Kokeneita lääkäreitä päivystyksiin!

Parikym­men­tä vuot­ta sit­ten Uudessa See­lan­nis­sa oli lääkäri­lakko. Kun jäl­keen­päin selvitet­ti­in sen vaiku­tus­ta poti­las­tur­val­lisu­u­teen, ilmeni, että poti­laiden kuolleisu­us oli lakon aikana laskenut. En tunne Uuden See­lan­nin lääkärei­den työ­markki­nakäytän­töjä, mut­ta lakos­sa oli­vat olleet lähin­nä nuoret lääkärit.

Uudessa See­lan­nis­sa, kuten meil­läkin, raskas päivystys­vas­tuu on nuo­ril­la lääkäreil­lä. Kun nämä oli­vat lakos­sa, päivystyk­seen tuli koke­neem­pia lääkäre­itä ja tulok­set parani­vat merkittävästi.

Kun Goo­glasin tätä asi­aa, löysin viit­teitä saman­laisi­in tulok­si­in muis­takin maista.

Van­ha sanon­ta kuu­luu, että ter­vey­den­huol­lon kallein väline on lääkärin kynä. Koke­mat­toman päivys­tävän lääkärin kynä näyt­tää ole­van eri­tyisen kallis.

Näyt­täisi siis ole­van hyvä, jos nuorten koke­mat­tomien lääkärei­den sijas­ta päivys­tävät lääkärit oli­si­vat koke­neem­pia ja nuoret lääkärit har­joit­telisi­vat helpom­mis­sa tehtävis­sä. Voisiko tämän toteut­taa ilman lakkoakin?

Huo­mat­ta­va osa päivys­tävistä lääkäreistä on vuokralääkäre­itä. Lehdis­sä on kauhis­tel­tu heille mak­set­tavia huip­puko­r­vauk­sia. Tätä paljon kalli­im­mak­si tulee hei­dän koke­mat­to­muuten­sa. Hoitovirheitä vält­tääk­seen he otat­ta­vat kalli­ita turhik­si osoit­tau­tu­via kokei­ta ja otta­vat poti­lai­ta turhaan sisään sairaalaan.

Kun vuokralääkärit eivät ole sairaalan palkkalis­toil­la, he eivät tai­da olla myöskään sairaalan pere­hdyt­tämiso­hjelmien piiris­sä, vaik­ka tästä en ole aivan varma.

Kokenei­ta lääkäre­itä ei voi pakot­taa päivystyk­si­in tai he karkaa­vat yksi­tyis­sek­to­rille. Heitä on siis houkutelta­va rahal­la. Tämä tietysti mak­saa, mut­ta niin mak­saa päivys­täjien koke­mat­to­muuskin. Rahan lisäk­si se mak­saa myös mah­dol­lis­ten hoitovirhei­den muodossa.

Joku hyv­in­voin­tialuei­den tai HUS:n excel-nikkari voisi laskea, kan­nat­taisi­vatko päivys­täjien koke­mus­lisät taloudel­lis­es­ti ja mikä olisi niiden vaiku­tus potilasturvallisuutteen?

Aja­tus­ta voisi kehit­tää niin, että päivystyk­sessä olisi sekä nuo­ria että kokenei­ta lääkäre­itä ja jälkim­mäiset opas­taisi­vat vaikeis­sa tapauk­sis­sa edellisiä.

21 vastausta artikkeliin “Kokeneita lääkäreitä päivystyksiin!”

  1. Lääkärei­den ja Lääkärili­iton moraa­likadon perään tässä pitäisi kysel­lä vihaiseen ääneen, mut­ta yhteiskun­ta ei halua edes liikaa mak­set­tu­ja palkko­ja rakaisin lääkäreiltä vaan vain hoita­jil­ta. Rahas­ta­vat yhteiskun­taa moraalit­tomasti, lob­baa­vat koulu­tus­määrät niin alas että voivat pyytää vajeen takia mitä tahansa palkkaa ja sit­ten keikku­vat pari tun­tia töis­sään hoito­jono­jen kas­vaes­sa. Kukaan poli­ti­ikas­sa ei uskalla suut­tua tästä niin että tulisi painet­ta muu­tok­selle. Se että lääkärei­den ei tarvitse mak­saa liika­palkko­jaan ker­too, että poli­itikot pitävät lääkäre­itä kavere­inaan samas­sa her­rahissis­sä ja suo­jel­e­vat näin omiaan.

