Vielä vientivetoisista palkoista ja ay-liikkeestä

Juhana Var­ti­ainen moit­ti min­ua kir­joituk­ses­tani, jos­sa väitin hal­li­tuk­sen aiko­van kir­joit­taa hoitoalan palkkakuopan laki­in sil­lä, etteivät mitkään palkanko­ro­tuk­set saisi ylit­tää vien­tialo­jen palkanko­ro­tuk­sia. Hänen mukaansa asia on päin­vas­toin. Ruot­sis­sa hoitoalan ali­palkkaus pystyt­ti­in selät­tämään palkkaliuku­mil­la. Myös työmin­is­teri Arto Sato­nen antoi ymmärtää Hesaris­sa, että hal­li­tuk­sel­la on taskus­saan mekanis­mi. jol­la palkkavääristymiä voidaan kor­ja­ta. Helpot­taisi yhteiskun­nal­lista keskustelua, jos ker­rot­taisi­in, mikä se mekanis­mi on. Vai onko taas kyse valikoivas­ta Ruotsin mallista?

Myös eräät entiset työ­nan­ta­ja­jär­jestö­jen vet­er­aan­it ovat ihme­telleet tätä vien­tiala­mallia. Ensin lopetet­ti­in val­takun­nal­lis­ten työe­htosopimusten tekem­i­nen, jot­ta palkkarakenne voi elää, ja sit­ten kir­joite­taan oikein laki­in vaa­timus pitää palkkarakenne entisellään.

Hal­li­tuk­sen lakiesi­tys asi­as­ta on sinän­sä ham­paa­ton. Siinähän san­o­taan vain, että val­takun­nanso­vit­teli­ja ei saa esit­tää vien­tialo­jen palkanko­ro­tuk­set ylit­täviä koro­tuk­sia. Eikä olisi voitu vain lakkaut­taa val­takun­nanso­vit­teli­jan vir­ka? Olisi nekin rahat säästet­ty. Eihän mikään palka­nsaa­ja­jär­jestö käytä tämän jäl­keen val­takun­nanso­vit­teli­jaa mihinkään.

Min­ua on tässä välis­sä val­is­tet­tu, että vien­tialoi­hin sidot­tu palkkarakenne on tehty palkkain­flaa­tion tor­ju­misek­si kateu­den olois­sa. Nyt kuulem­ma vien­tialoil­la vaa­di­taan infla­torisia koro­tuk­sia – omak­si tap­piok­si, kos­ka työ­paikathan siinä ovat uhat­tuna kil­pailukyvyn vuok­si – kos­ka jär­jestöt pelkäävät, että ne kiro­tut palvelu­alat saa­vat muuten enemmän.

Olen muuten itsekin sanonut, että hoitoalan ali­palkkaus on puret­tavis­sa vain palkkaliuku­mil­la. TES-jär­jestelmä on niin kateu­den kyt­täämisen myrkyt­tämä, ettei sen puit­teis­sa voi kor­ja­ta mitään vääristymiä. Kir­joitin, ettei hoitoalan jär­jestö­jen kan­nat­taisi sopia palkoista mitään, jot­ta ne liukuisi­vat kitkat­tomasti. Ruot­sis­sa on tehty numerot­to­mia sopimuk­sia, jois­sa on vain testikysymyk­siä, mut­ta jätet­ty palkat auki. Paikallisil­la sopimuk­sil­la on hilat­tu hoitoalan palkat ylös.

En tosin tiedä, ovatko liuku­mat enää mah­dol­lisia. Vas­ta­han sote-ratkaisun yhtey­dessä julis­tet­ti­in, ettei  ole lail­lista, että sama työ­nan­ta­ja mak­saa samas­ta työstä eri palkkaa esimerkik­si niin, että palk­ka on vaikka­pa korkeampi korkei­den asumiskus­tan­nusten alueil­la. Tämä peri­aate estää palkkaliuku­mat tehokkaasti, jos todel­la yhdelle työvoima­pu­las­ta kär­sivälle yksikölle annet­ta­vat palkanko­ro­tuk­set pitääkin antaa kaikille.

Superin edus­ta­jat ovat sanoneet, ettei asi­aa pidä noin tulki­ta. Se sama­palkkaus­vaa­timus oli voimas­sa vain yhden päivän, 1.1.2023. Sen jäl­keen palkat voivat kuulem­ma taas ero­ta. Val­ti­oti­eteil­i­jän on ylipäänä vaikea ymmärtää juris­te­ja, mut­ta eri­tyisen vaikea on ymmärtää työmarkkinajuristeja.

Olin tuos­ta palkka­har­mon­isoin­nista harmis­sani, kos­ka nekin rahat olisi tarvit­tu koro­tusten keskit­tämiseen työvoima­pu­lan hoita­miseen. Ne olisi siis pitänyt keskit­tää juuri sinne, mis­sä asumiskus­tan­nuk­set ovat korkeat. Se olisi ollut myös oikeu­den­mukaista. Nyt tehti­in päin­vas­toin. Tietysti niitä olisi tarvittu

Sivuheit­tona todet­takoon, että jos todel­la kaik­ki liuku­mat on täl­lä har­mon­isoin­ti­vaa­timuk­sel­la kiel­let­ty, ei auta muu kuin kiertää sitä vuokratyövoiman avul­la. Arggh!

Ay-toiminta ei ole vaikuttanut keskimääräisiin palkkoihin

Seu­raan TES-asioi­ta vähän laiskasti, kos­ka en usko koko toimin­nan järkevyy­teen. Palka­nsaa­ja­jär­jestöt uskot­tel­e­vat jäsen­mak­sun­sa mak­sajille, että ilman hei­dän voimaansa palkat oli­si­vat paljon huonom­mat.  Jos näin olisi, palkko­jen osu­us BKT:sta olisi suurem­pi niis­sä mais­sa, jois­sa jär­jestäy­tymisas­te on korkea ja päin­vas­toin. Mitään täl­laista ei kuitenkaan ole havait­tavis­sa kan­sain­väli­sis­sä vertailuissa.

Niin­pä ay-toim­inta ei vaiku­ta palkkoi­hin keskimäärin, mut­ta var­maankin vaikut­taa suh­teel­lisi­in palkkoi­hin. Kun se nos­taa joitakin palkko­ja, sen täy­tyy vas­taavasti alen­taa joitakin palkko­ja, sil­lä eihän palkko­jen BKT-osu­us pysy­isi muuten ennal­laan. Minus­ta tämä vaiku­tus palkkarak­en­teeseen  ei näytä oikeu­den­mukaiselta. Sik­si naisen euro on 82 sent­tiä. AKT pystyy pysäyt­tämään maan tehokkaam­min kuin kirjastonhoitajat.

Ei ehkä palkkarakenteeseenkaan

Mut­ta vaikut­taako ay-toim­inta enää juurikaan edes palkkarak­en­teeseen. Tapasin sun­nun­taina ratikkapysäkil­lä Juhana Var­ti­aisen, joka oli menos­sa tarkas­ta­maan pormes­ta­ri­na kaupun­gin hiih­to­latu­ja. Hän sanoi, ettei vaiku­ta edes palkkarak­en­teeseen ja voi olla siinä läh­es oikeassa.

Muut­to­tap­pioalueil­la var­maankin vaikut­taa, kos­ka niil­lä ei voi puhua mis­tään työ­markki­noista, mut­ta kasvukeskuk­sis­sa käytän­nön palkat ovat kysyn­nän nos­t­a­mi­na jär­jestäen yli taulukkopalkko­jen. Palkat määräy­tyvät siis tosi­asi­as­sa markki­nae­htois­es­ti. Val­taosa ihmi­sistä, eri­tyis­es­ti palka­nsaa­jista, asuu kasvukeskuksissa.

