Kategoria: sote

Jäähyväiset HUS:lle (1) Menokehys

Eilen maanan­taina olin elämäni viimeisen ker­ran HUS:in hal­li­tuk­ses­sa – toden­näköis­es­ti. Se varaus on tehtävä, että jos yhtymäkok­ous ei saa vahvis­te­tuk­si seu­raa­jani val­in­taa eikä nykyi­nen vara­jäse­neni pääse kok­ouk­seen, ei sitä paikkaa voi tyhjäk­sikään jättää.

Jätin paikkani protestik­si yhtymäkok­ouk­sen päätök­ses­tä HUS:n meno­raamik­si. Tämä asetel­ma vaatii sel­ven­tämistä niille, jot­ka eivät tunne ter­vey­den­huol­lon rahoitusta.

Hyv­in­voin­tialueet saa­vat rahoituk­sen­sa val­ti­ol­ta könt­tä­sum­mana. Sil­lä rahal­la niiden on huole­hdit­ta­va sekä peruster­vey­den­huol­loista että erikois­sairaan­hoi­dos­ta. Rahaa niiltä menee myös sosi­aal­i­huoltoon ja palo- ja pelastustoimeen.

Uudel­la­maal­la raken­nel­ma on toinen. Uusi­maa jakau­tuu viiteen hyv­in­voin­tialueeseen, joista Helsin­ki muo­dostaa yhden. Helsingis­sä ei ole erik­seen alue­val­tu­us­toa, vaan kaupung­in­val­tu­us­to huole­htii sen tehtävistä, mut­ta sote-rahat tule­vat Helsingillekin val­ti­ol­ta. Jat­ka lukemista “Jäähyväiset HUS:lle (1) Menokehys”

Eroan HUS:n hallituksesta

HUS:n yhtymäkok­ous on tänään päät­tänyt vähen­tää HUS:n vuo­den 2025 menoke­hys­tä vielä läh­es 44 miljoon­al­la eurol­la ver­rat­tuna niihin kar­mai­se­vi­in lukui­hin, joi­ta käsit­te­limme viime hal­li­tuk­sen kok­ouk­ses­sa. Yhtymäkok­ouk­sen muo­dosta­vat Helsin­gin ja Uuden­maan neljän hyv­in­voin­tialueen edustajat.

En tiedä, miten vaa­di­tut säästöt tul­laan toteut­ta­maan, mut­ta suu­ru­us­lu­okas­ta ker­too jotain se, että 44 miljoon­aa euroa vas­taa läh­es 900 sairaan­hoita­jan palkkauskustannuksia.

HUS:n hal­li­tuk­sen toim­intaa määrit­tää pait­si menoke­hys, myös lain vaa­timuk­set hoito­taku­us­ta ja ihmis­ten oikeud­es­ta saa­da hoitoa sairauksiinsa.

Kat­son, että yhtymäkok­ouk­sen päätösten jäl­keen HUS:n hal­li­tus ei voi edes teo­ri­as­sa toimia lakia rikko­mat­ta. Lisäk­si HUS on Suomen ter­vey­den­huol­lon kru­u­nun­jalokivi, joka vas­taa vaa­tivim­mas­ta erikois­sairaan­hoi­dos­ta kaikille suo­ma­laisille ja jon­ka surkas­tut­tamista en pidä viisaana.

En halua kan­taa vas­tu­u­ta päätök­sistä, joi­ta en hyväksy. Sik­si olen päät­tänyt ero­ta HUS:n hallituksesta.

Tilanne on vähän saman­lainen kuin osakey­htiössä, jos­sa omis­ta­jat vaa­ti­vat yhtiön hal­li­tus­ta rikko­maan lakia yhtiön talouden pönkit­tämisek­si. Sil­loinkaan yhtiön hal­li­tuk­sen jäsenet eivät voi men­nä omis­ta­jien selän taakse ja sanoa, että en minä vaan omis­ta­jat. Hal­li­tuk­sen jäsenet ovat juridises­sa vas­tu­us­sa lain rikkomis­es­ta, elleivät eroa.