    1. Kun annetaan mah­dol­lisu­us rahas­taa ihmis­ten tarvit­semil­la perus­palveluil­la, niin niil­lähän rahaste­taan. Muis­tu­tan taas ker­ran että kap­i­tal­is­mi ja markki­na­t­alous ovat kyl­lä hyviä renke­jä mut­ta huono­ja isän­tiä. Ohes­ta selviää kuin­ka krooni­nen lääkärip­u­la ja sen myötä julk­isten varo­jen rahas­tus on rak­en­tunut kokoomus­laisel­la ter­veyspalvelupoli­ti­ikalla. On pidet­ty lääkärei­den koulu­tus­määrät jatku­vasti liian pien­inä, leikat­tu julkises­ta ter­vey­den­huol­losta jatkuvil­la säästöo­hjelmil­la, syy­det­ty julk­isia varo­ja yksi­ty­isi­in ter­veys- ja hoiva­palvelui­hin ja jätet­ty panos­ta­mat­ta julkiseen peruster­vey­den­huoltoon mikä on johtanut sit­ten erikois­sairaan­hoidon kus­tan­nusten kasvu­un ja jatku­vaan kus­tan­nuskier­teeseen. Lääke tilanteen kor­jaamisek­si on tietysti se että kor­jataan ensik­si nuo virheet! Vas­ta sen jäl­keen kun isot lin­jat on kor­jat­tu, voidaan saa­da aikaisek­si todel­lisia paran­nuk­sia julkisen sek­torin lääkärei­den ja hoita­jien työoloi­hin. Myös niitä kokenei­ta sinne mis­sä heitä eniten tarvi­taan ja mis­sä he palvel­e­vat parhait­en myös yhteistä hyvää.

      Lääkärip­u­la | ”Kaik­ki vähänkin järkevät siir­tyvät vuokralääkäreik­si” – Näin Suo­mi rak­en­si itselleen kroonisen lääkärip­u­lan: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009835207.html

    2. Eipä ole oikein fik­sua yhteiskunnal­ta antaa lain­säädän­nöl­lä monop­o­li kir­jaimel­lis­es­ti elin­tärkeään toim­intaan ja sit­ten sietää täl­lä monop­o­lil­la rahas­tamista; tässä on päässyt käymään niin, että ter­vey­den­huoltoa on yksi­ty­is­tet­ty rahas­ta­jien ehdoil­la. Muuan ilmeinen keino tilanteen paran­tamisek­si olisi yksi­ty­isi­in ter­veyspalvelui­hin kohdis­tu­va vero, jon­ka tuot­to käytet­täisi­in julkisen ter­vey­den­huol­lon rahoit­tamiseen: aja­tus on tehdä yksi­tyiset palve­lut vähem­män kan­nat­taviksi ja sil­lä taval­la vähen­tää niis­sä toim­imisen houkut­tele­vu­ut­ta samal­la kun tästä saataval­la rahal­la saisi julkisel­la puolel­la toimis­es­ta houkut­tel­e­vam­paa. Vero voisi aluk­si olla sitä luokaa, että yksi­ty­is­lääkärikäyn­ti­in tulisi 20 € veroa, sääde­tään sit­ten vas­teen mukaan. Nythän ollaan kyl­lä tekemässä päin vas­toin kun yksi­ty­is­lääkärikäyn­tien kelako­r­vaus­ta nos­te­taan tuon ver­ran; tässä käynee niin, että käyn­nin hin­ta nousee tuon koro­tuk­sen ver­ran ja ain­oat hyö­tyjät ovat yksi­ty­is­ten palvelu­iden tar­joa­jat* samal­la kun lääkärip­u­la julkisel­la puolel­la pahe­nee (kos­ka yksi­tyisel­lä on muu­tok­sen jäl­keen entistä enem­män rahaa tar­jol­la) ja vähem­män mak­sukyky­is­ten poti­laiden ase­ma siten huononee.

      * täm­möi­nen sub­ven­tio ei muu­ta poti­laiden mak­sukykyä eikä palvelu­iden tarvet­ta so. poti­laat ovat valmi­ita mak­samaan net­tona saman kuin ennenkin; palvelun tar­joa­ja siis korot­taa per­imään­sä hin­taa sub­ven­tion ver­ran ja käärii sen liivei­hin­sä (vas­taa­van järkeilyn mukaan yllä esite­tyn kaltainen vero — anti­sub­ven­tio — ei muuten myöskään korot­taisi yksi­ty­ilääkärikäyn­nin hin­taa vaan olisi pois palvelun­tar­joa­jan viivan alta)

  2. Mik­si julkisel­la sek­to­ril­la yhä lääkärien päivävuoro­jen ulkop­uo­li­nen työ toteutetaan päivystyk­sil­lä sen sijaan, että työe­htosopimuk­sis­sa sal­lit­taisi­in jo alun­perin työ­sopimuk­sia, jois­sa lääkäri saisi vali­ta työa­jak­seen iltavuorot ja toinen lääkäri aamu­vuoron? Saati vuorotyön?

