Esittelyssä on tällä kertaa mielenkiintoinen startup, diabeteshoidon seurantaohjelma Dottli. Kyse on kännykkä- ja tietokoneohjelmistosta, johon voi tallettaa omia terveystietojaan ja jakaa niitä haluamiensa henkilöiden kanssa, joihin toivottavasti kuuluu myös hoitava lääkäri. Se voi alentaa diabeteksen hoidon kustannuksia merkittävästi ja parantaa hoitotuloksia. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten uusi teknologia voi mullistaa terveydenhuollon.
Diabetes on tauti, jossa ihminen ei saa riittävästi tai ollenkaan insuliinia, tai jossa insuliini ei kunnolla tehoa. Insuliinin tarkoitus on pitää verensokeri kurissa siirtämällä sokeria verestä kudoksiin lihassolujen polttoaineeksi. Ykköstyypin diabetes johtuu siitä, että haima on lopettanut insuliinin tuotannon kokonaan, mihin potilas ennen kuoli. Suomessa tätä tyyppiä on ehkä eniten maailmassa. Maallikkona veikkaan, ettei kestä kauankaan, kun todetaan, että tämäkin tauti on jonkin infektion aiheuttama.
Kakkostyypin diabeteksessa insuliinia ei tule tarpeeseen nähden riittävästi. Tarvetta lisää esimerkiksi keskivartalolihavuus.
Liian korkea verensokeri on pitkän päälle vaarallista. Se esimerkiksi tukkii hiussuonia ikävin seurauksin varpaille ja sisäelimille. Keho kyllä kasvattaa uusia verisuonia tukkeutuneiden tilalle, mutta silmän pohjassa ne taas voivat viedä näön.
Diabetes vaatii jatkuvaa lääkehoitoa ja seurantaa. Verensokeri pitäisi oppia pitämään mahdollisimman tasaisena yhdistämällä sopivasti ravinnon tarkkailua, liikuntaa ja lääkitystä.
Dottlin ohjelmalla voi merkitä muistiin verensokeriarvonsa ja jos on riittävän ahkera, senkin, mitä päivän mittaan panee suuhunsa. Syömisen tallettaminen ei ole aivan yksinkertaista, koska pitäisi tietää, paljonko hiilihydraatteja ravinnossa on. Mutta se käy kyllä ilmi tuoteselosteista. Diabeetikon on itse asiassa hyvä joutua lukemaan niitä. Verensokerin mittaustulosten yhdistäminen edeltäneeseen syömiseen kertoo paljon enemmän kuin pelkät yksittäiset verensokerimittaukset.
Yleensä diabetespotilaat kutsutaan tarkastukseen säännöllisin väliajoin – tai ainakin pitäisi kutsua. Käynnit ovat turhia niille, joiden asiat ovat kunnossa, ja käyntikertoja on aivan liian vähän niillä, joiden sokeritasapainossa on toivomisen varaa. Jos potilaat – tai merkittävä osa heistä – käyttäisi tätä ohjelmaa, lääkärin puheille kutsuttaisiin ne, joiden kohdalla tämä on tarpeen, eikä siinä aikailtaisi niin, että vaurioita ehtii syntyä. Säästyisi paljon rahaa ja terveyttä. Lääkärin ei tarvitsisi kaikkien päiväkirjamerkintö lukea. Ei liene hankalaa löytää algoritmi, joka hälyttää, jos asiat eivät ole kunnossa.
Diabetesta koskevalle tutkimukselle ohjelman tuottaman suuren tietomassan luulisi olevan kiintoisa.
Diabeteksen kustannukset suomalaiselle yhteiskunnalle ovat viiden miljardin euron luokkaa. Summa on nopeassa kasvussa. On ennustettu pahimmillaan jopa 12 miljardien euron kustannuksia vuonna 2024.
Tuossa oikeassa palkissa on mainos Dottlin osakeannista. Innovestor kutsuu sitä myötäsijoittamiseksi, koska he investoivat markkinoimiinsa kohteisiin myös itse. Yritys tavoittelee suurta menestystä maailmanlaajuisesti. Startupeihin sijoittaminen on riskialtista, mutta hyödyllisempää ja mielenkiintoisempaa kuin ravihevosten veikkaaminen. Kaikki ravihevoset eivät voita eivätkä kaikki startupit menesty, mutta joskus ne taas menestyvät valtavan hyvin.
Itse ohjelman voi ladata itselleen Dottlin nimellä Applen ja Googlen sovellutuskaupoista ilmaiseksi. Yrityksen nettisivut ovat tietysti osoitteessa dottli.com
Pojalla on tyypin 1 diabetes. Hänellä on insuliinipumppu. Pumppu pumppaa koko ajan perusinsuliinia, jota voi säätää tarpeen mukaan. Sen voi säätää pumppaamaan eri määrän insuliinia eri aikoina päivästä. Syönnin yhteydessä hiilihydrattimäärät arvoidaan ja tiedot syötetään pumppuun. Pumppu ehdottaa pumpattavan lisäinsuliinin määrää hiilihydraattien ja mitatun verensokerin arvojen mukaan. Pumppu talletaa tiedot 12 viikoksi, ne voi ladata ja ladataankin pumpun valmistajan pilvipalveluun. Sinne on pääsy myös lääkärillä ja hoitajalla. Palvelussa voi tulostaa erilaisia raportteja ja käyriä ja keskiarvoja.
