Kategoria: Terveydenhuolto

Hanna Nohynek, Peloton (kirja-arvostelu)

Tar­tu­in mie­lenki­in­nol­la Ter­hi Hau­tamäen kir­joit­ta­maan THL:n ylilääkäri Han­na Nohynekin elämänkertaan.

Olin tutus­tunut Nohyneki­in THL:n koron­aepi­demi­an tor­jun­nan strate­gis­sa asiantun­ti­jaryh­mässä kok­sas­sa, jon­ka jäs­en­inä oli toinen tois­taan pätevämpiä ihmisiä ja näi­den lisäk­si siis minä. Tässä joukos­sa Han­na oli yksi vakuuttavimmista.

Han­na on myös jump­pa­maikkani Pent­ti Pupi Nohynekin tytär. Pupin ankaru­us ja vaa­tivu­us koros­tu­vat kir­jas­sa mon­een kertaan.
Tiemme ovat näköjään kohdan­neet Han­nan kanssa myös vuon­na 1982 Forssas­sa Koi­järvi-oikeu­denkäyn­nistä, jos­sa Han­na sai 20 päiväsakkoa ja minä 40.

Kir­ja vaikut­ti min­u­un suuresti, kos­ka Han­na on elänyt sel­l­aisen tiedemieselämän, jos­ta minä haaveilin ennen kuin poli­ti­ik­ka vei mukanaan. Jat­ka lukemista “Han­na Nohynek, Pelo­ton (kir­ja-arvostelu)”

En lakkauttaisi Lohjan synnytyksiä …

… jos min­ul­la olisi val­ta yksin päät­tää Suomen ter­vey­den­huol­losta. Sitä min­ul­la ei tietenkään ole. Olen yksi Helsin­gin edus­ta­jista HUS:in hal­li­tuk­ses­sa, mut­ta meitä sitoo omis­ta­jien eli Uuden­maan neljän hyv­in­voin­tialueen ja Helsin­gin kaupun­gin päät­tämä budjetti.

Ongel­man ydin on, että Suomes­sa hal­li­tus on päät­tänyt, että ter­vey­den­huoltoon käytetään Suomes­sa vähem­män rahaa kuin melkein kaikissa mei­hin ver­tailukelpoi­sis­sa mais­sa, vaik­ka ikärakenne on Suomes­sa van­husvoit­toinen, mikä lisää ter­vey­den­huol­lon tarvet­ta. Suo­ma­laisille siis riit­tää mui­ta huonom­pi ter­vey­den­huolto, totea­vat rahakirstun vartijat.

Toisaal­ta lain­säätäjien mukaan ter­vey­den­huol­lon palvelulu­paus on Suomes­sa ylel­lisem­pi kuin niis­sä mais­sa, jois­sa ter­vey­den­huoltoon tarvi­taan enem­män rahaa.

Tässä saat­taa hyv­in­voin­tialuei­den päät­täjät ja HUS:n hal­li­tuk­sen kinkkiseen tilanteeseen. Rahaa ei saisi käyt­tää enem­män kuin sitä on myön­net­ty, mut­ta hoidon saatavu­ut­ta koske­via lake­ja pitäisi silti nou­dat­taa. On laiton­ta pitää ketään odot­ta­mas­sa hoitoa yli kuusi kuukaut­ta. Eduskun­nan oikeusasi­amiehen päätök­sen mukaan hoidon hin­ta ei saa olla syynä jät­tää hoito anta­mat­ta, eli pri­or­isoi­da ei oikeas­t­aan saa, vaik­ka on pakko. Jat­ka lukemista “En lakkaut­taisi Loh­jan synnytyksiä …”

Sote-päättäjät pakotetaan rikkomaan lakia

Viime kok­ouk­ses­saan HUS:in hal­li­tus antoi vas­tauk­sen Ulla-Mai­ja Urhon val­i­tuk­seen HUS:n yhtymäkok­ouk­sen bud­jet­tipäätök­ses­tä. Valit­ta­jan mielestä päätös on laiton, kos­ka myön­netyn rahoituk­sen turvin HUS ei pysty­isi suo­ri­u­tu­man lakimääräi­sistä tehtävistään.

HUS:in rahatarpeet viimeisenä

HUS:in ase­ma rahan­jaos­sa on vähän han­kala. Val­tio antaa hark­in­tansa mukaan rahaa hyv­in­voin­tialueille. Uuden­maan erikois­ratkaisun vuok­si HUS ei saa rahaa lainkaan, vaan Uuden­maan viisi hyv­in­voin­tialuet­ta anta­vat sille rahaa omis­taan, jos eivät niitä itse tarvitse. Bud­jetista päätetään yhtymäkok­ouk­ses­sa tarvit­taes­sa äänestäen. Tästä asi­as­ta myös äänestet­ti­in, ainakin äänestet­ti­in bud­jetin varhaisem­mas­sa käsit­te­ly­vai­heessa. Helsin­ki ja Itä-Uusi­maa oli­si­vat anta­neet HUS:ille enem­män, mut­ta muut kolme (Län­si- ja Kes­ki-Uusi­maa ja  Ker­a­va-Van­taa) eivät siihen suostuneet.