    Asi­as­ta on sil­loin täl­löin ollut hiukan puheen­vuoro­ja. Kuten:
    https://www.nly.fi/laakarit-vuorotoihin/
    Tai yli kak­si vuosikym­men­tä sit­ten jo:
    https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kuntatyonantaja-laittaisi-laakarit-vuorotyohon/1968664#gs.6dgfue

    Mut­ta yhä edelleen julkisen sek­torin lääkärien viralli­nen työai­ka on päivä­työ, ja muul­la ajalle tehty työ on päivystys­tä. Hoita­jil­la työe­htosopimus on ihan toisenlainen. 

    Mitä koke­muk­seen tulee, niin aku­ut­tilääketi­eteessä tosi­aan on niin, että koke­muk­ses­ta on iso etu hoito­tu­lok­si­in. Muuten olen­naisu­udet voivat men­nä ohi, ja hoidon rajal­lisia resursse­ja kohden­netaan herkem­min epäolen­naisuuk­si­in. Mut­ta ei koke­neet lääkärit halua tehdä päivävuoro­jen lisäk­si iltoisin vielä päivystysvuoro­ja. Jos koke­neet lääkärit halu­taan iltaisin aku­ut­ti­vas­taan­otoille, pitäisi myös sal­lia ilta­pain­ot­teiset työa­jat, jol­loin iltatyö ei tule päivä­työn päälle, vaan sen sijaan.

  3. Kuten edel­lä linkissä tode­taan, “Lääkärei­den sään­nölli­nen työai­ka on maanan­taista per­jan­tai­hin kel­lo 8:n ja 15–15.30 välil­lä. Vuorokau­den muut tun­nit ja viikon­lop­ut tehdään päivystys­tä eli var­al­laoloa ja ylityötä.”

    Olisi perustel­tua sal­lia työ­sopimuk­set, jois­sa julkisel­la sek­to­ril­la lääkärin työai­ka voisi olla myös vaik­ka klo 9–16.30 tai klo 10–17.30. Var­masti moni lääkäreistä tek­isi jopa mielum­min esimerkik­si jom­paa kumpaa edel­lä maini­tu­ista työa­joista kuin klo 8–15.30 työaikaa. Mut­ta työ­markki­na­jär­jestö­jen neu­vot­teluis­sa asi­at etenevät niin hitaasti, että tuskin sel­l­aista muu­tos­ta ainakaan 2020-luvul­la saadaan sovit­tua. Työ siir­tyy sit­ten enenevässä määrin yksi­tyiselle puolelle, jos­sa työa­jat saa sopia vapaammin.

    1. Olinkin tuos­sa kom­men­tis­sani väärässä. Työe­htosopimuk­sen sisältö on näköjään nykyään eri­lainen kuin mitä oli sil­loin, kun linkissä sit­er­aat­tu tek­sti on julka­istu. Uusim­mas­sa eli voimas­sa olevas­sa työe­htosopimuk­ses­sa lukee:

      “5 mom. Sään­nöl­lisen työa­jan sijoit­telu sopimuskaudel­la 1.5.2022–30.4.2025

      Työ­nan­ta­ja päät­tää sään­nöl­lisen työa­jan tarkoituk­sen­mukaises­ta sijoit­telus­ta arkipäiville maanan­taista torstai­hin klo 7.30–20.00 ja per­jan­taina klo 7.30–18.00, siten kuin palvelu­jen saatavu­us, resurssien parem­pi hyö­dyn­tämi­nen tms. syy tätä edellyttää.”

      Eli nykyään on sal­lit­tua tehdä myös muiden kel­lon­aiko­jen vuoro­ja. Pahoit­te­lut siitä, että jaoin van­hen­tunut­ta tietoa tuol­ta osin. Vuorotyö on yhä lääkärei­den työe­htosopimuk­ses­sa sal­li­ma­ton asia, mut­ta työe­htosopimus on eden­nyt kuitenkin siltä osin, että työpäivän saa sopia alka­maan sään­nöl­lis­es­tikin nykyään muul­loinkin kuin vain ihan aamusta.

      Työe­htosopimuk­set koske­vat työ- ja virka­suh­teessa ole­via. Oman fir­man kaut­ta asiantun­ti­jayrit­täjänä laskut­tavia yksi­ty­is­lääkäre­itä työn­tek­i­jöi­den työe­htosopimusten vaa­timuk­set eivät koske.

  4. Kokenei­den lääkärien palkkata­so on jo kohtu­ulli­nen, joten päivystys ei vält­tämät­tä nap­paa edes rahal­lisel­la kor­vauk­sel­la. Vapaa-ajal­lakin on hin­ta kun palkkata­so on riittävä.