Laitteeseen voi kytkeä sokerinmittausanturin, joka sijoitetaan esim. käsivarteen. Anturissa on lähetin, joka lähettää tietoja 10 min välein pumpulle. Se mittaa sokeriarvoja kudosnesteestä, joten se ei ole ihan yksi yhteen verestä mittaavan mittarin kanssa. Pumppu synkronoi ensimmäisten mittausten aikana anturin antaman tuloksen verestä tehdyn mittauksen kanssa. Jos verensokeri uhkaa mennä liian matalalle, se pysäyttää perusinsuliinin syötön ja antaa äänimerkin. Sellaista versioita ei vielä ole, että se pumppaisi lisää, jos verensokeri nousee liian ylös, mutta aika nopeasti nämä vehkeet tuntuvat kehittyvän. ”Keinohaima” ei ole välttämättä kovin kaukana tulevaisuudessa.
Eli tuo aloituksen startup varmaankin soveltuu paremmin tyypin 2 diabeetikoille.
Minulla ei ole 2-tyypin diabetesta – vielä. veriarvoni tarkisteana n 4 kk:n välein, ja olen diabeteksen suhteen riskirajalla. (”Syytä laihtua.”)
Verensokerini on heitellyt nuoruudesta lähtien, ja minun pitää muistaa syödä vähän n 2- 3 tunnin välein. Koskee montaa muutakin. jotka asiaa tiedä , mutta pitäisi huomata jos alkaa kesken päivää kiukutella.
Tässähän onerveystietojaaa jakanut. Tosin kuka tahansa minut näkevä havaitsee ne heti.
En ole kokeillut Dottlia, joten kommentoin vain kerrotun perusteella.
Jos tuo sovellus pystyisi lukemaan mittaustulokset yleisimmistä verensokerimittareista, niin se olisi erittäin hyvä.
Toiseksi, onko sovellukset tehty siten, että tuki näkövammaisten käyttämille ruudunlukuohjelmille on kunnossa? Moni diabeetikko on todellakin näkövammainen. Puhuvia verensokerimittareita on jo, ainakin yksi malli.
Tämä sovellus on tarkoitettu korvaamaan seurantavihko, jota pistoshoitoa käyttävät. Siihen tarkoitukseen varmasti kätevä ja antaa paremmin tietoa kuin suttuinen vihko. Pumppuhoito tekee kuitenkin seurantavihosta tarpeettoman.
O.S:”Maallikkona veikkaan, ettei kestä kauankaan, kun todetaan, että tämäkin tauti on jonkin infektion aiheuttama.”
Mikael Knip: ”Tyypin 1 diabetes luokitellaan autoimmuunisairaudeksi, koska se on seurausta haiman saarekkeiden insuliinia tuottavien beetasolujen tuhoutumisesta oman immuunijärjestelmän välityksellä. Tuoreet tutkimukset viittaavat siihen, että sopivasti ajoittunut entero-virusinfektio saattaa käynnistää diabetekseen johtavan prosessin, jota toinen ulkoinen,todennäköisesti ravintoperäinen tekijä ajaa eteenpäin, kunnes kaikki beetasolut ovat tuhoutuneet.”
MIKAEL KNIP, professori, ylilääkäri
Helsingin yliopisto.
Koko artikkeli : http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo94270.pdf
Terveysteknologia on yksi nopeimmin kasvavista sektoreista terveyden ja sairaanhoidon alalla.Sen tulevaisuuden näkymät ovat aivan loistavat. Tässä huumassa tulisi kuitenkin säilyttää oikeat mittasuhteet.
Ns. elintasosairauksien kohdalla tulisi korostaa ennaltaehkäisyä terveiden elämäntapojen avulla. Tässäkin voidaan teknologiaa hyödyntää omaehtoisen terveydenhoidon apuna.
O.S:”Kyse on kännykkä- ja tietokoneohjelmistosta, johon voi tallettaa omia terveystietojaan ja jakaa niitä haluamiensa henkilöiden kanssa, joihin toivottavasti kuuluu myös hoitava lääkäri. ”
Vierastan ajatusta, että hoitava lääkäri olisi 24/7 yhteydessä jokaiseen (satoihin) potilaaseen. Hoitokäynti vastaanotolla on sitten erikseen, jossa lääkäri voi tarkistaa kyseisen seurantadatan, mikäli se on edustava näyte.
Taitaa olla tuo startup vähän myöhässä.
https://yrityksille.elisa.fi/etamittaus-terveydenhuolto/
Mihin tiedot tallennetaan? Kännykkään vai johonkin palvelimelle, vai molempiin?
Jos tallennetaan terveystietoja, johonkin kantaan niiden tulisi sijaita keskitetysti julkishallinnon vastuulla olevassa tietovarastossa.
