räi­lyn kor­kea­suh­dan­ne­ai­kaan syys­kuus­sa pyö­räil­lään noin 0,3 pyö­räi­ly­mat­kaa per hen­ki­lö per päivä.

    Jos tuo luku oikeas­ti jakau­tui­si 57 % Hel­sin­ki­läi­sis­tä, yksi pyö­rää käyt­tä­vä teki­si vii­kos­sa kes­ki­mää­rin vain noin 4 matkaa. 

    Tämä ei ole miten­kään uskot­ta­va kes­ki­mää­räi­nen luku, yleen­sä niil­lä, jot­ka pyö­rää käyt­tä­vät pyö­rän käyt­tö­as­te on kor­kea, joko pyö­rää käy­te­tään todel­la pal­jon tai ei ollenkaan. 

    Jot­ta pyö­räi­ly­ba­ro­met­rin luvut taas voi­si­vat miten­kään pitää paik­kan­sa pitäi­si pyö­räi­li­jöis­sä olla val­ta­vas­ti hen­ki­löi­tä, jot­ka käyt­tä­vät pyö­rää täs­mäl­leen yhden tai kak­si mat­kaa vii­kos­sa ja var­sin vähän hen­ki­löi­tä kul­ke­vat pää­osin pol­ku­pyö­räl­lä ja tuot­ta­vat pal­jon matkoja. 

    Aina­kin minun tut­ta­va­pii­ris­sä­ni ne, jot­ka pyö­rää käyt­tä­vät, käyt­tä­vät sitä lumet­to­maan ja ei-kyl­mään aikaan sit­ten tosi aktiivisesti.

    Muut liik­ku­mis­tut­ki­muk­set ja pyö­räi­ly­ba­ro­met­ri ovat minus­ta kai­ken nor­maa­lin ymmär­ryk­sen perus­teel­la rajus­sa ristiriidassa.

    Tut­ki­muk­sen, että 57 % 15–74-vuotiaista Hel­sin­ki­läi­sis­tä käyt­tää pol­ku­pyö­rää vähin­tään ker­ran vii­kos­sa lumet­to­ma­na aika­na ja 70 % vähin­tään ker­ran vuo­des­sa ei kyl­lä usko kuin viherhörhöt. 

    Jokai­nen meis­tä tun­tee lii­an pal­jon hen­ki­löi­tä, jot­ka eivät kos­kaan aja pol­ku­pyö­räl­lä, että nuo luvut voi­si­vat pitää lähes­kään paikkaansa.

    Eri­tyi­sen huo­les­tut­ta­vaa täs­sä on, että täl­läis­tä pyö­räil­jöi­den mää­rää rajus­ti pai­sut­ta­vaa tilas­toa käy­te­tään sit­ten lii­ken­ne­suun­nit­te­lun keppihevosena.

    1. Se, että tekee otan­nan tut­ta­va pii­ris­tään, on aika huo­no päät­te­ly­ta­pa. Kum­mal­li­nen väi­te on myös, että vain noin 70 % imi­sis­tä oli­si fyy­si­ses­ti kyke­ne­viä pyö­räi­le­mään. Ihmi­nen pys­tyy aja­maan pyö­räl­lä pidem­pään kin kävelemään.
      Tuos­ta Hel­sin­ki­läis­ten liik­ku­mis­ta kos­ke­vas­ta tut­ki­muk­ses­ta puut­tui­vat koko­naan kun­to­len­kit, kos­ka se kos­ki vain mat­kaa pai­kas­ta A paik­kaan B. Sii­tä puut­tui­vat myös ne, jot­ka käyt­tä­vät pyö­rää mat­kal­la vaik­ka­pa met­roa­se­mal­le, kos­ka se mat­ka rekis­te­röi­tyy metromatkaksi. 

