Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.1.2017 osa 2

(esi­tys­lis­taan tästä)

Pyöräily­barometri

Peräti 57 helsinkiläi­sistä pyöräilee ainakin ker­ran viikos­sa lumet­tomana aikana, 11 % ympäri vuo­den. Suurin osa on hyötyli­iken­net­tä – ollaan siis matkalla jon­nekin ja vain 14 % sanoi kun­toilun syyk­si pyöräi­lyyn. Kun­toilu syynä pyöräi­lyyn oli yleistä ikään­tynei­den kohdal­la. Nuorem­mil­la syynä oli sen kätevyys liikku­mis­muo­toa­ja sekä myön­teinen vaiku­tus terveyteen.

Pyöräi­lyn edis­tämis­es­tä ollaan läh­es yksimielisiä. 96 pros­ent­tia kaik­ista helsinkiläi­sistä kan­nat­ti pyöräi­lyn edis­tämistä ja 92 niistäkin, jot­ka eivät itse pyöräile.

Myön­teisyys pyöräi­lyä kohtaan kor­reloi selvästi koulu­tus­ta­son kanssa niin, että mitä korkeampi koulu­tus, sitä enem­män pyöräilee itse ja kan­nat­taa pyöräilyä.

Pyöräi­ly­olo­suhteisi­in ollaan pääsääs­ntöis­es­ti tyy­tyväisiä. Tyy­tyväisiä vai melko tyy­tyväisiä oli 87% vas­taa­jista, mis­sä on nousua kah­den vuo­den takaises­ta 4 pros­ent­tiyk­sikköä. Se on aika iso nousu, kun ollaan näin lähel­lä sataa prosenttia.

Raportin voi lukea tästä.

Helsinkiläis­ten liikku­mis­tot­tumuk­set vuon­na 2016

Asi­aa on tutkit­tu 3 000 hen­gen otok­sel­la puhe­lin­haas­tat­telu­na. Tulok­set eivät yllätä. Kan­takaupungis­sa matko­ja on vähän enem­män kuin esikaupunkialueil­la ja kan­takaupungis­sa pain­ot­tuu käve­ly ja joukkoli­ikenne. Vain noin 13 % matkoista tehdään autol­la. Esikaupunkialueil­la auton osu­us on jopa yli neljännes kaik­ista matkoista niin, että autol­la liiku­taan läh­es yhtä paljon kuin joukkoliikenteessä.

Mat­ka tarkoit­taa tässä matkaa paikas­ta A paikkaan B ja se tilas­toituu sille kulku­muodolle, jol­la tehti­in pisin mat­ka. Yhdestä matkas­ta ei voi siis tul­la sekä käve­ly­matkaa pysäkille että joukkoliikennematkaa.

Miehet ja naiset käyt­tävät autoa läh­es yhtä paljon ikälu­okas­sa 33 – 44 vuot­ta, mut­ta muuten miehet käyt­tävät autoa selvästi enem­män kuin naiset.

Mut­ta sit­ten. Tutkimus on tehty joka vuosi vuosi­na 2012 – 2016. Tämän mukaan matko­jen määrä olisi nous­sut vuodes­ta 2015 vuo­teen 2016 peräti 13 %:lla. Ei ole mah­dol­lista. Otok­ses­sa on jotain vikaa tai tutkimustapa on vai­hdel­lut vuosit­tain. Vuo­tuiset vai­hte­lut ovat aivan liian suuria, kun on kysymys niin vaki­in­tuneesta asi­as­ta kuin päivit­täi­sistä matkoista.

Raportin voi lukea tästä

Kaup­palantie 27 – 29 täydennyskaava

Lähel­lä ase­maa sijait­se­valle ton­tille raken­netaan yksi talo lisää. Tämä oli meil­lä syysku­us­sa. Nyt se on tul­lut lausun­noil­ta, eikä siihen tehdä merkit­täviä muutoksia.

Helsin­gin allas Oy:n poikkeamis­lu­pa Kaup­pa­torin edustal­la Katajanokalla

Lop­pukesästä aloit­tanut Allas on saa­mas­sa poikkeamis­lu­van olla siel­lä vuo­teen 2030 saak­ka, Luvan ehtona on, että alue avataan itse allasaluei­ta luku­un otta­mat­ta mak­sut­tomana yleisöl­lä. Han­kkeen vetäjät ovat voimakkaasti eri mieltä ja sanovat, että tämä vie han­kkeelta kan­nat­tavu­u­den ja hait­taa toim­intaa merkittävästi.

Hak­i­jan peruste­lut kan­nalleen ovat poikkeuk­sel­lis­es­ti julkisel­la listal­la. Ne käyvät ilmi tästä

Pyörä- ja jalankulkure­itin lev­en­tämi­nen Töölönlahdella

Reit­tiä, joka läh­tee Fin­lan­di­at­alon kohdal­ta kohti Lin­nun­laulua, leven­netään Fin­lan­di­at­alon ja radan välisel­lä osal­la. Jalankulk­i­joi­ta ja pyöräil­i­jöitä erot­ta­maan raken­netaan saman­lainen kivipaasi kuin on Töölön­lah­den län­sire­unaa kulke­val­la reit­il­lä. Hyvä! Siinä on ollut vähän ahdasta.

 

47 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.1.2017 osa 2”

  1. Jotenkin epäi­lyt­tää myös tuo pyöräily­barometri. Ei vas­taa omia havain­to­ja lainkaan. Ainakaan mei­dän nyky­isiä ja edel­lisen asun­non naa­pure­i­ta ei näe koskaan pyöräl­lä. Las­ke­taanko pyöräil­i­jöitä liikennelaskennoissa?

  2. Itämeren suurim­malle kaup­pakeskuk­selle heit­etään kym­meniä miljoo­nia veron­mak­sajien tukea ja sit­ten ne vielä kehtaa pistää 40 pin­nan alen­nuk­sen lipuille. Nyt sit­ten mais­sa vira­nomainen tekee Altaalle täl­laisen nau­ret­ta­van tem­pun. Mikä vit­tu vaivaa?

  3. Mik­si Altaan poikkeamis­lu­van pitää kestää noin pitkään? Jos tekevät konkan tai hom­ma muuten menee reisille, niistä ei sit­ten päästäkään enää eroon millään.

  4. Allas. Mie­lenki­in­toinen idea, mut­ta 14 vuot­ta on pitkä aika. ja toisaal­ta lyhyt aika .…

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    Peräti 57 helsinkiläi­sistä pyöräilee ainakin ker­ran viikos­sa lumet­tomana aikana

    Katuku­van perus­teel­la luulisi että paljon enem­män (sarkas­mia).

    Mitä pyöräi­lyn kan­nat­ta­mi­nen tarkkaan ottaen tarkoit­taa? Lisää verora­ho­ja pyörätei­hin? Polkupyörien ja varustei­den ALV alas?

    Minä kan­natan liiken­teen jär­jestämistä niin, että kus­takin liiken­nemuo­dos­ta perit­tävä vero vas­taa liiken­teestä val­ti­olle aiheutu­via kus­tan­nuk­sia ja yhteiskun­nalle aiheutu­via ulkoishait­to­ja: autoilun (lin­ja-autoilu mukaan­lukien) vero­tus kat­taa autotei­hin menevät kus­tan­nuk­set ja päästöstä aiheutu­vat ulkoishai­tat, pyörien ALV pyörätei­den ylläpi­don jne. Käytän­nössä tämä tarkoit­taisi joukkoli­iken­teen hin­nan rajua nousua ja määrän laskua ja ben­saveron laskemista. Autovero on jos­sain määrin perustel­tu niin kauan kun kaupun­ki hin­noit­telee kadun­var­si­paikkansa selvästi alle markki­nahin­nan. Luul­tavasti pyöräi­ly lisään­ty­isi kos­ka entisiä joukkoli­iken­teen käyt­täjiä siir­ty­isi siihen, mut­ta sitäkin enem­män autoilu.

  6. “Tämän mukaan matko­jen määrä olisi nous­sut vuodes­ta 2015 vuo­teen 2016 peräti 13 %:lla. Ei ole mahdollista.”

    Tarkem­min kat­sot­tuna matko­jen lisään­tymi­nen 2015 -> 2016 on ain­oas­taan käve­ly­matko­jen lisään­tymistä. Sat­tumoisin noin kuukau­den mit­taiselle syys-lokaku­un tutkimushaas­tat­telu­jak­solle sijoit­tui v. 2015 60 mm sadet­ta ja 14 sade­päivää (sade­päivä = yli 3 mm sadet­ta). Vas­taavasti 2016 sade­päiviä oli täl­lä jak­sol­la vain 3 ja vet­tä tuli yhteen­sä noin 20 mm. Selit­täisiköhän siis huo­mat­tavasti parem­pi sää käve­ly­matko­jen lisään­tymisen? Näkyy­hän sää melko selvästi pyöräilymäärissäkin.