Kaikenlaista voidaan aina vaatia, mutta käytännössä tämä vain hidastaisi terveyspalvelujen kehittymistä.
Viranomaistietokantojen rooli on taata jonkinlainen terveystietopalvelun minimitaso, kaikki sen päälle tapahtuva tietojen tallettaminen tapahtuu käytännön syistä milloin missäkin, ja hyvä niin.
Ajatuksen logiikka ontuu, ja se kuuluu vanhaan maailmaan jossa tiedon hankkiminen ja seulonta maksaa.
Samalla logiikalla erikoislääkäri A joka huomaa vastaanotollaan potilaalla B välitöntä hoitoa edellyttävän omaan alaansa kuulumattoman vaivan C, ei informoi erikoislääkäriä D, vaan jättää asian odottamaan potilaan B seuraavaa hoitokäyntiä erikoislääkärin D luona.
Sitäpaitsi, potilaan hyvinvointiin oleellisesti vaikuttavan olemassaolevan tiedon hyödyntämättä jättäminen on helposti epäeettistäkin.
Ihmiset tulevat terveydentilan automaattiseurantaa haluamaan. Kysymys on enää vain siitä, kuka tiedon konsolidoinnin tekee tehokkaimmin. Veikkaisin Googlea.
”Diabeteksen kustannukset suomalaiselle yhteiskunnalle ovat viiden miljardin euron luokkaa. Summa on nopeassa kasvussa. On ennustettu pahimmillaan jopa 12 miljardien euron kustannuksia vuonna 2024.”
Pysäyttäviä lukuja. Ykköstyypin diabeetikkoja on kai noin 50000 ja kakkosia 300000. Kakkostyyppi olisi kaiketi suurelta osin vältettävissä terveillä elintavoilla. Eli haaskataanko nykyään 3-4 miljardia ihan turhaan?
Saisiko tähän Dottliin sellaisia ominaisuuksia mukaan, jotka pakottaisivat diabeetikon laihduttamaan, syömään terveellisesti ja harrastamaan liikuntaa päivittäin? Ja vielä suurempi tarve on sellaiselle vekottimelle joka ennalta ehkäisee. Esim. jääkaapin pitäisi olla sellainen, että ovi ei aukea (tai ainakaan sen kalja- ym. herkkuosasto) jos ei ole liikkunut tarpeeksi, on liikaa ylipainoa tmv. vaikkei vielä diabeetikko olisikaan.
Loistavalta vaikuttava tuote,. saattaa saada paljonkin asiakaskuntaa. Toivottavasti tuo ottaa tuulta siipiensä alle.
Menee vähän offrtopiciksi, mutta mielenkiinnosta vilkaisin tuota sijoitussivua, ja ilmeisesti minimisijoitus on 10.000e. Ei ole mikään amerikantemppu sijoittaa tuollaista summaa, mutta keskiverto sukankuluttajalle on turhan rapsakka summa. Jos tällaista haluaisi ruveta tekemään, pitäisi olla useamman sadan tonnin pääoma pelaamista varten. Jos vaikka arvioidaan että joka 10 yritys tuottaa, niin pitäisi sijoittaa vähintään sata tonnia, jotta homma olisi muutakin kuin upporikasta tai rutiköyhää. Harva kuitenkaan sijoittaa riskisijoituksiin kaikkea sijoitusvarallisuuttaan.
Jälleen voisi kysyä, estääkö perisuomalainen kateus ja veropolitiikka kansaamme rikastumasta. Tällaisia yrityksiä olisi hyvä rahoittaa kotimaisin rahoin, jotta tulevaisuuden tuototkin jäisivät kansantalouttamme ylläpitämään. Ruotissahan käsittääkseni pidetään ruotsalaisen pääoman pärjäämistä erittäin tärkeänä, ja sielläpä kasvavia yrityksiä onkin (vaikka ne johtuvatkin monen mielestä vain omasta valuutasta ja sen tuomasta edusta).
Ilmeisesti kyseisessä yrityksessä on parhaillaan osakeanti käynnissä.
Mielipiteitä siitä kannattaako lähteä tällaiseen mukaan?
Idea vaikuttaa fiksulta mutta kyllähän nämä mobiilisovellukset lienee melkoista lottoamista? Minimisijoitus myös melko suuri, 10.000 euroa?!
2-tyypin diabetes on esimerkki elintasosairaudsta, jonka kustannuksista sairastuneiden pitäisi ottaa suurempi vastuu.
Tätähän ei saisi sanoa, mutta kotihoidon tuki saattaa olla keskimääräistä tehokkaampaa rahaa laadukkaiden elinvuosien lisäämiseen, kun verrataan varsinaiseen terveydenhuoltoon.
Hei, suurkiitos Osmo tuestasi! Olen ykköstyypin diabeetikko yli 40 vuoden kokemuksella ja haastan nykyisiä käytäntöjä lähinnä sen takia että ne ovat suurimmaksi osaksi kehitelty joko hoitavan lääkärikunnan tai lääkintälaiteteollisuuden ehdoilla. Niin loistavaa kun onkin että saamme apua laitteista ja lääkäreiltä niin emme voi sulkea silmämme siltä tosiasialta että ihmisen oma motivaatio on tärkein moottori. Dottlin pyrkimys on tuoda diabeteksen hoito osaksi arkielämää. Pumppu josta data puretaan muutaman päivän tai viikon välein ei aja tätä asiaa.
