Aluksi on vastaus 25 yleiskaavan yhteydessä tehtyyn ponteen. Teen niistä oman selostuksen, kunhan ehdin.
Hernesaaren yleiskaava
Pöydältä. Minun mielestäni tämä voisi mennä tällaisenaan. Lisää kaupunkia Helsinkiin -listalla oli esitetty varjosuunnitelmaa, jossa alueelle mahtuisi kaksinkertainen asukasmäärä. Tiivistettynä ja minun tulkitsemanani ja vähän lisäämänä Kaijansinkon vastaus tähän meni suunnilleen näin:
Varjosuunnitelmassa koko rakennusala oli laskettu asuntorakentamiseen, kun kaupunki sallii rakennusoikeuden yli 15 % muita tiloja (talopesulat, saunat , yhteistilat ym) Se ei näy rakennusoikeutena, mutta näkyy fyysisenä rakentamisena. Niinpä asukasta kohden pitäisi laskea 46 eikä 40 k-m2. (15 000 as -> 13 000 as)
Suunnitelmassa umpikorteleiden runkosyvyys oli 18 metriä, mikä on todella paljon ja tuottaa epätarkoituksenmukaista tilaa. (Tätä Kaijansinkko ei sanonut, vaan tieto on peräisin keskustelupalstalta)
Jos runkosyvyys olisi 14 metriä (yhä siis aika suuri) päädytään 10 000 k-m2.
Rakentamista oli kaavailtu nykyisen puiston päälle, jolloin puisto kaventuisi, mitä pitäisin sinänsä valitettavana. Toinen asia on, että puiston päälle rakentaminen olisi erittäin kallista, koska sitä pitäisi vakauttaa todella rankasti.
Edelleen länsi(lounais)reunalle oli kaavailtu asumista, kun Kaijansinkon suunnitelmassa siinä oli risteilyaluksia vastaan melumuurina toimistoja.
Saaren kärkeen kaupunki on haluton kaavoittamaan korkeata rakentamista johtuen maisemallisista syistä ja siitä syystä, että alue on Helsingin tuulisin.
Kun nämä tekijät otetaan huomioon, aika samoissa asukasmäärissä jo liikutaan.
Mutta yleiskaavassa ei päätetä rakennuskorkeuksista. Sekin kokouksessa mainittiin, että tällä pysäköintinormilla nyt ei vaan mahdu enempää, tai autoja joudutaan panemaan maan alle kahteen kerrokseen, mikä ei täyttömaalla ole aivan halpaa, koska maaperä ei pidä vettä.
Tähän asiaan varmaankin palataan asemakaavoituksen yhteydessä.
Hernesaaren raitiotien yleissuunnitelma
Tässä oli mielenkiintoisen laskelma, jonka mukaan ratikka on tuonne selvästi bussia edullisempi liikennemuoto. Kutonen alkaa kulkea Eiranrantaan jo runsaan vuoden kuluttua, mikä lisää Hernesaaren rannan suosiota helsinkiläisten keskuudessa.
Koivusaaren asemakaava
Suunnitelma on todella hieno, mutta siinä on ongelmana tolkuttomasti tila vievä moottoritieliittymä. Alue on edelleen valtion hallussa ja valtiolla on maaseudulle soveltuvat mitoitukset. Metron myötä bussikaistat poistuvat, joten voisi kuvitella, että riittäisi yksi kaista vähemmän, mutta ELY-keskus haluaa varmistaa, että tulevaisuudessa mahdollisesti kasvava autoliikenne mahtuu tielle. Heille ei auta sanoa, että tulevaisuudessakaan kasvava autoliikenne ei pääse Helsingin katuverkkoon.
Pitänee harkita palautusta. Se kyllä lykkää hanketta vuosilla, mutta jos lopulta kuitenkin päädytään toisenlaiseen risteykseen, on siinä välissä haaskattu rahaa paljon ja tehty vähän epäoptimaalinen suunnitelma.