Tähän vas­tataan, että vaik­ka käytän­nön palkat ovatkin yli TES:n taulukkopalkko­jen, yleisko­ro­tuk­set tule­vat kuitenkin kaikille. Niistä saa siis kiit­tää ay-liikettä.

Mitenkähän on? Jos kysyn­tä ja tar­jon­ta on vetänyt käytän­nön palkat yli taulukkopalkko­jen, mik­si ne eivät pitäisi niitä siel­lä vaik­ka yleisko­ro­tuk­set oli­si­vat vapaaehtoisia?

Minäpä väitän, että yleisko­ro­tusten takia käytän­nön palkat ovat usein huonom­pia kuin ne muuten oli­si­vat. Jos yrit­täjä hark­it­see tar­joil­i­joiden houkut­telemista rav­in­to­laansa mak­samal­la vähän mui­ta korkeam­paa palkkaa, hän miet­tii tätä paljon tarkem­min, kun vaa­timuk­se­na on, että jos ker­ran mak­saa kil­pail­i­joitaan korkeam­paa palkkaa, joutuu tekemään sitä lop­pu­un asti. Ei sen­tään maail­man­lop­pu­un asti, mut­ta yri­tyk­sen lop­pu­un asti nyt kuitenkin.

Tämä loukun pystyy kuulem­ma kiertämään kut­sumal­la palkan lisää bonuk­sek­si, tulospalkkiok­si tai ihan mik­si vain, kun­han ei kut­su sitä palkak­si.  Verot­ta­jaa täl­lä ei hämätä.

Luottamusmiestä aina tarvitaan

Onko ay-toim­inta siis tarpee­ton­ta? Ei ole. Siel­lä ruot­sis­sakin hoitoalan jär­jestöt solmi­vat sopimuk­sia, mut­ta siis numerot­to­mia. Tek­stikir­jauk­set ovat tärkeitä. Ja luot­ta­mus­mie­skin on tärkeä, kos­ka aina yrit­täjä ei nou­da­ta edes lakia, ellei sitä vähän valvota. Tämä tarve johtuu siitä, että työn­tek­i­jä on yhä kovin huonos­sa ase­mas­sa suh­teessa työnantajaansa.

Kaik­ki eivät ole. Monel­la alal­la työ­nan­ta­jan maine on yri­tyk­selle raha­nar­voinen asia. Kun ihmisil­lä on varaa vali­ta työ­paikkansa, henkilökun­taansa huonos­ti kohtel­e­va on pulas­sa. Tule­vaisu­udessa toiv­ot­tavasti yhä use­am­mal­la alal­la henkilökun­nan ase­ma vahvis­tuu tätä kaut­ta. Tämä tur­vaa kun­nol­liset työolot luot­ta­mus­mi­estäkin parem­min. Ystäväl­listä ilmet­tä on vaikea normittaa.

Tätä parem­paa maail­maa odotel­lessa on ay-toim­inta työ­paikoil­la yhä tarpeellista.

 

25 vastausta artikkeliin “Vielä vientivetoisista palkoista ja ay-liikkeestä”

  1. Olen samaa mieltä vien­tiala­mallista, ensin lopete­taan val­takun­nal­liset sopimuk­set jot­ka huomioi­vat vien­nin kil­pailukyvyn, mut­ta sit­ten halu­taan pala­ta vielä mon­ta askelta taak­sepäin määräämäl­lä vien­tialan koro­tuk­set käytän­nössä mak­simik­si. Mitä järkeä?

    Ohes­ta selviää ettei hal­li­tus tar­joa nyt ainakaan mitään Ruotsin mallia.
    https://x.com/JuriAaltonen/status/1717503518989316523?s=20

    Luot­ta­mus­miehen tarpeel­lisu­ud­es­ta olen myös samaa mieltä ja samoista syistä. Jos työ­nan­ta­ja ei hyväksy työn­tek­i­jöi­den edus­ta­jak­si luot­ta­mus­mi­estä, niin sil­loin hän ei ole var­masti myöskään ovalmis hoita­maan työn­tek­i­jöi­den­sä asioi­ta lakien ja sopimusten mukaises­ti, ja tuskin­pa malt­taa olla käyt­tämät­tä hyväk­seen työn­tek­i­jöi­den heikom­paa ase­maa. Hyvät yrittäjät/työnantajat ymmärtävät kyl­lä että hyvä yhteistyö henkilöstö val­it­se­man luot­ta­mus­miehen ja sitä.kautta koko henkilöstön kanssa on myös yrittäjän/työnantajan etu.

    1. Suo­ma­laiset ay-lakko­ken­raalit katso­vat asioi­ta kapeas­ta sam­makko-per­spek­ti­ivistä, vain hyväo­sais­ten työssäkäyvien etu­ja ajaen ja ovat moraalit­tomasti aja­neet 300 000 tove­ri­aan toiv­ot­toman työttömyyskurjuuteen.

      Koko Suomen etu ei ay-liiket­tä ollenkaan kiin­nos­ta vaan vas­tu­u­tomasti rau­nioit­ta­vat lakko­toimin­nal­laan maamme talout­ta ja isän­maamme riskiluokitusta.

      Suomen talous on 45%:seti riip­pu­vainen vien­nistä ja jokaisen täysjärkisen PITÄÄ YMMÄRTÄÄ, että kil­pailukykyi­nen vien­ti­te­ol­lisu­utemme on ratkai­se­van tärkeä hyv­in­voin­timme ja tur­val­lisu­utemme takaaja. 

      Suo­mi on hieno maa, jos­sa asuu upea kansa, jol­la on muu­tamia ylivoi­matek­i­jöitä kun koetamme pär­jätä armot­tomil­la globaaleil­la vientimarkkinoilla.

      Olen asunut ja tehnyt töitä 6 eri maas­sa ja har­ras­tanut ”nyrk­it saves­sa” suo­ma­laisen huip­putekni­ikan vien­tiä 40+ vuotta.

      Olen huo­man­nut, että syr­jäisen ja pienen Suomen ylivoi­matek­i­jät ovat nämä:

      1) Harv­inainen kyky vas­tu­u­ta ottavaan ja tulok­sekkaaseen tiim­i­työhön ”ilman byrokratiaa”
      2) Kyky ket­terästi kehit­tää ja ottaa käyt­töön uut­ta tekniikkaa,
      3) Eri­no­mainen koulu­jär­jestelmä, joka pitää nyt nopeasti päivit­tää takaisin maail­man huipulle,
      4) Kan­sain­väliesessä ver­tailus­sa erikoinen luotet­tavu­us ja rehellisyys,
      5) Ei-kor­rup­toitunut ja tehokas hal­lit­in­to, joka pitää nyt kiireesti skaala­ta taloutemme kan­tokyvyn mukaiseksi

      Tärkeim­mät riskitekijät:

      1) Suomen talous on järkyt­täväl­lä taval­la ollut jo pitkään pysähdyk­sis­sä, talous-ide­ol­o­gises­sa jumis­sa, kan­sain­väli­sistä talous­re­ali­teeteista irronneena.