Dottlissa on nimenomaan se hyvä puoli että se ei tee käyttäjästään ensisijaisesti dabeetikkoa vaan se palvelee esim koko perheen kommunikointia jossa yhdellä perheenjäsenellä on diabetes. Dottlissa voi sopia ihan tavallisista arkipäiväisistä asioista mutta viestittelyn lomassa näkyy myös se miten diabeetikko voi. Perheen kesken voi esimerkiksi kannustaa jokaista liikkumaan enemmän joka palvelee perheenjäseniä tasapuolisesti oli hänellä sitten diabetesta tai ei. Dottli integroi jatkuvasti lisää laitteita ekosysteemiinsä, nyt mukana on jo esim Fitbit, Withings, ISens -merkkisiä laitteita ja lisää tulee jatkuvasti, jolloin data siirtyy kanaviin automaatisesti ja jakautuu ilman että siitä tarvitsee miettiä sen enempää. Lisäksi data pysyy mukana myös vaikka mittarin merkki tai lääkäri vaihtuu.
Itse diabeetikkona tunnen, että pelkkä tieto siitä että verensokeriarvoni ja muu tietoni lähtee automaattisesti perheelleni jotka seuraavat niitä etänä, auttaa minua jaksamaan ja pitää itsestäni huolta päivästä toiseen. Ja se että olen ollut pumppuhoidossa jo toistakymmentä vuotta ei vaikuta tähän asiaan millään lailla. Pumpusta saan merkittävää teknistä apua mutta Dottlista saan sen avun jota laite ei voi antaa, tukea, turvaa ja toisten kanssa kommunikointia.
Diabetekesen perimmäinen syy on edelleen mysteeri mutta ei ainakaan haittaisi jos diabetekseen liityvä terveystieto olisi kerättynä yhteen, ja vaikka itse en kaipaisi mitään vertaistukea diabeteksen kanssa, niin moni muu esim juuri diagnoosin saanut voisi hyötyä siitä että olen jakanut tietojani suuren yhteisen hyvän takia. Sitä paitsi diabeteksen kanssa ei voi koskaan olla varma, jos hoitotasapaino on nyt hyvä, mutta haasteita tulee joskus myöhemmin, niin voi olla hyväksi palata ajassa taaksepäin ja katsoa mitkä asiat on muuttunut. Muutos ei välttämättä ole lääketieteellinen asia vaan saattaa liittyä stressiin, matkusteluun, tai mihin tahansa elämäntilanteen mutokseen. Dottlin päiväkirja auttaa ymärtämään kokonaisuuden.
Ja lopuksi, Dottlin kautta syntyy yllättävääkin positiivista painetta, pomoni jakaa meille muille painonsa päivittäin langattomasta vaa’asta, tieto siitä että me näemme hänen painokäyränsä vaikuttaa kuulemma hänenkin ruokavalintoihinsa 🙂
Nykyisellään diabeetikko käy rutiinitarkastuksissa muutaman kerran vuodessa siitä riippumatta miten hän voi. Dottlin avulla tämä voitaisiin kääntää siten, että diabeteshoitaja aina viikon alussa katsoisi ketkä hänen potilaistansa ovat tulossa lähiaikoina rutiinikäynnille ja jos potilas on hyvässä tasapainossa hoitaja voisi kirjottaa potilaalle Dottlissa viestin tyyliin: ”Katsoin tietosi, olet hoitanut diabtetestasi hyvin, ellei sinulla itselläsi ole kysyttävää tai tarvetta tulla vastaanotolle niin ehdotan että siirretään sitä eteenpäin 2 kuukautta.” Näin vapautuneet ajat voisi sitten käyttää niiden hyväksi jotka hyötyisivät vastaanotosta jo ennen seuraavaa rutiiniaikaa, jolloin taas lähtisi viesti: ”Terve Risto, näen että sinulla on haasteita hoitotasapainon kanssa, minulla olisi peruutusaikoja tällä viikolla torstaina ja perjantaina ehtisitkö käymään?”
Dottli toimii alusta asti kansainvälisesti. Meillä on jo 15 tuhatta käyttäjää ympäri maailmaa. Millä todennäköisyydellä sinun terveystietosi löytyisivät jos tarvitsisit lääkärihoitoa vaikkapa lomamatkalla Thaimaassa? Dottlilla voit jakaa erittäin helposti ja nopeasti juuri tietyt terveystiedot juuri tietylle henkilölle, ja myös lopettaa tietojen jakamisen. Kaikki tämä ilman mitään papereita tai byrokratiaa. Sinä omistat itse terveystietosi.
Tiedon hankinta ja seulonta maksavat uudessakin maailmassa. Lääkärin tunnit /vrk eivät riitä moiseen varuillaoloon. Ja kuka siitä maksaisi, pitäisikö pelkästään lääkärinetiikalla elää?