Virasto esittelyvideon suunnitelmasta näkee tästä.
Sörnäistenrannan ja Hakaniemenrannan asemakaava
Hakaniemen rumilussilta puretaan, uusi silta rakennetaan matalana sen länsipuolelle ja Sörnäisten rantatietä pannaan vähän mutkalle. Näin vapautuu maata 3 500 asukkaalle. Uusi hotellikin tulee Hakaniementorin viereen rannalle.
Tämä on iso päätös, jota täytyy varmaankin vähän aikaa ihmetellä. Harvoin osa kantakaupungista kokee näin suuren muutoksen. Merihaka nivotaan osaksi kaupunkia, kun se nyt on siellä jossain liikennekaaoksen ja Hakaniemen sillan muodostaman rumuuden eristämänä.
Todettakoon kaksi asiaa. Ilmasto0nmuutokseen varaudutaan tässä hintaan 150 €/m2 eli parillakymmenellä miljoonalla eurolla (tulvat).
Tässä yhteydessä on otettava jokin kanta keskustatunneliin. Nyt sen varaus lisää alueen rakentamiskustannuksia huomattavasti, vaikka tunnelia ei koskaan rakennettaisi.
Tämä on kaupunkikuvan kannalta niin keskeistä aluetta, että tarvitaan arkkitehtikilpailu tai oikeastaan useampia. Ei riitä, että pidetään arkkitehtikilpailu yksittäisestä rakennuksesta, esimerkiksi hotellista. Kyse on katuympäristöstä.
Meri-Rastilan täydennyskaava
Aikanaan vuosaarelaiset tarjosivat Meri-Rastilan täydennyskaavaa vaihtoehdoksi rantapuistoon rakentamiselle. Nyt he ovat saamassa molemmat.
Alueen rakennusoikeus noin kolminkertaistuu, minkä seurauksena päästäänkin jo 0,5:n aluetehokkuuteen. Kuka sen 1990-luvun kaavan oikein teki!
Suunnitelma näyttää hyvältä, mutta siinä lienee joitain ongelmia viheryhteyksien osalta. Pysäköinti on ratkaistu pysäköintitaloilla ja osittain kansiratkaisuilla.
Asuinkerrosala lisääntyy 203 300 k-m2. Jostain syystä tämän lasketaan tuovan lisäasukkaita vain 4 200, yleensä käytetyn 40k-m2/asukas mukaan pitäisi tulla 5 000.
Vuotie muodostaa alueelle tolkuttoman railon, joka jakaa Vuosaaren pahasti kahtia. Bulevardisointi, niin kuin nyt tehdään Laajasalontien kohdalla, tekisi hyvää, mutta metro taitaa tehdä siitä hankalan asian.
Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaohjeet
Tämä asia palautettiin 6.9. 2016 yritysvaikutusten arvioinnin tekemiseksi. Arvio on nyt tehty. Johtopäätös on, että yritykset toisaalta kärsivät pysäköintipaikkojen vähyydestä mutta hyötyvät siitä tiiviistä kaupungista, jonka se mahdollistaa. Ohjeita ei ole arvioinnin vuoksi muutettu, mutta vyöhykkeiden rajoja on muutettu niin, että koko Pasilan yritysalue kuuluu vastedes alueeseen II (osa kuului ennen alueeseen I) ja koko Käpylän yritysalue alueeseen III. Vähän siis tulee pysäköintipaikkoja lisää.
= = =
Näissä kaavoissa on asuntoja yhteensä 20 000 ihmiselle. Niitä ei kuitenkaan ole oikein laskea yhteen, koska ne ovat eri vaiheissa olevia kaavoja, mutta osoittaa se, että Helsingissä tehdään urakalla töitä sen eteen, että asuntopula helpottaisi.
”Aikanaan vuosaarelaiset tarjosivat Meri-Rastilan täydennyskaavaa vaihtoehdoksi rantapuistoon rakentamiselle. Nyt he ovat saamassa molemmat.”
