Voisiko Trumpin kääntää voitoksi?

Kir­joitin täl­laisen Näkökul­ma-artikke­lin Suomen Kuvale­hteen. Myön­nän että tässä on aimo annos naivia ide­al­is­mia, mut­ta tämä inho­re­al­isti­nen aika saat­taa sitä kai­va­ta. Kuvale­hdessä julka­istua ver­sio­ta jouduin vähän lyhentämään

= = = =

On varaudut­ta­va siihenkin, että pres­i­dent­ti Trump istuu val­las­sa koko kau­den ja tekee todel­la mitä on luvan­nut niin, että Yhdys­val­lat muut­tuu pro­tek­tion­is­tisek­si ja eristäy­tyväk­si maak­si, joka luop­uu merkit­tävästä osas­ta län­tisiä arvoja.

On help­po kek­siä, mitä kaikkea kauheuk­sia tästä voisi seu­ra­ta, mut­ta mietitään­pä nai­ivin opti­mistis­es­ti, miten me muut voisimme kään­tää tämän voitoksemme?

Voisi­vatko Euroop­pa, Kiina, Venäjä, Afrik­ka ja Lähi-Idän islami­laiset val­tiot pää­tyä kaikkia hyödyt­tävään yhteistyöhön, jota pitäisi kasas­sa yhteinen etu? Uusi oikeu­den­mukaisem­pi maail­man­järjestys? Yhtei­sistä eduista on helpom­pi neu­votel­la, jos yksi osa­puoli ei ole ylivoimainen. Jat­ka lukemista “Voisiko Trumpin kään­tää voitoksi?”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.2.2017

Yleiskaavaan liit­tyvistä pon­si­vas­tauk­sista pöy­dälle kaik­ki ne, joi­hin joku esit­ti muutosta.

Her­ne­saaren osayleiskaava

Hyväksyt­ti­in muu­tok­sit­ta. Olen näköjään levit­tänyt väärää tietoa Urban Helsin­ki ‑porukan vai­h­toe­hdos­ta. Siinä ei ole 18 metrin runk­osyvyyt­tä. Sel­l­ainenkin suun­nitel­ma on ollut esil­lä. Sekoitin. Sorry

Tämän alueen raken­nuste­hokkuuk­si­in ja pysäköin­ti­in palataan ase­makaa­van yhtey­dessä. Tämä on niitä aluei­ta, jois­sa pysäköin­tipaikko­jen määrä muo­dostaa katon asun­to­tuotan­nolle. Tästä kuluneel­la viikol­la työ­markki­na­jär­jestöt kir­jelmöivät yhdessä.

En ole täysin vaku­ut­tunut, että kaupun­gin kas­sas­ta löy­tyy 30 M€ vene­sa­ta­man rak­en­tamiseen enkä oikein usko että yksi­ty­istä rahaakaan löy­tyy.  (75 000€/venepaikka)

Koivusaaren ase­makaaval­u­on­nos

Tein palau­tus­esi­tyk­sen, jon­ka mukaan Län­siväylän liit­tymää varten hyväksytään vain katu­maisen risteyk­sen vaa­ti­ma tila. Perustelu­ni oli, ettei kallista liit­tymää kan­na­ta rak­en­taa muu­ta­mak­si vuodek­si. Ajatuk­seni oli, että liikenne hoidet­taisi­in Kata­ja­har­jun ja Hanasaaren liit­tymien kaut­ta kunnes Län­siväylä saadaan kaupun­gin kaduk­si. On myön­net­tävä, että ajatuk­seni perus­tui osit­tain väärään tietoon. Itse liit­tymän rampit mak­sa­vat alle kak­si miljoon­aa. Rahaa menee Län­siväylän osit­tain kat­tavaan kan­teen. Sitä kant­ta minä taas pidän tarpeel­lise­na, kos­ka vaik­ka Län­siväylä muut­tuisi Län­si­bule­vardik­si, melkoisen este­vaiku­tuk­sen se silti muo­dostaa. Kan­si mak­saa 17 M€ eli alta kak­si pros­ent­tia koko saaren kus­tan­nuk­sista. Tosin tämä ratkaisu taas jät­tää Län­siväylän vähän kan­joni­in, joten este­vaiku­tus on vas­taavasti suurem­pi – vähän niin kuin Vuosaa­res­sa on.