Todet­takoon, että Ulla-Mai­ja Urho oli edel­lisel­lä vaa­likaudel­la HUS:n hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja – ei siis aivan kuka hyvänsä.

Olin valit­ta­jan kanssa samaa mieltä siitä, että HUS:n bud­jet­ti on lain­vas­tainen, kos­ka sen turvin HUS ei selviy­dy lak­isäätei­sistä velvoit­teis­taan. Val­i­tuk­sen kohde vain on väärä. Jos viisi hyv­in­voin­tialuet­ta oli­si­vat anta­neet enem­män omis­taan, ne eivät vas­taavasti olisi selvin­neet itse lak­isäätei­sistä tehtävistään. Val­i­tus olisi pitänyt osoit­taa val­tio­varain­min­is­ter­iölle, jon­ka niuk­ka rahal­in­ja pakot­taa rikko­maan lakia esimerkik­si hoitoon pääsya­joista. Kat­so­taan, mitä hallinto-oikeus asi­as­ta sanoo.

Muuten olen sitä mieltä, että HUS on Suomen sairaan­hoidon kru­u­nun­jalokivi. Maan paras osaami­nen on siel­lä. Jos tästä ei pide­tä huol­ta, osaami­nen heikke­nee koko maan tasolla.

Min­ua arve­lut­taa olla jäse­nenä HUS:n hal­li­tuk­ses­sa, kos­ka sil­loin joutuu kan­ta­maan vas­tu­un lait­to­muuk­sista, joille ei voi mitään. Syksyl­lä olin aika lähel­lä ilmoit­taa eroa­vani, mut­ta se olisi tun­tunut rintamakarkuruudelta.

Terveydenhuoltomme on halpaa

Hal­li­tus uhoaa, etteivät he anna liian vähän rahaa, vaan että hyv­in­voin­tialueet käyt­tävät sitä tehot­tomasti. Tämä olisi uskot­tavaa, jos Suomen ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä olisi kallis, mut­ta se on ver­tailukelpoisi­in mai­hin ver­rat­tuna hal­pa. Pohjo­is­maista vain Islanti selviää BKT:n näh­den yhtä pie­nil­lä menoil­la. Muut käyt­tävät selvästi Suomea enem­män rahaa. EU-maista Suomen alle pää­sevät vain Puolan, Unkarin ja Sloven­ian kaltaiset maat, joiden ter­vey­den­huoltoon en omaamme vai­h­taisi. Jat­ka lukemista “Sote-päät­täjät pakote­taan rikko­maan lakia”

Jättipäiväkoti on viruslinko

Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­to käsit­teli eilen Johan­na Nuorte­van aloitet­ta ped­a­gogis­es­ti perustel­lun päiväkodin ja koulun koon selvit­tämis­es­tä. Pon­ti­me­na aloit­teeseen oli jät­tipäiväko­tien rak­en­t­a­mi­nen, joi­ta moni vieroksuu. 

Puhuin­pa siitä minäkin. Suun­nilleen näin sanoin:

Min­ul­la on tähän kysymyk­seen vähän toinen näköko­h­ta, jon­ka myön­nän ole­van vähän viheliäinen.

Olin joskus viime vuosi­tuhan­nel­la Suomen akatemi­an ja Duodec­im-seu­ran jär­jestämässä kon­sen­suskok­ouk­ses­sa antibioot­tire­sis­tanssista. Kun antibioot­te­ja käytetään paljon, niiden teho heikke­nee, kos­ka bak­teer­it kehit­tyvät vas­tus­tuskykyisek­si niille. Siihen aikaan yksi merkit­tävä syy antibioot­tien käytölle oli las­ten kor­vat­ule­hduskierre, joiden juurisyy oli päiväkodeis­sa. Mitä suurem­pi päiväkoti, sitä parem­min tau­dit lev­iävät ihan vain kos­ka ollaan yhtey­dessä use­am­paan lapseen. Tätä tehokkaampia tau­tien levit­täjiä ovat vain varuskunnat.

Tar­tun­to­jen lev­iämistä voidaan yrit­tää estää suuris­sa päiväkodeis­sa osas­toimal­la ne niin, etteivät lapset eivätkä aikuisetkaan ole osas­to­jen välil­lä teke­mis­sä keskenään, mut­ta help­poa se ei ole. Lapset ovat aika vilkkai­ta ja uteliaita.