Toivotaan, että länsirannan metsän rakentamisesta ymmärretään rehellisyyden nimissä luopua. Tuolloinhan metsän osayleiskaavaa perusteltiin väittämällä täydennysrakentamista noin 2000 asukkaalle mahdottomaksi. Nyt on sitten osoittautunut, että täydennysrakentamalla Meri-Rastilaan voidaan saada asuntoja yli neljälle tuhannelle, joten viraston aiemmat argumentit metsään rakentamisen puolesta ovat osoittautuneet tyhjiksi.
Tässä täydennysrakentamiskaavassa on sinänsä paljon hyvää. Olennaista olisi kuitenkin muistaa, että Meri-Rastilan kasvava väestö tarvitsee riittävät virkistysalueet ja säilyttää niin länsirannan metsä kuin Ramsinniemikin.
Sörnäistenrannan ja Hakaniemenrannan asemakaava
Mites tuo Siltavuodenrannan puoli? Kaavaehdotus ei näyttäisi tuovan ranta-aluetta järkevään käyttöön..?
Valitettavasti kutonen ei ala kulkea Eiranrantaan jo runsaan vuoden kuluttua, koskapa eiranrantalaiset ovat tehneet katusuunnitelmasta valituksen hallinto-oikeuteen. Tästä olisi oikeastaan mukava kuulla vähän tarkemmin – jos teille siitä kokouksessa kerrotaan tai jos voisit asiaa kysyä.
Koivusaaren lykkääminen nyt ja toteuttaminen sitten kerralla kunnollisesti ja järkevästi ei ole ongelma eikä mikään – päinvastoin, se on järkevää taloudenpitoa. Kuinka monta uutta asukasta mahtuu sille alueelle, jota ei tuhlatakaan muutaman vuoden käytössä olevaan motariliittymään?
Miksi hernesaaressa puiston kaventuminen on valitettavaa? Puistot ovat tuottamatonta aluetta ja kaupungille suoranaista tuhlausta koska niiden vuoksi menetetty rakennusoikeus maksaa satoja miljoonia.
Jokaisen puiston vuoksi sadat potentiaaliset helsinkiläiset joutuvat asumaan muualle.
Jos puistoista on olemassa joku normi, se on yhtä älytön kuin muutkin vastaavat maankäytön tuhlaukseen ohjaavat normit. Poliitikkojen päättämä ja myös heidän kumottavissaan.
Spåra on kaupungissa aina elinkaarikustannuksiltaan halvempi kuin bussi. Joku on arponut vaihteeksi oikeat luvut.
Mikä on Hernesaaren asukastiheys? Päästäänkö yli 15 000 asukasta neliökilometrillä?
Jos päästään riittäviin asukastiheyksiin, on mahdollista rakentaa kaivattuja kaupunkibulevardeja. Hernesaari on kohtuullinen pussinperä, enkä ole nähnyt mitään järkevää suunnitelmaa sen ratkaisemiseksi. Oikea ratkaisu olisi ollut bulevardi Hernesaari – Jätkäsaari – Ruoholahti, mutta Ruoholahden katuverkko on susi.
Voi taivas millaista betonihelvettiä täällä tavoitellaan.
Täsmälleen näin!
Mitä tulee puistojen kokoihin, niin kyllä keskimäärin varmaan olis varaa vähän pienentää. Panostaa sitten laatuun vähän enempi.
Meri-Rastilan osalta vielä parempi olis koittaa saada ne 2000 asukasta vielä lisää täydennysrakentamisena (siis tuohon suunnitelmaan vielä lisää) ja jättää se metsä rannassa paikalleen.
