Eriarvoisuuslama

Varoi­tus: teks­ti saat­taa sisäl­tää talous­po­liit­tis­ta harhaoppia.

Hen­ry For­din ker­ro­taan sano­neen, että auto­teh­taan työ­läi­sil­le pitää mak­saa niin kor­ke­aa palk­kaa, että heil­lä on varaa ostaa auto­ja. Eihän nii­tä muu­ten sai­si myy­dyk­si. Tari­na ei tiet­tä­väs­ti ole tot­ta, mut­ta se voi­si olla tot­ta ja sik­si se on jää­nyt elämään.

Todel­li­suu­des­sa Hen­ry Ford ei nos­ta­nut työ­läis­ten palk­ko­ja kau­ko­nä­köi­syyt­tään vaan sik­si, että kas­va­van teol­li­suu­den työ­voi­man kysyn­tä oli suur­ta ja kil­pai­lu työn­te­ki­jöis­tä pakot­ti nos­ta­maan palkkoja.

Tot­ta kui­ten­kin on, että jos pal­kat Ame­ri­kas­sa oli­si­vat olleet niin huo­no­ja, että kan­sa oli­si elä­nyt näl­kä­ra­joil­la, teol­li­suu­den nousu oli­si ollut perin verk­kais­ta. Täl­lai­nen köy­hyys estää kas­vun ‑tilan­ne on tut­tu monis­ta kehi­tys­mais­ta. Näin klas­si­set kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jät olet­ti­vat työ­mark­ki­noi­den toi­mi­van pääsääntöisesti.

1900-luvun vau­ras­tu­mi­sen kier­re päät­tyi suu­reen lamaan. Yksi seli­tys 30-luvun lamaan on se, että sen käyt­tö­voi­ma tuli palk­ka­sum­man ja siten pal­kan­saa­jien osto­voi­man alen­tu­tu­mi­ses­ta, vaik­ka alkusy­säys tuli­kin pörs­si­ro­mah­duk­ses­ta.  Pörs­si­ro­mah­dus ensin vähen­si osto­voi­maa, teh­tai­ta sul­jet­tiin ja työt­tö­mäk­si jou­tu­nei­den osto­voi­ma las­ki. Tätä­kin mer­kit­tä­väm­pää oli, että töi­hin jää­nei­den osto­voi­ma las­ki yhteen­las­ket­tu­na vie­lä enem­män, kos­ka hei­dän neu­vot­te­lua­se­man­sa romah­ti. Oli­han teh­taan por­tin ulko­puo­lel­la jonos­sa ihmi­siä, jot­ka oli­vat val­miit tule­maan töi­hin alem­mal­la palkalla.

Kun pal­kat las­ki­vat, joi­den­kin omis­ta­jien ansiot nousi­vat mer­kit­tä­väs­ti­kin. He oli­si­vat peri­aat­tees­sa voi­neet kulu­tuk­sel­laan kom­pen­soi­da työ­läis­ten alen­tu­neen kulu­tuk­sen, mut­ta rajan­sa sil­lä­kin on, pal­jon­ko yksi ihmi­nen pys­tyy rahaa törsäämään.

Yli­mää­räis­ten voit­to­jen oli­si pitä­nyt men­nä inves­toin­tei­hin, mut­ta jär­ke­viä inves­toin­ti­koh­tei­ta ei laman aika­na ollut. Korot kyl­lä las­ki­vat, mut­ta se kor­ko­ta­so, joka oli­si tasa­pai­not­ta­nut sääs­tä­mi­sen ja inves­toin­nit, oli­si ollut nega­tii­vi­nen. Nega­tii­vi­set korot eivät ole mah­dol­li­sia niin kau­an, kun käy­te­tään käteis­tä rahaa. Talous jou­tui niin sanot­tuun likviditeettiansaan.

Tar­vit­tiin Key­nes osoit­ta­maan, että tie ulos kul­kee val­tion velak­si rahoit­ta­mien inves­toin­tien kaut­ta. (Saman kek­si omal­la taval­laan myös Hit­ler ja Yhdys­val­lois­sa Roosevelt.)

= = = =

Talou­des­sa, jos­sa pal­kat mää­räy­ty­vät mark­ki­noil­la, kukin saa palk­kaa oman mar­gi­naa­li­sen tuot­ta­vuu­ten­sa perus­teel­la. Tämä pal­jon vää­rin­kä­si­tyk­siä syn­nyt­tä­nyt käsi­te sisäl­tää sekä sen, kuin­ka tär­keä­tä työ on tulok­sen kan­nal­ta että sen, kuin­ka hel­pos­ti kor­vat­ta­vis­sa. Jos ison teh­taan käy­mi­nen on yhden napin pai­nal­luk­sen varas­sa, napin­pain­ajan mar­gi­naa­li­nen tuot­ta­vuus on val­ta­van suu­ri, JOS hän voi men­nä yhden hen­gen lak­koon eikä kukaan saa pai­naa nap­pia hänen puo­les­taan, mut­ta aika vähäi­nen, jos hänet voi­daan kor­va­ta. Tar­koi­tan nyt mar­gi­naa­li­sel­la tuot­ta­vuu­del­la tätä jäl­kim­mäis­tä käsi­tet­tä, vapail­la mark­ki­noil­la syn­ty­vää palkkatasoa.

Kapi­ta­lis­min kul­ta-aika toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen joh­tui, pait­si kom­mu­nis­min pelos­ta, ennen kaik­kea työn voi­mak­kaas­ta kysyn­näs­tä. Työn­te­ki­jä­puo­len oli help­po neu­vo­tel­la pal­kois­ta, kun teh­taan por­til­la ei ollut ketään pyr­ki­mäs­sä töi­hin, vaan työn­te­ki­jöi­tä piti hou­ku­tel­la naapuriyrityksestä.

Kun tuo­tan­toon osal­lis­tuu mon­ta ammat­ti­ryh­mää, hei­dän yhteen las­ke­tut mar­gi­naa­li­tuot­ton­sa eivät auto­maat­ti­ses­ti mää­räy­dy sopi­van kokoi­sik­si suh­tees­sa yri­tyk­sen tuloi­hin. 1980-luvul­la se pyr­ki nouse­maan niin suu­rek­si, että yri­tys­ten kan­nat­ta­vuus jou­tui koe­tuk­sel­le.  Tuol­loin ei teh­ty infla­to­ri­sia sopi­mus­ko­ro­tuk­sia, vaan palk­ka­liu­ku­mat oli­vat suu­ria, kun työ­voi­maa jou­dut­tiin osta­maan naa­pu­riy­ri­tyk­sis­tä. Seu­rauk­se­na ollees­sa palk­kain­flaa­tios­sa oli pal­jon huo­no­ja puo­lia, mut­ta se hyvä puo­li, että reaa­li­ko­rot pys­tyi­vät suh­dan­tei­den sitä vaa­ties­sa mene­mään kun­nol­la miinukselle.

NHL-lii­ga­jouk­kuei­den talous­huo­let ovat osoi­tus tilan­tees­ta, johon jou­du­taan, kun lii­an moni pelaa­jis­ta on jouk­ku­eel­le kor­vaa­ma­ton ja voi hin­noi­tel­la itsen­sä pil­viin niin, että mar­gi­naa­li­tuo­tois­ta las­ket­tu palk­ka­sum­ma ylit­tää jouk­ku­een tulot.

Työn yli­ky­syn­tä­ti­lan­tees­sa talous kui­ten­kin tasa­pai­not­tuu sitä kaut­ta, että huo­no­tuot­toi­sim­mat yri­tyk­set häviä­vät kil­pai­lun työ­voi­mas­ta ja kar­siu­tu­vat. Samal­la tuo­ta­vuus nousee ja sen muka­na ylei­nen elintaso.

Kapi­ta­lis­min kul­tai­sen ajan jäl­keen digi­ta­li­saa­tio  ja glo­ba­li­saa­tio ovat alen­ta­neet joi­den­kin ammat­ti­ryh­mien työn kysyn­tää mer­kit­tä­väs­ti. Kai­kes­ta ay-toi­min­nas­ta huo­li­mat­ta pal­kat mää­räy­ty­vät tosia­sias­sa mel­ko mark­ki­naeh­toi­ses­ti. Kun teh­taan por­til­la – tai maan rajo­jen ulko­puo­lel­la – on taas pal­jon töi­hin halua­via, pal­kat ovat suh­tees­sa yri­tys­ten koko­nais­tu­loi­hin pai­nu­neet alas­päin. Kan­san­ta­lou­den tasol­la tämä näkyy palk­ko­jen BKT-osuu­den alen­tu­mi­se­na ja pää­oma­tu­lo­jen kasvuna.

Kun 1980-luvul­la yhteen­las­ke­tut mar­gi­naa­li­tuot­ta­vuu­det uhka­si­vat ylit­tää yri­tys­ten koko­nais­tu­lon, nyt ne jää­vät sii­tä roi­mas­ti jäl­keen.  Sik­si pak­ko­jen osuus BKT:sta on laskenut

Ollaan taas tilan­tees­sa, jos­sa työ­läi­sil­lä ei ole varaa ostaa nii­tä tuot­tei­ta, joi­ta he val­mis­ta­vat. Sopi­vien yri­tys­ten onnek­kaat omis­ta­jat taas tie­naa­vat mie­let­tö­mäs­ti. Luem­me leh­dis­tä ker­to­muk­sia joi­den­kin super­rik­kai­den jär­jet­tö­mäl­tä tun­tu­vas­ta kulu­tuk­ses­ta, mut­ta sil­ti he eivät pys­ty kulut­ta­maan niin pal­jon, että se kom­pen­soi­si köyh­ty­neen kan­san­osan hei­ken­ty­neen kulu­tuk­sen.  Sääs­töön jää­vä raha pitäi­si inves­toi­da, mut­ta sopi­via koh­tei­ta ei ole.  Korot ovat nol­las­sa. Nii­den pitäi­si olla rei­lus­ti pak­ka­sel­la, mut­ta se ei toi­mi, kos­ka meil­lä on yhä käy­tös­sä käteis­tä;  jos pank­ki antai­si minul­le lai­naa kol­men pro­sen­tin nega­tii­vi­sel­la korol­la, lai­nai­sin heti mil­jar­din, vaih­tai­sin sen sete­leik­si ja vuo­krai­sin ison pank­ki­hol­vin ja odottaisin.

Täs­sä tilan­tees­sa kes­kus­pank­ki yrit­tää työn­tää narul­la ja syy­tä mark­ki­noil­le val­ta­vas­ti vel­ka­ra­haa. Se tuot­taa epä­va­kai­suut­ta ja asun­to­kuplia, mut­ta ei elvy­tä suhdanteita.

Kes­kus­pan­kin pitäi­si jakaa rahaa kan­sal­le – ei vel­ka­ra­haa vaan rahaa, jota voi käyt­tää kuin omaan­sa. Tämä voi tapah­tua heli­kop­te­ri­ra­ha­na tai kes­kus­pank­ki voi antaa omis­ta­ja­val­tioil­le ikuis­ta lai­naa sil­lä ehdol­la, että raha käy­te­tään veron­alen­nuk­siin tai investointeihin.

= = = =

Tark­kaa­vai­nen luki­ja var­maan­kin huo­maa ajat­te­lus­sa­ni epä­joh­don­mu­kai­suuk­sia. Jos pal­kat alen­tu­vat niin, ettei kan­sal­la ole varaa ostaa tuot­tei­ta, mik­si tuot­tei­den hin­nat eivät myös ale­ne? Ovat ne alen­tu­neet­kin ja sik­si inflaa­tio on nol­las­sa tai oikein las­ket­tu­na nega­tii­vi­nen. Täl­lä oikein las­ke­mi­sel­la tar­koi­tan sitä, että jos laa­dun para­ne­mi­nen oli­si las­kel­mis­sa muka­na, inflaa­tio oli­si negatiivinen.

