Olin eilen niin raivoissani hallituksen kyynisestä päätöksestä olla painottamatta korona-rokotuksia sinne, missä tautia on eniten, että katsoin viisaammaksi olla kirjoittamatta asiasta ennen kuin olen nukkunut yön yli. Raivoni ei kuitenkaan yhdessä yössä laantunut.
Hallitus siis ei päättänyt, ettei rokotusjärjestystä muutettaisi koskaan, mutta päätti, että se tehdään niin myöhään, ettei sillä ole enää mitään tehoa – jos siis tehdään lainkaan.
Sota-aikana valtionjohto joutuu tekemään päätöksiä, jotka merkitsevät omien kansalaisten hengen uhraamista, mutta rauhan oloissa sellaista ei pitäisi tehdä.
Demokratian kannalta olisi oikein, että kansalaiset tietäisivät päätöksen perustat ja kukin puolue kertoisi, mitä mikin puolue neuvotteluissa ajoi. Jotain kyllä tiedämme. Suomen keskustan vihamielinen asenne Helsingin seutua kohtaan on tunnettua, mutta yksin keskusta ei tätä päätöstä olisi voinut tehdä. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan RKP ja vihreät esittivät rokotusten ohjaamista asiantuntijalausuntojen mukaan. Televisioidussa haastattelussa Krista Kiuru (sd) ilmoitti säätytalon portailla rehellisesti, että hänen tavoitteensa on estää kohdentaminen hallinnollisella jarruttamisella, jossa hän on tunnetusti taitava. Hallituksen päätös vastasi Kiurun ennalta sanomaa. Oikeastaan siis vain Vasemmistoliiton kantaa on hämärän peitossa.
Hallituksen neuvotteluissa pöydällä olleet paperit eivät ole julkisia, mutta on täysin mahdotonta, etteivät ministerit olisi olleet tietoisia luvuista. Päätöksellään hallitus lisäsi tietoisesti tartuntoja, sairaanhoitojaksoja, tehohoitojaksoja ja kuolemia neljänneksellä.[1]
Todennäköisyyksien kautta tappaminen tuottaa kuolemia aivan yhtä paljon kuin teloittaminen, vaikka se ei siltä tunnu. Teloittamisesta se eroaa siinä, ettei ennalta tiedetä, ketkä tulevat kuolemaan. Se vastaa siis tavallaan sitä, että ampuu silmät kiinni väkijoukkoon.
Paljonko suomalaisia hallitus päätti uhrata? HUS:n Juha Tuominen arvioi Mediuutisissa kuolonuhreja tulevan kymmeniä tai ehkä satoja.
HUS:n kehittämisjohtaja Visa Honkanen taas arvioi ylimääräisten kuolemien määräksi vain kuusi. Luku tuntuu todella pieneltä, mutta selitys on lauseessa, ettei laskelmassa ole otettu huomioon laumasuojan vaikutusta. On siis otettu huomioon vain se, etteivät rokotuksen saaneet sairastu itse, mutta ei sitä, etteivät nämä tartuta muita. Tämä jälkimmäinen efekti on paljon merkittävämpi, koska se kertaantuu. Kun ei saa tartuntaa rokotetulta, ei tartuta myöskään itse ja niin edelleen. Itse asiassa rokotukset pääkaupunkiseudulla ja Turussa suojaavat tätä kautta myös muuta maata. Muualla maassa tartuttavuusluku on paljon alle yhden eli epidemia hiipuisi pois, ellei saisi täydennystä tautipesäkkeistä.
Paljonko hallituksen päätös tuottaa kuolemia riippuu tietysti siitä, miten uskomme epidemian kehittyvän. Jos epidemia kehittyisi räjähdyksenomaisesti niin, että huhtikuun 18. päivän tienoilla tartuntoja olisi jo 11 000, kuolemia olisi todella aiheutettu satoja. Minä olen epidemian suhteen paljon optimistisempi. Sanoisin, että hallitus aiheutti runsaat 20 kuolemaa.
Uhreja olisi siis yhtä paljon kuin oli Konginkankaan bussiturmassa. Tuossa Suomen maantieliikenteen pahimmassa onnettomuudessa kuoli 23 henkeä, kun bussi törmäsi paperirullalastissa olleen rekan perävaunuun ja paperirullat murskasivat matkustajia.
Myönnän, että vertaus on epäreilu. Konginkankaan bussiturma oli puhdas onnettomuus. Ei sitä kukaan tahallaan aiheuttanut.
[1] KRAR:n laskelmien mukaan tartuntamäärät olisivat alentuneet 21-23 prosenttia eli päätöksen sivuuttamien lisää niitä yli 25 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että 80 on 20 % vähemmän kuin 100, mutta 100 on 25 % enemmän kuin 80.