    1. Joo. Eiköhän Soin­in­vaara ole itse kir­jois­saan kir­joit­tanut perus­teet, mik­si kokenei­ta lääkäre­itä ei ehkä päivystys nappaa.

  5. Ainakin HUS-alueen erikois­sairaan­hoi­dos­sa erikois­lääkärit on saatu pois päivystyk­sistä (jois­sa heitä oli run­saam­min vielä 10 v sit­ten) kur­jis­ta­mal­la päivystysolot. Yleis­lääkärille sopivia poti­lai­ta on vyöry­tet­ty erikois­sairaan­hoidon päivys­täjälle, poti­las­määrä on sen myötä räjähtänyt ja työn mielekkyys on laskenut. Lisäk­si aiem­pi kun­non yöle­po (24h työru­pea­mas­sa, jos­ta päivystys­tä tyyp­il­lis­es­ti 16,5 tun­tia, sai lev­ätä yöl­lä ainakin 5 tun­tia) on kor­vaan­tunut sil­lä että lep­oa saa pääsään­töis­es­ti vajaan 3 tun­tia, muu aika tehdään tauot­ta raskas­ta työtä väsyneenä. Syynä on tehostamis­päätösten lisäk­si mm. aku­ut­tilääketi­eteen tulon sotke­ma työn­jako, kun aku­ut­tilääkärei­den määrä onkin jäänyt odotet­tua pienemmäksi. 

    Ei ole yllät­tävää, että täl­laisel­la mallil­la saadaan päivys­tämään vain ne, jot­ka voidaan siihen pakot­taa (erikois­tu­vat lääkärit) sekä koke­mat­to­mia rahan perään ole­via sairaalan ulkop­uolisia (koke­mat­to­mia syys­tä mihin Osmokin viit­taa, se kor­vaus ei nykyään enää ole kovin hyvä ainakaan HUS:ssa).

    Ei se työhyv­in­voin­nin lisäämi­nen olisi kovin kallista suures­sa mit­takaavas­sa, mut­ta työ­nan­ta­jata­ho pitää sitä jostain syys­tä tyh­mänä tai tarpeet­tomana. Sekin aut­taisi, jos kehdat­taisi­in parem­min kään­nyt­tää klo 20–07 välil­lä pois kaik­ki, jot­ka eivät aivan vält­tämät­tä tarvitse hoitoa yöl­lä (tästä tipah­taisi ainakin kol­ma­sosa yön poti­laista pois, jos se tehtäisi­in tiukasti).

    1. Lisäk­si aiem­pi kun­non yöle­po (24h työru­pea­mas­sa, jos­ta päivystys­tä tyyp­il­lis­es­ti 16,5 tun­tia, sai lev­ätä yöl­lä ainakin 5 tun­tia) on kor­vaan­tunut sil­lä että lep­oa saa pääsään­töis­es­ti vajaan 3 tun­tia, muu aika tehdään tauot­ta raskas­ta työtä väsyneenä.

      Lääkärit vaa­ti­vat päivys­täjälle 24 tun­nin työpäivän sil­lä, että eivät suos­tu yöpäivys­täjän työpäivän alka­van klo 22 vaan vaa­ti­vat, että kaikkien lääkärei­den työpäivän on alet­ta­va klo 8 aamul­la, lop­puu se mil­loin hyvänsä.

      1. Niin, sil­lä taide­taan tavoitel­la mah­dol­lisim­man suuria yli­työko­r­vauk­sia, olkoot että tehdään töitä sit­ten silmät ristissä?

      2. Pitki­in 24 h työru­peami­in on monia syitä. Päivystysvuoro­jen määrä halu­taan pitää hal­lit­ta­vana (jos vuoro­ja jae­taan pienem­pi­in osi­in, tulee niitä kuukaudessa yhdelle lääkärille myös enem­män). Toisaal­ta jos edeltävä työpäivä on kokon­aan vapaa, ja tul­laan vain yök­si työhön, tarvi­taan päiväaikaista työtä varten kor­vaa­va työn­tek­i­jä sekä päivystysvuoro­ja edeltäväk­si että niiden jälkeisek­si päiväk­si, eli ns. päivystysko­r­vaa­jia tarvi­taan tuplamäärä. Tämä paikas­ta toiseen päivit­täin hyp­pivän päivystysko­r­vaa­jan työnku­va ei myöskään ole kovin houkut­tel­e­va, eli ymmär­ret­tävästi sitä työtä teke­vien määrä halu­taan min­i­moi­da. Silti nykyisen päivystystyön raskaus on ajoit­tain niin kohtu­u­ton­ta, että täl­laiseen on ollut paikoin jo men­ty, hyviä ja huono­ja puo­lia siinäkin. 