Hernesaaresta vaihtoehtosuunnitelma tuo ne olennaiset ongelmat esiin, eli
Tässä on jokseenkin kaikki pielessä. Ensinnäkin paikka ei ole houkutteleva toimistoille, on ihan realistinen riski etteivät ne edes rakennu, jonka jälkeen ei ole melumuuria. Toinen juttu on että ihanko oikeasti satunnaisesti risteilylaivaa varteen tarvitsee varata aidatun rannan lisäksi vielä kokonainen talomuuri meluesteeksi? Miten ne raukat Kaivopuistossa pärjää kun ei ole yhtään taloa laivan ja oman ikkunan välissä?
Ruotsinlaivat sammuttamat moottorinsa, kun laiva kytketään pistorasiaan satamassa. Risteilöuyaluksilta sellainen puuttuu, joten niiden moottorit möykkäävät koko satamassaolon ajan. Puuttuu kv. standardi
Koivusaaren suunnitelma on todellakin hieno, mutta moottoritieliittymät ovat suoraan hölmölästä. En ole varmasti ensimmäinen, joka tätä ihmettelee, mutta miksi Koivusaaren liikennettä ei voida hoitaa olemassaolevan, erittäin vähällä käytöllä olevan Hanasaaren liittymän kautta – sekä jossajin pienemmissä määrin myös Lauttasaaren tieverkoston kautta? Tämä ratkaisu olisi paitsi merkittävästi halvempi, myös poistaisi monia niitä haasteita, joita mahdollisesti tulevaisuudessa Länsiväylän bulevardisointiin liittyisi. Onko Espoo tai valtio Hanasaaren liittymän käyttöä vastaan? Vai onko suunnittelijoilla todella vankka usko siihen, että metrokaupunginosaan tulee niin paljon autoja, että nämä välttämättä tarvitsevat oman liittymän.
Meri-Rastila ei ole kovin hyvämaineinen. Pientalotontitkin jäivät rakentamatta, kun ei ole kysyntää. Minkälaista asuntotuotantoa täydennysrakentaminen toisi mukanaan?
Jos rakennusliikkeiden tuotto-odotukset eivät täyty, niin perinteistä omistusasumista ei tule.
Siltavuorenranta on jollain määräyksellä suojeltu, eikä sinne voi rakentaa lisää taloja. Olisiko ollut valtakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema tms.
Helsingissä on ihan tarpeeksi alueita joista on puisto- tai metsänäköala. Sen sijaan pulaa on asunnoista joissa meri on vieressä, tai edes korttelin tai parin päässä.
Puiston puute ei silloin alenna hintaa niin paljoa kuin meren läheisyys tuo sitä lisää.
Kannattaa rakentaa sitä mistä on sekä pulaa että kysyntää.
Hernesaaren rantapuistolla on merkitystä kaikille Kanta-Kaupungissa asuville.
Kai nyt sitten Hernesaareen tehdään sellainen sähköverkko, johon voi laivat kytkeä kiinni heti kun a) tuo standardi syntyy tai b) kun yksikin laiva sitä haluaa? Äkkiseltään luulisi maasähkön olevan edullisempaa kuin omalla moottorilla myllätyn.. Eli valmiit pistokkeet odottamaan.
Sitten jos/kun laivat haluavatkin sähkönsä töpselistä, voidaan rakentaa tyhjät toimistotontit asunnoiksi.
Juuri näin. Yhteisten rahojen käytön tulee olla vastuullista. Sitä ei ole moottoritietasoisen eritasoliittymän rakentaminen keskelle pientä saarta metroaseman yläpuolelle, tulevan bulevardin kohdalle.
Myös Sörnäisten rantatie näyttää suunnitelmassa todella pahalta. Sentään sitä laitetaan hieman mutkalle eikä se ole enää rannassa nauttimassa raikkaasta merituulesta ja merinäköalasta. Toisalta se on nyt suunnaton ilmansaasteiden, katupölyn ja melun lähde keskellä tiivistä asutusta. Pelkästään sen takia, että pieni osa kaupunkilaisista saa jatkaa jokapäiväistä mukavuusautoilun harrastamista yksin omalla 2000 kg painavalla peltilaatikollaan, muiden terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella. Tämän tien lähipäästöjen rinnalla jopa viereisen Hanasaaren (purettavan) kivihiilivoimalan päästöt, kiitos niiden perusteellisen puhdistuksen, ovat merkityksettömiä alueen ilmanlaadun kannalta.