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Se, että tekee otan­nan tut­ta­va pii­ris­tään, on aika huo­no päät­te­ly­ta­pa. Kum­mal­li­nen väi­te on myös, että vain noin 70 % imi­sis­tä oli­si fyy­si­ses­ti kyke­ne­viä pyö­räi­le­mään. Ihmi­nen pys­tyy aja­maan pyö­räl­lä pidem­pään kin kävelemään.
    Tuos­ta Hel­sin­ki­läis­ten liik­ku­mis­ta kos­ke­vas­ta tut­ki­muk­ses­ta puut­tui­vat koko­naan kun­to­len­kit, kos­ka se kos­ki vain mat­kaa pai­kas­ta A paik­kaan B. Sii­tä puut­tui­vat myös ne, jot­ka käyt­tä­vät pyö­rää mat­kal­la vaik­ka­pa met­roa­se­mal­le, kos­ka se mat­ka rekis­te­röi­tyy metromatkaksi. 

    Toki minun tut­ta­va­pii­ri­ni on sii­nä mie­les­sä huo­no esi­merk­ki, että mel­kein kaik­ki ovat var­sin hyvä­kun­toi­sia ja urhei­lul­li­sia, jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jiä­kin on ylie­dus­tus. Hyvää pyö­räi­ly­koh­de­ryh­mää siis.

    Mut­ta kyl­lä­hän sitä voi muu­ten­kin kat­sel­la myös ympä­ril­leen, kuin­ka moni kul­kee pol­ku­pyö­räl­lä ja miten pal­jon sitä sit­ten käy­te­tään kun käytetään. 

    Minä­kin asun talos­sa, jos­sa on 70 aikuis­ta ja hyvä jos talos­sa ja pihas­sa on kesäl­lä edes 20–25 ei-romu­kun­tois­ta pyörää. 

    Tämän kan­ta­kau­pun­ki­ta­lon vas­ta­pai­nok­si, jot­ta pääs­täi­siin tuon­ne 57 % pyö­rien kesä­käyt­töön, jos­sain pitäi­si olla sit­ten vie­lä muu­al­la todel­la pal­jon talo­ja, jos­sa 70–80 % käyt­tää joka viik­ko pyörää.

    Tuon pyö­räi­ly­ba­ro­met­rin luvut on vaan aika lail­la yliam­pu­vat, ei sii­tä yli eikä ympä­ri pääse.

  33. hh:
    Voi olla, että haas­ta­tel­lut pyö­räi­li­jät ovat tyytyväisiä …

    MUTTA KÄVELYTEILLÄ LIIKKUVAT ELÄKELÄISET EIVÄT OLE! NOILLÄVÄYLILLÄ VALLITSEE VIIDAKON LAKI PÄÄLLEPÄSMÄREINÄ KOVASTI ERÄSTÄ ALEXIA MUISTUTTAVAT NUORET MIEHET, NIIN AIVOTTOMAT ETTEIVÄT OSAA EDES KUNNOLLISTA KELLOA PYÖRÄÄNSÄ HANKKIA, SAATI KÄYTTÄÄ SITÄ, UND SO WEITER …

    Minua­kin käve­ly­teil­lä pyö­räi­le­vät har­mit­ta­vat. Täy­tyy kui­ten­kin sanoa, että käve­ly­teil­lä pyö­räi­lyyn on suu­ri syy huo­no suun­nit­te­lu ja huo­not merkinnät:

    1. Suo­mes­sa suo­si­taan yhdis­tet­ty­jä pyö­räi­ly- ja käve­ly­tei­tä, mikä joh­taa sii­hen, että ihmi­set hel­pos­ti kuvit­te­le­vat sel­lai­sen ole­van siel­lä­kin, mis­sä on pelk­kä jal­ka­käy­tä­vä. Mei­dän­kin koti­ka­dul­la on jal­ka­käy­tä­vä, jos­sa aje­taan usein pyö­räl­lä. En usko suu­rim­man osan aja­jis­ta pyö­räi­le­vän tahal­laan jal­ka­käy­tä­väl­lä, sil­lä ajo­ra­ta­kin on hyvin rau­hal­li­nen. Toden­nä­köi­ses­ti useim­mat eivät vain tajua, että kysy­myk­ses­sä on jal­ka­käy­tä­vä. Jal­ka­käy­tä­viä ei ole miten­kään erik­seen mer­kit­ty jal­ka­käy­tä­vik­si, vaan se pitäi­si taju­ta vain sii­tä, että pyö­rä­tien merk­ki puut­tuu. Mis­tä tulen­kin seu­raa­vaan kohtaan.