        Yhtä kaik­ki en näe miten tuo vas­taa sanomani ytimeen, että työnku­va on pilat­tu sil­lä taval­la, ettei se enää houkut­tele vapaae­htoisia erikois­lääkäre­itä rinki­in mukaan, vaik­ka täl­laista oli vielä merkit­tävis­sä määrin yli 10 v. sit­ten. Ja että rahal­lis­es­ti suh­teel­lisen pie­nil­läkin muu­tok­sil­la voitaisi­in muu­tos­ta työn houkut­tele­vu­u­teen saa­da aikaan, jos se olisi tavoitteena.

      3. Kyl­lä meil­lä ainakin yliopis­to­sairaalas­sa on nykyään niitä klo 22–8 (tai 9) vuoro­ja lauan­taisin ja sun­nun­taisin. Ennen tehti­in pidem­piä vuoro­ja. Itse tek­isin kyl­lä mielum­min 24 tun­nin vuoro­ja, niin ei tulisi kiin­nioloa niin usein. Enem­mistö kuitenkin halusi toisin, niin men­nään sit­ten näin.

  6. Kon­stit on mon­et, jos halu­taan niihin pere­htyä. Työsken­nel­lessäni Yhdys­val­lois­sa Geor­gian osaval­tios­sa Atlantas­sa, koin hyvin paljon toisen­laisia jär­jestelmiä, joil­la pyrit­ti­in ratkaise­maan samo­ja ongelmia, kuin me Suomes­sa nyt. Päivystyk­sessä oli sekä sisään tuleville poti­laille että ambu­lans­seille omat triage hoitajat.
    Jos kyseessä oli ambu­lanssi, niin he radiop­uhe­li­mal­la oli­vat yhtey­dessä omaan triage hoita­jaan tai lääkäri­in antaen poti­laas­ta vitaalit tiedot. Vas­tauk­se­na oli, että onko kyseisessä sairaalas­sa täl­lä poti­laalle päivysty­s­paikkaa vai ei. Ilman lupaa ei päässyt sisään. Ja perusti­eto­jen avul­la poti­laalle määrät­ti­in jo paik­ka ennen tuloa. Kaik­ki hen­gen­hädässä ole­vat pas­sitet­ti­in suo­raan elvy­tyshuoneeseen. Muut poti­laat triage hoita­ja ovel­la kon­trol­loi täy­del­lis­es­ti, vaik­ka ambu­lanssi oli jo sen tehnyt.
    Kävellen tule­vat jou­tu­i­v­at myös oman triage hoita­jan tutkit­tavak­si ennen kir­jaamista. Hän luokit­teli poti­laat mitat­tu­jen arvo­jen perus­teel­la, eikä mutu tun­tu­mal­la. Tärkeänä oli vihreä lin­ja, poti­laat, joil­la oli vähem­män vaivo­ja. Hei­dän tuli olla ulkona polik­linikalta puo­len­toista tun­nin kulues­sa. Muut ehtivät odot­taa paareil­la mon­imutkaisem­pia tutkimuk­sia ja hoito­ja. Meil­lä Suomes­sa kaik­ki odot­ta­vat peri­aat­teessa saman ajan, luku­un otta­mat­ta kiireel­listä hoitoa tarvit­se­vat. Nämä vihreät poti­laat tukki­vat päivystyk­sen ja työl­listävät eniten. Eniten, kos­ka heitä tutki­vat nuoret lääkärit ja poti­laat osaa­vat olla vaa­tivia. Edel­lä maini­tus­sa päivystyk­sessä käy noin 150 000 poti­las­ta vuodessa, eli keskimäärin 411. Suomes­sa vas­taa­vat luvut ovat nor­maal­isti vähän yli 100. Kan­nat­taisi tutkia muiden vas­taavaa toim­intaa har­joit­tavien toim­intat­apo­ja, meil­lä olla halukkai­ta tekemään kun­nol­lisia uudistuksia.

    1. var­masti tehokaam­man oloinen sys­tee­mi. Mut­ta julkisen puolen vas­taan­ot­to triage suomes­sa ainakin isois­sa kaupungeis­sa tapah­tuu puhe­limes­sa, jos­sa hoita­ja kuun­telee vaivan ja ker­too että turha tul­la kun ei oo päivystys asia. Se hie­man tuo­ta tehokku­useroa selittää. 

      Ter­vey­den­hoidon puolel­la olisi var­maan paljonkin kehitet­tävää. Mut­ta siihenkin pitää vara­ta bud­jet­tia ja aikaa. Niin var­maan vielä niiltä ihmisiltä joil­la on edes mah­dol­lisu­us olla näke­mys siihen miten se asia voisi olla paremmin.