    Sääti­las­to­ja: https://www.saapalvelu.fi/helsinki/tilastot/kuukausitilastot/

  7. Milt­ton Fri­id­man:
    Minä kan­natan liiken­teen jär­jestämistä niin, ettäkus­takin liiken­nemuo­dos­ta perit­tävä vero vas­taa liiken­teestä val­ti­olle aiheutu­via kus­tan­nuk­sia ja yhteiskun­nalle aiheutu­via ulkoishaittoja:

    Eri­no­mainen tavoite. Ja hait­to­jen lisäk­si kan­nat­taa huomioi­da myös hyödyt. Tyyli­in jokainen pyöräi­lyyn sijoitet­tu euro tulee kun­nalle takaisin 8‑kertaisena. Tai että pääo­mia paljon syövään autoilu­un kulu­vat rahat ovat pois muus­ta kulu­tuk­ses­ta, joka hyödyt­täisi selvästi enem­män kun­tata­sol­la. Ja että autoilun syn­nyt­tämät ilmansaas­teet tap­pa­vat esimerkik­si Helsinkiä vas­taavas­sa Oslos­sa (jos­sa nastarenkaidenkin käyt­töä on jo rajoitet­tu) vuosit­tain noin 180 ihmistä. Samal­la kun autol­la tehdään Helsingis­sä 13% kaik­ista matkoista.

    Edelleen haas­teena on, että liiken­teen verot menevät val­ti­olle samal­la kun kun­nat ja kaupun­git vas­taa­vat alueel­laan ole­vista kaduista. Tämän kaiken tekem­i­nen läpinäkyväk­si ja todel­lis­ten kus­tan­nusten saami­nen liiken­teen suun­nit­telun ja jär­jestämisen lähtöko­hdak­si tulisi toteut­taa mah­dol­lisim­man pikaisesti.

    96% helsinkiläi­sistä on oike­as­sa: pyöräi­lyyn ja ylipään­sä kaik­keen omin voimin tapah­tu­vaan liikku­miseen kan­nat­taa panos­taa. Sekä sel­l­aiseen kaupunkiym­päristöön, joka on suun­nitel­tu sen mukaisesti.

    On kuvaavaa, että ehkä Suomen suosi­tu­im­mal­la lenkkipolul­la Töölön­lahdel­la käveli­jät ja pyöräil­i­jät on tähän päivään asti sul­lot­tu jyrkässä Lin­nun­laulun mäessä samaan kapeaan käytävään, jos­sa ei ole minkään­laista erot­telua eri liikku­mis­muodoille. Nyt tilanteeseen haetaan kor­jaus­ta, peräti kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kaut­ta. Sel­l­ainen autokaisto­jen ylläpi­don tasoa vas­taa­va tehostet­tu talvikun­nos­s­api­to kuin on lah­den län­sire­unal­la, on luul­tavasti vielä vuosien vään­nön takana. Jos täl­lä tahdil­la ede­tään, mat­ka maini­tun tavoit­teen toteu­tu­miseen on pitkä.

  8. Voi olla, että haas­tatel­lut pyöräil­i­jät ovat tyytyväisiä …

    MUTTA KÄVELYTEILLÄ LIIKKUVAT ELÄKELÄISET EIVÄT OLE! NOILLÄ VÄYLILLÄ VALLITSEE VIIDAKON LAKI PÄÄLLEPÄSMÄREINÄ KOVASTI ERÄSTÄ ALEXIA MUISTUTTAVAT NUORET MIEHET, NIIN AIVOTTOMAT ETTEIVÄT OSAA EDES KUNNOLLISTA KELLOA PYÖRÄÄNSÄ HANKKIA, SAATI KÄYTTÄÄ SITÄ, UND SO WEITER …

    Niin, tästä on valitet­tu vuosit­tain, minäkin joskus, aina kun kevät tulee. Vira­nomaiset kyl­lä vas­tail­e­vat kiltisti vaikkakin aika halut­tomasti ja siihen se sit­ten jääkin.
    Tosi prob­lee­mi kun on, että liikun­taa todel­la tarvit­se­vat van­hat ihmiset ovat jo usein hiukan huonoku­u­loisia, otta­vat kulkies­sansa harha-askelei­ta ja kat­se­l­e­vat luon­non tapah­tu­mia muis­ta­mat­ta aina varoa näitä uuden uljaan maail­man kiiture­i­ta jot­ka eivät ole ohjel­moitu­ja rauhal­liseen ajoon. On niistä viime vuosi­na tul­lut todel­li­nen maanvaiva.

    Mikä siinä on ettei näille käve­lyteille saa­da käyt­täy­tymisään­täjä tai jos on, joiden nou­dat­tamista myös hiukan myös valvot­taisi­in. Autoil­i­joi­ta kyl­lä kur­mote­taan mut­ta pyöräil­i­jöi­den kohdal­la sal­li­taan käytän­nössä täysin holti­ton käytös. Muu­ta­ma polkupyöräpoli­isi jot­ka aika ajoin kävi­sivät pitämässä kuria väylil­lä, ehkä joskus sakot­taisi­vat noin mallik­si, se olisi tarpeen.

    Omat koke­muk­seni ovat Van­taan­joen laak­sos­ta mut­ta sama meno val­lit­see yhdis­te­ty­il­lä jalankulk­i­ja polkupyöräteil­lä. Mon­et pyöräil­i­jät eivät osaa ennakoi­da van­hus­ten tai las­ten käyt­täy­tymistä, (koirista nyt mitään puhumatta).

  9. Niin, se vielä, etten ole pyöräi­lyä vas­taan lainkaan, omat lapseni, vävyni etc kulke­vat pyöril­lä töi­hin, minäkin aikoinaan, tot­ta kai. Vaar­al­lisia ovat nämä testos­tero­nia hikoil­e­vat jästipäät joi­hin ei mikään tun­nut tehoavan.

  10. Kata­janokan allashankkeel­la oli alun­perin 8 vuo­den vuokra­sopimus, mut­ta nyt vuokra­sopimus­ta ollaan piden­tämässä 15 vuo­teen jo ennenkuin koko hökö­tys­tä on saatu edes häd­in­tuskin alku­un. Se oli kai tarkoi­tuskin. Lupi­en saamisek­si puhutaan ensin tilapäi­sistä raken­nelmista, mut­ta kuka­pa hul­lu täl­laisia tilapäiskäyt­töön rakentelisi.

  11. “Peräti 57 helsinkiläi­sistä pyöräilee ainakin ker­ran viikos­sa lumet­tomana aikana,”

    Suurin osa lopet­taa pyöri­lyn, kun naa­maa ja käsiä alkaa paleltaa ja jäätä ilmestyy teille — tai ainakin sen mah­dol­lisu­us kas­vaa. Lumel­lakin on var­masti vaiku­tus­ta varsinkin, jos sitä tulee syksyl­lä ja paljon. 

    Tämä tieto perus­tuu anek­doot­tei­hin ja väitän, että se on varmem­min tot­ta kuin pyöräily­barometrin omi­tuisen kyse­lyn tulos (olet­taen, että siel­lä nimeno­maan oli kysyt­ty lumes­ta). Esimerkik­si kir­jas­ton edessä on kym­menit­täin pyöriä kesäl­lä ja vain muu­ta­ma syksym­mäl­lä tai keski­talvel­la vaik­ka lumes­ta ei ole tietoakaan.

  12. Kata­janokan uimala maail­man­pyöri­neen sijoit­tuu raken­nuskiel­los­sa ole­valle, osit­tain kaavoit­ta­mat­toma­lle liikenne‑, katu- ja vesialueelle. Rak­en­t­a­mi­nen kohdis­tuu val­takun­nal­lis­es­ti merkit­tävien raken­net­tu­jen kult­tuuriym­päristö­jen (RKY) alueelle.

    Mis­sä on tehty päätös, että Helsin­gin keskeinen van­hakaupun­ki alis­te­taan täl­laiselle markki­nameiningille ja muute­taan vähin äänin jonkin­laisek­si huvipuis­tok­si ja rav­in­to­la­parakkien keskittymäksi?

  13. Hesarin uutisen mukaan Her­ne­saari on merkit­tävin item. Mis­sä link­ki lautakuntaan..?

  14. Milt­ton Fri­id­man: Minä kan­natan liiken­teen jär­jestämistä niin, että kus­takin liiken­nemuo­dos­ta perit­tävä vero vas­taa liiken­teestä val­ti­olle aiheutu­via kus­tan­nuk­sia ja yhteiskun­nalle aiheutu­via ulkoishait­to­ja: autoilun (lin­ja-autoilu mukaan­lukien) vero­tus kat­taa autotei­hin menevät kus­tan­nuk­set ja päästöstä aiheutu­vat ulkoishai­tat, pyörien ALV pyörätei­den ylläpi­don jne. Käytän­nössä tämä tarkoit­taisi joukkoli­iken­teen hin­nan rajua nousua ja määrän laskua ja ben­saveron laskemista. Autovero on jos­sain määrin perustel­tu niin kauan kun kaupun­ki hin­noit­telee kadun­var­si­paikkansa selvästi alle markki­nahin­nan. Luul­tavasti pyöräi­ly lisään­ty­isi kos­ka entisiä joukkoli­iken­teen käyt­täjiä siir­ty­isi siihen, mut­ta sitäkin enem­män autoilu.