      2) Nyt on meneil­lään armo­ton ja nopeatahti­nen globaali talous­so­ta, jos­sa tapah­tuu markki­nao­suuk­sien uus­jako ja kehitetään vauhdil­la uusia läpimur­to-tekni­ikoi­ta, varsinkin tekoä­lyn ja geen­ite­knolo­gian aloilla.
      Päät­täessään uusien han­kkeit­ten sijoituk­ses­ta, kan­sain­väliset suuryri­tyk­set otta­vat tässä sodas­sa tarkasti huomioon kunkin maan riskilu­okan, joka on Suomes­sa nyt laske­mas­sa ay-liik­keen vas­tu­ut­toman lakko­toimin­nan takia. Pieni lakko­poruk­ka voi pysäyt­tää koko taloutemme!!!

      3) On suuri ris­ki, että Suo­mi ei pysty mur­tau­tu­maan ulos nykyis­es­tä pysähtyneisyy­destä ja menet­tää lop­ullis­es­ti edel­lä maini­tut isän­maallemme elin­tärkeät ylivoimatekijät.

      1. Nyt valitet­tavasti hal­li­tus on vaan tuhoa­mas­sa Suomen ylivoi­matek­i­jöitä ja viemässä luot­ta­muk­sen ja sopimisen ilmapi­irin yhteiskun­nas­ta.. Alamä­ki alkoi siitä kun on siir­ryt­ty 2000-luvul­la yhä vaan syvem­mälle kokoomus­laiseen valumaefektiekonomiaan. 

        Oheinen lain­aus kuvas­ta­nee hyvin sitä kier­outunut­ta asen­net­ta mikä työ­nan­ta­jil­la on työn­tek­i­jöitä ja hei­dän edus­ta­ji­aan kohtaan. Tuol­lainen retori­ik­ka takaa vaan sen että koh­ta niitä ylivoi­matek­i­jöitä ei ole lainkaan ja sam­mut­taa var­masti halu­ja paikalliseen sopimiseen . Jos asenne on jatku­vasti se että työn­tek­i­jät ovat idioot­te­ja joi­ta voi kohdel­la miten tahansa ja syy on aina työn­tek­i­jöis­sä, niin jotain on pahasti vial­la. Vai että ihan ay-lakko­ken­raale­ja! Suomes­sa on aina ennen osat­tu sopia ja nimeno­maan vien­ti­te­ol­lisu­us huomioiden ja niin osat­taisi­in nytkin ellei meil­lä olisi hal­li­tus­ta joka halu­aakin rikkoa tuon sopimisen kult­tuurin. Aivan käsit­tämätön­tä on että hal­li­tus halu­aa rikkoo työ­markki­nat kuun­nellen eniten jär­jestäy­tymät­tömiä työ­nan­ta­jia joil­la on hyvin vähän tekemistä vien­nin kil­pailukyvyn kanssa. Ja jos onkin niin jär­jestäy­tymäl­lä pääseevät kyl­lä hel­posti samalle viivalle muiden vien­tiyri­tys­ten kanssa.

        “Suo­ma­laiset ay-lakko­ken­raalit katso­vat asioi­ta kapeas­ta sam­makko-per­spek­ti­ivistä, vain hyväo­sais­ten työssäkäyvien etu­ja ajaen ja ovat moraalit­tomasti aja­neet 300 000 tove­ri­aan toiv­ot­toman työttömyyskurjuuteen.

        Koko Suomen etu ei ay-liiket­tä ollenkaan kiin­nos­ta vaan vas­tu­u­tomasti rau­nioit­ta­vat lakko­toimin­nal­laan maamme talout­ta ja isän­maamme riskiluokitusta.”

      2. Kom­ment­ti AKK:lle

        Hyvä AKK, Suomen talousongel­mat alkoi­vat jo Mauno Koivis­ton pres­i­dent­tikaudel­la 1980-luvul­la. Urho Kekko­nen nim­itäin ymmär­si talouden perään, oli kuol­lessaan 1986 Suomen rikkain mies!

        Sil­loin Koivis­tol­ta kysyt­ti­in: “Minkälainen sosial­isti te olette?” Manu: “Olen bern­steini­lainen sosialisti.”

        Se tarkoit­taa, että sosial­is­mi­in ei men­nä val­lanku­mouk­sen kaut­ta vaan pikkuhil­jaa hivuttamalla.

        Nyt on sit­ten hivutet­tu ja saavut­tu sosial­is­mi­in. On syytä muis­taa, että sosial­is­tiset talouskokeilut ovat epäon­nis­tuneet joka paikas­sa ja aina. Nyt myös Suomessa! 

        Marx­in kap­i­tal­is­tisen ja työväen­lu­okan sovit­ta­mat­tomaan ris­tiri­itaan perus­tu­vat teo­ri­at on todet­tu täysin väärik­si. Kan­nat­taa muis­taa sekin, että Marx­in teo­ri­ois­sa ei ole ihmistä ollenkaan, saati sit­ten ihmisoikeuk­sia tai riskiyrittäjää. 

        Marx tyri (=rys­si) siinä, että uno­hti ihmisen/kap­i­tal­isti-riskiyrit­täjän, jon­ka kan­nat­ti mak­saa työn­tek­i­jöille kun­non palkkaa, rak­en­taa heille asun­to­ja, lap­sille koulu­ja, jne.

        Nyky-Suomes­sa on nyt täysin väärin hakea ratkaisua karmeaan talousti­lanteen bläräämäl­lä Marx­in teok­sia, virit­telemäl­lä vas­takkainaset­telua työ­nan­ta­jan ja työn­tek­i­jän välil­lä ja jär­jestää jär­jet­tömiä “kiukuttelu”-lakkoja. Pres­i­dent­ti Paasikivikin sanoi:“Tosiasioiden tun­nus­t­a­mi­nen on viisauden alku!”

        Lop­pu­peleis­sä suo­ma­lainen, varsinkin vien­tiä har­ras­ta­va ja men­estyvä riskiyrit­täjä on maamme vau­rau­den ja hyv­in­voin­nin lähde, joka voi myös antaa kun­non palkkaa työntekijöille

        Vas­takkaiset­telu löy­tyy globaal­i­markki­noil­ta, jos­sa suo­ma­lais­ten riskiyrit­täjien on pakko koh­da­ta armo­ton kil­pailu ja koet­taa tuo­da kau­pat kotiin!

        Suomen työ­markki­nat, kus­tan­nus­ta­so, vero­tus ja poli­it­ti­nen maaris­ki ovat jo pitkään olleet sel­l­aisia, että suuryri­tyk­semme ovat pääosin läht­e­neet maas­ta, investoimaan ja työl­listämään muual­la. Parhaat pk-yrit­täjät ja osaa­jat menevät vauhdil­la perässä!

        Olisiko AKK:lla joku reaal­i­maail­mas­ta peräisin ole­va ratkaisu siihen, että mil­lä keinol­la suo­ma­lais­ten riskiyrit­täjien maastalähdöt saataisi­in loppumaan?

        Tulee mieleen Manun tokaisu: “Tart­tis tehrä jotain!”

      3. Minä kun luulin että Koivis­to tuhosi Korp­poon imperi­u­min men­estys­mah­dol­lisu­udet? — Hyvä työ­nan­ta­ja saa tuot­tavia työn­tek­i­jöitä (ja jopa pidet­tyä hei­dät palkkalis­toil­la), ei siinä sen kum­mem­paa. Eli pot­ki sinä vaan Sep­po kiviä.

      4. Kap­i­tal­is­mi on sel­l­aista ettei se tunne isän­maa­ta, ja jos suo­ma­lainen kap­i­tal­isti ei ole lainkaan isän­maalli­nen niin ei hän­tä pidä mikään suomes­sa kos­ka kuka tahansa voi ostaa hänet ulos kos­ka tahansa kos­ka kap­i­tal­is­mi toimii niin. Kaikki­han on ollut kau­pan jo kauan aikaa, venäläisel­lä rahal­lakin on han­kit­tu vaik­ka mitä ja moni kap­i­tal­is­ti­han on siihen tart­tunut, eikä omatun­to kolku­ta lainkaan. Se on tot­ta että suo­ma­lainen yrit­täjä on tuon saman kan­sain­välisen kap­i­tal­is­min “uhri”, mut­ta ei ollenkaan via­ton siihen kehi­tyk­seen kuin­ka raha on ottanut valtaa.