Ris­to Rauta­va pyysi asian pöy­dälle, joten tästä sit­ten pohdi­taan seu­raa­vat kak­si viikkoa.

Hakaniemen ja Sörnäis­ten­ran­nan ase­makaaval­u­on­nos Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 14.2.2017”

Toimistoja asunnoiksi, osa 3. Etelä-Helsinkiin sopii asuntoja

Mie­lenki­in­toista lähin­nä on, mitä tehdä Espan ja Bule­vardin eteläpuoliselle Helsingille. Se on lähel­lä keskus­taa, mut­ta ei kovin hyvin saavutet­tavis­sa, ellei satu asumaan alueel­la. Minus­ta siel­lä pitäisi lisätä asum­ista työ­paikko­jen sijas­ta, kos­ka se on niin halut­tua asuinaluet­ta. Alueelle sopii pienkont­tor­e­i­ta, joiden työn­tek­i­jät asu­vat lähel­lä, mut­ta ei suuria työ­paikko­ja, joi­hin pitäisi matkus­taa kaukaa. Työ­paikkapysäköin­tiä ei alueel­la ole mah­dol­lista jär­jestää mihinkään järkevään hin­taan, mikä sekin puo­lus­taa aja­tus­ta, että työ­paikko­ja tulisi olla lähin­nä alueel­la asu­via varten.

Ensim­mäiseen ker­rokseen en ottaisi asun­to­ja jo kaupunkiku­val­li­sista syistä — ikku­nat. Niis­sä voi olla liiketi­laa tai jos vuokralaista ei löy­dy, pienyri­tys­ten toimis­to­ja. Luovien alo­jen työ­paikat sijoit­tuvat mielel­lään kaupunkien keskus­taan samoin kuin näi­den työn­tek­i­jöi­den asun­not. Jat­ka lukemista “Toimis­to­ja asun­noik­si, osa 3. Etelä-Helsinki­in sopii asuntoja”

Insinöörien ja meidän muiden työpaikat. Toimistoja asunnoiksi? Osa 2

Täl­läkin blogilla käy­ty keskustelu siitä, mis­sä tule­vaisu­u­den työ­paikat sijait­se­vat, osoit­taa tule­vaisu­u­den näkymien olen hyvin eri­laisia. Joidenkin mukaan työ­paikan paras sijain­ti on Helsin­gin keskus­tas­sa, tois­t­en mielestä kaupun­gin ulkop­uolel­la, vaikka­pa Keilaniemessä.

(Haa, huo­masin oman asen­teeni tule­van esi­in edel­lisessä virk­keessä. Onhan niitäkin, joiden mielestä Keilanie­mi ei ole kaupun­gin ulkop­uolel­la vaan kaupungissa.)

Kävin tois­savi­ikol­la luen­noimas­sa Tam­pereen Teknil­lisel­lä yliopis­tol­la Her­van­nas­sa. En ollutkaan käynyt Her­van­nas­sa vuosi­in Se oli kovin eri­laista ympäristöä kuin Tam­pereen keskus­ta, jos­sa yliopis­to sijait­see ja johon liit­tyy noin 95 % koke­muk­ses­tani Tampereesta.

Oikeas­t­aan vas­ta Her­van­nas­sa tajusin, että insinöörien käsi­tys hyvästä työ­paikan ympäristöstä on aivan eri­lainen kuin vaikka­pa humanistien.

Insinööri arvostaa täl­laista työympäristöä

Kaikkial­la maail­mas­sa insinööri­alo­jen työ­paikat ovat Her­van­nan ja Keilaniemen kaltaisil­la alueil­la pysäköin­tikent­tien ympäröim­inä kaupun­gin ulkop­uolel­la. Niihin pääsee kätevästi oma­l­la autol­la, jota myös läh­es kaik­ki käyt­tävät. Jat­ka lukemista “Insinöörien ja mei­dän muiden työ­paikat. Toimis­to­ja asun­noik­si? Osa 2”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.2.2017

Aluk­si on vas­taus 25 yleiskaa­van yhtey­dessä tehtyyn pon­teen. Teen niistä oman selostuk­sen, kun­han ehdin.