    Haloo! Ainakin kaupungeis­sa yhteiskun­ta sub­ven­toi autoilua voimakkaasti. Voit vaik­ka aloit­taa silmäilemäl­lä ympärille­si ja kat­sel­la paljonko tilaa autoilun vaa­ti­ma infra­struk­tu­uri vie ver­rat­tuna muuhun liiken­teeseen ja ver­ra­ta sitä tont­ti­maan hin­toi­hin sekä arvioi­da sen rak­en­tamiskus­tan­nuk­sia. Yhden pysäköin­tipaikan rak­en­t­a­mi­nen Helsin­gin keskus­taan mak­saa noin 50000 euroa eikä se lähiöis­säkään ilmaista ole — autoilun lisään­tyessä jokaista uut­ta autoa varten vaa­di­taan enem­män kuin yksi uusi pysäköin­tipaik­ka. Siihen päälle vielä tei­den vaa­ti­mat investoin­nit. Pelkästään yhden moot­tori­tien liit­tymän hin­ta kaupunkiseudul­la on noin 100 miljoon­aa euroa. 

    Arvioipa paljonko rahaa palaisi, jos autoilun vero­tus­ta las­ket­taes­sa pääkaupunkiseudulle tulisi vaikka­pa 10000 uut­ta henkilöau­toa. Tai entä, jos pääkaupunkiseudun sato­jen­tuhan­sia uusien asukkaiden liikku­mi­nen suun­niteltaisi­in autoilun varaan. Investoimal­la joukkoli­iken­teeseen tai pyörätei­hin päästään huo­mat­tavasti edullisem­mi­la kus­tan­nuk­sil­la, saadaan aikaan suju­vam­paa liiken­net­tä ja miel­lyt­täväm­pää kaupunkia.

  15. On melkoista rahan haaskaus­ta suun­nitel­la kaupunki­in erilli­nen pyöräi­lyyn perus­tu­va liiken­nejär­jestelmä kesän ajak­si ja samal­la pitää yllä nor­maalia julk­ista liiken­net­tä ympäri vuo­den. On turha uskotel­la, että pieni joukko talvipyöräil­i­jöitä ratkai­sisi minkään­laisia liiken­neon­gelmia kaupungissa.

    Lisäk­si pyöräi­ly on pienen piirin huvi myös kesäaikaan. Kaupungis­sa asuu mon­en­laisia asukkai­ta ja per­heitä, joista suurin osa ei voi tai ei halua pyöräil­lä, vaan tarvit­see omaa kulku­vä­linet­tä tai nor­maalia toimi­vaa joukkoliikennettä.

  16. Milt­ton Fri­id­man:
    Minä kan­natan liiken­teen jär­jestämistä niin, ettäkus­takin liiken­nemuo­dos­ta perit­tävä vero vas­taa liiken­teestä val­ti­olle aiheutu­via kus­tan­nuk­sia ja yhteiskun­nalle aiheutu­via ulkoishait­to­ja: autoilun (lin­ja-autoilu mukaan­lukien) vero­tus kat­taa autotei­hin menevät kus­tan­nuk­set ja päästöstä aiheutu­vat ulkoishai­tat, pyörien ALV pyörätei­den ylläpi­don jne. Käytän­nössä tämä tarkoit­taisi joukkoli­iken­teen hin­nan rajua nousua ja määrän laskua ja ben­saveron laskemista. Autovero on jos­sain määrin perustel­tu niin kauan kun kaupun­ki hin­noit­telee kadun­var­si­paikkansa selvästi alle markki­nahin­nan. Luul­tavasti pyöräi­ly lisään­ty­isi kos­ka entisiä joukkoli­iken­teen käyt­täjiä siir­ty­isi siihen, mut­ta sitäkin enem­män autoilu.

    Se kyl­lä tarkoit­taisi yksi­ty­isautoilun lop­pua kaupungis­sa, sil­lä katupö­lyn ja saastei­den ulkois­vaiku­tuk­set ovat sen ver­ran kalli­it, ettei niihin perusautoil­i­jal­la ole varaa.

  17. Milt­ton Fri­id­man: Minä kan­natan liiken­teen jär­jestämistä niin, ettäkus­takin liiken­nemuo­dos­ta perit­tävä vero vas­taa liiken­teestä val­ti­olle aiheutu­via kus­tan­nuk­sia ja yhteiskun­nalle aiheutu­via ulkoishait­to­ja: autoilun (lin­ja-autoilu mukaan­lukien) vero­tus kat­taa autotei­hin menevät kus­tan­nuk­set ja päästöstä aiheutu­vat ulkoishai­tat, pyörien ALV pyörätei­den ylläpi­don jne. Käytän­nössä tämä tarkoit­taisi joukkoli­iken­teen hin­nan rajua nousua ja määrän laskua ja ben­saveron laskemista. Autovero on jos­sain määrin perustel­tu niin kauan kun kaupun­ki hin­noit­telee kadun­var­si­paikkansa selvästi alle markki­nahin­nan. Luul­tavasti pyöräi­ly lisään­ty­isi kos­ka entisiä joukkoli­iken­teen käyt­täjiä siir­ty­isi siihen, mut­ta sitäkin enem­män autoilu.

    Tuo aiheut­taisi kyl­lä aika sietämät­tömät ruuhkat ja tuhot­toman kalli­it autoverot Helsinki­in. Kuvit­tele, mitä tapah­tu­isi, kun joukkoli­iken­teen hin­ta nousisi kaksinker­taisek­si. Minne panisit kaik­ki tuos­ta hin­nan­nousus­ta gen­eroituneet uudet henkilöau­tot? Kalli­ita ovat tunnelit…

    Aina aika ajoin nousee esille täl­lainen “joukkoli­iken­teen pitää kat­taa kulun­sa” ‑ajat­telu. Ajat­teli­ja har­voin ymmärtää sitä, että kaupunki­joukkoli­ikenne ei koskaan mis­sään län­si­maas­sa kata kulu­jaan, mut­ta mil­lään kaupungilla ei ole varaa olla sitä jär­jestämät­tä, kos­ka jär­jestämät­tä jät­tämi­nen merk­i­sisi niin hirvit­tävää kus­tan­nusten nousua, kun autoille pitäisi jär­jestää nyky­istä enem­män tilaa.

    Yksi ruuhkaratik­ka = 130 henkilöautoa.

  18. Koti-isä, MSL ja Esa M, hyviä point­te­ja. Enpä tul­lutkaan ajatel­luk­si noita.

  19. Peräti 57 helsinkiläi­sistä pyöräilee ainakin ker­ran viikos­sa lumet­tomana aikana 

    57 puoles­ta miljoonas­ta on aika vähän.

    Ahis­taa: Suurin osa lopet­taa pyöri­lyn, kun naa­maa ja käsiä alkaa paleltaa ja jäätä ilmestyy teille – tai ainakin sen mah­dol­lisu­us kasvaa. 

    Iso osa on var­maan myös sitä, että ilman kyl­metessä pukeu­tu­mis­ero eri liikku­mistapo­jen välil­lä kas­vaa. Jo pelkkä hitaan ja nopean pyöräi­lyn väli­nen vaate-ero on suuri, kun ilma tarpeek­si kylmenee.

  20. Daniel Fed­er­ley: Tuo aiheut­taisi kyl­lä aika sietämät­tömät ruuhkat ja tuhot­toman kalli­it autoverot Helsinki­in. Kuvit­tele, mitä tapah­tu­isi, kun joukkoli­iken­teen hin­ta nousisi kaksinker­taisek­si. Minne panisit kaik­ki tuos­ta hin­nan­nousus­ta gen­eroituneet uudet henkilöau­tot? Kalli­ita ovat tunnelit…

    Aina aika ajoin nousee esille täl­lainen “joukkoli­iken­teen pitää kat­taa kulun­sa” ‑ajat­telu. Ajat­teli­ja har­voin ymmärtää sitä, että kaupunki­joukkoli­ikenne ei koskaan mis­sään län­si­maas­sa kata kulu­jaan, mut­ta mil­lään kaupungilla ei ole varaa olla sitä jär­jestämät­tä, kos­ka jär­jestämät­tä jät­tämi­nen merk­i­sisi niin hirvit­tävää kus­tan­nusten nousua, kun autoille pitäisi jär­jestää nyky­istä enem­män tilaa.

    Yksi ruuhkaratik­ka = 130 henkilöautoa.