Jos tuot­teet ja yri­tyk­set oli­si­vat suun­nil­leen saman­lai­sia tavis-yri­tyk­siä ja työ­mark­ki­nat täy­sin jous­ta­vat, eikä mitään hin­to­jen ja palk­ko­jen jäyk­kyyt­tä alas­päin oli­si, täl­lai­nen talous jou­tui­si deflaa­tioon niin kuin 1970–80 luvuil­la pää­dyt­tiin toi­sen­lai­ses­sa työ­mark­ki­noi­den tasa­pai­nos­sa inflaatioon

Näis­sä tavis-yri­tyk­sis­sä eivät omis­ta­jat­kaan vuo­le kul­taa, kos­ka kysyn­tä on heik­koa. Kaik­ki yri­tys­toi­min­ta ei ole kan­nat­ta­ma­ton­ta. Päin vas­toin, jot­kut ovat todel­la kan­nat­ta­via. Näi­hin ker­tyy yli­mää­räis­tä rahaa, joka ei löy­dä inves­toin­ti­koh­det­ta. Kat­se­lin jokin aika sit­ten kes­ki­tu­lo­jen kehi­tys­tä kau­pun­gi­no­sit­tain ja pys­tyin päät­te­le­mään, mis­sä Supercel­lin omis­ta­jat asuvat.

Niin­kin asian voi ilmais­ta, että jot­kin menes­ty­neet rahan­te­ko­ko­neet ime­vät osto­voi­maa mark­ki­noil­ta jaka­mat­ta sitä työn­te­ki­jöil­leen, mikä vai­kut­taa talou­teen samal­la taval­la kuin voi­mak­kaas­ti yli­jää­mäi­nen val­tion budjetti.

Kuvaan kuu­luu myös elä­ke­sääs­tä­mi­nen, joka imee rahaa pois kulu­tuk­ses­ta ja lisää pää­oman tarjontaa.

= = =

Tämä aja­tus­kul­ku ei ole val­mis, mut­ta aja­tus on vii­me aikoi­na kieh­to­nut minua. Se mitä haluan täl­lä sanoa on, että talou­den yski­mi­nen joh­tuu tämän mukaan sii­tä, että pal­kan­saa­jin osuus BKT:sta on las­ke­nut, ja että lii­an suu­ri osa tulois­ta menee super­rik­kail­le, joil­la ei ole edel­ly­tyk­siä kulut­taa sitä ja että elä­ke­jär­jes­tel­mien sääs­tä­mi­nen pahen­taa asiaa.

Täl­lä aja­tus­ku­lul­la ei voi perus­tel­la alim­pien palk­ko­jen nos­ta­mis­ta, mut­ta sil­lä voi perus­tel­la pie­ni­palk­kai­sil­le annet­ta­vaa tulotukea.

Sen sijaan täl­lä aja­tus­ku­lul­la voi perus­tel­la pro­tek­tio­nis­mia. Sii­tä ehkä toiste.

 

50 vastausta artikkeliin “Eriarvoisuuslama”

  1. Luem­me leh­dis­tä ker­to­muk­sia joi­den­kin super­rik­kai­den jär­jet­tö­mäl­tä tun­tu­vas­ta kulu­tuk­ses­ta, mut­ta sil­ti he eivät pys­ty kulut­ta­maan niin pal­jon, että se kom­pen­soi­si köyh­ty­neen kan­san­osan hei­ken­ty­neen kulutuksen.”
    Tämä täy­tyy nos­taa esil­le. Joku leh­ti jos­kus las­ki, että eräs viik­se­käs pank­kii­ri tie­naa tuhan­nen tai kym­me­nen tuhan­nen tavik­sen ver­ran. Oli mikä oli, kui­ten­kin suh­de on riit­tä­vän suuri.

    Mut­ta ei tämä viik­se­käs pank­kii­ri ylei­ses­ti kulu­ta saman ver­ran vii­kon­lop­pu­na kuin tuhat tai kym­me­nen­tu­hat­ta tavista.

    Toden­nä­köi­ses­ti hän on aika tiuk­ka rahan käy­tön suh­teen, mut­ta tavis ei ole niin tiuk­ka suh­tees­sa omiin varoi­hin­sa nähden. 

    Ylei­ses­ti tili on tyh­jä tai mel­kein tyh­jä päi­vää ennen seu­raa­vaa tilipäivää.

    Mikä­li kulu­tuk­seen perus­tu­va talous halu­taan pitää käyn­nis­sä tar­vi­taan sitä kulu­tus­ta ja se ei onnis­tu, mikä­li varal­li­suus kasau­tuu hyvin pie­nel­le piirille.

    Mut­ta se, että miten tätä varal­li­suu­den kasau­tu­mis­ta voi­si hil­li­tä, onkin jo toi­nen jut­tu se. Sii­hen tar­vit­tai­siin kan­sain­vä­lis­tä yhteistyötä.

  2. Muka­va, että välil­lä poh­di­taan har­haop­pi­ses­ti. Siis nime­no­maan poh­di­taan, eikä vain rois­ki­ta asen­tei­ta ilmaan.

    Minun talous­po­liit­ti­nen osaa­mi­se­ni ei rii­tä tämän aiheen syväl­li­seen ymmär­tä­mi­seen, mut­ta väki­sin­kin tulee mie­leen, että tuo kehi­tys koh­ti yhä har­vem­pien super­rik­kai­den eliit­tiä ei voi jat­kua kovin pit­kään, aina­kaan demo­kraat­ti­sis­sa yhteis­kun­nis­sa. Vas­ta­reak­tio tulee, joko hal­li­tus­ti tai hallitsemattomasti. 

    Oli­si­ko meil­lä malt­tia teh­dä se hallitusti?

  3. Oxfa­min tuo­re raport­ti kah­dek­san rik­kaim­man omis­tuk­sis­ta ker­too samaa tarinaa.

    Vali­tet­ta­van mones­sa län­si­maas­sa­kin rik­kaat voi­vat ostaa polii­ti­koil­ta itse­ään suo­si­via vero- ym. pää­tök­siä. Trum­pin lin­jauk­set tule­vis­ta rik­kai­den veron­alen­nuk­sis­ta ovat esi­merk­ki vie­lä askel pitem­mäl­le mene­väs­tä rahan ja poli­tii­kan lii­tos­ta kun hän itse ja useat hänen kabi­net­tin­sa jäse­nis­tä ovat mil­jar­döö­re­jä. EU:sta löy­tyy omat esi­mer­kit vaik­ka­pa Luxem­bour­gin pank­ki­sek­to­rin kyt­ken­nöis­tä komis­sion puheen­joh­ta­jaan. Varal­li­suu­den kes­kit­ty­mi­nen tulee vaan kiihtymään.

    Suo­mes­sa­kin jos­tain käsit­tä­mät­tö­mäs­tä syys­tä esim. suo­si­taan pörs­siyh­tiöi­den suu­ro­mis­ta­jia osin­ko­jen vero­va­pau­del­la ja pien­osak­kaat kus­tan­ta­vat tämän.

    Pää­oman vapaa liik­ku­vuus on aivan kes­kei­nen syy sii­hen mik­si hal­li­tuk­set ovat aseet­to­mia pää­oman kasau­tu­mi­sen edessä. 

    En tie­dä onko mitään muu­ta kons­tia kasau­tu­mi­sen pur­ka­mi­sel­le kuin aseel­li­set val­lan­ku­mouk­set, ikä­vä kyllä.

  4. >Ollaan taas tilan­tees­sa, jos­sa työ­läi­sil­lä ei ole varaa ostaa nii­tä tuot­tei­ta, joi­ta he valmistavat.

    klas­si­nen esi­merk­ki on put­ki­mies. Hän jou­tuu teke­mään töi­tä 5 tun­tia, voi­dak­seen ostaa kol­le­gan­sa teke­mään itsel­leen putkitöitä. 

    Put­ki­mie­hen palk­ka on koh­tuul­li­nen, mut­ta työn­te­ke­mi­sen ja teet­tä­mi­sen kus­tan­nus on koh­tuu­ton. Syy: Vero­tus, mak­sut, byro­kra­tia, sään­te­ly, ser­ti­fi­kaat­ti­vaa­ti­muk­set jne. 

    Töi­tä on ihan pirus­ti teke­mät­tä, nii­tä vain ei ole kes­ki­tu­loi­sel­la varaa teet­tää ulkopuolisella.

  5. EKP ostaa val­ta­vil­la sum­mil­la huo­no­ja vel­ka­pa­pe­rei­ta elvy­tyk­sen nimis­sä, mie­les­tä­ni se ei elvy­tä vaan on pikem­min­kin vahin­gol­lis­ta kos­ka se pal­kit­see kei­not­te­lua, sitä run­saam­min mitä ris­ki­pi­toi­sem­paa tai jopa rikollista.
    Sii­tä syys­tä olen heli­kop­te­ri­ra­han läm­min ystä­vä, var­sin­kin köy­hil­le suun­nat­tu­na sii­tä ei mene mitään huk­kaan vaan kaik­ki menee suo­raan ja välit­tö­mäs­ti kulu­tuk­seen ja sitä myö­tä elvy­tyk­seen, vii­meis­tä cent­tiä myöten.

  6. Lap­si­kin taju­aa tuon, mut­ta ei kou­o­lu­tet­tu eko­no­mis­ti, joka nyky­pi­vä­nä ajaa sosia­lis­mia rik­kail­le ja tätä nyky­pas­kaa muil­le. Mitä päh­käil­tä­vää tuos­sa on? On ihan sel­vää että talous sak­kaa kun raha kerään­tyy säi­löön, ja pois kier­ros­ta, har­voil­le mil­jo­nää­reil­le ja sitä­kin rikkaammille.

  7. Mik­si BKT sit­ten on kas­va­nut USA:ssa suht’ nor­maa­lia vauh­tia finans­si­krii­sin not­kah­duk­sen jäl­keen? Tai Ruotsissa?

  8. Pie­ni- ja kes­ki­tu­lois­ten vero­tus­ta tuli­si las­kea, samoin pie­ny­ri­tys­ten vero­ja tuli­si las­kea. Samal­la myös sosi­aa­li- ja tyot­to­myys­tur­van tasoa tuli­si las­kea. Äitiys­kus­tan­nuk­set tuli­si siir­tää val­tiol­le. Tuo lisäi­si perus­ky­syn­tää ja hel­pot­tai­si mas­so­jen työl­lis­ty­mis­tä eri­lai­siin pal­ve­luam­mat­tei­hin. Edel­len osa-aikais­ta pie­ny­rit­tä­mis­tä hel­pot­tai­si perustulo.

    Jos suo­mes­sa on rik­kai­ta, niin he osaa­vat kyl­lä hyvin pii­lou­tua tavis­ten kes­kel­le ja siir­tää raho­jaan ulko­mail­le. Oli­si parem­pi jos he inves­toi­si­vat suo­ma­lai­siin yri­tyk­siin. Tuo­hon­kin oli­si kei­no­ja, mut­ta edus­kun­ta tun­tuu vain tyh­men­ty­vän vuo­si vuodelta.

  9. Löy­häs­ti aihee­seen liit­tyen: olem­me vai­mon kans­sa huo­man­neet, että vii­mei­sen vuo­den aika­na ei ole ollut jär­ke­vää ostaa mitään kulu­tus­ta­va­raa nor­maa­liin hin­taan. Kan­ta-asiak­kaat saa­vat täl­lä het­kel­lä kai­kis­ta kau­pois­ta lähes jat­ku­van vir­ran etuse­te­lei­tä, joil­la saa 15–30% pois hin­nois­ta. Ei vaa­di­ta kovin­kaan pal­jon, että han­kin­nat pys­tyy suun­nit­te­le­maan tar­jouk­sia hyödyntäen.

    Olen kui­ten­kin ymmär­tä­nyt, että Tilas­to­kes­kuk­sen kerää­mäs­sä elin­kus­tan­nusin­dek­sis­sä täl­lai­set alen­nuk­set eivät näy. Eli viral­li­set inflaatio/deflaatioluvut eivät pidä paikkansa.