        Se että oltaisi­in hivut­taen siir­ryt­ty tai siir­tymässä sosial­is­mi­in on kyl­lä ihan folioa­jat­telua. Jos tun­tee vähänkin his­to­ri­aa niin huo­maa kyl­lä on men­ty aivan toiseen suun­taan eli kohti uus­lib­er­al­is­mia ja val­umae­fek­tiekono­mi­aa, sekä äärioikeistolaisuutta.

        Marx­in teo­ri­oi­hin en ole kovin kat­tavasti pere­htynyt, mut­ta sen ver­ran kuitenkin että hän olis häm­mästyt­tävän oike­as­sa kap­i­tal­is­min luon­teesta, kuin­ka omaisu­udet lop­ul­ta keskit­tyvät ja kuin­ka kap­i­tal­is­mi puris­taa mehut sekä yrit­täjistä että hei­dän työn­tek­i­jöistään ja lait­taa tais­tele­maan siitä mitä kil­pailus­ta jaet­tavak­si jää jot­ta voisi tavoitel­la taas lisää. Ja tot­takai on selvää ettei mitään 150 vuot­ta van­haa teo­ri­aa pidä otta kir­jaimel­lis­es­ti ja luul­la että siinä olisi kuvat­tu pohjo­is­maisen hyv­in­voin­ti­val­tion kap­i­tal­isti-riskiyrit­täjän elämää, jon­ka kan­nat­taa mak­saa työn­tek­i­jöille kun­non palkkaa, rak­en­taa heille asun­to­ja, lap­sille koulu­ja, mak­saa veron­sa jne. Marx kuvaa kap­i­tal­is­mia raadol­lisim­mil­laan, sel­l­aise­na ilmiönä mitä sen pohjo­is­maisen hyv­in­voin­ti­val­tion kap­i­tal­isti-riskiyrit­täjänkin kan­nat­taisi pysyä kaukana ja tun­nus­taa myös se että työn­tek­i­jöil­läkin on oikeus pitää puo­li­aan. Kyl­lä suo­ma­laiset yrit­täjät tekevät arvokas­ta työtä ja ovat tärkeitä, mut­ta niin ovat työn­tek­i­jätkin mikä on hyvä muis­taa varsinkin sil­loinkin kun he joutu­vat puo­lus­ta­maan oikeuksiaan.

        Riskiyrit­täjä pysyy Suomes­sa jos hän on vähänkään isän­maalli­nen ja yri­tyk­ses­tään vähin­tään kohtu­ullisen palkan + ROI >10. Toki sitä mihin kukin tyy­tyy on mah­do­ton sanoa, toisille ei riitä mikään. Yri­tys­ten kasvun kannal­ta kan­nat­taa mielu­um­min tukea investoin­te­ja yri­tyk­si­in kuin kan­nus­taa otta­maan niistä ulos verova­pai­ta osinko­ja. Ja kyl­lä Suomen kan­nat­taa pitää huol­ta siitäkin ettei Suomes­sa jkas­vatet­tua yri­tys­var­al­lisu­ut­takaan viedä ulko­maille verova­paasti tai jätetä suomes­ta mak­set­tavia tulo­ja verot­ta­mat­ta Suomessa.

        Manu sanoi myös: “Ellemme var­muudel­la tiedä, kuin­ka tulee käymään, olet­takaamme, että kaik­ki käy hyvin”
        Ja Orpon hal­li­tuk­sen touhui­hin sopi­vasti: “On ihan mah­dol­lista, että ollaan aja­mas­sa seinään”

      5. Sep­po Korp­poo: “Nyky-Suomes­sa on nyt täysin väärin hakea ratkaisua karmeaan talousti­lanteen bläräämäl­lä Marx­in teoksia”

        Eipä kyl­lä kovin moni noin teekään. Ehkä osa vasem­mis­toli­it­to­lai­sista mut­ta tuskin­pa juuri kukaan muu.

    2. Työ­paikoil­la, joil­la ei ole yhtään ay-liikeeseen kuu­lu­vaa tai jois­sa työ­nan­ta­ja ei kuu­lu työ­nan­ta­ja­jär­jestöön, on tapana vali­ta luot­ta­mus­val­tu­utet­tu ay-liik­keen luot­ta­mus­miehen sijaan. Siinä mallis­sa ay-liik­keen jäsen­ten kesku­ud­es­ta valit­ta­van luot­ta­mus­miehen sijaan kaik­ki kiin­nos­tuneet samaan henkilöstöryh­mään kuu­lu­vat työn­tek­i­jät saa­vat olla val­it­se­mas­sa kesku­ud­estaan luot­ta­mus­val­tu­ute­tun, joka sit­ten toimii työn­tek­i­jöi­den eri­tyisenä edun­valvo­jana työ­paikalla — kat­so­mat­ta edun­valvon­nas­sa sitä, ovatko muut työn­tek­i­jätkään jonkun liiton jäseniä vai eivät.

      Olen joskus ollut työ­paikalla, jos­sa oli luot­ta­mus­val­tu­utet­tu. Sys­tee­mi vaikut­ti toimi­van ihan hyvin.

  2. Mis­sä Var­ti­ainen moit­ti sin­ua? Yritin etsiä, mut­ta löytänyt häneltä kir­joi­tus­ta tästä aiheesta ainakaan hänen blo­gis­taan. Olisi mie­lenki­in­toista tietää, mitä hän tarkkaan ottaen sanoi.

  3. “Yleisko­ro­tuk­set tule­vat kuitenkin kaikille.” on hoke­ma, joka hel­posti antaa jok­seenkin vääristyneen mieliku­van palkko­jen kehi­tyk­ses­tä. Varsin yleis­es­ti TES:n allekir­joi­tusten jäl­keen puhutaan tyyli­in “kak­si vuoti­nen sopimus, jos­sa palkat nou­se­vat 1. vuon­na 3% ja 2. vuon­na 2%”. Tämähän ei pidä paikkaansa vaan ensin­näkin kyse on kus­tan­nus­vaiku­tuk­ses­ta eli jos sopimuk­seen sisäl­lytet­tään jotain ay-mafiooso­jen mielestä kivaa, niin varsi­naista riihikuiv­aa rahaa on jaos­sa vähem­män. Toinen käytän­nössä merkit­tävämpi osu­us on ollut sopimuk­sen ehdol­la paikallis­es­ti sovit­tavas­ta erästä — esim. em. 3% voikin hyvin olla 1% kaikille ja 2% (- kus­tan­nus­vaiku­tuk­set jostain yleen­sä turhas­ta) paikallis­es­ti sopi­en kuitenkin niin, että jos sopimuk­seen ei päästä, niin työ­nan­ta­ja päät­tää yksin koro­tusten kohdistumista.

    Käytän­nössä tilanne on esim. meil­lä johtanut siihen, että oikeas­t­aan kukaan ei tunne ketään joka olisi vuosi­in saanut palkkaansa lisää enem­pää kuin absolu­ut­tisen min­imin. Mihin se työ­nan­ta­jan määrit­telemä erä oikein kuluu, on arvoitus — käytetäänkö se de fac­to pakol­liseen palkanko­ro­tuk­seen siinä vai­heessa kun joku har­joit­teli­ja valmis­tuu? Vai onko talos­sa niin paljon läh­es min­imi­pal­ka­lla työsken­tele­viä, että koro­tus­vara menee alimpi­en taulukkopalkko­jen kir­im­iseen? Vai jae­taanko kaik­ki hyvä jollekin keski­jo­hdolle ja turhille byrokraateille?