    Kun Tallinnas­sa joukkoli­iken­teestä tehti­in ilmaista, auton kulku­muo­to-osu­us las­ki kolme (3) pros­ent­tiyk­sikköä. Hin­ta on melko yhden­tekevää, kos­ka autoilu on joka tapauk­ses­sa paljon kalli­im­paa kuin joukkoli­ikenne, mut­ta minus­takin on väärin, että muut joutu­vat mak­samaan mei­dän joukkoli­iken­teen käyt­täjien matkoja. 

    Pyöräi­ly on muka­va har­ras­tus:
    On melkoista rahan haaskaus­ta suun­nitel­la kaupunki­in erilli­nen pyöräi­lyyn perus­tu­va liiken­nejär­jestelmä kesän ajak­si ja samal­la pitää yllä nor­maalia julk­ista liiken­net­tä ympäri vuo­den. On turha uskotel­la, että pieni joukko talvipyöräil­i­jöitä ratkai­sisi minkään­laisia liiken­neon­gelmia kaupungissa.

    Lisäk­si pyöräi­ly on pienen piirin huvi myös kesäaikaan. Kaupungis­sa asuu mon­en­laisia asukkai­ta ja per­heitä, joista suurin osa ei voi tai ei halua pyöräil­lä, vaan tarvit­see omaa kulku­vä­linet­tä tai nor­maalia toimi­vaa joukkoliikennettä.

    Pitäisin ongel­mana nimeno­maan päin­vas­taista, eli jos pyöräi­ly yleistyy, joukkoli­iken­net­tä lumet­toma­l­la kaudel­la ale­taan kar­sia, kos­ka siinä kek­sitään sopi­va säästöko­hde. Esimerkik­si Kööpen­ham­i­nas­sa huo­maa selvästi, että lyhy­itä matko­ja palvel­e­va joukkoli­ikenne on merkit­tävästi Helsinkiä huonom­paa. Täl­lä on kak­si haittavaikutusta:

    - Usein polkupyöräl­lä kul­je­taan ase­malle tai pysäkille ja jatke­taan sieltä matkaa joukkoli­iken­nevä­li­neel­lä. Toises­sa päässä pitää olla lop­pu­un asti joukkoli­iken­net­tä, jol­ta voi kävellä. 

    - Osa siir­tyy polkupyörän sijaan autoon, jos joukkoli­iken­net­tä huonon­netaan lumet­tomana kautena.

  21. hh:
    Voi olla, että haas­tatel­lut pyöräil­i­jät ovat tyytyväisiä …

    MUTTA KÄVELYTEILLÄ LIIKKUVAT ELÄKELÄISET EIVÄT OLE! NOILLÄVÄYLILLÄ VALLITSEE VIIDAKON LAKI PÄÄLLEPÄSMÄREINÄ KOVASTI ERÄSTÄ ALEXIA MUISTUTTAVAT NUORET MIEHET, NIIN AIVOTTOMAT ETTEIVÄT OSAA EDES KUNNOLLISTA KELLOA PYÖRÄÄNSÄ HANKKIA, SAATI KÄYTTÄÄ SITÄ, UND SO WEITER …

    Mikä siinä on ettei näille käve­lyteille saa­da käyt­täy­tymisään­täjä tai jos on, joiden nou­dat­tamista myös hiukan myös valvottaisiin.Autoilijoita kyl­lä kur­mote­taan mut­ta pyöräil­i­jöi­den kohdal­la sal­li­taan käytän­nössä täysin holti­ton käytös. Muu­ta­ma polkupyöräpoli­isi jot­ka aika ajoin kävi­sivät pitämässä kuria väylil­lä, ehkä joskus sakot­taisi­vat noin mallik­si, se olisi tarpeen.

    Ei tarvitse olla puo­liku­uro eläkeläi­nen jäädäk­seen fil­lar­in alle. Kyl­lä sitä voi sat­tua kenelle tahansa.
    Ja onhan sään­nöt ja lait ole­mas­sa. Mut­ta ongel­ma on niis­sä kaupungeis­sa, jois­sa niitä ei valvota. 

    Ain­oa tapa on lisätä valvon­taa, kos­ka mitään lakia ei nou­date­ta, jos sitä ei valvota tai siitä ei ran­gaista. Tämä nyt on nähty mon­een kertaan.

    Helsingis­sä tarvit­taisi­in tuhan­sia kylt­te­jä, jot­ka kieltävät pyöräi­lyn jalka­käytävil­lä, kun nämä luupäät eivät sitä muuten usko. Vier­essä voi olla tyhjä pyörätie, joka ei nyt vain satu kiinnostamaan.

  22. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Kun Tallinnas­sa joukkoli­iken­teestä tehti­in ilmaista, auton kulku­muo­to-osu­us las­ki kolme (3) pros­ent­tiyk­sikköä. Hin­ta on melko yhden­tekevää, kos­ka autoilu on joka tapauk­ses­sa paljon kalli­im­paa kuin joukkoli­ikenne, mut­ta minus­takin on väärin, että muut joutu­vat mak­samaan mei­dän joukkoli­iken­teen käyt­täjien matkoja. 

    Tuo ei toi­mi kah­teen suun­taan. Onhan autoilu nytkin paljon joukkoli­iken­net­tä kalli­im­paa. Siis­pä autoil­i­jaa on vaikea houkutel­la joukkoli­iken­teeseen tar­joa­mal­la edullisem­pia (tai ilmaisia) lip­pu­ja. Hän on jo tehnyt val­in­tansa, eikä tärkein­tä siinä ole rahan säästö vaan joku muu.

    Sen sijaan nyky­i­sistä joukkoli­iken­teen käyt­täjistä toden­näköis­es­ti kohtu­ullisen isol­la osal­la ainakin yksi val­in­takri­teeri on hin­ta. Jos joukkoli­iken­teen hin­ta rajusti nousisi, se madal­taisi kyn­nys­tä han­kkia auto taik­ka lisätä jo ole­mas­sa ole­van auton käyt­töä ja siir­tyä siten täysautoilijaksi.

    Kun sit­ten riit­tävän moni olisi siir­tynyt joukkoli­iken­teestä henkilöau­toon, nousi­si­vat autoilunkin kustannukset.

    Älä murhe­di “aiheut­tami­asi” kus­tan­nuk­sia muille, kun istut ratikas­sa. Ajat­tele se niin, että (vaikka­pa) minä mak­san ilomielin puo­let sin­un matkasi kus­tan­nuk­sista, kos­ka sil­loin min­ul­la on edessäni hyvin vetävä autokaista. Jos sinä ja kaik­ki muut sieltä ratikas­ta tuli­si­vat autokaistalle, seisoisimme kaik­ki ruuhkassa.

  23. Daniel Fed­er­ley: Tuo ei toi­mi kah­teen suun­taan. Onhan autoilu nytkin paljon joukkoli­iken­net­tä kalli­im­paa. Siis­pä autoil­i­jaa on vaikea houkutel­la joukkoli­iken­teeseen tar­joa­mal­la edullisem­pia (tai ilmaisia) lip­pu­ja. Hän on jo tehnyt val­in­tansa, eikä tärkein­tä siinä ole rahan säästö vaan joku muu. 

    Voitaisi­inko edes kokeil­la. Demo­ta. Jos olet oike­as­sa ei tapah­tu­isi, ei mak­saisi mitään. Ja jos olet oike­as­sa niin yksi­ty­isautoilu vähenisi per se. Jota tavoiteltiinkin.

    Jos ajoneu­voveron mak­sami­nen tarkoit­taisi samal­la ilmaista joukkoli­iken­net­tä. Ei tapah­tu­isi mitään negati­ivista seu­raus­ta. Silti näin ei tehdä kos­ka asen­neil­mas­to on nurinkuri­nen. Yhteiskun­ta tarvit­see yksi­ty­isautoil­i­joi­ta enem­män kuin yksi­ty­isautoil­i­ja yhteiskun­taa. Ei ihan radikaal­isti näin mut­ta oikeasti 🙂

  24. max:

    Jos ajoneu­voveron mak­sami­nen tarkoit­taisi samal­la ilmaista joukkoli­iken­net­tä. Ei tapah­tu­isi mitään negati­ivista seurausta. 

    Mulle sopisi eri­no­mais­es­ti. Jos Berner­in ajoneu­vovero olisi toteu­tunut niin olisin joutunut mak­samaan sekä sitä että joukkoli­iken­teen kausilipun. Mielum­min mak­saisin vain yhtä niistä.

  25. Tuon pyöräily­barometritutkimus on kyl­lä aikamoista son­taa. Vielä ihmeel­lisem­pää on, että sitä sit­ten kaupunkisu­un­nit­telus­sa muka pide­tään fak­tana. Epäilen, että tuos­sa otok­ses­sa on todel­la paljon pielessä. 