  10. Se, että rahaa ime­tään pois kier­ros­ta tehok­kaas­ti ja säi­lö­tään glo­baa­lis­ti para­tii­sei­hin pois kan­sa­lais­ten ja yhteis­kun­tien ulot­tu­vis­ta estää osal­taan kulu­tus­juh­lan syn­ty­mis­tä. Pal­jon tur­haa jää osta­mat­ta ja sil­ti perus­tar­peet on enem­män kuin tyy­dy­tet­ty, elin­ta­som­me on hui­ma ja kulu­tus ylit­tää maa­pal­lon kestokyvyn.

  11. Tari­nas­sa tulon­jaon eriar­vois­tu­mi­ses­ta on mon­ta puolta.

    Kun kat­so­taan koko maa­il­man popu­laa­tio­na vii­me aikoi­na tulon­ja­ko on maa­pal­lol­la tasoit­tu­nut erit­täin kovaa vauh­tia, samaan aikaan myös köy­hyys vähe­nee hur­jaa vauhtia.

    Iso kuva on, että kehit­ty­vien mai­den asuk­kaat otta­vat kiin­ni kehit­ty­nei­tä mai­ta samal­la kun kehit­ty­nei­den mai­den asuk­kai­den elin­ta­so pysyy suun­nil­leen ennallaan.

    Käsit­tääk­se­ni maa­il­man­ta­lou­den tasa-arvois­tu­mis­ke­hi­tyk­sen taus­tal­la on pit­käl­ti tie­don kulun vapau­tu­mi­nen Inter­ne­tin myö­tä. Aikai­sem­min kehit­ty­neis­sä mais­sa asu­vil­la oli pal­jon suu­rem­pi etu sii­tä, että tie­toa oli lähel­tä saa­ta­vis­sa, sekä yli­opis­tois­sa, kir­jas­tois­sa että kou­luis­sa ja vuorovaikutukseszsa.

    Tämä suo­si eri­tyi­ses­ti rik­kai­den kehit­ty­nei­den mai­den älyl­lis­tä kes­ki­luok­kaa, joka sai erit­täin pal­jon sijaintietua.

    Vii­me aikoi­na kui­ten­kin kehit­ty­vien mai­den älyl­li­sen kes­ki­luo­kan kans­sa samoil­le osaa­mi­sen mark­ki­noil­le on tul­lut kil­pai­le­maan kehit­ty­vien mai­den älyl­li­nen eliit­ti. Kehit­ty­vien mai­den suu­res­ta popu­laa­tios­ta löy­tyy myös suu­ri mää­rä nero­ja tai mel­kein nero­ja, jot­ka nyt pys­ty­vät itseo­pis­ke­le­maan tai­to­ja netin yli ja sit­ten jaka­maan tie­toa ja osaa­mis­ta lähiym­pä­ris­tös­sään. Osa toki myös opis­ke­lee ulko­mail­la ja osaa­mi­nen liik­kuu sitä­kin kautta.

    Tähän liit­tyy sit­ten myös eriar­vois­ta­va vai­ku­tus, tie­to vapaas­ti saa­ta­vis­sa, sitä kaik­kein tehok­kaim­min hyö­dyn­tä­vil­lä on suu­ri etu, joka ei enää niin pal­jon rii­pu syn­ty­mä­maas­ta vaan enem­män kyvyis­tä. Tämä tar­koit­taa, että kaik­kein osaa­vim­pien ja tehok­kaim­pien yksi­löi­den mark­ki­na on laa­ja ja hei­dän palk­ka­ta­son­sa nousee globaalisti.

    Toi­saal­la vähäi­sem­mil­lä kyvyil­lä siu­na­tut eivät pää­se tie­don vapau­tu­mi­ses­ta samal­la lail­la naut­ti­maan, kos­ka he ovat riip­pu­vai­sia val­miik­si jalos­te­tus­ta tie­dos­ta ja osaa­mi­ses­ta. Samaan aikaan nerot vie­lä opet­ta­vat konei­ta teke­mään älyl­li­ses­ti yhä vaa­ti­vam­pia teh­tä­viä eli tavan­omai­sel­le älyl­le on vähem­män kysyntää.

    Lop­pu­tu­lok­se­na van­ho­jen teol­li­suus­mai­den älyl­li­sel­lä kes­ki­luo­kal­la on koko ajan vähem­män etu­mat­kaa kehit­ty­viin mai­hin ver­rat­tu­na ja kun osaa­mi­se­rot tasoit­tu­vat myös monien mai­den väli­set elin­ta­soe­rot aika nopeas­ti tasoittuvat.

    Samaan aikaan toki myös koko ajan älyl­li­ses­ti kehit­ty­vät tie­to­jär­jes­tel­mät teke­vät yhä suu­rem­man osan kes­ki­luo­kan töis­tä eli kes­ki­ta­son ihmis­työl­le vähem­män kysyn­tää amma­teis­sa, jois­sa ei vaa­di­ta jat­ku­vaa ihmiskontaktia.

  12. TL:
    Pie­ni- ja kes­ki­tu­lois­ten vero­tus­ta tuli­si laskea, …

    On se jän­nä, että joka ker­ta kun tai­vas­tel­laan muu­ta­mien super­rik­kai­den jo pel­käl­lä ole­mas­sa olol­laan syn­nyt­tä­mää suun­na­ton­ta vää­ryy­den vuok­sea, niin yhdek­si rat­kai­suk­si ehdo­te­taan aina vero­progres­sion kiristämistä.

    Ihan kuin zil­jar­döö­rien aiheut­ta­mat ongel­mat katoai­si­vat sil­lä, että käy vetäi­se­mäs­sä naa­pu­ris­sa asu­vaa juris­tia tai lää­kää­riä käkättimeen…

  13. Sel­lais­ta tuli mie­leen elä­ke­jär­jes­tel­mien kri­ti­soin­nis­ta, että ne yleen­sä kui­ten­kin täh­tää­vät sijoit­ta­mi­seen, eivät­kä rahan makuut­ta­mi­seen tileil­lä. Sijoit­ta­mi­nen taas on se, mikä on mah­dol­lis­ta­nut nykyi­sen talous­jär­jes­tel­män, kun sijoi­tus­ra­ha on mah­dol­lis­ta­nut ja paran­ta­nut yrit­tä­mi­sen mahdollisuuksia.

    1. Kun kii­na­lai­nen koti­ta­lous sääs­tää omaan eläk­kee­seen­sä, se on pois kii­nan koti­mai­ses­ta kulu­tuk­ses­ta ja estää maa­ta siir­ty­mäs­tä vien­ti- ja inves­toin­ti­ve­toi­ses­ta talou­des­ta kulu­tus­ve­toi­seen. Mut­ta kyl­lä elä­ke­ra­has­to­jen­kin sijoi­tuk­set ovat puhal­ta­mas­sa ilmaa eri­lai­siin kupliin. Joka tapauk­ses­sa, pää­omaa on liik­keel­lä lii­kaa, min­kä voi näh­dä val­lit­se­vas­ta markkinakorkotasosta.

  14. Lois­ta­va kirjoitus!

    Olen itse­kin jos­kus hah­mo­tel­lut pääs­sä­ni joi­ta­kin saman­kal­tai­sia asioi­ta Osmon alus­tuk­ses­ta, mut­ta kir­joi­tus oli lois­ta­va kiteytys.

    Koko­nai­suus link­kau­tuu mie­les­tä­ni var­sin hyvin popu­lis­mi­kes­kus­te­luun. Kama­laa älä­mö­löä on pidet­ty Trum­pis­ta ja Brexi­tis­tä, mut­ta kes­kus­te­lu on ollut lähin­nä meta­kes­kus­te­lua (mitä sano­ja pitää käyt­tää, kuka saa sanoa mitä­kin). Monen­kaan kou­lu­te­tun ihmi­sen en ole (hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti) kuul­lut poh­ti­van ylläe­si­tet­ty­jä huo­mioi­ta tämän Trum­piin kitey­ty­vän kapi­na­mie­lia­lan taus­tal­la. Vie­lä pahem­paa kuin talous­po­li­tii­kan mene­mi­nen “rik­ki” on yhteis­kun­nal­li­sen soli­daa­ri­duusen mene­mi­nen “rik­ki”. Olen jos­kus kes­kus­tel­lut ystä­vie­ni kans­sa popu­lis­min nousus­ta yms. Ja esit­tä­nyt popu­lis­min taus­ta­syy­nä talou­del­li­sen epä­va­kau­den ja epä­ta­sa-arvoi­suu­den lisään­ty­mis­tä. Lähin­nä olen saa­nut vas­tauk­sek­si seman­tiik­kaa ja sii­tä kuin­ka nyky­ään köy­hät ovat niin rik­kai­ta ver­ra­tes­sa 1800-luvun ryysyköyhällistöön.

    Joh­to­pää­tös: popu­lis­mi nousee, kos­ka talous­po­li­tii­kan on tie­toi­ses­ti annet­tu men­nä “rik­ki”. Mut­ta vie­lä pahem­paa on se, ettei­vät hyvin pär­jää­viä kiin­nos­ta pät­kän­kään ver­taa mitä hei­kom­mil­le kuulluu!

  15. Ylei­ses­ti tämän­kal­tai­sis­sa kes­kus­te­luis­sa jää kiusaa­maan se, että fan­tas­til­jar­döö­rien omai­suu­den aja­tel­laan ole­van auto­maat­ti­ses­ti muil­ta pois. Ollaan taval­laan­kin jumis­sa sii­hen nol­la­sum­ma­pe­liin, jota vasem­mis­to on nep­pail­lut vuo­si­kym­me­net ete­ne­mät­tä mihinkään.

    Voi­daan toki her­ku­tel­la aja­tuk­sel­la, että kaik­ki vaik­ka­pa yli 10 mil­joo­nan omai­suu­det sosia­li­soi­tai­siin ja jaet­tai­siin köy­hil­le. Vaik­ka tätä­kin voi­daan arvos­tel­la sii­tä, ettei se mitään oikeas­ti aut­tai­si, niin pää point­ti tulee kui­ten­kin missattua.

    Oleel­li­nen kysy­mys on mie­les­tä­ni se, että jos meil­lä oli­si jär­jes­tel­mä, joka tehok­kaas­ti estäi­si “lii­an suu­rien” omai­suus­mas­so­jen ker­ty­mi­sen yksiin käsiin, niin syn­tyi­si­kö tätä varal­li­suut­ta ensinnäkään.

    Tun­tuu vähän sil­tä, että vas­taus oli­si aika vää­jä­mät­tä “ei” — tai aina­kin että sitä syn­tyi­si mer­kit­tä­väs­ti vähem­män. Tämä ei joh­du sii­tä ettei­vät­kö ihmi­set raa­tai­si ja inno­voi­si ilman pie­nen pien­tä mah­dol­li­suut­ta pääs­tä zil­jar­döö­rik­si — vaan sii­tä, että kaik­ki ehdo­te­tut öky­riks­tu­mi­sen vas­tai­set toi­met yleen­sä iske­vät jo taval­li­sen hyvä­tu­loi­sen kukkaroon.

    Ehkä pitäi­si­kin poh­tia, että pys­tyi­sim­me­kö joten­kin hyväk­sy­mään puna­housui­set viik­sek­käät pank­kii­rit jär­jes­tel­män vää­jää­mät­tö­mi­nä sivu­tuot­tei­na? Vai ovat­ko kateus ja kat­ke­ruus niin yli­pää­se­mät­tö­miä, että olem­me ennem­min val­mii­ta ampu­maan itseäm­me jal­kaan kuin sie­tä­mään moista?

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun kii­na­lai­nen koti­ta­lous sääs­tää omaan eläk­kee­seen­sä, se on pois kii­nan koti­mai­ses­ta kulu­tuk­ses­ta ja estää maa­ta siir­ty­mäs­tä vien­ti- ja inves­toin­ti­ve­toi­ses­ta talou­des­ta kulu­tus­ve­toi­seen. Mut­ta kyl­lä elä­ke­ra­has­to­jen­kin sijoi­tuk­set ovat puhal­ta­mas­sa ilmaa eri­lai­siin kupliin. Joka tapauk­ses­sa, pää­omaa on liik­keel­lä lii­kaa, min­kä voi näh­dä val­lit­se­vas­ta markkinakorkotasosta. 