  7. >   päivystyk­sessä olisi sekä nuo­ria että kokeneita
    >   lääkäre­itä ja jälkim­mäiset opastaisivat
    >   vaikeis­sa tapauk­sis­sa edellisiä

    Itse lait­taisin nuo koke­neet lääkärit tekemään ensim­mäisen arvion vaivan syys­tä ja hoidon tarpeesta, jon­ka jäl­keen poti­las jätetään tuon arvion kanssa jonot­ta­maan päivys­tävälle lääkärille.

    Täl­lainen kokenut «guru» näkee poti­laan vaivan muu­ta­mas­sa sekun­nis­sa eikä hänen aikaansa pidä käyt­tää lomakkei­den täyt­tämiseen ja resep­tien kir­joit­tamiseen. Tehtyään arvion, tämä guru jät­tää arvion kir­joit­tamisen hoita­jalle ja siir­tyy viereiseen vas­taan­ot­to­huoneeseen, jos­sa toinen hoita­ja on juuri viimeis­telemässä edel­lisen poti­laan arvion kir­jaamista, ja ottaa seu­raa­va poti­laan esitarkasteluun.

    Päivys­tävä lääkäri voi lähet­tää poti­laan takaisin gurulle, jos tilanne näyt­tää merkit­tävästi poikkea­van arvios­ta (esimerkik­si poti­las tiukasti vaatii nuorelta lääkäriltä huumere­septin kir­joit­tamista vaik­ka gurun esikat­sel­muk­ses­sa ei mitään sel­l­aista tul­lut esille).

    Vielä lopuk­si tämä guru silmäilee poti­laille määrä­tyt hoidot.

    On paljon eri­laisi­in vaivoihin erikois­tunei­ta huip­pulääkäre­itä vaik­ka heil­lä ei eri­ty­istä diplo­mia olisikaan. Nämä pitäisi vapaut­taa byrokra­ti­as­ta, jot­ta he voisi­vat keskit­tyä erityisosaamiseensa.

  8. Tuo “Geor­gian malli” on hyvä esimerk­ki siitä, että meil­lä pitäisi olla uskallus­ta muut­taa jär­jestelmää kun­nol­la sen sijaan että laas­taroidaan van­haa. Geor­gian mallin lisäk­si maail­mal­ta löy­tyy paljon muu­takin pohtimisen arvoista,

    1. Geor­gian malli lie­nee kehit­tynyt toimi­vak­si suurelle määrälle ampuma­haavo­ja ja voi siten sovel­tua hyvin etenkin pääkaupunkiseudulle tulev­ina vuosina.

  9. Oli­han vähän sekavaa tek­stiä tuo blogi. 

    Ei selvin­nyt kumpi nyt on se ongel­ma, se, että poti­laat kuol­e­vat päivystyk­sessä, vai se, että heitä ote­taan “turhaan” sairaalaan.

    Oleel­lisem­paa kai olisi saa­da nor­maali peruster­vey­den­hoito sille tasolle, että päivystyk­set eivät kuor­mit­tuisi jär­jet­tömästi. Kuor­mi­tus­ta vähen­täisi myös se, että päi­hderi­ip­pu­vaiset eris­tet­täisi­in AA-leireille ja että kadut ja muut paikat, mis­sä liiku­taan, pidet­täisi­in läpi tal­ven sulana. Tai ainakin van­hoille ihmisille tar­jot­taisi­in heillekin sopivia keino­ja hoitaa asiansa pois­tu­mat­ta kotoaan ja sitä suo­ras­taan tuputet­taisi­in sil­loin, kun keli on liukas.

    Ainakin tääl­lä mis­sä itse asun tuo triage-hoita­ja-sys­tee­mi on ollut käytössä ties miten kauan, kai 10 vuot­ta ainakin, ja toimii ihan hyvin, hoita­ja arvioi tilanteen ensim­mäisen ker­ran jo siinä, kun soi­tat ensi­a­pu­un. Jos tilanne on vaara­ton, hän voi antaa neu­vo­ja tilanteen hoita­misek­si. Usein se tietenkin on, että tuuhan näyt­tämään, niin kato­taan tarkem­min ja siinä sit­ten hoita­ja tai kak­si tekee ensiarvion heti sisään­tul­taes­sa ja jos tarvet­ta on enem­pään, sen jäl­keen lääkäri kun ehtii.

    Eli ainakaan meil­lä päin ei Geor­gian-malli paljon apua tuo, kun se jo on käytössä.