    Luon­nol­lisin seli­tys noi­hin lukui­hin lie­nee, että kyse­lyyn vas­taa­vat vain pyöränomistajat: 

    Tämä tutkimus tehdään siis ilmeis­es­ti näin:
    Haas­tat­teli­ja: “Teemme kyse­lyä pyöräilystä Helsingis­sä. Olisiko sin­ul­la aikaa”
    Vas­taa­ja: “Ei ole aikaa.” tai “Ei kiinnosta”(Tämä tarkoit­taa usein, että ei ole pyörää eikä voisi vähempää kiinnostaa.)

    Tässä kohdas­sa haas­tat­teli­ja sit­ten nopeasti soit­taa seu­raa­van puhelun ja uno­htaa hyl­syn ja soit­taa uusi­in numeroi­hin kunnes joku suos­tuu vas­taa­maan ja kun lop­ul­ta haastet­telu saadaan tehtyä, yllä­tys yllä­tys, hän on hyvin usein pyöränomistaja. 

    Käytän­nössä näin saadaan aikaan otan­ta, jos­sa haas­tatel­laan lähin­nä pyörän­o­mis­ta­jia. Toki kun kysytään pyöräiljöiltä, saadaan korkei­ta pyöränkäyt­töluku­ja, jot­ka sopi­vat tiet­tyyn poli­it­tiseen agen­daan, totu­ud­es­ta viis.

    Todel­lisu­udessa 57 % 15–74 vuo­ti­as­ta Helsinkiläi­sistä ei todel­lakaan käytä polkupyörää kesäl­lä vähin­tään ker­ran viikos­sa. Arkikoke­muk­sen perus­teel­la näet yli puo­let 15–74 vuo­ti­aista Helsinkiläi­sistä ei ole ajanut polkupyöräl­lä edes viimeisen vuo­den aikana.

    Todel­li­nen pyöränkäyt­töluku on siis paljon mata­lampi kuin barometrin esit­tämä ja kun kat­soo näinä viikkoina ulos kaduille polkupyöräil­i­jät harv­inaisia. Toki tal­ven luku on vähän vähem­män pielessä. Tutkimuk­sen luvut lienevät suun­nilleen kaksinker­taiset todel­liseen verrattuna. 

    Jos kat­so­taan ympärille kesäl­lä oikea polkupyörän vähin­tään ker­ran viikos­sa käyt­täjäluku lie­nee jos­sain 20–30 % välis­sä ja talvel­lakin barometrin lukua paljon alem­pi. Val­taosa talvel­la pyörää käyt­tävistä on toki koul­u­laisia tai opiskelijoita.

    1. Pyöräily­barometrin otan­ta­harhas­ta saa jonkin käsi­tyk­sen siitä, että siinä mitataan asioi­ta, joi­ta tiede­tään myös muu­ta kaut­ta. Esimerkik­si kaupunkipyörien käyt­tö meni aika hyvin hehtaar­ille sen kanssa, paljonko niil­lä on mak­savia käyt­täjiä. Lisäk­si pyöräi­lyn määrää mitataan automat­tisil­la laskimil­la eri puo­lil­la kaupunkia.

  26. MSL: Haloo! Ainakin kaupungeis­sa yhteiskun­ta sub­ven­toi autoilua voimakkaasti…

    Nyt sekoi­tat sulois­es­ti sub­ven­tion ja markki­nahäir­iön. Markki­nahäir­iötä edus­taa tässä Helsin­gin kaupunki. 

    Joukkoli­ikenne on kaupunki­maisen yhdyskun­tarak­en­teen liiken­nemuo­to. Helsingistä puut­tuu se kaupun­ki, eikä nyky­menol­la joukkoli­iken­teen jär­jet­tömästä sub­ven­tios­ta, jon­ka mak­sa­vat kaupunki­laiset, päästä eroon.

    Joukkoli­iken­teen kannal­ta tulee kaupun­gin osalta päästä yli 10 000 asukkaaseen neliök­ilo­metril­lä. Toki 20 000 olisi parempi.

    Osmo, onko Töölön­lah­den kevyen­li­iken­teen­väylälle mah­dol­lista saa­da mah­tu­maan kol­mas kaista? Iso osa läh­den kiertäjistä on lenkkeil­i­jöitä ja nyt he juok­se­vat asfaltil­la. Ainakin pääosaan reitistä mah­tu­isi reilu metri­nen puru­ra­ta asfal­toidun käve­ly­tien ran­nan puolelle.

    Jos puru­radan alle lait­taa kylmäputken, niin Töölöön vedetylle kaukokylmäputkelle tulisi käyt­töä, kos­ka 20-luvun tiilirunk­o­talois­sa se on hyödytön­tä. 😉 Saataisi­in keskus­taan yksi latu joka vuosi.

  27. R.Silfverberg: Mulle sopisi eri­no­mais­es­ti. Jos Berner­in ajoneu­vovero olisi toteu­tunut niin olisin joutunut mak­samaan sekä sitä että joukkoli­iken­teen kausilipun. Mielum­min mak­saisin vain yhtä niistä. 

    Juuri noin se menisi. Jos val­it­sisit joukkoli­iken­teen ruuh­ka-aikana kaik­ki iloit­si­si­vat suju­vam­paa liiken­net­tä ja jos val­it­sisit joukkoli­iken­teen ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­la kos­ka juuri tänään otit muu­ta­man ohraisen työpäivän päät­teek­si niin käyt­töas­teen tas­apain­oit­tumis­es­ta kaik­ki iloit­si­si­vat. Näin ei tehdä kos­ka. No kos­ka. Paha men­nä sanomaan kun ei pääse päät­täjien ver­sio­ta 2017 ajat­telu­un kiin­ni edes stuxnetil­lä. Ilmeis­es­ti, täy­tyy tulki­ta, kaiken­lainen posi­ti­ivi­nen ja kan­nus­ta­va ajat­telu lop­puu siihen jos löy­tyy rasti ruudus­ta R.Silfverberg X omis­taa ei omista ajoneu­von. Yhteiskun­ta tarvit­see sinun(kin) autoasi enem­män kuin kuvit­teletkaan :). Sanoa­han toki voi julk­isu­udessa mitä tahansa autoista pois­pääsemisek­si ja var­masti sanotaankin.

  28. Pet­teri:
    Jos kat­so­taan ympärille kesäl­lä oikea polkupyörän vähin­tään ker­ran viikos­sa käyt­täjäluku lie­nee jos­sain 20–30 % välis­sä ja talvel­lakin barometrin lukua paljon alempi. 

    Jos kat­soo Helsin­gin kesku­tas­sa ympärilleen voi olla äkkiseltään vaikea uskoa, että siel­lä autol­la tehdään korkein­taan noin viides­osa matkoista. Niin suuri osa katu­ti­las­ta on varat­tu autoille ja niin tehot­tomasti ne tilan täyt­tävät ja käyttävät.

    Eri­no­maista, että nykyään pyöräily­barome­trien ja liikku­mis­tot­tumusky­se­lyi­den tyyp­piset selvi­tyk­set anta­vat sään­nöl­lis­es­ti viral­lista tietoa liikku­mis­es­ta. Vielä kun tähän dataan saadaan yhdis­tet­tyä sitä vas­taa­vat liikku­mis­es­ta ja sen jär­jestämis­es­tä kaupungille ja kaupunki­laisille aiheutu­vat todel­liset kulut, on autop­uolueel­la selittämistä.

  29. max:

    Ilmeis­es­ti, täy­tyy tulki­ta, kaiken­lainen posi­ti­ivi­nen ja kan­nus­ta­va ajat­telu lop­puu siihen jos löy­tyy rasti ruudus­ta R.Silfverberg X omis­taa ei omista ajoneu­von. Yhteiskun­ta tarvit­see sinun(kin) autoasi enem­män kuin kuvit­teletkaan :). Sanoa­han toki voi julk­isu­udessa mitä tahansa autoista pois­pääsemisek­si ja var­masti sanotaankin.

    Olen jo nyt aikamoinen lintsari ja ympäristön tuhoa­ja kos­ka autoni ei ole uus­in­ta mallia ja minä ja vai­moni ajamme sil­lä vain pari ker­taa viikos­sa ja se tankataan ker­ran kuukaudessa. Täl­laisil­ta kuin min­ul­ta pitäisi auto ottaa pois ja viedä paalat­tavak­si ja pakot­taa ostaa uusi “vähäpäästöi­nen” SUV että pää­sisin mak­samaan kun­nol­la veroa kuten muutkin kun­non suo­ma­laiset tekevät.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Pyöräily­barometrin otan­ta­harhas­ta saa jonkin käsi­tyk­sen siitä, että siinä mitataan asioi­ta, joi­ta tiede­tään myös muu­ta kaut­ta. Esimerkik­si kaupunkipyörien käyt­tö meni aika hyvin hehtaar­ille sen kanssa, paljonko niil­lä on mak­savia käyt­täjiä. Lisäk­si pyöräi­lyn määrää mitataan automat­tisil­la laskimil­la eri puo­lil­la kaupunkia.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Pyöräily­barometrin otan­ta­harhas­ta saa jonkin käsi­tyk­sen siitä, että siinä mitataan asioi­ta, joi­ta tiede­tään myös muu­ta kaut­ta. Esimerkik­si kaupunkipyörien käyt­tö meni aika hyvin hehtaar­ille sen kanssa, paljonko niil­lä on mak­savia käyt­täjiä. Lisäk­si pyöräi­lyn määrää mitataan automat­tisil­la laskimil­la eri puo­lil­la kaupunkia. 