    Täs­sä kan­nat­taa huo­mioi­da, että kii­na­lai­nen elä­ke­sääs­tä­mi­ses­tä hyvin suu­ri osa on asun­to­jen osta­mis­ta. Kun län­si­mais­sa nuo­ret rahoit­ta­vat asun­ton­sa lai­voil­la, Kii­nas­sa taas kerä­tään suvun rahat yhteen ja oste­taan niil­lä asun­to. Toki lai­no­ja­kin on, mut­ta vähemmän.

    Kii­nan talou­den inves­toin­ti­pai­no­tus taas joh­tuu sii­tä, että nykyi­set kol­mi­kymp­pi­nen syn­tyi­vät suun­nil­leen savi­ma­jois­sa ja käy­tän­nös­sä kaik­ki on pitä­nyt raken­taa uusik­si ja äärim­mäi­sen nopeasti.

    Kii­nan inves­toin­ti­buu­mi kyl­lä laan­tuu kun­han kau­pun­git val­mis­tu­vat, mut­ta vie­lä nyt raken­ne­taan paljon.

    Vien­nil­lä ei sen sijaan enää ole Kii­nan talou­del­le val­ta­vaa mer­ki­tys­tä. Toki kun maa on niin suu­ri vien­tiä ja tuon­tia on pal­jon, mut­ta kyl­lä Kii­nan talous kas­vaa pää­osin kotimarkkinoilla.

  17. Ahis­taa: Mik­si BKT sit­ten on kas­va­nut USA:ssa suht’ nor­maa­lia vauh­tia finans­si­krii­sin not­kah­duk­sen jäl­keen? Tai Ruotsissa? 

    Kos­ka USA:ssa on elvy­tet­ty juu­ri sil­lä taval­la kuin Key­nes neu­voi teke­mään, ja kos­ka Ruot­sis­sa on tulon­siir­to­jen jäl­keen eräät maa­il­man pie­nim­mis­tä tuloe­rois­ta ja sii­tä huo­li­mat­ta myös hyvin ei-jäy­kät ja ei-sään­nel­lyt työ­mark­ki­nat (joi­den poliit­ti­nen legi­ti­mi­teet­ti on osak­si ostet­tu kan­sal­ta juu­ri niil­lä pie­nil­lä tuloeroilla).

    Voi­si myös tode­ta, että USA:ssa koti­ta­louk­sien sääs­tä­mi­sas­te on ollut vii­me aikoi­na niin mata­lal­la, että se on para­dok­saa­li­ses­ti osal­taan pitä­nyt talou­den pyö­rät pyö­ri­mäs­sä juu­ri kes­ki­luo­kan kan­sain­vä­li­ses­sä ver­tai­lus­sa poik­keuk­sel­li­sen pahan kur­jis­tu­mi­sen ansios­ta. Se on tätä nykyä jo niin kur­jis­tu­nut­ta, että koko tulo­vir­ta on pan­ta­va heti kulu­tuk­seen, jot­ta elin­ta­so pol­ki­si edes pai­kal­laan saa­ti nousi­si. Siel­lä ollaan niin pit­käl­lä, että tul­laan siis ikään kuin jo vas­tak­kai­ses­ta pääs­tä ulos.

    Niin, tämä Osmon teo­ria­han on van­ha kun­non ns. ali­ku­lu­tus­hy­po­tee­si (undercon­sump­tion hypot­he­sis), joka löy­tyy jo Key­ne­sil­tä, ja hie­man toi­ses­sa muo­dos­sa ja toi­sel­la argu­men­til­la perus­tel­tu­na myös Marxil­ta. Minä­kin näen sii­nä pal­jon jär­keä, kun­han se muo­toil­laan juu­ri oikein eikä läh­de­tä sii­hen noja­ten väit­tä­mään kui­ten­kaan lii­ko­ja. Ja myös minun koke­muk­se­ni on, että kun täs­tä alkaa puhua eko­no­mis­teil­le — myös ystä­vi­nään ja poliit­ti­si­na liit­to­lai­si­naan pitä­mil­leen eko­no­mis­teil­le — niin aivan lii­an hel­pos­ti siel­tä tulee tätä kes­kus­te­lun kään­tä­mis­tä suun­taan “no mut­ta kun mil­jar­di kii­na­lais­ta on nous­sut köy­hyy­des­tä!”. Kivat kii­na­lai­sil­le, mut­ta kii­na­lais­ten köy­hyy­des­tä nouse­mis­ta ei voi syödä.

  18. Ahis­taa:
    Mik­si BKT sit­ten on kas­va­nut USA:ssa suht’ nor­maa­lia vauh­tia finans­si­krii­sin not­kah­duk­sen jäl­keen? Tai Ruotsissa?

    USA:n val­tion­vel­ka on kak­sin­ker­tais­tu­nut vuo­des­ta 2008 kun vel­ka on lisään­ty­nyt noin 10000 mil­jar­dia dol­la­ria (10 000 000 000 000 $) ollen nyt jo lähes 20000 miljardia.

    Pääl­le tulee sit­ten vie­lä osa­val­tioi­den ja kun­tien vel­ko­jen kasvu.

    Samaan aikaan 2008–2016 Jenk­ki-BKT on kas­va­nut vain noin 4000 mil­jar­dia dol­la­ria ollen 2016 noin 18500 miljardia.

    Saman­lai­nen kehi­tys on itse asias­sa val­lin­nut jo yli 30 vuot­ta eli Ron­nie Rea­ga­nin ajois­ta alkaen.

    Kar­keas­ti voi sanoa, että BKT:n kas­vu on ostet­tu velal­la ja vie­lä erit­täin tehot­to­mas­ti kun BKT:n kas­vu on ollut velan kas­vua alhai­sem­pi. Ilman lisä­vel­kaan­tu­mis­ta BKT:t ei oli­si joko kas­va­nut lain­kaan tai jopa laskenut.

    Kuvio täy­den­tyy sil­lä, että suu­ren osan vii­me vuo­sien lisä­ve­las­ta on osta­nut tasee­seen­sa FED. Näil­lä ostoil­la on väki­sin pidet­ty kor­ko­ta­so alhaal­la eli lai­nan­ot­to edullisena. 

    Trump­no­mics ilmei­ses­ti tulee vauh­dit­ta­maan enti­ses­tään velkaantumista.

    Useim­mat euro­maat käyt­tä­vät samaa temp­pua Suo­mi mukaan lukien. Mm. Japa­ni ja Kii­na samoin. EKP:n tase pai­suu hälyt­tä­vää vauhtia.

    Kuvio täy­den­tyy siten, että itse asias­sa mer­kit­tä­vä osa täs­tä jul­ki­ses­ta velas­ta pää­tyy sen rik­kaim­man yhden pro­mil­len varal­li­suu­dek­si, esim. näen­näi­sen BKT:n kas­vun ja varal­li­suusar­vo­jen nousun kautta.

    Mitäs tapah­tuu kun joku huo­maa ettei näil­lä vel­ka­kei­sa­reil­la ole­kaan uusia vaat­tei­ta eli kykyä hoi­taa vel­ko­jaan? Tämä ei ole kes­tä­väl­lä poh­jal­la ja tämä ei pää­ty hyvin…

  19. mjo­ki:
    “Vie­lä pahem­paa kuin talous­po­li­tii­kan mene­mi­nen “rik­ki” on yhteis­kun­nal­li­sen soli­daa­ri­duusen mene­mi­nen “rik­ki”. Olen jos­kus kes­kus­tel­lut ystä­vie­ni kans­sa popu­lis­min nousus­ta yms. Ja esit­tä­nyt popu­lis­min taus­ta­syy­nä talou­del­li­sen epä­va­kau­den ja epä­ta­sa-arvoi­suu­den lisään­ty­mis­tä. Lähin­nä olen saa­nut vas­tauk­sek­si seman­tiik­kaa ja sii­tä kuin­ka nyky­ään köy­hät ovat niin rik­kai­ta ver­ra­tes­sa 1800-luvun ryysyköyhällistöön.”

    Samaa uus­pel­ku­ruut­ta oon havain­nut. Ihan tie­toi­ses­ti väl­tel­lään sitä ali­ta­jun­nas­sa jys­kyt­tä­vää tie­toa, että epä­oi­keu­den­mu­kai­suus on tul­lut lähelle.

  20. OS:“Totta kui­ten­kin on, että jos pal­kat Ame­ri­kas­sa oli­si­vat olleet niin huo­no­ja, että kan­sa oli­si elä­nyt näl­kä­ra­joil­la, teol­li­suu­den nousu oli­si ollut perin verk­kais­ta. Täl­lai­nen köy­hyys estää kas­vun ‑tilan­ne on tut­tu monis­ta kehi­tys­mais­ta. Näin klas­si­set kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jät olet­ti­vat työ­mark­ki­noi­den toi­mi­van pääsääntöisesti.”
    Talous­tie­teen oppi­kir­ja (Mat­ti Poh­jo­la 2014):“Työn tuot­ta­vuu­den kas­vu on kan­sa­kun­nan elin­ta­son kas­vun tär­kein osa­te­ki­jä. Yri­tyk­sen ja kan­san­ta­lou­den kil­pai­lu­ky­vyn kes­ken ei näin ole ris­ti­rii­taa sil­loin, kun työn tuot­ta­vuus on kor­kea: yri­tyk­set voi­vat mak­saa työn­te­ki­jöil­leen hyvää palk­kaa ja säi­lyt­tää sil­ti kan­nat­ta­vuu­ten­sa. Työn tut­ta­vuut­ta voi­daan paran­taa kehit­tä­mäl­lä uusia toimintatapoja.”

    Tämän perus­teel­la päät­te­len, että kun pal­kat nouse­vat, se hou­kut­te­lee kehit­tä­mään inno­vaa­tioi­ta ja inves­toi­maan uut­ta, jot­ta voi­daan kor­va­ta kal­lii­ta työn­te­ki­jöi­tä. Jos sen sijaan pal­kat las­ke­vat, hävi­ää yrit­tä­jien moti­vaa­tio uudis­tuk­siin, mikä joh­taa talous­kas­vun hii­pu­mi­seen. Palk­ko­jen alen­ta­mi­nen siis näi­vet­tää talout­ta tai aina­kin jar­rut­taa kehi­tys­tä, mut­ta työ­voi­ma­pu­la ja pal­kan­ko­ro­tuk­set vie­vät kehi­tys­tä eteen­päin ja vau­ras­tut­ta­vat. — Jos näin on, kiky ei lupaa hyvää.

  21. ksee:
    Ylei­ses­ti tämän­kal­tai­sis­sa kes­kus­te­luis­sa jää kiusaa­maan se, että fan­tas­til­jar­döö­rien omai­suu­den aja­tel­laan ole­van auto­maat­ti­ses­ti muil­ta pois. Ollaan taval­laan­kin jumis­sa sii­hen nol­la­sum­ma­pe­liin, jota vasem­mis­to on nep­pail­lut vuo­si­kym­me­net ete­ne­mät­tä mihinkään.

    Kysy­mys ei ole sii­tä, ovat­ko suu­ret omai­suu­det pois muil­ta vai eivät. Oikea ongel­ma on se, että rahal­la voi ostaa asioita.

    Moni asia yhteis­kun­nas­sa toi­mii “euro ja ääni” ‑peri­aat­teel­la. Jos varal­li­suus on kes­kit­ty­nyt lii­an har­voi­hin käsiin, toi­mii yhteis­kun­ta lii­ak­si tämän pie­nen jou­kon ehdoil­la. Sik­si suu­ret omai­suu­det ovat itses­sään hai­tal­li­sia, vaik­ka ne eivät oli­si kenel­tä­kään pois.