    2. Pyö­rä­tiet on mer­kit­ty puut­teel­li­ses­ti. Ei ole miten­kään har­vi­nais­ta, että yhdis­te­tyn jal­ka­käy­tä­vän ja pyö­rä­tien toi­ses­sa pääs­sä on pyö­rä­tien lii­ken­ne­merk­ki, mut­ta toi­ses­sa pääs­sä ei, vaik­ka sel­väs­ti­kään kysy­myk­ses­sä ei ole yksi­suun­tai­nen pyö­rä­tie. Välis­sä myös pyö­rä­tien merk­ki puut­tuu koko­naan sel­lai­ses­ta pai­kas­ta, joka ulkoi­lu­kart­taan on mer­kit­ty pyö­rä­tiek­si. Jos­kus mer­kit on kään­net­ty vää­rään suun­taan. Mei­dän koti­ka­tu yhtyy suu­rem­paan tie­hen, jol­la on pyö­rä­tie. Jos­kus tämän pyö­rä­tien merk­ki kui­ten­kin on kään­net­ty niin päin, että se näyt­tää kos­ke­van mei­dän koti­ka­dul­la ole­vaa jal­ka­käy­tä­vää. Kun pyö­räi­lee oudos­sa pai­kas­sa, ei voi olla miten­kään var­ma sii­tä, että merk­kien perus­teel­la pys­tyy päät­te­le­mään, mis­sä saa ajaa pol­ku­pyö­räl­lä ja mis­sä ei. Tämä lisää kiusaus­ta ajaa sel­lai­ses­sa pai­kas­sa, jos­ta ei ole varma.

    3. Ihmi­sil­le tie­do­te­taan huo­nos­ti sii­tä, miten pyö­rä­tiet mer­ki­tään. Minun on havain­to­je­ni mukaan sel­väs­ti kes­ki­mää­räis­tä hel­pom­pi oppia niin pele­jä, vero­tus­ta, kie­liop­pia kuin lii­ken­net­tä kos­ke­vat sään­nöt. Sii­tä huo­li­mat­ta en ole täy­sin var­ma, tul­kit­sen­ko pyö­rä­tie­tä kos­ke­vat lii­ken­ne­mer­kit aina oikein. Tun­nis­tan toki pyö­rä­tien mer­kin, mut­ta mihin asti sen vai­ku­tus jat­kuu, mis­tä tie­dän, onko pyö­rä­tie yksi- vai kak­si­suun­tai­nen jne eivät aina ole sel­viä. En muis­ta, että oli­sin kos­kaan mis­tään luke­nut tai kuul­lut selos­tus­ta, jos­sa näi­tä asioi­ta oli­si selitetty.

    1. Jalan­kul­ki­joi­ta ja pyö­räi­li­jöi­tä ei pidä ohja­ta tois­ten­sa sekaan. Minua risoo suu­res­ti, kun lii­ken­ne­merk­ki pakot­taa minut ajo­ra­dal­ta jal­ka­käy­tä­väl­le (viral­li­nen nimi jotain muu­ta, mut­ta sel­vä jal­ka­käy­tä­vä se on) Minä rikon tätä mää­räys­tä aika pal­jon, jal­ka­käy­tä­väl­lä ajan kor­kein­taan muu­ta­man kym­men­tä metriä.
      Oma käsi­tyk­se­ni kui­ten­kin on, että jalan­kul­ki­jat käve­le­vät pyö­rä­teil­lä vähin­tään yhtä usein kuin pyö­räi­li­jät jal­ka­käy­tä­vil­lä. Espal­la Kap­pe­lin koh­dal­la, Kaup­pa­to­rin koh­dal­la ja Kir­jan ran­nas­sa käve­li­jöi­tä on todel­la vai­vak­si asti.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kum­mal­li­nen väi­te on myös, että vain noin 70 % imi­sis­tä oli­si fyy­si­ses­ti kyke­ne­viä pyö­räi­le­mään. Ihmi­nen pys­tyy aja­maan pyö­räl­lä pidem­pään kin kävelemään. 

    Van­hus­väes­töl­le kan­nat­tai­si­kin hank­kia rol­laat­to­rien sijaan pol­ku­pyö­riä, niin mum­mot ja vaa­rit pää­si­si­vät aje­le­maan päivätansseihin.