    Pyöräily­barometrin otan­nan harhaisu­ud­es­ta saa hyvän kuvan siitä, että sen mukaan 70 % 15–74-vuotiaista Helsinkiläi­sistä ajaa polkupyöräl­lä vuosit­tain ja 57 % vähin­tään ker­ran viikos­sa lumet­tomana aikana. Ei tuo todel­lakaan voi pitää paikkaansa, ei läheskään. 

    Tuos­sa kan­nat­taa huomioi­da vielä, että jonkin­lainen osa 15–74-vuotiasta henkilöistä on vielä fyy­sis­ten estei­den vuok­si pyöräi­lykyvyt­tömiä tai ei edes osaa ajaa polkupyörällä.

    Tutkimuk­sen tulos, että 70 % 15–74-vuotiaista Helsinkiläi­sistä pyöräilee vähin­tään ker­ran vuodessa on absur­di, kun sen mukaan melkein jokainen pyörän pääl­lä teo­ri­as­sa pysyvä pyöräilee joka vuosi. Uskoo ken haluaa.

    Hyvin selvästi vaikut­taa, että pyöräily­barometris­sa on suuri otan­ta­harha. Otan­ta­harha tulee myös ilmi, kun ver­rataan tulok­sia Liikku­mi­nen Helsin­gin seudul­la 2012 tutkimuk­seen, jon­ka mukaan pyöräi­lyn korkea­suh­dan­neaikaan syysku­us­sa pyöräil­lään noin 0,3 pyöräi­ly­matkaa per henkilö per päivä.

    Jos tuo luku oikeasti jakau­tu­isi 57 % Helsinkiläi­sistä, yksi pyörää käyt­tävä tek­isi viikos­sa keskimäärin vain noin 4 matkaa. 

    Tämä ei ole mitenkään uskot­ta­va keskimääräi­nen luku, yleen­sä niil­lä, jot­ka pyörää käyt­tävät pyörän käyt­töaste on korkea, joko pyörää käytetään todel­la paljon tai ei ollenkaan. 

    Jot­ta pyöräily­barometrin luvut taas voisi­vat mitenkään pitää paikkansa pitäisi pyöräil­i­jöis­sä olla val­tavasti henkilöitä, jot­ka käyt­tävät pyörää täs­mälleen yhden tai kak­si matkaa viikos­sa ja varsin vähän henkilöitä kulke­vat pääosin polkupyöräl­lä ja tuot­ta­vat paljon matkoja. 

    Ainakin min­un tut­tava­pi­iris­säni ne, jot­ka pyörää käyt­tävät, käyt­tävät sitä lumet­tomaan ja ei-kylmään aikaan sit­ten tosi aktiivisesti.

    Muut liikku­mis­tutkimuk­set ja pyöräily­barometri ovat minus­ta kaiken nor­maalin ymmär­ryk­sen perus­teel­la rajus­sa ristiriidassa.

    Tutkimuk­sen, että 57 % 15–74-vuotiaista Helsinkiläi­sistä käyt­tää polkupyörää vähin­tään ker­ran viikos­sa lumet­tomana aikana ja 70 % vähin­tään ker­ran vuodessa ei kyl­lä usko kuin viherhörhöt. 

    Jokainen meistä tun­tee liian paljon henkilöitä, jot­ka eivät koskaan aja polkupyöräl­lä, että nuo luvut voisi­vat pitää läh­eskään paikkaansa.

    Eri­tyisen huolestut­tavaa tässä on, että täl­läistä pyöräiljöi­den määrää rajusti paisut­tavaa tilas­toa käytetään sit­ten liiken­nesu­un­nit­telun keppihevosena.

    1. Se, että tekee otan­nan tut­ta­va piiristään, on aika huono päät­te­ly­ta­pa. Kum­malli­nen väite on myös, että vain noin 70 % imi­sistä olisi fyy­sis­es­ti kykeneviä pyöräilemään. Ihmi­nen pystyy aja­maan pyöräl­lä pidem­pään kin kävelemään.
      Tuos­ta Helsinkiläis­ten liikku­mista koskev­as­ta tutkimuk­ses­ta puut­tui­v­at kokon­aan kun­tolenkit, kos­ka se kos­ki vain matkaa paikas­ta A paikkaan B. Siitä puut­tui­v­at myös ne, jot­ka käyt­tävät pyörää matkalla vaikka­pa metroase­malle, kos­ka se mat­ka rek­isteröi­tyy metromatkaksi. 

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Se, että tekee otan­nan tut­ta­va piiristään, on aika huono päät­te­ly­ta­pa. Kum­malli­nen väite on myös, että vain noin 70 % imi­sistä olisi fyy­sis­es­ti kykeneviä pyöräilemään. Ihmi­nen pystyy aja­maan pyöräl­lä pidem­pään kin kävelemään.
    Tuos­ta Helsinkiläis­ten liikku­mista koskev­as­ta tutkimuk­ses­ta puut­tui­v­at kokon­aan kun­tolenkit, kos­ka se kos­ki vain matkaa paikas­ta A paikkaan B. Siitä puut­tui­v­at myös ne, jot­ka käyt­tävät pyörää matkalla vaikka­pa metroase­malle, kos­ka se mat­ka rek­isteröi­tyy metromatkaksi. 

    Toki min­un tut­tava­pi­iri­ni on siinä mielessä huono esimerk­ki, että melkein kaik­ki ovat varsin hyväkun­toisia ja urheilullisia, joukkoli­iken­teen käyt­täjiäkin on yliedus­tus. Hyvää pyöräi­lyko­hderyh­mää siis.

    Mut­ta kyl­lähän sitä voi muutenkin kat­sel­la myös ympärilleen, kuin­ka moni kul­kee polkupyöräl­lä ja miten paljon sitä sit­ten käytetään kun käytetään. 

    Minäkin asun talos­sa, jos­sa on 70 aikuista ja hyvä jos talos­sa ja pihas­sa on kesäl­lä edes 20–25 ei-romukun­toista pyörää. 

    Tämän kan­takaupunki­talon vastapain­ok­si, jot­ta päästäisi­in tuonne 57 % pyörien kesäkäyt­töön, jos­sain pitäisi olla sit­ten vielä muual­la todel­la paljon talo­ja, jos­sa 70–80 % käyt­tää joka viikko pyörää.

    Tuon pyöräily­barometrin luvut on vaan aika lail­la yliampu­vat, ei siitä yli eikä ympäri pääse.

  33. hh:
    Voi olla, että haas­tatel­lut pyöräil­i­jät ovat tyytyväisiä …

    MUTTA KÄVELYTEILLÄ LIIKKUVAT ELÄKELÄISET EIVÄT OLE! NOILLÄVÄYLILLÄ VALLITSEE VIIDAKON LAKI PÄÄLLEPÄSMÄREINÄ KOVASTI ERÄSTÄ ALEXIA MUISTUTTAVAT NUORET MIEHET, NIIN AIVOTTOMAT ETTEIVÄT OSAA EDES KUNNOLLISTA KELLOA PYÖRÄÄNSÄ HANKKIA, SAATI KÄYTTÄÄ SITÄ, UND SO WEITER …

    Min­u­akin käve­lyteil­lä pyöräilevät har­mit­ta­vat. Täy­tyy kuitenkin sanoa, että käve­lyteil­lä pyöräi­lyyn on suuri syy huono suun­nit­telu ja huonot merkinnät:

    1. Suomes­sa suosi­taan yhdis­tet­tyjä pyöräi­ly- ja käve­lyteitä, mikä johtaa siihen, että ihmiset hel­posti kuvit­tel­e­vat sel­l­aisen ole­van siel­läkin, mis­sä on pelkkä jalka­käytävä. Mei­dänkin kotikadul­la on jalka­käytävä, jos­sa aje­taan usein pyöräl­lä. En usko suurim­man osan aja­jista pyöräilevän tahal­laan jalka­käytäväl­lä, sil­lä ajo­ratakin on hyvin rauhalli­nen. Toden­näköis­es­ti useim­mat eivät vain tajua, että kysymyk­sessä on jalka­käytävä. Jalka­käytäviä ei ole mitenkään erik­seen merkit­ty jalka­käytäviksi, vaan se pitäisi taju­ta vain siitä, että pyörä­tien merk­ki puut­tuu. Mis­tä tulenkin seu­raavaan kohtaan.