Demokra­ti­as­sa voidaan tietysti päät­tää, että sairai­ta hoide­taan vähem­män ja huonom­min, elleivät nämä mak­sa itse hoitoaan. Mon­es­sa maas­sa näin tehdäänkin. Sil­loin pitää kuitenkin myös päät­tää näin. Nyt meil­lä laki takaa oikeu­den laadukkaaseen hoitoon määräa­jas­sa, mut­ta ter­vey­den­huol­lon rahoi­tus ei vas­taa sitä, mitä laki lupaa. Se saat­taa HUS:n hal­li­tuk­sen ja ehkä myös jotkut hyv­in­voin­tialuei­den hal­li­tuk­set kohtu­ut­tomaan tilanteeseen.

Jos halu­taan, että Suomes­sa käytetään sairaan­hoitoon merkit­tävästi vähem­män rahaa kuin ver­tailukelpoi­sis­sa mais­sa, pitää lake­ja oikeud­es­ta hoitoon muut­taa vas­taa­maan supis­tet­tua rahoi­tus­ta. Aivan vähäiset rajauk­set eivät riitä, vaan pitäisi päät­tää jostain sen kokois­es­ta kuin että nykyaikaisia syöpähoito­ja ei anneta yli 65-vuo­ti­aille, elleivät nämä mak­sa hoitoaan itse. En usko, että suo­ma­laiset hyväksy­i­sivät täl­laista, en minä ainakaan hyväksyisi.

Muistelmista pois jätettyä: VM:n pöhkö tuottavuusmittari

Muis­telmis­tani Voit­to­ja ja tap­pi­oi­ta jäi pakos­ta pois paljon asioi­ta. Julkaisen niitä blogillani niin paljon kuin jaksan.

Toimin perus­palve­lu­min­is­ter­inä vuosi­na 2000–2002. Tuol­loin VM julk­isti tiedon, että sairaaloiden tuot­tavu­us olisi laskenut lyhyessä ajas­sa merkit­tävästi ja vaati toimia.

Tieto tun­tui minus­ta kum­malliselta, sil­lä eri­tyis­es­ti kirur­gias­sa oli otet­tu merkit­täviä aske­lia toimin­nan tehostamisek­si siir­tymäl­lä päivä- ja lyhytkirur­giaan.  Kos­ka täl­laiset laskel­mat oli­vat min­un osaamisaluet­tani, pyysin laskel­mat itselleni.

Kävi ilmi, että VM:n käyt­tämä mit­tari oli varsin bru­taali. He lask­i­vat yksinker­tais­es­ti vain sairaalapäivän, tai oikeas­t­aan sairaalayön hin­taa. Tuo tuot­tavu­u­den ”lasku” joh­tui juuri tuos­ta kirur­gian kehi­tyk­ses­tä kohti päivä- ja lyhytkirur­giaa. Kehit­tyneem­mil­lä tavoil­la poti­laaseen ei tarvin­nut tehdä niin isoa reikää, minkä seu­rauk­se­na hänet voiti­in kotiut­taa heti tai ainakin seu­raa­vana päivänä. Ennen sairaalas­sa maat­ti­in viikko tai kak­si toipumas­sa. Sairaalayöpymisiä tuli vähem­män, minkä seu­rauk­se­na VM:n mit­tari oli punaisel­la, kos­ka itse toimen­pide mak­soi yhtä paljon tai läh­es yhtä paljon.

Vähän fik­sumpi mit­tari olisi osoit­tanut tuot­tavu­u­den merkit­tävää nousua.

 

Laintulkintaan pitäisi olla oikotie

Pitäisi olla nopeampi tapa selvit­tää korkeim­man hallinto-oikeu­den tulk­in­ta voimas­sa olev­as­ta laista. Nyt ennakko­ta­pauk­sen saamiseen voi kulua vuosia. 