    Yleinen käsi­tys talos­sa on myös se, ettei vas­tu­ullisimpi­en tehtävien vas­taan­ot­ta­mi­nen tai oman osaamisen­sa nos­t­a­mi­nen uudelle tasolle kan­na­ta. Tekemistä ja vas­tui­ta toki tulee lisää, mut­ta vaa­tivu­us­lu­ok­i­tuk­sen kohotes­sa työ­nan­ta­jan tahol­ta tode­taan, että vaik­ka luok­i­tus­ta voiti­inkin nyt nos­taa, niin valitet­tavasti palkanko­ro­tus­bud­jet­ti on tältä vuodelta käytet­ty — mut­ta kat­so­taan sit­ten jatkos­sa. Kukaan ei tunne ketään jon­ka kohdal­ta “kat­so­taan sit­ten jatkos­sa” olisi toteutunut.

    Jotenkin on syn­tynyt käsi­tys, ettei tämä ole mitenkään harv­inaista suo­ma­laises­sa yri­tys- ja laitoskult­tuuris­sa vaan enem­min vaki­in­tunut toim­intat­a­pa. Ilmeis­es­ti ain­oa keino todel­la vaikut­taa omaan palkkata­soon­sa on vai­h­taa työ­paikkaa. Sit­ten vielä ihme­tel­lään miten tuot­tavu­us ei nouse ja mon­et val­it­se­vat enem­min lep­poisam­mat tehtävät ja pidem­mät vapaat.

    Ja joku ay-liit­to ei auta tähän XXXXXX ver­taa vaan totea­mus palkanko­ro­tusten puu­tu­mis­es­ta tehtävien vaa­timusten noustes­sa — tai jopa palka­nal­len­nuk­sista tehtävien pysyessä samana — on olka­päi­den kohot­ta­mi­nen ja totea­mus, ettei tässä nyt oikein mitään voi. No, kun ikää on yli 50, niin täy­tyy kai olla tyy­tyväi­nen, että töitä yleen­säkin on, kos­ka kaik­ki yli 40‑v alka­vat tässä maas­sa olla rekry­toi­jien mielestä tok­sista ongelmajätettä.

    1. Asiantuntijat, palkkaa saa lisää työpaikkaa vaihtamalla sanoo:

      Yleinen käsi­tys talos­sa on myös se, ettei vas­tu­ullisimpi­en tehtävien vas­taan­ot­ta­mi­nen tai oman osaamisen­sa nos­t­a­mi­nen uudelle tasolle kan­na­ta. Tekemistä ja vas­tui­ta toki tulee lisää, mut­ta vaa­tivu­us­lu­ok­i­tuk­sen kohotes­sa työ­nan­ta­jan tahol­ta tode­taan, että vaik­ka luok­i­tus­ta voiti­inkin nyt nos­taa, niin valitet­tavasti palkanko­ro­tus­bud­jet­ti on tältä vuodelta käytet­ty — mut­ta kat­so­taan sit­ten jatkos­sa. Kukaan ei tunne ketään jon­ka kohdal­ta “kat­so­taan sit­ten jatkos­sa” olisi toteutunut.

      Jotenkin on syn­tynyt käsi­tys, ettei tämä ole mitenkään harv­inaista suo­ma­laises­sa yri­tys- ja laitoskult­tuuris­sa vaan enem­min vaki­in­tunut toim­intat­a­pa. Ilmeis­es­ti ain­oa keino todel­la vaikut­taa omaan palkkata­soon­sa on vai­h­taa työ­paikkaa. Sit­ten vielä ihme­tel­lään miten tuot­tavu­us ei nouse ja mon­et val­it­se­vat enem­min lep­poisam­mat tehtävät ja pidem­mät vapaat. 

      Allekir­joi­tan itsekin nämä huomiot. Työsken­te­len asiantun­ti­jate­htävis­sä, mis­sä tien­aan nyky­isin ihan kohtu­ulliseti yli palka­nsaa­jien medi­aa­ni­palkan (kehi­tys lähin­nä työ­paikko­ja vai­h­taen jota onkin joutunut har­ras­ta­maan). Itsel­leni on piir­tynyt hyvin saman­lainen kuva suo­ma­lais­es­ta yri­tyskult­tuurista ja palk­it­semis­es­ta. TES min­i­mi on mikä ajatel­laan normik­si ellei ole pakot­tavia syitä antaa enem­pää, vaik­ka liit­to itse ajat­telee sen “perälau­dak­si” johon juuri kenenkään ei tarvit­sisi turvautua.

      “Kat­so­taan sit­ten jatkos­sa” on täyt­tä hevonkukkua ja val­lan väärinkäyt­töä. Räikein mitä itse olen näh­nyt oli että työn­tek­i­jä siir­ret­ti­in paljon vaa­ti­vampi­in työte­htävi­in, ja san­ot­ti­in että kat­so­taan kun olet 6kk tätä työtä tehnyt että vak­i­nais­te­taanko sin­ut tähän posi­tioon ja samal­la sit­ten kat­so­taan sitä palkkaakin että tois­taisek­si men­nään van­hal­la pal­ka­lla. Tohon toki olisi jo liit­tokin var­masti mielel­lään tul­lut rähisemään, mut­ta työn­tek­i­jä vain nieli tämän kos­ka halusi niin kovasti ede­tä ja saa­da CV:n parem­paa tit­teliä työ­paikan vai­h­toa silmäl­läpitäen eikä kehdan­nut alkaa väit­tämään vas­taan työ­nan­ta­jalle asi­as­ta. Juuri tämä epä­ta­sainen val­ta-asetel­ma on se syy mik­si työ­nan­ta­jat niin kovasti paikallista sopimista haluavatkin.

      Osaamis­es­ta, suo­ri­u­tu­mis­es­ta ja koke­muk­ses­ta palk­i­taan lähin­nä kun työ­paikkaa vaihtaa.

      Suo­ma­laises­sa työ­paikkakult­tuuris­sa työn­tek­i­jä joutuu perustele­maan TES koro­tus­ta isom­paa pyytäessään miten on suoritunut yli työ­nan­ta­jan itsen­sä määrit­tämien sanoit­ta­mat­tomien odotusten. Jos itse yrit­tää kysyä että mil­lä perus­teel­la ansait­sisin vain 2% koro­tuk­sen kun inflaa­tio on ollut yli 7% viime vuo­den, ja sen var­jol­la mei­dän yri­tyk­sessäkin nos­tet­ti­in hin­to­ja 10% vaik­ka siihen ei tosi­asial­lista perustet­ta inflaa­tios­ta ollut, niin saa vain mumi­naa palkkaan bud­je­toiduista määristä että ei ole enem­pää jaos­sa. Ja kun kysyy että mik­si sain just äsken kehi­tyskeskustelus­sa eri­no­maiset arviot mut­ta silti siitä ei palki­ta, san­o­taan vain että olet suo­ri­u­tunut odotusten mukaises­ti, ja koro­tuk­sen saa vain jos ylit­tää ne.