    2. Pyöräti­et on merkit­ty puut­teel­lis­es­ti. Ei ole mitenkään harv­inaista, että yhdis­te­tyn jalka­käytävän ja pyörä­tien toises­sa päässä on pyörä­tien liiken­nemerk­ki, mut­ta toises­sa päässä ei, vaik­ka selvästikään kysymyk­sessä ei ole yksisu­un­tainen pyörätie. Välis­sä myös pyörä­tien merk­ki puut­tuu kokon­aan sel­l­ais­es­ta paikas­ta, joka ulkoilukart­taan on merkit­ty pyörätiek­si. Joskus merk­it on kään­net­ty väärään suun­taan. Mei­dän kotikatu yhtyy suurem­paan tiehen, jol­la on pyörätie. Joskus tämän pyörä­tien merk­ki kuitenkin on kään­net­ty niin päin, että se näyt­tää koske­van mei­dän kotikadul­la ole­vaa jalka­käytävää. Kun pyöräilee oudos­sa paikas­sa, ei voi olla mitenkään var­ma siitä, että merkkien perus­teel­la pystyy päät­telemään, mis­sä saa ajaa polkupyöräl­lä ja mis­sä ei. Tämä lisää kiusaus­ta ajaa sel­l­aises­sa paikas­sa, jos­ta ei ole varma.

    3. Ihmisille tiedote­taan huonos­ti siitä, miten pyöräti­et merk­itään. Min­un on havain­to­jeni mukaan selvästi keskimääräistä helpom­pi oppia niin pele­jä, vero­tus­ta, kieliop­pia kuin liiken­net­tä koske­vat sään­nöt. Siitä huoli­mat­ta en ole täysin var­ma, tulk­it­senko pyöräti­etä koske­vat liiken­nemerk­it aina oikein. Tun­nistan toki pyörä­tien merkin, mut­ta mihin asti sen vaiku­tus jatkuu, mis­tä tiedän, onko pyörätie yksi- vai kak­sisu­un­tainen jne eivät aina ole selviä. En muista, että olisin koskaan mis­tään lukenut tai kuul­lut selostus­ta, jos­sa näitä asioi­ta olisi selitetty.

    1. Jalankulk­i­joi­ta ja pyöräil­i­jöitä ei pidä ohja­ta tois­t­en­sa sekaan. Min­ua risoo suuresti, kun liiken­nemerk­ki pakot­taa min­ut ajo­radal­ta jalka­käytävälle (viralli­nen nimi jotain muu­ta, mut­ta selvä jalka­käytävä se on) Minä rikon tätä määräys­tä aika paljon, jalka­käytäväl­lä ajan korkein­taan muu­ta­man kym­men­tä metriä.
      Oma käsi­tyk­seni kuitenkin on, että jalankulk­i­jat kävelevät pyöräteil­lä vähin­tään yhtä usein kuin pyöräil­i­jät jalka­käytävil­lä. Espal­la Kap­pelin kohdal­la, Kaup­pa­torin kohdal­la ja Kir­jan ran­nas­sa käveli­jöitä on todel­la vaivak­si asti.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Kum­malli­nen väite on myös, että vain noin 70 % imi­sistä olisi fyy­sis­es­ti kykeneviä pyöräilemään. Ihmi­nen pystyy aja­maan pyöräl­lä pidem­pään kin kävelemään. 

    Van­husväestölle kan­nat­taisikin han­kkia rol­laat­to­rien sijaan polkupyöriä, niin mum­mot ja vaar­it pää­si­sivät ajele­maan päivätansseihin.

  35. Pyöräi­ly­parometris­sa on näköjään yritet­ty haas­tatel­la 5800 ihmistä, joista 2004 kpl on sit­ten suos­tunut haas­tateltavak­si. Oletet­tavasti pääos­alle noista muus­ta 3800 henkilöstä ehti käymään selväk­si, että kyse­ly liit­tyi jotenkin pyöräi­lyyn. Jotenkin olete­taan, että täl­lä otan­ta­valin­nal­la ei ollut mitään vaiku­tus­ta tuloksiin.
    Itse min­un olisi huo­mat­tavasti helpom­pi uskoa, että tulok­sista edes se ensim­mäi­nen merk­it­sevä numero olisi osa­puilleen oikein, jos haas­tat­telu­un olisi valit­tu 100 henkeä ja sit­ten sitkey­den, jous­tavu­u­den ja vaik­ka lievän lahjon­nan avul­la onnis­tut­tu puser­ta­maan vas­tauk­set 90:ltä. Soin­in­vaaran alaa­han se tilas­totiede on, ja var­masti osaa for­maalin matem­ati­ikan siihen liit­tyen parem­min, mut­ta tämän “Ei viit­si vas­ta­ta” porukan poten­ti­aa­li­nen vaiku­tus on ilmeinen ilman sitäkin.

    Osmo tote­si, että kaupunkipyörien käyt­tö meni koko­lail­la oikein mak­savien käyt­täjien määrän kanssa. Barometrin mukaan (yli 18‑v) käyt­täjiä oli 7% tai 33 000 helsinkiläistä. Todel­lisu­udessa helsinkiläisiä käyt­täjiä oli näköjään n. 18 000 tai vähän yli puo­let barometrin ilmoit­ta­mas­ta luvus­ta. Samal­la “kor­jausker­toimel­la” muutkin luvut tun­tu­vat ainakin realistisemmilta. 

    (Itse pyöräilen mm. työ­matkat lumet­tomana kaut­e­na. Min­ul­la ei ole mitään pyöräi­lyä vas­taan; min­un on vain vaikea uskoa barometrin lukuja.)

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    kävelevät pyöräteil­lä vähin­tään yhtä usein kuin pyöräil­i­jät jalka­käytävil­lä. Espal­la Kap­pelin kohdal­la, Kaup­pa­torin kohdalla 

    “Mis­sä jalka­käytävää tai pien­nar­ta ei ole tai mil­loin sil­lä kulkem­i­nen ei käy hai­tat­ta päin­sä, jalankulk­i­jan on käytet­tävä pyörätietä ”

    E‑Espan pohjois­re­unal­la ei ole jalka­käytävää sil­lä kohdal­la ja Espan ylit­tämi­nen tai muut kier­toti­et eivät käy hai­tat­ta, joten jalankulk­i­jan on käytet­tävä pyörätietä.

    Kaup­pa­tori ei ole jalka­käytävä, eikä edes tie, vaan tori­alue, joten sitä ei ole jalankulk­i­jan käytet­tävä, ja pohjois­puolen jalka­käytävän käyt­tämi­nen olisi “hai­tan kanssa”, joten ko. kadun eteläre­unaa etenevän on käytet­tävä pyörätietä. 

    Jos kaupun­ki on halun­nut jotain muu­ta, se on ere­htynyt jät­täessään jalka­käytävän rakentamatta.

    1. Tuo, että on niin vaival­loista ylit­tää katu, jot­ta ei tarvitse kävel­lä pyörätiel­lä, muis­tut­taa vähän niitä pyöräil­i­jöi­den ajatuk­sia, että ajoin jalka­käytäväl­lä, kos­ka ei ollut pyöräti­etä. Kaup­pa­torin kohdal­la ennen pyöräti­etä ei ollut mitään, jota ei voi väit­tää, että on pakko kävel­lä pyörätiel­lä, kos­ka ennenkin pär­jät­ti­in. Jos ajo­radal­la on jalka­käytävä vain toisel­la puolel­la kat­ua, sitä’ on käytettävä.
      Lain­laati­ja ei kyl­lä ole tarkoit­tanut, että jos kadun toisel­la puolel­la on jalka­käytävä ja toisel­la pyörätie, jalankulk­i­ja saa vapaasti vali­ta, kumpaa käyt­tää. Tuo pykälä lie­nee tarkoitet­tu tietöi­den ajak­si noudatettavaksi.
      Sil­loinkin, kun kum­mal­lakaan puolel­la ei ole pyöräti­etä, jalankulk­i­jan on käytet­tävä pyörä­tien reunaa, mitä jalankulk­i­jat noil­la kahdel­la osu­udel­la eivät kyl­lä tee. 

  37. Mum­moa kyy­dis­sä: Van­husväestölle kan­nat­taisikin han­kkia rol­laat­to­rien sijaan polkupyöriä, niin mum­mot ja vaar­it pää­si­sivät ajele­maan päivätansseihin. 

    Tek­isi var­maan oikeasti hyvää mum­moille ja papoille siir­tyä pyöräilevään elämäntapaan.