Tämä on juuri tätä, TVT on muka ilmaista, ihminenhän sitä pyörittää.
Eihän sen lääkärin tarvitse noita tietoja aktiivisesti seuloa. Luulen, että jopa minä osaisin tehdä ohjelman, joka poimii lääkärille hälyttävät tapaukset.
Hyvin kiteytetty. Kuluttaja lopulta ratkaisee. Syystä tai toisesta käytämme päivittäin Googlen karttadataa vaikka meillä on vuosisatojen ajan tehtyjä omiakin karttoja. Sama tapahtunee terveystiedolle — ratkaisu joka tekee terveystiedon keräämisen, jakamisen ja kaikenlaisen hyödyntämisen mahdollisimman helpoksi ja motivoivaksi on vahvoilla.
Ville ja Erkki,
Diabeteksen, etämittauksen, mobiililaitteen ja ennaltaehkäisyn pyhään neliyhteyteen on 2010-luvulla muistaakseni syntynyt monen monta startupia pelkästään täällä Suomessa. Esim. Slusheissa noita on käynyt esittäytymässä.
Markkinoilla on tilaa joten ei siinä ole kukaan vielä myöhässä.
Koska yrittäjiä on niin monta, evoluutio karsii niistä voittajat mutta vasta tulevaisuudessa. Itse en viitsi lähteä Dottliin tässä vaiheessa mukaan, kun en ymmärrä diabeteksesta saati kilpailijoista tarpeeksi. Se, että Innovestor ei anna rahoituskierroksesta mitään detaljeja ilman rekisteröitymistä & edellä paljastettu, melko suuri 10k minimisijoitus tappaa lopunkin seikkailunhalun.
Osakeanti vaikuttaa kiinnostavalta, ainakin kovia ja osaavia nimiä näyttää olevan Dottlin avainhenkilöissä. Muun muassa Niemistö.
Nokia taisi kehitellä jotain tällaista neliyhteyttä jo vuosituhannen vaihteessa. Kehittäjät lähtivät talosta sulassa sovussa ja saivat tarvittavan IPR:n mukanaan. Yritys tai sen seuraaja saattaa olla vieläkin hegissä jossain päin maailmaa.
Dottlin käyttö vaatii viitseliäisyyttä ja innostusta asiaan. On siis todennäköistä, että sen käyttäjällä asiat ovat pääasiassa hyvin. Ja jos ei ole, osaa henkilö varmasti itsekin ottaa yhteyttä lääkäriin. Sitten voidaan puhua hälytyksistä, kun ne, joita sairauden hoitaminen ei juurikaan kiinnosta, olisivat jotenkin pakotettuja hoitotasapainostaan ilmoittamaan. Vaikka pumppu lataisi tietoa reaaliajassa nettiin.
Kannatan lämpimästi. Minun puolestani kaikki elintsosairaudet tulee säätää itse kustannettaviksi, vaikka sitten itse maksetuilla vakuutuksilla. Kun tauti lähenisi omaa lompakkoa, niin kiinnostus omasta kunnostaan huolehtimiseen kasvaa eksponentiaalisesti.
Suomen sosiaalimenot ovat noin 70 miljardia vuodessa. Katastrofi on näköpiirissä.
Nyt on perehdytty tarkemmin kohteeseen. Yksi parhaista suomalaisia sovelluksista mitä olen tähän asti nähnyt. Ei varmaankaan seuraava facebook, mutta todennäköisesti tulevaisuudessa merkittävä toimija omassa segmentissään.
10t euron sijoitus tehty.
Ensin Plantui. Nyt Dottli.
Olet näköjään tehnyt taas investointeja.
Vierastan edelleen ajatusta. ”Seurannassamme olemme havainneet, että verensokerinne on ylittänyt THL:n suosittamat viitearvot. Kehoitamme viipymättä hakeutumaan omalääkärillenne tai yrityksemme VirtualMedicine GlobalTrust puoleen.
Erikoistarjouksena tutkimus ja hoito puoleen hintaan. Lisäksi saatte Googlemainokset tähän samaan s-postiosoitteeseen.
Tekemässänne julkisuussopimuksessa lukee (pienellä präntillä) , että voimme käyttää potilastietojanne suoramainontaan sekä antaa tietoja vakuutusyhtiölle mahdollisia maksukorotuksia varten. Tämä on seurausta potilastiedoissanne tapahtuneista oleeellisista muutoksista .”
Kun tietoja jaetaan laajalle, niin onko tällainen mahdollista ?
Lääkärikö reagoi näihin hälytyksiin ja hlö itse on kuin ellunkanat? Ottaako yhteiskunta lopunkin vastuun ihmiselta omasta terveydenhoidostaan ? Jos seurantajärjestelmä sakkaa, niin potilas voi haastaa lääkärin oikeuteen. Vai haastaako teknologian, Googlen vaiko minkä ?
Aioin asentaa ohjelman, mutta se vaati käyttöoikeuksia suurinpiirtein kaikkeen mahdolliseen. Saa jäädä kokeilematta. Sääli, ykköstyypin diabeetikkona olisi voinut muuten olla hyödyllinen.