      Soin­in­vaaran ana­lyysi on että tämä on ratio­naalisen homo econo­muk­sen seu­raus­ta, ja jäykän keskite­tyn sopimisen var­jop­uoli. Itse näen tässä enem­mänkin hyvin pitkäikäisen vasen/oikea, punainen/valkoinen tai porvaristo/proletariaatti val­tatais­teluista. Sisäl­lis­so­dan haa­vat ei ole vieläkään ummes­sa, ja suo­ma­laises­sa yri­tysske­nessä on syvälle juur­tunei­ta käsi­tyk­siä jot­ka johta­vat siihen että ennem­min tais­tel­laan veris­es­ti kakun jakamis­es­ta kuin että sitä oikeasti kas­vatet­taisi­in yhdessä win-win tilanteil­la. Ja tämän näen nimeno­maan työ­nan­ta­jien asenteissa.

      Näitä asen­tei­ta muuten voi lukea ihan Suomen eli­itin suo­rankä­den sanomana eri­no­mais­es­ta kir­jas­ta “Huip­putu­loiset — Suomen rikkain promille”. Suosittelen.

      Itsel­läkin on koh­ta val­in­tati­lanne edessä, otanko vas­taan vai enkö ylen­nyk­sen uuteen kaavail­tu­un posi­tioon johon min­ua on jo kysel­ty. Epäilen vain että siihen “bud­je­toitu” palkanko­ro­tuk­sen määrä ei tule riit­tämään että sitä haluisin ottaa merkit­täviä lisä­vas­tui­ta. Karikooiden en halua tupla­ta työstressin määrää muu­ta­man satasen vuok­si. Toden­näköis­es­ti siihen palkataan sit­ten ulkop­uolelta hal­val­la joku epäpätevä extra-esimiesker­ros joka todel­lisu­udessa on vain tehokkaan työn­teon hidas­teena (oikeasti pätevähän mak­saisi markki­noil­ta merkit­tävästi enemmän).

      Ennus­tan että fir­ma palkkaa ennem­min 3000–4000€/kk uuden työn­tek­i­jän kuin antaa 1000€ palkanko­ro­tus oikeasti pätevälle henkilölle talon sisäl­lä (olin se sit­ten minä tai joku muu) joka oikeasti pysty­isi täyt­tämään uuden posi­tion tavoit­teet ja tarpeet ja jol­la on valmi­ina tarvit­ta­va tieto­taito hypätä tehtävään. Merkit­tävä palkanko­ro­tushan voisi tarkoit­taa että joku muukin sel­l­aisen halu­aisi, ja koh­ta on sit­ten luokka­so­ta ja punakap­ina täy­dessä käyn­nis­sä. Jokin täl­läi­nen mie­len­maise­ma kansakun­tamme kolleek­ti­ivises­sa ali­ta­jun­nas­sa tun­tuu elävän, yhdessä sen kanssa että jonkun onni on joltakul­ta toiselta pois (tämä per­in­teis­es­ti liitet­ty vasem­mis­toon, vaik­ka nyky­isin tuo­ta aja­tus­mall­ia tun­tuu pitää elos­sa nimeno­maan oikeisto).

      1. Hyvää pohd­in­taa aiheesta. Vaik­ka toisin halu­taan uskotel­la, niin työ­nan­ta­jan tavoite­han on aina mak­saa mah­dol­lisim­man vähän oli kyseessä mil­lainen työn­tek­i­jä tahansa, toki niin että kuitenkin sen ver­ran että työn­tek­i­jöil­lä säi­lyy riit­tävä moti­vaa­tio hoitaa hom­mansa kun­nol­la ja ettei vai­h­tu­vu­us työ­paikalla muo­dos­tu varsi­naisek­si ongel­mak­si. Jokaisen oma­lle kon­tolle jää sit­ten arvioi­da mil­lä hin­nal­la ottaa vaik­ka lisää vas­tui­ta. Jos sit­ten ottaa lisää vas­tui­ta ja kan­taa vas­tu­un­sa niin kyl­lä sen pitäisi melko pian näkyä myös palka­s­sakin, mut­ta jos ei, niin kan­nat­taa kyl­lä miet­tiä myös mui­ta vai­h­toe­hto­ja jos kokee työ­nan­ta­jan toimi­van epäoikeudenmukaisesti.

        Se on tot­ta että mikäli halu­aa selvästi parem­paa palkkaa, niin on vai­hdet­ta­va työ­paikkaa tai siir­ryt­tävä selvästi vas­tu­ullisem­paan tehtävään van­has­sa työ­paikas­sa sil­loin kun sel­l­ainen mah­dol­lisu­us tulee.

        Varsinkin jos hal­li­tuk­sen työelämäheiken­nyk­set tule­vat voimaan työn­tek­i­jöi­den kan­nat­ta miet­tiä omaa lojaal­i­ut­taan työan­ta­jia kohtaan. Jos lak­isään­teistä tur­vaakaan ei ole ja työ­nan­ta­jan yleinen suh­tau­tu­mi­nen työn­tek­i­jöi­hin on omas­ta mielestä epäasial­lista, tai lupauk­set petetään, niin kan­nat­taa kyl­lä ainakin harki­ta hakeu­tu­mista muualle. Jos sit­ten löy­tyy mieleinen vai­h­toe­hto, niin eikun menok­si. Tyhjän päälle hyp­päämistä kan­nat­taa kyl­lä vältellä.

        Kun seu­raa sitä mil­laista retori­ikkaa työ­nan­ta­ji­na esi­in­tyvät tai hei­dän edus­ta­jat käyt­tävät työn­tek­i­jöistä ja hei­dän edus­ta­jista nyt kun he ovat saa­neet hal­li­tuk­sen aja­maan puh­taasti työ­nan­ta­jien agen­daa, niin kyl­lä työn­tek­i­jöi­den on syytä olla varuil­laan ja miet­tiä vakavasti kuin­ka lojaali kan­nat­taa olla työ­nan­ta­jaa kohtaan. 

        Se kenet ja mis­tä fir­ma mil­loinkin palkkaa jää kyl­lä ihan fir­man vas­tu­ulle ja jokaisen työn­tek­i­jän kat­sot­ta­va itse halu­aako johonkin hom­maan vai ei välit­tämät­tä siitä mitä muut mah­dol­lis­es­ti halu­a­vat. Ja jos kokee fir­man henkilöstöpoli­ti­ikan huonok­si niin on yritet­tävä puut­tua siihen asial­lis­es­ti henkilöstön edus­ta­jien kaut­ta ja jos sekään ei auta niin hakeu­tua vaik­ka jon­nekin muualle heti kun tilaisu­us tulee.

  4. Mainit­takoon, että Neu­vos­toli­itossa tuo tek­stis­sä sivut­tu palkko­jen BKT-osu­us oli viimeis­inä vuosi­na 1980-luvun lopus­sa noin 37–38 %, län­ti­sis­sä teol­lisu­us­mais­sa samaan aikaan yli 70 %. Sinän­sä iro­nista kun huomioidaan, kuin­ka usein vaah­to­suinen Twit­ter-oikeis­to onnis­tuu yhdis­tämään ay-liik­keen retori­ikas­saan Neuvostoliittoon.

    1. Aivan, jos joku yhdis­tää ay-liik­keen vaik­ka Neu­vos­toli­it­toon niin se osoit­taa vaan kuin­ka pihal­la hän on. Eri asi olisi jos hänel­lä olisi tuke­naan joku fak­ta, mut­ta kun mitään fak­to­ja ei ole. Ja ajatelkaa että tuol­laisia yhdis­täjiä löy­tyy niistäkin jot­ka vaa­ti­vat lisää paikallista sopimista jne.
      Eivät tai­da ymmärtää itsekään miltä hei­dän touhun­sa näyt­tää ulospäin ja sik­si he sitä var­maan jatka­vatkin. Miltä tun­tu­isi neu­votel­la asial­lis­es­ti yhteistä etua tavoitellen jos toinen osa­puoli huu­taa ay-mafi­aa, Neu­vos­toli­it­toa, Pohjois-Kore­aa ja syyt­tää toista osa­puol­ta siitä että itse­hän pidät yrit­täjiä riistäjinä. Ei vas­tu­ulli­nen työ­nan­ta­ja tai yrit­täjä niin toi­mi, ei edes sil­loin jos joku sat­tuisi provosoimaan. 