  35. Pyö­räi­ly­pa­ro­met­ris­sa on näkö­jään yri­tet­ty haas­ta­tel­la 5800 ihmis­tä, jois­ta 2004 kpl on sit­ten suos­tu­nut haas­ta­tel­ta­vak­si. Ole­tet­ta­vas­ti pää­osal­le nois­ta muus­ta 3800 hen­ki­lös­tä ehti käy­mään sel­väk­si, että kyse­ly liit­tyi joten­kin pyö­räi­lyyn. Joten­kin ole­te­taan, että täl­lä otan­ta­va­lin­nal­la ei ollut mitään vai­ku­tus­ta tuloksiin.
    Itse minun oli­si huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­pi uskoa, että tulok­sis­ta edes se ensim­mäi­nen mer­kit­se­vä nume­ro oli­si osa­puil­leen oikein, jos haas­tat­te­luun oli­si valit­tu 100 hen­keä ja sit­ten sit­key­den, jous­ta­vuu­den ja vaik­ka lie­vän lah­jon­nan avul­la onnis­tut­tu puser­ta­maan vas­tauk­set 90:ltä. Soi­nin­vaa­ran alaa­han se tilas­to­tie­de on, ja var­mas­ti osaa for­maa­lin mate­ma­tii­kan sii­hen liit­tyen parem­min, mut­ta tämän “Ei viit­si vas­ta­ta” poru­kan poten­ti­aa­li­nen vai­ku­tus on ilmei­nen ilman sitäkin.

    Osmo tote­si, että kau­pun­ki­pyö­rien käyt­tö meni koko­lail­la oikein mak­sa­vien käyt­tä­jien mää­rän kans­sa. Baro­met­rin mukaan (yli 18‑v) käyt­tä­jiä oli 7% tai 33 000 hel­sin­ki­läis­tä. Todel­li­suu­des­sa hel­sin­ki­läi­siä käyt­tä­jiä oli näkö­jään n. 18 000 tai vähän yli puo­let baro­met­rin ilmoit­ta­mas­ta luvus­ta. Samal­la “kor­jaus­ker­toi­mel­la” muut­kin luvut tun­tu­vat aina­kin realistisemmilta. 

    (Itse pyö­räi­len mm. työ­mat­kat lumet­to­ma­na kau­te­na. Minul­la ei ole mitään pyö­räi­lyä vas­taan; minun on vain vai­kea uskoa baro­met­rin lukuja.)

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    käve­le­vät pyö­rä­teil­lä vähin­tään yhtä usein kuin pyö­räi­li­jät jal­ka­käy­tä­vil­lä. Espal­la Kap­pe­lin koh­dal­la, Kaup­pa­to­rin kohdalla 

    Mis­sä jal­ka­käy­tä­vää tai pien­nar­ta ei ole tai mil­loin sil­lä kul­ke­mi­nen ei käy hai­tat­ta päin­sä, jalan­kul­ki­jan on käy­tet­tä­vä pyörätietä ”

    E‑Espan poh­jois­reu­nal­la ei ole jal­ka­käy­tä­vää sil­lä koh­dal­la ja Espan ylit­tä­mi­nen tai muut kier­to­tiet eivät käy hai­tat­ta, joten jalan­kul­ki­jan on käy­tet­tä­vä pyörätietä.

    Kaup­pa­to­ri ei ole jal­ka­käy­tä­vä, eikä edes tie, vaan toria­lue, joten sitä ei ole jalan­kul­ki­jan käy­tet­tä­vä, ja poh­jois­puo­len jal­ka­käy­tä­vän käyt­tä­mi­nen oli­si “hai­tan kans­sa”, joten ko. kadun ete­lä­reu­naa ete­ne­vän on käy­tet­tä­vä pyörätietä. 

    Jos kau­pun­ki on halun­nut jotain muu­ta, se on ereh­ty­nyt jät­täes­sään jal­ka­käy­tä­vän rakentamatta.

    1. Tuo, että on niin vai­val­lois­ta ylit­tää katu, jot­ta ei tar­vit­se kävel­lä pyö­rä­tiel­lä, muis­tut­taa vähän nii­tä pyö­räi­li­jöi­den aja­tuk­sia, että ajoin jal­ka­käy­tä­väl­lä, kos­ka ei ollut pyö­rä­tie­tä. Kaup­pa­to­rin koh­dal­la ennen pyö­rä­tie­tä ei ollut mitään, jota ei voi väit­tää, että on pak­ko kävel­lä pyö­rä­tiel­lä, kos­ka ennen­kin pär­jät­tiin. Jos ajo­ra­dal­la on jal­ka­käy­tä­vä vain toi­sel­la puo­lel­la katua, sitä’ on käytettävä.
      Lain­laa­ti­ja ei kyl­lä ole tar­koit­ta­nut, että jos kadun toi­sel­la puo­lel­la on jal­ka­käy­tä­vä ja toi­sel­la pyö­rä­tie, jalan­kul­ki­ja saa vapaas­ti vali­ta, kum­paa käyt­tää. Tuo pykä­lä lie­nee tar­koi­tet­tu tie­töi­den ajak­si noudatettavaksi.
      Sil­loin­kin, kun kum­mal­la­kaan puo­lel­la ei ole pyö­rä­tie­tä, jalan­kul­ki­jan on käy­tet­tä­vä pyö­rä­tien reu­naa, mitä jalan­kul­ki­jat noil­la kah­del­la osuu­del­la eivät kyl­lä tee. 

  37. Mum­moa kyy­dis­sä: Van­hus­väes­töl­le kan­nat­tai­si­kin hank­kia rol­laat­to­rien sijaan pol­ku­pyö­riä, niin mum­mot ja vaa­rit pää­si­si­vät aje­le­maan päivätansseihin. 

    Teki­si var­maan oikeas­ti hyvää mum­moil­le ja papoil­le siir­tyä pyö­räi­le­vään elämäntapaan.

    Lap­suu­des­sa­ni näkyi vie­lä pal­jon pyö­räi­le­viä mum­mo­ja, mut­ta nämä ovat kadon­neet totaa­li­ses­ti jos­sain vai­hees­sa. En siis tar­koi­ta mitään hyvä­kun­toi­sia kes­ki-ikäi­siä iso­van­hem­pia vaan sel­väs­ti n. 70–80-vuotiaita nai­sia, joi­den vauh­ti oli ehkä hie­man käve­ly­vauh­tia suu­rem­pi. Tämä lihas­voi­mal­la liik­ku­maan tot­tu­nut suku­pol­vi on sel­väs­ti­kin jo pois­sa ja nyt yli 60-vuo­ti­aat koos­tu­vat suku­pol­ves­ta, jois­ta monet, var­sin­kin Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la, eivät kir­jai­mel­li­ses­ti osaa liik­kua muu­ten kuin omal­la autol­la. Se on surul­lis­ta, kos­ka sii­hen usein liit­tyy jol­lain taval­la viha­mie­li­nen asen­ne mui­ta lii­ken­ne­muo­to­ja koh­taan, kos­ka kaik­ki nii­tä suo­si­vat pää­tök­set koe­taan hyök­käyk­se­nä omaa liik­ku­mi­sen vapaut­ta kohtaan.

    Pyö­räi­lyn hyö­dyt ovat kan­san­ter­vey­del­li­ses­ti, yksi­lön fyy­si­sen ja hen­ki­sen ter­vey­den, ympä­ris­tön, kan­san­ta­lou­den ja kau­pun­ki­ta­lou­den kan­nal­ta val­ta­vat. Aika­moi­sia olkiuk­ko­ja jou­du­taan esit­tä­mään kun pyö­räi­lyä halu­taan tääl­lä­kin kri­ti­soi­da. Jos ihmi­set esi­mer­kik­si siir­ty­vät pyö­räi­le­maan ja jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jät vähe­ne­vät sen vuok­si, niin ehkä sel­lai­nen jouk­ko­lii­ken­ne saa­kin väis­tyä, joka ei pys­ty kil­pai­le­maan lihas­voi­man kans­sa. Itse nau­tin Köö­pen­ha­mi­nas­sa sii­tä, ettei­vät likai­set ja melui­sat die­sel-bus­sit ole pilaa­mas­sa katu­ym­pä­ris­töä Hel­sin­gin mit­ta­kaa­vas­sa. Samoin olen sitä miel­tä, että Hel­sin­gin seu­dun jul­ki­nen lii­ken­ne tur­han pal­jon suo­sii lyhyi­tä mat­ko­ja pit­kien kus­tan­nuk­sel­la: Kan­ta­kau­pun­gin rai­tio­tie­verk­ko kyl­lä on muka­va kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­val­le, mut­ta lyhyet pysäk­ki­vä­lit ja hitaat mut­kat teke­vät sen käyt­tä­mi­ses­tä tus­kaa niil­le, jot­ka muu­ten­kin ovat istu­neet puo­li tun­tia bus­sis­sa ensin kan­ta­kau­pun­kiin pääs­täk­seen. Jos lyhyet mat­kat kul­jet­tai­siin lihas­voi­mal­la, voi­tai­siin enem­män kes­kit­tyä raken­ta­maan nope­aa ja sel­ke­ää jul­ki­sen lii­ken­teen verk­koa nykyi­sen bus­si­lin­jas­pag­he­tin sijaan.