Liikuntavammoja syntyy n 300000-400000 kpl vuodessa Lähes kaikki ns amatööreille, joilla ei ole seuran vakuutusta
Liikuntavammojen kulut ovat diabetekseen verrattuna 2-3 kertaiset kun työajan menetykset huomioidaan.
Liikuntavammatkin ovat itse aiheutettuja
Enpä tiedä mitä hyötyä on tällaisesta. Nytkin voi lääkärin kanssa asioida sähköiseti ja älykännykästä arvot voi siirtää lekurin tai hoitsun tarkastettavaksi.
Mutta terkkarin into käyttää sähköistä viestintää on nolla
Olen saanut vain kerran palautetta lääkäriltä sähköisen viestinnän kautta
LÖiian Vanha, Vaihda lääkäriä
En tunne blogistimme esittelemää laitetta. Mieltäni askarruttaa kuitenkin siihen ja muihinkin vastaaviin laitteisiin liittyvä kysymys: Kuka varmistaa eri laitevalmistajien laitteiden tuottamien tietojen laadun ja standardinmukaisuuden? Onko näille edes mitään kansallisia (tai kansainvälisiä) normeja? Kuka näistä vastaa ja myöntää vaatimuksenmukaisuuden tarkistamisen jälkeen sertifikaatin kullekin laitetyypille?
Toivottavasti laitteiden suunnittelijat ja valmistajat sekä rahoittajat ymmärtävät sen, että laitteiden käyttäjien sekä terveydenhoidon ammattilaisten on turha odottaa perehtyvän erikseen jokaisen kynnellekykenevän firman ’suunnittelijoiden’ ajatusten logiikkaan. Laitteiden on oltava niin helppokäyttöisiä, että kuka hyvänsä oppii käyttämään ja osaa käyttää niitä kaikkiin toimintoihin (mm. kellonajan siirtoon kesäajan koittaessa) ilman ohjekirjaa, jos sellaisen teko ei satu kuulumaan valmistajafirman PR-päällikön visioihin.
KÄYTTÄJIEN tulee olla suunnittelussa se taho, jota on palveltava parhaiten (ja kuunneltava). Menee myös kovin työlääksi ja aikaavieväksi, jos aina pitää poisoppia edellisen laitteen logiikasta siirtyessään käyttämään seuraavaa. Muutamien laitteiden elinkaarikierrosten jälkeen tuota ei enää millään jaksaisi.
Käyttäjäystävällisyyden edistäminen ei välttämättä sisälly kaikkien laitevalmistajien (ja rahoittajien) periaatteisiin korkealla prioriteetilla, mutta heidät on syytä ohjata siihen (, jos ei muuten niin väkevällä kädellä).
Toivottavasti ei kukaan, sillä erilaiset sertifikaatit on pomminvarma tapa pysäyttää kehitys, erityisestikin kun ne eivät yleensä takaa yhteensopivuutta, vaan ovat vain tapa pitää pienet toimijat ulkona.
Internet-tiedonsiirron ei-fyysinen osa perustuu pääosin IETF:n RFC-dokumentteihin, joita on nykyään noin 8000, varhaisimmat vuodelta 1969. Tämä prosessi riittää oikein hyvin alemman tason määrittelyille. Ilmankin tullaan toimeen, mutta hyvä RFC yksinkertaistaa asioita.
Semantiikan määrittely taas kuuluisi WHO:lle ICD-koodiston tapaan, mutta YK ei taida olla niitä ketterimpiä organisaatioita.
Sitten kun laitteiden tuottamaa dataa aletaan käyttää autoritatiivisena datana osana terveydenhoitoa, kriteerit tietysti muuttuvat, mutta tämä on jo ihan toinen pelikenttä, ja siihen on organisaatiot ja prosessit olemassa. Vähän sama tilanne kuin poliisilla joka seuloo nopeilla mutta vähemmän tarkoilla alkometreilla, tuomio tulee sitten tarkempien analyysilaitteiden perusteella.
Vaihdoinkin, mutta uusikin on tumpelo sähköisessä viestinnässä
Tärkeämpää kuin viestintä on pätevä lääkäri.Minua hoidettiin 20 vuotta lääkkeillä , jotka aiheuttivat vakavia vaurioita.Kuusi lääkäriä, kaikki yksityisiä , totesi, ettei niistä ole haittaa.
Vasta kun kuolemaan oli enää noin viikko niin terkkarin lääkäri huomasi ongelman ja pelasti
Eivät ole itse aiheutettuja vaan ne ovat tapaturmia. Liikuntaa tehdään sairauksien ennaltaehkäisyn vuoksi.
En silti ole sillä kannalla, että elintasosairauksia pitäisi itse maksaa. Oikea tapa vähentää ko. sairauksia olisi panostaa vielä enemmän ennaltaehkäisyyn.
Sen keinoja ovat kansalaisten koulutus , valistus ja terveyttä tukevan infran rakentaminen. Ts. omaehtoista liikkumista lisäävän ympäristön luominen. Lisäksi terveyttä edistävän lainsäädännön puute on huutava. Siinä tulisi kääntää jokainen kivi, eikä saa alistua holhoupuheen edessä.