      Se kyl­lä näkyy mielip­iteistä jos seu­raa TES-asioi­ta laiskasti ja käsi­tys siitä perus­tuu uskoon. Vinkkinä vaan että kan­nat­taa pere­htyä asi­aan ihan oikeastikin . Kun pere­htyy, niin voi jopa ymmärtää mik­si TES-asi­at ovat tärkeitä sekä työn­tek­i­jöille että työ­nan­ta­jille ainakin län­si­mai­sis­sa demokra­tiois­sa. Sekin on hyvä ymmärtää ettei TES-tarkoi­ta pelkästään palkko­ja vaan kaikkea muu­takin mitä työelämään ja työ­paikkoi­hin liittyy.
      “Seu­raan TES-asioi­ta vähän laiskasti, kos­ka en usko koko toimin­nan järkevyyteen.”

  5. Ain­oas­taan idioot­ti jät­tää jonkin asian onnen varaan. Puhut siitä että työn­tek­i­jöil­lä tulisi olla valin­nan varaa kun he etsivät töitä. Kap­i­tal­is­mi toimii kum­minkin niin että jokainen yri­tys pyrkii lop­ul­ta saavut­ta­maan monop­o­liase­man. Kil­pailu on luusereille. Monop­o­li määrää hin­nan asi­akkaille ja palkan työn­tek­i­jöille. Tule­vaisu­udessa tuskin on sen enem­pää kulut­ta­jal­la kuin työn­tek­i­jäl­lä varaa vali­ta jos yhteiskun­ta ei ase­ta kun­non rajo­ja yri­tyk­sille ja tarvit­taes­sa pilko niitä palasiksi.

  6. Palk­ka on ihan hyvä, pitää olla tyh­mä jos ei ymmär­rä mik­si ei “tuot­tavien” verora­hoit­teis­ten alo­jen palkat eivät voi nous­ta korkeam­mak­si kuin niiden palkat jot­ka ne viimekädessä mak­saa.. Palkko­jen “har­mon­isoin­ti” oli kyl­lä täysin jär­jetön­tä nyt siel­lä saa samaa palkkaa liinavaat­e­varas­tol­la kän­nykkää räpäläävä kun täyt­tä päivää tekevä ja oikeasti pätevä hoitaja.

  7. Vien­ti­te­ol­lisu­us saa nyt hal­li­tuk­selta kylmää kyytiä sisämin­is­terin toimesta. 

    https://www.suomenuutiset.fi/kansalaisuuslain-uudistus-etenee-asumisaikaedellytys-pitenemassa-nykyisesta-viidesta-vuodesta-kahdeksaan-vuoteen/

    “Myös asum­i­saikaan hyväksyt­tävien ulko­maan­päivien määrää on tarkoi­tus vähen­tää. Koko asum­i­saikana ulko­mail­la oleskelua saisi olla yhteen­sä yhden vuo­den ver­ran, ja tästä kansalais­tamista edeltävän vuo­den aikana enin­tään kolme kuukautta.”

    Aiem­min on mei­dän keikkatyöläiset ovat saa­neet 5 vuo­den ajak­si 50% työa­jan sop­parin, kos­ka keikalla on saanut olla max. päivää vaille puoli vuotta.

    Nyt jatkos­sa siis 8 vuot­ta ja max 1,5 kk vuodessa. Suomes­ta on turha odot­taa, että täältä enää paperite­hdas­ta myytäisi­in tai mitään isom­paa. Saat­taapi pk sek­torin kv yri­tyk­siä kaat­ua. Kova­palkkaisia työt­tömiä tulossa.

    1. Onko ongel­ma siis se, ettei fir­manne voi työ­suhde-etu­na lahjoit­taa Suomen kansalaisu­ut­ta ulko­maalaiselle työn­tek­i­jälleen, joka ei juuri edes oleskele Suomes­sa? Ilman tätä höveliyt­tä mei­dän muiden osalta ei tei­dän bis­nek­sil­lä ole toimintaedellytyksiä?

      Työn­tek­i­jän oleskelu­lu­van pitäisi mak­saa vähin­tään 10k€ vuodessa, jon­ka voisi vähen­tää tulovero­tuk­ses­sa. Kansalaisu­u­den pitäisi mak­saa vähin­tään 250k, tosin tässä voitaisi­in hyvit­tää merkit­tävät palveluk­set Suomen kansan eteen.

      Kansa, kansalaisu­us.

      1. “Työn­tek­i­jän oleskelu­lu­van pitäisi mak­saa vähin­tään 10k€ vuodessa, jon­ka voisi vähen­tää tulovero­tuk­ses­sa. Kansalaisu­u­den pitäisi mak­saa vähin­tään 250k, tosin tässä voitaisi­in hyvit­tää merkit­tävät palveluk­set Suomen kansan eteen.”

        Oleskelu­lu­vas­ta, tai työlu­vas­ta, olen samaa mieltä. Sil­lä pitää olla hin­ta, ja joku 10k€ vuodessa on oikean suun­tainen. Tämä ohjaisi työvoiman tar­jon­taa selkeäm­min keskilu­okkaisek­si tai korkeak­oulute­tuk­si. Nythän Suomes­sa ei todel­lakaan ole ali­tar­jon­taa mata­lasti koulute­tus­ta työvoimas­ta, Woltille halu­aa enem­män kuske­ja kuin Wolt suos­tuu otta­maan, ja sit­ten ovatkin Woltille päässeet kuskit luoneet toiset markki­nat ala­puolelleen. Huo­maat­teko muuten kum­masti, kuin­ka Wolt onnis­tui rak­en­ta­maan muu­ta­mas­sa vuodessa jär­jestelmän, joka muis­tut­taa aikaisem­paa, Sip­ilän hal­li­tuk­sen lib­er­al­isoimaa, val­tion pyörit­tämää tak­sien tak­silu­pa­jär­jestelmää? Tämäkin kuvaa, jälleen ker­ran, eri­no­mais­es­ti sitä, että joku luo aina sään­nöt ja määräyk­set, jos ei val­tio niin sit­ten joku muu toim­i­ja. Lib­er­al­is­mis­sa onkin kyse lain­säädän­tö­val­lan ja val­lankäytön efek­ti­ivis­es­tä siir­rosta yri­tyk­sille. Pitkässä juok­sus­sa lopus­sa sit­ten häämöt­tää se lib­er­aalien himoit­se­ma yövartijavaltio.

      2. Oleskelu­lu­vas­ta pitäisi siis mak­saa 10 000€ vuodessa, samal­la kun pitää mak­saa eläke­mak­sut, sotu/työttömyysvakuutusmaksut yms. vaik­ka B‑oleskeluluvalla ei ole edes sosi­aal­i­tur­vaan oikeutet­tu? Tämä lisänä hal­li­tuk­sen uud­is­tuk­si­in että jos on 3kk työt­tömänä, maas­ta ulos? Ja kansalaisu­ud­es­ta 250 000€ lisälasku, jos joku nyt on ylipäätään onnis­tunut ja halun­nut kituutel­la kiristyvän oleskelu­a­jan näil­lä sään­nöil­lä (nousee hel­posti nyky­isil­läkin sään­nöil­lä nousee lähelle kym­men­tä vuot­ta, kun tilapäisel­lä oleskelu­lu­val­la ker­roin oleskelu­a­jalle on 0.5 ja esim. matkat ulko­maille nekin rokot­ta­vat laskentaa)?