Hanasaaren liittymä nykyisin ei oikein toimi isommilla liikennemäärillä, mutta pienillä parannuksilla siitä saisi toimivan. Käytännössä bussikaistojen läpiajo kannattaisi sulkea kyseisessä kohdassa, jolloin nykyiset bussikaistat muuttuisivat liittymäkaistoiksi. Tämä ei ole ongelma koska bussiliikenne loppuu metron myötä. Hanasaaren omat bussiyhteydet voidaan hoitaa rinnakkaiskatua kulkevalla linjalla.
Toiseksi etelän puolelle pitäisi rakentaa kiertoliittymä, jotta Länsiväylältä tulevalla liikenteellä on etuajo-oikeus eikä tarvitse kääntyä vasempaan heti liittymän jälkeen päästäkseen Koivusaareen/Lauttasaareen. Sitten vaan yksinkertainen rinnakkaiskatu Länsiväylän eteläpuolelle Hanasaaresta Lauttasaareen asti, ilman turhia mutkitteluja. Koivusaaren kohdalla rinnakkaiskatu voi nousta hieman korkeammalle, jotta saadaan silta Koivusaaren pohjoisosaan. Tuo korotus toimisi samalla meluvallina Länsiväylää vastaan.
Nyt vaan neuvottelut käyntiin Espoon kanssa. Ei tämän pitäisi olla ristiriidassa Espoon toiveidenkaan kanssa (http://www.lansivayla.fi/artikkeli/226727-espoo-huolissaan-hanasaaren-liikenteesta). Espoo vastusti vain sitä ajatusta, että Koivusaaren liittymä korvaisi kokonaan Hanasaaren liittymän, ja tämä reunaehto on suunnittelussa nostanut Koivusaaren liittymän kustannuksia lyhyen liittymävälin takia.
Kääntöpuoli on että Koivusaaren metroasemaan on laitettu rahaa muutama kymmenen miljoonaa euroa, siltä kantilta päätösten lykkääminen ei niin järkevältä tunnu. Elikkä painetta ELYä kohtaan vaan.
Jatkona edelliseen viestiini, Hanasaaresta Lauttasaaren kulkevan rinnakkaiskadun nimeksi ehdotan: Lauttasaarentie 🙂
Silloin sen kustannukset kannattaa kerätä kaikilta niiltä jotka siitä hyötyvät. Ei voida ajatella että kaupunki tekee merkittäviä taloudellisia pienten ja rajattujen ryhmien etujen vuoksi.
Pussinperäisyys ei ole ongelma, se on ominaisuus. Käytännössä pussinperään ei kannata kaavoittaa työpaikkoja, vaan asuntoja, joihin se läpikulkuliikenteen puuttumisen takia hyvin soveltuukin.
Erikoista Hernesaaren suunnitelmassa on se että se tavallaan kääntää selkänsä lännen ilta-aurinkoon kun yleensä pyritään toimimaan juuri toisinpäin. Varmasti olisi riittämiin tulijoita asuntoihin, joiden näköalaikkunat avautuvat matkustajasatamaan. Merinäköalan blokkaavia risteilijöitä lähimmässä laiturissa on kuitenkin vain alle viiden kuukauden ajan toukokuusta syyskuuhun, ja silloinkin tyypillisesti aamuyöstä jonnekin 18 asti.
Hernesaaren itäpuolen rantapuisto on kantakaupunkilaisille aika irrelevantti, se jää iltaisin kuitenkin talojen varjoon. Aivan rannassa kulkeva kevyen liikenteen väylä (kuten Ehrenströmintiellä) olisi riittänyt ihan hyvin, mutta onpahan nyt koirien ulkoiluttajilla lääniä.