Laiska ihminen tarvitsee keppiä terveysasioissa.
Itselläni on vapaa-ajan tapaturmavakuutus kotivakuutuksen osana. Maksaa muutaman kympin vuodessa. Odotan innolla ensimmäistä vakuutustapahtumaa.
Eli myös tapaturmat omakustanteisiksi vaan. Aika puuduttavaa on maksaa vuodesta toiseen muiden holtittomuuksia verojen kautta. Maksan mieluummin vakuutusmaksujen muodossa niin näkee konkreettisesti sen mistä maksaa.
Onkohan SOTEen jotenkin tulossa itse otetut vakuutukset osaksi uudistusta? Bonusjärjestelmän kautta vahingottomien maksut jäisivät alhaisemmiksi ja siten kannustaisivat huolellisuuteen. Samaan pitäisi päästä myös terveydenhoidon osalta eli ne jotka huolehtivat itsestään maksaisivat pienempiä vakuutusmaksuja.
Olen jutellut diabeteshoitajien kanssa. Huonoon hoitotasapainoon liittyy usein muita ongelmia, tärkeimpinä:
* Verensokeria ei mitata.
* Lääkitys otetaan miten sattuu.
* Vastaanottoajat jätetään käyttämättä.
Suurin osa diabeteksen kustannuksista kasautuu näille potilaille. Dottli on varmasti arvokas työkalu motivoituneelle potilaalle mutta miten se auttaa niitä jotka diabeteksen kanssa eniten pulassa?
PS. Tuotteiden hiilihydraattimäärissä sallitaan 20% heitot tuoteselosteessa ilmoitetusta. Tämä ei ole monille diabeetikoille riittävä tarkkuus jos tavoitteena on erittäin hyvä hoitotasapaino.
Ihmisten on oikeasti syytä olla huolissaan missä heidän tietonsa sijaitsee ja onko mitään varmuutta mihin ne päätyvät, jopa ihmisten tietämättä. Tietoturva-asiantuntijat tuskin kovin myönteisenä tätä kehitystä näkevät. Sinänsä palvelu voi hyvä ollakin.
Miten yksityinen ihminen voi mitenkään varmistua yksityisen yrityksen lupauksista tiedon käytön suhteen? Ei mitenkään.
En kyllä käyttäisi mitään kännysovellusta, joka käsittelee terveystietojani.
Uskoisin, että Dottlin keräämiä tietoja voidaan käyttää esimerkiksi diabeteksen hoitoa koskevaan tutkimukseen. Pieni osa ihmisistä on niin vainoharhaisia, että uskoo elämänsä tuhoutuvan, jos joku pääsee katsomaan dataa, jossa on tuhansien diabetikkojen joukossa myös hänen päivittäisiet verensokeriarvonsa. He voivat edelleen pitäytyä tavanomaisissa paperisissa muistiinpanoissa.
Miksi Soininvaara vetää nyt asioiden kanssa ihan överiksi ja sekoittaa vainoharhaisuuden tähän. Osoittaa vaan Soininvaaran asiantuntemattomuutta tietoturva-asioista. Ei kannata kommentoida sellaisista asioista, joista ei tiedä.
Ensinnäkin kyse on siitä millä periaatteilla tietoja hallitaan ja voiko yksittäinen ihminen siitä varmistua. Toinen on kehityksen suunta, jos alkaa tulla paljon sovelluksia, joiden kanssa käsitellään erilaisia ihnmisten tietoja, tilanne ei ole kenenkään hallinnassa.
Sitten se kolmas asia, josta Soininvaara nyt ei oikein ilmeisesti ole perillä. Tietojen yhdistely- ja analysointivälineet. Yksittäinen tieto ei sinänsä ole kenenkään kannalta välttämättä haitallista, mutta tietojen kautta ihmisen yksilöityminen ja tietojen yhdistely luokin aivan eri tilanteen.
Soininvaara harhautuu tujottamaan irrallista asiaa kokonaisuudesta ymmärtämättä asian laajempia mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Jos todella maailma olisiki sellainen, kuin mihin Soininvaara tuudittautuu, olisi paljon työttömiä tietoturva-asiantuntijoita.
Ei kannata esiintyä liian itsevarmana minkään asian suhteen. Itsevarmuus on nyt ensimmäinen todennäköinen merkki ettei ole ihan kaikki tiedot hallinnassa.
Tänä vuonna törmäsin julkisahllinnossa tietojen huonoon hallintaan. Avautui mahdollisuus, jossa olisi saanut ajettua ulos paljon dataa ja helposti. Välttämättä edes softatalot eivät osaa riittävällä tasolla tietojen turvallista hallintaa, se riippuu minkälaista porukkaa niissä on töissä.
Näyttää siltä että on ihmisiä joille a) lisäarvon tuottaminen terveydenhoitoa kehittämällä on se isompi kokonaisuus ja tietoturva yksi irrallinen detalji ja b) ihmisiä joiden prioriteetit ovat juuri päinvastaiset.