HUS:n hal­li­tuk­sen päätök­ses­tä lakkaut­taa syn­ny­tyk­set Loh­jal­la on valitet­tu lukuisin perustein. Mui­hin on help­po vas­ta­ta, mut­ta yksi val­i­tus­pe­rus­ta on ongel­malli­nen. Vedot­ti­in HUS:n hal­li­tuk­ses­sa istu­vi­in jäävei­hin jäseni­in. Vähän täl­lais­es­ta on ennakko­ta­paus, jos­sa hallinto­tuomiois­tu­in on toden­nut jääviy­den, joskaan se ei ole suo­raan verrannollinen.

Päätök­seen jääviy­det eivät vaikut­ta­neet, pikem­minkin päin­vas­toin. Jääviksi epäilleet äänes­tivät pääosin päätöstä vas­taan. Taval­laan se osoit­ti hei­dän ase­mansa kun­nan­hal­li­tuk­ses­sa ja hyv­in­voin­tialuei­den hal­li­tuk­ses­sa vaikut­ta­neen hei­dän kan­toi­hin­sa, mut­ta niin olisi vaikut­tanut asuin­paikkakin. Jat­ka lukemista “Lain­tulk­in­taan pitäisi olla oikotie”

Lohjan synnytykset loppuvat 2026

HUS:n hal­li­tus päät­ti tänään siirtää Loh­jan syn­ny­tyk­set lähin­nä Jorvi­in ja Nais­ten­klinikalle. Ratkai­se­va äänestys kos­ki demarien esi­tys­tä päätök­sen lykkäämis­es­tä yli kesän, jot­ta saataisi­in koke­mus­ta Loh­jan syn­ny­tys­ten kesätauosta.

Pidin demarei­den esi­tys­tä vähän hal­pa­maise­na vas­tu­un vält­te­lynä, sil­lä hekin myön­sivät, että esi­tys syn­ny­tys­ten lakkaut­tamis­es­ta Loh­jal­la vuon­na 2026 on järkevä. Halu­si­vat vain asian näyt­tävän siltä, että kokoomus, vihreät ja yliopis­to ajoi­vat päätök­sen. Lop­ul­ta äänestet­ti­in myös hylkäämis­es­tä, jol­loin osa demareista sen­tään äänesti syn­ny­tys­ten lakkaut­tamisen puolesta.

Kan­natan kyl­lä kaiken tiedon han­kkimista päätök­sen­teon tuek­si, mut­ta tuo lykkäys yli kesän ei olisi voin­ut tuo­da tietoa siitä, miten tämä suun­nitel­tu syn­ny­tys­ten siir­to vuon­na 2026 toimisi. Vuon­na 2026 on käytössä lisäka­p­a­siteet­tia sekä Jorvis­sa että nais­ten­klinikalla. Ensi kesänä sitä ei ole. Sik­si olen vähän huolis­sani siitä, miten ensi kesästä selvitään. Tästä kesä­su­lus­ta HUS:n hal­li­tus ei ole päät­tänyt, vaan sen päätök­sen on tehnyt johtajaylilääkäri.

HUS muut­taa yksiköi­den­sä työn­jakoa radikaal­isti. Sen yksi­tyisko­htaisem­pi suun­nit­telu vaatii aikaa. Jos päätös olisi lykät­ty syysku­ulle, yksi­tyisko­h­tien suun­nit­telu­un olisi jäänyt vähem­män aikaa. Ei epä­var­muus olisi ollut myöskään mukavaa henkilökun­nan osalta, jon­ka pitää päät­tää, mis­sä aikoo olla töis­sä vuodes­ta 2026 läh­tien ja mis­sä asua.

Lohjan ja Porvoon sairaalat lyhentämään leikkausjonoja

Kir­joitin 26.3.2024 täl­lä blogilla, että en ajaisin Loh­jan syn­ny­tys­ten lakkaut­tamista, jos meil­lä olisi vero­tu­soikeus. Säästöt ovat niin vähäisiä, että per­imäl­lä viisi euroa vuodessa uus­maalaisil­ta voitaisi­in tämä päätös jät­tää tekemät­tä. Nyt olen asi­as­ta toista mieltä. Suun­nitel­mal­la on nimit­täin pääasial­lise­na tavoit­teena lyhen­tää lait­toman pitk­iä hoito­jono­ja. Jat­ka lukemista “Loh­jan syn­ny­tyk­set lop­pu­vat 2026”

En lakkauttaisi Lohjan synnytyksiä …

… jos min­ul­la olisi val­ta yksin päät­tää Suomen ter­vey­den­huol­losta. Sitä min­ul­la ei tietenkään ole. Olen yksi Helsin­gin edus­ta­jista HUS:in hal­li­tuk­ses­sa, mut­ta meitä sitoo omis­ta­jien eli Uuden­maan neljän hyv­in­voin­tialueen ja Helsin­gin kaupun­gin päät­tämä budjetti.