  22. Täl­lai­sis­sa olois­sa yhteis­kun­nan oli­si jär­ke­vää kan­nus­taa robo­ti­saa­tion kor­vaa­mi­seen ihmis­työ­voi­mal­la. Voi­si­ko tämän teh­dä laa­ti­mal­la esi­mer­kik­si jon­kin­moi­sen IT-veron, joka perit­täi­siin esi­mer­kik­si peli­pal­ve­luis­sa jokai­sel­ta pelin käyt­tö­se­kun­nil­ta, tai luot­to­pal­ve­luis­sa jokai­sel­ta luot­to­ha­ke­muk­sel­ta? Täl­löin ei oli­si niin kan­nat­ta­vaa tuot­taa pal­ve­lu­ja digi­taa­li­ses­ti, sil­lä myös digi­taa­li­nen tuo­tan­to jou­tui­si osal­lis­tu­maan yhteis­kun­nan yllä­pi­toon, ei pel­käs­tään tuo­tan­to ihmis­työ­voi­mal­la. Vero­ta­son voi­si aset­taa samaan suu­ruus­luok­kaan, mitä se oli­si vas­taa­van pal­ve­lun tuot­ta­mi­ses­sa ihmis­työ­voi­mal­la. Veron tuot­ta­mat rahat voi­si sit­ten jakaa jon­kin­moi­sen perus­tu­lon muo­dos­sa ihmisille.

    1. Torn­berg.
      Oli­si­ko jär­ke­väm­pää vain siir­tää vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä koh­den arvon­li­sä­ve­roa ja periä tulo­ve­roa vain suu­ris­ta tuloista?

  23. ksee: On se jän­nä, että joka ker­ta kun tai­vas­tel­laan muu­ta­mien super­rik­kai­den jo pel­käl­lä ole­mas­sa olol­laan syn­nyt­tä­mää suun­na­ton­ta vää­ryy­den vuok­sea, niin yhdek­si rat­kai­suk­si ehdo­te­taan aina vero­progres­sion kiristämistä. 

    Se toi­mii. Kat­sot vain ongel­maa lii­an kapea­kat­sei­ses­ti — vero­progres­sion pii­riin pitäi­si palk­ka­tu­lon lisäk­si saa­da myös varal­li­suus ja pää­oma­tu­lo, jot­ka ovat erit­täin epätasa-arvoisia.

    mjo­ki: Joh­to­pää­tös: popu­lis­mi nousee, kos­ka talous­po­li­tii­kan on tie­toi­ses­ti annet­tu men­nä “rik­ki”. Mut­ta vie­lä pahem­paa on se, ettei­vät hyvin pär­jää­viä kiin­nos­ta pät­kän­kään ver­taa mitä hei­kom­mil­le kuulluu! 

    ksee: Ihan kuin zil­jar­döö­rien aiheut­ta­mat ongel­mat katoai­si­vat sil­lä, että käy vetäi­se­mäs­sä naa­pu­ris­sa asu­vaa juris­tia tai lää­kää­riä käkättimeen… 

    Jos­pa sil­lä kiin­nos­tus hei­kom­min mene­vien asioi­hin kas­vai­si ja kiin­nos­tus yhä rik­kaam­pien ja kan­sain­vä­lis­ten suu­ry­ri­tys­ten suo­je­le­mi­sek­si vähän vähe­ni­si. Vaik­kei eks­po­nent­tiin pää­si­si­kään vai­kut­ta­maan, niin kan­ta­lu­vun ruk­kaa­mi­nen tasoit­taa jo käy­rää merkittävästi.

    Jyr­ki Pato­mä­ki: Palk­ko­jen alen­ta­mi­nen siis näi­vet­tää talout­ta tai aina­kin jar­rut­taa kehi­tys­tä, mut­ta työ­voi­ma­pu­la ja pal­kan­ko­ro­tuk­set vie­vät kehi­tys­tä eteen­päin ja vau­ras­tut­ta­vat. – Jos näin on, kiky ei lupaa hyvää. 

    Nyt­kö vas­ta tämän huomasit?!

  24. Juk­ka Torn­berg:
    Täl­lai­sis­sa olois­sa yhteis­kun­nan oli­si jär­ke­vää kan­nus­taa robo­ti­saa­tion kor­vaa­mi­seen ihmis­työ­voi­mal­la. Voi­si­ko tämän teh­dä laa­ti­mal­la esi­mer­kik­si jon­kin­moi­sen IT-veron…

    Aikoi­naan rajoi­tet­tiin anka­ral­la kädel­lä maan­siir­to­ko­nei­den maa­han­tuon­tia — har­mi, että täs­tä men­tiin luo­pu­maan — kuka­pa meis­tä ei haluai­si olla ahke­ra lapiomies…

  25. Tom­mi Uscha­nov: Kivat kii­na­lai­sil­le, mut­ta kii­na­lais­ten köy­hyy­des­tä nouse­mis­ta ei voi syödä.

    Puhuit kes­ki­luo­kan kur­jis­tu­mi­ses­ta USA:ssa. USA:n medi­aa­ni­ko­ti­ta­lou­den tulot ovat $51000 vuo­des­sa. En oikein usko, että siel­lä juu­ri­kaan tuol­la tulo­ta­sol­la näläs­tä kär­si­tään, vaik­ka sen uskon­kin, että kes­ki­luo­kan tulo­ke­hi­tys ei ole vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä ollut samaa tasoa kuin se oli jos­kus 1950–1960-luvuilla.

    Tämä liit­tyy hie­man ylem­pä­nä olevaan:

    ksee: Ehkä pitäi­si­kin poh­tia, että pys­tyi­sim­me­kö joten­kin hyväk­sy­mään puna­housui­set viik­sek­käät pank­kii­rit jär­jes­tel­män vää­jää­mät­tö­mi­nä sivu­tuot­tei­na? Vai ovat­ko kateus ja kat­ke­ruus niin yli­pää­se­mät­tö­miä, että olem­me ennem­min val­mii­ta ampu­maan itseäm­me jal­kaan kuin sie­tä­mään moista?

    Tuon voi­si kään­tää ehkä toi­sin­päin. Kos­ka kateus ja kat­ke­ruus ovat olen­nai­sia piir­tei­tä ihmi­sen psy­ko­lo­gias­sa, niin ei lie­ne jär­keä poh­tia, miten yhteis­kun­nan hyvin­voin­tia paran­ne­taan niin, että jäte­tään huon ihmi­sen toi­min­taan ja hyvin­voin­tiin mer­kit­tä­väs­ti vai­kut­ta­vat sei­kat huomiotta. 

    Point­ti on kai sii­nä, että vaik­ka Poh­jois­maat (Nor­jaa lukuu­not­ta­mat­ta) eivät ole BKT/henki mit­ta­ril­la maa­il­man rik­kaim­pia, niin ne sii­tä huo­li­mat­ta täyt­tä­vät aina ihmis­ten onnel­li­suus­ver­tai­lu­jen kärkipaikat.

  26. Olen aina tien­nyt, että on vain ajan kysy­mys, ennen­kuin alat aja­tel­la näi­tä asioi­ta ja pää­dyt talou­den toi­min­nan lai­na­lai­suuk­sien ytimeen.

    Kuten toteat, on raha­va­ral­li­suu­den ker­ty­mi­nen har­voil­le seu­rauk­sil­taan ihan jotain muu­ta kuin mitä neoklas­si­nen talous­tie­de väittää. 

    Mil­joo­nan euron lisä mil­jo­nää­ril­le on kulu­tus­ky­syn­nän kan­nal­ta eika eri asia kuin mil­joo­na jaet­tu­na 10 000:lle köy­häl­le. Edel­li­sel­lä se kilah­taa rahas­toon tai tilil­le huo­maa­mat­ta ja jäl­kiä jät­tä­mät­tä, jäl­kim­mäi­sil­lä se kas­vat­taa kulu­tus­ta noin mil­joo­nal­la eurolla.

    Kun 1970-luvul­ta alkaen on län­si­mais­sa luo­vut­tu vero­tuk­sen toi­sek­si tär­keim­mäs­tä teh­tä­väs­tä, varal­li­suuse­ro­jen tasaa­mi­ses­ta, ei ole ole­mas­sa mitään meka­nis­mia, joka pysäyt­täi­si saa­tik­ka kään­täi­si kehi­tyk­sen niin kau­an, kuin kaik­ki talou­des­sa liik­ku­va raha­va­ral­li­suus on jon­kun vel­kaa pankille.

    Mitä tulee inves­toin­tei­hin, ei ole mark­ki­naeh­toi­sen lyhyt­jän­tei­ses­ti toi­mi­vil­la yri­tyk­sil­lä nyt­kään jär­ke­viä inves­toin­ti­koh­tei­ta. Vii­mei­sen 30 vuo­den aika­na ei ole juu­ri mis­sään inves­toi­tu yli ja ohi “yllä­pi­don”, kos­ka tär­keim­mät tuo­tan­to­te­ki­jät, auto­maa­tio ja tie­to­tek­niik­ka, tule­vat tehok­kaim­mik­si tule­mat­ta kalliimmaksi.

    Jo kau­an sit­ten tuli aika sel­väk­si, että neoklas­si­sen talous­o­pin suo­si­ma mar­gi­naa­lia­jat­te­lu vain sot­kee ymmä­rys­tä sii­tä, mitä mark­ki­noil­la ja yri­tyk­sis­sä tapah­tuu. Yri­tys yksin­ker­tai­ses­ti mak­si­moi myyn­tin­sä tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tin­sa rajois­sa ja palk­kaa sen ver­ran poruk­kaa kun on ihan pakko.

    Yli­suu­rik­si kas­va­neet voi­tot näky­vät mm sii­nä, että joh­don kom­pen­saa­tiot ovat men­neet nau­ret­ta­vik­si. Sii­nä kli­kis­sä kaik­kien on pysyt­tä­vä tyy­ty­väi­si­nä, joten kaik­ki vetä­vät välis­tä. Sama pätee urhei­lun huip­puor­ga­ni­saa­tioi­hin. Tha­ler kir­joit­taa hyvin sii­tä, miten päh­kä­hul­lu­ja varaus­pää­tök­siä NFL:ssä teh­dään juu­ri sik­si, että ajat­te­lu on ihmi­sen, ei mar­gi­naa­li­tuot­to­ja las­ke­van H.economicuksen.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tornberg.
    Oli­si­ko jär­ke­väm­pää vain siir­tää vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä koh­den arvon­li­sä­ve­roa ja periä tulo­ve­roa vain suu­ris­ta tuloista?

    Arvon­li­sä­ve­ro­tus on kuin jät­ti­mäi­nen kivi­re­ki jota yrit­te­liäi­syys ja yri­tys­toi­min­ta raa­haa peräs­sään. Mitä kor­keam­pi ALV, sitä hitaam­pi (talou­den kasvu-)vauhti.

    Sama aja­tus tie­tys­ti pätee jul­ki­seen sek­to­riin kivirekenä.

    Rat­kai­su ei ole vero­tuk­sen lisää­mi­nen vaan jul­kis­ten meno­jen kutis­ta­mi­nen. Sama lää­ke pätee vel­kaan­tu­mi­sen saa­mi­seen hallintaan.

  28. Samu­li Saa­rel­ma: Puhuit kes­ki­luo­kan kur­jis­tu­mi­ses­ta USA:ssa. USA:n medi­aa­ni­ko­ti­ta­lou­den tulot ovat $51000 vuo­des­sa. En oikein usko, että siel­lä juu­ri­kaan tuol­la tulo­ta­sol­la näläs­tä kärsitään

    Et voi miten­kään ver­ra­ta elin­ta­soa, jos et tie­dä menoja.

    Minä­kin jos­kus luu­lin, että Usas­sa ihmis­ten kulu­tus­mah­dol­li­suu­det ovat hui­keat, kun­nes minul­le sel­vi­si, että niin ovat pakol­li­set menotkin.

    Pel­käs­tään sai­ras­tu­mi­nen ja sii­hen varau­tu­mi­nen mak­saa paljon.