Olisi mielenkiintoista jos antaisit esimerkkejä siitä miten terveys-, ostokäyttäytymis- tai vaikkapa kirjastolainatietoja voi joku vahingoittavasti hyväksikäyttää. Edellisiin perustuvaa vaikkapa kohdistettua mainontaa en laske vahingoittavaksi, turhaksi ja ärsyttäväksi kylläkin kuten jokseenkin kaikki mainonta.
Terveystiedoilla on vaikutusta työllistymiseen ja vakuutusmaksuihin ja yleensä vakuutuksen saantiin
Esim Trump on palauttamassa käytäntöä, joss avakuutusyhtiöt voivat kieltäytyä antamsta vakuutusta, jos henkilöllä on sairauksia tai terveysriskejä
Geeni ja terveystietoja voidaan käyttää myös rodunjalostukseen eli riskigeenejä kantavat henkilöt steriloidaan
Ja loppujen lopuksi emme voi ennustaa millaisia hulluja mana johtoon valitaan
Ei vakuutus poikkea verotuksesta , terveet ja huolelliset maksavat vakuutuksessakin huolimattomien ja sairaiden kulut
Tuollaista vierastaisin minäkin, mutta entäpä jos lääkäri laittaisi proaktiivisesti viestin Dottlilla että ”Vilkaisin tietojasi ja hoitotasapainosi on hyvä. Ehdotan että siirretään kyntiäsi vähän eteenpäin ellei sinulla itselläsi ole jo nyt tarvetta käynnille?”.
Ja vastaavasti voisi tulla näin vapautuneen ajan ansiosta toiselle asiakkaalle viesti: ”Terve Matti, huomaan että sinulla on haasteita verensokereiden kanssa, minulla olisi peruutusaika torstaina klo 10.00, tule käymään nii katsotaan mitä apua sinulle keksittäisiin.”
Ajatus on siis koko hommassa se että aikaa säästyy niin asiakkailta kuin lääkäreiltäkin ja aikaa käytetään asioihin joista saadaan isoin hyöty.
Dottli pyytää minimaaliset käyttöoikeudet siihen nähden mitä toiminnallisuutta se tarjoaa. Osoitekirjaan pääsy tarvitaan jotta käyttäjä voi kutsua muita käyttäjiä chattiin ja jakamaan terveystietoja, paikkatieto tarvitaan jotta näkee esim missä diabeetikkotytär on viimeksi mitannut verensokerinsa, kuviin pääsy tarvitaan jotta ateriasta voi ladata Dottliin kuvan.
Harmillisesti nämä oikeudet säikyttävät muutamia käyttäjiä pois, mutta vielä useampi käyttäjä jää pois jos esim kuvia ei voi ollenkaan liittää mukaan tai sähköpostiosoitteet täytyisi kirjoittaa osoitekirjasta poimimisen sijasta käsin.
Dottli lähtee tietoturvan osalta siitä, että kuluttaja omistaa omat datansa ja saa itse päättää tarkalleen mitä terveystietoa mahdollisesti jakaa ja kenelle. Tämän jakamisen voi myös lopettaa milloin tahansa minkä tahansa terveystiedon osalta tai kenen tahansa henkilön osalta.
Esim. lomamatkalla voi hetkeksi jakaa tietonsa lääkärille jonka apua tarvitsee ja sitten poistaa jakamisen kun siitä ei ole enää itselle hyötyä.
Viittaus rodunjalostukseen on ehkä kaukaa haettu. Mielestäni terveystietojen pitää olla työnantajan tiedossa työpaikkaa haettaessa. Itselleni on ainakin tehty perusteelliset työhönottotarkastukset. 80-luvun lopulla työhönottaja sanoi pankissa että on tarkastettava ettei minulla ole kuninkaallista kuppaa. Tulkitsin sen tarkoittavan HIViä.
Ja terveyteen liittyviä vakuutuksia otettaessa jo nykyään on Suomessa annettava keskeiset tiedot terveydestään. Ja tämä on ihan oikein. Eihän taloonkaan saa palovakuutusta sen jälkeen kun se on jo tulessa.
Terveyteen liittyvissä (vrt. liikennevakuutukset) vakuutuksissa on jo käytössä vakuutusmaksuihin liittyvät bonukset; vähän vahinkotapahtumia – alhaisemmat vakuutusmaksut. Verojen kautta rahoitettu systeemi ei kannusta huolellisuuteen terveyden osalta. Siksi kustannukset ovat karanneet käsistä jo vuosia sitten ja pahempaa on vain näköpiirissä.
Kustannusten hillintä onnistuu kahdella tapaa:
1. palvelutasoa heikennetään olennaisesti nykyisestä ja/tai
2. yksilöt ryhtyvät huolehtimaan paremmin terveydestään ja tähän rakennetaan taloudelliset motiivit (korkeat omavastuuosuudet/ terveyskeskusmaksut tai sitten vakuutuspohjainen kannustinjärjestelmä). Kannatan kakkosta, koska kustannusten aleneminen turvaa palvelut maksukyvyttömille.
Dottlin kaltaisille palveluille on jatkossa todella tarvetta, ihan pelkästään sairauskustannusten kurissapitämiseen.