Her­ne­saaren yleiskaava

Pöy­dältä. Min­un mielestäni tämä voisi men­nä täl­laise­naan. Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑listal­la oli esitet­ty var­jo­su­un­nitel­maa, jos­sa alueelle mah­tu­isi kaksinker­tainen asukas­määrä. Tiivis­tet­tynä ja min­un tulk­it­se­m­anani ja vähän lisäämänä Kai­jansinkon vas­taus tähän meni suun­nilleen näin:

Var­jo­su­un­nitel­mas­sa koko raken­nusala oli las­ket­tu asun­torak­en­tamiseen, kun kaupun­ki sal­lii raken­nu­soikeu­den yli 15 % mui­ta tilo­ja (talope­su­lat, saunat , yhteis­ti­lat ym) Se ei näy raken­nu­soikeutena, mut­ta näkyy fyy­sisenä rak­en­tamise­na. Niin­pä asukas­ta kohden pitäisi laskea 46 eikä 40 k‑m2. (15 000 as -> 13 000 as)

Suun­nitel­mas­sa umpiko­rtelei­den runk­osyvyys oli 18 metriä, mikä on todel­la paljon ja tuot­taa epä­tarkoituk­sen­mukaista tilaa. (Tätä Kai­jansinkko ei sanonut, vaan tieto on peräisin keskustelupalstalta)

Jos runk­osyvyys olisi 14 metriä (yhä siis aika suuri) päädytään 10 000 k‑m2.

Rak­en­tamista oli kaavail­tu nykyisen puis­ton päälle, jol­loin puis­to kaven­tu­isi, mitä pitäisin sinän­sä valitet­ta­vana. Toinen asia on, että puis­ton päälle rak­en­t­a­mi­nen olisi erit­täin kallista, kos­ka sitä pitäisi vakaut­taa todel­la rankasti. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 14.2.2017”

Pikaisesti tyrmätty hyvä veroesitys

Yrit­täjä, sel­l­ainen kuin vaikka­pa minä, voi rahoit­taa yri­tys­tään osakepääo­ma­l­la tai anta­mal­la oma­lle yri­tyk­selleen lainaa. Jos antaa yri­tyk­selleen lainaa ja perii siitä kohtu­ullista korkoa, korko on yrit­täjälle pääo­mat­u­lona verotet­tavaa tuloa, eli siitä mak­se­taan veroa 30 % tai yli 30 000 euron osalta 34 %. Yri­tyk­selle korko on vähen­nyskelpoinen meno, joten siitä ei mene veroa kah­teen kertaan.

Jos yrit­täjä mak­saa itselleen osinkoa ja osinko olisi samal­la taval­la henkilöko­htaises­sa vero­tuk­ses­sa verotet­tavaa pääo­mat­u­loa kuin korkokin, mak­saisi yri­tys ensin voitos­ta veroa 20 % ja yrit­täjä osin­gos­ta 30 %, jol­loin kokon­aisvero­tuk­sek­si tulisi 20 % + 0,8*30% = 44 %. Palka­nsaa­jan tulo­jen pitää olla todel­la korkeat, ennen kuin hän mak­saa palka­s­taan veroa 44 %.  Ei siis kan­nat­taisi pan­na rahaa osakepääo­maan, vaan antaa oma­lle yri­tyk­selleen lainaa.  Se taas on kansan­talouden kannal­ta huono ratkaisu, kos­ka velkaiset yri­tyk­set eivät kestä laskukausia.