  38. Kun­han pääs­tään raken­ta­maan näi­tä pika­ra­ti­koi­ta, niin kaik­kien mat­kus­ta­jien on jal­kau­dut­ta­va, kos­ka pysäk­ke­jä on niin harvassa.

  39. Tuo­mas L.: Teki­si var­maan oikeas­ti hyvää mum­moil­le ja papoil­le siir­tyä pyö­räi­le­vään elämäntapaan.

    Lap­suu­des­sa­ni näkyi vie­lä pal­jon pyö­räi­le­viä mum­mo­ja, mut­ta nämä ovat kadon­neet totaa­li­ses­ti jos­sain vai­hees­sa. En siis tar­koi­ta mitään hyvä­kun­toi­sia kes­ki-ikäi­siä iso­van­hem­pia vaan sel­väs­ti n. 70–80-vuotiaita nai­sia, joi­den vauh­ti oli ehkä hie­man käve­ly­vauh­tia suu­rem­pi. Tämä lihas­voi­mal­la liik­ku­maan tot­tu­nut suku­pol­vi on sel­väs­ti­kin jo pois­sa ja nyt yli 60-vuo­ti­aat koos­tu­vat suku­pol­ves­ta, jois­ta monet, var­sin­kin Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la, eivät kir­jai­mel­li­ses­ti osaa liik­kua muu­ten kuin omal­la autol­la. Se on

    bus­sis­sa ensin kan­ta­kau­pun­kiin pääs­täk­seen. Jos lyhyet mat­kat kul­jet­tai­siin lihas­voi­mal­la, voi­tai­siin enem­män kes­kit­tyä raken­ta­maan nope­aa ja sel­ke­ää jul­ki­sen lii­ken­teen verk­koa nykyi­sen bus­si­lin­jas­pag­he­tin sijaan. 

    Noh. Noh. Kyl­lä Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la­kin on pyö­räi­li­jöi­tä joi­den pol­jen­to on sel­keäs­ti jo heik­ko mut­ta joka ilmen­tää hyvin syväl­li­ses­ti omak­sut­tua elämäntapaa.

    Tuos­ta kom­men­tis­ta­si koko­nai­suu­des­saan pääs­tään­kin maxin lii­ken­ne­kaa­ren päi­vi­tet­tyyn ver­sioon toi­mis­ta jot­ka sekä help­po että nopea toteut­taa ja joil­la ei ole yhtään tun­net­tua nega­tii­vis­ta seurausta:

    -kai­kil­le ajo­neu­vo­ve­roa mak­sa­vil­le luo­vu­te­taan juh­lal­li­ses­ti ilmai­nen jouk­ko­lii­ken­teen kausi­lip­pu (yksi­tyis­koh­dat saa Ber­ner ja/tai hänen poliit­ti­nen peril­li­sen­sä rat­kais­ta yhdes­sä kun­ta­päät­tä­jien kanssa)

    -jouk­ko­lii­ken­teen kausi­lip­pu­lai­sil­le mukaan­lu­kien edel­lä­mai­ni­tut luo­vu­te­taan juh­lal­li­ses­ti ilmai­nen kausi­lip­pu kau­pun­ki­pyö­riin mikä­li koti­kun­nas­sa on sel­lai­nen jär­jes­tet­ty. (yksi­tyis­koh­dat saa Ber­ner ja/tai hänen poliit­ti­nen peril­li­sen­sä rat­kais­ta yhdes­sä kun­ta­päät­tä­jien kans­sa, Osmo Soi­nin­vaa­ral­la veto-oikeus)

    Tämä ei ollut vaka­vas­ti otet­ta­va ehdo­tus vaan leik­ki­mie­li­nen. Osmol­le ei tie­ten­kään anne­ta mitään veto-oikeutta.