Itse olisin sijoittanut puiston alueen keskelle tuulilta suojaan, ja sijoittanut ratikan puiston reunalle jotta a) vihreään vuodenaikaan aamunsa voi aloittaa ”luonnon” keskellä, ja b) huonomman sään sattuessa ratikkaa voi odottaa niin suojassa kuin tuollaisessa paikassa ylipäätään on mahdollista.
Metro on investointi seuraavaksi sadaksi vuodeksi. Sen käytön parin vuoden viivästymisen perusteella ei kannata rakentaa moottoritietasoista eritasoliittymää keskelle kaupunkirakennetta muutamaksi vuodeksi.
On käsittämätöntä, miten yksityisautoilu, jolla tehdään noin viidesosa kaikista matkoista, voi edes saada aikaan näin järjettömiä suunnitelmia. Häntä heiluttaa koiraa. Ja marginaalissa oleva autopuolue kaupunkilaisia.
Miksei suosiolla kaavoiteta esim. 12-18 -kerroksisia taloja niin saataisiin aina kerralla tuplamäärä asuntoja? Ei tarvitsisi sitten miettiä puistojenkaan kaavoittamista.
Entä saisiko sen autopaikkanormin nyt vaikka kokonaan poistettua ja jokainen autopaikkaa tarvitseva voi ostaa osakkeen parkkitalosta? Onko tämän idean vastustajissa muuten yhtään vihreää vai onko kaikki kokoomuslaisia/demareita/jne?
Tuon kommentin argumentoinnissa piilee mielestäni ns. ”uponneiden kustannusten harha”.
Räkänaurua…, eli siis se joutomaa siinä rannassa on oikein merkittävää kulttuurimaisemaa. No, ihan samalla tavallahan moottoriteiden ramppeja arvostetaan arvokkaina viheralueina…
Hyvää rahaa ei kannata heittää huonon perään.
Ei se maa vaan ne talot siinä takana. Maisemaa katsotaan yleensä horisontaalisesti…
Mulle taas on käsittämätöntä, mistä näitä lukuja oikein tempaistaan.
Kaivoinpa tässä esille täälläkin paljon kehutun Pyöräilybrometrin, jota tulkittiin niin, että ”peräti” 57 % helsinkiläisistä pyöräilee vähintään kerran viikossa (kauniilla ilmalla).
Tämä samainen barometri kertoo, että näillä samoilla haastatelluilla (N=2004 kpl) 63 %:n taloudessa oli auto ja että heistä 69 % kulkee autolla vähintään 1 krt/vko – ja pyöräilijöistäkin 66 %. ”Totaalikieltäytyjiä” oli vain 2 %.
Mielenkiintoiseksi tämän haastattelun yleispätevyyden tekee tietysti vielä se, että 3800 tavoitelluista asukasnäytteeseen kuuluvista henkilöistä kieltäytyi haastattelusta. Varmaan he ovat erityisen pyöräilymyönteisiä?
Ja tällaisella vinoutuneella otannalla vedetään sitten tällaisia ”pyöräilymyönteisiä” johtopäätöksiä.
Tämä on erittäin hyvä idea. Toteutukseen riittää (1) sopivan korkea kiinteistövero ja (2) menetelmä kiinteistöjen arvojen määrittämiseksi muutaman merkitsevän numeron tarkkuudella.
Keskustatunnelin itäiset rampit on näköjään siirretty muualle. Mitä kauemmaksi ne siirretään, sitä kalliimmaksi hanke tulee. Olisi viisasta luopua koko hankkeesta, niin kaikki muu suunnittelu olisi helpompaa ja halvempaa.
Siinä ei ole yhtään mitään pyöräilymyönteistä, että Koivusaaren keskelle rakennetaan moottoritietasoa oleva eritasoliittymä, jonka joutuvat kiertämään kaikki alueella asuvat ja liikkuvat, kulkivat he maan pinnalla millä muulla kulkupelillä tahansa kuin autolla. Lisäksi eritasoliittymä vie valtavasti tilaa asunnoilta. Samalla kun yksityisautoilla tehdään vain noin viidesosa alueen matkoista.