Kor­vat­ule­hduk­set ovat ikäviä, mut­ta eivät kovin paho­ja sairauk­sia, pait­si tietysti, jos kuu­lo vau­ri­oituu. Kansan­taloudelle ne mak­sa­vat van­hempi­en työstä pois­saolo­jen takia. Mut­ta kyse on myös vakavam­mista sairauksista.

Suo­mi on maail­man kärki­maa las­ten ykköstyypin dia­betek­sen yleisyy­dessä. Nyky­isin ykköstyypin dia­betestä pide­tään virus­in­fek­tion aiheut­ta­mana. Virus tuhoaa haiman insuli­inia tuot­ta­vat saarek­keet eli insulat.

Tämä kysymys on saanut min­ut suh­tau­tu­maan vähän vieroksuen jättipäiväkoteihin.

Hoitoalan työvoimapula johtuu palkoista

Päämin­is­teri Orpo perustelee sairaalaverkon karsin­taa sil­lä, ettei nyky­isi­in sairaaloi­hin riitä hoita­jia. Tämä sisältää ole­tuk­sen, että hoita­jat siir­tyvät jäl­jelle jäävi­in sairaaloi­hin, eli siis myyvät asun­ton­sa ja osta­vat uudet ja puolisokin löytää työ­paikan uudelta paikkakunnal­ta. Voi myös olla, että hoita­ja vai­h­taa alaa. Vaik­ka noin tapah­tu­isi, iloa kestäisi vain vuosi tai pari. Pääon­gel­maa se ei poistaisi. 

Kannattaako hoitajien muuttaa työn perässä?

Kos­ka muu­ton tulisi suun­tau­tua pääasi­as­sa muut­to­tap­pioalueelta kasvukeskuk­seen, asun­non vai­h­to on varsin kallis asia. Joutu­uhan siinä myymään hal­val­la ja osta­maan kalli­il­la. Jos työu­raa on jäl­jel­lä 15 vuot­ta, voi olla kan­nat­tavam­paa vaik­ka men­nä vielä huonopalkkaisem­paan työhön kau­pan kassalle.

Pääon­gel­ma on kuitenkin, että hoitoalal­la on liian vähän väkeä. Tilanne ei jatkos­sa parane, kun hoidet­tavia eli ikäih­misiä on enem­män ja suuri määrä hoito­henkilöitä siir­tyy itsekin eläkkeelle.

Se, ettei hoitoala houkut­tele nuo­ria, johtuu siitä, että alal­la mak­se­taan huono­ja palkko­ja suh­teessa vaa­di­tun koulu­tuk­sen pitu­u­teen ja suh­teessa mui­hin euroop­palaisi­in maihin.

Tätä taas ei ole tarkoi­tuskaan kor­ja­ta vaan jäädyt­tää ennalleen. Orpon hal­li­tus kaavaillee jopa lakia, jon­ka mukaan hoita­jien palkko­ja ei saa korot­taa ver­rat­tuna vien­tialo­jen palkkoi­hin. Kos­ka vien­tialoil­la on myös palkkaliuku­maa, jota julkisel­la puolel­la ei yleen­sä ole ollut, suun­nitel­mana on jopa alen­taa hoitoalan palkko­ja suh­teessa mui­hin palkkoi­hin. Jat­ka lukemista “Hoitoalan työvoima­pu­la johtuu palkoista”

Kokeneita lääkäreitä päivystyksiin!

Parikym­men­tä vuot­ta sit­ten Uudessa See­lan­nis­sa oli lääkäri­lakko. Kun jäl­keen­päin selvitet­ti­in sen vaiku­tus­ta poti­las­tur­val­lisu­u­teen, ilmeni, että poti­laiden kuolleisu­us oli lakon aikana laskenut. En tunne Uuden See­lan­nin lääkärei­den työ­markki­nakäytän­töjä, mut­ta lakos­sa oli­vat olleet lähin­nä nuoret lääkärit.

Uudessa See­lan­nis­sa, kuten meil­läkin, raskas päivystys­vas­tuu on nuo­ril­la lääkäreil­lä. Kun nämä oli­vat lakos­sa, päivystyk­seen tuli koke­neem­pia lääkäre­itä ja tulok­set parani­vat merkittävästi.

Kun Goo­glasin tätä asi­aa, löysin viit­teitä saman­laisi­in tulok­si­in muis­takin maista.

Van­ha sanon­ta kuu­luu, että ter­vey­den­huol­lon kallein väline on lääkärin kynä. Koke­mat­toman päivys­tävän lääkärin kynä näyt­tää ole­van eri­tyisen kallis.

Näyt­täisi siis ole­van hyvä, jos nuorten koke­mat­tomien lääkärei­den sijas­ta päivys­tävät lääkärit oli­si­vat koke­neem­pia ja nuoret lääkärit har­joit­telisi­vat helpom­mis­sa tehtävis­sä. Voisiko tämän toteut­taa ilman lakkoakin? Jat­ka lukemista “Kokenei­ta lääkäre­itä päivystyksiin!”