Ongel­man ydin on, että Suomes­sa hal­li­tus on päät­tänyt, että ter­vey­den­huoltoon käytetään Suomes­sa vähem­män rahaa kuin melkein kaikissa mei­hin ver­tailukelpoi­sis­sa mais­sa, vaik­ka ikärakenne on Suomes­sa van­husvoit­toinen, mikä lisää ter­vey­den­huol­lon tarvet­ta. Suo­ma­laisille siis riit­tää mui­ta huonom­pi ter­vey­den­huolto, totea­vat rahakirstun vartijat.

Toisaal­ta lain­säätäjien mukaan ter­vey­den­huol­lon palvelulu­paus on Suomes­sa ylel­lisem­pi kuin niis­sä mais­sa, jois­sa ter­vey­den­huoltoon tarvi­taan enem­män rahaa.

Tässä saat­taa hyv­in­voin­tialuei­den päät­täjät ja HUS:n hal­li­tuk­sen kinkkiseen tilanteeseen. Rahaa ei saisi käyt­tää enem­män kuin sitä on myön­net­ty, mut­ta hoidon saatavu­ut­ta koske­via lake­ja pitäisi silti nou­dat­taa. On laiton­ta pitää ketään odot­ta­mas­sa hoitoa yli kuusi kuukaut­ta. Eduskun­nan oikeusasi­amiehen päätök­sen mukaan hoidon hin­ta ei saa olla syynä jät­tää hoito anta­mat­ta, eli pri­or­isoi­da ei oikeas­t­aan saa, vaik­ka on pakko. Jat­ka lukemista “En lakkaut­taisi Loh­jan synnytyksiä …”

Pehmeä budjettirajoite on turmiollinen

Oheises­sa kaavios­sa on sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon ja ja pelas­tus­toimen nimel­lis­ten meno­jen kasvu yhdessä vuodessa hyv­in­voin­tialueit­tain. Ne ovat kas­va­neet koko maas­sa 10,2 %. Kasvua selit­tää inflaa­tio ja väestön ikään­tymi­nen, mut­ta ei se kaikkea selitä.  Väitän, että pehmeän bud­jet­ti­ra­joit­teen peri­aate on merkit­tävä syy meno­jen kasvuun.

Pehmeäl­lä bud­jet­ti­ra­joit­teel­la tarkoite­taan peri­aatet­ta, joss­sa ylem­pi taho – tässä tapauk­ses­sa VM – aset­taa menoka­ton, mut­ta jos sen ylit­tää, saa lisää rahaa. Mik­si siis ei ylit­täisi? Tuo­han meno­jen ylit­tämi­nen alueelle kaikkea kivaa, kuten työ­paikko­ja, parem­mat palkat ja parem­mat palve­lut. Itse kut­sun peri­aatet­ta manku­mis­mallik­si, mut­ta samas­ta asi­as­ta on kyse. Jat­ka lukemista “Pehmeä bud­jet­ti­ra­joite on turmiollinen”

Sote-päättäjät pakotetaan rikkomaan lakia

Viime kok­ouk­ses­saan HUS:in hal­li­tus antoi vas­tauk­sen Ulla-Mai­ja Urhon val­i­tuk­seen HUS:n yhtymäkok­ouk­sen bud­jet­tipäätök­ses­tä. Valit­ta­jan mielestä päätös on laiton, kos­ka myön­netyn rahoituk­sen turvin HUS ei pysty­isi suo­ri­u­tu­man lakimääräi­sistä tehtävistään.