    Muu­toin tietysti jos on tarkoi­tus tehostaa toim­intaa siinä mielessä, että poti­laat saisi­vat nopeam­min ja parem­paa hoitoa, olisi se kai aloit­te­va analysoimal­la yllä ole­vaa tarkem­minkin, mitä tulee sisään ja miten hyvin hoito kunkin ryh­män kohdal­la onnis­tuu. Yllä­maini­tut ryh­mät ovat oman sat­un­naisen päivystyskäyn­tikoke­muk­seni ja lukemieni uutis­ten perus­teel­la aika suuri kuor­mit­ta­va tek­i­jä, mut­ta siel­lä voi olla muu­takin, kuten yksi­na­su­vien van­hus­ten kom­puroin­nit ja esim huono dia­betek­sen hoito koti­olois­sa, vaik­ka koti­hoitokin kävisi.

    Jos iäkkäämpiä kokenei­ta lääkäre­itä halu­taan päivystyk­si­in (itsel­lä kyl­lä erit­täin hyvät koke­muk­set nimeno­maan nuorista lääkäreistä), niin sit­ten se on lail­la, ase­tuk­sel­la tai ohjeel­la määrät­tävä, että vain tiet­ty osa saa olla alle jonkun koke­mus­ta­son. Muuten tulee taas erit­täin kalli­ik­si, jos lähde­tään rahal­la houkut­tele­maan ihmisiä, joil­la on per­he ja ikäkin jo vähän tuntuu.

  10. Orpon hal­li­tus on valitet­tavasti vaikeut­ta­mas­sa myös sitä että ylipäätään saataisi­in lääkäre­itä julkiseen ter­vey­den­huoltoon, varsinkin päivystyk­si­in ja perusterveydenhuoltoon.

    Jokainen var­masti halutes­saan ymmärtää miten teho­ton­ta kokon­aisu­u­den kannal­ta on kun lisätään 500 miljoon­al­la eurol­la yksi­ty­is­lääkäri­palvelu­iden Kela-kor­vauk­sia. Ensin­näkin se hajaut­taa palvelui­ta entis­es­tään, on tulon­si­ir­to sekä hyvin toimeen­tuleville, niille jot­ka jo muutenkin käyt­tävät yksi­ty­isiä ter­veyspalvelui­ta, että ter­veysyri­tyk­sille jot­ka sit­ten houkut­tel­e­vat lääkäre­itä julkiselta puolelta tuol­laa rahal­la yksi­tyiselle puolelle, vaik­ka oikeasti tarve olisi julkises­sa peruster­vey­den­huol­los­sa. Eli sin­imus­tan hal­li­tuk­sen toimet vain pahen­ta­vat tilannetta. 

    Argu­mentin, että Kela-kor­vausten nos­to vähen­tää julkisen sek­torin kuor­maa ja siten aut­taisi paran­ta­maan tilan­net­ta, ont­tous pal­jas­tuu siitä ettei hal­li­tus kykene anta­maan edes arvioi­ta siitä kuin­ka mon­ta ter­veyskäyn­tiä tuo 500 milj.€ tuo lisää yksi­tyiselle puolelle ja vähen­tää julkisen kuor­maa. Ei kykene eikä halua ker­toa mitään lukua kos­ka niin kus­tan­nuste­ho­ton tuo tuki on. Se on puh­das tulon­si­ir­to niille jot­ka jo nytkin käyt­tävät yksi­ty­isiä ter­veyspalvelui­ta ja tuki yksi­ty­isille ter­veyspalvekuiden tuot­ta­jille. Jos se edes teo­ri­as­sa oli järkevä, niin sen pitäisi vähen­tää julkisen puolen kuor­maa vähin­tään noin 4 miljoon­al­la käyn­nil­lä sen lisäk­si mitä jo nyt käytetään yksi­ty­isiä palvelui­ta. No niin ei tietenkään käy, vaan jokaiselle lisäkäyn­nille tulee veron­mak­sajille aivan pos­ke­ton hin­ta. Että sel­l­aista talousosaamista ja fiskaa­likon­ser­vatismia kokoomuk­ses­sa, per­su­is­sa, RKP:ssä ja KD:ssä.

    Olen ollut jo kauan sitä mieltä ettei hyv­in­voin­ti­val­tio kestä kokoomus­laista poli­ti­ikkaa jos­sa rahaa ohjataan kaik­keen muuhun kuin hyv­in­voin­ti­val­tion peruste­htävi­in. Kokoomuslainen/perussuomalainen ide­olo­gia jos­sa hyvä­tu­loiset ja varakkaat eivät suos­tu enää elämään omil­laan, vaan vaa­ti­vat kaik­keen tukia ja rahas­ta­vat verovaro­ja kuin viimeistä päivää kun pää­sevät val­taan, on aivan sairas. Tuolle ahneis­tolle ei tun­nu tosi­aankaan riit­tävän mikään! Kuolkoon muut vaan jonoi­hin, kun­han minä,minä, minä. Sairas­ta tosiaan!

    Sen sijaan että pienen­net­täisi­in esimerkik­si alko­holi­hait­to­ja jot­ka kuor­mit­ta­vat ter­vey­den­huoltoa, niin noi­ta hait­to­jakin halu­taan vaan lisätä lisäämäl­lä alko­holin saatavu­ut­ta ja sitä myöten lisätä kulu­tus­ta hait­toi­neen. Jos jollekin on liian vaikeaa han­kkia nyky­isin juo­mansa, niin täy­tyy sanoa että hänel­lä on ainakin jonkin­lainen alko­ho­lion­gel­ma ja sil­loin kan­nat­taisi pysähtyä miet­timään ainakin omaa suhdet­taan alko­holi­in vaik­ka ei muista välit­tisikään. Mie­lenki­in­toista kuin­ka alko­ho­lion­gel­maisia tun­tu­vat ole­van jo kris­til­lisetkin. Niin se viina vaan houkut­taa, pienessä pöh­nässä kestää vaik­ka mitä. Niin­hän ne Venäjälläkin.

  11. Kat­sot­tuani ter­vey­den­huoltoa mon­elta kannal­ta sisältä päin myös AMK:n ja yliopis­ton kannal­ta, julki­nen poti­lastyö mak­saa karkeasti 27 h, jol­la saadaan 10 h varsi­naista poti­latyötä. Työn­tek­i­jän odotu­sai­ka ja hallinto­työ vievät 17 h. Tämä ei vielä sisäl­lä yleisku­lu­ja, jot­ka nos­ta­vat kus­tan­nuk­sen karkeasti 37 h, 10 h poti­lastyötä kohti. Mitä tuo 17 h sit­ten on? Jokainen päätös ja toimen­pide on esi­henkilön hyväksyt­tävä. Use­at toimen­piteet edel­lyt­tävät esi­henkilön hyväksyn­tää ennen toim­intaa, osa jälkikä­teen. Tästä seu­raa odotu­saikaa ja kir­jaustyötä. Esi­henkilöt tekevät vuoro­ra­portin, jon­ka hyväksyy seu­raa­van tason esi­henkilö, jot­ka tekevät vielä korkeam­man tason raportin, joka jälleen hyväksytään. Esi­henkilöl­lä voi olla vain pieni määrä alaisia, kos­ka valvon­taa ja hyväksyn­tää on paljon. Taso­ja on mon­ta, joten tästä valvon­nan toteut­tamis­es­ta ja ketjut­tamis­es­ta ker­tyy noin 17 tun­tia lisäkus­tan­nus. Tämä on se paljon puhut­tu byrokra­tia, poti­lasti­eto­jär­jestelmät ja muut hallinto-ongelmat.

    Julkisen sek­torin henkilökun­ta on täysin sosial­isoitunut tähän johtamis­malli­in ja siir­tyessään ope­tuste­htävi­in jär­jestävät organ­isaa­tion tämän mallin mukaisek­si myös yliopis­tossa ja AMK:ssa vaik­ka siihen ei ole mitään tarvet­ta. Tätä mallia yritetään toteut­taa jopa yliopis­ton rehtori­ta­sol­la varsin huonol­la men­estyk­sel­lä. Kun tälle henkilökun­nalle ehdot­taa mui­ta johtamis­mall­e­ja ovat he täysin takalukossa.

    Yksi­tyi­nen ter­vey­den­huolto tekee vas­taavaa työtä korkeasti 12 h kus­tan­nuk­sel­la 10 h poti­lastyötä kohti. Yleiskus­tan­nus­lisäl­lä lop­putu­los on 22 h. Lain­säädän­tö ei edel­lytä julkisen sek­torin 100% valvon­taa use­al­la organ­isaa­tio­ta­sol­la. Se on vain ajan saatossa muo­dos­tunut käytän­tö, johon sosial­isoi­tu­mi­nen on vah­val­la tasolla.

    Keskustel­tuani use­an henkilön kanssa tästä ongel­mas­ta vuosien var­rel­la olen kyl­lä pes­simisti julkisen sek­torin suh­teen. Kus­tan­nu­songel­man ratkaisu on ter­vey­den­huol­lon tuotan­non yksi­ty­istämi­nen. Vuoro­jen jär­jestelem­i­nen, vero­tus­ratkaisut vain kaik­ki lisää­vat byrokra­t­ian määrää ja kus­tan­nuk­sia. Byrokra­ti­aa ei voi kor­ja­ta byrokra­ti­aa lisäämäl­lä. Sen voi kor­ja­ta vain byrokra­ti­aa vähentämällä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.