  40. TUOMAS L, kuu­le­han! Kun tulet tän­ne pap­pai­kään saa­tat huo­ma­ta, että pyö­räi­ly, heh, juu­ri mei­dän jalan­kul­ki­joi­den seas­sa on se vaa­ral­li­sin liik­ku­mis­ta­pa, kum­mal­le­kin osapuolelle ;-))

    Ystä­väl­li­ses­ti, hh

  41. Lihas­voi­mal­la liik­ku­maan:
    Kun­han pääs­tään raken­ta­maan näi­tä pika­ra­ti­koi­ta, niin kaik­kien mat­kus­ta­jien on jal­kau­dut­ta­va, kos­ka pysäk­ke­jä on niin harvassa.

    Etkös ole vie­lä huo­man­nut, että HSL:n ja Hel­sin­gin kau­pun­gin ykkösprio­ri­teet­ti liik­ku­mi­seen on käve­ly? Ja kävel­tä­vä­hän on, kos­ka täl­lä nyky­sys­tee­mil­lä ei muu­ten pää­se mis­tään mihin­kään. Sovel­tuu niin hel­ve­tin hie­nos­ti työ­mat­ka­lii­ken­teen rat­kai­suk­si näis­sä läm­pi­mis­sä, ete­läi­sis­sä olosuhteissa.

  42. max: Voi­tai­siin­ko edes kokeil­la. Demo­ta. Jos olet oikeas­sa ei tapah­tui­si, ei mak­sai­si mitään. Ja jos olet oikeas­sa niin yksi­tyi­sau­toi­lu vähe­ni­si per se. Jota tavoiteltiinkin.

    Jos ajo­neu­vo­ve­ron mak­sa­mi­nen tar­koit­tai­si samal­la ilmais­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä. Ei tapah­tui­si mitään nega­tii­vis­ta seu­raus­ta. Sil­ti näin ei teh­dä kos­ka asen­neil­mas­to on nurin­ku­ri­nen. Yhteis­kun­ta tar­vit­see yksi­tyi­sau­toi­li­joi­ta enem­män kuin yksi­tyi­sau­toi­li­ja yhteis­kun­taa. Ei ihan radi­kaa­lis­ti näin mut­ta oikeasti 

    Sehän sii­nä juu­ri onkin, että ilmais­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä on demot­tu monis­sa kau­pun­geis­sa, ja lop­pu­tu­los on se, että hen­ki­lö­au­toa käy­te­tään yhtä pal­jon, ja kan­ta­kau­pun­gis­sa ulko­paik­ka­kun­ta­lai­sia siir­tyy käve­lys­tä jouk­ko­lii­ken­tee­seen. Jos jotain pitäi­si kokeil­la, mie­luum­min vaik­ka sitä että osal­le väes­tös­tä jae­taan ilmais­mat­ko­ja virkistyskäyttöön.

  43. https://phys.org/news/2017–02-car-drivers-pollution-london-exposed.html

    Autoi­lu saas­tut­taa ilmaa eni­ten, mut­ta autoi­li­jat kär­si­vät sii­tä vähi­ten. Näin lie­nee Hel­sin­gis­sä­kin. Ras­kaat ajo­neu­vot saas­tut­ta­vat vähem­män kuin henkilöautot.

    Jo pel­käs­tään tämän vuok­si pitäi­si siir­tyä säh­kö­moot­to­rei­hin. Säh­kö ei ole pääs­tö­tön­tä, mut­ta sen tuo­tan­non pien­hiuk­kas­pääs­tö rajoit­tuu voi­ma­lan välit­tö­mään lähei­syy­teen. Ydin­voi­ma­lan tapauk­ses­sa pien­hiuk­kas­pääs­tö­jä ei yksin­ker­tai­ses­ti ole.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.