Jot­ta oman yri­tyk­sen rahoit­tamises­sa osakepääo­man kaut­ta olisi mitään järkeä, osinko­tu­lo­ja omas­ta yri­tyk­ses­tä verote­taan lievem­min. Alun perin tämä säädet­ti­in niin, että osin­gon ja koron kokon­aisvero oli suun­nilleen sama. Kun yri­tysvero­pros­ent­ti alen­net­ti­in 20 %:iin, osinko­jen kaut­ta itselleen mak­sami­nen tuli edullisem­mak­si kuin koron mak­sami­nen. Nyky­isin osin­gos­ta menee neljännes verotet­tavak­si pääo­mat­u­lok­si, jol­loin kokon­aisvero­pros­en­tik­si muo­dos­tuu 26 % (20 %0,8*0,25*30 % = 26 %), mikä on vähem­män kuin pääo­mat­u­loista perit­tävä 30 %:n vero. Jat­ka lukemista “Pikaises­ti tyr­mät­ty hyvä veroesitys”

Miksi kokeilussa oleva perustulomalli ei ole se oikea

Min­ul­la kävi keskivi­ikkona kylässä Kore­an tele­vi­sion joukkue kysymässä perustulosta.

(Tämä perus­tu­lokokeilu taitaa pää­tyä julkisen talouden kannal­ta voitolle pelkästään sen tuot­ta­man suurten matkailu­tu­lo­jen vuok­si. Tämä oli neljäs ulko­maisen medi­an haas­tat­telu, joka min­ul­la on asi­as­ta. Han­kkeen varsi­naiset puuhamiehet eivät kuulem­ma juuri muu­ta teekään kuin vas­taa­vat kan­sain­välisen lehdis­tön kysymyksiin.)

Olin ajatel­lut keskit­tyä kehu­maan perus­tu­loa­ja­tus­ta, mut­ta hepä oli­vatkin saa­neet vihiä, että suh­tauduin tähän kokeilu­un vähän skep­tis­es­ti eikä siinä sit­ten muu aut­tanut kuin yrit­tää selit­tää, mik­si kokeil­tu malli ei ole laa­jen­net­tavis­sa koko kansan­talouteen, kos­ka se veisi val­tion konkurssi­in, mut­ta aito perus­tu­lo­ma­lli olisi val­tion­talouden kannal­ta aivan kunnossa.

Har­voin olen epäon­nis­tunut asian selvit­tämisessä niin pahoin kuin näi­den kore­alais­ten kanssa.

Kos­ka asian selit­tämi­nen on haas­tavaa suomek­si suo­ma­laiselle yleisölle, piirsin asi­as­ta kak­si kuvaa, miten toimii oikea perus­tu­lo­ma­lli ja mil­laista mallia nyt kokeil­laan. Jat­ka lukemista “Mik­si kokeilus­sa ole­va perus­tu­lo­ma­lli ei ole se oikea”

Toimistoja asunnoiksi? Osa 1

Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan käsit­telyssä on kysymys siitä, voiko toimis­to­ja muut­taa asun­noik­si ja jos voi, mis­sä, kuin­ka paljon ja mil­lä ehdoin. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to esit­ti varsin kiel­teistä suh­tau­tu­mista kon­ver­sioi­hin Helsin­gin kan­takaupungis­sa, kos­ka se on halu­tu­in paik­ka työ­paikoille ja kos­ka tuot­tavu­us on siel­lä maan suur­in­ta. Me palau­timme asian, kos­ka vähän vapaamielisem­pi pitäisi olla.

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nal­la oli asi­as­ta erit­täin hyvä sem­i­naari. Panen tähän joitakin omia ajatuksiani.
Arja Lehto­nen Capel­la Prop­er­ty Oy:stä ker­toi ennusteista, joiden mukaan asukaslu­vun kasvu (nos­taa toimi­s­toneliöi­den määrää) ja toimis­to­jen tiivistymi­nen (vähem­män neliöitä/työntekijä) kumoa­vat suun­nilleen toisen­sa, joten koko kaupun­gin alueel­la toimi­s­toneliöi­den määrä pysyy suun­nilleen ennal­laan. Kun uut­ta toimis­toa – mod­ern­im­paa, parem­mal­la paikalla – kuitenkin raken­netaan noin 40 000 k‑m2/vuosi, tulee suun­nilleen sama määrä toimis­to­ja purkaa tai muut­taa asun­noik­si. Helsin­gin keskus­ta on kuitenkin koko seudun tasol­la tavoitel­luin­ta aluet­ta toimis­toille. Jat­ka lukemista “Toimis­to­ja asun­noik­si? Osa 1”