    Lap­su­udessani näkyi vielä paljon pyöräile­viä mum­mo­ja, mut­ta nämä ovat kadon­neet totaalis­es­ti jos­sain vai­heessa. En siis tarkoi­ta mitään hyväkun­toisia kes­ki-ikäisiä iso­van­hempia vaan selvästi n. 70–80-vuotiaita naisia, joiden vauhti oli ehkä hie­man käve­ly­vauh­tia suurem­pi. Tämä lihasvoimal­la liikku­maan tot­tunut sukupolvi on selvästikin jo pois­sa ja nyt yli 60-vuo­ti­aat koos­t­u­vat sukupolves­ta, joista mon­et, varsinkin Helsin­gin ulkop­uolel­la, eivät kir­jaimel­lis­es­ti osaa liikkua muuten kuin oma­l­la autol­la. Se on surullista, kos­ka siihen usein liit­tyy jol­lain taval­la vihamieli­nen asenne mui­ta liiken­nemuo­to­ja kohtaan, kos­ka kaik­ki niitä suo­si­vat päätök­set koetaan hyökkäyk­senä omaa liikku­misen vapaut­ta kohtaan.

    Pyöräi­lyn hyödyt ovat kansan­ter­vey­del­lis­es­ti, yksilön fyy­sisen ja henkisen ter­vey­den, ympäristön, kansan­talouden ja kaupunki­talouden kannal­ta val­ta­vat. Aikamoisia olk­iukko­ja joudu­taan esit­tämään kun pyöräi­lyä halu­taan tääl­läkin kri­ti­soi­da. Jos ihmiset esimerkik­si siir­tyvät pyöräile­maan ja joukkoli­iken­teen käyt­täjät vähenevät sen vuok­si, niin ehkä sel­l­ainen joukkoli­ikenne saakin väistyä, joka ei pysty kil­paile­maan lihasvoiman kanssa. Itse nautin Kööpen­ham­i­nas­sa siitä, etteivät likaiset ja meluisat diesel-bus­sit ole pilaa­mas­sa katuym­päristöä Helsin­gin mit­takaavas­sa. Samoin olen sitä mieltä, että Helsin­gin seudun julki­nen liikenne turhan paljon suosii lyhy­itä matko­ja pitkien kus­tan­nuk­sel­la: Kan­takaupun­gin raiti­otiev­erkko kyl­lä on muka­va kan­takaupungis­sa asu­valle, mut­ta lyhyet pysäkkivälit ja hitaat mutkat tekevät sen käyt­tämis­es­tä tuskaa niille, jot­ka muutenkin ovat istuneet puoli tun­tia bus­sis­sa ensin kan­takaupunki­in päästäk­seen. Jos lyhyet matkat kul­jet­taisi­in lihasvoimal­la, voitaisi­in enem­män keskit­tyä rak­en­ta­maan nopeaa ja selkeää julkisen liiken­teen verkkoa nykyisen bus­sil­in­jas­paghetin sijaan.

  38. Kun­han päästään rak­en­ta­maan näitä pikaratikoi­ta, niin kaikkien matkus­ta­jien on jalka­udut­ta­va, kos­ka pysäkke­jä on niin harvassa.

  39. Tuo­mas L.: Tek­isi var­maan oikeasti hyvää mum­moille ja papoille siir­tyä pyöräilevään elämäntapaan.

    Lap­su­udessani näkyi vielä paljon pyöräile­viä mum­mo­ja, mut­ta nämä ovat kadon­neet totaalis­es­ti jos­sain vai­heessa. En siis tarkoi­ta mitään hyväkun­toisia kes­ki-ikäisiä iso­van­hempia vaan selvästi n. 70–80-vuotiaita naisia, joiden vauhti oli ehkä hie­man käve­ly­vauh­tia suurem­pi. Tämä lihasvoimal­la liikku­maan tot­tunut sukupolvi on selvästikin jo pois­sa ja nyt yli 60-vuo­ti­aat koos­t­u­vat sukupolves­ta, joista mon­et, varsinkin Helsin­gin ulkop­uolel­la, eivät kir­jaimel­lis­es­ti osaa liikkua muuten kuin oma­l­la autol­la. Se on

    bus­sis­sa ensin kan­takaupunki­in päästäk­seen. Jos lyhyet matkat kul­jet­taisi­in lihasvoimal­la, voitaisi­in enem­män keskit­tyä rak­en­ta­maan nopeaa ja selkeää julkisen liiken­teen verkkoa nykyisen bus­sil­in­jas­paghetin sijaan. 

    Noh. Noh. Kyl­lä Helsin­gin ulkop­uolel­lakin on pyöräil­i­jöitä joiden pol­jen­to on selkeästi jo heikko mut­ta joka ilmen­tää hyvin syväl­lis­es­ti omak­sut­tua elämäntapaa.

    Tuos­ta kom­men­tis­tasi kokon­aisu­udessaan päästäänkin max­in liiken­nekaaren päivitet­tyyn ver­sioon toimista jot­ka sekä help­po että nopea toteut­taa ja joil­la ei ole yhtään tun­net­tua negati­ivista seurausta:

    -kaikille ajoneu­voveroa mak­sav­ille luovute­taan juh­lal­lis­es­ti ilmainen joukkoli­iken­teen kausilip­pu (yksi­tyisko­h­dat saa Bern­er ja/tai hänen poli­it­ti­nen per­il­lisen­sä ratkaista yhdessä kun­tapäät­täjien kanssa)

    -joukkoli­iken­teen kausilip­pu­laisille mukaan­lukien edel­lä­maini­tut luovute­taan juh­lal­lis­es­ti ilmainen kausilip­pu kaupunkipyöri­in mikäli kotikun­nas­sa on sel­l­ainen jär­jestet­ty. (yksi­tyisko­h­dat saa Bern­er ja/tai hänen poli­it­ti­nen per­il­lisen­sä ratkaista yhdessä kun­tapäät­täjien kanssa, Osmo Soin­in­vaar­al­la veto-oikeus)

    Tämä ei ollut vakavasti otet­ta­va ehdo­tus vaan leikkimieli­nen. Osmolle ei tietenkään anneta mitään veto-oikeutta.

  40. TUOMAS L, kuule­han! Kun tulet tänne pap­paikään saatat huo­ma­ta, että pyöräi­ly, heh, juuri mei­dän jalankulk­i­joiden seassa on se vaar­al­lisin liikku­mistapa, kum­mallekin osapuolelle ;-))

    Ystäväl­lis­es­ti, hh

  41. Lihasvoimal­la liikku­maan:
    Kun­han päästään rak­en­ta­maan näitä pikaratikoi­ta, niin kaikkien matkus­ta­jien on jalka­udut­ta­va, kos­ka pysäkke­jä on niin harvassa.

    Etkös ole vielä huo­man­nut, että HSL:n ja Helsin­gin kaupun­gin ykköspri­or­i­teet­ti liikku­miseen on käve­ly? Ja käveltävähän on, kos­ka täl­lä nykysys­teemil­lä ei muuten pääse mis­tään mihinkään. Sovel­tuu niin hel­vetin hienos­ti työ­matkali­iken­teen ratkaisuk­si näis­sä lämpimis­sä, eteläi­sis­sä olosuhteissa.

  42. max: Voitaisi­inko edes kokeil­la. Demo­ta. Jos olet oike­as­sa ei tapah­tu­isi, ei mak­saisi mitään. Ja jos olet oike­as­sa niin yksi­ty­isautoilu vähenisi per se. Jota tavoiteltiinkin.

    Jos ajoneu­voveron mak­sami­nen tarkoit­taisi samal­la ilmaista joukkoli­iken­net­tä. Ei tapah­tu­isi mitään negati­ivista seu­raus­ta. Silti näin ei tehdä kos­ka asen­neil­mas­to on nurinkuri­nen. Yhteiskun­ta tarvit­see yksi­ty­isautoil­i­joi­ta enem­män kuin yksi­ty­isautoil­i­ja yhteiskun­taa. Ei ihan radikaal­isti näin mut­ta oikeasti 

    Sehän siinä juuri onkin, että ilmaista joukkoli­iken­net­tä on demot­tu monis­sa kaupungeis­sa, ja lop­putu­los on se, että henkilöau­toa käytetään yhtä paljon, ja kan­takaupungis­sa ulkopaikkakun­ta­laisia siir­tyy kävelystä joukkoli­iken­teeseen. Jos jotain pitäisi kokeil­la, mielu­um­min vaik­ka sitä että osalle väestöstä jae­taan ilmais­matko­ja virkistyskäyttöön.

  43. https://phys.org/news/2017–02-car-drivers-pollution-london-exposed.html

    Autoilu saas­tut­taa ilmaa eniten, mut­ta autoil­i­jat kär­sivät siitä vähiten. Näin lie­nee Helsingis­säkin. Raskaat ajoneu­vot saas­tut­ta­vat vähem­män kuin henkilöautot.

    Jo pelkästään tämän vuok­si pitäisi siir­tyä sähkö­moot­tor­ei­hin. Sähkö ei ole päästötön­tä, mut­ta sen tuotan­non pien­hiukkaspäästö rajoit­tuu voimalan välit­tömään läheisyy­teen. Ydin­voimalan tapauk­ses­sa pien­hiukkaspäästöjä ei yksinker­tais­es­ti ole.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *