Insinöörien ja meidän muiden työpaikat. Toimistoja asunnoiksi? Osa 2

Täl­läkin blogilla käy­ty keskustelu siitä, mis­sä tule­vaisu­u­den työ­paikat sijait­se­vat, osoit­taa tule­vaisu­u­den näkymien olen hyvin eri­laisia. Joidenkin mukaan työ­paikan paras sijain­ti on Helsin­gin keskus­tas­sa, tois­t­en mielestä kaupun­gin ulkop­uolel­la, vaikka­pa Keilaniemessä.

(Haa, huo­masin oman asen­teeni tule­van esi­in edel­lisessä virk­keessä. Onhan niitäkin, joiden mielestä Keilanie­mi ei ole kaupun­gin ulkop­uolel­la vaan kaupungissa.)

Kävin tois­savi­ikol­la luen­noimas­sa Tam­pereen Teknil­lisel­lä yliopis­tol­la Her­van­nas­sa. En ollutkaan käynyt Her­van­nas­sa vuosi­in Se oli kovin eri­laista ympäristöä kuin Tam­pereen keskus­ta, jos­sa yliopis­to sijait­see ja johon liit­tyy noin 95 % koke­muk­ses­tani Tampereesta.

Oikeas­t­aan vas­ta Her­van­nas­sa tajusin, että insinöörien käsi­tys hyvästä työ­paikan ympäristöstä on aivan eri­lainen kuin vaikka­pa humanistien.

Insinööri arvostaa täl­laista työympäristöä

Kaikkial­la maail­mas­sa insinööri­alo­jen työ­paikat ovat Her­van­nan ja Keilaniemen kaltaisil­la alueil­la pysäköin­tikent­tien ympäröim­inä kaupun­gin ulkop­uolel­la. Niihin pääsee kätevästi oma­l­la autol­la, jota myös läh­es kaik­ki käyt­tävät. Jat­ka lukemista “Insinöörien ja mei­dän muiden työ­paikat. Toimis­to­ja asun­noik­si? Osa 2”