  29. Tom­mi Uscha­nov: Voi­si myös tode­ta, että USA:ssa koti­ta­louk­sien sääs­tä­mi­sas­te on ollut vii­me aikoi­na niin mata­lal­la, että se on para­dok­saa­li­ses­ti osal­taan pitä­nyt talou­den pyö­rät pyö­ri­mäs­sä juu­ri kes­ki­luo­kan kan­sain­vä­li­ses­sä ver­tai­lus­sa poik­keuk­sel­li­sen pahan kur­jis­tu­mi­sen ansios­ta. Se on tätä nykyä jo niin kur­jis­tu­nut­ta, että koko tulo­vir­ta on pan­ta­va heti kulu­tuk­seen, jot­ta elin­ta­so pol­ki­si edes pai­kal­laan saa­ti nousi­si. Siel­lä ollaan niin pit­käl­lä, että tul­laan siis ikään kuin jo vas­tak­kai­ses­ta pääs­tä ulos.

    Tuo kes­ki­luo­kan kur­jis­tu­mi­nen näyt­täi­si tapah­tu­neen vii­mei­sen 10 vuo­den aika­na. Sitä ennen reaa­li­tu­lot kas­voi­vat tai pysyi­vät jok­seen­kin ennal­laan. http://www.resolutionfoundation.org/app/uploads/2016/09/Examining-an-elephant.pdf

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Oli­si­ko jär­ke­väm­pää vain siir­tää vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä koh­den arvon­li­sä­ve­roa ja periä tulo­ve­roa vain suu­ris­ta tuloista?

    Arvon­li­sä­ve­ro­kin on vähän huo­no vero, sil­lä kun ran­gais­taan nimen mukai­ses­ti lisä­ar­von tuottamista.

    Pää­omien (siis ei pää­omatulo­jen) verot­ta­mi­nen oli­si kaik­kein jär­ke­vin­tä, kos­ka täl­löin tehok­kaim­min lisä­ar­voa tuot­ta­va pää­oma hyö­tyi­si eni­ten, ja lais­ka, hyö­dy­tön pää­oma kuih­tui­si lopul­ta pois. Täs­sä on tie­tys­ti se vika, että pää­omat on lii­an help­po siir­tää vero­pa­ra­tii­sei­hin tai muut­taa kätei­sek­si pat­jan alle. Pat­jan alle pii­lo­tet­tua pää­omaa voi toki myös “verot­taa” infla­to­ri­sel­la rahan painamisella.

    Onnek­si on kiin­teis­tö­pää­oma, jota ei voi siir­tää mihin­kään. Kiin­teis­tö­ve­ron voi­ma­kas nos­ta­mi­nen ja vas­taa­vas­ti tulo­ve­ro­jen las­ke­mi­nen oli­si dynaa­mi­sin talous­te­ko mitä Suo­mes­sa voi­tai­siin tehdä.

  31. Vesa: Kar­keas­ti voi sanoa, että BKT:n kas­vu on ostet­tu velal­la ja vie­lä erit­täin tehot­to­mas­ti kun BKT:n kas­vu on ollut velan kas­vua alhai­sem­pi. Ilman lisä­vel­kaan­tu­mis­ta BKT:t ei oli­si joko kas­va­nut lain­kaan tai jopa laskenut.

    Ver­taat varal­li­suusar­vo­ja ja tuloar­vo­ja, vaik­ka toi­ses­sa on kyse raha­mää­räs­tä ja toi­ses­sa raha­mää­räs­tä per vuo­si. Sinun mukaa­si siis USA:n val­tion­vel­ka on kas­va­nut 10 000 mil­jar­dia vuo­des­ta 2008. Sama­na aika­na BKT on kui­ten­kin tah­kon­nut 4000 * 8 / 2 (olet­taen kar­keas­ti line­aa­ri­sen kas­vun, eks­po­nen­ti­aa­li­se­na tulee jon­kun ver­ran vähem­män) = 16 000 miljardia. 

    Toi­sek­si, mitä edes tar­koit­taa “BTK:n kas­vu on ostet­tu velal­la”? Se, että USA:n talous tuot­taa 4000 mil­jar­dia dol­la­ria hyvin­voin­tia enem­män joka vuo­si on sel­väs­ti­kin hyvä asia. 

    Ja kol­man­nek­si siis kuka sitä USA:n lai­naa pitää hal­lus­saan? Pää­osin USA:n omat elä­ke­ra­has­tot (esim. Social Secu­ri­ty Fund). Ulko­maa­lai­set tahot omis­ta­vat USA:n val­tion­ve­las­ta vain n. 6 bil­joo­naa dol­la­ria. Jos siis USA on vel­kaa pää­osin eri ame­rik­ka­lai­sil­le tahoil­le ja on samal­la kas­vat­ta­nut kan­san­ta­lout­taan reip­paas­ti, niin mikä täs­sä oikeas­taan on edes ongel­ma­na? Kan­san­ta­lou­den tasol­la­han ei tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa olla vel­kaa kellekään.

  32. Täy­tyy kyl­lä sanoa, että olen eri miel­tä Soi­nin­vaa­ran kanssa.

    Mik­si sääs­tä­mi­nen oli­si huo­no asia ja nime­no­maan kulu­tus­ky­syn­tä tavoi­tel­ta­vaa? Eikö myös inves­toin­ti­ky­syn­tä luo työ­paik­ko­ja yhtä lail­la. Sul­je­tus­sa talou­des­sa (esim koko maa­il­man talous) koko­nais­sääs­töt ja koko­nai­sin­ves­toin­nit ovat aina yhtä suu­ria, joten sääs­tö­jen kas­vu kas­vat­taa myös inves­toin­te­ja ja luo siten inves­toin­ti­ky­syn­tää. Inves­toin­neis­sa­han on lopul­ta kyse panos­tuk­ses­ta kulu­tuk­seen tulevaisuudessa.

    Soi­nin­vaa­ra tote­aa, että korot ovat mata­lal­la. Nimel­lis­ko­rot ovat tosi­aan hyvin mata­lat, mut­ta eikö sii­nä ole kyse enem­män tiu­kas­ta raha­po­li­tii­kas­ta ja sen aiheut­ta­mas­ta alhai­ses­ta inflaatiosta.

    Soi­nin­vaa­ra: “Täs­sä tilan­tees­sa kes­kus­pank­ki yrit­tää työn­tää narul­la ja syy­tä mark­ki­noil­le val­ta­vas­ti vel­ka­ra­haa. Se tuot­taa epä­va­kai­suut­ta ja asun­to­kuplia, mut­ta ei elvy­tä suhdanteita.”

    Täs­tä on myös eri miel­tä. Mik­si se aiheut­tai­si epä­va­kai­suut­ta? Jos kes­kus­pank­ki voi rahaa pai­na­mal­la saa­da asun­to­jen hin­nat nouse­maan, mik­sei se voi­si saa­da mui­ta­kin hin­to­ja nouse­maan? Mik­si kyse oli­si muu­ten­kaan kuplas­ta? Jos ker­ran oli­si ennus­tet­ta­vis­sa, että QE sai­si aikaan nime­no­maan asun­to­kuplan (eli hin­nat nouse­vat ensin mut­ta sit­ten taas putoa­vat), mik­si kukaan suis­tui­si mak­sa­maan asun­nois­ta kas­va­via hin­to­ja, jos ne kui­ten­kin tule­vat putoa­maan. Vai onko Soi­nin­vaa­ra ainoa ihmi­nen maa­il­mas­sa, joka kyke­nee ennus­ta­maan raha­po­li­tii­kan vai­ku­tuk­sen asun­to­jen hintoihin?

    Alla link­ki artik­ke­liin, jos­sa mal­lin avul­la perus­tel­laan, mik­si QE:lla voi aina nos­taa koko­nais­ky­syn­tää mie­li­val­tai­sen pal­jon “likvi­deet­tian­sas­ta” huo­li­mat­ta. (Tämä löy­tyi Aka­tee­mi­ses­ta talous­blo­gis­ta Pert­ti Haa­pa­ran­nan linkkaamana.)

    http://willembuiter.com/helifinal.pdf

  33. Ossi Sare­so­ja:

    Mik­si sääs­tä­mi­nen oli­si huo­no asia ja nime­no­maan kulu­tus­ky­syn­tä tavoiteltavaa?

    Ei mark­ki­na­ta­lous toi­mi säästämällä.

    Ihmi­sil­lä on sel­lai­nen has­su tapa, että kun rahaa on vähän, niin se kulu­te­taan niin tar­kas­ti kuin voi­daan, mut­ta kokonaan.

    Kun rahaa on pal­jon, niin ihmi­ses­tä tulee saita.

  34. Ossi Sare­so­ja: Eikö myös inves­toin­ti­ky­syn­tä luo työ­paik­ko­ja yhtä lailla. 

    Luo toki, mut­ta inves­toin­te­ja ei teh­dä ellei ole pak­ko. Pak­ko tulee joko lain­sää­dän­nös­tä tai kulutuskysynnästä.

  35. Samu­li Saa­rel­ma: Ver­taat varal­li­suusar­vo­ja ja tuloar­vo­ja, vaik­ka toi­ses­sa on kyse raha­mää­räs­tä ja toi­ses­sa raha­mää­räs­tä per vuo­si. Sinun mukaa­si siis USA:n val­tion­vel­ka on kas­va­nut 10 000 mil­jar­dia vuo­des­ta 2008. Sama­na aika­na BKT on kui­ten­kin tah­kon­nut 4000 * 8 / 2 (olet­taen kar­keas­ti line­aa­ri­sen kas­vun, eks­po­nen­ti­aa­li­se­na tulee jon­kun ver­ran vähem­män) = 16 000 miljardia. 

    Toi­sek­si, mitä edes tar­koit­taa “BTK:n kas­vu on ostet­tu velal­la”? Se, että USA:n talous tuot­taa 4000 mil­jar­dia dol­la­ria hyvin­voin­tia enem­män joka vuo­si on sel­väs­ti­kin hyvä asia. 

    Ja kol­man­nek­si siis kuka sitä USA:n lai­naa pitää hal­lus­saan? Pää­osin USA:n omat elä­ke­ra­has­tot (esim. Social Secu­ri­ty Fund). Ulko­maa­lai­set tahot omis­ta­vat USA:n val­tion­ve­las­ta vain n. 6 bil­joo­naa dol­la­ria. Jos siis USA on vel­kaa pää­osin eri ame­rik­ka­lai­sil­le tahoil­le ja on samal­la kas­vat­ta­nut kan­san­ta­lout­taan reip­paas­ti, niin mikä täs­sä oikeas­taan on edes ongel­ma­na? Kan­san­ta­lou­den tasol­la­han ei tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa olla vel­kaa kellekään.

    Pää­osin lisä­vel­kaan­tu­mi­nen on (Suo­mes­sa­kin) syö­mä­vel­kaa eli velak­si otet­tu raha tuot­taa huo­nos­ti kun se käy­te­tään kulu­tuk­seen ja lii­an suu­rel­ta osal­ta vie­lä ulko­mai­siin tuot­tei­siin ja pal­ve­lui­hin. Vel­kaan­tu­mi­nen tuot­ta­viin inves­toin­tei­hin oli­si ter­veem­pää. Syö­mä­vel­kaan­tu­va talous ei ole kes­tä­väl­lä pohjalla.

    Mie­ti­pä mitä tapah­tui­si BKT:lle (jul­ki­sil­le pal­ve­luil­le) jos jul­kis­ta vel­kaa jou­dut­tai­siin vaik­ka pakos­ta nyt net­to­mää­räi­ses­ti lyhen­tä­mään? Näin­hän tapah­tuu esim. jos uut­ta vel­kaa ei enää saa­da, jol­loin vuo­si­ta­sol­la jou­dut­tai­siin val­tion mak­sa­mis­ta pal­ve­luis­ta sak­si­maan vaik­ka­pa 10 mil­jar­dia (5 ali­jää­mää ja 5 lyhen­nys­tä)? Mis­tä otettaisiin?

    Suo­mea esi­merk­ki­nä käyt­täen vuo­des­ta 2008 on val­tion vel­ka kas­va­nut jotain 50 mil­jar­dia. BKT on kui­ten­kin alle vuo­den 2008 tason. Eikö tämä ole ongelma? 

    Vel­ka tulee siis jos­kus mak­set­ta­vak­si. Monia vasem­mis­to­lai­sia vel­kaan­tu­mi­nen huo­le­ta, kos­ka joku muu ne verot mak­saa joil­la vel­ka hoi­de­taan. Köy­häl­lä ei ole varal­li­suut­ta tai usein tulo­ja­kaan ja mene­tet­tä­vä­nä on lähin­nä tulon­siir­rot, varak­kaam­mal­ta ja/tai työ­tä teke­väl­tä verot­ta­jan kar­vai­nen käsi voi tar­peen tul­len puris­taa aina vähän lisää.

    Itse ajat­te­len lap­sia ja lap­sen­lap­sia jot­ka velat taval­la tai toi­sel­la jou­tu­vat hoi­ta­maan. Tai aina­han nyky­maa­il­mas­sa voi yksi­lö­ta­sol­la läh­teä val­tion vel­ko­ja pakoon ulko­mail­le. Paras­ta pitää rajat ja optiot auki.

    Jul­ki­sen velan korot ja pää­oma on mak­set­ta­va on se sit­ten vaik­ka oman maan elä­ke­läi­sil­le. Defaul­tin sat­tues­sa voi jää­dä eläk­keet mak­sa­mat­ta. Kan­nat­taa kysyä vaik­ka Krei­kas­ta kun siel­lä­kin val­tion­ve­las­ta mer­kit­tä­vä osa oli koti­mais­ta että oli­ko kor­kea vel­kaan­tu­nei­suus tai sen koti­mai­suus ongelma.

    Kau­hu­ku­va täl­le vel­ka­ve­toi­sel­le jul­kis­ten pal­ve­lu­jen yllä­pi­tä­mi­sel­le ympä­ri maa­il­maa on vel­ka­ha­no­jen sul­keu­tu­mi­nen ja/tai kor­ko­ta­son nor­ma­li­soi­tu­mi­nen. Tähän riit­tää esim. kun maan luot­to­kel­poi­suut­ta ale­taan epäi­le­mään. That’s when the s*** hits the fan.

  36. Vesa: Mie­ti­pä mitä tapah­tui­si BKT:lle (jul­ki­sil­le pal­ve­luil­le) jos jul­kis­ta vel­kaa jou­dut­tai­siin vaik­ka pakos­ta nyt net­to­mää­räi­ses­ti lyhen­tä­mään? Näin­hän tapah­tuu esim. jos uut­ta vel­kaa ei enää saa­da, jol­loin vuo­si­ta­sol­la jou­dut­tai­siin val­tion mak­sa­mis­ta pal­ve­luis­ta sak­si­maan vaik­ka­pa 10 mil­jar­dia (5 ali­jää­mää ja 5 lyhen­nys­tä)? Mis­tä otettaisiin?

    Ensin­nä­kin, mik­si sitä pitäi­si lyhen­tää? Syy, mik­si Kreik­ka jou­tui vel­ko­jen­sa kans­sa pulaan, oli se, että sil­le ei enää oltu val­mii­ta anta­maan vel­kaa, mikä joh­ti kor­ko­jen nousuun ja sitä kaut­ta vel­ko­jen yllä­pi­to tuli mah­dot­to­mak­si. USA:lla ei ole täl­lais­ta ongel­maa. USA:n val­tion vel­ka­kir­jo­jen kor­ko on täl­lä het­kel­lä alem­pi kuin se oli 2008, kun tämä velan­ot­to alkoi. Ja tär­kein teki­jä koron aset­ta­ja­na on kan­san­ta­lou­den tila, kos­ka lai­na­nan­ta­jat tie­tä­vät, että kos­ka val­tiol­la on oikeus verot­taa osa kan­san­ta­lou­des­ta, kan­san­ta­lou­den tila on tär­kein teki­jä sen suh­teen, miten val­tiol­le ollaan val­mii­ta anta­maan lainaa. 

    Toi­sek­si, USA:n koh­dal­la siis tuo net­to­ve­lan lyhen­tä­mi­nen tar­koit­tai­si sitä, että rahaa siir­tyi­si USA:n val­tiol­ta pää­osin ame­rik­ka­lai­sil­le tahoil­le, jot­ka pitä­vät sitä USA:n val­tion­vel­kaa. Näi­den taho­jen oli­si sit­ten kek­sit­tä­vä jotain muu­ta käyt­töä sil­le rahal­le, toden­nä­köi­ses­ti lai­nat­ta­va se eteen­päin yksi­tyi­sel­lä sektorilla. 

    Vesa: Vel­ka tulee siis jos­kus maksettavaksi.

    Ei. Kat­sot asi­aa yksi­tyis­ta­lou­den kan­nal­ta. Yksi­tyi­sen ihmi­sen elä­mä ja eten­kin työ­ura on raja­tun pitui­nen ja siten hänel­le ei kukaan antai­si lai­no­ja, joi­ta voi­si uusia loput­to­miin. Val­tion koh­dal­la näin ei ole. Val­tion lai­nan­ot­to­ky­ky perus­tuu sii­hen, että sen tulo­jen näh­dään kas­va­van ikui­suuk­siin. Ei ole mitään tiet­tyä vuot­ta, jol­loin val­tion pitäi­si olla lai­na­ton. Toi­nen jut­tu on se, että Suo­men jul­ki­nen sek­to­ri on oikeas­ti net­to­va­ral­li­suu­ten­sa suh­teen plus­sal­la.

    Vesa: Itse ajat­te­len lap­sia ja lap­sen­lap­sia jot­ka velat taval­la tai toi­sel­la jou­tu­vat hoitamaan. 

    Jos talous jat­kaa kas­vu­aan, kuten on koko kapi­ta­lis­ti­sen his­to­rian ajan teh­nyt, niin lap­sen­lap­sem­me ovat älyt­tö­män pal­jon rik­kaam­pia kuin me. Var­sin mal­til­li­nen 2%:n talous­kas­vu tar­koit­tai­si sitä, että 50:n vuo­den pääs­tä elä­vien ihmis­ten elin­ta­so oli­si yli 2.5‑kertainen mei­hin verrattuna. 

    Vesa: Tai aina­han nyky­maa­il­mas­sa voi yksi­lö­ta­sol­la läh­teä val­tion vel­ko­ja pakoon ulkomaille. 

    Kat­so­pa sitä link­kaa­maa­ni julk­sen sek­to­rin net­to­vel­kaan­tu­mis­pal­kis­toa. Aika vähis­sä ovat ne maat, jois­sa tilan­ne oli­si parem­pi kuin Suo­mes­sa. Käy­tän­nös­sä Suo­men edel­lä on vain ja ainoas­taan öljy­mai­ta ja me tie­däm­me aika hyvin, mitä nii­den tuloil­le taas tulee käy­mään sii­hen men­nes­sä, kun lap­sen­lap­sem­me ovat veronmaksajia. 

    Vesa: Kau­hu­ku­va täl­le vel­ka­ve­toi­sel­le jul­kis­ten pal­ve­lu­jen yllä­pi­tä­mi­sel­le ympä­ri maa­il­maa on vel­ka­ha­no­jen sul­keu­tu­mi­nen ja/tai kor­ko­ta­son normalisoituminen. 

    Esim. kes­kus­te­lun alai­ses­sa USA:ssa jul­ki­sen velan osuus BKT:stä on käy­tän­nös­sä sta­bi­loi­tu­nut. Se pomp­pa­si 2008–2010 aika vauh­dil­la, kun teh­tiin juu­ri niin kuin Key­nes halusi. Sen jäl­keen se ei juu­ri ole kas­va­nut. Jul­ki­sia pal­ve­lui­ta ei siis siel­lä pyö­ri­te­tä täl­lä het­kel­lä lainarahalla.

  37. Vesa: Rat­kai­su ei ole vero­tuk­sen lisää­mi­nen vaan jul­kis­ten meno­jen kutis­ta­mi­nen. Sama lää­ke pätee vel­kaan­tu­mi­sen saa­mi­seen hallintaan. 

    Mik­si ihmees­sä Ruot­sil­la menee sit­ten vuo­des­ta toi­seen niin hel­ve­tin pal­jon parem­min kuin Suo­mel­la, vaik­ka siel­lä on kor­keam­pi koko­nais­ve­roas­te ja suu­rem­pi jul­ki­nen sek­to­ri kuin Suomessa?

    Muu­ten­kin, kuten talous­tie­tees­sä on pan­tu mer­kil­le jo jon­kin aikaa sit­ten, talou­den avoi­muu­den ja jul­ki­sen sek­to­rin suu­ruu­den välil­lä on posi­tii­vi­nen kor­re­laa­tio. Mikä on täy­sin jär­keen­käy­pää: on poliit­ti­ses­ti varaa teh­dä sitä vapaa­kaup­pa­myön­tei­sem­pää ja antit­rum­pi­lai­sem­paa poli­tiik­kaa, mitä vähem­män äänes­tä­jät pel­kää­vät, että he sen seu­rauk­se­na val­lit­se­vas­sa talou­den rajus­sa menos­sa jää­vät huo­non onnen koit­taes­sa tyh­jän päälle.

    Samu­li Saa­rel­ma: En oikein usko, että siel­lä juu­ri­kaan tuol­la tulo­ta­sol­la näläs­tä kär­si­tään, vaik­ka sen uskon­kin, että kes­ki­luo­kan tulo­ke­hi­tys ei ole vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä ollut samaa tasoa kuin se oli jos­kus 1950–1960-luvuilla.

    No, tuo nyt oli vain reto­rii­kan oppi­kir­jois­ta tut­tu ns. lop­pu­nousu, jon­ka ei ollut tar­koi­tus enää liit­tyä nime­no­maan Yhdys­val­tain tilan­tee­seen eikä muu­ten­kaan olla kovin kir­jai­mel­li­ses­ti tulkittava.

  38. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Ei mark­ki­na­ta­lous toi­mi säästämällä.

    Mark­ki­na­ta­lou­des­sa (ja oikeas­taan muun­kin­lai­ses­sa talou­des­sa) sääs­tä­mi­nen on avai­na­se­mas­sa, kos­ka se mah­dol­lis­taa tuot­ta­vat investoinnit.

    ano­nyy­mi: Luo toki, mut­ta inves­toin­te­ja ei teh­dä ellei ole pak­ko. Pak­ko tulee joko lain­sää­dän­nös­tä tai kulutuskysynnästä.

    Sääs­tä­mi­nen tar­koit­taa väis­tä­mät­tä joko inves­toin­te­ja tai epä­sääs­tä­mis­tä jos­sain ja vas­taa­vas­ti inves­toin­nit vaa­ti­vat vas­taa­via sääs­tö­jä jos­sain. Säästämisessä/investoinnissa on vain kyse panos­ta­mi­ses­ta tule­vaan kulu­tuk­seen. Yri­tyk­set eivät tar­vit­se inves­toi­dak­seen pak­koa, vaan riit­tä­vän tuot­ta­va inves­toin­ti­mah­dol­li­suus riittää.

  39. Samu­li Saa­rel­ma: Ensin­nä­kin, mik­si sitä pitäi­si lyhen­tää? Syy, mik­si Kreik­ka jou­tui vel­ko­jen­sa kans­sa pulaan, oli se, että sil­le ei enää oltu val­mii­ta anta­maan vel­kaa, mikä joh­ti kor­ko­jen nousuun ja sitä kaut­ta vel­ko­jen yllä­pi­to tuli mah­dot­to­mak­si. USA:lla ei ole täl­lais­ta ongel­maa. USA:n val­tion vel­ka­kir­jo­jen kor­ko on täl­lä het­kel­lä alem­pi kuin se oli 2008, kun tämä velan­ot­to alkoi. Ja tär­kein teki­jä koron aset­ta­ja­na on kan­san­ta­lou­den tila, kos­ka lai­na­nan­ta­jat tie­tä­vät, että kos­ka val­tiol­la on oikeus verot­taa osa kan­san­ta­lou­des­ta, kan­san­ta­lou­den tila on tär­kein teki­jä sen suh­teen, miten val­tiol­le ollaan val­mii­ta anta­maan lainaa. 

    Lai­nan saa­mi­sen kan­nal­ta tär­kein ero Krei­kan ja USA:n välil­lä lie­nee kui­ten­kin se, että USA:lla on oma kes­kus­pank­ki (eli sete­li­pai­no), kun taas Krei­kal­la ei ole. Kuten ei muu­ten Suomellakaan. 

    USA:lle rahan­sa lai­naa­va ei peri­aat­tees­sa voi menet­tää raho­jaan 100%, vaan jos maa uhkai­si ajau­tua mak­su­ky­vyt­tö­mäk­si, niin vel­ka voi­tai­siin mak­saa uuni­tuo­reil­la sete­leil­lä. Joo, tie­ten­kin sii­tä seu­rai­si val­ta­va inflaa­tio ja mui­ta ongel­mia, jon­ka vuok­si vel­ko­jat menet­täi­si­vät osan sijoi­tuk­sis­taan, mut­ta eivät kaikkea.

    Kes­kus­pan­kin puut­tues­sa vel­ko­jat saa­vat rahan­sa, jos joku toi­nen lai­naa vie­lä hei­dän jäl­keen­sä, kun usko tähän kato­aa, niin lai­naa­mi­nen ei ole enää jär­ke­vää vaan uhkapeliä.

  40. Ossi Sare­so­ja: Sääs­tä­mi­nen tar­koit­taa väis­tä­mät­tä joko inves­toin­te­ja tai epä­sääs­tä­mis­tä jos­sain ja vas­taa­vas­ti inves­toin­nit vaa­ti­vat vas­taa­via sääs­tö­jä jos­sain. Säästämisessä/investoinnissa on vain kyse panos­ta­mi­ses­ta tule­vaan kulu­tuk­seen. Yri­tyk­set eivät tar­vit­se inves­toi­dak­seen pak­koa, vaan riit­tä­vän tuot­ta­va inves­toin­ti­mah­dol­li­suus riittää. 

    Kun ker­ran tuot­ta­vuus kas­vaa, nuo sääs­töt voi­vat hel­pos­ti tul­la työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sis­ta. Lisäk­si jos kyse on arvo­pa­pe­reis­ta tai joh­dan­nai­sis­ta tai eri­näi­sis­tä instru­men­teis­ta, nii­den arvon­muo­dos­tus voi olla lii­ke­voi­tois­ta riip­pu­ma­ton­ta ja perus­tua vaik­ka­pa arvioon tule­vas­ta talou­den tai mark­ki­nao­suu­des­ta, EKP:n rahan­pump­pauk­seen, val­tioi­den ja kulut­ta­jien vel­kaan­tu­mi­seen, jne. Fiat-rahal­la­han, ja siten myös koko­nais­ta­lou­del­la, ei ole peri­aat­tees­sa mitään kiin­te­ää arvoa vaan se mää­räy­tyy ihmis­ten odotuksista.

  41. Ossi Sare­so­ja: Mark­ki­na­ta­lou­des­sa (ja oikeas­taan muun­kin­lai­ses­sa talou­des­sa) sääs­tä­mi­nen on avai­na­se­mas­sa, kos­ka se mah­dol­lis­taa tuot­ta­vat investoinnit.

    Anteek­si, mut­ta inves­toin­nit teh­dään velal­la oli sit­ten kysees­sä kulut­ta­ja tai yritys.

  42. Ossi Sare­so­ja: Mark­ki­na­ta­lou­des­sa (ja oikeas­taan muun­kin­lai­ses­sa talou­des­sa) sääs­tä­mi­nen on avai­na­se­mas­sa, kos­ka se mah­dol­lis­taa tuot­ta­vat investoinnit.

    Juu­ri näin.
    Sama asia Talous­tie­teen oppikirjassa(Matti Poh­jo­la 2014): “Kulut­ta­mat­ta jätet­ty tulo on sääs­tä­mis­tä. Jos sääs­töt jäi­si­vät sukan­var­teen, kier­ros­sa ole­va tulo supis­tui­si. Yleen­sä sääs­töt kui­ten­kin sijoi­te­taan pank­kei­hin ja mui­hin rahoi­tus­lai­tok­siin. Ne välit­tä­vät sääs­töt käy­tet­tä­vik­si muu­al­la, esi­mer­kik­si yri­tys­ten inves­toin­tei­hin. Jos kaik­ki sääs­töt välit­ty­vät inves­toin­neik­si, kier­to­ku­lun mää­rä ei muu­tu. Tuo­tan­non raken­ne kyl­lä­kin muut­tuu tuo­tan­toon käy­tet­tä­vien hyö­dyk­kei­den — tuo­tan­to­hyö­dyk­kei­den — suun­taan. Ajan myö­tä tämä lisää tuo­tan­to­mah­dol­li­suuk­sia. Talous kasvaa.”

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tornberg.
    Oli­si­ko jär­ke­väm­pää vain siir­tää vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä koh­den arvon­li­sä­ve­roa ja periä tulo­ve­roa vain suu­ris­ta tuloista?

    Eikös tuo vain pahen­na ongelmaa?

    Pie­ni­tu­loi­sel­le nol­la­ve­ro­tus – muu­ta­ma kymp­pi, sata­nan kuus­sa lisää – tava­roi­den ja pal­ve­lui­den kal­lis­tues­sa ei ole mikään rat­kai­su, vaan entis­tä enem­män vähen­tää kulutusta. 

    Ehkä jon­kin tyyp­pi­nen varal­li­suus­ve­ro, jos­ta saa vähen­nyk­siä kulu­tuk­sen, lah­joi­tus­ten ja inves­toin­tien perusteella.

  44. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Anteek­si, mut­ta inves­toin­nit teh­dään velal­la oli sit­ten kysees­sä kulut­ta­ja tai yritys.

    Velak­si sijoit­ta­mi­nen vaa­tii sen, että joku muu, jol­ta lai­nan saat, sääs­tää. Sul­je­tus­sa talou­des­sa (esim koko maa­il­man talous) koko­nais­sääs­töt ja ‑inves­toin­nit ovat aina yhtä suu­ret. Tois­ta ei voi olla ilman toista.

    Avoin talous, kuten Suo­mi, voi toki inves­toi­da enem­män kuin sääs­tää (mikä tar­koit­taa vaih­to­ta­seen ali­jää­mää) tai sääs­tää enem­män kuin inves­toi (mikä tar­koit­taa vaih­to­ta­seen ylijäämää).

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tornberg.
    Oli­si­ko jär­ke­väm­pää vain siir­tää vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä koh­den arvon­li­sä­ve­roa ja periä tulo­ve­roa vain suu­ris­ta tuloista? 

    Mah­dol­li­ses­ti. Verot­ta­va tahol­la on tren­din­omai­nen yksik­kö­koon kas­vu havait­ta­vis­sa. Kun­nas­ta maa­kun­nak­si ja osa­val­tios­ta liit­to­val­tiok­si ja val­tios­ta valtioliitoksi.

    Kom­men­toin jos­kus tän­ne, tai aina­kin piti kom­men­toi­da, että:

    Pie­nen verot­ta­van tahon kan­nat­taa verot­taa vain tulo­ja. (Vähä­tu­loi­sen tai tulot­to­man puo­li­son on mie­le­käs­tä saa­da lisä­tu­lo­ja suo­raan suu­rem­pi­tu­loi­sen puo­li­son­sa palkasta.) 

    Suu­ren verot­ta­van tahon kan­nat­taa verot­taa vain kulu­tus­ta. Maa­il­man­dik­taat­to­rin kan­nat­tai­si antaa kaik­kien maa­il­man­sa talou­del­lis­ten toi­mi­joi­den toteut­taa vapaas­ti kaik­kea kuvi­tel­ta­vis­sa ole­vaa luo­vuut­taan hank­kia tulo­ja. Ja verot­taa vain kun nii­tä tulo­ja käy­te­tään eli kulutusta.

  46. Pörs­si­ro­mah­dus ensin vähen­si osto­voi­maa, teh­tai­ta sul­jet­tiin ja työt­tö­mäk­si jou­tu­nei­den osto­voi­ma laski. 

    Ja jos ihme­tyt­tää, miten pelk­kä pörs­si­kurs­sien romah­dus vai­kut­ti noin pal­jon, niin täy­tyy lisä­tä, että tuos­sa rytä­käs­sä kaa­tui pal­jon pank­ke­ja ja sii­nä hävi­si ihmi­sil­tä pal­jon rahaa. Kes­kus­pank­ki­jär­jes­tel­mä ja vakaut­ta­va tal­le­tus­pank­ki/­si­joi­tus­pank­ki-jaot­te­lu syn­tyi vas­ta kysei­sen laman seu­rauk­se­na. (Ja tuo jaot­te­lu­han sit­ten pois­tet­tiin vähi­tel­len vuo­den 2008 romah­duk­seen mennessä.)

  47. Vesa:
    Oxfa­min tuo­re raport­ti kah­dek­san rik­kaim­man omis­tuk­sis­ta ker­too samaa tarinaa. 

    Oxfa­min raport­ti oli oikeas­sa tren­dien suh­teen, mut­ta hei­dän mene­tel­män­sä las­kea vau­raus oli kuin teh­ty tilaus­työ­nä juu­ri tämän tren­din lii­oit­te­le­mi­sek­si. Sii­nä las­ket­tiin nimit­täin Omai­suus — Velat.

    Täl­lä las­ku­ta­val­la minun kal­tai­nen mii­nuk­sel­la elä­vä opis­ke­li­ja muut­tuu yhtäk­kiä yhtä köy­hem­mäk­si kun mer­kit­tä­vä osa ns. kehi­tys­mai­den väes­tös­tä. Ja perus­a­rit­me­tiik­ka­kin riit­tää osoit­taak­seen, että kuin mii­nuk­set las­ke­taan yhteen niin syn­tyy vie­lä mata­lam­pi luku. Maa­il­man köy­him­mät 20% ovat siis hyvin hel­pos­ti päi­hi­tet­tä­vis­sä, ei jopa, vaan eteen­kin yhteenlaskettuna. 

    Mie­les­tä­ni eriar­voi­suu­des­ta puhu­mi­nen tuloe­ro­jen kon­teks­tis­sa on erit­täin har­haan­joh­ta­vaa. Sen sijaan pitäi­si puhua val­ta­suh­teis­ta. Yhteis­kun­ta­luok­kien väli­set val­ta­suh­teet ovat se, mikä mah­dol­lis­taa tiet­ty­jen ihmis­ten vau­ras­tu­mi­sen mui­den kus­tan­nuk­sel­la. Ehkä paras esi­merk­ki tähän on kom­mu­nis­ti­nen Itä-Euroop­pa, jos­sa kai­kil­la oli sama palk­ka, mut­ta jos­sa puo­lu­een jäse­nil­lä oli mui­ta huo­mat­ta­vas­ti enem­män peli­va­raa “yhteis­ten” resurs­sien suh­teen. Täs­tä nääm­me, että nouse­vat tuloe­rot ovat pelk­kä symp­too­mi jol­lek­kin kon­kreet­ti­sem­mal­le ongel­mal­le, ja että nii­den kit­ke­mi­nen ei luul­ta­vas­ti joh­tai­si var­si­nai­siin ratkaisuihin.

    Rat­kai­suis­ta puheen ollen, Pro­tek­tio­nis­min ja key­ne­si­läi­sen talous­po­li­tii­kan yhdis­tel­mä saa­tai­si muut­taa talou­den kurs­sin perus­teel­li­ses­ti. Key­ne­si­läi­nen talous­po­li­tiik­ka vaa­tii tosin ymmär­tääk­se­ni suu­ria jul­ki­sia inves­toin­te­ja toi­miak­seen kun­nol­la. Pitäi­si siis löy­tää jokin sopi­va, pal­jon aikaa ja työ­tä vaa­ti­va, kohde…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.