HUS:in rahatarpeet viimeisenä

HUS:in ase­ma rahan­jaos­sa on vähän han­kala. Val­tio antaa hark­in­tansa mukaan rahaa hyv­in­voin­tialueille. Uuden­maan erikois­ratkaisun vuok­si HUS ei saa rahaa lainkaan, vaan Uuden­maan viisi hyv­in­voin­tialuet­ta anta­vat sille rahaa omis­taan, jos eivät niitä itse tarvitse. Bud­jetista päätetään yhtymäkok­ouk­ses­sa tarvit­taes­sa äänestäen. Tästä asi­as­ta myös äänestet­ti­in, ainakin äänestet­ti­in bud­jetin varhaisem­mas­sa käsit­te­ly­vai­heessa. Helsin­ki ja Itä-Uusi­maa oli­si­vat anta­neet HUS:ille enem­män, mut­ta muut kolme (Län­si- ja Kes­ki-Uusi­maa ja  Ker­a­va-Van­taa) eivät siihen suostuneet.

Todet­takoon, että Ulla-Mai­ja Urho oli edel­lisel­lä vaa­likaudel­la HUS:n hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja – ei siis aivan kuka hyvänsä.

Olin valit­ta­jan kanssa samaa mieltä siitä, että HUS:n bud­jet­ti on lain­vas­tainen, kos­ka sen turvin HUS ei selviy­dy lak­isäätei­sistä velvoit­teis­taan. Val­i­tuk­sen kohde vain on väärä. Jos viisi hyv­in­voin­tialuet­ta oli­si­vat anta­neet enem­män omis­taan, ne eivät vas­taavasti olisi selvin­neet itse lak­isäätei­sistä tehtävistään. Val­i­tus olisi pitänyt osoit­taa val­tio­varain­min­is­ter­iölle, jon­ka niuk­ka rahal­in­ja pakot­taa rikko­maan lakia esimerkik­si hoitoon pääsya­joista. Kat­so­taan, mitä hallinto-oikeus asi­as­ta sanoo.

Muuten olen sitä mieltä, että HUS on Suomen sairaan­hoidon kru­u­nun­jalokivi. Maan paras osaami­nen on siel­lä. Jos tästä ei pide­tä huol­ta, osaami­nen heikke­nee koko maan tasolla.

Min­ua arve­lut­taa olla jäse­nenä HUS:n hal­li­tuk­ses­sa, kos­ka sil­loin joutuu kan­ta­maan vas­tu­un lait­to­muuk­sista, joille ei voi mitään. Syksyl­lä olin aika lähel­lä ilmoit­taa eroa­vani, mut­ta se olisi tun­tunut rintamakarkuruudelta.

Terveydenhuoltomme on halpaa

Hal­li­tus uhoaa, etteivät he anna liian vähän rahaa, vaan että hyv­in­voin­tialueet käyt­tävät sitä tehot­tomasti. Tämä olisi uskot­tavaa, jos Suomen ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä olisi kallis, mut­ta se on ver­tailukelpoisi­in mai­hin ver­rat­tuna hal­pa. Pohjo­is­maista vain Islanti selviää BKT:n näh­den yhtä pie­nil­lä menoil­la. Muut käyt­tävät selvästi Suomea enem­män rahaa. EU-maista Suomen alle pää­sevät vain Puolan, Unkarin ja Sloven­ian kaltaiset maat, joiden ter­vey­den­huoltoon en omaamme vai­h­taisi. Jat­ka lukemista “Sote-päät­täjät pakote­taan rikko­maan lakia”

Vielä vientivetoisista palkoista ja ay-liikkeestä

Juhana Var­ti­ainen moit­ti min­ua kir­joituk­ses­tani, jos­sa väitin hal­li­tuk­sen aiko­van kir­joit­taa hoitoalan palkkakuopan laki­in sil­lä, etteivät mitkään palkanko­ro­tuk­set saisi ylit­tää vien­tialo­jen palkanko­ro­tuk­sia. Hänen mukaansa asia on päin­vas­toin. Ruot­sis­sa hoitoalan ali­palkkaus pystyt­ti­in selät­tämään palkkaliuku­mil­la. Myös työmin­is­teri Arto Sato­nen antoi ymmärtää Hesaris­sa, että hal­li­tuk­sel­la on taskus­saan mekanis­mi. jol­la palkkavääristymiä voidaan kor­ja­ta. Helpot­taisi yhteiskun­nal­lista keskustelua, jos ker­rot­taisi­in, mikä se mekanis­mi on. Vai onko taas kyse valikoivas­ta Ruotsin mallista?