        Kyl­lä näil­lä muu­tok­sil­la var­maan huip­pu­osaa­jat innol­la jonot­ta­vat tänne EU:n rasis­tisim­paan maahamme 👍

        Johan on taas melkoiset suun­nitel­mat joil­la löytäisi­in kyl­lä lop­ulliset naulat arkku­un Suomen taloudelle (jon­ka megaon­gel­ma siis on Euroopan surkein väestölli­nen huolto­suhde yhdessä Ital­ian kanssa).

  8. Piti kom­men­toi­da tuos­ta palkka­har­mon­isaa­tios­ta ja saman­palkkaisu­u­den vaatimuksesta: 

    Toisin kuin joskus kuulee väitet­tävän, eriv­iä palkko­ja ja palkkaliuku­mia ei ole lais­sa kiel­lety. Kiel­let­ty on vain perus­teet­tomat palkkaerot. Lais­sa ei ole nimeno­maista saman­palkkaisu­us­vaa­timus­ta, vaan perus­teet­tomien palkkaero­jen kiel­to on johdet­tu tas­a­puolisen kohtelun vaa­timuk­ses­ta (työ­sopimus­la­ki 2 luku 2 §) ja viime kädessä perus­tus­lain 6 §:stä. Tosi­asi­as­sa nämä rajoit­ta­vat varsin vähän mah­dol­lisuuk­sia mak­saa eri­laisia palkkoja.

    Jos palkkaerot ovat perusteltavis­sa objek­ti­ivisil­la asial­lisil­la perusteil­la, ne ovat täysin ok. On siis ok esim. mak­saa kalli­im­mil­la alueil­la korkeam­paa palkkaa. Samoin peruste korkeam­malle pal­ka­lle voi olla, että johonkin alueelle on vaikea saa­da työn­tek­i­jöitä. Työn­tek­i­jän parem­pi suo­ri­u­tu­mi­nen on peruste mak­saa korkeam­paa palkkaa, kun­han tuo parem­pi suo­ri­u­tu­mi­nen on jotenkin asian­mukaises­ti todet­tu. Peri­aat­teessa jokaisel­la työn­tek­i­jäl­lä voi olla oma palkkansa, kun­han niiden takana ole­va jär­jestelmä on objek­ti­ivi­nen ja todennettavissa.

    Sote-uud­is­tuk­sen yhtey­dessä on tehty sopimuk­sia, jois­sa palkko­ja har­mon­isoidaan aika laa­jasti. Juridis­es­ti olisi luul­tavasti pär­jät­ty paljon vähem­mäl­läkin, mut­ta nämä sopimuk­set ovat osa laa­jem­pia kokon­ais­ratkaisu­ja. Joka tapauk­ses­sa väit­teet siitä, että esim. ei saisi olla alueel­lisia palkkaero­ja ovat edun­valvon­taa, eivät juridiikkaa.

      1. Eikös tässä ole SDP:n ja Vasem­mis­toli­iton pitkäaikainen tavoite eli palk­ka tasa-arvo julkisel­la sektorilla?

      2. Sote-aluei­den työn­tek­i­jän siir­tyivät van­hoina työn­tek­i­jöinä useil­ta eri työ­nan­ta­jil­ta pitäen palkkansa. Ja eri työ­nan­ta­jil­la oli ollut eri palkkata­sot. Se, että yksi edelli­nen työ­nan­ta­ja on mak­sanut parem­min kuin toinen, ei ole enää saman työ­nan­ta­jan palveluk­ses­sa oltaes­sa yksilöön, hänen suorituk­seen­sa tai hänen työte­htävi­in­sä tms. liit­tyvä objek­ti­ivi­nen peruste palkkaeroille, vaan työ­nan­ta­jan pitää pyrk­iä se vähitellen poistamaan.

        Uud­is­tuk­sen yhtey­dessä tehti­in työ­nan­ta­jan ja työn­tek­i­jäli­it­to­jen välil­lä hyvin laa­jo­ja ja kat­e­gorisia sopimuk­sia palkka­har­mon­isoin­nista. Ne kytkey­tyivät osit­tain hoita­jien työ­tais­telun lopet­ta­neeseen val­takun­nal­lis­ten jär­jestö­jen palkkaratkaisu­un. Valmius tehdä täl­laisia sopimuk­sia voi myös liit­tyä siihen, että työ­nan­ta­jan on tässä tilanteessa helpom­pi tehdä könt­tä­sopimus kuin ryhtyä perkaa­maan koko uut­ta työn­tek­i­jäkun­taa läpi ja miet­tiä, mitkä ole­mas­sa ole­vat yksilöi­den väliset palkkaerot voisi­vat olla uudessa tilanteessa perusteltavis­sa. Osin myös työ­nan­ta­japuoli on nähdäk­seni ollut hiukan säikkynä tässä asi­as­sa. Tähän voivat vaikut­taa muu­ta­mat oikeustapauk­set, jois­sa työ­nan­ta­japuoli on mokan­nut palkka­har­mon­isoin­nin ja joutunut mak­samaan aika kalli­isti (oikeuskäytän­nön perus­teet­tomista palkkaeroista kor­vauk­sia las­ket­taes­sa ne las­ke­taan niin, että koko ero­tus tulee kor­vat­tavak­si täysimääräis­es­ti heti ensim­mäis­es­tä päivästä läh­tien). Toisaal­ta työn­tek­i­jäjär­jestöil­lä on ollut varsin onnis­tunut­ta viestin­tää asi­as­sa ja olen kohdan­nut työ­nan­ta­japuolel­lakin sitä, että mieliku­va palkka­har­mon­isoin­nin velvol­lisu­ud­es­ta on paljon tiukem­pi kuin juridi­nen todellisuus. 

        Siitä todel­lis­es­ta juridi­ikas­ta hyvä esimerk­ki on Korkeim­man Oikeu­den äsket­täi­nen ratkaisu 9/2024. Uud­is­tuk­sen aikaan työn­tek­i­jäpuoli esit­ti, että har­mon­isaa­tion pitäisi lain mukaan olla tehtynä noin kah­den vuo­den ajas­sa. Korkein oikeus taas juuri nyt sit­ten kat­soi, että työ­nan­ta­ja ei ollut rikkonut tas­a­puolisen kohtelun velvol­lisu­ut­ta vaik­ka vajaan 6 vuot­ta liik­keen­lu­ovu­tuk­sen jäl­keen palkkaero­ja yhä oli, kun työ­nan­ta­ja oli kuitenkin toimin­ut jär­jestelmäl­lis­es­ti niiden pienen­tämisek­si ja pois­tamisek­si vähitellen.

        https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko20249.html

        P.s. on huo­mat­ta­va, että vaik­ka käytän­nössä laa­jat palkka­har­mon­isoin­nit hoide­taan käytän­nön syistä työ­markki­naos­a­puolten sopimuk­sil­la, niin varsi­nais­es­ti kyse on nimeno­maan lak­isääteis­es­tä velvoit­teesta, jos­ta ei voi sopia toisin muu­ta kuin työ­nan­ta­jan velvoitet­ta laa­jen­tavasti (jol­loin laa­jen­taval­ta osin kyse tes-velvoitteesta).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.