Dottli: diabeteksen kustannukset kuriin kännykkäohjelmalla

Esit­telyssä on täl­lä ker­taa mie­lenki­in­toinen start­up, dia­beteshoidon seu­ran­tao­hjel­ma Dot­tli. Kyse on kän­nykkä- ja tietoko­neo­hjelmis­tos­ta, johon voi tal­let­taa omia ter­veysti­eto­jaan ja jakaa niitä halu­amien­sa henkilöi­den kanssa, joi­hin toiv­ot­tavasti kuu­luu myös hoita­va lääkäri. Se voi alen­taa dia­betek­sen hoidon kus­tan­nuk­sia merkit­tävästi ja paran­taa hoito­tu­lok­sia. Tämä on hyvä esimerk­ki siitä, miten uusi teknolo­gia voi mullis­taa terveydenhuollon.

Dia­betes on tau­ti, jos­sa ihmi­nen ei saa riit­tävästi tai ollenkaan insuli­inia, tai jos­sa insuli­i­ni ei kun­nol­la tehoa. Insuli­inin tarkoi­tus on pitää veren­sok­eri kuris­sa siirtämäl­lä sok­e­ria ver­estä kudok­si­in lihas­solu­jen polt­toaineek­si. Ykköstyypin dia­betes johtuu siitä, että haima on lopet­tanut insuli­inin tuotan­non kokon­aan, mihin poti­las ennen kuoli. Suomes­sa tätä tyyp­piä on ehkä eniten maail­mas­sa. Maal­likkona veikkaan, ettei kestä kauankaan, kun tode­taan, että tämäkin tau­ti on jonkin infek­tion aiheuttama.

Kakkostyypin dia­betek­ses­sa insuli­inia ei tule tarpeeseen näh­den riit­tävästi. Tarvet­ta lisää esimerkik­si keski­var­taloli­havu­us. Jat­ka lukemista “Dot­tli: dia­betek­sen kus­tan­nuk­set kuri­in kännykkäohjelmalla”

Koska keskiluokkaistuminen iskee Itä-Helsinkiin?

Van­ho­jen ker­rostalokak­sioiden neliöhin­nat ja muu­tos vuodessa. Lähde: H:gin kaupun­gin tietokeskuk­sen tilas­to, jon­ka läh­teenä on käytet­ty Tilas­tokeskuk­sen asun­to­jen vuokrat ‑aineis­toa

Asun­to­jen hin­taerot ovat Helsingis­sä aivan tolkut­tomat ja kas­va­maan päin. Yllät­tävän paljon ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan osoit­teesta. Tilanne ei voi olla pysyvä. Jos kak­sio­ta osta­va nuori pari joutuu mak­samaan asun­nos­ta Vallilas­sa selvästi yli 100 000 euroa enem­män kuin Itä-Helsingistä, luulisin mon­en pää­tyvän jos­sain vai­heessa Itä-Helsinkiin.

Kun asun­to­jen hin­nat nousi­vat pil­vi­in Kallios­sa, ei kestänyt kauankaan, kun ne kään­tyivät nousu­un Vallilas­sa.  Nyt kun ne ovat nousseet pil­vi­in myös Vallilas­sa, jon­nekin tämän aal­lon pitää siirtyä.

Asun­to­jen korkeat hin­nat ovat yhtä aikaa ikävä asia ja hyvä merk­ki. Kohoa­va hin­ta osoit­taa alueen statuk­sen parane­mista ja houkut­tele­vu­u­den lisään­tymistä. Eri­tyisen huono merk­ki on, jos jol­lain alueel­la asun­to­jen hin­nat painu­vat kovin alas. Osoit­taa­han se, alue koetaan jol­lain tavoin ongelmalliseksi.

Jat­ka lukemista “Kos­ka keskilu­okkaistu­mi­nen iskee Itä-Helsinkiin?”