Myös eräät entiset työ­nan­ta­ja­jär­jestö­jen vet­er­aan­it ovat ihme­telleet tätä vien­tiala­mallia. Ensin lopetet­ti­in val­takun­nal­lis­ten työe­htosopimusten tekem­i­nen, jot­ta palkkarakenne voi elää, ja sit­ten kir­joite­taan oikein laki­in vaa­timus pitää palkkarakenne entisellään.

Hal­li­tuk­sen lakiesi­tys asi­as­ta on sinän­sä ham­paa­ton. Siinähän san­o­taan vain, että val­takun­nanso­vit­teli­ja ei saa esit­tää vien­tialo­jen palkanko­ro­tuk­set ylit­täviä koro­tuk­sia. Eikä olisi voitu vain lakkaut­taa val­takun­nanso­vit­teli­jan vir­ka? Olisi nekin rahat säästet­ty. Eihän mikään palka­nsaa­ja­jär­jestö käytä tämän jäl­keen val­takun­nanso­vit­teli­jaa mihinkään. Jat­ka lukemista “Vielä vien­tive­toi­sista palkoista ja ay-liikkeestä”

Hoitoalan työvoimapula johtuu palkoista

Päämin­is­teri Orpo perustelee sairaalaverkon karsin­taa sil­lä, ettei nyky­isi­in sairaaloi­hin riitä hoita­jia. Tämä sisältää ole­tuk­sen, että hoita­jat siir­tyvät jäl­jelle jäävi­in sairaaloi­hin, eli siis myyvät asun­ton­sa ja osta­vat uudet ja puolisokin löytää työ­paikan uudelta paikkakunnal­ta. Voi myös olla, että hoita­ja vai­h­taa alaa. Vaik­ka noin tapah­tu­isi, iloa kestäisi vain vuosi tai pari. Pääon­gel­maa se ei poistaisi. 

Kannattaako hoitajien muuttaa työn perässä?

Kos­ka muu­ton tulisi suun­tau­tua pääasi­as­sa muut­to­tap­pioalueelta kasvukeskuk­seen, asun­non vai­h­to on varsin kallis asia. Joutu­uhan siinä myymään hal­val­la ja osta­maan kalli­il­la. Jos työu­raa on jäl­jel­lä 15 vuot­ta, voi olla kan­nat­tavam­paa vaik­ka men­nä vielä huonopalkkaisem­paan työhön kau­pan kassalle.

Pääon­gel­ma on kuitenkin, että hoitoalal­la on liian vähän väkeä. Tilanne ei jatkos­sa parane, kun hoidet­tavia eli ikäih­misiä on enem­män ja suuri määrä hoito­henkilöitä siir­tyy itsekin eläkkeelle.

Se, ettei hoitoala houkut­tele nuo­ria, johtuu siitä, että alal­la mak­se­taan huono­ja palkko­ja suh­teessa vaa­di­tun koulu­tuk­sen pitu­u­teen ja suh­teessa mui­hin euroop­palaisi­in maihin.

Tätä taas ei ole tarkoi­tuskaan kor­ja­ta vaan jäädyt­tää ennalleen. Orpon hal­li­tus kaavaillee jopa lakia, jon­ka mukaan hoita­jien palkko­ja ei saa korot­taa ver­rat­tuna vien­tialo­jen palkkoi­hin. Kos­ka vien­tialoil­la on myös palkkaliuku­maa, jota julkisel­la puolel­la ei yleen­sä ole ollut, suun­nitel­mana on jopa alen­taa hoitoalan palkko­ja suh­teessa mui­hin palkkoi­hin. Jat­ka lukemista “Hoitoalan työvoima­pu­la johtuu palkoista”