HELI-radan varauksellehan rakennettiin paljon ennen kuin varaus poistui maakuntakaavasta. En tiedä millä logiikalla, olivatko jotain Fazerin poikkeuslupaisia peltihalleja, vai miten valituskierre estettiin.
Mutta ihan vaan esimerkkinä, että on pk-seudulla aiemminkin rakennettu ylempien kaavojen varauksista välittämättä. Eiköhän KSV:ssa löydy osaamista kiertää ongelma, kun vaan kysytte.
Noin muutenhan Hakaniemenrannan kaava näyttää erinomaiselle. Rakennuksissahan sitten ikkuna-aukotukset ovat jonkun arkkitehdin vapaana heiluvasta kynästä ja paskalle tulee näyttämään, mutta se on lähinnä naapureiden, ei asukkaiden ongelma.
Vastuu näistä päätöksistä on siirtynyt poliittisille päättäjille. Minusta molempi on parempi. ”Riittävät virkistysalueet” ei tarkoita kovin paljoa. Minun subjektiivisen arvioni mukaan virkistysalueet ovat ruhtinaalliset myös näiden kaavojen toteutumisen jälkeen.
Meri-Rastilan kaavassa on kaksi kardinaalivirhettä.
1)Yksi pysäköintitalo on sijoitettu risteysalueelle vastapäätä Kallahden peruskoulua. Olkoonkin p-talo oiva ratkaisu sinänsä, ehdotettu sijainti maksimoi alakoululaisten onnettomuusvaaran.
2)Mitä helevettiä huoltoasema tekee metroaseman vieressä..??!!
Vuotien itäiset rampitkin voisi poistaa Rastilan kohdalta.
Niin, se joutomaakin on oikein arvokkaan näköistä. Miksi ensimmäinen ajatus on, että alueen siistiminen tarkoittaa jonkin korkean rakentamista…? Niitä taloja siinä takana oikein hienosti ylentääkin joutomaa, jossa jotain autonraatoja…
REPS
Arvokkain alue ei määritelmällisesti voi olla helvettiä, vaan parasta aluetta.
Sanot että Hakaniemen sillan korvaava uusi silta tulee vanhan länsipuolelle. Kuvassa se on kuitenkin täsmälleen vanhan sillan kohdalla.
Kyllä Hakaneimen uusi silta tulee vanhan länsipuolelle. Katso tarkemmin. Se täytyy rakentaa ennen kuin vanha puretaan.
Kaupungin visioissa pyritään elävöittämään Hakaniementorin ympäristöä. Miten rantaviivaan ulottuva puoliksi meren päälle rakennettava valtava hotellikolossi elävöittää Hakaniemeä, kun se tukkii kokonaan umpeen näkymän Hakaniementorilta merelle?
Hakaniemenrantaan ei tarvita mitään uusia massiivisia asuntokasarmeja tai hotellikolosseja, siellähän on jo Merihaka. Ranta-aluetta ei pitäisi tukkia liian täyteen, vaan sijoittaa vehreää puistoa merenrantaan. Näin myös avarat näkymät Hakaniementorilta merelle säilyvät.
Eiköhän näitä tuulenpieksämiä aukioita ole Helsingissä jo ihan tarpeeksi. Jos haluaa katsella merelle, kannattaa mennä meren rantaan. Siihen ei tarvita Hakaniemen torin kokoisia hehtaariaukioita jossa meren voi nähdä katutasossa kolmensadan metrin päästä rannasta.
Hakaniementorin ympäristö ei tosin elävöidy ennen kuin itse torista päästään eroon. Alueesta olisi hyvällä tahdolla mahdollisuus tehdä normaalia korttelikaupunkia ja aikaansaada kaupunkijatkumo a) Kallioon b) Siltasaareen c) Merihakaan.